Suomen luonnonsuojeluliitto Kotkankatu 9, 00510 HELSINKI, puh. (09) 228 081, faksi (09) 228 08 200 Helsingissä, 10.3.2006 Eduskunnan ympäristövaliokunnalle Lausunto koskien valtioneuvoston selontekoa VNS 5/2005 vp "Lähiajan energia- ja ilmastopolitiikan linjauksista kansallinen strategia Kioton pöytäkirjan toimeenpanemiseksi" Suomen luonnonsuojeluliitto kiittää eduskunnan ympäristövaliokuntaa lausuntomahdollisuudesta. On tärkeää, että Kioton pöytäkirjan toteutuksesta on laadittu selonteko, jonka sisällöstä eduskunnan valiokunnat kuulevat myös kansalaisjärjestöjä. Ilmastonmuutoksen haasteeseen valtioneuvoston selonteko ei kuitenkaan vielä vastaa. Suomen luonnonsuojeluliitto ehdottaa, että eduskunnan ympäristövaliokunta: (1) Vahvistaa Suomen sitoutumisen kahden asteen ylärajaan ilmaston lämpenemisessä. Tämä tarkoittaa teollisuusmaissa noin 30 prosentin päästövähennyksiä vuoteen 2020 ja 80 prosentin leikkauksia vuoteen 2050 mennessä. (2) Ehdottaa tulevaan hallitusohjelmaan pitkän aikavälin energia- ja ilmastostrategian valmistelua. Strategian tulisi perustua kahden asteen tavoitteelle ja osallistavalle valmisteluprosessille. Siinä tulisi esittää erilaisia vaihtoehtoja haluttujen tavoitteiden saavuttamiseksi. (3) Tukee vuosittain perittävän ajoneuvoveron porrastamista hiilidioksidipäästöjen mukaan. Energian säästö on parasta ilmastopolitiikkaa myös liikenteessä. (4) Tukee liikenteen biopolttoaineiden määrän nostamista EU-tavoitteeseen 5,75% vuoteen 2010 mennessä. (5) Ehdottaa, että Suomi liittyy mukaan Ranskan aloitteeseen ja ottaa käyttöön lentolippuveron. Saadun tuoton voisi käyttää esimerkiksi ympäristöystävällisempien liikennemuotojen tukemiseen. (6) Ehdottaa kestävän energian tukien nostamista vähintään risupaketissa luvatulle tasolle. Selonteossa esitetty kokonaistuki on noin kaksi kolmasosaa (135 milj. e) risupaketissa luvatusta määrästä (200 milj. e). Myös tuulivoimassa, aurinkoenergiassa ja lämpöpumpuissa on potentiaalia. (7) Torjuu turpeen tekohengityksen tukipolitiikan avulla. Ehdotukset turpeen syöttötariffeista eivät ole ilmastonmuutoksen tai suoluonnon kannalta kestäviä. Syöttötariffia tulee käyttää turpeen sijaan uusiutuvien edistämiseen. Turpeen poltosta tulisi luopua Suomessa vuoteen 2025 mennessä.
2/7 Taustaa ja perusteluja luonnonsuojeluliiton ehdotuksille (1) Kahden asteen tavoitteeseen sitoutumista on tärkeä vahvistaa Energia- ja ilmastoselonteossa ei ole mainintaa ilmastonmuutoksen rajoittamisesta kahteen asteeseen Tavoite pitää ilmaston lämpeneminen kahden asteen rajoissa on sovittu EU:n huippukokouksessa maaliskuussa 2005 1. Kaksi astetta on raja, jonka jälkeen ilmastonmuutoksen seurausten arvioidaan pahenevan merkittävästi. Kuitenkin jo kahden asteen nousu on vaarallinen. Esimerkiksi hallitusten välisen ilmastopaneeli IPCC:n 2 mukaan se voi altistaa miljoonia ihmisiä tulville, kymmeniä miljoonia nälänhädälle, satoja miljoonia malarialle ja liki kolme miljardia ihmistä vesipulalle. Se myös kiihdyttäisi sukupuuttoaaltoa vahingoittaen laajoja ekosysteemejä ympäri maailmaa. (2) Suomeen kannattaa laatia pitkän aikavälin energia- ja ilmastostrategia. Energia- ja ilmastoselonteossa ei ole mainintaa siitä, miten Suomi varautuu pitkän aikavälin ilmastohaasteeseen. Selonteossa puhutaankin vain (s. 7) vuoden 2012 jälkeisistä järjestelyistä YK:n ilmastoprosessin puitteista sekä EU:n keskipitkän ja pitkän aikavälin ilmastostrategian kehittämisestä. Pitkän aikavälin energia- ja ilmastostrategiassa tulisi tarkastella, mitä Suomen tulisi tehdä, jotta ilmasto ei lämpenisi yli 2 C:een. EU:n huippukokous on vahvistanut tarpeen vähentää hiilidioksidipäästöjä 15 30 prosenttia vuoteen 2020 mennessä 3. Suomen tulisi kuitenkin katsoa aina vuoteen 2050 asti, jolloin hiilidioksidipäästöjä on vähennettävä teollisuusmaissa 80 prosenttia. Useat maat 4 ovat laatineet tällaisen pitkän aikavälin ohjelman, ja sitä tarvitaan myös vakaan liiketoimintaympäristön takaamiseksi. (3) Ehdotus ajoneuvoveron päästöporrastuksesta on hyvä viedä loppuun Energia- ja ilmastoselonteossa (s. 24) todetaan ajoneuvoverosta seuraavaa: Selvityksiä henkilöautoihin kohdistuvan ajoneuvoveron kehittämiseksi hiilidioksidipäästöt huomioon ottavaksi jatketaan. Uudistus pyritään toteuttamaan mahdollisimman pian. Ajoneuvovero peritään henkilö- ja pakettiautoista. Veron suuruus on tällä hetkellä noin 95 euroa ennen vuotta 1994 käyttöön otetuille autoille ja noin 128 euroa vuonna 1994 ja sen jälkeen käyttöön otetuille autoille. Euroopan komissio on ehdottanut, että vuosittain perittävää ajoneuvoveroa muutettaisiin niin, että se suosisi vähän 1 Eurooppa-neuvoston päätelmät 23.3.2005, http://ue.eu.int/uedocs/cms_data/docs/pressdata/en/ec/84335.pdf 2 IPCC:n kolmas arviointiraportti (2001), http://www.grida.no/climate/ipcc_tar/ 3 Eurooppa-neuvoston kokouksessa maaliskuussa 2005 sovittiin, että ilmastonmuutoksen pitäminen alle 2 C:ssa on keskeinen osa EU:n ilmasto- ja energiapolitiikkaa. Huippukokouksessa myös vahvistettiin, että tämä tarkoittaa 15 30 %:n vähennyksiä vuoteen 2020 mennessä vuoden 1990 tasoon verrattuna. 4 Esimerkiksi Iso-Britannialla, Ranskalla ja Ruotsilla on pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia
3/7 hiilidioksidia päästävien autojen omistajia. Valtioneuvoston eduskunnalle viime syksynä antamassa kirjelmässä 5 ei vielä ehdotettu, miten ajoneuvoista vuosittain perittävä vero voitaisiin porrastaa hiilidioksidipäästöjen mukaan. Tavoitteeksi kuitenkin kirjattiin, että ajoneuvoveromuutoksen tuloksena bensiinikäyttöinen auto kuluttaisi vuonna 2012 enää viisi litraa sadalla kilometrillä. Ajoneuvovero tulisi pikaisesti porrastaa hiilidioksidipäästöjen mukaan, sillä tällä hetkellä autokoon ja - liikenteen kasvu syö polttoaineen käytön tehostumisesta koituvan hyödyn. Veroporrastuksen edistäisi myös uusien ajoneuvoteknologioiden kuten hybridi- ja polttokennoautojen käyttöönottoa. Veroporrastuksesta on tehtävä tuntuva, jotta sillä on aidosti vaikutuksia ostopäätöksiin. (4) Liikenteen biopolttoaineissa päästään EU-tavoitteisiin Energia- ja ilmastoselonteossa (s. 24) ei esitetä toimia liikenteen biopolttoaineiden kuten biokaasun, etanolin ja biodieselin edistämiseksi. Tätä varten on asetettu työryhmä, jonka työn tulokset tullaan julkaisemaan perjantaina 10.3.2006. Helmikuun lopussa järjestetyssä kuulemisessa saatujen tietojen mukaan työryhmä tullee esittämään 5,75 prosentin biopolttoaineosuutta vuoteen 2010 ja/tai 8 prosentin tavoitetta vuoteen 2015 mennessä. Luonnonsuojeluliitto toivoo, että Suomi sitoutuu vähintäänkin EU- tavoitteeseen 6, jonka mukaan vuoden 2010 loppuun mennessä bioja uusiutuvien polttoaineiden vähimmäisosuus liikennekäyttöön tarkoitetussa bensiinissä ja dieselöljyssä on 5,75 prosenttia. Vuoteen 2020 mennessä pitäisi päästä vähintäänkin 10 prosentin osuuteen. Samalla luonnonsuojeluliitto painottaa, että liikenteen biopolttoaineisiin liittyy myös riskejä, kuten metsäkatoja kehitysmaissa, tehomaatalouden lisääntymistä ja joidenkin polttoainevaihtoehtojen suhteellista ekotehottomuutta. Biopolttoaineiden kohdalla tuleekin tukea vain ratkaisuja, jotka ovat kestävän kehityksen mukaisia 7. Biokaasu on erityisen lupaava tapa vähentää liikenteen päästöjä. Pelkästään jäteperäisestä biokaasusta voitaisiin saada niin paljon energiaa (14 TWh), että se riittäisi polttoaineeksi 700 000 henkilöautolle. 8 Määrä vastaa noin neljännestä Suomen liikenteen energiankulutuksesta. Jätteiden kuten yhdyskuntien jätevesien, eläinten lannan ja elintarviketeollisuuden jäämien lisäksi biokaasua on mahdollista saada myös viljellyistä energiakasveista. Suomen virallinen biokaasutavoite on tällä hetkellä 1,2 TWh 9. Tämä tavoite on jo ylitetty Ruotsissa, jossa biokaasuajoneuvoja on noin 5000 ja jakeluasemia yli 30. 10 Kuntia tulisi tukea, jotta ne ottaisivat käyttöönsä esimerkiksi maa- ja biokaasulla 5 Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle ehdotuksesta neuvoston direktiiviksi (henkilöautojen verotus), 13.10.2005 6 Direktiivi 2003/30/EY 7 Biopolttoaineiden kestävyyttä tullaan suunnitelmien mukaan edistämään EU:ssa sertifikaattijärjestelmällä, Komission tiedonanto EU:n biomassaa koskevasta toimintasuunnitelmasta, KOM(2005) 628 8 Lampinen, Ari (2003) Jätteiden liikennekäyttöpotentiaali Suomessa. Jyväskylän yliopisto 9 Kauppa- ja teollisuusministeriö (1999) Energiastrategian toteuttaminen seurantaraportin taustaselvitys. KTM:n julkaisuja 1/1999 10 Svenskt Gastekniskt Center AB (2004) Biogas i Sverige.
4/7 toimivia busseja kuten Helsingissä on tehty 11. Tällä tavalla jakeluverkkoa saataisiin laajennettua. Kaasubussien käyttö parantaa myös kaupunkien ilmanlaatua. Samalla tulee yksinkertaistaa ja helpottaa esimerkiksi maaseudun biokaasu-yrittäjäksi ryhtymistä siten, että saatavilla olevan tuen määrä on helposti laskettavissa ja pidemmän päälle myös ennakoitavissa. Tämä laskisi kynnystä tehdä biokaasulaitokseen vaadittavat investoinnit. Bio- ja maakaasun lisäksi myös muiden vaihtoehtoisten polttoaineiden kuten biodieselin ja tietyin varauksin myös etanolin veroja tulisi helpottaa. Bio- ja maakaasu saivat vapautuksen polttoainemaksusta jo vuonna 2004. Liikennepolttoaineiden käyttöön liittyvien maksu- ja veroluokkien päästöporrastus olisi tärkeää tehdä kokonaisvaltaisesti. Veroratkaisujen tulisi kohdistua ainakin polttoainemaksuun (1280/2003) ja nestemäisten liikennepolttoaineiden valmisteveroon (1472/1994). Aiemmat kokemukset liikennepolttoaineiden porrastuksesta ovat hyviä. Esimerkiksi rikkipitoisten polttoainelaatujen käyttö saatiin nopeasti vähenemään veroporrastuksen avulla. Eräs yksinkertainen biopolttoaineiden edistämistapa olisi lisätä polttoaineisiin tietty uusiutuvan polttoaineen osuus, esimerkiksi viisi prosenttia polttoaineen määrästä. Tästä kiintiöstä osa voitaisiin toteuttaa verohelpotuksella, osa ostovelvoitteella. Takuuhintajärjestelmä ja investointituet sopivat hyvin vielä kehitysvaiheessa olevan teknologian tukemiseen. Biodieselin ja etanolin tuotannossa tulee kiinnittää erityistä huomiota niiden raakaaineiden tuotannon kestävyyteen. Esimerkiksi Porvooseen kesällä 2007 valmistuva Neste Oilin biodiesel-laitos tulee todennäköisesti käyttämään palmuöljyä pääasiallisena raaka-aineenaan. Palmuöljyn kaupasta 80 90 prosenttia on Malesian ja Indonesian käsissä, ja siellä palmuöljy on aiheuttanut vakavia metsätuhoja. Porvoon laitos tuottaa vuodessa 200 miljoonaa litraa uusiutuvaa polttoainetta, jota voitaisiin tehdä myös monista kotimaisista raaka-aineista kuten rypsistä. Kotimaisen raakaaineen kilpailukykyisyys tulee varmistaa bioenergian markkinoilla. (5) Lentolippuvero sopisi Suomeenkin Energia- ja ilmastoselonteossa ei käsitellä lainkaan lentoliikennettä. Kuitenkin lentoliikenne on yksi ilmastolle haitallisimmista liikennemuodoista, ja sen määrä kasvaa nopeasti. Mikäli kasvua ei saada pysähtymään, se uhkaa syödä koko EU:n päästöbudjetin vuoteen 2040 12 mennessä. Lentoliikenteen hinnat ovat laskeneet viime aikoina rajusti, ja ilmailu saa kilpailuetua muun muassa lentokerosiinin verovapauden takia. Helmi maaliskuun vaihteessa tuli tieto, että Ranska ja 11 muuta maata aikovat ottaa käyttöön lentolippuveron. Britanniassa lentolippuvero on jo käytössä, _joten tämän jälkeen veroa perii 13 maata 13. Ranskan ehdottaman mallin mukaan lentolippuverosta 11 EU tulee suunnitelmien mukaan esittämään lainsäädäntöä, jolla edistetään puhtaiden ja tehokkaiden ajoneuvojen suosimista julkisissa hankinnoissa, Komission tiedonanto EU:n biomassaa koskevasta toimintasuunnitelmasta, KOM(2005) 628 12 Tyndall Centre (2005) Growth Scenarios for EU and UK Aviation. Contradictions with climate policy. Ks. http://www.foe.co.uk/resource/reports/aviation_tyndall_research.pdf 13 Ranska, Britannia, Brasilia, Chile, Kypros, Kongo, _Norsunluurannikko, Jordania, Luxemburg, Madagaskar, Mauritius, Nicaragua _ja Norja._
5/7 kertyvä tuotto käytetään kehitysavun rahoittamiseen. Vastaavalla mallilla voitaisiin kuitenkin myös tukea uusiutuvaa energiaa tai kehitysmaissa toteutettavia Clean Development Mechanism (CDM) -hankkeita. Myös Suomen tulisi ottaa käyttöön lentolippuvero. (6) Kestävän energia tuki on tärkeää saada risupaketin tasolle - myös tuulivoimassa, aurinkoenergiassa ja lämpöpumpuissa on kasvupotentiaalia Energia- ja ilmastoselonteossa todetaan, että (s. 18) Uusiutuvien polttoaineiden käyttöä voidaan lisätä energiapolitiikan toimilla lähinnä metsähakkeen, peltobiomassan, biokaasun sekä puun pienkäytön osalta. Näiden käyttö lisääntyisi strategian mukaan 65 prosenttia vuodesta 2003 vuoteen 2015 ja noin 80 prosenttia vuoteen 2025 mennessä. Tämä tarkoittaisi, että uusiutuvan energian kokonaiskäyttö kasvaisi 25 prosenttia vuoteen 2015 ja 40 prosenttia vuoteen 2025 mennessä. Uusiutuvan energian osuus voisi tällöin nousta lähes kolmannekseen primäärienergiasta. Uusiutuvan energian osuuden nousu kolmannekseen primäärienergiasta on turhan vaatimaton tavoite seuraavan 20 vuoden ajalle. Esimerkiksi tuulivoima nähdään selonteossa lähinnä vientituotteena, vaikka samalla myönnetään (s. 20), että tuulivoiman hyödyntämisessä on runsaasti potentiaalia rannikoilla ja tunturialueilla. Suomi onkin tuulivoiman käytön kehitysmaa, ja vuoden 2004 lopussa tuulivoimalla tuotettiin vain promille sähköstä 14. Kuitenkin tuulivoiman tekninen potentiaali ylittäisi selvästi Suomen sähköntarpeen. Yksin Merenkurkun ja Perämeren rannikko- ja merialueilla oleva potentiaali vastaa jopa neljännestä Suomen sähkön kokonaiskulutuksesta (15 20 TWh) 15. Tuulivoiman kotimarkkinat tulisi saada kuntoon lisäämällä energiatukea sekä uuden teknologian hankkeiden demonstraatiotukea. Myös ostovelvoitteeseen perustuvan syöttötariffin tai vihreän sertifikaatin käyttöä voisi kokeilla tuulivoiman edistämisessä. Energia- ja ilmastoselonteossa (s. 20) aurinkoenergian mahdollisuudet on kuitattu sillä, että alan kehitystoimintaa tuetaan. Lämpöpumppujen mahdollisuudet taas jätetään viittaukseksi alan tiedotustoiminnasta. Näitäkin teknologioita voisi kuitenkin jo hyödyntää uudis- ja korjausrakentamisessa. Esimerkiksi ilmalämpöpumpulla voi vähentää lämmityssähkön tarvetta 40 prosenttia 16 ja maalämpöpumpulla 60 80 prosenttia 17. Lämpöpumppujen ja muiden rakennusten energiatehokkuutta edistävien investointien tukea tulisi lisätä ja laajentaa koskemaan myös esimerkiksi omakotitaloja. Vaikka selonteossa esitetty uusiutuvien polttoaineiden käytön kasvattaminen 65 ja myöhemmin 80 prosentilla kuulostaa ehkä suurelta, sillä otetaan käyttöön vain murtoosa todellisesta potentiaalista. Esimerkiksi jätteistä saatavan biokaasun tekninen potentiaali on Suomessa 70-kertainen (14 TWh) nykyiseen käyttöön verrattuna 18. 14 Lukkari, Jukka (2005) Uutta tuulivoimaa käyttöön ennätysmäärä. Tekniikka & Talous 27.1.2005. 15 Ympäristöministeriö, Lapin liitto, Pohjois-Pohjanmaan liitto, Keski-Pohjanmaan liitto ja Pohjanmaan liitto (2003) Tuulivoimatuotannolle soveltuvat alueet Merenkurkun Perämeren rannikko- ja merialueilla. www.lapinliitto.fi/kaavoitus/tvsels.pdf 16 Motiva. Ilmalämpöpumput. www.motiva.fi/kuluttajat/pientalonlammitysjarjestelmat/tukilammitysjarjestelmattueksijaturvaksi/ilmal ampopumput.html 17 Suomen lämpöpumppuyhdistys ry. Lämpöpumppuopas. www.sulpu.fi/rakentajat_yleista.asp 18 Lampinen, A (2003) Jätteiden liikennekäyttöpotentiaali Suomessa. Jyväskylän yliopisto.
6/7 Lisäykset saadaan aikaa myös suhteellisen pienillä panoksilla. Kestävän energian rahoitus tulee energia- ja ilmastoselonteon mukaan olemaan vain kaksi kolmasosaa siitä, mitä Suomen viidennen ydinvoimalapäätöksen yhteyteen laaditussa risupaketissa luvattiin. Valtioneuvoton selonteon, risupaketin ja kolmen vuoden talousarvion erot näkyvät taulukossa 1. Tässä energiatuki (26 milj. e/v) viittaa sähkön tuotannon verotukiin, joiden piiriin kuuluvat puulla tuotettu sähkö, metallurgiset kaasut, muut sähköntuotannon verotuet (mm. tuulivoima) sekä energiaintensiivisen teollisuuden veronpalautus. Demonstraatiotukea voidaan käyttää esimerkiksi suurten uuden teknologian hankkeiden kuten tuulipuistojen tukemiseen. Tiedotukseen on varattu 2,5 miljoonaa euroa, kun taas teknologialla tarkoitetaan energiateknologian tutkimuksen ja tuotekehityksen tukea (60 milj. e/v), joka on osa Tekesin teknologiarahoitusta. Nuoren metsän hoito viittaa arvioon energiapuun korjuun suorien tukien määrärahatarpeesta (6 milj. eur/v). Asuinrakennusten energiakorjauksia tehdään nyt noin 17 miljoonalla eurolla vuosittain, mutta korjaustuen kustannustehokkuutta selvitetään tämän vuoden aikana. Taulukko 1: Kestävän energian rahoitus Suomessa Taulukosta 1 huomataan, että kestävän energian rahoitukseen suunnitellaan strategiassa laskua. Lovi on myös huomattava vuoden 2002 risupaketin lupauksiin verrattuna. Tukien ja verojen leikkauksia päästökauppasektorilla on perusteltu päästökaupan ohjaavuusvaikutuksella. Uuden teknologian demonstraatio- ja tutkimustarpeeseen, tiedotukseen ja asuinrakennusten energiakorjauksiin päästökauppa ei kuitenkaan vaikuta suoraan. Myös voimakkaampi panostus uusiutuvan energian tukeen ja energian säästöön maksaisi itsensä takaisin pitkällä aikavälillä. Kestävän energian rahoitus tulisi nostaa vähintään risupaketissa luvatulle tasolle.
7/7 (7) Turvetta ei kannata tukea uusiutuvien kustannuksella Energia- ja ilmastoselonteossa (s. 14) ilmaistaan huoli siitä, että päästökauppa alentaa turpeen kilpailukykyä, sillä (s. 17) turvetta pidetään Suomessa hitaasti uusiutuvana biopolttoaineena. Turpeen koko elinkaaren huomioon ottavaa päästötaseen määrittelyä varten onkin organisoitu laaja tieteellinen tutkimusohjelma (s. 20). Polttoturpeen kilpailukyvyn varmistamiseksi turpeelta peritty valmistevero ja verotuki on jo poistettu 1.7.2005 lähtien. Maaliskuussa KTM:n työryhmä julkaisi myös ehdotuksensa, jonka mukaan turpeen kilpailukykyä alettaisiin edistää syöttötariffeilla. Turvelauhteen kilpailukykyä tuettaisiin kaikilta sähkön käyttäjiltä perittävällä lisämaksulla. Turpeen heikentynyt kilpailuasetelma on seurausta siitä, että päästökauppa toimii. Suhteessa saatavaan energiamäärään turve on kivihiiltäkin pahempi kasvihuonekaasujen aiheuttaja. Sen suosiminen tarkoittaa usein uusiutuvien energiamuotojen kilpailuasemien heikkenemistä, mikä_on ilmastotavoitteiden vastaista kehitystä. Mikäli turpeenpoltto korvattaisiin uusiutuvilla, Suomen energiantuotannon hiilidioksidipäästöt vähenisivät 20 prosenttia. Turpeen korvaaminen pääosin kotimaisilla metsä- ja peltobiomassoilla säästäisi myös suoluontoa ja vesistöjä_. Turpeenotto on keskittynyt voimakkaasti_tietyille alueille, ja se on siksi erityisen mittava ympäristörasite_osissa Suomea. On myös taloudellisesti kestämätöntä tukea turvetta_erityisjärjestelyin ja joutua sen takia ostamaan verovaroin_päästöoikeuksia ulkomailta. Suomen tulee ottaa tavoitteekseen, että se luopuu_turpeen poltosta vuoteen 2025 mennessä. Turpeen asemaa ei tule keinotekoisesti parantaa, sillä se on ilmastotavoitteiden vastaista toimintaa. Turpeen käytön vähentäminen_on järkevää aloittaa lauhdesähkön tuotannosta._ Lisätietoja: Annukka Berg, Ilmasto- ja energia-asiantuntija Suomen luonnonsuojeluliitto ry annukka.berg@sll.fi 050-367 4996