Valtiovarainvaliokunnan kauppa- ja teollisuusjaostolle

Transkriptio

1 Suomen luonnonsuojeluliitto ry Kotkankatu 9, HELSINKI, puh. (09) , faksi (09) Valtiovarainvaliokunnan kauppa- ja teollisuusjaostolle ASIA: HE 119/2005 vp valtion talousarvioksi vuodelle Luku Energiapolitiikka. Kansallista ilmastostrategiaa ollaan parhaillaan päivittämässä. Yksi tärkeä syy päivittämiseen ovat vuoden alusta alkanut EU:n yritysten välinen päästökauppa ja vuonna 2008 mahdolliseksi tuleva valtioiden välinen Kioton pöytäkirjan päästökauppa. Nämä päästökaupat tuovat mahdollisesti muutoksia sekä valtion budjettiin että ilmastoja energiapolitiikan ohjauskeinoihin. Vaikka päästökaupat tuovat uuden ohjauskeinon ilmasto- ja energiapolitiikkaan, ei energian tuotannon ja käytön ilmastopoliittista ohjausta voi jättää pelkästään päästökauppojen varaan. Erityisesti varauduttaessa Kioto-kauden jälkeiseen ilmastopolitiikkaan on kotimaisen energiantuotannon ja kulutuksen ohjaaminen mahdollisimman vähäpäästöiseksi tärkeää. Tätä ohjausta ei päästökaupoilla yksin saavuteta vaan tarvitaan valtion tukia energian säästöön ja uusiutuvan energian lisäämiseen. Tukemalla kotimaista uusiutuvaa energiaa voidaan pienentää päästöoikeuksien ostamisen tarvetta tulevaisuudessa. Vain näin Suomi voi vastata ilmastonmuutoksen haasteeseen ja kehittää tarvittavaa teknologiaa niin kotimaan kuin kansainvälisiinkin tarpeisiin. Mahdollinen päästöoikeuksien osto ei saa leikata kotimaisten uusiutuvan energian tukia lähitulevaisuudessa. Investointituille on tarve myös päästökauppasektorilla. Nykyiset tuet ovat olleet riittämättömiä kaikkien uusien teknologioiden tukemiseen. Sähköntuotannon verotuki pitää ulottaa kaikkiin uusiin kotimaisiin uusiutuviin energiamuotoihin eli esimerkiksi ruokohelpeen. Energiansäästöohjelman ja uusiutuvan energian asetetuista tavoitteista ei tule tässä vaiheessa luopua, vaikka halvempia päästövähennyksiä olisi Kioto-kaudella saatavissakin. Energiansäästön ja uusiutuvien energialähteiden vuonna 2002 päivitetyt edistämisohjelmat luovat eduskunnan ydinvoimapäätöksen lausumien mukaisen vähimmäistason tavoitteille. Tarvittavat tuet tulee suhteuttaa asetettuihin tavoitteisiin. Tuet ja tavoitteet ovat palvelevat Suomen Kioto-kauden jäkeistä ilmastopolitiikkaa, jolloin päästöjä on vähennettävä vielä runsaammin Näin ollen Suomen luonnonsuojeluliitto haluaa muistuttaa, että kotimaisen energiapolitiikan tärkeimpänä lähtökohtana toimivat edelleen eduskunnan ilmastostrategian ja ydinvoimapäätöksen yhteydessä hyväksymät lausumat (katso Liite 1). Eduskunnan lausumien pohjalta vuonna 2002 laadittujen päivitettyjen Energiansäästöohjelman (ESO) sekä Uusiutuvien energialähteiden edistämisohjelman (UEO) esittämä valtion rahoituksen tarve on seuraavan taulukon 1 mukainen. Vaikka

2 hallitusohjelman lähtökohta on molempien edellä mainittujen ohjelmien toteuttaminen ei tämä näy lainkaan vuoden 2005 talousarviossa, jossa tuki säilyy vuoden 2003 tasolla. KTM, energiatuki ( ) KTM, demonstraatiotuki ( ) KTM, Motiva ym. tiedotus (sis ) KTM, teknologiatutkimus TEKES: ja muu 28,40,83 MMM, nuoren metsän hoito ja haketustuki (sis ) YM, energiakorjaukset (Valtion asuntorahasto) (35.30) Tarve ilmastostrate gian 2001 mukaan vuosittain, milj. Tarve vuoden 2002 UEO:n ja ESO:n mukaan vuosittain. UEO ESO Yht. tilinpäätös 2004 TA 2005 HE 119/ ,2*** 31,228 30,228 8, II lisäta: 9,6-3, ,4 3,4 3, * 39 52** 25,3 26,5 27, lisäystä yli kehyksen 2 milj. MMM esitti 3, ,5 MMM esitys 3,5 milj. Budjettirahoitus 132, n. 80 n. 91 n. 80 Verotuki 48,7 55 n.50 n. 50 n. 50 Yhteensä 181,5 200 n. 130 n. 140 n. 130 LVM, joukkoliikennepalvelujen osto, korvaukset ja tuet ( ) 82,4 81,3 74,6 * vain uusiutuviin käytetty osuus ** UEO edellyttää kuitenkin että taso säilyy vähintään aiemman ilmastostrategian tasolla eli 69 milj.euroa. *** Vuoden myöntövaltuus, ei varsinainen määräraha. Taulukko 1. Ilmastostrategian toteuttamisen rahoitustarve. 1. Määrärahat Kauppa- ja teollisuusministeriö Ministeriön maksama energiatuki uusiutuville energialähteille säilyy nykyisellä tasolla (eli myöntövaltuus ensi vuodelle on noin 30 miljoonaa euroa). Tuen tasoa tulisi nostaa ottamaan huomioon sekä UEO:n että ESO.n esittämä taso 46 miljoonaa euroa (ks. taulukko 1). Normaalin investointituen lisäksi uusiutuvien energialähteiden edistämisohjelmassa esitetään uutta rahoitusinstrumenttia, joka mahdollistaisi noin joka kolmas vuosi suuren (luokkaa milj. mk/kerta [17-34 milj. euroa]) demonstraatioavustuksen myöntämisen uuden teknologian hankkeelle. Ensimmäistä kertaa tämä tuki sisällytettiin vuoden 2003 talousarvioon ja käyttämättömänä siirrettiin vuoden 2005 toiseen lisätalousarvioon 9,6 miljoonan suuruisena ( ) Jätteen energiankäytön tukemisen sijaan tuki pitäisi suunnata uusien voimalaitos-konseptien, kuten muun muassa biomassan kaasutuksen tai merituulivoiman, tukemiseen.

3 Momentin Tutkimus- ja selvitystoiminta) määräraha on myös aiottua voimakkaammin suunnattava ilmastostrategian ja eduskunnan lausuminen toteuttamiseen. Erityinen painopiste tulee asettaa selvitysten tekemiselle taloudellisten ohjauskeinojen verotus, päästökauppa, vihreät sertifikaatit ja ostovelvoitteet käytöstä energiansäästön ja uusiutuvien energialähteiden edistämisessä. TEKES:lle ohjattava teknologian tutkimus ja tuotekehitysraha sisältyy momentteihin , 28, 40 ja 83. TEKES:n rahoitus merkittävän ilmastoelementin sisältäviin hankkeisiin oli vuonna milj. euroa. Uusiutuvien edistämisohjelma edellyttää, että taso säilyy vähintään ilmastostrategian linjausten mukaisella tasolla (69 milj. euroa). Ympäristöministeriö Vielä vuoden 2003 esityksessä ympäristöministeriö esitti energia- ja korjausavustusten kokonaismäärän nostamista 75 miljoonaan sekä tästä 20 miljoonan osoittamista selkeästi energia-avustuksiin. Nyt tuen kokonaismäärästä 70 miljoonaa energia-avustuksiin varataan 17 miljoonaa. Tuen taso olisi ESO:n linjausten mukaisesti saatettava vähintään YM:n tuolloin esittämälle 20 milj. euron tasolla etenkin kun tuen kohdistumista ollaan laajentamassa koskemaan myös yksittäisiä pientaloja. Tämä laajennus on tärkeä, sillä nykyisin energiaavustuksia myönnetään asuntojen lämmitystavan vaihtamiseen ympäristöystävällisemmäksi (esim. biopolttoaine tai lämpöpumppu) vain vähintään kolmen asunnon kerros- ja rivitaloissa ei yksittäisille pientalonomistajille. Tuen laajennuksen myötä on huolehdittava tuen riittävästä tasosta. Maa- ja metsätalousministeriö Budjetissa on esitetty nuoren metsän hoidon ja energiapuutuen (momentti Metsätalouden edistäminen) väheneminen 3,5 miljoonaa euroa. Jotta metsähakkeen edistämisessä edetään tavoitteiden mukaisesti tuki ei saisi vähentyä enempää kuin maa- ja metsätalousministeriön esityksessä, jossa vähennykseksi on esitetty korkeintaan 1,5 miljoonaa euroa. Liikenne- ja viestintäministeriö Joukkoliikenteen ostomäärärahojen (momentti Joukkoliikenteen palvelujen osto ja kehittäminen) laskeminen viime vuoden 81,3 miljoonasta eurosta 74,6 miljoonaan on ristiriidassa sekä ilmastostrategian että hallitusohjelman tavoitteiden kanssa. Ilmastostrategian tavoitteena on edistää joukkoliikenteen kehitystä takaamalla valtion ostopalveluiden määrärahojen riittävyys ja kannustamalla kuntia joukkoliikenteen ostopalveluiden kehittämisessä. Hallitusohjelmassa taas pyritään parantamaan joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä ja palvelua, lisäämään joukkoliikenteen rahoitusta. 2. Energiatuet ja päästökauppa Suomen luonnonsuojeluliitto on huolestuneena seurannut keskustelua valmisteilla olevan uuden ilmastostrategian painotuksista. Julkisuuteen tulleiden tietojen mukaan strategiassa ollaan mahdollisesti leikkaamassa uusiutuvalle energialle annettavia tukia ja käyttämässä ainakin osa näin säästyneistä rahoista päästöoikeuksien ostoon maan ulkopuolelta. Strategian ennakkotiedot ovat kertoneet, että Suomi aikoo hankkia noin

4 viidesosan tarvittavista päästövähennyksistä ulkomailta päästökauppamarkkinoiden kautta. Tämän katsotaan olevan kustannustehokkain tapa selvitä Kioton pöytäkirjan asettamista päästövähennyksistä. Luonnonsuojeluliiton näkemyksen mukaan tällaisen strategian vaarana on pitkän tähtäimen vaikutusten aliarvioiminen. Päästöoikeuksien ostoon keskittyvässä strategiassa ei välttämättä panosteta tarpeeksi rakenteellisiin muutoksiin, jos päästökauppaan käytettävät varat vähentävät uusiutuvien energiamuotojen edistämistä. Mikäli uusien uusiutuvien energiamuotojen tukemiseen ei osoiteta erillisiä varoja, on vaarana, että teknologiakehityksen ja uusiutuviin kohdistuvien investointien pieneneminen vaikeuttaa ilmastonmuutoksen torjumista jatkossa. Kun kotimaiset päästövähennysteknologiat eivät näin kehity kustannustehokkaiksi valmiiksi sovellutuksiksi, on riski, että päästöoikeuksien laajamittaiseen ostamiseen markkinoilta joudutaan turvautumaan kerta toisensa jälkeen, jolloin päästöoikeuksien ostaminen tulee myös kokonaistaloudellisesti kalliiksi. Lisäksi kotimaisten teknologioiden mukanaan tuomat työllistämis- ja vientihyödyt menetetään. Ilmastonmuutoksen hillitsemisen tärkeimmät kestävät välineet ovat kotimaisen energiankulutuksen rajoittaminen ja energiantuotannon perustaminen uusiutuviin energianlähteisiin. Suomalainen teollisuus on maailman huippua eräillä uusiutuvan energian aloilla kuten tuulivoiman tuotannossa ja liikenteen biopolttoaineisiin liittyvissä teknologioissa. Nämä teknologiat eivät kuitenkaan voi edistyä ja kehittyä ilman kotimarkkinoiden kysyntää ja sieltä saatavaa palautetta (vrt. VTT:n Climtech ohjelma). Siksi on tärkeää, että Suomen uusiutuvan energian käyttöä ja kehitystä tuetaan jatkossa monipuolisilla ohjauskeinoilla. Tämä tarve ei poistu, vaikka Suomi nyt päättäisi ostaa Kioto-kaudelle osan päästöoikeuksista kansainvälisiltä markkinoilta. Päinvastoin, päästöoikeuksien osto on merkki siitä, ettei meillä toistaiseksi ole tehty riittäviä kotimaisia ratkaisuja ilmastonmuutosta pahentavien päästöjen leikkaamiseksi. Tukemalla kotimaista uusiutuvaa energiaa voidaan pienentää päästöoikeuksien ostamisen tarvetta tulevaisuudessa. Vain näin Suomi voi vastata ilmastonmuutoksen haasteeseen ja kehittää tarvittavaa teknologiaa niin kotimaan kuin kansainvälisiinkin tarpeisiin. Mahdollinen päästöoikeuksien osto ei saa leikata kotimaisten uusiutuvan energian tukia lähitulevaisuudessa. Investointituille on tarve myös päästökauppasektorilla. Nykyiset tuet ovat olleet riittämättömiä kaikkien uusien teknologioiden tukemiseen. Sähköntuotannon verotuki pitää ulottaa kaikkiin uusiin kotimaisiin uusiutuviin energiamuotoihin eli esimerkiksi ruokohelpeen. Energiansäästöohjelman ja uusiutuvan energian asetetuista tavoitteista ei tule tässä vaiheessa luopua, vaikka halvempia päästövähennyksiä olisi Kioto-kaudella saatavissakin. Uusiutuvien energialähteiden vuonna 2002 päivitetty edistämisohjelma luo eduskunnan ydinvoimapäätöksen lausumien mukaisen vähimmäistason uusiutuvan energian edistämiselle.. Tarvittavat tuet tulee suhteuttaa asetettuihin tavoitteisiin. Tuet ja tavoitteet ovat palvelevat Suomen Kioto-kauden jäkeistä ilmastopolitiikkaa, jolloin päästöjä on vähennettävä vielä runsaammin.

5 3. Energiaverotuksen kehittäminen Energiaveroihin ei esitetä vuoden 2006 budjetissa mitään muutoksia, vaikka energiaverotuksen kehittäminen oli yksi eduskunnan vaatimuksista ydinvoimapäätöksen yhteydessä. Lisäksi hallitusohjelman tavoitteena on, että energia- ja ympäristöverotusta kehitetään ympäristön tilan parantamiseksi sekä työhön kohdistuvan verotuksen keventämismahdollisuuksien lisäämiseksi. Julkisuudessa on kuitenkin esitetty, että hallitus kaavailisi teollisuuden maksaman energiaveron puolittamista päästökaupan vuoksi. Luonnonsuojeluliitto haluaa muistuttaa, että energiaverotus kohdistuu jo nyt varsin epäoikeudenmukaisesti eri toimialoihin. Teollisuus aiheuttaa hiilidioksidipäästöistä noin puolet, mutta sähkö- ja CO2-verosta teollisuus maksaa vain 40 %. Kotitalouksien ja palveluiden osuus päästöistä taas on noin neljännes, mutta ne maksavat sähkö- ja CO2-veroista 60 %. Mikäli liikennepolttoaineet otetaan huomioon laskee teollisuuden osuus energiaveroista vain noin 10%:iin. Eri sektorien osuudet: Liikenne Teollisuus Päästöistä Kotitaloudet, palvelut, maatalous Veroista Lisäksi nykyisen ilmastostrategian toteuttamista tulisi tehostaa liikenteen osalta toteuttamalla strategiassa esitetyt verotusta koskevat toimenpiteet: Jotta uusiutuvan bioenergian käyttöä voidaan lisätä liikennepolttoaineiden ja ajoneuvojen verotus tulee kokonaisuudessaan uudistaa hiilidioksidiperustaiseksi. Verouudistuksen lähtökohtana pitää olla hiilidioksidiperusteisesti porrastettu verojärjestelmä. Kokonaisverokertymä voidaan pitää nykyisellään korottamalla fossiilisten polttoaineiden verotusta kaikkien vero- ja maksuluokkien kohdalla. Aiemmat kokemukset liikennepolttoaineiden veroporrastuksesta ovat hyviä. Esimerkiksi rikkipitoiset polttoainelaadut saatiin Suomessa vähenemään nopeasti veroporrastuksella. Kaikki liikennepolttoaineiden käyttöön liittyvät maksu- ja veroluokat on uudistettava. Veroratkaisujen tulee kohdistua polttoainemaksuun (1280/2003), ajoneuvoveroon (1281/2003) ja nestemäisten liikennepolttoaineiden valmisteveroon (1472/1994).

6 Liikennepolttonesteiden valmistevero (1472/1994) Liikennepolttonesteisiin kohdistuvaa veroa kerätään kaikista moottoripolttoaineista. Veronalaisia ovat kaikki liikennepolttonesteet riippumatta niiden tuotantotavasta tai käytön kasvihuonekaasupäästöistä. Lakia nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta tulee muuttaa energiaverodirektiivin (2003/96/EC) mukaisesti siten, että se ottaa huomioon polttoaineen käytöstä aiheutuvat hiilidioksidipäästöt. Polttoainemaksu (1280/2003) Polttoainemaksun alkuperäisenä tarkoituksena on ollut kevyen polttoöljyn käytön estäminen dieselautoissa. Käytännössä maksu nykyään estää myös biopolttoaineiden käytön. Maa- ja biokaasun käyttö liikennepolttoaineena vapautettiin polttoainemaksusta vuonna Polttoainemaksu tulee porrastaa poltossa syntyvien hiilidioksidipäästöjen mukaan niin, että maksu poistuu biopolttoaineilta. Ajoneuvovero (1281/2003) Vuoden 2004 alussa uusittu ajoneuvoverotus ei ota huomioon ajoneuvojen ja niiden käyttämien polttoaineiden ympäristövaikutuksia. Sen sijaan uuden lain perusteissa todetaan jatkon osalta seuraavaa: Uusi ajoneuvoverotuksen tietojärjestelmä suunnitellaan siten, että se mahdollistaa tulevaisuudessa ympäristöperusteiset veroporrastukset, jotka voitaisiin toteuttaa esimerkiksi eri ajoneuvoille annettavalla ympäristöperusteisella kertoimella, joka vaikuttaisi veron määrään. Kertoimen perusteena voitaisiin käyttää esimerkiksi ajoneuvon polttoaineen kulutusta tai päästötietoja taikka näitä kuvaavia teknisiä tietoja. (HE 111/2003) Ajoneuvoverotus tulee muuttaa ilmastostrategian vaatimusten ja lukuisten selvitysten mukaisesti perustumaan ajoneuvon päästöihin.

7 Liite 1. Ilmastostrategian ja ydinvoimapäätöksen yhteydessä hyväksytyt lausumat: Ilmastostrategia Eduskunta edellyttää, Hallituksen periaatepäätös: Hallitus sitoutuu käyttämään niitä lainsäädännöllisiä ja taloudellisia ohjauskeinoja, jotka ovat tarpeen Eduskunnan periaatepäätös: Eduskunta edellyttää, että hallitus Lisäbudjetti 2002 Eduskunta edellyttää, että Uusiutuva energia - uusiutuvan energian esitettyä suurempien tukimahdollisuuksien selvittämistä. - uusiutuvien energialähteiden käytön edistämisohjelman toteuttamiseksi. - biomassan käyttöä edistetään ohjelmaa enemmän muun muassa veropolitiikan, investointitukien ja teknologian kehittämistukien sekä kestävän metsätalouden metsänparannusvarojen lisäresursseilla, tehostamalla energiapuun ja turpeen käyttöä, - että kehitetään kierrätyspolttoaineiden, lajitellun yhdyskuntajätteen, biokaasujen ja muiden biomassojen käyttöä ja - että uusiutuvalla energialla tuotetun sähkön jakeluverkkoihin pääsy turvataan esimerkiksi vihreiden sertifikaattien kauppaan perustuvalla järjestelmällä ja asettamalla tarvittaessa ostovelvoitteita verkon haltijoille. - kehitettäessä energiapuuketjulogistiikkaa selvitetään mahdollisuudet alueellisten kustannuserojen tasaamiseen. Energiansäästö - energian säästön esitettyä voimakkaampien käyttöönottomahdollisuuksien selvittämistä. - sähkönsäästötavoitteiden ja niihin liittyvien investointien toteutumisen turvaamiseksi pyrkimyksenä sähkönkulutuksen kasvun pitämisen samalla tasolla kuin Kioto 1- vaihtoehdossa - sähkön ja lämmön yhteistuotannon kilpailukyvyn turvaamiseksi - nopeuttaa tiukan energiansäästöohjelman toteuttamista ja ohjaa yhdyskunta- ja aluerakenteiden muotoutumista energian säästämiseksi, - ryhtyy toimenpiteisiin säästöohjelmia tukevan energiansäästön yleislain säätämiseksi, - ryhtyy toimenpiteisiin energian jakeluyhtiöitä koskevan palveluvelvoitteen säätämiseksi tiedottamisesta energiansäästötavoista ja uusista tekniikoista kuluttajille ja - ryhtyy toimenpiteisiin energiaverotuksen kehittämiseksi energiansäästöä edistävällä tavalla.