YLIOPISTOT JA AMMATTIKORKEAKOULUT YHTEISKUNNALLISINA VAIKUTTAJINA emerituskansleri Ilkka Niiniluoto OKM:n seminaari 15.4.2015
KYSYMYKSIÄ mikä on ollut yliopistojen pitkän aikavälin vaikutushistoria Suomessa? onko YVV näkökulma yliopistojen perustehtäviin vai niistä erillinen kolmas tehtävä? mitkä ovat korkeakoulujen YVV:n tärkeimmät ulottuvuudet? millaisten indikaattoreiden tai tunnuslukujen avulla YVV:tä olisi hyvä seurata? tarvitaanko YVV-indikaattoreita korkeakoulujen rahoitusmalleissa?
YLIOPISTO SUOMEEN Turun Akatemia 1640 virkamiesten kouluttaminen (papit, tuomarit, lääkärit) valtakunnan tarpeisiin Keisarillinen Aleksanterin yliopisto Helsinkiin 1828 edistää tieteitä ja vapaita taiteita ja kasvattaa nuorisoa keisarin ja isänmaan palvelukseen SNELLMAN 1840: sivistysyliopisto Suomen kansallisvaltion rakentaminen humanistisen tutkimuksen avulla itsenäisestä Suomesta 1917 demokraattinen oikeusvaltio kansalliset tiedepohjaiset instituutiot: kirkko, koulut, oikeuslaitos, julkishallinto, sairaalat
LAAJENEVA KORKEAKOULULAITOS uudet tekniikan ja kaupan korkeakoulut teollisuus, elinkeinoelämä alueellisesti laajeneva yliopistojen verkosto (20) sodan jälkeen yliopistokaupungeista kulttuurin ja talouden kasvukeskuksia pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan rakentaminen 1970-luvulta lähtien täydennyskoulutus ja avoin korkeakouluopetus omissa toimipisteissään 30 ammattikorkeakoulua 1996, duaalimalli yhteiset aluestrategiat 2003 kuusi yliopistokeskusta 2004
TIEDE TUOTANTOVOIMANA Suomen Akatemia tavoitetutkimuksen painoalat 1970-luvulla Tekes 1983 teknologiapolitiikka tiede tuotantovoimana, osaamisen perustana ja talouskasvun kiihdyttäjänä yritysyhteistyö sallituksi tiedepuistot, teknologiakylät, yrityshautomot kansallinen innovaatiojärjestelmä 1996 yliopistot opetusministeriön tulosohjaukseen, toiminnan arviointi, strategiat, rahanjakomallit sivistysyliopisto vs. yrittäjämäinen yliopisto
YVV LAKIIN yliopistolaki voimaan 2005: vuorovaikutus muun yhteiskunnan kanssa tätä tehty jo satoja vuosia aluetehtävä? tutkimustulosten kaupallinen hyödyntäminen yliopistolaki 2010 profiloituminen, rakenteellinen kehittäminen sidosryhmäyhteistyö, varainhankinta, alumnit
KOLMAS TEHTÄVÄ? Tehtäviään hoitaessaan yliopistojen tulee edistää elinikäistä oppimista, toimia vuorovaikutuksessa muun yhteiskunnan kanssa sekä edistää tutkimustulosten ja taiteellisen toiminnan yhteiskunnallista vaikuttavuutta. kolmas tehtävä vai näkökulma perustehtäviin (tutkimus, koulutus)? yvv:n tulee pohjautua korkeatasoiseen akateemiseen osaamiseen silti tarvitaan myös hallinnollisesti erillisiä toimijoita: avoin yliopisto, täydennyskoulutuskeskukset, tiedetoimittajat, rekrytointipalvelut, innovaatioasiamiehet E3M (European Indicators and Ranking Methodology for University Third Mission): aikuiskoulutus, teknologian siirto ja innovaatiot, yhteiskunnallinen osallistuminen
YHTEISLUOMINEN mikä on korkeakoulun sisällä ja mikä ulkona? yksisuuntaisen vaikuttamisen sijaan kaksisuuntaisen vuorovaikutuksen mallit tutkimuksen moodi 2, tiedon yhteisluominen, käyttäjälähtöinen innovaatiotoiminta koulutus- ja kehittämiskeskukset, työpajat, alumnit suuret haasteet, ilkeät ongelmat, strateginen tutkimus ammattikorkeakoulut erityisesti omalla alueellaan yhteistyössä elinkeino- ja muun työelämän kanssa
YVV:N ULOTTUVUUKSIA toiminnan tulokset ja vaikutukset tuloksina tieteellinen tieto (julkaisut) ja tutkinnot vaikutuksina syvyyssuunnassa pitkien kausaaliketjujen päässä sivistys, hyvinvointi, elämän laatu, elintaso, kilpailukyky lähialueet ja globaalit ongelmat vaikutukset leveyssuunnassa kohdistuvat julkiseen, yksityiseen ja kolmanteen sektoriin politiikka, talous, hallinto, terveys, ympäristö, kulttuuri (tiede, taide, koulut, uskonto, urheilu, media)
YVV:N INDIKAATTOREITA toiminnan seuranta HY: TUHAT OKM: KOTA, AMKOTA, Vipunen, Juuli, VIRTA panokset, toimenpiteet, tuotokset julkaisut, tutkinnot + työllistyminen, aikuiskoulutus RITSILÄ, NIEMINEN & SOTARAUTA (2007) kaikkia vaikutuksia ei voi ilmaista kvantitatiivisilla indikaattoreilla
EDUPROF UASnet: EDUPROF rahoitus henkilöresurssit tuotetut julkaisut ja medianäkyvyys tuotetut tavarat ja palvelut patentit, lisenssit, start up ja spin off yritykset sekä palkinnot
EHDOTUKSIA valinnan vaikeus, korkeakoulujen erilaisuus, tietojen keräämisen kustannukset, luotettavuus, kannustusvaikutus yvv luonnolliseksi asenteeksi toiminnassa ja sen johtamisessa kunkin korkeakoukun tulisi itse harkita, millaisia yvvmittareita se haluaa hyödyntää omassa toiminnassaan yhteisiä indikaattoreita valtakunnallisiin tietokantoihin (yleisjulkaisujen, aikuiskoulutuksen ja työllistymisen lisäksi) taiteellisen toiminnan tuotokset lisenssit, patentit, start up ja spin off yritykset tieteelliset asiantuntijatehtävät ulkopuoliset luottamustehtävät sidosryhmille järjestettävät tapahtumat
YVV:N KANNUSTAMINEN YVV korkeakoulujen strategioissa, mutta ei oma tulosalue KKA:n raportti 2013 TJNK:n tiedeviestinnän ohjelma Tiede kuuluu kaikille! EK:n hallitusohjelmatavoitteet uusi rahoitusmallityöryhmä tärkeintä kannustaa tutkimusta ja koulutusta, ei mallin osatekijöiden liiallista sirpalointia strateginen, valtakunnallinen, alakohtainen osuus ei pakottavaa tarvetta muuttaa nykyisiä malleja yliopistoilla ja ammattikorkeakouluilla voi hyvin olla tehtävien mukaisesti erilaisia painotuksia myös muita tapoja kannustaa kuin perusrahoituksen kautta tuleva raha, laatu vaikuttaa täydentävään rahoitukseen pienelläkin painolla kannustavaa vaikutusta
YLIOPISTOJEN MALLI
HUOMIOITA YLIOPISTOJEN RAHOITUSMALLISTA koulutuksen ja tutkimuksen tuloksellisuus, laatu ja vaikuttavuus YVV-indikaattoreita aikuiskoulutus 3% [OK] valmistuneiden työllistyminen 1% [?] muut julkaisut kertoimella 0,1; paino noin 0,5% [voisi olla 1%] mahdollinen YVV-kori (1%), josta kukin yliopisto poimii yhden valmistuneet työlliset taiteellisen toiminnan tuotokset lisenssit, patentit, start up ja spin off -yritykset asiantuntijatehtävät