Helsinki Espoo Vantaa Kauniainen PÄÄKAUPUNKISEUDUN YHTEISTYÖSOPIMUKSEN HANKKEIDEN TOIMEENPANO

Helsinki Espoo Vantaa Kauniainen PÄÄKAUPUNKISEUDUN YHTEISTYÖSOPIMUKSEN HANKKEIDEN TOIMEENPANO Tilannekatsaus 6.5.2008

Sisällysluettelo JOHDANTO...1 1. SEUTUYHTEISTYÖRYHMÄ...2 1.1 Seutuyhteistyöryhmän ja omistajaohjaustyöryhmän toimeksianto...2 1.2 PKS-neuvottelukunnan kehittäminen...2 1.3 Maakunnan liiton, kuntien yhteistoimintaelimien ja muiden seututoimijoiden välisen yhteistyön selkiyttäminen...3 1.4. Asian käsittely...5 1.4.1 Yhteinen käsittely...5 1.4.2 Kaupunkikohtainen käsittely...5 1.5. Tilanne...5 2. OMISTAJAOHJAUSTYÖRYHMÄ...6 2.1 Toimintamalli...6 2.2 Helsingin kaupungin edustajien näkemys...9 2.3. Asian käsittely...9 2.3.1 Yhteinen käsittely...9 2.3.2 Kaupunkikohtainen käsittely...10 2.4. Tilanne...10 3. ELINKEINORYHMÄ...11 3.1 Toimeksianto...11 3.2 Tiivistelmä loppuraportista...11 3.2.1 Uusien yritysten syntymisen ja nykyisten yritysten kasvun edistäminen...11 3.2.2 Kilpailukykyisten kasvuklustereiden ja klusteriyhteistyön tukeminen...11 3.2.3 Kansainvälisyyden edistäminen ja kansainvälisiin yrityksiin ja investointeihin panostaminen...12 3.2.4 Pääkaupunkiseudun elinkeinopolitiikka 2008...13 3.3 Asian käsittely...13 3.3.1 Yhteinen käsittely...13 3.3.2 Kaupunkikohtainen käsittely...14

3.4. Tilanne...14 4. TYÖVOIMARYHMÄ...15 4.1 Toimeksianto...15 4.2 Toimenpide-esitykset...15 4.3 Asian käsittely...16 4.3.1 Yhteinen käsittely...16 4.3.2 Kaupunkikohtainen käsittely...16 4.4. Tilanne...16 5. MAL-TYÖRYHMÄ...18 5.1 Toimeksianto...18 5.2 Toimenpide-esitykset...18 5.3 Asian käsittely...19 5.3.1 Yhteinen käsittely...19 5.3.2 Kaupunkikohtainen käsittely...19 5.4. Tilanne...20 6. ASUNTOASIAIN TYÖRYHMÄ...21 6.1 Toimeksianto...21 6.2 Helsingin kaupungin edustajien näkemys työryhmän työn johtopäätöksistä...21 6.3 Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunkien edustajien näkemys työryhmän työn johtopäätöksistä...22 6.4 Asian käsittely...24 6.4.1 Yhteinen käsittely...24 6.4.2 Kaupunkikohtainen käsittely...24 6.5. Tilanne...24 7. JOUKKOLIIKENNERYHMÄ...25 7.1 Toimeksianto...25 7.2 Yhteinen näkemys...25 7.3 Helsingin kaupungin edustajien näkemys toteutustavasta...25 7.4 Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunkien edustajien näkemys toteutustavasta...27 7.5 Asian käsittely...31

7.5.1 Yhteinen käsittely...31 7.5.2 Kaupunkikohtainen käsittely...32 7.6. Tilanne...32 8. SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON TYÖRYHMÄ...33 8.1 Toimeksianto...33 8.2 Toimenpide-esitykset...33 8.3 Asian käsittely...35 8.3.1 Yhteinen käsittely...35 8.3.2 Kaupunkikohtainen käsittely...36 8.4. Tilanne...36 9. KOULUTUSRYHMÄ...37 9.1 Toimeksianto...37 9.2 Toimenpide-esitykset...37 9.3 Asian käsittely...38 9.3.1 Yhteinen käsittely...38 9.3.2 Kaupunkikohtainen käsittely...39 9.4. Tilanne...40 10. VESI- JA VIEMÄRILAITOSRYHMÄ...41 10.1 Toimeksianto...41 10.2 Helsingin kannanotto...41 10.3 Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kannanotto...41 10.4 Asian käsittely...41 10.4.1 Yhteinen käsittely...41 10.4.2 Kaupunkikohtainen käsittely...42 10.5. Tilanne...43 11. TEKNISEN TOIMEN RYHMÄ...44 11.1 Toimeksianto...44 11.2 Toimenpide-esitykset...44 11.3 Asian käsittely...46

11.3.1 Yhteinen käsittely...46 11.3.2 Kaupunkikohtainen käsittely...47 11.4. Tilanne...47 12. HANKINTATYÖRYHMÄ...48 12.1 Toimeksianto...48 12.2 Toimenpide-esitykset...48 12.3 Asian käsittely...49 12.3.1 Yhteinen käsittely...49 12.3.2 Kuntakohtainen käsittely...49 12.4. Tilanne...51 13. TIETOHALLINTORYHMÄ...52 13.1 Toimeksianto...52 13.2 Toimenpide-esitykset...52 13.3 Asian käsittely...54 13.3.1 Yhteinen käsittely...54 13.3.2 Kaupunkikohtainen käsittely...54 13.4. Tilanne...54 14. RUOTSINKIELISET PALVELUT...56 14.1. Toimeksianto...56 14.2 Toimenpide-esitykset...56 14.3 Asian käsittely...57 14.3.1 Yhteinen käsittely...57 14.3.2 Kaupunkikohtainen käsittely...57 14.4. Tilanne...61 Työryhmien jäsenet...62

Johdanto 1 Pääkaupunkiseudun kaupunginvaltuustojen kesällä 2006 hyväksymän yhteistyösopimuksen tavoitteena on tiivistää ja laajentaa käynnistynyttä yhteistyötä ja edistää seudun yhteistyötä valtion kanssa. Sopimuksen täytäntöönpanoa varten asetettiin 14 työryhmää. Työryhmä Raportin valmistuminen Seutuyhteistyöryhmä 28.11.2007 Omistajaohjausryhmä 19.12.2007 Elinkeinoryhmä 7.12.2007 Työvoimaryhmä 14.5.2007 MAL-ryhmä 21.1.2008 Asuntoasiain ryhmä 30.11.2007 Joukkoliikenneryhmä 31.8.2007 Soster-ryhmä 16.2.2007 Koulutusryhmä 29.3.2007 Vesi- ja viemärilaitosryhmä 23.11.2007 Teknisen toimen ryhmä 4.10.2007 Hankintatyöryhmä 12.12.2006 Tietohallintoryhmä 18.9.2007 Ruotsinkielisten palvelujen ryhmä 30.5.2007 Tähän katsaukseen on koottu työryhmien toimeksiannot ja toimenpideesitykset, loppuraporteissa esitetyt kehittämishaasteet ja jäsenten eriävät näkemykset sekä raporttien käsittelyt ja toimeenpanon tilannekatsaus huhtikuussa 2008. Yhteistyöhankkeiden etenemistä ja valmistuneita raportteja on käsitelty pääkaupunkiseudun neuvottelukunnassa ja sen koordinaatioryhmässä. Pääkaupunkiseudun kaupungeissa yhteistyöhankkeita on käsitelty kaupunkien omien kokouskäytäntöjen mukaisesti. Helsingissä yhteistyöhankkeiden tilannekatsaus on käsitelty kaupunginhallituksen kerran kuukaudessa pidettävissä strategiakokouksissa. Osa hankkeista on viety erikseen kaupunginhallituksen tai valtuuston käsittelyyn. Vantaalla ja Espoossa yhteistyöhankkeita on käsitelty kaupunginhallituksen ja/tai valtuuston lisäksi valtuustoinfoissa ja kaupunginhallituksen iltakouluissa. Työryhmien loppuraportit löytyvät seutuportaalista (www.helsinginseutu.fi).

2 1. SEUTUYHTEISTYÖRYHMÄ 1.1 Seutuyhteistyöryhmän ja omistajaohjaustyöryhmän toimeksianto Laaditaan ehdotus PKS-neuvottelukunnan yhteistyöasiakirjan tarkistamiseksi. Tehdään selvitys maakunnan liiton, kuntien yhteistoimintaelimien ja muiden seututoimijoiden välisestä yhteistyöstä ja työnjaosta sekä omistajaohjauksen selkiyttämisestä Valmistellaan ehdotus uudesta omistajaohjausjärjestelmästä ylikunnallisten organisaatioiden ohjaukseen. Työn lähtökohtana on nykyinen kuntalaki ja vuoden 2007 alusta voimaan tulevaksi ehdotettu kuntalain konsernisäännöksiä koskevat muutokset. Tavoitteena on turvata seudullisissa yhteisöissä tehokas omistajaohjaus, hyvä hallintatapa ja toiminnan riittävä julkisuus ja läpinäkyvyys. Ehdotuksen tulee sisältää malli, jolla seudullisia palveluja voidaan tehokkaasti toteuttaa yhteisissä yhteisöissä ja jolla turvataan kaupunkien oikeudenmukaiset vaikutusmahdollisuudet päätöksentekoon. Toimeenpanoa varten on nimetty kaksi työryhmää (seutuyhteistyöryhmä ja omistajaohjaustyöryhmä). Seutuyhteistyöryhmä laatii ehdotuksen yhteistyöasiakirjan tarkistamiseksi, tekee selvityksen seututoimijoiden välisestä yhteistyöstä ja työnjaosta sekä osallistuu omistajaohjauksen kehittämistä koskevan ehdotuksen laadintaan. 1.2 PKS-neuvottelukunnan kehittäminen Yhteistyöasiakirjan tarkistus on poliittisen edustavuuden osalta toteutettu vuonna 2007. Yhteistyöasiakirjan (2004) ja valtuustojen yhteistyösopimuksen (2006) tarkistaminen tulisi ratkaista vuonna 2008 toteutettavan yhteistyön arvioinnin ja jatkotoimenpidepäätösten yhteydessä. Seudullisen omistajaohjauksen tehostamista pohtineen työryhmän ehdotuksen mukaan esitetään perustettavaksi erillinen omistajaohjausryhmä. Omistajaohjausryhmän perustaminen edellyttää kaupunkien päätöstä. Uudistus voidaan toteuttaa välittömästi. Pääkaupunkiseudun yhteistyöelimiä olisivat jatkossa PKS-neuvottelukunta ja omistajaohjausryhmä. Laajennetun neuvottelukunnan toimivuutta ja tarpeellisuutta arvioidaan vuonna 2008. Mikäli valtuustojen yhteiskokousmenettelyä jatketaan, voisi harkita luopumista laajennetun neuvottelukunnan kokouksista. Samalla tulee kuitenkin huolehtia siitä, että valtuustojen tiedon saantia seutuyhteistyöasioissa kehitetään. Neuvottelukunnan sidosryhmäyhteistyö on toteutunut seminaarimuodossa laajennetun neuvottelukunnan kokouksien yhteydessä. Keskeiset sidosryhmät määritellään strategian pohjalta ja sovitaan yhteistyön muoto strategisten päämäärien tarkistamisen yhteydessä seuraavan valtuustokauden alussa. Sidosryhmille suunnattua tiedottamista tulisi parantaa.

Yhteistyösopimuksen mukaan koordinaatioryhmä avustaa neuvottelukuntaa yhteistyösopimuksen toimeenpanossa. Yhteistyösopimuksen täytäntöönpanoa varten käynnistyneet työryhmätyöt valmistuvat vuoden 2007 loppuun mennessä. Koordinaatioryhmä jatkaa työtään sopimuksen mukaisesti toteutettavan arvioinnin ajan. Neuvottelukunnan roolia ja tehtäväkenttää kehitetään strategiseen suuntaan. Seudulliset strategiat kytketään entistä tiiviimmin kaupunkien strategiseen suunnitteluun. Strategiset päämäärät asetetaan valtuustokausittain ja niiden toteutumista arvioidaan säännöllisesti. Vuoden 2009 alussa uusi neuvottelukunta määrittelee pääkaupunkiseudun vision ja strategian. Strategiatyön pohjaksi tehdään vuonna 2008 arvio nykyisen strategian toteutumisesta. Sen kolme keskeistä pilaria ovat olleet: 1. Hyvinvoinnin parantaminen ja palvelutoiminnan tehostaminen 2. Pääkaupunkiseudun kilpailukyvyn parantaminen 3. Kaupunkirakenteen ja asumisen kehittäminen Pääkaupunkiseudun visio ja strategia liitetään kiinteästi kaupungissa keväällä 2009 vireillä oleviin strategia- ja taloussuunnitelmaprosesseihin. Neuvottelukunta seuraa vision ja strategian toteutumista vuosittain seurantaraportin avulla toimintakertomuksen yhteydessä. Valtuustokauden seuraavina vuosina neuvottelukunta täsmentää strategian päämääriä tarvittaessa keväällä muutostekijäarvion perusteella. Jatkovuosina neuvottelukunnan toimintaa seurataan kahden vuosittaisen seurantaraportin avulla. Neuvottelukunnan kokouksia pidetään neljä kertaa vuodessa. 1.3 Maakunnan liiton, kuntien yhteistoimintaelimien ja muiden seututoimijoiden välisen yhteistyön selkiyttäminen Työryhmä on rajannut selvityksen koskemaan pääasiassa MAL-tehtäviä ja tarkasteluun on otettu PKS-neuvottelukunta, HSYK, Uudenmaan liitto ja YTV keskeisine tehtävineen. Kehittämishaasteet Maankäyttöön, asumiseen ja liikenteeseen liittyvissä tehtävissä muissa kuin lakisääteisissä strategia- ja kehittämistehtävissä sekä niitä tukevassa tietohuollossa on päällekkäisyyttä, moniportaisuutta ja työnjaon selkiinnyttämisen tarvetta. MAL-suunnittelutehtävien alueellinen toimivalta vaihtelee toimijoittain. Lakisääteisen MAL-suunnittelun (peruskuntien kaavoitustehtävät, Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan liitot, YTV) rinnalla valmistellaan parhaillaan seudun kuntien yhteistyönä ja erilaisin kokoonpanoin MAL-strategioita ja suunnitelmia. Samanaikaisesti myös YTV:n ja Uudenmaan liiton tehtäväkenttä on laajentunut laissa erikseen säädettyjen tehtävien ulkopuolelle. 3

4 Nykyinen MAL-asioiden suunnittelu ja päätöksenteko voidaan kuvata pääkaupunkiseudun yhteistyön näkökulmasta seuraavan avulla: UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUS YTV SEUTUKOKOUS JA HALLITUS PKS PLJ Muut MALtehtävät PKS- NEUVOTTELUKUNTA HELSINGIN SEUTU H:GIN SEUDUN YHTEISTYÖKOKOUS Kaavoituksen ohjaus VAT-valvonta UL MAANKÄYTTÖ JA RAKENNUS- LAIN MUKAI- SET TEHTÄVÄT: Maakuntakaava ja vaihemaakuntakaava Maakuntasuunnitelma Maakuntaohjelma ja Totsu Muut MALtehtävät MAAKUNTA- VALTUUSTO JA MAAKUNTA- HALLITUS PÄÄKAUPUNKISEUDUN YHTEISTYÖSOPIMUS TR 5,6,7, MAL-JAOSTO JA NEUVOTTELUKUNTA Helsingin seudun Maankäytön ja asumisen toteutusohjelma 2017 (PLJ 2007 ja Kehyli otetaan huomioon sellaisenaan) Kaupunkiseutusuunnitelman MAL-osio - HELSINGIN SEUDUN YHTEISTYÖSOPIMUS GreaterHelsinki Vision 2050-kansainvälinen ideakilpailu Kansainvälisen kilpailun tulosten perusteella Visio 2050 MAL-strategia, 16.10.2007 yleinen Tanja Sippola yleiskaavallinen -Alho suunnitelma ja liikennejärjestelmäsuunnitelma Uudenmaalla liikennejärjestelmä hyväksytään Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan eri alueille erillisinä järjestelminä (PLJ, KEHYLI, Länsi- ja Itä-Uudenmaan liikennejärjestelmät). Seudun kehittämisen kannalta suunnitelmien keskinäinen koordinaatio on tarpeen. Uudenmaan liitto on puolestaan laatinut Uudenmaan liikennestrategian (ULSA), jonka tavoitteena on yhteinen näkemys siitä, miten Uudenmaan liikennejärjestelmää tulisi kehittää vuoteen 2030 mennessä. Nykyisessä pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnittelussa YTV:llä on lakisääteisesti keskeinen asema. Helsingin seudun yhteistyökokous antoi hyväksyessään kaupunginseutusuunnitelman 5.6.2007 jatkovalmistelukehotuksen siitä, että tulevaisuudessa Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma valmistellaan koko Helsingin seudun yhteisenä hankkeena. Pääkaupunkiseudun joukkoliikenteen suunnittelun kysymyksiä on selvitetty joukkoliikennetyöryhmässä. Yleinen liikennesuunnittelu ja joukkoliikenteen suunnittelu hoidetaan Helsingin seudulla pääsääntöisesti kuntien toimesta. YTV vastaa tällä hetkellä Espoo/Kauniaisten ja Vantaan joukkoliikenteen sisäisestä suunnittelusta. Laajentunut ja tiivistynyt Helsingin seudun kuntien MAL-yhteistyö edellyttää myös sitä tukevan tutkimuksen ja tietohallinnon kehittämistä. Pääkaupunkiseudun tietohallinnon työryhmä on tehnyt kehittämisehdotuksia asiassa loppuraportissaan. Osana metropolipolitiikkaa valmistellaan parhaillaan Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen keskeisiä painopistehankkeita ja valtion asuntopoliittista toimenpideohjelmaa sekä aiesopimusmenettelyä, mikä nousee

uudeksi yhteistyökysymykseksi myös Helsingin seudun kuntien ja kuntaryhmien välisessä yhteistoiminnassa. 5 Vuoden 2007 alussa voimaantulleella aluekehityslain uudistuksella on vahvistettu maakunnan liittojen roolia aluekehittämisessä. Parhaillaan vireillä oleva aluehallinnon uudistus vaikuttaa toteutuessaan ohjelmakehittämisen kautta myös kuntiin ja jatkossa myös enenevässä määrin pääkaupunkiseudun kaupunkeihin. Uudenmaan liiton aluekehitystoiminnassa ei näy pääkaupunkiseudun ja Helsingin seudun kuntien tiivistynyt yhteistyö. 1.4. Asian käsittely 1.4.1 Yhteinen käsittely Asia on ollut esillä koordinaatioryhmässä 3.12.2007 (lähetekeskustelu), 1.2. ja 8.2.2008. PKS-neuvottelukunta päätti kokouksessaan 12.2.2008 sekä seutuyhteistyöryhmän että omistajaohjaustyöryhmän loppuraportista, että: - raportit hyväksytään toimeksiannon mukaisina selvityksinä, - työryhmien tekemät ehdotukset ja kehittämishaasteet otetaan huomioon vuonna 2008 tehtävän seutuyhteistyön arvioinnin ja sen pohjalta kaupunginvaltuustoille valmisteltavien jatkotoimenpiteiden yhteydessä. Tarkoituksena on valmistella ehdotus 22.5.2006 tehdyn kaupunkien yhteistyösopimuksen päivittämisessä, - omistajaohjauksen ehdottamat seudullisen omistajaohjauksen tehtävät hoidetaan koordinaatioryhmässä siihen saakka, kunnes asia ratkaistaan em. jatkotoimenpiteiden yhteydessä, - laajennetun neuvottelukunnan kokousta ei järjestetä tänä keväänä. 1.4.2 Kaupunkikohtainen käsittely Helsingin kaupunginhallitus merkitsi selvityksen pääkaupunkiseudun kaupunkien yhteistyösopimuksen toimeenpanon tilannekatsauksesta tiedoksi 25.2.2008. Espoon ja Vantaan kaupunginhallitukset merkitsivät tiedoksi seutuyhteistyöryhmän ja omistajaohjaustyöryhmän loppuraportit 3.3.2008 sekä pääkaupunkiseudun neuvottelukunnan loppuraporttien johdosta tekemän päätöksen 12.2.2008. Kauniaisten kaupunginhallitus merkitsi loppuraportin tiedoksi 26.3.2008. 1.5. Tilanne Asian valmistelu jatkuu kaupunginvaltuustojen 10.6.2008 kokouksen käsittelyn jälkeen.

6 2. OMISTAJAOHJAUSTYÖRYHMÄ 2.1 Toimintamalli Jäljempänä ehdotettavien yhteisöjen omistajaohjausta ja edunvalvontaa varten muodostetaan Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunkien yhteinen omistajaohjausryhmä toimintamallin 1 pohjalta. PKS OMISTAJ AOHJ AUS / NYK YLAINSÄÄDÄNNÖN MAHDOLLISTAMAT MALLIT MALLI 1: OMIST AJAOHJ AUSRYHMÄ Helsinki Esp oo Vantaa Kauniainen valm is telu v almistelu valmiste lu valm istelu jäsenten valinta ryhmään Omistajaohjausryhmä pks -om istajaohjaukseen liittyv ä ohjaus, valv ont a ja päätöksenteon li njaukset yhteises ti sovitun linj an vahvistus kunkin kunnan omalla päätöksellä PK S-yhteisö K untayhtymä PKS-yhteisö Osakeyhtiö PK S-yhteisö Säätiö PK S-yhteisö Yhdistys Mallissa 1 lähtökohtana on, että juridisesti sitovat ohjauspäätökset tehdään kaupunkikohtaisesti voimassa olevien säädösten puitteissa, mutta samalla hyödynnetään joustavasti toimivaa seudullista koordinointia. Tällä menettelyllä on mahdollista tehostaa seudullista omistajaohjausta siten, että - omistajaohjaukseen ja edunvalvontaan liittyvä päätösvalta säilytetään yhteisöjen osakkeita ja osuuksia omistavilla kaupungeilla, jolloin puhevalta määräytyy yksittäisten yhteisöjen osalta omistusten suhteessa, - omistajaohjausjärjestelmä säilytetään nykyisen kunnallisen päätöksentekojärjestelmän mukaisena (kaupunginvaltuustot, kaupunginhallitukset), - yhteinen käsittely omistajaohjaus- ja edunvalvonta-asioissa on nykytilaan verrattuna järjestelmällisempää, - mallin mukainen toiminta ei edellytä kuntalain mukaista valmistelua/ esittelyä/päätöksentekoa (ei myöskään julkisuuslain mielessä) omistajaohjausryhmän työskentelyn osalta, - toiminta perustuu suhteellisen kevyeen hallintoon, eikä muodosta uutta seudullista toimielintä.

7 PKS OMISTAJAOHJAUS / KUNTALAIN MUUTOSTA EDELLYTTÄVÄ MALLI MALLI 5: KAUPUNGINHALLITUSTEN YHTEINEN OMISTAJAOHJAUSJAOSTO (PARAS HANKKEEN LAUSUNNOSSA ESITETTY) Helsinki E spoo V anta a Ka uniainen valmistel u valmi stelu valmistelu valm istelu jäsenten valinta toim ielim een pks -omistajaohjaukseen liittyvä ohjaus, valvonta ja päätöksenteko K aup unginhallitusten yhteinen omistajaohjausjaosto valmistelun koordinointi - päätöksentekoelin -luottamushenkilöedustus PKS-yhteisö Kuntayhtymä PKS-yhteisö Os akeyhtiö PKS-yhteisö S äätiö PKS-yhteisö Yhdistys Malli 5 edellyttää kuntalain muutosta. Malli 1 vastaisi periaatteeltaan myös niitä näkemyksiä, joita pääkaupunkiseudun neuvottelukunta esitti pääkaupunkiseudun linjauksina omistajaohjausjärjestelmän kehittämisen osalta PARAS-hankkeesta 14.2.2006 antamansa lausunnon perustelumuistiossa. Siinä todetaan mm. seuraavaa: Lähtökohtana on, että omistajaohjausjärjestelmä on mahdollisimman lähellä nykyistä päätöksentekojärjestelmää (kaupunginvaltuustot, kaupunginhallitukset) ja tukeutuu niiden alaisten viranhaltijaorganisaation valmisteluun. Uudella omistajaohjausjärjestelmällä varmistettaisiin poliittinen ohjaus sekä kaupunkien yhden yhteisen omistajaäänen kuuluminen ja turvattaisiin samanaikaisesti seudullisen päätöksenteon tarpeet ja tehokkuus. Keskeinen luottamushenkilöelin olisi kaupunginhallitusten yhteinen omistajaohjausjaosto, jonka tehtävänä olisi - asettaa tavoitteet yhteisöille - nimetä edustajat yhtiöiden ja osakkuusyhteisöjen toimielimiin - antaa ohjeet kaupunkeja näissä toimielimissä edustaville henkilöille - seurata määräajoin tytäryhteisöjen tuloksellisuutta ja tavoitteiden saavuttamista. Jaostolle kuuluisi myös muita kaupunkien yhteisiä omistajahallinnon tehtäviä kuten HUS:n omistajaohjaus. Vireillä olevan kuntalain uudistuksen yhteydessä tulisi edellä kuvatun kuntien omistajaohjausjärjestelmän toteuttamiseen liittyen kuntalaissa tarkistaa mm. toimivaltasäännökset. Omistajaohjausryhmän jäseninä ovat asemavaltuutuksen perusteella kaupunginhallitusten puheenjohtajat ja varapuheenjohtajat. Omistajaohjausryhmä on nykyisestä pääkaupunkiseudun neuvottelukunnasta erillinen ryhmä. Omistajaohjauksen ja edunvalvonnan foorumeina olisivat omistajaohjausryhmä ja kaupunginjohtajien kokous.

Omistajaohjauksen ja edunvalvonnan piiriin kuuluvat yhteisöt 8 Työryhmä on määritellyt seudullisen omistajaohjauksen ja edunvalvonnan kannalta merkityksellisiksi alla luetellut yhteisöt, joissa vähintään kolme suurinta kaupunkia ovat mukana: Culminatum Ltd Oy Helsinki Region Centre of Expertise Greater Helsinki Region Promotion Ltd Oy HUS Kunnallinen työmarkkinalaitos Kuntarahoitus Oyj Kuntien eläkevakuutus (KEVA) Laurea-ammattikorkeakoulu Oy (jos Helsinki osakkaana) Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy Pääkaupunkiseudun Junakalusto Oy Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta (YTV) SEURE Henkilöstöpalvelut Oy Spinno-Seed Oy Suomen Kuntaliitto Svenska Framtidsskolan i Helsingforsregionen Ab (Prakticum) Uudenmaan liitto ry Uudenmaan virkistysalueyhdistys ry Y-säätiö Omistajaohjausryhmä käsittelee säännönmukaisesti em. yhteisöistä palvelujen ja seudun kilpailukyvyn kannalta strategisesti merkittävimmät. Näitä ovat HUS, Laurea-ammattikorkeakoulu Oy, Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy, YTV, Uudenmaan liitto ja Suomen Kuntaliitto. Tämän ohella omistajaohjausryhmä voi käsitellä kaupunginjohtajien kokouksen esittämiä muiden yhteisöjen strategisesti merkittäviä yksittäisiä asioita. Edellä mainittujen yhteisöjen ohjaus tapahtuu sekä omistajaohjauksen että edunvalvonnan näkökulmista. Omistajaohjausryhmän tehtäväksi voidaan antaa myös muiden joko PKS- yhteistyösopimuksen perusteella syntyneiden tai muutoin erikseen nimettyjen yhteistyöorganisaatioiden omistajaohjaus ja edunvalvonta. Omistajaohjauksen tehtävät Omistajaohjaukseen ja edunvalvontaan kuuluvat ainakin seuraavat asiat: - talouden ja toiminnan suunnitteluun liittyvät asiat kuten strategia-, talous-, toiminta-, investointi-, rahoitus- ja mahdolliset muut suunnitelmat sekä toimialan muutokset sekä tavoitteiden asettaminen, - tilinpäätös ja toimintakertomus sekä yhteisön toiminnan ja tulosten seurantaan ja raportointiin liittyvät asiat, - muut asiat, joilla on erityisesti toiminnan merkittävää muutosta aikaansaava vaikutus, kuten merkittävät palvelu- ja muut hankinnat sekä investoinnit, - asiat, jotka on mainittu loppuraportin liitteenä 2 olevassa Hyvää hallintoa koskevassa ohjeluonnoksessa, - kaupunkien edustajien nimeäminen yhteisöjen toimielimiin, - muut kaupunkien sopimuksessa yhteisöittäin erikseen määritellyt asiat.

Keskeisimpiin yhteisöjen toimielimiin tulee nimetä sen lisäksi, mitä osakeyhtiölaki ja hyvien hallintokäytäntöjen suositus edellyttävät, myös asianomaisen toimialan viranhaltijaedustus puhe- ja läsnäolo-oikeuksin. Omistajaohjausryhmän asioiden valmistelua koskevat menettelytavat Omistajaohjausryhmän käsiteltävät asiat päätetään kaupunginjohtajien tai asiasta riippuen muiden viranhaltijoiden selostuksen pohjalta ja tuodaan käsiteltäväksi kaupunginjohtajien kokouksen kautta. Omistajaohjausryhmä ei käsittele sen ohjauksen ja edunvalvonnan piiriin kuuluvien yhteisöjen operatiiviseen johtamiseen kuuluvia asioita. Kaupunkien väliseen sopimukseen kirjataan periaate, että omistajaohjausryhmän päätösten valmistelua varten sovitaan käytännön menettelytavat ja nimetään asioiden valmistelusta ja päätösten täytäntöönpanosta vastaava henkilöverkosto. Kaupungit nimeävät vastuuhenkilöt, joiden kautta valmistelu tapahtuu. 2.2 Helsingin kaupungin edustajien näkemys Helsingin kaupungin edustajien näkemyksen mukaan seudullinen omistajaohjaus ja edunvalvonta tulisi toteuttaa vaiheittain niin, että ensi vaiheessa yhteinen omistajaohjaus ja edunvalvonta käynnistetään mallin 1:n pohjalta, kunnes siirtyminen mallin 5 mukaiseen toimintaan on toisessa vaiheessa lainsäädännön pohjalta mahdollista. Mallin 5 käyttöönottoa puoltavat mm. seuraavat näkökohdat: - nykytilaan verrattuna järjestelmällisempi omistajaohjaus- ja edunvalvontaasioiden yhteinen käsittely ja yhteisen tahdon muodostaminen, - omistajaohjaus ja edunvalvonta olisivat mahdollisimman lähellä nykyistä päätöksentekojärjestelmää (Kvstot ja Kh:t) ja tukeutuisi niiden alaisten viranhaltijaorganisaatioiden valmisteluun, - päätökset sitovat juridisesti kaupunkeja. 9 2.3. Asian käsittely 2.3.1 Yhteinen käsittely Asia on ollut esillä koordinaatioryhmässä 3.12.2007 (lähetekeskustelu) sekä 1.2. ja 8.2.2008. Pääkaupunkiseudun neuvottelukunta päätti kokouksessaan 12.2.2008 seutuyhteistyöryhmän ja omistajaohjaustyöryhmän loppuraportista, että: - raportit hyväksytään toimeksiannon mukaisina selvityksinä, - työryhmien tekemät ehdotukset ja kehittämishaasteet otetaan huomioon vuonna 2008 tehtävän seutuyhteistyön arvioinnin ja sen pohjalta kaupunginvaltuustoille valmisteltavien jatkotoimenpiteiden yhteydessä. Tarkoituksena on valmistella ehdotus 22.5.2006 tehdyn kaupunkien yhteistyösopimuksen päivittämisessä,

- omistajaohjauksen ehdottamat seudullisen omistajaohjauksen tehtävät hoidetaan koordinaatioryhmässä siihen saakka, kunnes asia ratkaistaan em. jatkotoimenpiteiden yhteydessä - laajennetun neuvottelukunnan kokousta ei järjestetä tänä keväänä. 10 2.3.2 Kaupunkikohtainen käsittely Helsingin kaupunginhallitus merkitsi saadun selvityksen pääkaupunkiseudun kaupunkien yhteistyösopimuksen toimeenpanon tilannekatsauksesta tiedoksi. 25.2.2008 Espoon ja Vantaan kaupunginhallitukset merkitsivät tiedoksi seutuyhteistyöryhmän ja omistajaohjaustyöryhmän loppuraportit 3.3.2008 sekä pääkaupunkiseudun neuvottelukunnan loppuraporttien johdosta tekemän päätöksen 12.2.2008. Kauniaisten kaupunginhallitus merkitsi loppuraportin tiedoksi 26.3.2008. 2.4. Tilanne Asian valmistelu jatkuu kaupunginvaltuustojen 10.6.2008 kokouksen käsittelyn jälkeen.

11 3. ELINKEINORYHMÄ 3.1 Toimeksianto Toimeksiannon mukaan työryhmän tehtävänä on huolehtia, että elinkeinostrategian hankkeet ja kaupunkien toimenpiteet innovaatiostrategian toteuttamiseksi sisältyvät kaupunkien strategioihin ja niitä toteutetaan suunnitellun aikataulun mukaisesti. Tavoitteeksi asetettiin myös kansainvälisen elinkeinomarkkinointiyhtiön toiminnan nivominen seudullisiin suunnitelmiin. 3.2 Tiivistelmä loppuraportista 3.2.1 Uusien yritysten syntymisen ja nykyisten yritysten kasvun edistäminen Yrityshautomotoiminnan strateginen arviointi Tavoitteena on pääkaupunkiseudun yrityshautomoiden toiminnan kehittäminen palvelemaan paremmin alkuvaiheen yrityksiä. Kaupunkien tuki pyritään kohdistamaan pks-elinkeinostrategian mukaisesti siten, että seudulle saadaan lisää osaamisintensiivisiä ja kasvuhakuisia palveluja teknologiayrityksiä. Seudullinen yhteistyö lisääntymässä mm. siten, että Technopolis Ventures toimii nyt Otaniemen lisäksi Ruoholahdessa ja Aviapoliksessa. Yritysten neuvontapalveluiden kehittäminen Seudulliset yrityspalvelukeskukset on toteutettu pääkaupunkiseudun kaupungeissa. Seudullisten yrityspalveluiden (YPP) kehittämisessä ja kaupunkien erikoistumisessa ei ole vielä edetty valtionhallinnossa meneillään olevien organisaatiomuutosten vuoksi. Maahanmuuttajien yhteiset yrityspalvelut Hanketta on toteutettu pks-kaupunkiohjelmassa. Tavoitteena oli kehittää pks:n yhteinen yrityspalvelutoimintamalli, joka palvelee yrittäjäksi ryhtyviä ja yritystoiminnan alkuvaiheessa olevia maahanmuuttajia. Maahanmuuttajien yhteisen yrityspalvelukeskuksen toimintasuunnitelma sekä toteutus- ja rahoitusmalli hyväksyttiin kesällä 2007. 3.2.2 Kilpailukykyisten kasvuklustereiden ja klusteriyhteistyön tukeminen Osaamiskeskusohjelman 2007 2013 toteutuksen tukeminen PKS-elinkeinoryhmä varmisti kaupunkien tuen ja sitoutumisen Culminatum Ltd Oy:n tekemään osaamiskeskusohjelmavalmisteluun.

12 VN:n päätöksen 7.12.2006 mukaan pääkaupunkiseutu on mukana yhdeksässä osaamisklusterissa: Asuminen (kansallinen koordinaattori) Digitaaliset sisällöt (kansallinen koordinaattori) Elintarvikekehitys HealthBio Terveyden bioklusteri Hyvinvointi Jokapaikan tietotekniikka Matkailu- ja elämystuotanto Nano- ja mikrojärjestelmät sekä tulevaisuuden materiaalit (kansallinen koordinaattori 2011 2013) Ympäristöteknologia Osaamiskeskusohjelmaa täydentävät klusteriohjelmat Kaupunginjohtajat ovat päättäneet kolmen oske-ohjelmaa täydentävän klusteriohjelman aloittamisesta pks-elinkeinoryhmän esityksen pohjalta. Vantaan seudullinen logistiikkaohjelma käynnistyi vuoden 2007 kaupungin tukemana. Espoon seudullinen ohjelmisto-ohjelman osalta kaupungin tukitoimia valmistellaan. Helsingin seudullinen KIBS-ohjelma (osaamisintensiiviset liike-elämän palvelut) on käynnistymässä. Metropolipolitiikan sisältöihin vaikuttaminen Elinkeinoryhmän valmistelemat linjaukset sisältyivät neuvottelukunnan linjauksiin, joiden tavoitteena oli vaikuttaa hallitusohjelman metropolipolitiikan sisältöihin. Metropolialueen kilpailukykystrategia sisältyy hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmän 13.12.2007 päättämiin metropolipolitiikan kärkihankkeisiin 2008 2011. 3.2.3 Kansainvälisyyden edistäminen ja kansainvälisiin yrityksiin ja investointeihin panostaminen Kansainvälisen elinkeinomarkkinoinnin edistäminen Elinkeinoryhmä on osallistunut Greater Helsinki Promotionin (GHP) strategiaprosessiin. Kaupunkien kansainvälisen verkostopääoman yhteiskäyttö Tavoitteena vahvempi kansainvälisten verkostojen hyödyntäminen, edustaminen ja edunvalvonta, koordinoitu kv-palvelujen tarjonta sekä yhteistoiminta kvviestinnässä ja markkinoinnissa. GHP:llä tärkeä rooli. Elinkeinoryhmä jatkaa kv-verkostopääoman yhteiskäytön kehittämistä. PKS-yhteistyön syventäminen matkailuun ja suurtapahtumiin liittyen PKS-yhteistyön syventämisen taustalla on Helsingin matkailu- ja kongressitoimiston strategiatyö. Yhteistyön tavoitetta tukee myös Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskuksen toiminnan käynnistyminen vuonna 2007. Kau-

13 punkien toimenpiteet täydentävät toisiaan ja kaupungit kehittävät matkailua omia vahvuuksiaan hyödyntäen. Tavoitteena on edistää yhteisillä toimilla pääkaupunkiseudun kilpailukykyä lisäämällä matkailullista vetovoimaa ja markkinointiyhteistyötä sekä kehittämällä palveluja ja matkailu-yrittäjyyttä. Yhteistyötä GHP:n kanssa kehitetään suurten tapahtumien hankinnassa ja merkittävissä matkailualan kansainvälisissä projekteissa. Tavoitteena on laatia aikana pääkaupunkiseudun matkailun kehittämisohjelma vuoden 2008. Vahvistetaan pääkaupunkiseudun kansainvälistä lähialueyhteistyötä Helsingin kaupungin Pietarin edustusto on perustettu. Helsinki-keskukseen liittyviä seudullisia yhteistyömahdollisuuksia ja yhteistyön muotoja selvitetään tarkemmin vuonna 2008. Lähialueyhteistyötä kehitetään edelleen vuoden 2008 aikana. 3.2.4 Pääkaupunkiseudun elinkeinopolitiikka 2008 Linjataan pääkaupunkiseudun yhteisen elinkeinopolitiikan painotukset vuodelle 2008 Pääkaupunkiseudun yhteisen elinkeinopolitiikan painotukset muodostuvat syksyllä 2008 valmistuvan metropolialueen kilpailukykystrategian kautta. Strategian tavoitteena on määritellä metropolialueen kilpailukyvyn kannalta tärkeät kehittämisen painopistealueet ja tarvittavat toimenpiteet. Strategiassa määritellään kaupunkien yhteiset tavoitteet ja omat konkreettiset toimenpiteet pääkaupunkiseudun kilpailukyvyn edistämiseksi. Strategian lähtökohtina ovat mm. Helsingin seudun visio, innovaatiostrategia, pks-elinkeinostrategia sekä kaupunkien omat elinkeino- ja muut kilpailukykyteeman kannalta tärkeät strategiat, suunnitelmat ja ohjelmat. Strategialla on vahva yhteys mm. metropolipolitiikkaan, kansalliseen innovaatiostrategiaan, muihin kansallisiin strategioihin ja ohjelmiin sekä esim. korkeakoulujen metropolipolitiikkaan. 3.3 Asian käsittely 3.3.1 Yhteinen käsittely Asia on ollut esillä koordinaatioryhmässä 1.2.2008 (lähetekeskustelu). PKS-neuvottelukunta päätti kokouksessaan 12.2.2008 hyväksyä loppuraportin ja merkitä tiedoksi elinkeino- ja innovaatiostrategian toteutuksen sekä metropolialueen kilpailukykystrategian valmistelun tilannekatsauksen.

14 3.3.2 Kaupunkikohtainen käsittely Helsingin kaupunginhallitus hyväksyi elinkeinostrategian 16.4.2007. Espoon ja Vantaan kaupunginhallitukset merkitsivät 3.3. ja Kauniaisten kaupunginhallitus 26.3.2008 loppuraportin tiedoksi. 3.4. Tilanne Seudun yhteisiä uusia elinkeinopolitiikan linjauksia valmistellaan. Seudun kilpailukykystrategia valmistuu syksyllä 2008.

15 4. TYÖVOIMARYHMÄ 4.1 Toimeksianto Työryhmän tehtävänä oli työvoiman saatavuuden turvaamiseksi laatia suunnitelma työelämän muutosten ja tarpeiden ennakoinnista koulutuksessa, riittävän koulutuksen turvaamisesta sekä aktiivisesta maahanmuuttopolitiikasta. Suunnitelmassa esitetään miten työperustaisten maahanmuuttajien palvelutarjontaa kehitetään ja erityisesti huolehditaan heidän mahdollisuuksistaan hankkia suomenkielen taito. Esitys sisältää selvityksen maahanmuuttajien seudullisesta neuvonta- ja tukipalveluista ja ehdotuksen niiden parantamiseksi. Kaupungit huolehtivat työnantajina henkilöstöpolitiikan kehittämisestä. Työtä toteuttaa jo seudullinen henkilöstöstrategiaprojekti (Henstra). Työryhmä toimi yhteistyössä henkilöstöstrategiaprojektin kanssa (kappale 5 Pääkaupunkiseudun henkilöstöpolitiikka). 4.2 Toimenpide-esitykset Koulutuksen ja työelämän vastaavuus Analysoidaan säännöllisesti olemassa olevia tutkimuksia ja selvityksiä yhdessä kauppakamarin ja yrittäjien kanssa sekä esitetään arvio ammatillisen koulutuksen seudullisesta koulutustarpeesta. PKS-kaupungit ottavat tehokkaaseen käyttöön TET-tori -verkkopalvelun. PKS-kaupungit tiivistävät yhteistyötä yliopistojen ja korkeakoulujen kanssa asiantuntijatyövoiman turvaamiseksi. PKS-kaupungit huolehtivat siitä, että niiden omistamat ammattikorkeakoulut ottavat koulutustarjonnassaan huomioon työvoiman tarpeen pääkaupunkiseudulla. PKS-kaupungit tehostavat yhteistyötä riittävän ja työelämän tarpeita vastaavan työllisyyskoulutuksen järjestämiseksi. Työperäinen maahanmuutto PKS-kaupungit osallistuvat työministeriön hankkeeseen Suomeen muuttaneiden alkuvaiheen ohjaus ja osaamisen kehittäminen. PKS-kaupunkeja markkinoidaan houkuttelevana vaihtoehtona työmarkkinoilla ja PKS-kaupungit osallistuvat rekrytointitapahtumiin. PKS henkilöstöpolitiikka Selvitetään PKS-kaupunkien yhteisen henkilöstökoulutuksen sisältöalueet, organisointi ja ohjaus. PKS-kaupungeilla tulee työnantajina olla halutessaan edustus seudullisissa koulutusta pohtivissa työryhmissä.

PKS-kaupungit tukevat maahanmuuttajien suomen- ja ruotsinkielen opiskelua työn ohessa. PKS-kaupungit laativat yhteisen maahanmuuttajataustaisille työntekijöille tarkoitetun perehdyttämismallin ja koulutuspolut sekä suunnitelman työyhteisöjen monikulttuurisuustaitojen kehittämiseksi osana pääkaupunkiseudun henkilöstöstrategiahanketta. 16 4.3 Asian käsittely 4.3.1 Yhteinen käsittely Asia on ollut esillä koordinaatioryhmässä 29.1.2007 (lähetekeskustelu) ja 28.5.2007. Pääkaupunkiseudun neuvottelukunta päätti 4.9.2007 hyväksyä suunnitelman työvoiman saatavuuden turvaamiseksi. 4.3.2 Kaupunkikohtainen käsittely 4.4. Tilanne Vantaan kaupunginhallitus merkitsi 1.10., Kauniaisten kaupunginhallitus 24.10.2007 ja Espoon kaupunginhallitus 17.3.2008 PKS-työvoimaryhmän loppuraportin 15.1.2007 ja sen lisäyksen 14.5.2007 tiedoksi. Työvoiman seurantaryhmän loppuraportti on valmistunut 21.4.2008. Koulutuksen ja työelämän vastaavuus Pääkaupunkiseudun kaupunkien ja valtion työmarkkinalaitoksen kesken toimii ennakointiverkosto. Kauppakamari on kutsunut koolle ennakointikamarin, jonka toiminta edeltää varsinaista ennakointityötä yhdessä eri toimialojen yritysten kanssa. Ennakointikamariin kuuluu kaupunkien, kauppakamarin ja oppilaitosten edustajia. Toimialakohtaisen ennakoinnin on tarkoitus käynnistyä huhtikuussa 2008. Ennakointikamarin on tarkoitus olla voimassa toistaiseksi. Ennakointikamarin pääasiallinen tehtävä on siirtää tietoa toimialoilta koulutukseen. Kaupunkien näkökulmasta todettiin, että edunvalvonta aloituspaikkojen suhteen on myös eräs ennakoinnin tehtävä. Seurantaryhmä totesi, että edellä kuvattu toiminta vastaa työvoimaryhmän tekemää ehdotusta ennakoinnista. TET-torissa (työelämään tutustuminen) on tällä hetkellä mukana yli 1 000 työnantajaa ja TET-jakso on selkeä näyteikkuna toimijoille. TET-torille on ollut selkeästi tarvetta ja kysyntää. Oppilaitokset maksavat TET-torilla mukana olosta. Ongelmaksi on nähty kuinka saada organisaatiot ottamaan koululaiset työhön. TET-tori toimii tällä hetkellä, mutta toiminnan rahoitus on varmistettava. Asiaa selvitetään yhdessä kuntien edustajien ja kauppakamarin sekä TAT:n kanssa. Työvoimaryhmän seurantaryhmä totesi, että TET-tori on toimiva kokonaisuus, jota kaupungit käyttävät hyväkseen tehdessään kaupunkien ammatteja tutuksi koululaisille.

17 Seurantaryhmä keskusteli omistajaohjauksesta sekä erilaisista foorumista, joilla pyritään varmistamaan, että valmistuneiden määrä vastaa kysyntää. Seurantaryhmä totesi, että ohjaus toimii olemassa olevilla välineillä. Todettiin, että yliopistojen ja korkeakoulujen päätehtävä on tutkimus ja korkeatasoinen opetus, joten seurantaryhmä ei tässä vaiheessa ota asiaan kantaa. Todettiin, että keskustelua valtiovallan kanssa jatketaan pääkaupunkiseudun näkemyksen esiintuomiseksi aloituspaikkojen osalta ja tässä tullaan hyödyntämään ennakointikamarin toimialakohtaisia työvoiman tarpeen ennakointeja. PKS- työvoimaryhmässä (4) tuli esille työvoimakoulutuksen ja kielikoulutuksen koordinointiin liittyvät toimintamallit ja näiden mallinen mahdollinen tehostaminen. Työvoiman palvelukeskukset (TYP) ovat tässä asiassa keskeisessä roolissa koska toiminta tapahtuu käytännössä palvelukeskusten kautta. Seurantaryhmä totesi, että työvoiman palvelukeskukset järjestävät koulutusta omille asiakkailleen, mutta ei yhteisesti PKS:n palvelukeskusten kanssa. Työvoimatoimistot järjestävät koulutusta työttömille asiakkailleen. Osa koulutuksesta on suunnattu koko PKS:lle. (esim. lähihoitaja- ja sairaanhoitajakoulutusta). PKS kunnat miettivät tulevaisuudessa yhdessä tarvittavia koulutuksia. Vantaa on kutsunut koolle PKS työllisyysasioista vastaavat toimijat maaliskuussa 2008 Työperäinen maahanmuutto Suomeen muuttaneiden ohjaus- ja neuvontapalvelut hankkeita suunnitellaan yhteistyössä PKS-kaupunkien kesken. Yhteisiä hankkeita ovat mm. ESRrahoituksen hakeminen yhteistyössä ohjaus- ja neuvontapalveluiden toteuttamiseen (NEO-hankekokonaisuus) sekä maahanmuuttajille, maahanmuuttoa harkitseville sekä maahanmuuttajien parissa työskenteleviä viranomaisia palvelevan Infopankin kehittäminen (valtion ja kuntien yhteisrahoituksella). Vuonna 2008 on toteutettu Mainio Metropoli kampanja. Yhteisiä messuesiintymisiä on useita. PKS-HENSTRA hanke on hyväksynyt mallin seudullisen henkilöstökoulutuksen yhteistyön alueista, organisoinnista ja koulutuksen järjestämisestä. PKS-HENSTRA hankkeen monikulttuurisuustyöryhmä on laatinut raportin, jossa on konkretisoitu tavoitteet ja toimenpiteet monikulttuurisuuden edistämiseksi kaupunkiorganisaatioissa.

18 5. MAL-TYÖRYHMÄ 5.1 Toimeksianto Tavoitteena on kestävän, toimivan ja eheän yhdyskuntarakenteen toteuttaminen, yhteinen maakäyttöohjelma ja yhteisvastuullinen asuntopolitiikka. Seudun työssäkäynti- ja asuinalueen maankäyttöä, asumista ja liikennettä kehitetään 14 kunnan yhteistyönä. Työryhmän tehtävänä on: 1) Laatia yhteinen, vuoteen 2050 ulottuvaan visioon perustuva maankäyttöohjelma 2) Laatia yhteistyössä asunto-ohjelma 3) Helsingin seudun yhdyskuntarakenteen kehittäminen 4) Liikennejärjestelmän kehittäminen 5.2 Toimenpide-esitykset PKS-maankäytön ja asumisen toteutusohjelma 2017 laatiminen Paras-lain 7 velvoitti pääkaupunkiseudun kuntia laatimaan yhteisen kaupunkiseutusuunnitelman (KPS). HSYK:n 9.11.2006 päätöksen mukaisesti suunnitelman MAL-osio laadittiin koko Helsingin seudun 14 kuntaa kattavana. Suunnitelmassa määriteltiin mm. yhteisvastuullisen asuntopolitiikan perusta: 20 % kuntien asuntotuotannosta tulee olla valtion tukemaa vuokra-asuntotuotantoa. MAL-jaosto päätti PKS-kuntajohtajien esityksestä 21.5.2007, että koko Helsingin seudulle laaditaan yhteinen MA-2017-ohjelma. Liikenneasiat ovat ohjelmassa mukana siinä määrin kuin niillä on vaikutusta toteutettavaan maankäyttöön. Liikennehankkeet otetaan mukaan PLJ 2007 ja Kehyli:n mukaisina. Tavoiteaikataulu Helsingin seudun MA-2017-ohjelmalle on 31.12.2007. PKS-MAL -työryhmä sopi kokouksessaan 9.11.2007, että kokouksessa käsiteltävä pääkaupunkiseudun asunto-osa sisällytetään koko seutua koskevaan raporttiin. Sekä MAL-työryhmä että MAL-neuvottelukunta hyväksyivät oheisena liitteenä (loppuraportissa) olevan Helsingin seudun MAL 2017-ohjelman 18.1.2008. Asuntorakennuttamisen organisointiselvityksen loppuraportti valmistui 30.11.2007. Helsingin seudun yhdyskuntarakenteen kehittäminen Kansainvälisen ideakilpailun Greater Helsinki Vision 2050 tulokset julkistettiin 14.12.2007. Seudun yhteinen visio laaditaan kansainvälisen ideakilpailun pohjalta arviolta vuoden 2008 loppuun mennessä. Liikennejärjestelmän kehittäminen Liikennehankkeet otetaan Helsingin seudun MAL 2017 -ohjelmaan mukaan PLJ 2007 ja Kehyli:n mukaisina.

Koko Helsingin seutua koskeva liikennejärjestelmäsuunnitelma tehdään seuraavalla suunnittelukierroksella osana MAL-strategiatyötä, joka käynnistetään yhteisen vision 2050 pohjalta. 19 5.3 Asian käsittely 5.3.1 Yhteinen käsittely Asia on ollut esillä koordinaatioryhmässä 30.10.2006 (lähetekeskustelu) ja 1.2.2008. PKS-neuvottelukunta päätti 12.2.2008 hyväksyä MAL-työryhmän loppuraportin ja MAL -2017 toteutusohjelman. Pääkaupunkiseudun kaupunginvaltuustot hyväksyivät kaupunkiseutusuunnitelman 19.6.2007, muut seudun kunnat syksyn 2007 aikana. 5.3.2 Kaupunkikohtainen käsittely Kauniaisten kaupunginhallitus merkitsi 13.2. ja Espoon ja Vantaan kaupunginhallitukset 3.3.2008 MAL-ryhmän loppuraportin ja MAL-2017 toteutusohjelman tiedoksi. Lisäksi Kauniaisten kaupunginhallitus päätti saattaa asian kaupunginvaltuuston tiedoksi. Vantaan kaupunginvaltuusto tiedoksi Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen toteutusohjelman 2017 (MAL 2017) merkitsi 3.3.2008. Vantaan kaupunginvaltuusto päätti hyväksyä valtion ja Helsingin seudun kuntien välinen aiesopimus seudun asunto- ja tonttitarjonnan lisäämiseksi 3.3.2008. Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi 13.2.2008 maankäytön ja asumisen toteutusohjelman 2008 2017. Kaupungin ohjelma on valmisteltu rinnan seudullisen ohjelman kanssa ja molempien ohjelmien tavoitteet ovat yhdensuuntaiset. Kauniaisten kaupunginhallitus päätti 13.2. ja Helsingin kaupunginhallitus 25.2.2008 hyväksyä liitteenä olevan valtion ja Helsingin seudun kuntien välisen aiesopimuksen asunto- ja tonttitarjonnan lisäämiseksi. Espoon kaupunginhallitus päätti 3.3.2008 1 hyväksyä 18.1.2008 allekirjoitetun valtion ja Helsingin seudun kuntien välisen aiesopimuksen asunto- ja tonttitarjonnan lisäämiseksi 2 kehottaa kaupunkisuunnittelulautakuntaa huolehtimaan, että asemakaavat mahdollistavat vähintään 2 500 asunnon vuosituotantoa vastaavan rakennusoikeuden ja sen vuoksi nopeuttamaan kaavoitusprosessia ja lisäämään kaavoitusta 3 kehottaa kiinteistölautakuntaa huolehtimaan aiesopimuksen tavoitteiden toteu-

20 tumisen edellyttämästä tonttien luovuttamisesta 4 kehottaa teknistä lautakuntaa huolehtimaan, että kunnallistekniikan rakentamisohjelma mahdollistaa aiesopimuksen edellyttämän asuntotuotannon toteuttamisen 5 pyytää em. lautakuntia esittämään kaupunginhallitukselle 30.4.2008 mennessä toimenpideohjelman em. kehotusten johdosta 6 päättää, että aiesopimuksen mukainen vuokra-asuntojen rakentaminen toteutetaan niin, että tavoitteena on vuokra-asuntojen jakautuminen mahdollisimman tasaisesti Espoon kaikille asuntoalueille. 5.4. Tilanne MAL-ohjelman 2017 toteutus on käynnistynyt. Greater Helsinki Vision kansainvälisen ideakilpailun pohjalta laaditaan seudun yhteinen MAL-visio vuoden 2008 loppuun mennessä.

21 6. ASUNTOASIAIN TYÖRYHMÄ 6.1 Toimeksianto Työryhmän toimeksiantona on selvittää, voidaanko pääkaupunkiseudulle luoda uusi, yhdistetty suuri toimija asuntorakennuttamiseen, vuokra-asuntojen hallinnointiin, ylläpitoon ja asunnonjakoon. Tehtävänä on selvittää, voidaanko pääkaupunkiseudun nykyiset asuntotoimen yksiköt yhdistää seudullisesti merkittäväksi toimijaksi, joka rakennuttaa, omistaa, ylläpitää kaupunkien vuokraasuntokantaa ja suorittaa asuntojen jaon. Toteutusmuoto voisi olla esimerkiksi holding-tyyppinen yhtiö. Työryhmän tehtävänä on esittää, mitä hyötyjä ja haittoja yhdistämisestä olisi ja millä aikataululla se mahdollisesti voitaisiin toteuttaa. Lisäksi työryhmä selvittää kuntien vuokra-asuntotuotannon rahoitusvaihtoehtoja mm. kuntien oman yhteisen rahaston perustamista. 6.2 Helsingin kaupungin edustajien näkemys työryhmän työn johtopäätöksistä Olennaista pääkaupunkiseudun kilpailukyvyn kannalta on toimiva ja alueellisesti tasapainoinen yhteinen maankäytön, asumisen ja liikenteen toteuttamisohjelma, johon seudun kunnat sitoutuvat. Toimiva ja tehokas maankäyttö luo edellytyksiä niin elinkeinoelämälle kuin asumisellekin. Tällä hetkellä suurimpana ongelmana on puute kaavoitettujen tonttien tarjonnasta ja kaavoitetun maan ohjautumisesta kohtuuhintaiseen asuntotuotantoon, sekä huonosti toimiva rakennusalan kilpailu, mikä on johtanut korkeisiin rakentamiskustannuksiin. Työryhmän tehtävänä oli selvittää, voitaisiinko pääkaupunkiseudulle luoda uusi yhdistetty toimija asuntosektorille ja sitä, mitä hyötyjä ja haittoja pääkaupunkiseudun asuntotoimen yksiköiden yhdistämisestä olisi. Työryhmän selvityksen mukaan yhden toimijan malli on teknisesti mahdollista toteuttaa ja sillä voitaisiin saavuttaa hyötyjä nykyiseen hajautettuun toimintamalliin verrattuna. Hyödyt ilmenisivät seudullisten asuntomarkkinoiden parempana toimivuutena ja asuntosektoriin liittyvien toimintojen tehostumisena. Yhden toimijan malli olisi asiakkaan kannalta selkeä vaihtoehto. Tarkastelluista malleista yhtiömuoto osoittautui tarkoituksenmukaisimmaksi toimintamuodoksi. Mikäli yhden yhtiön malli toteutettaisiin, siihen tulisi edetä vaiheittain fuusioiden kautta. Lopullisen mallin tulisi olla rakenteeltaan mahdollisimman yksinkertainen ja moniportaista konsernirakennetta tulisi välttää. Yhteinen organisaatio vahvistaisi seudullisen ohjauksen näkökulmaa yhteisvastuullisten asuntopoliittisten tavoitteiden toteuttamisessa. Yksi suuri toimija pystyisi reagoimaan eri alueiden markkinatilanteiden ja kysynnän muutoksiin nykyistä joustavammin niin vuokra-asuntojen välityksessä kuin tuotannossakin. Toimintojen yhdistäminen sekä taloushallinnon yhtenäistäminen ja organisaation uudistaminen eivät johtaisi suoranaisesti vuokratason laskuun, mutta tehostuneella toiminnalla olisi pitkällä aikavälillä mahdollista hillitä vuokrannousupaineita. Yhden toimijan mallissa pääkaupunkiseudun kattava, yhteinen vuokra-asuntojen jakomenettely olisi asunnonhakijan kannalta selkeä ja samalla poistuisi eri kunnissa nykyisin tehtävä päällekkäisten asuntohakemusten käsittely. Suuren toimijan asuntosektorin tuntemus kattaisi koko pääkaupunkiseudun, mikä edesauttaisi tiedon siirtymistä kaupunkien välillä.

22 Yhden toimijan malliin liittyy joitakin vaikeasti ratkaistavissa olevia asioita, joista erityisesti omistajaohjausta voidaan pitää haasteellisena. Siinä eri kaupunkien asuntopoliittiset intressit tulisi sovittaa yhteen ja ottaa samalla huomioon yhtiön liiketoiminnalliset intressit ja vaatimukset. Kaupunkien erilaisesta koosta aiheutuva vaikeus päätöksentekomenettelyyn on erityisen haasteellinen. Yksi suuri toimija mahdollistaisi sinänsä vuokrantasauksen nykyistä suuremmassa asuntokannassa ja niin ollen vuokrien määrittäminen vastaamaan paremmin pääkaupunkiseudun alueellista kysyntää ja tarjontaa helpottuisi nykyisestä. Vuokrantasaus ei kuitenkaan ole ongelmaton kysymys pääkaupunkiseudun minkään kaupungin näkökulmasta eikä sitä työryhmän työssä ole tarkemmin selvitetty. Rakentamisen kilpailuttamisessa yksi suuri toimija ei toisi suoranaisia hyötyjä, koska jokainen rakennushanke kilpailutetaan pääsääntöisesti erikseen. Yhden toimijan mallilla voitaisiin kuitenkin koordinoida urakkakilpailujen järjestämistä ja vaikuttaa sitä kautta rakennusliikkeiden tarjoushalukkuuteen ja mahdollisuuksiin. Asukashallinnon ja asukkaiden vaikutusmahdollisuuden turvaamiseen isossa yksikössä tulisi kiinnittää myös erityistä huomiota. Asukkaiden paikallisten palveluiden turvaaminen ei saisi heikentyä suuressa yksikössä. Kaikissa malleissa olisi varmistettava, etteivät mahdollisesti saavutettavat hyödyt jää lisääntyvästä hallinnosta aiheutuvien haittojen ja kustannusten alle. Eri yhteistyömallien tarkastelu on osoittanut, että hyötyjen ja haittojen ennakoimiseen samoin kuin mallien toteutusaikatauluun liittyy erilaisia epävarmuustekijöitä. Taloudellisten vaikutusten tarkastelua työryhmä ei suorittanut. Järjestelyihin liittyvät verotukselliset vaikutukset tulee myös selvittää. Mikäli yhteistoimintamuotona olisi yhteinen osakeyhtiö, tulisi yhtiössä noudatettava päätöksentekomenettely ja muut keskeiset seikat sopia etukäteen kaupunkien välillä osakassopimuksin ennen yhtiön muodostamista. Mikäli yhden ison toimijan malliin siirtymistä ei pidetä perusteltuna siihen liittyvien epävarmuustekijöiden tai haittojen johdosta, jää kysymys, miten edellä mainittuja hyötyjä voitaisiin koko seudulla ja yksittäisissä kaupungeissa saavuttaa. Jo nyt on kaupunkien mahdollista tilata uusien talojen rakennuttaminen Helsingin asuntotuotantotoimistolta. Asunnonjako ei sinänsä yhtenäisty pelkkää asuntojen hakujärjestelmää kehittämällä, vaan vuokra-asuntojen jakoa tulisi kehittää siten, että se tukisi nykyistä paremmin pääkaupunkiseudun kaupunkien osallistumista yhteisvastuullisesti kaikkien pienituloisimpien vuokralaisten asumisen järjestämiseen. Helsingin seudun 14 kuntaa ovat yhteisesti sopineet 20 %:n Ara-vuokraasuntojen osuudesta uustuotannossa. Mahdollista on, että sovitun tavoitteen toteuttaminen osoittautuu eri kunnissa kovin vaikeaksi. Työryhmän työssä on toimeksiannon mukaisesti keskitytty tarkastelemaan asiaa pääkaupunkiseudun kaupunkien keskinäisenä kysymyksenä. 6.3 Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunkien edustajien näkemys työryhmän työn johtopäätöksistä Työryhmän toimeksiantona oli selvittää, voidaanko pääkaupunkiseudulle luoda uusi, yhdistetty suuri toimija asuntorakennuttamiseen, vuokra-asuntojen hallinnointiin, ylläpitoon ja asunnonjakoon ja voidaanko pääkaupunkiseudun nykyiset asuntotoimen yksiköt yhdistää seudullisesti merkittäväksi toimijaksi, joka rakennuttaa, omistaa, ylläpitää kaupunkien vuokra-asuntokantaa ja suorittaa asuntojen jaon. Toteutusmuoto voisi olla esimerkiksi holding-tyyppinen yhtiö. Työryhmän tuli myös esittää, mitä hyötyjä ja haittoja yhdistämisestä olisi ja millä aikataululla se mahdollisesti voitaisiin toteuttaa.

23 Työryhmä on vastauksena toimeksiantoon päätynyt seuraaviin johtopäätöksiin: Teknisesti yhdistetyn suuren toimijan muodostaminen nykyiset organisaatiot yhdistämällä on mahdollista kaikilla arvioitavana olleilla malleilla, vaikkakaan ei toiminnallisesti perusteltua ja järkevää. Mikään malleista ei johda nykyistä parempaan lopputulokseen eikä tuo nykyistä mallia suurempia seudullisia hyötyjä. Yksi yhdistetty suuri toimija muodostuu mallista riippuen suureksi, moniportaiseksi yhtiörakennelmaksi etenkin Helsingin osalta, sen nykyisen laajan, noin 30 erillisen yhtiön verkoston takia. Konsernien sisäinen hallinto tulee monimutkaiseksi ja byrokraattiseksi. Omistajaohjaus vaikeutuu nykyisestä tällaisessa hallinnossa. Myös asukashallinto ja -vaikuttaminen heikkenee ja hankaloituu entisestään yhtiökokojen kasvaessa. Mahdollisesti saavutettavat hyödyt jäävät mm lisääntyvästä hallinnosta aiheutuvien haittojen ja kustannusten alle. Yhdistäminen ei käytännössä johda vuokratason laskuun. Asuntojen ylläpidon ja hoidon osalta jo nykyiset organisaatiot ovat riittävän isoja ollakseen merkittäviä toimijoita markkinoilla. Paikallisesti tarjottavien kiinteistöön kohdistuvien palveluiden saatavuuteen tai hintaan ei yhdistämisellä juurikaan ole vaikutusta nykytilaan verrattuna. Yhdistämisen mahdollisesti tuomat taloushallinnon keskittämisen ja yhteishankintojen hyödyt voidaan saavuttaa myös nykyisellä organisaatiorakenteella yhteistyötä parantamalla. Asuntojen jako toimii jo nykyisellään yhtenäisellä tavalla ja yhteisesti sovittujen asukasvalintaohjeiden mukaisesti. Säädökset ohjaavat asukasvalintaa, mutta osa asukasvalintaperusteista ja valvontatavoista on kunnan harkinnassa ja näistä on Helsingillä, Espoolla, Vantaalla ja Kauniaisilla jo olemassa olevat yhtenäiset ohjeet. Erityisryhmien asema ja saama palvelu yhdistetyssä organisaatiossa pikemminkin heikkenisi, koska näiden asuttaminen vaatii paikallista tuntemusta ja erityisosaamista kuntien sosiaalitoimelta. Asuntojen haun osalta hyötyjä olisi saavutettavissa hakujärjestelmää kehittämällä. Kehittämisen tavoitteena tulisi olla saada aikaan pääkaupunkiseudulle yksi yhteinen hakujärjestelmä, jossa hakijat on rekisteröity samaan järjestelmään. Tällöin hakijan kannalta tilanne helpottuisi, kun asuntoa voisi hakea yhdellä hakemuksella koko pääkaupunkiseudulta ja samalla saman hakijan useat eri hakemukset eri kaupunkeihin eivät lisäisi tilastoissa näkyvien hakijoiden määrää. Rakennuttamisessa yhteistyötä voitaisiin nykyisellä organisaatiorakenteella lisätä niin, että tarvittaessa voitaisiin hankkia palveluita myös toisilta kaupungeilta, eli lähinnä Helsingiltä. Palveluiden hankinta tulisi kilpailuttaa normaalilla tavalla. Alalla on monta toimijaa, joita voidaan kilpailuttaa. Olennaista pääkaupunkiseudun kilpailukyvyn kannalta on toimiva ja alueellisesti tasapainoinen yhteinen maankäytön, asumisen ja liikenteen toteuttamisohjelma. Kohtuuhintaisen asuntotuotannon edellytysten turvaaminen vaatii kaupunkien yhteistoimintaa. Varsinainen työ näiden edellytysten luomisessa tapahtuu pääkaupunkiseudulla maankäyttöä, asumista ja liikennettä selvittävän työryhmän kautta. Ongelmana on pula kaavoitettujen kohtuuhintaisten tonttien tarjonnasta, ei asuntojen rakennuttajien puuttuminen. Jos maankäyttö on kokonaisuutena toimivaa ja tehokasta ja luo edellytyksiä niin elinkeinoelämälle kuin asumiselle, saadaan asunnot rakennettua kaupunkien organisaa-