Metsäalan Asiantuntijat Skogsbranschens Experter 23. helmikuuta / 23. februari 2016 Opiskelijatiedote - Studerande info 5. HAAPA 2015 HAAPA eli metsäalan opiskelijoiden harjoittelupalkkauskysely tehtiin marraskuussa 2015. Vastauksia pyydettiin silloin viimeisimmästä harjoittelupaikasta. Vastauksia kyselyyn tuli kaikkiaan 73 kappaletta lämmin kiitos kaikille vastanneille! Tampere ja Mikkeli olivat erityisen aktiivisesti vastanneiden joukossa erityiskiitos heille! HAAPA-kysely antaa opiskelijoille arvokasta tietoa mm. palkkauksesta, muista työsuhde-eduista, sekä mahdollisista kehittämiskohteista harjoittelua koskien. Palataan siis jälleen ensi syksynä HAAPA-kyselyn pariin! 1 HAAPA-KYSELYN TULOKSIA VUODELTA 2015 Harjoitteluun haku Valtaosa aloitti haun harjoitteluun 3-5 kuukautta ennen aiotun harjoittelun alkua (64%), mutta neljännes haki työtä jo 6-12 kk ennen harjoittelun alkua (24%). Melkein puolet (40%) haki 4-9 harjoittelupaikkaan, neljännes (22%) 2-3 paikkaan ja neljännes (25%) kymmeneen tai useampaan paikkaan. Valtaosa täytti nettihakemuksen (79%) ja soitti yritykseen (72%). Lähes joka kolmas (21%) kävi yrityksessä kysymässä tai oli ollut samassa paikassa jo aiemmin. Harjoittelupaikan saaneet ja sitä ilman jääneet Valtaosa (58 %) harjoitteluun päässeistä sai tiedon harjoittelupaikasta 3-1 kk ennen harjoittelua ja noin viidennes (22 %) 1-3 viikkoa ennen harjoittelua. Vastanneista osa jäi ilman harjoittelupaikkaa (5%). Kolmasosalle heistä ei ilmoitettu laisinkaan, etteivät he saa hakemaansa harjoittelupaikkaa.
Harjoittelupaikat ja harjoittelun kesto Vastanneista eniten harjoittelijoita oli metsänhoitoyhdistyksissä (19%). Yksityinen metsäpalveluyritys (13%) ja Metsä Group (13%) tulivat hyvänä kakkosena harjoittelijoiden palkkaamisessa. Valtaosa metsäopiskelijoista oli harjoittelussa 13 viikkoa tai pidempään. Ensimmäisen opiskeluvuoden jälkeen harjoittelussa olleet Ensimmäisen vuoden jälkeen harjoittelussa olleista valtaosa työskenteli yksityisellä yrityksellä (43%), mutta myös mm. metsänhoitoyhdistykset, Metsähallitus ja taimitarha työllistivät opiskelijoita. Työnkuva oli 90%:sti suorittavaa työtä. Ensimmäisen vuoden jälkeen harjoittelun mediaanipalkka oli 1400 euroa ja palkkojen keskiarvo 1520 euroa. Työnantajan maksaman palkan suuruus vaihteli nollasta aina n. 2500 euroon kuukaudessa. Toisen vuoden jälkeen harjoittelussa olleet Metsänhoitoyhdistys oli suurin harjoittelutyönantaja (44%) toisen opintovuoden jälkeisessä harjoittelussa. Muina harjoittelupaikkoina olivat mm. kunnat ja kaupungit, sekä suuret metsäteollisuus- ja -palveluyritykset. Vastanneet tekivät suorittavaa työtä keskimäärin n. 20-30%:a työajasta. Toisen vuoden jälkeen harjoittelussa olleet saivat keskimäärin palkkaa 1520 euroa kuukaudessa. Palkka vaihteli nollasta n. 1850 euroon kuukaudessa mediaanipalkan ollessa 1600 eur/kk. Kolmannen vuoden jälkeen harjoittelussa olleet Suuret metsäteollisuusyritykset palkkasivat yli puolet (52%) harjoittelijoista kolmannen opiskeluvuoden jälkeen. Muina suurina harjoittelutyöpaikan tarjoajina olivat metsänhoitoyhdistykset (18%), muut työnantajat (12%), sekä Metsähallitus (9%). Suorittavaa työtä oli n. 10 prosenttia harjoitteluajasta ja tutkimustyötä tehneiden määrä kasvoi selvästi (15%). Mediaanipalkka vastanneilla oli 1850 eur kuukaudessa ja palkkojen keskiarvo 1790 eur kuukaudessa. Suurten metsäyritysten tarjoama keskimääräinen harjoittelu- ja mediaanipalkka olivat n. 1910 eur kuukaudessa vaihteluvälin ollessa n. 1700 2300 euroa/kk. Metsänhoitoyhdistyksillä palkat vaihtelivat n. 1500 2400 eur/kk välillä mediaalinen ollessa 1850 eur/kk. Metsähallituksella ja muilla työnantajilla harjoittelupalkkojen keskiarvot olivat parisataa euroa em. keskiarvoja pienemmät. 2 Neljännen vuoden jälkeen harjoittelussa olleet Harjoittelijoiden keskimääräinen palkka oli neljännen vuoden opiskelujen jälkeen n. 1450 eur/kk.
Taulukko 1. Harjoittelun mediaanipalkat eri opintovuosien jälkeen. Taulukko 2. Suorittavan työn määrän kehitys eri opintovuosien jälkeen. 3 Yleistä harjoittelun palkkauksesta ja auton käytöstä Harjoittelusta palkkaa sai 95 %:a vastanneista ja kirjallisen työsopimuksen allekirjoittivat lähes kaikki (97%). Metsäopiskelijoille tärkeä väline harjoittelussa on oma auto, millä 73 prosenttia ilmoitti ajaneensa työajoa. Lisäksi 14 prosenttia vastanneista ajoi työajoa työnantajan autolla. 13 prosenttia harjoittelijoista ei ajanut työajoa. Keskimääräinen ajomäärä harjoittelussa oli 1200 kilometriä. Valtaosa sai verohallinnon mukaisen kilometrikorvauksen. Yllättävän moni ilmoitti, ettei ollut saanut verovapaita päivärahoja, vaikka ajokilometrejä oli runsaasti. Päiväraha on yleisesti metsäalan asiantuntijatyössä käytössä, kun työtä tehdään muualla kuin toimistolla. Ns. perusmetsätyössä eli metsurityössä päivärahoja ei yleensä käytetä. Tarkempi tarkastelu osoittaa, että käytäntö oli yrityskohtaista: osa yrityksistä maksoi päivärahaa, toiset eivät. Harjoittelijan kuukaudessa saamien verovapaiden päivärahojen määrä
vaihteli kymmenistä euroista muutamaan sataan euroon. Tarkempaa tietoa päivärahasta löydät tästä: https://fi.wikipedia.org/wiki/p%c3%a4iv%c3%a4raha Harjoittelijan tyytyväisyys palkkaukseen Moni kertoi olevansa tyytyväisiä palkkaukseen, mutta jotkut sanoivat, että heille oli maksettu heikosti harjoittelusta, vaikka he kokivat tekevänsä arvokasta ja osaavaa työtä. Osa kertoi saaneensa TES:n mukaista palkkaa ja oli siitä tyytyväinen. Nykyisin harvoissa TES:seissä on sovittu harjoittelupalkasta. METOlla näitä aloja on kolme: metsänhoitoyhdistykset, riista-ala ja Metsähallitus. Mhy-TES:ssä vaaditaan kahden vuoden opinnot, jotta harjoittelijaan voidaan soveltaa TES:iä. Siksi HAAPA-kysely on tärkeä, jotta opiskelijat saavat tietoa eri työnantajien harjoittelupalkoista. Myös ilmaiseksi harjoitteluun menneitä on vuosittain, mikä on jokaisen yksilön omassa harkinnassa. On hyvä muistaa, että harjoittelijat tekevät rahan arvoista työtä työpaikoilla. Metsäalan harjoittelu on lisäksi monesta muusta alasta poikkeava, sillä harjoittelu vaatii useimmiten auton hankkimista ja/tai käyttämistä harjoittelussa mikä tietää harjoittelijalle kustannusten kasvua. Muut työsuhde-edut Muina työsuhde-etuina ilmoitettiin saadun koulutusta (55%), puhelimen työn puolesta (45%) ja oman puhelimen käyttökorvausta (29%). Lisäksi saatiin työsuhdeauto käyttöön (9%), ilmainen majoitus työn puolesta (9%), lounasseteleitä (7%), virkistysrahaa ja virkistysseteleitä. Pekkas- ja lomapäivät Joka 17. tehty työpäivä on pekkaspäivä eli työajan lyhennyspäivä. Harjoittelijoista n. puolet (46 %) ilmoitti ettei saanut pekkaspäiviä. Harjoittelijoista yli puolet ilmoitti saaneensa lomakorvausta (52%) ja vajaa puolet (40%) ilmoitti saaneensa palkallisia vapaapäiviä. Lomaa kertyy jokaisella työntekijälle vuosilomalain mukaan lyhyissä työsuhteissa yleensä 2 päivää kuukaudessa. Lyhyen työsuhteen päättyessä kertynyt lomaoikeus voidaan maksaa rahana. Lisää tietoa vuosilomasta: https://fi.wikipedia.org/wiki/vuosiloma 4
Harjoittelijan tyytyväisyys harjoitteluun Noin 80 prosenttia ilmoitti olleensa harjoittelupaikkaan tyytyväinen ja vastaavasti 20 prosenttia ettei ollut. Tyytyväiset kertoivat monipuolisesta ja mielekkäästä harjoittelusta, sekä kivoista ja opettavaisista työtehtävistä. Tyytymättömät vastakohtaisesti yksipuolisista työtehtävistä. Vastauksista ilmeneekin, että harjoittelijalla on aito halu oppia monipuolisesti uutta ja kuten yksi vastaajista kuvasi sisältöä oli hyvin, vain puukauppaan tutustuminen jäi vähemmälle eli hyvin on mennyt, mutta enemmän olisi haluttu oppia. Harjoittelijan opastaminen ja harjoittelijan huomioiminen Vajaa puolet (44%) ilmoitti saaneensa hyvin opastusta harjoittelussa. Vastaavasti 13 prosenttia ilmoitti, ettei häntä ollut neuvottu tai käyty tapaamassa työmaalla. Iso osa harjoittelijoista ilmoitti, että työpaikalla suhtauduttiin erittäin hyvin (67%) tai hyvin (27%) harjoittelijaan. Kommentteina oli mm. että kohdeltiin yhtä hyvin kuin muitakin työntekijöitä olin yksi heistä. Mukava oli myös lukea, että jollain oli ollut aiemmin huonoja harjoittelukokemuksia, mutta oli nyt päässyt ilmapiiriltään mahtavaan työpaikkaan. Tässä muutamia kommentteja: erittäin hyvä kohtelu ja loistava perehdytys työhön minut otettiin porukkaan hyvin ja neuvottiin aina tarvittaessa työhenki ehkäpä kaikkein paras puoli harjoittelussa Harjoittelun sisältö koettiin erittäin hyödylliseksi (50%) tai hyödylliseksi (38%). Jonkin verran hyödylliseksi tai jokseenkin tarpeettomaksi harjoittelun koki 12 prosenttia vastanneista. 5 Vinkkejä kanssaopiskelijoille Harjoittelussa olleet lähettivät toisille metsäopiskelijoille kovasti terveisiä. Suositeltiin hakemaan muun alan yritykseen, kuten mm. bioenergiapuolen yrityksiin. Joku suositteli tenttaamaan vanhoilta jääriltä kaikkea mahdollista, mikä helpottaisi tulevaa vastuuta. Monen mielestä harjoittelussa suhteiden luominen ja hyvän kuvan itsestään antaminen on tärkeää työllistymisen kannalta. Lisäksi suositeltiin olemaan avoimin mielin ja yrittämään parhaansa, sekä kyselemään aktiivisesti harjoittelussa, jotta pääsisi oppimaan mahdollisimman paljon.
Opinnäytetyö Osalla opiskelijoita oli mahdollisuus tehdä opinnäytetyötä harjoittelupaikkaan (24%) ja osa löysi harjoittelusta itselleen opinnäytetyön aiheen (19%). Osa lisäksi ilmoitti, että saa mahdollisesti aiheen harjoittelupaikasta (17%). Työllistyminen Opiskelijoista suurin osa uskoo työllistyvänsä hyvin (47%) ja osa kohtalaisesti (32%). Erittäin hyvin työllistyvänsä uskoi 12 prosenttia vastaajista. Näkymät ovat varsin hyvät kotimaahan tehtyjen investointien myötä. Moni nuori kertoi vahvasta halusta pysyä kotipaikkakunnalla ja näki sen mahdollisena esteenä työllistymiselle. Joku taas halusi työllistyä ulkomaille. Omalla aktiivisuudella ja motivaatiolla nähtiin päästävän pitkälle. METO ja harjoittelu METOsta tietoa työharjoittelussa sai vain 9 prosenttia vastanneista. Epäselvyyttä oli myös METOn jäsenmaksun maksamisessa. Työnantaja ei peri jäsenmaksua, koska opiskelijan jäsenmaksu on muita palkansaajia edullisempi vain 0,7 prosenttia bruttotulosta. Jäsenmaksun voi onneksi maksaa jälkikäteen ja sillä voi kerryttää itselleen ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan ehtoa - pahan päivän varalle Miten maksat jäsenmaksun ohjeet saat METOn Anne Marttiselta: anne.marttinen@luva.fi tai p. 040 76 104 16 Kiitokset vielä kerran kaikille vastanneille! Uskon, että moni metsäopiskelija on hyvin onnellinen vastauksistanne Terveisin, Tiina Tiina Eklund yhteyspäällikkö METO Metsäalan Asiantuntijat ry p. 040 76 101 75 tai tiina.eklund@luva.fi 6 Ps. Arvonnan kolme onnellista voittajaa saa yhteydenoton lähipäivinä! Pps. Seuraavalla sivulla kiinnostuneille lisää tietoa palkka-asioista
Keskimääräinen suomalainen palkansaaja Suomalaisten palkansaajien mediaaniansio vuonna 2014 oli Tilastokeskuksen mukaan 3135 eur/kk. Vuoden 2015 tietoja ei ole vielä saatavilla. On hyvä seurata palkkatilastoja ja huomata, että keskiarvopalkka ja mediaani saattavat poiketa huomattavasti toisistaan. Mediaani on lukumäärällä painotettu puolenvälin lukema. Tilastokeskuksen palkkatilastot löydät täältä: http://www.stat.fi/til/yskp/2014/yskp_2014_2015-08-20_tie_001_fi.html Meton työehtosopimukset löydät täältä: Haluatko kurkata, miten ansaitsee metsänhoitoyhdistyksissä, tai metsäyrityksissä? METOn eri työehtosopimukset (TES) löydät tästä linkistä: http://www.luva.fi/metsaasiantuntijat/tyoehtosopimukset/ www.meto-ry.fi www.meol-ry.fi 7