11 39? 10:32 40 10:98 10 8 15 696 3 2 2 42 5 9 14 41 62 30 29 17 1 28 65 31 7 RP 16 6 60 9 43 253:4 12 4 RP12 9 25 72 14 8 13 13 21 10 45 1 26 37 1 32 996 11 66 15 2 15 10:131 44 23 997 10:129 14 685 719 13 12 14 17 14:79 13 10:134 2 28 46 6:338 10:94 12 56 47 29 1 19 11 2 18 6:509 116 10:142 3 12 20 2 1 10 67 7 22 6:441 16 1006 39 68 21 16 4 3 38 5 3 1005 2 998 70 17 28 69 94 3 30 2:198 33:22 755 11 686 19 38 12 6 5 56 32 12 33 18 13 26 21 1 1007 12 1008 687 2:2 50 6 17 20 1010 93 15 26 2 14 1009 16 75 17 18 10:117 9 10 3 3 11 10:15 12 82:1 21 13 14 2:198 20 11 10:113 19 71 752 1 8 6 4 4 73/2T 44 72 74 73/1T 9 8 18 15 20 10:113 54 10:90 17 3 55 6 22 7 54 1 11 10 1121 85 85 24 19 26 7 3 28 21 10:149 RP 8 23 30 6:442 9 32 12 2 87 87 34 12 36 33 27 4 50 29 31 38 2 78 13 40 33 40 13 10:65 12 5 4 35 42 84 1 15 1124 82 12 18 3 44 2 4 37 46 7 24 49 48 39 77 3 2 50 41 43 82 52 1104 45 1122 54 1 751 47 1 5 56 3 4 60 3 62 2 254:0 64 51 715 1123 6 53 23 55 57 5 113 718 716 61 13 68 1109 63 20 4 70 22 63 1110 72 717 65 74 850 1 67 76 12 10:131 69 78 10 1 80 71 24 126 82 73 747 23 11 RP 10 75 8 64 23 84 3 2 77 748 86 79 25 14 2 90 88 81 173 RP 9 3 2 107 4 17 RP 111 1 18 76 106 740 19 1110 83 92 RP 3 1235 3 2 42 5 15 RP 2:139 105 15 2 739 739a 113 1 85 94 16 2 1 174 96 1 1236 rp rp 98 43 118 1 87 50 2:134 7 14 2 17 rp 14a 14 2:131 104 294:0 RP 45 182 6 19 181 2:226 186 186 49 183 21 2 47 27 59 19 185 46 58 58 871 51 17 5 5 17 1127 1127 4 3 1127 rp 71 7 rp 73 8 52 9 53 54 10 71:28 55 32 2 19 1249 1248 20 25 67 1250 6 1251 34 28 3 33 HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI SAUVIINMÄKI 82:0 57:11 2:131 878:4 2:172 402:2:66 YLEISKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 6:24 57:13 Risula 2:186 301:1 2:188 Tervahauta 71:22 402:71:22 EO MAA-AINESTEN OTTOALUE. luo-1 1 Hemmunkallio tv-1 14:30 57:19 57:22 M -1 14:78 10:1 2:238 2:126 2:124 2:254 Hietahauta Sivakkanotko 71:13 21:25 Korpialannotko 402:2:128 402:2:125 402:71:15 402:2:236 ET M -1 YHDYSKUNTATEKNISEN HUOLLON ALUE. Kohde varataan yhdyskuntateknistä huoltoa tai tietoliikennettä varten (esimerkiksi masto). MAA- JA METSÄTALOUSVALTAINEN ALUE. Alue on varattu pääasiassa metsätaloutta varten. Alueelle saa sijoittaa tuulivoimaloita niille erikseen osoitetuille alueille sekä niitä varten huoltoteitä ja teknisiä verkkoja. Maa- ja metsätaloutta palveleva rakentaminen tulee sijoittaa vähintään 210 metrin etäisyydelle tuulivoimaloista tai rakentamattomasta tuulivoimaloille osoitetusta alueesta. YLEISKAAVA-ALUEEN RAJA. 21:24 266:0 21:15 120 253:5 14:103 14:71 33:21 140 33:13 10:88 10:1 Sauviinkallio Tervah. 10:96 10:69 308:1 EO Keilakallio Sauviinmäki 10:117 Laavu 14:97 Kallunginniitty 2:2 Papinräme tv-1 Luonnonsuojelualue 10:123 255:2 10 20 Hakkio ET 10:104 10:150 10:125 10:101 64:16 2 254:0 Leilimäki 83:4 luo-1 3 tv-1 Z 64:8 Uusimaa 10:109 10:75 58 49 57:9 Z Z 83:4 Suomela 21:12 6659 254:0 Z Z Z Z Z Z Z Z Z 58 21:13 6:146 10:43 255:1 Leiliperkkiö Z 266:0 tv-1 6:442 Z M -1 6:464 2:237 10:50 4 tv-1 2:199 6:413 Tervahauta 6 6:507 Z Z 2:128 tv-1 6:339 Z 6:496 2:115 6:359 tv-1 M -1 6:338 8 2:151 tv-1 257:0 9 6:300 6:467 140 401:6:467 Kauhistus 4 Z Z tv-1 luo-1 ALUEEN RAJA. OSA-ALUEEN RAJA. OHJEELLINEN UUSI TIELINJAUS. Merkinnällä on osoitettu tuulivoimalaitoksia palvelevat huoltotiet. Huoltotiet toteutetaan sorapintaisina ja keskimäärin 6 m leveänä. NYKYINEN TIELINJAUS. SÄHKÖLINJA. OHJEELLINEN UUSI MAAKAAPELI. Maakaapelit tulee sijoittaa mahdollisuuksien mukaan huoltoteiden yhteyteen. TUULIVOIMALOIDEN ALUE. Tuulivoimaloiden kokonaiskorkeus saa olla enintään 210 metriä. Tuulivoimaloiden kokonaiskorkeus merenpinnasta ei saa ylittää tasoa +374.00 metriä (N2000). Tuulivoimaloiden on oltava tornirakenteeltaan yhtenäisen näköisiä ja lieriötai hybridirakenteisia. Tuulivoimaloiden värityksen on oltava yhtenäinen ja vaalea. Tuulivoimaloiden kaikki rakenteet, siipien pyörimisalue ja tuulivoimaloiden nostoalueet tulee sijoittua osoitetuille tuulivoimaloiden alueille. Etäisyys tuulivoimalasta kantatie 58:n keskilinjaan tulee olla vähintään voimalan kokonaiskorkeus + maantien suoja-alue 30 m. Etäisyys tuulivoimalan keskipisteestä Elenian 45 kv -voimalinjan keskikohtaan tulee olla vähintään voimalan kokonaiskorkeus + 13 metriä. LUONNON MONIMUOTOISUUDEN KANNALTA ERITYISEN TÄRKEÄ ALUE. Alueella sijaitsee Metsälain 10 :n mukaisia kohteita. Alueiden suunnittelussa ja toteutuksessa on otettava huomioon luontoarvot ja alueen luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeän luonteen turvaaminen. Luontoarvoja vaarantavaan toimintaan on saatava MRL 128 :n mukainen maisematyölupa. TUULIVOIMALAITOKSEN NUMERO JA OHJEELLINEN PAIKKA. KOKO OSAYLEISKAAVA-ALUETTA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET: 10:96 17 16 10:94 10:138 10:67 16 15 6:509 6:349 21:14 5 Z 332:5 7 6:450 - Yleiskaavassa osoitetuille tuulivoimaloiden alueille voidaan sijoittaa yhteensä enintään 9 tuulivoimalaa kokonaisteholtaan alle 30 MW ja niiden vaatima rakennusoikeus. - - Tuulivoimapuiston sisäinen sähkönsiirto on toteutettava maakaapeleina. Tuulivoimaloiden huoltotiet ja maakaapelit on sijoitettava mahdollisuuksien mukaan samaan maastokäytävään. Z Hakkio 10:30 26:131 26:37 299:0 M -1 12:128 tv-1 26:124 Juurikkaneva - Tuulivoimaloiden huoltoteitä ei saa sijoittaa luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeille alueille ja teiden sekä maakaapeleiden suunnittelussa ja rakentamisessa on säilytettävä luonnon ja kulttuuriympäristön arvot. - - Ennen tuulivoimaloiden rakennusluvan myöntämistä on saatava hyväksyntä Puolustusvoimien Pääesikunnalta. Ennen kunkin tuulivoimalan rakentamista on haettava ilmailulain (864/2014) 158 :n mukainen lentoestelupa. Koivula 10:113 10:72 266:0 10:118 10:43 6:440 Z 8 7 299:0 6:462 26:43 12:128 Savineva 6:328 26:128 26:109 103:10 Ahoinkangas Juurikkakallio Sysimiilunräme - - - Täma yleiskaava on laadittu maankäyttö- ja rakennuslain 77 a :n tarkoittaman oikeusvaikutteisena yleiskaavana. Osayleiskaava voidaan käyttää yleiskaavan mukaisten tuulivoimaloiden rakennusluvan myöntämisen perusteena tuulivoimaloiden alueilla (tv-1 -alueilla). Tuulivoimaloiden käytön päätyttyä voimaloiden maanpäälliset osat on purettava kunnan rakennusvalvontaviranomaisen määräämässä kohtuullisessa ajassa. Meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyisyyden turvaamiseksi alueen suunnittelussa ja toteuttamisessa on otettava huomioon valtioneuvoston viimeisin päätös melutasojen ohjearvoista sekä ympäristöministeriön viimeisimmät tuulivoimarakentamista koskevat ulkomelutason suunnitteluohjearvot. - Rakennusluvan hakemisen yhteydessä tulee selvittää mahdollisten happamien sulfaattimaiden esiintymät ja tarvittaessa esittää toimenpiteet haittojen ehkäisystä Ehdotus nähtävillä Luonnos nähtävillä HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI SAUVIINMÄEN TUULIPUISTON OSAYLEISKAAVA EHDOTUS Hallituskatu 13-17 D, 7. krs 90100 Oulu Puh. 0104090 www.fcg.fi..-..2015 28.11.2014-8.1.2015 Mittakaava 1:10 000 Valtuusto Suunnitteluala, työnumero ja piirustuksen numero YKS P215 - P21514 901 Tiedosto: Q:\Oul\P215\P21514_Haapajärvi_työaineisto_Sauviinmäki Päiväys Pääsuunn. Hyv. 10.2.2015 Piirt. Eija Piippo Jaakko Isoherranen, arkkitehti Tarkastaja Kai Tolonen, arkkitehti Yhteyshenkilö Jaakko Isoherranen
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI SAUVIINMÄEN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 11.2.2015
KAAVASELOSTUS 1 (48) 11.2.2015 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 1 2 SUUNNITTELU- JA PÄÄTÖKSENTEKOVAIHEET... 3 3 OSALLISET JA OSALLISTUMINEN... 4 4 NYKYTILANNE... 5 4.1 Suunnittelualueen ja lähiympäristön kuvaus... 5 4.2 Aluetta koskevat suunnitelmat... 8 4.3 Alueen luontoarvot ja muinaismuistot... 12 5 TUULIVOIMAPUISTON YLEISSUUNNITTELU JA TUULIVOIMAPUISTON RAKENTEET... 16 5.1 Tuulivoimapuiston yleissuunnittelu ja tuulivoimaloiden sijoitus... 16 5.2 Tuulivoimapuiston rakenteet... 16 6 SUUNNITTELUN TAVOITTEET... 19 7 YLEISKAAVAN SUUNNITTELUN ETENEMINEN... 20 7.1 Vireilletulo ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma... 20 7.2 Yleiskaavaluonnos... 20 7.3 Yleiskaavaehdotus... 22 8 YLEISKAAVAN RATKAISUT, MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET... 22 8.1 Kokonaisrakenne ja kaavan sisältö... 22 8.2 Kaavamerkinnät ja määräykset... 23 9 YLEISKAAVAN VAIKUTUKSET... 23 9.1 Laaditut selvitykset... 23 9.2 Vaikutusten arvioinnin menetelmät... 23 9.3 Yleiskaavan vaikutukset... 24 9.3.1 Tuulivoimarakentamisen tyypilliset vaikutukset... 24 9.3.2 Vaikutusalue... 24 9.3.3 Vaikutuksen maankäyttöön ja liikenteeseen... 25 9.3.4 Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön... 25 9.3.5 Vaikutukset muinaismuistoihin... 34 9.3.6 Vaikutukset päästöihin ja ilmastoon... 34 9.3.7 Vaikutukset luontoon... 34 9.3.8 Melu- ja varjostusvaikutukset... 38 9.3.9 Vaikutukset teihin ja rautateihin... 40 9.3.10 Vaikutukset ihmisiin ja elinoloihin... 40 9.3.11 Vaikutukset ilmavalvontatutkiin ja muihin puolustusvoimien toimintoihin... 41 9.3.12 Arvio happamien sulfaattimaiden esiintymisestä alueella... 41 9.3.13 Yhteisvaikutukset muiden tuulivoimahankkeiden kanssa... 42 9.3.14 Alueella vireillä olevien tuulivoimahankkeiden yhteisvaikutukset Kalajokilaakson maisema-alueeseen.... 45
KAAVASELOSTUS 2 (48) 11.2.2015 10 YLEISKAAVAN TOTEUTTAMINEN... 46 Liitteet 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2. Yleiskaavakartta 1:10 000 3. Luonto- ja linnustoselvitysraportti 4. Maisema ja kulttuuriympäristöraportti 5. Tuulivoimapuiston arkeologinen inventointi 6. Melu- ja varjostusmallinnukset sekä matalataajuisen melun laskentatulokset 7. Muuttolinnustoselvitys Kartta-aineistot: Karttakeskus Oy Maanmittauslaitos Valokuvat:
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 1 (46) SAUVIINMÄEN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA 1 JOHDANTO Infinergies Finland Oy suunnittelee alueelle 9 tuulivoimalasta muodostuvaa tuulivoimapuistoa. Suunnittelualue sijaitsee Haapajärven kaupungissa alueella noin 3,5 kilometriä Haapajärven keskustaajamasta koilliseen. Vakituinen asutus sijaitsee pääosin Haapajärven keskustan liepeillä hankealueen lounaispuolella noin 3,5 km etäisyydellä. Lähimpään asuinrakennukseen on etäisyyttä noin 1,7 km. Loma-asutusta on lähialueella vähän ja lähin lomarakennus on n. 2,5 km päässä. Suunnittelualueen lävitse kulkee kantatie n:o 58 (Ouluntie välillä Haapajärvi-Kärsämäki). Tuulivoimapuisto muodostuu tuulivoimaloiden lisäksi niitä yhdistävistä huoltoteistä sekä sähkönsiirtoa varten tarvittavista kaapeloinneista, kytkinasemasta ja sähköasemasta. Tuulivoimalat tulevat olemaan teholtaan 3 5 MW. Tuulivoimaloiden napakorkeus on 140-150 m ja roottorin halkaisija 110-140 m mutta kuitenkin niin, että kokonaiskorkeus on enintään 210 m. Tornit ovat teräslieriö- tai hybridirakenteisia. Ouluntien länsipuolella sijaitsevan kahden voimalan sähköntuotanto siirretään tuulivoimapuiston alueella sijaitsevan kytkinaseman luota maakaapelilla Haapajärven sähköasemalle. Itäpuolella sijaitsevaa seitsemää voimalaa varten rakennetaan oma sähköasema. Tuulivoimapuiston sähkönsiirto toteutetaan kokonaisuudessaan maakaapelein. tuulivoimahanke toteutetaan kahdessa vaiheessa: ensimmäinen vaihe eli kaksi Ouluntien länsipuolella sijaitsevaa voimalaa, joilla on lainvoimaiset suunnittelutarveratkaisun perusteella myönnetyt rakennusluvat, pystytetään kesällä 2015. Toinen vaihe, joka käsittää seitsemän voimalaa, toteutetaan v. 2015 16. Infinergies Finland Oy on tehnyt yleiskaavan laadinnasta hakemuksen Haapajärven kaupungille, jonka tekninen lautakunta on 22.5.2014 kokouksessa hyväksynyt ja päättänyt yleiskaavan käynnistämisestä. Tuulivoimapuiston maa-alueet ovat yksityisessä ja Metsähallituksen omistuksessa. Tuulivoimapuiston rakentamisesta vastaava Infinergies Finland Oy vastaa alueen maanomistajien kanssa käytävistä vuokrasopimus- ja korvausneuvotteluista. Infinergies Finland Oy on tehnyt vuokrasopimukset tuulivoimaloiden alueiden maanomistajien kanssa. Yleiskaavan tavoitteena on mahdollistaa suunnitellun tuulivoimapuiston rakentaminen.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 2 (46) Kuva 1. Suunniteltava hankkeen rajaus, voimalapaikat ja vaihtoehtoiset maakaapelireitit sähköasemalle.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 3 (46) 2 SUUNNITTELU- JA PÄÄTÖKSENTEKOVAIHEET Aloitusvaihe: Kaavoituksen vireilletulo (toukokuu 2014 - syyskuu 2014) Haapajärven kaupungin tekninen lautakunta teki 22.5.2014 päätöksen kaavoituksen käynnistämisestä alueella. Kaavan vireilletulosta ilmoitettiin Haapajärven kaupungin kaavoituskatsauksessa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) oli nähtävillä 8.-23.9.2014 välisen ajan. Osayleiskaavan luonnosvaihe (lokakuu 2014 - joulukuu 2014) Yleiskaavasta järjestettiin yleisötilaisuus 8.10.2014. Kaava-alueen maanomistajia on tiedotettu kirjeitse hankkeesta 22.10.2014. Yleiskaavasta on järjestetty 1. viranomaisneuvottelu 5.11.2014. Haapajärven kaupungin tekninen lautakunta asetti kaavaluonnoksen nähtäville 28.11.2014-8.1.2015 ja siitä tiedotettiin julkisesti. Osallisilla ja kunnan jäsenillä oli mahdollisuus esittää mielipiteensä kaavaluonnoksesta kirjallisesti tai suullisesti (MRA 30 ). Luonnoksesta pyydettiin lausunnot viranomaisilta. Kaavaluonnoksesta saatiin 8 kpl lausuntoja. Lausuntojen sisältö on selvitetty kohdassa 7.2. Yleiskaavan ehdotusvaihe (tammikuu 2015 - maaliskuu 2015) Yleiskaavasta pidetään 2. viranomaisneuvottelu 27.1.2015. Yleiskaavaehdotus valmistuu helmikuussa 2015. Kaupungin tekninen lautakunta päättää sen asettamisesta nähtäville 19.2.2015. Yleiskaavan nähtävillä olosta ilmoitetaan julkisesti. Kunnan jäsenillä ja osallisilla on oikeus tehdä muistutus kaavaehdotuksesta. Muistutus on toimitettava kirjallisena Haapajärven kaupungin tekniselle lautakunnalle ennen nähtävillä olon päättymistä. Yleiskaavaehdotuksesta pyydetään lausunnot viranomaisilta. Ehdotuksen nähtävillä olon jälkeen järjestetään tarvittaessa viranomaisneuvottelu. Hyväksymisvaihe (huhtikuu 2015) Kaavaehdotuksesta annettuihin muistutuksiin ja lausuntoihin annetaan perustellut vastineet. Kunnanvaltuusto hyväksyy yleiskaavan. Yleiskaavan hyväksymispäätöksestä kuulutetaan virallisesti.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 4 (46) 3 OSALLISET JA OSALLISTUMINEN Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia ja lausua kaavasta mielipiteensä (MRL 62 ). Osallisilla on myös mahdollisuus esittää neuvottelun käymistä osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ennen kaavaehdotuksen nähtäville asettamista (MRL 64 ). Osallisia ovat ne, joiden asumiseen, työhön tai muihin oloihin valmisteilla oleva kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa: - kaavan vaikutusalueen asukkaat, yritykset ja elinkeinonharjoittajat, virkistysalueiden käyttäjät, kaavan vaikutusalueen maanomistajat ja haltijat Yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään: asukkaita edustavat yhteisöt kuten asukasyhdistykset sekä kylätoimikunnat tiettyä intressiä tai väestöryhmää edustavat yhteisöt kuten luonnonsuojeluja rakennusperinneyhdistykset; Kalajokilaakson metsänhoitoyhdistys, Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri, Pohjois-Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys. elinkeinonharjoittajia ja yrityksiä edustavat yhteisöt erityistehtäviä hoitavat yhteisöt tai yritykset kuten energia- ja vesilaitokset; Findgrid Oyj, Finavia Oyj, Elenia Verkko Oy. Viranomaiset, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään: Haapajärven kaupungin hallintokunnat ja lautakunnat Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Pohjois-Pohjanmaan liitto, Jokilaaksojen pelastuslaitos, Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi, Museovirasto, Pohjois- Pohjanmaan museo, Puolustusvoimat.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 5 (46) 4 NYKYTILANNE 4.1 Suunnittelualueen ja lähiympäristön kuvaus Suunnittelualue sijaitsee Haapajärven kaupungissa alueella noin 3,5 kilometriä Haapajärven keskustaajamasta koilliseen. Suunnittelualueella sijaitsee maa-ainesten ottoalue ja sen läheisyydessä lehto. Kuva 2. Suunnittelualueen sijainti. Tuulivoimapuiston yleispiirteinen sijainti on esitetty punaisella. Asutus Vakituinen asutus sijaitsee pääosin Haapajärven keskustan liepeillä hankealueen lounaispuolella noin 3,5 km etäisyydellä. Lähimpään asuinrakennukseen on etäisyyttä noin 1,7 km. Loma-asutusta on lähialueella vähän ja lähin lomarakennus on n. 2,5 km etäisyydellä. Suunnittelualueen lävitse kulkee kantatie n:o 58 (Haapajärvi-Kärsämäki). Selvitys kaava-alueella sijaitsevista rakennuksista Tila 6:349 Suomela (A) Kaava-alueen keskiosalla sijaitsee tila 6:349 Suomela, jolla on vuonna 1956 rakennettu entinen asuinrakennus (pinta-ala 40 m 2 ), jolle on tehty
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 6 (46) käyttötarkoituksen muutos. Rakennus on rekisteröity varastoksi. Samassa pihapiirissä on vuonna 2011 rakennettu talousrakennus (pinta-ala 200 m 2 ). Kuva 3. Suomelan autioitunut tila Tila Uusimaa 254:0 (B) Kaava-alueen keskiosalla on tilalla 254:0 (Ouluntie 534) hylätty, vuonna 1939 rakennettu entinen asuinrakennus. Rakennusvalvonta on käsitellyt purkuilmoituksen 3.2.2015 ja todennut, että toimenpiteeseen voidaan ryhtyä. Tila Peltomaa 83:4 (C) Tilalla 83:4 (Ouluntie 532) ei ole asuinrakennuksia. Tilalla on sijainnut v. 1991 rakennettu asuinparakki, joka on sittemmin palanut, ja jonka väliaikainen rakennuslupa on vanhentunut v. 1996. Tila Hakkio 255:2 (D) Tilalla 255:2 on vuonna 2000 rakennettu puuvarasto. Oheisessa kartassa em. kohteet on esitetty kaavaluonnoskartalla.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 7 (46) Kuva 4. Asutus tuulivoimapuiston lähialueilla. Vakituiset asuinrakennukset punaisella ja loma-asutus sinisellä. Maanomistus Tuulivoimapuiston maa-alueet ovat yksityisessä ja valtion omistuksessa. Tuulivoimapuiston suunnittelusta vastaava Infinergies Finland Oy vastaa alueen maanomistajien kanssa käytävistä vuokrasopimus- ja korvausneuvotteluista. Liikenne Suunnittelualueen lävitse kulkee kantatie n:o 58 (Haapajärvi-Kärsämäki) ja kulkuyhteys tuulivoimapuiston alueelle on suunniteltu sen kautta. Alueella sijaitsee Pykälön metsätie, jota hyödynnetään hankkeessa. Lisäksi kaavaalueelle on kulku etelästä Kauniskankaantielle johtavaa metsäautotietä pitkin. Sähköverkko Suunnittelualueen länsipuolella sijaitsee voimajohto, jonka varressa noin 3 km päässä lounaassa Haapajärven taajamassa sijaitsee sähköasema.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 8 (46) 4.2 Aluetta koskevat suunnitelmat Valtakunnalliset alueidenkäytöntavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Alueidenkäyttötavoitteet tulee ottaa huomioon ja niitä tulee edistää myös kuntien kaavoituksessa. Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa esitetään periaatteellisia linjauksia sekä velvoitteita ja ne on ryhmitelty kokonaisuuksiin asiasisällön perusteella. Yleiskaavaa koskevia yleis- ja erityistavoitteita on esitetty VAT:in toimivia yhteysverkostoja ja energiahuoltoa koskevassa kohdassa. Niiden mukaisesti: Alueidenkäytössä turvataan energiahuollon valtakunnalliset tarpeet ja edistetään uusiutuvien energialähteiden hyödyntämismahdollisuuksia. Alueidenkäytön suunnittelussa on turvattava lentoliikenteen nykyisten varalaskupaikkojen ja lennonvarmistusjärjestelmien kehittämismahdollisuudet sekä sotilasilmailun tarpeet. Tuulivoimalat on sijoitettava ensisijaisesti keskitetysti useamman voimalan yksiköihin. Yhteys- ja energiaverkostoja koskevassa alueiden käytössä ja alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon sään ääri-ilmiöiden ja tulvien riskit, ympäröivä maankäyttö ja sen kehittämistarpeet sekä lähiympäristö, erityisesti asutus, arvokkaat luonto- ja kulttuurikohteet ja -alueet sekä maiseman erityispiirteet. Suunnittelussa on otettava huomioon maanpuolustusta ja sotilas-ilmailua koskevat erityistavoitteet. Tuulivoimaloiden tiedetään aiheuttavan haittaa erityisesti tutkille (=ilma- ja merivalvontatutkat). Tuulivoimalat voivat häiritä radioyhteyksiä. On selvitettävä tuulivoimaloiden haittavaikutukset puolustusvoimien kiinteään linkkiverkkoon. Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava Sauviinmäki sijoittuu Pohjois-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan manneralueen tuulivoimaselvityksen aluekokonaisuuteen 15 kohteessa 164. Alueen vuotuinen keskituuli on 6,4 m/s. Kohde 164 on arvioitu tuulivoimaselvityksessä B -luokkaan lähinnä, koska sillä saattaa olla vaikutusta maisemaan ja luonnonsuojeluun. Pohjois-Pohjanmaan liiton 1. vaihemaakuntakaavassa alue on osoitettu tuulivoimaalueeksi. Suunnittelualueella on voimassa Pohjois-Pohjanmaan kokonaismaakuntakaava, joka on hyväksytty maakuntavaltuustossa 11.6.2003 ja vahvistettu ympäristöministeriössä 17.2.2005. Voimassa olevassa maakuntakaavassa suunnittelualueelle ei ole osoitettu aluevarauksia tai muita merkintöjä kuin pääsähköjohdon yhteystarve. Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan uudistaminen on aloitettu syksyllä 2010. Alue on osoitettu tuulivoima-alueeksi (tv-1 356) Pohjois-Pohjanmaan 1. vaihemaakuntakaavassa, joka on hyväksytty maakuntavaltuustossa 2.12.2013. Ympäristöministeriö ei ole vielä hyväksynyt 1. vaihemaakuntakaavaa. 1. vaihemaakuntakaavassa hankealue on osin maaseudun kehittämisen kohdealuetta. Hankealueen läheisyyteen on osoitettu taajamatoimintojen alue, lehto, ja turvetuotantoon soveltuva alue.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 9 (46) Vaihemaakuntakaavan tv-1-merkinnällä osoitetaan maa-alueita, jotka soveltuvat merkitykseltään seudullisten tuulivoimala-alueiden rakentamiseen. Alueella ei ole voimassa MRL 33 mukaista rakentamisrajoitusta. Suunnittelumääräykset: Alueen suunnittelussa on otettava huomioon vaikutukset asutukseen, maisemaan, linnustoon, luontoon ja kulttuuriympäristöön sekä pyrittävä ehkäisemään haitallisia vaikutuksia. Tuulivoimarakentamisen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on varmistettava, ettei asutukselle aiheudu merkittäviä melu- ja välkevaikutuksia ja että valtakunnallisten kulttuuriympäristöjen arvot säilyvät. Lisäksi tulee ottaa huomioon lentoliikenteestä, liikenneväylistä ja tutkajärjestelmistä johtuvat rajoitteet voimaloiden koolle ja sijoittelulle sekä selvitettävä tuulivoimaloiden vaikutukset puolustusvoimien toimintaan. Yleisiä suunnittelumääräyksiä: Maakuntakaavassa osoitettujen tuulivoimala-alueiden ulkopuolelle voidaan toteuttaa tuulipuistoja, jotka eivät ole merkitykseltään seudullisia. Tuulivoimarakentamista suunniteltaessa voimalat tulee sijoittaa valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden ja rakennettujen kulttuuriympäristöjen, luonnonsuojelu-alueiden, Natura 2000 - verkoston alueiden, harjujensuojeluohjelman alueiden, maakuntakaavan luoalueiden ja seudullisesti merkittävien virkistysalueiden ulkopuolelle. Tuulivoimarakentamista suunniteltaessa on otettava huomioon eri hankkeiden yhteisvaikutukset erityisesti asutukseen, maisemaan ja linnustoon sekä pyrittävä ehkäisemään haitallisia vaikutuksia. Tuulivoimarakentamisen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on varmistettava, ettei asutukselle aiheudu merkittäviä melu- ja välkevaikutuksia ja että valtakunnallisten kulttuuriympäristöjen arvot säilyvät. Muuttolinnustoon kohdistuvien yhteisvaikutusten ehkäisemiseksi voimalat tulee sijoittaa ensisijaisesti maakuntakaavoituksen yhteydessä määriteltyjen muuton painopistealueiden ja tärkeiden levähtämisalueiden ulkopuolelle. Lähekkäin sijoittuvien tuulivoimala-alueiden liittäminen sähköverkkoon on pyrittävä keskittämään yhteiseen johtokäytävään. Tuulivoimarakentamista suunniteltaessa on otettava huomioon lentoliikenteestä, liikenneväylistä ja tutkajärjestelmistä johtuvat rajoitteet voimaloiden koolle ja sijoittelulle sekä selvitettävä tuulivoimaloiden vaikutukset puolustusvoimien toimintaan.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 10 (46) Kuva 5. Ote voimassa olevasta maakuntakaavasta. Tuulivoimapuistoalueen sijainti on merkitty kuvaan sinisellä ympyrällä.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 11 (46) Kuva 6. Ote maakuntavaltuuston hyväksymästä maakuntakaavan 1. Vaihemaakuntakaavasta. Tuulivoimapuistoalueen sijainti on merkitty kuvaan sinisellä ympyrällä. Yleis- ja asemakaavat Suunnittelualueella ei ole voimassa olevia yleiskaavoja tai asemakaavoja.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 12 (46) 4.3 Alueen luontoarvot ja muinaismuistot Yleiskaavaa varten on laadittu luonto- ja ympäristöselvityksiä. Vuoden 2012 maastoselvitysten perusteella on laadittu länsiosan kahden voimalan suunnittelutarveratkaisulle ympäristöselvitykset (FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 2013, ks. liite). Alueen laajemmalle, seitsemän voimalan itäosalle on laadittu luonto- ja linnustoselvitykset vuosina 2013 ja 2014 (FCG suunnittelu ja tekniikka 2014, ks. liitteet 3 ja 7). Liitteenä olevissa luonto- ja ympäristöselvityksissä kaavoitettavan alueen luonnonoloihin liittyvät lähtökohdat esitetään yksityiskohtaisemmin. Laaditut selvitykset: Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvitykset 2012 ja 2014 Vuoden 2012 Selvityksissä länsiosalle rajattiin kaksi arvokasta luontokohdetta: Hemmunkallio sijoittuu luoteisosaan ja on metsälain (MetsäL 10 ) määrittelemä kitu- ja joutomaan elinympäristö. Alueella on myös virkistyskäyttöarvoa, mistä kertoo kallioalueille sijoittuva polku. Lehtometsä sijoittuu pienialaisena kuviona Uusimaan tilan eteläpuolelle, Ouluntien varrelle. Ouluntien itäpuoliselta alueelta ei ole rajattavissa arvokasta luontokohdetta (inventoinnit 2014) Pesimälinnustoselvitykset 2013 ja 2014 Käsitellylle talousmetsälle tyypillistä lajistoa Hankealueelle tai sen välittömään läheisyyteen ei sijoitu linnustollisesti arvokkaita kohteita Metsäkanalintujen soidinpaikkainventointi 2014 Hankealueella ei ole rajattavia soidinpaikkoja, vain yksittäisiä teerihavaintoja Liito-oravainventointi 2014 Alueen metsät eivät liito-oravan elinympäristönä edustavia. Lähiympäristössä ja sähkönsiirtoreitillä edustavampia kuusikoita, mutta havaintoja liito-oravista ei tehty Lepakkoselvitys 2014 Lepakoista muutamia havaintoja, mutta hankealueelta ei merkittäviä elinympäristöjä tunnistettu. Muu eläimistö, havainnot 2013 ja 2014 Alueelle tyypillistä lajistoa Muuttolinnuston seuranta 2014 Alue ei sijaitse merkittävien kevät- ja syysmuuttoreittien alueella Arkeologinen inventointi 2014 Museoviraston laatimassa arkeologisessa inventoinnissa ei havaittu rakennettavilla voimalanpaikoilla, tiestön alueella tai eri kaapelivaihtoehtojen linjauksilla mitään merkkejä kiinteistä muinaisjäännöksistä tai kulttuuriperintökohteista.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 13 (46) Luontokohteet ja kasvilajisto itäpuolella esiintyy hiekkaharjanteita, jotka ovat rantakaartojen tyylisesti itä-länsisuuntautuneita. Matalien hiekkaharjujen väliset turvepohjaisia alueet ovat kaikki tehokkaasti ojitettuja. Hankealueen metsät ovat yleisesti melko nuoria, mäntyvaltaisia ja kasvupaikkatyypiltään pääosin kuivahkoja kankaita tai ojitettujen rämeiden jälkeen muodostuneita turvekankaita, joilla männyn kasvu on heikkoa. Mäntyvaltaisia varttuneita taimikoita esiintyy alueen pohjoisosassa ja Suomelan tilan ympäristössä. Myös tuoreita päätehakkuita on Suomelan pohjoispuolella. Hankealueelle ei länsiosan lisäksi sijoitu kalliopaljastumia tai kallioisia metsiä. Länsiosan alueelta on rajattu Hemmunkallio vuoden 2012 luontoselvityksissä edustavaksi kallioluontokohteeksi Nykyisin alueelle ei sijoitu luonnontilaisia tai luonnontilaisen kaltaisia suoluontokohteita. Aiemmin alueelle on sijoittunut runsaasti rämeisiä ja karuja suokohteita, kuten Savinevan ja Juurikkanevan alueet. Hankealueella ei esiinny ojittamatonta ja puustoltaan edustavaa korpea tai rämettä. Hankealueen korpi- ja rämemuuttumien alueilla ei ollut kasvillisuuden perusteella havaittavissa erityistä rehevyyttä, vaan itäosan alueella on luonnontilassaankin ollut varsin karuja suoluontotyyppejä. Luontokohteet hankealueen itäosalla tai vaihtoehtoisilla sähkönsiirtoreiteillä ei ole luonnonsuojelulain 29 :n mukaisia arvokkaita luontotyyppejä, vesilain 2 luvun 11 :n mukaisia luonnontilaisia pienvesiä tai metsälain 10 :n mukaisia erityisen tärkeitä elinympäristöjä. Hankealueen länsiosaan, ympäristöön, sijoittuu vuoden 2012 inventoinneissa tunnistettuina Metsälain 10 :n määritelmän mukaisina kohteina kaksi kallioluontokohdetta sekä muuna arvokkaana luontokohteena lehtomainen ja lahopuustoinen metsäkuvio. Kasvilajisto Hankealueelta tai sen välittömästä lähiympäristössä ei ollut aikaisempaa tietoa uhanalaisista tai silmälläpidettävistä lajeista ympäristöhallinnon Hertta Eliölajit - tietokannan mukaan (Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Näpänkangas 2/2013). Alueen kasvillisuus- ja luontotyyppi-inventoinneissa ei havaittu uhanalaista (CR, EN, VU) silmälläpidettävää (NT) tai Keskiboreaalisella Pohjanmaan alueella alueellisesti uhanalaista (RT) kasvilajistoa. Rauhoitettua, erityisesti suojeltavaa (LsL. 47 ) tai luontodirektiivin (liite II ja liite IV b) mukaista kasvilajistoa ei havaittu selvitysten yhteydessä. Hankealueen länsiosassa (2 voimalapaikkaa, inventoitu 2012) on luontoselvityksen perusteella esitetty yksi rauhoitetun valkolehdokin esiintymisalue luontokohteena. Lisäksi suojelualueella esiintyy vaateliaampaa lehtolajistoa, kuten mustakonnanmarja ja pussikämmekkä.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 14 (46) Linnusto Pesimälinnusto Kesän 2013 pesimälinnustoselvityksen yhteydessä hankealueella havaittiin yhteensä 50 lintulajia, joista 35 lajia arvioitiin alueella varmasti tai todennäköisesti pesiväksi. Pistelaskentojen perusteella alueen selkeästi yleisimmät ja runsaslukuisimmat lajit olivat Suomen runsaslukuisimmat pesimälajit ja metsien yleislajeiksi luokiteltavat peippo ja pajulintu. Muita runsaslukuisia pesimälajeja olivat mm. metsäkirvinen, laulurastas, vihervarpunen, leppälintu, punarinta, harmaasieppo ja talitiainen. Hankealueen pesimälajisto on voimakkaasti käsitellyille talousmetsäalueille tyypillisen niukkaa, käsittäen enimmäkseen alueellisesti tavanomaisia havupuuvaltaisten metsätalousalueiden peruslajeja. Huomattava osa hankealueen pinta-alasta on nuoren ikäluokan mäntyvaltaisia metsiä, hakkuuaukeaa ja ojitettua turvemaata. etelä- ja kaakkoisrinteille sijoittuu pienialaisesti kuusikoita. Hankealueella ei ole lainkaan luonnontilaisia metsä- tai suoalueita, eikä alueelta tunnistettu linnustollisesti arvokkaita kohteita. Myöskään hankealueen välittömään lähiympäristöön ei sijoitu linnustollisesti arvokkaita kohteita. Pesimälinnustoselvityksen aikana hankealueella havaittiin yksitoista suojelullisesti arvokasta lintulajia, jotka ovat kuitenkin vielä alueellisesti melko tavanomaisia lajeja. Hankealueen pesimälinnustoselvityksen aikana havaituista lajeista viisi lajia on luettu EU:n lintudirektiivin liitteen I lajistoon (79/409/ETY), ja neljä lajia on listattu Suomen kansainväliseksi vastuulajiksi. hankealueen pesimälinnustoselvityksessä havaittu suojelullisesti arvokas lintulajisto on esitetty tarkemmin luonto- ja linnustoselvitysraportissa. Muuttolinnusto Haapajärven itäosan alueella havaittu lintujen kevätmuutto oli vähäistä ja lintuja muutti hajanaisena rintamana koko alueen yli. Alueelta ei ollut tunnistettavissa lintujen muuttoreittejä tai merkittäviä lepäily- tai ruokailualueita. Myös syksyllä lintuja muuttaa hajanaisesti alueen yli, mutta yksilömäärät jäävät pääosin vähäisiksi. Syksyllä alue sijoittuu valtakunnallisesti tärkeän kurjen päämuuttoreitin itäosaan, mutta kurkien muutto painottuu yleensä selvästi kaava-alueen länsipuolelle Nivalan kaupungin itäosaan. Alueella havaittiin syksyllä 2014 myös runsasta hanhimuuttoa, joka liittyy Itä-Suomen alueella ja Suomen itäpuolella vallinneisiin ankariin säärintamiin, joita linnut lähtivät kiertämään ja ajautuivat kauas normaalin muuttoreitin länsipuolelle. Alueella havaittua hanhimuuttoa voidaan pitää poikkeuksellisena, ja hyvin satunnaisesti toistuvana ilmiönä. Eläimistö Hankealueella tavattava nisäkäslajisto on tyypillistä metsätalousvaltaisen havumetsävyöhykkeen lajistoa, joka koostuu etupäässä alueellisesti yleisistä ja tavanomaisista lajeista. Alueen yleisimpiä nisäkkäitä ovat hirvi, metsäjänis, orava ja kettu sekä useat eri piennisäkäslajit. Hirvieläimistä alueella tavataan myös metsäkaurista. Alueella tavataan satunnaisesti myös suurpetoja, joista ilves ja karhu ovat todennäköisimmät.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 15 (46) Luontodirektiivin liitteen IV a lajit EU:n luontodirektiivin liitteessä IV (a) luetellaan yhteisön tärkeänä pitämiä eläinlajeja, jotka ovat ns. tiukan suojelujärjestelmän lajeja, jolloin niiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on Suomen luonnonsuojelulain perusteella kiellettyä (Lsl. 49 ). Hankkeen yhteydessä toteutetun liito-oravan elinympäristöjen yleispiirteisen kartoituksen perusteella hankealueella ei tehty merkkejä lajin esiintymisestä. Alueen metsät ovat pääosin melko karuja ja yksipuolisia havumetsiä sekä nuoren ikäluokan kasvatusmetsiä. Hankealueelle sijoittuu pienialaisesti myös liito-oravan elinympäristönä tyypillistä iäkkäämpää kuusikkoa, joiden ympäristössä on vähänlaisesti myös haapaa sekä leppää. Toteutettujen selvitysten sekä alueen elinympäristörakenteen perusteella liito-oravan esiintyminen alueella on mahdollista, mutta lajin alueellisen esiintymiskuvan myötä epätodennäköistä. Sauviimäen hankealueella on hyvin niukasti viitasammakolle potentiaalisia elinympäristöjä, koska alueella ei ole lainkaan reheviä kosteikoita tai märempiä suoalueita, jolloin lajia saattaa esiintyä käytännössä vain alueen metsäojissa. Kokonaisuutena lajin esiintyminen hankealueella arvioidaan melko epätodennäköiseksi. Kaikki suurpedot luetaan kuuluvaksi EU:n luontodirektiivin liitteen IV (a) lajistoon, ja niitä tavataan ajoittain myös Haapajärvellä sekä hankealueen ympäristössä. Alueella esiintyvistä suurpedoista todennäköisimpiä ovat karhu ja ilves. Kaikkien suurpetojen elinpiiri on hyvin laaja, jolloin hankealue saattaa olla osa niiden elinpiiriä. Hankealueen kattavien lepakkoselvitysten aikana tehtiin yhteensä 16 pohjanlepakkohavaintoa sekä kaksi havaintoa viiksisiipasta/isoviiksisiipasta. Lepakoita ei havaittu tuulivoimaloiden suunnitelluilla rakennuspaikoilla, jotka sijoittuvat etupäässä lepakoille huonosti soveltuviin elinympäristöihin (nuoret ja tiheät metsäkuviot, taimikot ja hakkuu-aukeat). Puustoltaan nuoret metsäkuviot ovat lepakoille liian tiheitä saalistusympäristöjä, eikä niissä useinkaan ole lepakoille soveltuvia päiväpiilopaikkoja kuten esimerkiksi kolopuita. Hankealueelta ei löydetty lepakoiden merkittäviä ruokailupaikkoja tai lisääntymis- ja levähdyspaikkoja. Hankealueella sijaitsee muutamia vanhoja rakennuksia, joiden ympäristöä kuunneltiin detektorilla, mutta kohteilla ei havaittu lepakoita. tuulivoimapuistohankkeen yhteydessä toteutetun lepakkoselvityksen perusteella hankealueella ei sijaitse lepakoiden lisääntymis- ja levähdyspaikkoja tai tärkeitä ruokailualueita. Hankealueella havaittujen lepakoiden vähäisen määrän ja havaintojen alueellisen jakaantumisen sekä elinympäristöjen ominaispiirteiden (mm. metsätyyppi, puuston ikä, kolopuuston esiintyminen, vanhat rakennukset) perusteella hankealueelta ei tunnistettu lepakoille tärkeitä alueita.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 16 (46) 5 TUULIVOIMAPUISTON YLEISSUUNNITTELU JA TUULIVOIMAPUISTON RAKENTEET 5.1 Tuulivoimapuiston yleissuunnittelu ja tuulivoimaloiden sijoitus 5.2 Tuulivoimapuiston rakenteet Infinergies Finland Oy on vastannut tuulivoimapuiston yleissuunnittelusta. Yleissuunnitelman mukaan tuulivoimapuisto muodostuu yhdeksän tuulivoimalan lisäksi niitä yhdistävistä huoltoteistä, kaapeloinneista, kytkinasemasta sekä sähköasemasta, joka sijaitsee kaava-alueen ulkopuolella Haapajärven keskustaajamassa. Tuulivoimapuiston sisäinen sähkönsiirto toteutetaan kokonaisuudessaan maakaapelein. Kahdelle läntisimmälle voimalalle (voimalat 1 ja 2) on myönnetty suunnittelutarveratkaisu ja ne on osoitettu kaavassa niille myönnetyn suunnittelutarveratkaisun mukaisesti. Tuulivoimaloiden 3-9 tarkat sijoittumisalueet osoitetaan yleiskaavoituksen yhteydessä, jolloin tuulivoimaloiden alueet määritellään luonto- ja muut arvot huomioon ottaen. 5.2.1 Tuulivoimala ja sen rakennusalue Tuulivoimala koostuu perustusten päälle asennettavasta tornista, roottorista lapoineen ja konehuoneesta. Tuulivoimalat tulevat olemaan teholtaan 3-5 MW. Tuulivoimaloiden napakorkeus on 140-150 m, roottorin halkaisija 110-140 m, mutta kuitenkin niin, että kokonaiskorkeus on enintään 210 m. Tornit ovat teräslieriö- tai hybridirakenteisia. Tuulivoimapuiston aluetta ei aidata. Rakentamisaikana tuulivoimaloiden rakennuspaikoilla liikkumista joudutaan rajoittamaan turvallisuussyistä, mutta rakentamisen jälkeen tuulivoimaloiden lähialue on käytettävissä lähes samalla tavalla kuin ennen tuulivoimapuiston rakentamista. Jokaisen tuulivoimalan luona on noin 60 m x 80 m kokoinen nosturialue, joka raivataan puustosta ja pinnoitetaan soralla. Rakentamisaikana tarvitaan lisäksi puustosta vapaa varastointialue, joka on kooltaan n. 200 m x 80 m. Tuulivoimaloiden perustamistekniikka riippuu valitusta rakennustekniikasta ja perustamisolosuhteista. Haapajärven alueella tuulivoimalat tullaan todennäköisesti perustamaan maanvaraisina teräsbetoniperustuksina. Tuulivoimalat on varustettava lentoestevaloin ja -merkinnöin Finavian ohjeiden mukaisesti. Merkintävaatimuksiin vaikuttavat tapauskohtaisesti mm. lentoaseman ja lentoreitin läheisyys sekä tuulivoimaloiden ominaisuudet. Tuulivoimaloille on lisäksi saatava Trafin lentoestelupa.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 17 (46) Kuva 7. Periaatekuva Sauviinmäelle suunnitelluista tuulivoimaloista. 5.2.2 Tiestö Suunnittelualueen lävitse kulkee kantatie n:o 58 (Haapajärvi-Kärsämäki). Alueella sijaitsee Pykälön metsätie, jota hyödynnetään hankkeessa. Tuulivoimahanke käyttää kolmea liittymää kantatielle n:o 58, joista pohjoisin (Pykälön metsätien liittymä) sijoittuu kaava-alueen ulkopuolelle. Käytettäville kantatien liittymille ei ole käyttörajoituksia ja murskausasemalle johtavaa liittymää ei tulla käyttämään tuulivoimahankkeessa. Liittymien käytöstä on neuvoteltu ELY:n liikennevastuualueen kanssa. Neuvottelussa ELY:n liikennevastuualue totesi, että liittymiä voidaan käyttää pääsyteinä tuulivoima-alueelle. Liittymien parantamiseksi haetaan työlupa
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 18 (46) tiealueella työskentelyyn. Liittymien käytöstä sovitaan liittymän haltijan tai tiekunnan kanssa. Huoltoteiden liittymät kunnostetaan sellaisiksi, että ne soveltuvat tuulivoimahankkeen rakennus- ja huoltoliikenteelle sekä kuljetuksille. ELYkeskus edellyttää, että liittymät palautetaan rakentamisen jälkeen ns. normaaleiksi liittymiksi. Huoltotieverkosto tarvitaan tuulivoimalaitoksien rakentamista, huoltoa ja purkua varten. Huoltotiet tulevat olemaan sorapintaisia ja niiden leveys on keskimäärin noin 6 metriä. Huoltotieverkostoa pitkin kuljetetaan tuulivoimapuiston rakennusmateriaalit, voimalaosat ja pystytyskalusto. Rakentamisvaiheen jälkeen tiestöä käytetään sekä voimaloiden huolto- ja valvontatoimenpiteisiin että paikallisten maanomistajien tarpeisiin. 5.2.3 Sähkönsiirto tuulivoimapuiston sähkönsiirto tapahtuu kokonaisuudessaan maakaapeleilla. Ensimmäisen vaiheen kahdessa tuulivoimalassa tuotettu sähkö siirretään Ouluntien vartta Haapajärven taajamassa sijaitsevalle sähköasemalle ja liitetään valtakunnan sähköverkkoon. Toisen vaiheen seitsemää tuulivoimalaa varten rakennetaan oma sähköasema ja se liitetään noin 3 km päässä lounaassa sijaitsevaan voimajohtoon. Kaapelireittivaihtoehtoja on kaksi: Ouluntien varsi tai sama linjakäytävä kuin Elenian 20 kv ilmajohdolla. Yleiskaavassa esitetyt voimalat ja niiden tuottama sähköenergia on mahdollista liittää voimajohtoon ilman sähköverkon vahvistamista.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 19 (46) Kuva 8. Tuulivoimapuiston kaapelireittivaihtoehdot ja suunniteltu sähköasema. 6 SUUNNITTELUN TAVOITTEET Yleiskaavan suunnittelun tavoitteena on toteuttaa tuulivoimapuiston rakentaminen luonnonympäristön ominaispiirteet huomioon ottaen. Lisäksi yleiskaavan tavoitteena on ottaa huomioon muut aluetta koskevat maankäyttötarpeet sekä suunnitteluprosessin kuluessa muodostuvat tavoitteet. Tuulivoimapuiston tavoitteena on osaltaan edistää ilmastopoliittisia tavoitteita, joihin Suomi on sitoutunut. Tuulivoiman osalta tavoitteena on nostaa tuulivoiman asennettu kokonaisteho nykyisestä 500 MW:n tasosta 2 500 MW:iin vuoteen 2020 mennessä. Yleiskaava laaditaan siten, että sitä on mahdollista käyttää tuulivoimaloiden rakennuslupien perusteena MRL:n 77a :n mukaisesti. Yleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena ja sen hyväksyy Haapajärven kaupunginvaltuusto.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 20 (46) 7 YLEISKAAVAN SUUNNITTELUN ETENEMINEN 7.1 Vireilletulo ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma 7.2 Yleiskaavaluonnos Haapajärven kaupungin tekninen lautakunta teki 22.5.2014 päätöksen kaavoituksen käynnistämisestä alueella. Kaavan vireilletulosta on ilmoitettu Haapajärven kaupungin kaavoituskatsauksessa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) on ollut nähtävillä 8.-23.9.2014 välisen ajan ja siitä on pyydetty lausunnot. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saatiin kaksi 22.09.2014 päivättyä palautetta, joissa Museovirasto tähdentää, että arkeologinen selvitys tulee tehdä hankealueella eri rakentamisvaihtoehdot huomioiden ja Liikenteen turvallisuusvirasto esittää, että tuulivoimapuistoalueen osalta selvitetään alueen korkein mahdollinen estekorkeus merenpinnasta mitattuna. Yleiskaavan 1. viranomaisneuvottelu järjestettiin 5.11.2014. Viranomaisten palaute: Viranomaisilla oli seuraavasti huomautettavaa hankkeesta: - Suomelan kohteesta tulee tehdä purkamisilmoitus - Luonnosvaiheessa kaava-asiakirjoissa tulee olla liitteenä riittävän pitkälle valmistellut selvitykset. - Liittymäjärjestelyistä tulee neuvotella ELY:n kanssa - Kaavaselostukseen tulee lisätä selvitys maakunnallisesti arvokkaista rakennetun ympäristön kulttuurikohteista - Maisemavaikutuksia tulee tutkia valokuvasovitteiden avulla - Murskausasemalle tulee olla oma kaavamerkintä. - Kaavamääräyksiin tulee lisätä: `Teiden ja maakaapeleiden suunnittelussa ja rakentamisessa on säilytettävä luonnon ja kulttuuriympäristön arvot.` - yleismääräyksessä VN-päätöksen ja YM-suunnitteluohjearvojen ajantasaisuus tulee tarkistaa kaavan edetessä. tuulivoimayleiskaavan alustavaa yleiskaavaluonnosta ja esiselvityksiä esiteltiin yleisötilaisuudessa, joka järjestettiin 8.10.2014 Haapajärven kaupungintalolla. Haapajärven tekninen lautakunta asetti osayleiskaavan luonnoksen nähtäville 28.11.2014-8.1.2015 väliseksi ajaksi. Lausunnoissa käsiteltiin seuraavia seikkoja: Pohjois-Pohjanmaan museolla, Museovirastolla Peruspalvelukuntayhtymä Selänteellä, Fingrid Oyj:llä, Haapajärven Kehityskeskus Oy:llä, Trafilla ja Elenialla ei ollut huomautettavaa kaavasta. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus: Havainnekuvien kuvauspaikkojen etäisyydet ilmoitettava. Yhteisvaikutuksia tulisi havainnollistaa useimpien tuulipuistojen näkymisen karttatarkasteluna. Tilan 254:0 hylätyn rakennuksen alkuperäinen käyttö tulee selvittää ja tarvittaessa selvittää vaikutukset. Luo- 1-alueille tulee määrätä maisematyölupavelvoite. Puiston kokonaistehon tulee jäädä alle 30 MW. Olevan metsäautotien ojaston vaikutuksia Natura-alueelle valuviin vesiin ei ole mainittu selvityksissä. Ulkomelutason yöajan ohjearvo on esitettävä asiakirjoissa. Tieliittymien käytöstä on sovittava liittymien haltijan
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 21 (46) tai tiekunnan kanssa. Liittymien parantamista varten on haettava työlupa tiealueella työskentelyyn. Liittymät on palautettava normaalimitoitukseen. Puolustusvoimien pääesikunnan logistiikkaosastolla ei ole huomauttamista kaavakartasta. Kaavamääräyksen mukainen hyväksyntä voimaloille on hankittava Pääesikunnalta. Kaavaselostusta ja OAS:aa on syytä täydentää lausunnon tiedoilla. Kaavaluonnoksesta ei esitetty mielipiteitä. Kuva 9. tuulivoimapuiston osayleiskaavan luonnoskartta.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 22 (46) 7.3 Yleiskaavaehdotus Kaavaluonnoksesta saatujen lausuntojen ja mielipiteiden perusteella osayleiskaavaehdotukseen on tehty seuraavat keskeiset muutokset: Luo-1-aluetta koskeva maisematyölupavelvoite on lisätty. Ensimmäinen yleismääräys on tarkennettu siten, että kokonaisteho jää alle 30 MW. Linkkimaston alue (ET) on lisätty. Kaavaselostusta on tarkennettu. Kaavaehdotus asetettiin nähtäville. -..2015 väliseksi ajaksi. Kuva 10. tuulivoimapuiston osayleiskaavan ehdotuskartta. 8 YLEISKAAVAN RATKAISUT, MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET 8.1 Kokonaisrakenne ja kaavan sisältö Yleiskaavan suunnittelualueen pinta-ala on noin 724 ha. tuulivoimapuiston osayleiskaavassa maankäytön kehittämistarpeet kohdistuvat tuulivoimarakentamiseen. Suunnittelualue on yleiskaavassa osoitettu maa- ja metsätalousalueeksi. Yleiskaavan keskeiset määräykset kohdistuvat tuulivoimapuiston rakentamisen ohjaukseen. Tuulivoimaloiden alueiden (tv-1) varauksilla osoitetaan alueet, joille tuulivoimalaitokset voidaan sijoittaa. Tuulivoimaloiden paikat on osoitettu ohjeellisin kohdemerkinnöin. Suunnittelumääräyksissä on esitetty tuulivoimaloiden enimmäiskorkeus sekä niiden väritykseen liittyviä määräyksiä sekä tuulivoimaloiden enimmäismäärä. Yleiskaavassa ei ole
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 23 (46) 8.2 Kaavamerkinnät ja määräykset erityistä syytä ottaa kantaa tuulivoimaloiden yksityiskohtaisempiin teknisiin ratkaisuihin, kuten voimalatehoihin. Yleiskaavassa osoitetaan lisäksi tuulivoimaloita palvelevat huoltotiet ja kaapelireittivaihtoehdot. Kaavamerkinnöin ja -määräyksin on varmistettu alueelta havaittujen luontoarvojen huomioon ottaminen tuulivoimapuiston rakentamisessa. Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeille alueille (luo-1) on kaavassa määrätty maisematyölupavelvoite. Tuulivoimapuistoa koskevat merkinnät ja määräykset on esitetty kaavakartalla. 9 YLEISKAAVAN VAIKUTUKSET 9.1 Laaditut selvitykset Osayleiskaavan laadintaa varten valmistellut selvitykset on kuvattu kohdassa 4.3. 9.2 Vaikutusten arvioinnin menetelmät Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus on tehnyt 28.10.2013 päätöksen, ettei tuulivoimapuistohankkeessa sovelleta ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. Näin ollen hankkeen keskeiset ympäristövaikutukset arvioidaan yleiskaavan laatimisen yhteydessä.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 24 (46) 9.3 Yleiskaavan vaikutukset Yleiskaavan laadinnan yhteydessä arvioidaan yleiskaavan keskeiset vaikutukset maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti. Tuulivoimalat vaikuttavat ympäristöönsä mm. muuttamalla maisemaa sekä tuottamalla ääntä. Tuulivoimarakentamisella voi olla vaikutuksia luonnonarvoihin ja ihmisten elinoloihin. Yleiskaavan vaikutusten arvioinnissa tarkastellaan erityisesti hankkeen luonto-, maisema-, melu- ja varjostusvaikutuksia. Vaikutusten arviointi perustuu tehtyihin selvityksiin. Puolustusvoimat ovat selvittäneet tuulivoimaloiden vaikutuksia ilmavalvontatutkiin ja muuhun puolustusvoimien toimintaan, ja antaneet hankkeelle puolustusvoimien hyväksynnän 5.2.2015. Jokaiselle voimalalle pitää saada Trafilta lentoestelupa. Arkeologisella inventoinnilla on selvitetty, että alueelle ei sijoitu muinaismuistoja. Arvioinnissa on hyödynnetty mm. ympäristöministeriön laatimaa ohjeistusta tuulivoimarakentamisesta ja sen vaikutusten arvioinnista. 9.3.1 Tuulivoimarakentamisen tyypilliset vaikutukset 9.3.2 Vaikutusalue Tuulivoimapuiston rakentamisen aikana rakennuspaikkojen luonnonympäristössä tapahtuu muutoksia. Rakentamisen aikana meluhaitat ja ympäristön muutokset ovat merkittävimmät. Rakentamisesta ja työmaakoneista aiheutuu ääntä ja kuljetuksista liikenteellisiä vaikutuksia. Suurin osa vaikutuksista on kuitenkin väliaikaisia. Rakentaminen kestää yhteensä noin vuoden. Tuulivoimapuiston käytön aikana ympäristössä ei tapahdu tuulivoimapuistosta johtuvia muutoksia. Tuulivoimapuiston käytön aikaisia merkittävimpiä ympäristövaikutuksia ovat tyypillisesti maisemaan kohdistuvat visuaaliset vaikutukset ja linnustoon kohdistuvat vaikutukset. Vaikutuksia voivat aiheuttaa myös tuulivoimaloiden käyntiääni sekä tuulivoimalan roottorin pyörimisestä johtuva varjonmuodostuminen. Vähäisiä liikenteellisiä vaikutuksia aiheutuu huolto- ja kunnostustöistä. Tuulivoimapuiston käytöstä poistamisen aikaiset vaikutukset ovat verrattavissa rakentamisen aikaisiin vaikutuksiin; työvaiheet ja käytettävä kalusto ovat pääosin rakentamista vastaavia. Käytön jälkeen tuulivoimalat, sähköasemat, liittymisjohto ja muut rakenteet voidaan purkaa ja poistaa paikalta. Tällöin tuulivoimatoiminnasta poistuvat alueet vapautuvat muuhun käyttöön. Kunkin vaikutustyypin vaikutusalue riippuu vaikutuksen luonteesta ja ilmenemismuodosta. Osa vaikutuksista rajoittuu aivan rakennuskohteen läheisyyteen (mm. kasvillisuusvaikutukset ja vaikutukset muinaisjäännöksiin), osa rajoittuu kapealle nauhamaiselle väylälle (mm. huoltoteiden ja maakaapeleiden vaikutukset) ja osa ulottuu laajalle alueelle (mm. maisemavaikutukset).
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 25 (46) Tuulivoimapuiston maisemavaikutus ulottuu n. 10 km:n ja äänen sekä varjostuksen vaikutukset n. 2 km:n etäisyydelle tuulivoimapuistosta. 9.3.3 Vaikutuksen maankäyttöön ja liikenteeseen Tuulivoimaloiden rakentaminen edistää valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutumista sekä Suomen ilmastopoliittisia tavoitteita. Tuulivoimapuiston toteuttaminen on alueella voimassa olevien kaavojen mukaista. alue täyttää myös tuulivoimarakentamisen toteuttamiskelpoisuuden ehdot. Alueella tuotettu sähköenergia voidaan siirtää valtakunnan sähköverkkoon, jossa on riittävä sähkönsiirtokapasiteetti. Suunnittelualue on suurelta osin metsätalouden piirissä. Alueelle sijoittuvat 9 tuulivoimalaa sekä niihin liittyvät huoltotiet eivät rajoita alueen nykyistä käyttötarkoitusta maa- ja metsätalousalueena kuin tuulivoimaloiden ja huoltoteiden välittömiltä rakennusalueilta. Tuulivoimalat eivät myöskään merkittävästi rajoita alueella liikkumista, eivätkä suoraan heikennä alueen virkistyskäyttömahdollisuuksia. Tieverkon laajentuminen ja kantavuuden parantaminen edistää alueen metsätalouskäyttöä. Tuulivoimaloilla ei ole vaikutuksia lähialueen turvetuotantoon. Merkittävimmät liikenteelliset vaikutukset ajoittuvat tuulivoimapuiston rakentamiseen, jolloin liikennemäärät suunnittelualueen läheisyydessä lisääntyvät mm. betoni- ja voimalakomponenttikuljetusten vuoksi. Lisäksi liikennettä aiheutuu huoltoteiden ja sähkönsiirron rakentamisesta ja työhenkilöstön liikkumisesta. Paljon tilaa vaativat erikoiskuljetukset saattavat hetkellisesti heikentää liikenteen sujuvuutta ja vaikuttaa liikenneturvallisuuteen erityisesti risteysalueilla. Vaikutukset ovat kuitenkin ajoittaisia ja lyhytkestoisia. Perustusten valun aikaan raskaasta liikenteestä aiheutuu myös pöly- ja meluhaittoja teiden lähialueelle. Tuulivoimapuiston rakentamisen myötä kaava-alueen nykyisiä metsäautoteitä on osin tasoitettava ja levennettävä. Myös uusia teitä rakennetaan n. 3 km. Tuulivoimapuiston käytön aikaiset liikenteelliset vaikutukset ovat vähäisiä. Liikennettä aiheutuu tuulivoimapuiston huoltoliikenteestä; huoltokäyntejä tehdään jokaiselle tuulivoimapuiston voimalalle muutama vuosittain. Liikennettä aiheutuu myös tuulivoimapuiston huoltoteiden aurauksista. Tuulivoimapuiston purkamisen aikaiset vaikutukset liikenteelle ovat osin samanlaisia kuin rakennusajan vaikutukset, kun voimalaosat kuljetetaan pois ja alue ennallistetaan. 9.3.4 Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön tuulivoimahankkeen maisemalliset vaikutukset tuulivoimalat ja rakennettavat huoltotiet muuttavat rakennuspaikan maisemakuvan tekniseksi ja moderniksi tuulivoimatuotannon maisemaksi. Rakennusalueet ovat jo paikoin avoimia avohakkuista johtuen, mutta tuulipuiston myötä alueen maisematila muuttuu laajemmilta osin avoimeksi tai puoliavoimeksi maisemaksi. Tuulipuiston hankealueella on maa-
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 26 (46) ainestenottoalue, joka muodostaa jo olemassa olevan maisemahäiriön alueelle. Muutoin hankealue on tavanomaista metsätalousaluetta. Maisemanmuutokset tuulipuiston alueella ovat vähintään kohtalaisia. Tuulivoimapuiston alueella muuttuu myös alueen äänimaisema tuulivoimaloiden käyntiäänestä sekä lapojen pyörimisliikkeen aiheuttamasta huminasta johtuen. Äänimaiseman muutokset eivät ulotu asutuille alueille, mutta tuulivoimapuiston alueella liikkuville äänimaiseman muutos on havaittavissa, joskin melumallinnusten mukaan äänenpainetasot jäävät kohtalaisiksi. Tarkasteltaessa tuulivoimaloiden aiheuttamia maisemallisia vaikutuksia etäämpänä rakennusalueilta muutokset heijastuvat laajempaan maisemakuvaan, jolloin vaikutuksen voimakkuuteen vaikuttaa suuresti tarkastelupiste ja etäisyys voimaloista. Maisemanmuutokset havaitaan maiseman luonteen muutoksina, eikä enää niinkään ympäristön mekaanisena muutoksena. Tuulivoimaloiden aiheuttamaa maisemallista dominanssivyöhykettä on usein vaikea määritellä. Eri selvityksissä on kuitenkin päädytty usein siihen, että tuulivoimalat hallitsevat maisemaa noin 10 kertaa napakorkeutensa laajuisella alueella (Weckman 2006). Tämä etäisyys tarkoittaa hankkeessa noin 1,5 km etäisyyttä tuulivoimaloista. Tällä etäisyydellä tuulivoimalat näkyvät ainoastaan tuulivoimapuiston etelä-kaakkoispuolen peltoalueille, asuin- tai lomarakennuksia ei sijoitu dominanssivyöhykkeelle. Tuulipuiston lähivaikutusalueella, joka ulottuu enimmillään noin 5 kilometrin etäisyydelle tuulivoimaloista, voimalat erottuvat parhaiten laajoilta Kalajokijokilaakson peltoaukeilta, sekä pelloilta Aholanjärven eteläpuolella, kirkonkylän koillispuolella ja Nokkoudenjärven suolta ja sen ympärillä olevilta pelloilta. Voimalat näkyvät viljelyalueen kohdalla monin paikoin myös Kortejärveä reunustavilta teiltä. Voimalat vaikuttavat korkeilta, mutta niitä on kuitenkin ainoastaan yhdeksän. Useimmiten kaikkia voimaloita ei myöskään nähdä samanaikaisesti puuston, lähellä olevien rakennusten ja maastonmuotojen vaikutuksesta. Läntisin voimala vaikuttaa eniten lähialueen maisemakuvaan, koska se sijaitsee lähimpänä laajoja yhtenäisiä peltoaukeita ja maaston korkeimman kohdan tuntumassa. Lähialuevyöhykkeen(0-5km) maisemakuvaan kohdistuvat haittavaikutukset jäävät kuitenkin kokonaisuudessaan enintään kohtalaisiksi johtuen pääasiassa lähimpien alueiden peitteisyydestä, metsäsaarekkeiden ja pihapuuston katvevaikutuksesta, sekä voimajohtokäytävän sijainnista maiseman arvoalueen ja voimaloiden välissä. Välivyöhykkeellä, etäisyys noin 5-12 kilometriä tuulivoimaloista, voimalat näkyvät näkemäalueanalyysin mukaan erityisesti Kalajokilaakson peltoaukeilta sekä Aholanjärven ja Settijärven ympäristön pelloilta, sekä muutamilta Pyhäjärventien eteläpuolisilta peltoaukeilta. Lisäksi niitä näkyy Haapajärven keskustan alueen aukeilta paikoilta. Voimalat erottuvat mutta etäisyydestä johtuen ne eivät enää hallitse maisemaa eivätkä näin ollen alista maiseman etualalla olevia elementtejä tai kilpaile niiden kanssa. Vaikutukset jäävät melko vähäisiksi. Etäisyyden kasvaessa voimaloiden havaittavuus heikkenee. Myös maisemaa hallitseva ominaisuus pienenee. Vaikutuksia hankealueesta 12 kilometriä kauempiin kohteisiin ei ole tarkemmin käsitelty, sillä viimeistään noin
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 27 (46) kymmenen kilometrin etäisyydellä tuulivoimala sulautuu ympäristöönsä. 10-12 kilometrin etäisyydellä ja sitä kauempaa tuulivoimalat näyttävät pieniltä horisontissa ja voimalan hahmottaminen on vaikeaa maiseman muista elementeistä johtuen. Vaikutukset kulttuurihistoriallisesti merkittäviin kohteisiin ja maisema-alueisiin Valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaan Kalajokilaakson kulttuurimaiseman peltoaukeat sijoittuvat lähimmillään noin 1,3 kilometrin päähän tuulivoimaloista. Voimaloiden rakentamisen myötä alueen luonne muuttuu teknologisempaan suuntaan. Voimaloita on ainoastaan yhdeksän, eivätkä kaikki voimalat useinkaan näy yhtä aikaa. Voimalat myös erottuvat parhaiten viljelyaukeiden keskeltä katsottuna eikä pelloilla oleskella päivittäin. Pelloilla oleskelu rajoittuu lähinnä maanviljelijöiden työkauteen. Voimalat näkyvät toki myös viljelyalueen kohdalla monin paikoin Kortejärveä reunustavilta teiltä, jotka ovat osa maisema-aluetta. Alueilta joilla enimmäkseen liikutaan ja johon tuulivoimalat näkemäalueanalyysikartan mukaan näkyvät on lähimmillään noin 2,5 km etäisyys lähimpään voimalaan (eli ne jäävät voimaloiden dominanssivyöhykkeen ulkopuolelle). Enimmäkseen voimalat näkyvät tätä kauempana sijaitseville alueille. Lisäksi Nivalantien itäpuolelle sijoittuu oleva maisemahäiriötekijä: kaksi rinnakkaista voimajohtolinjaa, joilla on kookkaat rakenteet. Voimajohto rakenteineen vähentää tuulivoimaloiden vaikutusta maisemaan erityisesti paikoissa joissa voimajohto sijoittuu voimaloiden etualalle. Arvoalueilta katsottuna voimajohto hallitsee maisemakuvaa juuri niistä paikoista tarkasteltuna, joissa voimaloiden vaikutukset olisivat huomattavimmat, sillä johtokäytävä sijaitsee melko lähellä peltoaukean voimaloidenpuoleista reunaa. Lähivaikutusalueella pihapiireistä käsin näkymät estyvät ainakin osittain monin paikoin pihapuuston, rakenteiden ja rakennusten synnyttämän katvevaikutuksen johdosta. Viiden kilometrin etäisyydeltä ja kauempaa tuulivoimalat eivät enää erityisemmin hallitse maisemaa. Maisema-alueen eteläisimmän osan maisemakuvaan kohdistuvat vaikutukset ovat vähintään kohtalaisia, mutta koko maisema-alueeseen kohdistuvat vaikutukset jäävät suhteellisen vähäisiksi. Lähin valtakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö Haapajärven kirkkoranta sijoittuu 5 kilometrin etäisyydelle lähimmistä voimaloista. Näkemäalueanalyysin mukaan voimalaitokset eivät näy sinne. ympäristössä on runsaasti maakunnallisia kulttuuriympäristön arvokohteita. Useimmat niistä ovat yksittäisiä rakennuksia tai pihapiirejä, joihin voimalat eivät näkemäalueanalyysin mukaan näy. Tuulivoimaloiden vaikutukset ovat voimakkaimmat kohteen Uuputaival maisemakuvaan, mutta kohteen ja tuulipuiston välissä sijaitseva kookasrakenteinen voimalinja vähentää voimaloiden hallitsevuutta maisemakuvassa.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 28 (46) Kuva 10. Haapajärven kirkko Lentoestevalojen vaikutus maisemaan Lentoestevalot voidaan havaita niillä alueilla, jonne näkyy tuulivoimalatornin korkein kohta (napakorkeus). Näkyvyysalue on siten lähes yhtä laaja, kuin tuulivoimaloiden näkyvyysalue. Puuston katvevaikutuksesta johtuen lentoestevalojen havaittavuus myötäilee voimaloiden näkyvyysalueita, sillä mikäli voimalaa ei voida nähdä, ei yleensä nähdä myöskään lentoestevaloja. Lentoestevalot muuttavat maiseman luonnetta etenkin pimeällä ja kirkkaalla säällä, kun valot erottuvat selkeästi korkealla ilmassa, puuston latvuston yläpuolella, missä ei ole muita valonlähteitä. Etenkin tuulivoimapuistojen elinkaaren alkuaikana, maisema, joka on totuttu näkemään ilman minkäänlaisia valolähteitä, voidaan kokea levottomana. Näkyvien ja vilkkuvien lentoestevalojen myötä maisemasta muodostuu dynaaminen ja liikkuva. Sumuisessa, utuisessa ja sateisessa säässä lentoestevalojen vaikutus voi laajentua laajemmalle alueelle pilvien korkeudesta ja valon heijastumisesta johtuen. Tuulivoimaloiden lentoestevalojen aiheuttamat vaikutukset ovat voimakkaimpia niiden tuulivoimapuiston lähialueelle sijoittuvien asuin- ja lomarakennusten pihapiireissä, jonne voimaloiden lentoestevalot näkyvät (=voimaloiden tornin korkein kohta näkyy). Valojen maisemallinen vaikutus on merkittävintä pimeinä aikoina, jolloin säännöllisesti välähtävät valot luovat jatkuvasti liikkeessä olevan maiseman. Lentoestevalojen maisemaa muokkaava vaikutus on voimakas maaseutualueella, jossa ei tyypillisesti ole ylimääräisiä valonlähteitä. Tiheämmin asutuilla alueilla, joissa erilaisiin valoihin on totuttu, ei lentoestevalojen maisemaa muovaama vaikutus ole niin merkittävä.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 29 (46) Näkemäalueanalyysi osoittaa, että voimalat ja niiden lentoestevalot eivät näy lähimmän asutuksen (1,7 km) luona. Lentoestevalojen aiheuttamia maisemallisia muutoksia ja vaikutuksia voitaisiin vähentää, jos jokaiseen voimalaan ei vaadittaisi lentoestevaloa. Valojen aiheuttama maisemallinen vaikutus lieventyisi, jos esimerkiksi vain tuulivoimapuiston uloimmat voimalat tulisi merkitä lentoestevaloin. Lieventävänä keinona voisi olla myös lentoestevalojen vaadittavien valotehojen muutos lentoturvallisuuden sallimissa rajoissa Kuva 11. tuulivoimahankkeen näkemäalueanalyysi tuulipuiston lähivyöhykkeellä. 5 kilometrin etäisyys voimaloista on merkitty sinisellä viivalla
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 31 (46) Kuva 13. Kuvauspaikka 3, Vehkapuhdon luoteispuolelta Haapajärven keskustaan päin. Etäisyys 3 km lähimmästä voimalasta. Alemmassa kuvassa voimaloiden näkyvyyttä on korostettu merkitsemällä roottorin pyörimisympyrä punaisella viivalla ja horisonttiviiva keltaisella. Kuva 14. Kuvauspaikka 4, Kontiopuhto. Etäisyys 4 km lähimmästä voimalasta. Voimaloiden näkyvyyttä on korostettu merkitsemällä roottorin pyörimisympyrä punaisella viivalla ja horisonttiviiva keltaisella
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 32 (46) Kuva 15. Kuvauspaikka 5, Oksava. Etäisyys 4,5 km lähimmästä voimalasta. Alakuvassa voimaloiden näkyvyyttä on korostettu merkitsemällä roottorin pyörimisympyrä punaisella viivalla ja horisonttiviiva keltaisella Kuva 16. Kuvauspaikka 6, Mäntyperä, Ouluntie. Etäisyys 5 km lähimmästä voimalasta. Yläkuvassa voimaloiden näkyvyyttä on korostettu merkitsemällä roottorin pyörimisympyrä punaisella viivalla ja horisonttiviiva keltaisella. Kuva 17. Kuvauspaikka 7, Parkkila, Ouluntie. Etäisyys 6,5 km lähimmästä voimalasta. Voimaloiden näkyvyyttä on korostettu merkitsemällä roottorin pyörimisympyrä punaisella viivalla ja horisonttiviiva keltaisella
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 33 (46) Kuva 18. Kuvauspaikka 8, Olkkola. Etäisyys 9 km lähimmästä voimalasta. Alemmassa kuvassa voimaloiden näkyvyyttä on korostettu merkitsemällä roottorin pyörimisympyrä punaisella viivalla ja horisonttiviiva keltaisella Maisemavaikutusten lieventämiskeinot Suunnittelussa on huomioitu jo voimaloiden sijoittumista maisemaan nähden, sillä selkeä yhtenäinen voimaloiden ryhmä on maisemassa rauhallisempi kuin useat hajanaisesti sijoitetut yksittäiset voimalat. Tuulivoimapuisto muodostaa alueelle uuden maiseman kiintopisteen. Puusto estää voimakkaasti näkymiä tuulivoimaloille etenkin tuulivoimapuiston lähialueella. Tuulivoimapuiston välittömässä lähiympäristössä tulisikin välttää sellaisia avohakkuita joiden myötä syntyisi uusia suoria näkymäsektoreita kohti voimaloita maisemallisesti merkittävillä alueilla. Voimakkaita hakkuita tulisi välttää etenkin alueilla, jotka lisäävät voimaloiden näkyvyyttä lähialueiden kiinteistöille. Tuulivoimapuiston sähkönsiirto toteutetaan maakaapelilla, jolloin sähkönsiirron aiheuttamat maisemalliset vaikutukset ovat erittäin vähäisiä ja suurelta osin palautuvia. Uusille rakentamisalueille (huoltotiestö, tuulivoimaloiden pystytysalueet, maakaapelilinja) muodostuvat maanmuokkauksesta johtuvat fyysiset maisemavauriot ovat osin palautuvia, kun kasvillisuus uusiutuu rakennetuilla
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 34 (46) 9.3.5 Vaikutukset muinaismuistoihin 9.3.6 Vaikutukset päästöihin ja ilmastoon 9.3.7 Vaikutukset luontoon alueilla. Rakennustöistä muodostuvia maisemavauriota hankealueella voidaan lieventää siistillä ja viimeistellyllä rakentamisella. Teiden reuna-alueet sekä tuulivoimaloiden pystytysalueet tulee tasoittaa ympäröivään maastoon sulautuviksi ja siisteiksi heti rakennustöiden päättymisen jälkeen. Mahdollisuuksien mukaan rakentamisalueilla tulee käyttää maisemavaurioiden maisemointiin ympäröivään luontoon kuuluvia materiaaleja. Tuulivoimapuiston alueella ei sijaitse muinaismuistolailla suojeltuja kiinteitä muinaisjäännöskohteita eikä Museoviraston alueella suorittamissa arkeologisissa tutkimuksissa löydetty muinaismuistoja, joten hankkeella ei arvioida olevan vaikutuksia muinaismuistoihin. Tuulivoima on yksi saasteettomimmista energiantuotantomuodoista. Tuulivoima aiheuttaa ilmastopäästöjä rakentamisvaiheessa esim. teräksen, betonin ja muiden rakennusmateriaalien valmistamisesta, kuljetuksista sekä tuulivoimapuiston huoltotöistä. On kuitenkin osoitettu, että tuulivoimala on tuottanut alle vuoden toiminnan aikana koko elinkaarensa aikana vaaditun energiamäärän (voimalan raaka-aineet ja valmistus, kuljetukset jne.), kun otetaan huomioon voimalaosien kierrätys (voimala koostuu suurimmaksi osaksi kierrätettävistä materiaaleista) Näin ollen kukin tuulivoimala tuottaa päästötöntä sähköä lähes koko sen toiminta-ajan (20-30 v). Yleiskaavaa varten on laadittu erillinen luontoselvitys (liite 3) ja muuttolinnustoselvitys (liite 7), jossa on kuvattu yksityiskohtaisemmin hankkeesta luontoarvoille aiheutuvia vaikutuksia ja niiden mekanismeja. Vaikutukset kasvillisuuteen ja luontotyyppeihin hankealue on kokonaisuudessaan metsätalouskäytössä olevaa metsäaluetta, missä metsät ovat pääosin eri-ikäisiä kasvatusmetsiä tai taimikoita. Lisäksi kaikki alueen korpisoistumat on ojitettu. Eikä avoimia suoluontokohteita alueella esiinny. Tuulivoimaloiden rakennuspaikat tai niiden huoltotiet eivät sijoitu arvokkaiksi rajatuille kallioluontokohteille. Kokonaisuudessaan tuulivoimaloiden rakentamisen alueelle rakennettavien voimaloiden arvioidaan aiheuttavan metsätaloustoimien kaltaisia vaikutuksia yleisille metsäluontotyypeille. Hankealueen inventoinneissa ei havaittu merkittävän eli uhanalaisen, rauhoitetun, erityisesti suojeltavan tai alueellisesti huomionarvoisen kasvilajiston esiintymiä. Linnusto tuulivoimapuiston rakentamisen vaikutukset alueen tavanomaiseen ja suojelullisesti arvokkaaseen pesimälinnustoon arvioidaan kokonaisuutena vähäisiksi, eikä niillä todennäköisesti ole merkitystä lajien säilymiseen laajemman maantieteellisen alueen pesimälajistossa. Tuulivoimapuiston linnustovaikutukset ovat suurimmillaan hankkeen rakentamisvaiheessa, minkä jälkeen alueen pesimälinnusto todennäköisesti
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 35 (46) ainakin jossain määrin palautuu ja tottuu niiden elinympäristöön rakennettuihin tuulivoimaloihin. Tuulivoimalat ovat hyvin maisemassa näkyviä elementtejä ja siten havaittavissa jo kaukaa myös muuttavien lintujen näkökulmasta. Useiden ulkomaalaisten tutkimusten ja kotimaisten kokemusten mukaan linnut lähtevät kiertämään tuulivoimaloita jo hyvissä ajoin havaittuaan ne, jolloin linnut eivät yleensä edes päädy tuulivoimaloiden läheisyyteen. Iin ja Simon rakennettujen tuulivoimaloiden seurannassa alueella ei ole havaittu ainoatakaan muuttoaikana tuulivoimaloihin törmännyttä lintua. On hyvin todennäköistä, että linnut lähtevät kiertämään myös Sauviinmäelle suunniteltuja voimaloita jo hyvissä ajoin, koska voimalat sijoittuvat hyvin näkyvälle paikalle Kalajokilaakson pohjoispuolella. Tuulivoimaloiden kiertäminen luonnollisesti vähentää myös lintujen riskiä törmätä niihin. Tuulivoimaloiden kiertäminen voi joissain tapauksissa aiheuttaa muutoksia lintujen muuttoreitteihin, mutta muuttoreiteissä mahdollisesti tapahtuvat muutokset johtuvat ennemmin useampien laajojen tuulivoimapuistojen yhteisvaikutuksista kuin yhden pienehkön tuulivoimapuiston vaikutuksesta. Lisäksi merkittävien muuttoreittien ulkopuolella sijaitsevan tuulivoimapuiston kohdalla tuulivoimaloiden aiheuttamat estevaikutukset arvioidaan melko vähäisiksi. Tuulivoimapuistoihin törmänneiden lintujen lukumäärä vaihtelee maailmalla hyvin paljon, riippuen mm. alueen paikallisista olosuhteista ja siellä esiintyvien lintujen lukumäärästä. Ruotsalaisen tutkimuksen mukaan Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa todettu tuulivoimaloihin törmäävien lintujen lukumäärä on ollut keskimäärin 2,3 lintua / voimala vuodessa. Suomessa on arvioitu, että keskimääräisellä suomalaisella alueella tuulivoimalaan voidaan arvioida törmäävän yksi lintu / voimala vuodessa. Edellä mainitulla tavalla arvioituna tuulivoimapuistoon voisi törmätä vuosittain noin 9 21 lintua. Alueen tuulivoimaloihin mahdollisesti törmäävien lintujen yksilömäärä on niin pieni, että se ei todennäköisesti aiheuta merkittäviä populaatiovaikutuksia yhdenkään alueen kautta liikkuvan lajin kohdalla. Hankkeen sähkönsiirto toteutetaan maakaapelein, joten hankkeessa ei rakenneta lainkaan ilmajohtoja, joihin linnut voisivat törmätä. Eläimistö ja luontodirektiivin liitteen IV (a) lajit tuulivoimahankkeella ei arvioida olevan merkittävää haitallista vaikutusta tavanomaisten eläinlajien tai suojelullisesti arvokkaiden eläinlajien esiintymiseen ja elinoloihin metsätalouden ennestään pirstomalla alueella. Hankkeen vaikutukset eläimistöön ovat suurimmillaan tuulivoimapuiston rakennusvaiheessa, jonka jälkeen häiriö vähenee ja eläinten elinolosuhteet palautuvat lähelle nykytilaa. Suurin osa alueen eläimistöstä tulee todennäköisesti tottumaan tuulivoimaloiden olemassa oloon. Tuulivoimahanke muuttaa vain hyvin vähäisessä määrin eri eläinlajien usein laajojakin elinalueita. Hankealueen lepakkotiheys on tehtyjen selvitysten perusteella hyvin alhainen, ja vastaa todennäköisesti samankaltaisten karujen metsäalueiden keskimääräisiä lepakkotiheyksiä. Tuulivoimaloiden rakennuspaikoilla ei havaittu lepakoiden lisääntymis- ja levähdyspaikoiksi soveltuvia kolopuita tai muita mahdollisia päiväpiilopaikkoja, eikä niille sijoitu lepakoiden tärkeitä ruokailualueita. Kokonaisuudessaan tuulivoimapuistolla ei arvioida olevan vaikutuksia lepakoiden elinoloihin hankealueella tai sen
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 36 (46) lähiympäristössä, eikä hanke vaaranna lepakoiden esiintymistä laajemmallakaan alueella Kalajokilaaksossa. Natura- ja suojelualueet tuulivoimahankkeella ei arvioida olevan merkittäviä vaikutuksia Natura-alueen suojeluperusteissa mainittuihin luontotyyppeihin tai luontodirektiivin mukaiseen eliölajistoon. Länsiosan suunniteltujen tuulivoimaloiden huoltotiestö sijoittuu suurimmalta osin olemassa olevalle tiepohjalle, joka kulkee noin 100 metrin etäisyydellä Natura-alueen pohjoispuolella. Tien mahdollinen parantaminen ei heikennä Natura-alueen suojeluperusteissa esitettyjä luontoarvoja, eikä tuulivoimaloiden rakentamisen aikana lisääntyvän liikenteen vaikutukset (mm. melu, pöly, tärinä) merkittävästi eroa kalliolouhosalueelle jo nykyisellään kulkevasta raskaasta liikenteestä. Hankkeen rakentamistoimista ei aiheudu hydrologisia heikentäviä vaikutuksia lähimpien suojelualueiden luontotyypeille, jotka mm. lehtokorven alueella ovat jo kärsineet ympäristön metsäojituksista. Rakentaminen sijoittuu rinteen toiselle puolelle, eikä valumavesiä patoavaa vaikutusta synny. Pintavesien virtaussuuntia -reittejä on tarkasteltu käyttäen apuna alueen kartta- ja laserkeilausaineistoa. Luonnonsuojelualueen pohjoispuolitse kulkee nykyisin tie Ouluntieltä maaaineksen ottoalueelle luonnonsuojelualueen luoteispuolella. Alueen laserkeilausaineistoon perustuvan korkeusmallin perusteella tarkasteltuna pääosa maa-aineksen ottoalueelle menevän tien pohjoispuolen alueen pintavesistä ohjautuu metsäojastoa pitkin Ouluntien vierusojaan ja ohittaa näin luonnonsuojelualueen lähialueineen. Kuvassa 19 on arvioitu valuma-alue, jolta vesiä voi tulla luonnonsuojelualuetta itä- ja eteläpuolella sivuavaan ojaan, mikäli maa-aineksen ottoalueelle menevän tien alittaa rumpu kuvassa esitetyssä paikassa. Uusi tielinjaus sijoittuu em. valuma-alueelle ja voi mahdollisesti lohkaista pienen osan pois luonnonsuojelualueen itä- ja eteläpuolitse kulkevan ojan valuma-alueesta. Uuden tien suunnittelun ja rakentamisen yhteydessä on tarkastettava alueen virtausreitit maastossa ja huolehdittava siitä, ettei pintavesien virtaussuuntia käännetä niin, että sillä on vaikutuksia luonnonsuojelualueen vesitaseeseen.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 37 (46) Kuva 19. Pintavedet.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 38 (46) 9.3.8 Melu- ja varjostusvaikutukset Rakentamisen aikaiset meluvaikutukset Rakentamisen aikana melua syntyy lähinnä tuulivoimalaitosten vaatimien perustusten ja tieyhteyksien maarakennustöistä. Varsinainen voimalaitoksen pystytys ei ole erityisen kovaäänistä toimintaa ja vastaa normaalia rakentamista tai asennustöistä aiheutuvaa ääntä. Rakentamisen aikana äänekkäimpiä työvaiheita ovat mahdolliset louhintatyöt. Muut maarakentamiseen liittyvät työvaiheet (maa-ainesten kuljetukset, täytöt, kaivut jne.) vastaavat normaalia maarakentamista. Tuulivoimapuiston äänimallinnukset Tuulivoimaloiden käyntiääni on mallinnettu ympäristöministeriön ohjeistusta noudattaen WindPRO laskentaohjelmalla ISO 9613-2 standardin mukaisesti. Mallinnuksissa on käytetty voimalatyyppiä, jonka napakorkeus on 137 m ja joka on kovaäänisin mahdollinen hankkeessa käytettävä voimalatyyppi. Kuva 20. Melumallinnuksen tulokset. Lähimmät asuintalot on merkitty punaisin pistein. Matalataajuisen melun arvioimiseksi on laadittu mallinnukset lähimpien asuinrakennusten luona sekä sisällä että ulkona. Mallinnuksen tulokset ovat liitteenä.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 39 (46) Kuva 21. Matalien taajuuksien äänitasot ulkona ja sisällä, I Asuinrakennus (Ouluntie 752) Melumallinnukset osoittavat, että tuulivoimapuiston meluvaikutukset lähimmille vakituisille asuinrakennuksille eivät ylitä valtioneuvoston ohjearvoja, ympäristöministeriön tuulivoimarakentamisen ulkomelutason suunnitteluohjearvoja tai sosiaali- ja terveysministeriön asumisterveysohjearvoja. Melumallinnuksen mukaan tuulivoimapuiston meluvaikutukset eivät ylitä myöskään valtioneuvoston tai ympäristöministeriön ohjearvoja loma-asuntojen osalta. Tuulivoimarakentamisen ulkomelutason yöajan suunnitteluohjearvo on lomaasumiseen käytettävillä alueilla taajamien ulkopuolella 35 db. Melumallinnusten tuloksia tarkasteltaessa on huomioitava, etteivät siinä esiintyvät melutasot esiinny yhtäaikaisesti joka puolella tuulivoimapuistoa. Melumallinnuksessa lasketut melualueet eivät ulotu niin laajalle alueelle kuin kartoilla esitetään muulloin kuin, kun tuulennopeus on n. 8 m/s, jolloin voimaloista lähtevä ääni on kovimmillaan. Silloin tuulen suunta on tuulivoimaloilta kohti tarkastelupistettä. Tuulivoimapuiston varjostusvaikutukset Varjostuslaskelmissa on selvitetty kuinka usein ja minkälaisina jaksoina tietty kohde on tuulivoimaloiden luoman vilkkuvan varjostuksen alaisena. Tuulivoimaloiden aiheuttamat varjostusvaikutukset on mallinnettu WindProohjelman SHADOW-moduulilla. Tässä arvioinnissa tuulivoimahankkeelle on tehty ns. Real case -laskelma, jotta saadaan mahdollisimman todelliset varjostusvaikutukset selville. Mallinnuksessa voimalan napakorkeudeksi on määritelty 144 m eli se hankkeessa mahdollisesti käytettävä voimalatyyppi, jonka varjostusvaikutukset ovat suurimmat. Suomessa ei ole viranomaisten antamia yleisiä määräyksiä tuulivoimaloiden muodostaman varjostuksen enimmäiskestoista eikä varjonmuodostuksen arviointiperusteista.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 40 (46) Saksassa tuulivoimaloiden aiheuttama todellinen varjostusvaikutus saa olla enintään 8 tuntia/vuosi (todellinen varjostus, real case). Ruotsissa ja Tanskassa ei ole lainsäädäntöä varjostusvaikutuksista, mutta Tanskassa on käytössä todellisella varjonmuodostuksella enimmäismäärä 10 tuntia/vuosi (real case) ja Ruotsissa 8 tuntia/vuosi (real case). Laaditun varjostusmallinnuksen mukaan tuulivoimapuiston varjostustunnit ovat lähimmän asuinrakennuksen luona vuodessa n. 1 t 21 min ja muiden lähialueen asuin- tai lomarakennusten luona ei aiheudu varjostusvaikutuksia siitä huolimatta, ettei puuston varjostusvaikutusta huomioida. Kuva 22. Varjostusmallinnuksen tulokset. Asuintalot merkitty punaisin pistein, loma-asunnot sinisin pistein. 9.3.9 Vaikutukset teihin ja rautateihin 9.3.10 Vaikutukset ihmisiin ja elinoloihin Tuulivoimapuiston etäisyys valtatiehen 27 ja rautatiehen on noin 2 km, joten vaikutuksia valta- ja rautateihin ei ole. Virkistyskäyttö Alueelle sijoittuvat tuulivoimalat eivät rajoita alueella liikkumista, eivätkä heikennä suoraan alueen virkistyskäyttömahdollisuuksia. Alueen maiseman voimakkaat muutokset voivat kuitenkin vaikuttaa ihmisten kokemuksiin eri
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 41 (46) tavoin. Maisemavaikutusten kokeminen on hyvin subjektiivinen kokemus, johon vaikuttaa havainnoijan suhtautuminen ympäristöön ja tuulivoiman käyttöön. Turvallisuus Tuulivoimaloiden vaikutukset turvallisuuteen ovat hyvin vähäisiä, eikä niihin juurikaan liity onnettomuusriskejä. Talviaikaan tuulivoimalan lapoihin ja muihin rakenteisiin saattaa muodostua jäätä, joka pudotessaan aiheuttaa loukkaantumisvaaran voimalan läheisyydessä liikkuville. Jään todennäköisin irtoamiskohta on alhaalla heti sen jälkeen kun lapa on ohittanut tornin, jolloin jäät putoavat lähelle voimalaa. Enimmillään jäänheittomatka voi olla n. 200 m. (Erkki Haapanen, artikkeli Tuulivoima-lehdessä 02/2014.) Lumen ja jään putoamisvaarasta ilmoitetaan varoituskyltein. Riski tuulivoimalasta putoavista osista on teoreettinen. Tuulivoimalaonnettomuudet liittyvät tilastojen mukaan rakentamiseen, kuljetuksiin ja huoltoon, eivätkä ne ole aiheuttaneet vahinkoa sivullisille. (Caithness Windfarm Information Forum 2012, Summary of Wind Turbine Accident data to 31 December 2011). 9.3.11 Vaikutukset ilmavalvontatutkiin ja muihin puolustusvoimien toimintoihin Puolustusvoimien pääesikunnan operatiivinen osasto on 5.2.2015 valmistellut puolustusvoimien lopullisen kannan hankkeen hyväksyttävyydestä. Lausunnossa todetaan, että puolustusvoimat eivät vastusta hanketta. 9.3.12 Arvio happamien sulfaattimaiden esiintymisestä alueella Happamia sulfaattimaita esiintyy entisen Litorina-meren peittämillä alueilla. Pohjanmaalla happamat sulfaattimaat esiintyvät pohjoisessa noin 100 m korkeuskäyrän alapuolella ja etelässä noin 50 m korkeuskäyrän alapuolella. tuulivoimayleiskaavassa osoitetut voimaloiden ohjeelliset paikat, ohjeelliset tielinjaukset ja maakaapelit sijaitsevat noin korkeustasolla 125 140 m mpy. Happamia sulfaattimaita voi syntyä sulfidipitoisen saven, hiesun, hienon hiedan tai liejun joutuessa ilman hapen kanssa tekemisiin kaivutöiden ja alueiden kuivatuksen yhteydessä. Kaava-alueen maaperä on GTK:n maaperäaineiston 1:20 000 perusteella valtaosin hienoainesmoreenia ja turvetta sekä paikoin karkeaa hietaa. Ohjeelliset voimalapaikat sijoittuvat pääosin moreenialueille, mutta ohjeelliset tielinjaukset ja maakaapelit kulkevat paikoin soistumien alueella. GTK on tehnyt rannikkoalueella happamien sulfaattimaiden esiintymisen kartoitustyötä ja tuottanut tuloksista digitaalista aineistoa. Aineistoon sisältyy muinaisen Litorina-meren korkeimman rantatason rajaus, jonka yläpuolella kaava-alue kokonaisuudessaan sijaitsee. Etäisyys kaava-alueelta Litorinameren korkeimman rantatason rajaukseen on noin 2,5 km. Kaava-alueelta ei ole saatavilla GTK:n yleiskartta-aineistoa 1:250 000 happamista sulfaattimaista. Ennakkotulkintakartta 1:1 000 000 antaa yleiskuvan happamien sulfaattimaiden esiintymisestä koko Suomen rannikkoalueella Litorina-meren korkeimman rantatason rajauksen alapuolella. Aineistoa ei voida käyttää yksityiskohtaiseen tilakohtaiseen tarkasteluun eikä
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 42 (46) tilakohtaisten toimenpiteiden suunnittelussa. (Geologian tutkimuskeskus 2014). Ennakkotulkintakartan mukaan kaava-alue sijaitsee kokonaisuudessaan Litorina-meren korkeimman rantatason rajauksen yläpuolella eikä alueella sen perusteella esiinny happamia sulfaattimaita. Myös kaava-alueen lähiympäristössä on hyvin pieni happamien sulfaattimaiden esiintymisen todennäköisyys. Haapajärven keskustasta Kalajokivartta alavirtaan mentäessä esiintymistodennäköisyys kasvaa. Edellä kerrotun perusteella voimaloiden rakennuspaikoilla ei arvioida maaperässä esiintyvän sulfidisedimenttejä eikä voimaloiden rakentamisesta arvioida aiheutuvan happamuushaittoja. Myös ohjeellisten tielinjausten ja maakaapelien alueella arvioidaan oleva hyvin pieni todennäköisyys happamien sulfaattimaiden esiintymiselle. Mikäli kaava-alueella tielinjaukset, maakaapelit tai voimaloiden paikat sijoittuvat pehmeiköille ja turvemaille tulee suunnitelmiin liittyen selvittää sulfidisedimenttien esiintyminen suunnittelualueilla ja mikäli niitä esiintyy, varautua tarvittaviin toimenpiteisiin happamuushaittojen estämiseksi. Mahdolliset happamat maa-massat tulee sijoittaa siten, että happamien valumavesien pääsy alapuoliseen vesistöön estetään ja massat tulee kalkita riittävästi happamuuden neutraloimiseksi. 9.3.13 Yhteisvaikutukset muiden tuulivoimahankkeiden kanssa tuulivoimapuiston ohella lähialueille on suunnitteilla useita muitakin tuulivoimapuistoja. Lähiympäristön muut tuulivoimapuistohankkeet: Hanke Laajuus Tila Etäisyys Sauviinmäestä Suunta Etäisyys Kalajokilaakson maisemaalueesta Tuulivoimahankkeet Haapajärvi, Välikangas- Ristiniitty 23 voimalaa YVA-menettely ja kaavoitus alkamassa 7,5 km Koillinen-itä 10 km Pyhäjärvi, Murtomäki 16-25 voimalaa YVA-menettely käynnissä 16 km kaakko 20 km Haapavesi, Hankilanneva 8 voimalaa Kaavoitus käynnissä 16 km koillinen 16 km Nivala, Kukonaho 9 voimalaa Kaavoitusmenettely, hanke keskeytyksissä 24 km luode 8 km Nivala, Hirsistönkangas 9 voimalaa Kaavoitusmenettely, hanke keskeytyksissä 26 km luode 2,5 km Sievi Jakostenkalliot 9 voimalaa Rakennuslupa 30 km luode 2,4 km Tuulivoimahankkeilla voi hankekohtaisten vaikutusten ohella olla myös merkittäviä yhteisvaikutuksia muiden tuulivoimahankkeiden kanssa. Yhteisvaikutukset kohdistuvat erityisesti maisemaan, ihmisten elinoloihin ja linnustoon.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 43 (46) Tuulivoimalat ovat havaittavissa maisemassa laajoilta avoimilta alueilta, joita lähiympäristössä muodostavat viljelysaukeat, avoimet suoalueet ja järvialueet. (Pohjois-Pohjanmaa liiton Tuulivoimaselvitys 2013). Maisemaan kohdistuvia yhteisvaikutuksia syntyy Kalajokilaakson laajoille peltoaukeille, avoimille suoalueille sekä järvialueille. Tuulivoimapuistojen lähialueet ovat pääsääntöisesti peitteisiä, joten lähialueille maisemaan kohdistuvia yhteisvaikutuksia ei juurikaan muodostu. Voimakkaimmillaan yhteisvaikutukset tulisivat olemaan noin 5 kilometrin etäisyydellä tuulivoimapuistosta Oksavan kylän ympäristön Kalajokilaakson viljelyalueella sekä Kalajoen länsipuolen peltoalueille Lähdekankaan, Mökkiperän ja Haaganperän ympäristöissä. Myös Aholanjärven ja Settijärven ympäristön ja Haapajärven keskustan koillispuolelta avoimilta pelloilta tuulivoimalat näkyvät. Avoimille alueille avautuu laajimpia näkymiä ja paikoitellen kaikki lähiympäristön tuulivoimalat (Sauviinmäki, Ristiniitty, Välikangas ja Murtomäki) tulisivat näkymään samaan tarkastelupisteeseen joko samassa tai eri näkymäsektoreissa. Avoimia peltoalueita sijoittuu myös maisemavaikutusten välivyöhykkeelle (5-12 km), jolloin tuulivoimalat eivät enää hallitse maisemaa, mutta ovat vielä selkeästi havaittavissa hyvissä sää- ja valo-olosuhteissa. Tuulivoimapuistojen yhteisvaikutukset ovat voimakkaimpia laajoilla peltoaukeilla, joille avautuu näkymiä useisiin tuulivoimapuistoihin. Voimalat jäävät kuitenkin pääosin taustamaisemaan, jolloin vaikutuksen voimakkuus hieman laskee. Vaikutukset ovat maisemakuvan osalta kuitenkin kohtalaisia, paikoin jopa merkittäviä. Viljelyalueen asutus on keskittynyt peltoalueiden reunamille peitteisempään maastoon, jolloin talojen pihapiireihin suuria määriä voimaloita ei yhtä aikaa tulisi näkymään. Useassa eri ilmansuunnassa havaittavat tuulivoimalat muuttaisivat alueen yleistä maisemakuvaa ja siten alueen asukkaiden päivittäisen elinympäristön luonnetta. Etenkin tuulivoimaloiden lentoestevalot pimeään aikaan ovat hyvissä sääolosuhteissa nähtävissä jopa 20-30 kilometrin etäisyydelle.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 44 (46) Kuva 23. Haapajärven tuulivoimapuiston lähiympäristön muut tuulivoimapuistohankkeet. Kuvassa purppuralla Kalajokilaakson maisema-alue. ja muut Kalajokilaakson ympäristöön vireillä olevat tuulivoimapuistot sijoittuvat niin etäälle toisistaan, että yhteisiä meluvaikutuksia ei synny. Linnustoon kohdistuvien yhteisvaikutusten osalta suunniteltua tuulivoimapuistoa lähimmät tiedossa olevat tuulivoimahankkeet sijoittuvat 7,5 kilometrin etäisyydelle Sauviinmäestä. Pitkän etäisyyden vuoksi alueen pesimälinnustoon kohdistuvat yhteisvaikutukset arvioidaan hyvin vähäisiksi. Useissa ulkomaalaisissa tutkimuksissa ja kotimaisten kokemusten perusteella, linnut väistävät hyvissä muutto-olosuhteissa tuulivoimaloita kaukaa. Tuulivoimaloiden väistäminen saattaa aiheuttaa muutoksia lintujen muuttoreitteihin, missä useilla lähekkäin sijaitsevilla tuulivoimapuistoilla on merkittävämpi vaikutus muuttoreittien muutokseen kuin yhdellä tuulivoimapuistolla. Vilkkaimpien muuttoreittien ulkopuolella ja merkittävimpien muuttoa ohjaavien johtolinjojen puuttuessa lintujen on todennäköisesti helpompi väistää niiden muuttoreiteille rakennettavia tuulivoimapuistoja. tuulivoimapuisto sijoittuu sisämaa-alueelle ja merkittävimpien muuttoreittien sekä johtolinjojen ulkopuolelle, missä lintujen muutto on luontaisesti vähäisempää. tuulivoimapuistolla ja sen lähimmillä tiedossa olevilla tuulivoimapuistoilla ei näin ollen arvioida olevan vähäistä suurempia yhteisvaikutuksia alueiden kautta muuttavien lintujen muuttoreitteihin, koska alueiden väliin jää riittävästi tilaa väistää
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 45 (46) tuulivoimaloita. tuulivoimapuistolla ja muilla tiedossa olevilla lähialueen hankkeilla ei myöskään arvioida olevan merkittäviä yhteisvaikutuksia Kalajokilaakson alueella sijaitseviin lintujen lepäily- ja ruokailualueisiin, sillä hankkeita ei sijaitse merkittävimpien lepäily- ja ruokailualueiden välittömässä läheisyydessä, jolloin linnuilla on edelleen tilaa liikkua alueella ja väistää tuulivoimaloita. 9.3.14 Alueella vireillä olevien tuulivoimahankkeiden yhteisvaikutukset Kalajokilaakson maisemaalueeseen. Kalajokilaakson ympäristöön sijoittuu useita vireillä olevia tuulivoimahankkeita Alavieskan, Haapajärven, Haapaveden, Kalajoen, Sievin ja Ylivieskan kuntien alueelle. Muut Kalajokilaakson maisema-alueen ympäristön tuulivoimahankkeet: Hanke Laajuus Tila Etäisyys Sauviinmäestä Suunta Etäisyys Kalajokilaakson maisemaalueesta Tuulivoimahankkeet Ylivieska, Hirvineva 9 voimalaa kaavoitus alkamassa 35 km luode 2,5 km Ylivieska, Tuomiperä 8 voimalaa Kaavoitus valmis 41 km luode 5 km Ylivieska, Pajukoski 9 voimalaa Rakentaminen käynnissä 42 km luode 8 km Sievi, Tuppuranneva 4 voimalaa Suunnittelutarveratkaisu 43 km luode 12 km Voimassa olevassa maakuntakaavassa kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta valtakunnallisesti tärkeäksi alueeksi merkityn Kalajokilaakson kulttuurimaisema-alueen lähialueella alle viiden kilometrin etäisyydellä sijaitsevat Jakostenkallioiden, Hirvinevan, Hirsistönkankaan ja tuulivoimapuistojen hankealueet. Lisäksi noin kymmenen kilometrin etäisyydelle Kalajokilaakson maisema-alueesta sijoittuvat Kukonahon, Pajukosken ja Tuomiperän hankealueet. Kalajokilaakson maisema-alueen luonteenomaisin piirre on jokilaakson viljelymaiseman laajuus. Alue on paikoin lähes 10 kilometriä leveä. Maisemaalue on hyvin kulttuurivaikutteinen, eikä luonnonmaisemaa ole alueella juuri nähtävissä. Kalajokilaakson alueen tuulivoimapuistohankkeet tulevat toteutuessaan muuttamaan huomattavasti alueen maisemakuvaa ja muodostamaan alueelle uusia maamerkkejä ja kiintopisteitä. Lähimmät tuulivoimapuistot näkyvät selkeästi Kalajokilaakson maisema-alueelle johtuen laajoista avoimista peltoalueista. Voimalat eivät suoranaisesti hallitse maisemaa, mutta useassa eri suunnassa puuston latvuston yläpuolella erottuvat voimalat sekä pimeällä ja pilvisessä säässä näkyvät lentoestevalot muuttavat alueen yleistä maisemakuvaa huomattavasti. Voimaloiden rakentaminen ei suoranaisesti muuta Kalajokilaakson maisema-alueen merkittävintä arvoa, laajoja