Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten ihmissuhteiden kehittymiselle. Turvallisuus käsittää fyysisen, psyykkisen, sosiaalisen ja taloudellisen turvallisuuden. Perusturvallisuus syntyy hyvin varhain. Turvallisuuden tunne edellyttää pitkiä, läheisiä ihmissuhteita ja vuorovaikutusta aikuisen kanssa. Vasta kun lapsi kokee olonsa turvalliseksi, hän uskaltaa tuoda esille omia tunteitaan ja tarpeitaan. Liian aikaisin vaadittu omatoimisuus aiheuttaa turvattomuutta. Lapsen koko päivän on oltava turvallinen. On tärkeää, että työelämän vaatimukset joustavat perheen tarpeiden mukaan. Vanhemmuuden rinnalla kannustetaan yhteisöllisyyttä ja yhteisvastuuta. Lapsen turvallisuuden kokemukseen vaikuttavat merkittävästi myös asuinympäristö ja sen sosiaaliset olosuhteet, sekä tiedotusvälineiden välittämä tieto. Jokaisella lapsella on oikeus päihteettömään ja väkivallattomaan lapsuuteen. Lasten suojelu on jokaisen kansalaisvelvollisuus. Espoossa Lasten fyysisen, psyykkisen, sosiaalisen ja taloudellisen turvallisuuden edistäminen otetaan huomioon palvelujen suunnittelussa ja päätöksenteossa. Palvelut toteutetaan lapsen ja perheen lähtökohdista ja hallinnon rajat ylittäen. Palvelujen lähtökohta on kasvatuskumppanuus ja vuorovaikutus vanhempien kanssa. Ongelmiin joutuneita lapsia ja perheitä tuetaan. Espoossa toimii eri ikäisten kohtaamispaikkoja (esim. asukaspuistot, avoimet päiväkodit, liikuntapaikat, kirjastot), joiden toiminta on avointa ja joihin on helppo tulla. Yhdyskuntasuunnittelussa ja asuinympäristöjen suunnittelussa tulee olla lähtökohtana myös lapsen näkökulma. Hyvällä liikennesuunnittelulla edistetään lasten turvallista liikkumista.

Tunteiden jakaminen Tunteitani kunnioitetaan. Onko minulla lupa tuntea? Pidetäänkö minua hyvänä? Tulenko kuulluksi? Lapsi opettelee ihmisenä olemista paljolti tunteidensa kautta, samaistumalla ja kokemalla. Lapsen kyky eläytyä toisten ihmisten tunteisiin kehittyy, jos häntä itseään on kuultu ja ymmärretty. Lapsi tarvitsee aikuista jakamaan tunteitaan, myötäelämään niitä ja auttamaan pettymysten ja pahan mielen käsittelyssä. Espoossa Lapsella on oikeus tunteisiinsa kaikissa tilanteissa. Myös päivähoidon, koulun ja vapaa-ajan toimintoja ohjaavien aikuisten on autettava lasta tunteiden käsittelyssä. Lapsiin suhtaudutaan myönteisesti ja heidän näkemyksiään kuunnellaan. Palvelujen suunnittelussa kehitetään menetelmiä lasten mielipiteiden esille saamiseksi. Lapsipolitiikasta käydään aktiivista, kriittistä ja avointa keskustelua, johon myös lapset ja nuoret osallistuvat.

Oppiminen Saan oppia elämässä tarvittavia asioita. Tuetaanko oppimistani? Saanko toteuttaa itseäni? Saanko olla utelias? Lapsen terve itsetunto ja vuorovaikutustaidot kehittyvät kasvatuksen ja opetuksen avulla. Oppimisen tavoitteena on hankkia valmiudet, joiden avulla selviytyy elämän haasteista. Lapsen ja nuoren osakseen saamaa hyväksyntää ei saa sitoa hänen suoritustasoonsa. Jokaisella on oikeus iloita siitä, että on jossain hyvä. Tärkeätä on auttaa jokaista lasta omien lahjojensa löytämisessä. Espoossa Lapset ja nuoret saavat opiskella tasa-arvoisesti tavoitteidensa, taipumustensa, edellytystensä ja valintojensa mukaisesti. Lapsen luontaista luovuutta ja oppimisen iloa tuetaan niin päivähoidossa, kouluissa kuin harrasteiden parissa. Lapsella on oikeus omaan äidinkieleen ja kulttuuriperinteeseen. Erityistä tukea tarvitsevilla lapsilla on oikeus saada tukitoimia kasvunsa ja oppimisensa turvaamiseksi. Koulu on turvallinen yhteisö, jossa jokainen oppilas on hyväksytty ja on yhteisön korvaamaton jäsen. Se luo perustan oppimiselle, terveelle itsetunnolle sekä vuorovaikutustaitojen kehittymiselle. Vanhemmat ovat mukana lapsen oppimisessa yhteistyössä koulun kanssa.

Vapaa-aika Minulla on omaa aikaa ja mukavaa tekemistä. Saanko harrastaa minulle mieluisia asioita? Saanko vain olla? Pidetäänkö minusta huolta myös vapaa-aikana? Arjen ponnistuksista palautuminen ja luovuus vaativat vapaata aikaa ilman suorittamista. Yhdessäolo vanhemman kanssa ja kotona oleilu on lapselle usein tärkeintä vapaa-ajanviettoa. Lapsella tulee olla myös mahdollisuuksia harrastuksiin, liikuntaan ja kulttuuriin. Espoossa Lapsen hyvä arkiympäristö on virikkeellinen. Tarjolla tulee olla esim. lähiliikuntapaikkoja ja omaehtoisia harrastuspaikkoja. Haasteena on saada syrjäytymisvaarassa olevat lapset ja nuoret mielekkään vapaa-ajan toiminnan piiriin. Kulttuurilla ja taiteella on tärkeä merkitys henkisen kasvun ja oppimisen välineenä, ilmaisun välineenä ja identiteetin vahvistajana. Kulttuuripalvelut tukevat kotia, päivähoitoa ja koulua tasapainoisten, suvaitsevaisten ja kulttuuritietoisten kansalaisten kasvattamisessa. Harrastustoimintaa ja kerhoja on oltava tarjolla myös kouluissa. Lasten päivittäinen liikunnan tarve otetaan huomioon myös päivähoidon ja koulun toiminnassa.

Leikki Kehityn, kasvan ja ilmaisen itseäni leikkimällä. Säilyykö leikki aina osana elämääni? Onko minulla leikkikavereita? Tukeeko ympäristö luovaa leikkimistä? Leikki on lapsen tapa elää ja toimia, harjoitella, kehittyä ja oppia. Leikki on itseilmaisua, itsensä ja ympäristön hahmottamista, tunteiden ja asioiden käsittelyä sekä luovaa toimintaa. Leikki on elämänasenne, jota voi vaalia ja kehittää koko elämän ajan. Leikki on aina vapaaehtoista. Aikuinen ei saa määrätä leikistä tai valjastaa leikkiä vain oppimisen menetelmäksi. Aikuinen voi luoda olosuhteet, joissa leikki viriää ja edistää lasten leikkivän asenteen ja uteliaisuuden säilymistä. Espoossa Kaupunki tarjoaa ympäristön, jossa on tilaa leikkiin ja omaan rauhaan ja joka tukee monipuolisesti lasten kasvua ja oppimista. Suunnittelussa varmistetaan lapsen näkökulma ja mahdollisuus moninaisiin leikkeihin.

Säännöt ja rajat Elämässäni on hyvät ja oikeudenmukaiset pelisäännöt. Erotanko oikean ja väärän? Kohtelenko muita reilusti? Hyvän elämän pelisääntöjen opettelu kuuluu kasvatukseen. Aikuisen on uskallettava asettaa lapselle rajoja. Rajojen asettaminen on lapsuuden puolustamista. Kun lapsi ymmärtää rajojen suojelevan häntä, hän myös ymmärtää olevansa aikuiselle korvaamattoman tärkeä. Säännöt ja rajat auttavat lasta hahmottamaan maailmaa ja luovat turvallisuuden tunnetta. Rajojen asettaminen on eri asia kuin tunne-elämän kovuus. Hyvät käytöstavat opitaan kotona. Lapset ottavat mallia lähiympäristönsä aikuisista. Espoossa Toisten huomioon ottaminen ja oikeudenmukaisuus on tärkeää myös päivähoidossa, koulussa sekä ohjatuissa vapaa-ajan harrastuksissa. Yhteisesti sovituista rajoista pidetään kiinni ja ongelmatilanteisiin puututaan. Kiusaamiseen, syrjintään ja päihteiden käyttöön puututaan heti. Yhteisöllisyyttä edistetään. Ratkaisuja etsitään kaupungin toimijoiden yhteistyöllä sekä yhdessä asukkaiden ja muiden kumppaneiden kanssa.