KUNTOTUTKIMUS PYLKÖNMÄEN KOULU RAHIKAISENTIE 5A 43440 PYLKÖNMÄKI
Kuntotutkimus 2 (26) Sisällys 1 Yleistiedot... 3 1.1 Kohde... 3 1.2 Tilaaja... 3 1.3 Suunnitelman laatija... 3 1.4 Lähtötietoaineisto... 3 1.5 Kohteen kuvaus... 3 2 Tiivistelmä... 4 3 Aistivaraiset havainnot... 5 3.1 Yleistä... 5 3.2 Ikkunat ja ulkoseinät... 5 3.3 Välipohja... 7 3.4 Yläpohja ja vesikatto... 7 3.5 Ilmanvaihto... 9 3.6 IVkonehuone... 9 4 Rakenneavaukset... 10 4.1 Yleistä... 10 4.2 Vanhan osan lattiat... 10 4.2.1 Sähköpääkeskus... 10 4.2.2 Metallityöluokka... 11 4.2.3 Puutyöluokka... 11 4.2.4 Luokka OT2... 13 4.2.5 Liikuntasalin lattia vanhalla osalla... 13 4.2.6 Tuolivaraston lattia... 14 4.2.7 Opettajien huoneen lattia... 14 4.3 Vanhan osan ulkoseinä... 14 4.4 Liikuntasalin ulkoseinärakenteet... 16 5 Näytteet... 16 5.1 PAH näytteet sisäilmasta... 16 5.2 Materiaalinäyte PAH tutkimuksiin... 17 5.3 Materiaalinäyte asbestitutkimuksiin... 18 5.4 Sisäilman mikrobinäytteet... 18 5.5 Materiaalinäytteet mikrobitutkimuksiin... 19 5.6 Näytteiden johtopäätökset ja toimenpideehdotukset... 19 6 Mittaukset... 20 6.1 Olosuhdemittaukset... 20 6.1.1 Suhteellinen kosteus ja lämpötila... 20 6.1.2 Hiilidioksidimittaukset... 22 6.2 Mittausten johtopäätökset... 24 7 Yhteenveto ja toimenpideehdotukset... 25 LIITTEET: Liite 1. Pohjakuva 1 krs. Liite 2. Pohjakuva 2 krs. Liite 3. Rakennetyypit Liite 4. PAH määritys ilmanäytteestä Liite 5. PAH määritys materiaalinäytteestä Liite 6. Materiaalinäytteen asbestianalyysi Liite 7. Sisäilmanäytteiden tutkimustulokset Liite 8. Materiaalinäytteiden mikrobitutkimukset
Kuntotutkimus 3 (26) 1 Yleistiedot 1.1 Kohde 1.2 Tilaaja Rahikaisentie 5A 43440 Pylkönmäki Saarijärven kaupunki / Tuottajapalvelut Sivulantie 11 43100 Saarijärvi Yhteyshenkilö Vesa Ronkainen Puh 044 459 8358 Sposti: vesa.ronkainen@saarijarvi.fi 1.3 Suunnitelman laatija Vahanen Jyväskylä Oy Ylistönmäentie 24 40500 Jyväskylä Yhteyshenkilö Reino Hiltunen Puh 050 594 5960 Sposti: reino.hiltunen@vahanen.com 1.4 Lähtötietoaineisto Käytettävissä ollut lähtötietoaineisto tutkimussuunnitelmaa varten: Kuntoarvio 12.11.2014, Inspecta Oy Kuntotutkimus, ala ja yläpohjarakenteet 22.1.2015, Inspecta Oy Asbesti ja haittaainekartoitus 27.1.2015, Inspecta Oy Peruskorjauksen suunnitteluohjelma 5.1.2016 Saimme tilaajalta kohteen vanhoja piirustuksia 18.3.2016. Materiaalinäytteitä kohteesta on käyty hakemassa 2.3.2016 ja 18.3.2016. Kohteessa on tehty kohdekäynnit 23.2.2016, 2.3.2016, 14.3.2016, 18.3.2016 ja 6.4.2016. 1.5 Kohteen kuvaus Pylkönmäen alaaste koulun vanhempi osa on rakennettu 1960luvulla ja liikuntasalilaajennus vuonna 1995. Rakennuksen kerrosala on 2474 m2, kerrosluku 2 ja pääasiallinen rungon rakennusaine on betoni. Kohde on esitelty tarkemmin Inspecta Oy:n kuntoarviossa ja tutkimuksessa.
Kuntotutkimus 4 (26) 2 Tiivistelmä Koulurakennus on sisäpinnoiltaan varsin siistikuntoinen, rakennuksen julkisivut ovat varsin hyväkuntoiset. Rakennuksen käyttäjät ovat kuitenkin kokeneet rakennuksessa oireilua ja niiden on epäilty johtuvan rakenteista tulevista epäpuhtauksista. Vuonna 2015 Inspectan tekemissä kartoituksissa ja tutkimuksissa todettiin epätiiviitä rakenteita, kosteusvaurioita mm. yläpohjassa ja puutyöluokan alapohjassa sekä kivihiilipien hajua useissa 1. kerroksen tiloissa. Vahanen Jyväskylä Oy:n tekemissä jatkotutkimuksissa selvitettiin vielä tarkemmin alapohjien ja ulkoseinien rakenteita sekä sisäilman laatua näytteiden ja olosuhdemittausten avulla. Sisäilmasta otetuissa näytteissä ei todettu näytteenottohetkellä mikrobeja eikä ikkunatuuletuksen ansiosta korkeita hiilidioksidipitoisuuksia. Lämpötilat olivat olosuhdemittauksissa tyydyttävällä tasolla. Rakennuksen sisäilman suurimmaksi ongelmaksi ilmeni haitalliset PAHyhdisteet, joita sisäilmaan tulee alapohjan kivihiilipikieristeestä. Rakennuksen vanhalla osalla on ilmeisesti koko rakennuksen alalla kahden betonilaatan välissä kivihiilipikikerros kosteuseristeenä. Haitallista kivihiilen hajua voi tulla rakenteiden epätiiviiden liitosten kautta sekä suoraan rakenteiden läpi. Käyttäjät ovat kokeneet ajoittain myös rakenteissa olevien rakojen kautta tulevia alapohjasta myös mikrobivaurioihin viittaavia hajua. Alapohjan avauskohdissa todettiin mikrobivaurioituneita rakenteita mm. lautoja alustäytöissä alimman betonilaatan alla. Jo Inspectan tutkimuksissa todettiin vanhan osan yläpohjan raketeissa kattovuodoista johtuen vaurioituneita rakenteita. Paikoin kattovuodoista on vettä tullut sisätiloihin saakka. Kattovuotoja todettiin myös 6.4.2016 tehdyn tarkastuksen yhteydessä. Vanhan osan yläpohjassa on lämmöneristeenä vain 100 mm puulastuista sementtiliman avulla tehtyjä Tojalevyjä, joten yläpohjan lämmöneristyskyky on varsin heikko. Kattovuodoista johtuen on puupohjaiseen yläpohjaeristeeseen todennäköisesti muodostunut paikoin myös mikrobikasvustoja. Rakennuksen vanhalla osalla on ulkoseinissä ikkunarivien ylä ja alapuolelle rakennusvaiheessa asennettu eristeeksi 100:n paksuinen Tojalevykerros. Myöhemmissä korjauksissa seiniin on asennettu lisälämmöneristys ja sementtikuitulevyverhous sekä uusittu ikkunat. Syitä ikkunoiden ympärillä todettuihin halkeamiin selvitettäessä ilmeni, että vanhoissa ikkunoissa ei ollut lainkaan apukarmeja, vaan vanhat ikkunat ovat suoraan kiinni Tojalevykerroksessa. Uudet ikkunat oli sitten asennettu vanhoja karmeja poistamatta. Rakennuksessa on parhaimmassa kunnossa liikuntasalilaajennus. Laajennuksenkin osalla todettiin uusimistarvetta vanhan betonilattian päälle tehdyn liikuntasalin lattiassa. Tehtyjen tutkimusten pohjalta voidaan todeta, että rakennusta joudutaan korjaamaan, jotta sen sisäilma saadaan terveelliseksi. Rakenteellisten korjausten lisäksi joudutaan uusimaan myös puutteellisesti toimiva ilmanvaihto. Tarkastuksissa havaittiin, että joissakin tiloissa ei ollut ilmavaihtoa lainkaan, vaan vanhat painovoimaiset ivventtiilit oli suljettu ja osa niistä toimi tuloilmareittinä. Rakennuksen käyttöikää voitaisiin tiivistämiskorjauksilla jatkaa mahdollisesti 510 vuotta, mutta rakennukseen jäisi tällöin edelleen merkittävässä määrin riskirakenteita ja heikko ilmanvaihto. Tiivistyskorjaustyöt tulisi toteuttaa erityisen onnistuneesti, jotta korjatuissa tiloissa ei käyttäjien oireilu edelleen jatkuisi. Jotta nykyinen koulurakennus tulisi korjatuksi kuntoon pitkää käyttöä varten, joudutaan sen kaikki rakenteet korjaamaan. Tällöin purkuvaiheen jälkeen jäisi vanhasta osasta jäljelle vain rakennusaikaisen sääsuojan alle koulun teräsbetoninen runko. Uudemmalla liikuntasaliosalla ei todettu yhtä mittavaa korjaustarvetta. Rakennuksen peruskorjauksessa sen korjausaste nousee varsin korkeaksi, joten jatkotoimenpiteistä päätettäessä kannattaa harkita onko koulurakennuksessa muuta säilyttämisen arvoista kuin liikuntasali ja siihen liittyvät aputilat.
Kuntotutkimus 5 (26) 3 Aistivaraiset havainnot 3.1 Yleistä Koululla tehtiin tarkastuskierros 23.2.2016. Aistinvaraisia havaintoja tehtiin 2.3.2016 ja 18.3.2016. Aistinvaraisten havaintojen tukena käytettiin pintakosteudenilmaisinta. Näkyviä ja kuivuneita kosteusjälkiä todettiin sisäkatossa ensimmäisen kerroksen liikuntavälinevarastossa, tuoli ja näyttelytarvikevarastossa, ruokasalissa sekä toisen kerroksen sisäkatossa ilmanvaihtokonehuoneessa. IVkonehuoneen lattialla todettiin myös tuoreita kosteusjälkiä. Kosteus on mahdollisesti peräisin IVkonehuoneen laitteista. Lattiapinnoitteen pintakosteutta mitattiin 1.kerroksen lattioista. Muovimatolla pinnoitettujen lattioiden pintakosteus vaihteli oppilaseteisessä 96 välillä 5878, wctilassa 122 välillä 6271, suihkutilassa 110 välillä 6276, luokassa OT2 välillä 4766, terveydenhoitotilassa välillä 4460, eteisessä 6 välillä 5064 ja wctilassa 1 välillä 5470. Sähköpääkeskuksen koolatun puulattian alla olevan betonilaatan pintakosteus oli 63. Väliseinissä oli havaittavissa useissa kohdissa halkeamia ja epätiiviitä putkiläpivientejä. Rakennuksen liikuntasaumojen kohdalla oli havaittavissa myös sauman aukeaminen, eli liikuntasauma on toiminut suunnitellulla tavalla. Silmämääräisessä tarkastelussa seinissä ja välipohjassa oli useita tiivistämättömiä läpivientejä. Tiivistämättömät läpiviennit voivat haitata ilmanvaihdon toimintaa. Alapohjan liittymissä ulkoseiniin oli havaittavissa epätiiveyskohtia. Maapohjan hajuja pääsee huoneilmaan näiden epätiiveyskohtien kautta. Patterien putkiläpivientejä on asennettu kantavien betonipilarien läpi. Ko. tavalla toteutettu putkiläpivienti pienentää pilarin raudoitteiden suojabetonipaksuutta ja lisää pilarin lohkeilua. Poikien WCtilassa on aistittavissa poikkeuksellista hajua Inspectan tutkimuksen mukaan. Tämä johtunee osin tilan puutteellisesta ilmanvaihdosta. Opettajien huoneessa, luokissa OT2 ja OT3 sekä sähköpääkeskuksessa oli sisäilmassa havaittavissa kivihiilipien hajua. Inspectan tutkimuksen mukaan sähköpääkeskuksessa oli myös mikrobivaurion hajua. 3.2 Ikkunat ja ulkoseinät Alkuperäisissä ikkunoissa ei nähtävästi ole ollut apukarmeja, vaan ikkunat on kiinnitetty suoraan eristeeseen. Kun ikkunat on myöhemmin vaihdettu, niin vanhat karmit on jätetty rakenteeseen. Ulkopuolelta lisäeristetty ulkoseinärakenne on myös kiinnitetty vanhaan karmiin. Kun vanhalle karmille on tullut lisää kuormaa, niin ikkunat ovat painuneet. Kuvassa 1 näkyy ikkunan liittymä ulkoseinään, takana näkyy myös vanhaa karmia. Vanhan karmin ja ulkoseinäeristeen välinen rako on aikanaan tiivistetty pellavariveellä, joka on jätetty ikkunaremontin yhteydessä. Paikoin riverako vaikutti harvalta, rakenneavauksen kohdalla rivettä ei ollut kaikkialla karmin alla.
Kuntotutkimus 6 (26) Kuva 1. 1 krs. ikkunan alareunan rakenneavaus ulkopuolelta Ulkoseinän ulkopuolisissa levyverhouksissa oli paikoin halkeamia ja lohjenneita paloja. Liikuntasalin ulkoseinässä sokkelin ja muurauksen välillä saumassa on halkeamia. Paikoin oli havaittavissa vetoa betonisen sisäkuoren ja vanhan apukarmin välissä. Uuden ikkunan karmin ja vanhan ikkunan karmin väli on tiivistetty sisäpuolelta PUvaahdolla, kuva 2. Kuva 2. Ikkunan ja vanhan karmin välisen liitoksen tiivistys Ikkunapenkeissä oli havaittavissa useita halkeamia ja paikoin oli myös betonisesta sisäkuoresta lohkeillut myös paloja. Paikoin lohkeamien kohdalla oli näkyvissä vanhan ikkunan karmi, kuva 3.
Kuntotutkimus 7 (26) Kuva 3. Ikkunapenkin halkeama 1 krs. Ikkunalautojen teräskiinnikkeissä oli lohkeamien kohdalla havaittavissa ruostumista. Kuvassa 4 näkyy lohkeama ikkunalaudan teräskiinnikkeen kohdalta. 3.3 Välipohja Kuva 4. Ikkunapenkin halkeama 2 krs. Terveydenhoitajan huoneen ja oppilaseteisen 96 välipohjassa on epätiiviitä IVkanavan läpivientejä. Vanhojen suunnitelmien mukaan välipohja on paikallavalettu teräsbetonilaatta, joka tukeutuu palkkien teräsbetonipilareille 3.4 Yläpohja ja vesikatto Vanhan osan peltikatossa on useita reikiä ja 6.4.2016 tehdyn kohdekäynnin yhteydessä yläpohjassa oli kattoluukkujen kohdalla vesilätäköitä (kuva 5.). Kohdekäynnin ja vanhojen suunnitelmien perusteella palopermanto on tehty tojalevyn päälle ennen vesikaton puurakenteita. Tällöin yläpohjan tojalevyeriste ja palopermanto ovat jo rakennusaikana voineet kastua. Inspectan tutkimuksissa yläpohjan tojalevyssä on havaittu mikrobivaurioita.
Kuntotutkimus 8 (26) Kuva 5. Näkymä kattoluukusta Vanhalla osalla vesikaton yläpuolelle ulottuvissa tiilirakenteissa hormeissa ei ole sadehattuja (kuva 6.). Yläpohjassa olevissa vanhoissa putkieristeissä on Inspectan tutkimusten mukaan asbestia. Kuva 6. Piippu vanhalla vesikatolla Paikoin vanhan osan palopermannon päällä on purettuja tiilirakenteita ja mineraalivillalevyjä. Uudella osalla lämmöneristeen päällä on kulkusillat ja piippujen päällä sadehatut. Kuvassa 7 on uuden osan yläpohja, joka näyttäisi olevan hyvässä kunnossa.
Kuntotutkimus 9 (26) 3.5 Ilmanvaihto Kuva 7. Uuden osan yläpohja Käyttäjien havaintojen mukaan ilmanvaihto toimii puutteellisesti, mm. ensimmäisessä kerroksessa olevan ruokalan hajuja tulee toisen kerroksen tiloihin. Kun olosuhdemittarit haettiin luokasta OT3 tunnin päätyttyä, niin luokassa oli havaittavissa seisova ilma. Koneellisen tulo ja poistoilmanvaihtokanavien lisäksi tiloihin on jätetty vanhat IVkanavat. Vanhat IVkanavat sekoittavat koneellisen ilmanvaihdon toimintaa, sillä vanhoja IVkanavia ei ole poistettu käytöstä (IVkanavia ei ole tulpattu). Vanhojen IVventtiilien ilmavirtausten suuntia on merkitty liitteenä 1 olevaan pohjakuvaan. Lisäksi kellaritilassa (keittiön alapuolella) on puutteellinen ilmanvaihto. Mahdollinen putkijohtojen tutkimustyö sovitaan erikseen. Inspectan kuntoarviossa on myös otettu kantaa LVIjärjestelmiin. 3.6 IVkonehuone IVkonehuone on epäsiisti. IVkonehuoneen lattialla todettiin likaisia suodattimia ja IVkanavien päällä on kertynyttä (näkyvää) pölyä. IVkonehuoneen lattia todettiin pintakosteusmittarilla paikoin erittäin kosteaksi ja lattia melko huonokuntoiseksi. Kuvassa 8 näkyy lattian kosteusjälkiä. Konehuoneen lattian pintakosteus oli koholla ulkoseinänurkan alueella. IVkonehuoneen laitteista on luultavasti valunut vettä lattialle. Lisäksi IVkonehuoneen sisäilma vaikutti kostealta. Konehuoneen katossa ja muutamalla seinillä oli akustiikkavillalevyjä. Koneiden takana peräseinällä on muutama akustiikkavillalevy irronnut ja villapinta oli näkyvissä.
Kuntotutkimus 10 (26) Kuva 8. IVkonehuone 4 Rakenneavaukset 4.1 Yleistä Rakenneavaukset tehtiin Saarijärven kaupungin valitseman rakennusliikkeen toimesta. Rakenneavauskohdat päätettiin tarkastuskierroksella 23.2.2016. Sovittujen rakenneavauskohtien rakenneselvitykset tehtiin 2.3.2016 ja 18.3.2016. Rakenneavaukset oli tehty valmiiksi Saarijärven kaupungin puolesta. Ennen rakenneavauksen tutkimista rakenneavauskohta valokuvattiin. Rakenneavaukset on merkitty liitteinä 1 ja 2 oleviin pohjakuviin. Materiaalinäytteet otettiin rakenneavauskohdasta ennen rakennekerrosten tarkempaa tutkimista. Rakenneavauksista on piirretty liitteenä 3 olevat rakennetyypit. 4.2 Vanhan osan lattiat 4.2.1 Sähköpääkeskus Sähköpääkeskuksen koolatun puulattian alla (kuva 9) on betonilaatta, tämä tarkistettu purkamalla laudoitusta. Betonilaatasta ei menty läpi, koska sähköjen kulkureiteistä ei ollut tietoa. Sähköjen läpivientiä betonilaatan kohdasta ei nähtävästi ole tiivistetty, joten tästä kohdasta voi tulla maaperän hajuja ko. tilaan.
Kuntotutkimus 11 (26) Kuva 9. Sähköpääkeskus 4.2.2 Metallityöluokka Metallityöluokan lattia on rakenneavauksen perusteella maanvarainen raudoitettu betonilaatta (kuva 10). Betonilaatan paksuus on noin 100mm ja sen alla on n. 100mm paksu kerros sekoittunutta betonia ja lecasoraa. Betonoituneen lecasoran alla on hiekkatäyttö, paksuus ainakin 130mm. Rakenneavauksesta on piirretty rakennetyyppi AP1v. Kuva 10. Metallityöluokan lattian rakenneavaus Betonilaatan alta löytyi laudan pala. Laatan alla on luultavasti laudan paloja raudoitteiden ns. korokkeina. Metallityöluokan lattiarakenteessa ei havaittu kapillaarikatkokerrosta. Rakenneavauksesta tuli perinteinen maapohjan haju, mutta hajua ei kuitenkaan ollut havaittavissa sisäilmassa. 4.2.3 Puutyöluokka Puutyöluokan lattiassa oli useita rakennekerroksia, rakenneavauksesta on piirretty rakennetyyppi AP2v. Lautalattian koolauksen alla olevan 30mm paksun betonilaatan alla olevassa hiekkakerroksesta löytyi vanhoja ruostuneita rautaputkia. Betonilaatan ja hiekkakerroksen välissä oli n. 35mm paksu styroxeriste. Hiekkakerroksesta löytyi vielä lecasoraa. Putkien ympärillä oli vanha villaaaltopahvieriste sekä tervapaperia. Inspectan asbestikartoituksen mukaan ko. eriste olisi PAHyhdisteiden suhteen vaarallista jätettä. Hiekkakerroksen alla oli noin 10mm paksu punainen kova levymäinen rakennekerros. Levystä ei saatu riittävää näytemäärää jatkotutkimuksiin. On mahdol
Kuntotutkimus 12 (26) lista, että levyrakenne on haittaainepitoinen. Levyrakenteen alta löytyi vielä lautaa. Laudan alta löytyy vielä tiili/ betonilaatta, jonka alla on hiekkakerros. Kuva 11. Puutyöluokan lattian rakenneavaus Vanhan pintalaatan alla olevaa styroxeristettä lukuun ottamatta rakennekerroksesta ei löytynyt varsinaista kapillaarikatkokerrosta. Rakenneavauksesta on valokuva kuvassa 11. Rakenneavauksesta tuli perinteinen maapohjan haju, mutta hajua ei kuitenkaan ollut havaittavissa sisäilmassa. Rakenneavauksessa oli havaittavissa myös tervapaperin hajua. Rakenteesta otettiin materiaalinäyte 1 (MN1). Tervapaperia lienee vanhojen putkieristeiden ympärillä. Puutyöluokan lattian alla on myös vanha kanaali, kuva 12. Kanaalin pohjalla on öljyistä vettä sekä muutama laudan pala vanhojen putkien alla korokkeena. Kuva 12. Puutyöluokan lattiakanaali
Kuntotutkimus 13 (26) 4.2.4 Luokka OT2 Luokan OT 2 lattiaan tehdyn Rakenneavauksen perusteella betonilaatassa on noin 50mm syvyydellä kivihiilipikisively, kuva 13. Kuva 13. Luokan OT2 lattian rakenneavaus Betonilaatan kokonaispaksuus on n. 160mm, betonilaatan alla on hiekkatäyttö. Hiekkatäytön seassa voi olla myös lecasoraa. Rakenneavauksesta on piirretty rakennetyyppi AP3v. Rakenteesta otettiin materiaalinäyte PAH tutkimuksiin (PAH1). 4.2.5 Liikuntasalin lattia vanhalla osalla Liikuntasalin vanhan osan kohdan rakenneavauksesta on kuva14. Joustolattian (parketti 32mm) ja betonilaatan välissä oli lasivillaa n. 100mm. Betonilaatan alapuolella olevassa hiekkatäytössä oli havaittavissa kivihiilipien ja mikrobivaurion hajua. Betonilaatan alla näytti olevan myös tervapahvia. Hiekkatäytöissä oli betonilaatan paloja, joissa oli mustaa mikrobivaurioitunutta materiaalia. Hiekkatäytössä oli myös puun paloja. Kuvassa 14 betonilaatan päälle on nostettu muutamia täytöissä olleita kappaleita. Rakenneavauksesta on piirretty rakennetyyppi AP4v. Lattian alustäytöstä otettiin materiaalinäyte 3 (MN3). Kuva 14. Liikuntasalin lattian rakenneavaus
Kuntotutkimus 14 (26) 4.2.6 Tuolivaraston lattia Tuolivarasto lattian rakenneavauksesta on kuva 15. Pintakosteusmittarin mukaan betonilaatta oli kosteampi varastojen välisen seinän kohdalla kuin ulkoseinän ja lattian keskialueen kohdalla. Kosteammalla alueella muovimatto vaikutti olevan irti alustastaan. Rakenneavauksen kohdalla muovimatto oli irronnut betonilaatasta. Betonilaatan alla oli EPS eriste 50mm. Tästä on piirretty rakennetyyppi AP5v. Kuva 15. Tuolivaraston lattian rakenneavaus 4.2.7 Opettajien huoneen lattia Lattian rakenne vaikutti olevan samanlainen kuin luokassa OT2. Tästä on piirretty rakennetyyppi AP6v ja rakenneavauksesta on kuva 16. Kuva 16. Opettajien työtilan lattian rakenneavaus 4.3 Vanhan osan ulkoseinä Vanhan osan seinärakenteisiin tehtiin rakennuksen ulkopuolelta neljä rakenneavausta ja sisäpuolelta neljä porareikää. Yksi ulkopuolelle tehdyistä rakenneavauksista tehtiin 1 kerroksen ikkunan alapuolelle. Vanhan osan tiiliverhoillun seinän, kuva 17, rakenneavauksesta on piirretty rakennetyyppi US1v.
Kuntotutkimus 15 (26) Kuva 17. Ulkoseinän rakenneavaus katoksen kohdalla Puutyöluokan varaston seinärakenteeseen porattiin reikä seinän sisäpuolelta. Seinän sisäkuori näytti olevan betonia, paksuus 80mm. Ko. kohdassa ulkoseinän verhous on punatiili, seinärakenteen eristepaksuus n. 90mm. Vanhan osan levyverhoillun seinän rakenneavauksesta, kuva 18, on piirretty rakennetyyppi US2v. Levyverhouksen takana oleva alkuperäinen julkisivu on ollut rapattu tojalevy. Kuva 18. Ulkoseinän rakenneavaus vanhan osan levytetyn ulkoverhouksen kohdalta Luokan OT2 ulkoseinän alaosaan tehtiin seinän sisäpuolelta porareikä. Reikä osui vanhaan valesokkelirakenteeseen. Rakenteesta on piirretty rakennetyyppi US3v. Valesokkelirakenteen eristepaksuus on n. 80mm ja eristeenä on käytetty korkkia. Opettajien työtilan sokkelin rakenneavauksen, kuva 19, mukaan sokkelin eristeenä oli 30mm tojalevyä. Opettajien työtilan kohdalla maanpinta on alempana. Tästä on piirretty rakennetyyppi US6v.
Kuntotutkimus 16 (26) Kuva 19. Sokkelin rakenneavaus opettajien työtilan kohdalta 4.4 Liikuntasalin ulkoseinärakenteet 5 Näytteet Liikuntasalin seinään tehtiin kaksi porareikää rakennuksen sisäpuolelta. Liikuntasalin seinärakenne oli piirustusten mukainen tiilivillatiili rakenne, tästä piirretty rakennetyyppi UK4v. Eristekerroksessa oli havaittavissa ilmavirtauksia. Liikuntasalin liikuntavälinevaraston seinän alaosaan tehtiin myös porareikä. Seinän alaosan vahvennoksen on 55mm paksu muuraus sekä muurauksen ja betoniseinän välissä 100mm paksu EPS eriste. Seinän ulkopinnassa maan alla oli eristekerroksena korkki. Korkkieristeestä otettiin materiaalinäyte 2 (MN2). Seinän rakenneavauksesta on piirretty rakennetyyppi US5v. 5.1 PAH näytteet sisäilmasta Sisäilmasta otettiin 2 näytettä PAH tutkimuksiin 02.03.2016. Näytteet otettiin tiloista, joissa aistittiin kivihiilipien hajua (naftaleeni). Sisäilmasta ilmapumpulla otetut näytteet lähetettiin tutkittavaksi Työterveyslaitokselle Helsinkiin. Näytteenottopaikat on merkitty liitteen 1 pohjakuvaan. Tutkimustulokset on esitetty taulukoissa 12 sekä tarkemmin liitteessä 4. Taulukko 1. Luokan OT 2 sisäilmasta otetun PAH näytteen tutkimustulos (INPAH 1). Yhdiste PAH μg/m 3 Naftaleeni 0,84 Asenaftyleeni < 0,01 Asenafteeni 0,04 Fluoreeni 0,04 Fenantreeni 0,46 Antraseeni < 0,01 Fluoranteeni 0,01 Pyreeni < 0,01 Bentro[a]antraseeni < 0,01
Kuntotutkimus 17 (26) Yhdiste PAH μg/m 3 Kryseeni < 0,01 Bentso[b]fluoranteeni < 0,03 Bentso[k]fluoranteeni < 0,03 Bentso[a]pyreeni < 0,03 Indeno[1,2,3cd]pyreeni < 0,03 Dibentso[a,h]antraseeni < 0,03 Bentso[ghi]peryleeni < 0,03 Taulukko 2. Luokan OT 360 sisäilmasta otetun PAH näytteentutkimustulos (INPAH 2). Yhdiste PAH μg/m 3 Naftaleeni 0,79 Asenaftyleeni < 0,01 Asenafteeni 0,01 Fluoreeni 0,02 Fenantreeni 0,19 Antraseeni < 0,01 Fluoranteeni < 0,01 Pyreeni < 0,01 Bentro[a]antraseeni < 0,01 Kryseeni < 0,01 Bentso[b]fluoranteeni < 0,03 Bentso[k]fluoranteeni < 0,03 Bentso[a]pyreeni < 0,03 Indeno[1,2,3cd]pyreeni < 0,03 Dibentso[a,h]antraseeni < 0,03 Bentso[ghi]peryleeni < 0,03 Asumisterveysasetuksen mukaan naftaleenin toimenpideraja on 10 μg/m 3 (Asumisterveysasetus 23.4.2015, Sosiaali ja terveysministeriö). Työterveyslaitoksen asettama tavoitetaso naftaleenille sisäilmassa on <2 μg/m 3 ja bentso(a)pyreenille <0,01 μg/m 3. Sekä asumisterveysasetuksen että Työterveyslaitoksen ehtona on, että kivihiilipien hajua ei saa esiintyä sisäilmassa. 5.2 Materiaalinäyte PAH tutkimuksiin Koulun lattiarakenteesta otettiin yksi näyte (betonin pala) PAH tutkimuksiin 02.03.2016. Näyte otettiin betonirakenteesta, jonka bitumisivelyn epäiltiin sisältävän kivihiilipikeä. Näyte lähetettiin tutkittavaksi Työterveyslaitokselle Helsinkiin. Näytteenottopaikat on merkitty liitteen 1 pohjakuvaan. Tutkimustulokset on esitetty taulukossa 3 sekä tarkemmin liitteessä 5. Taulukko 3. Luokan OT 2 alapohjasta otetun betoninpalan (sis. bitumisively) PAH tutkimustulos (MNPAH 1). Yhdiste PAH mg/kg Naftaleeni 460 Asenaftyleeni 680 Asenafteeni 95 Fluoreeni 120
Kuntotutkimus 18 (26) Yhdiste PAH mg/kg Fenantreeni 4800 Antraseeni 980 Fluoranteeni 2800 Pyreeni 2100 Bentro[a]antraseeni 1500 Kryseeni 1100 Bentso[b]fluoranteeni 820 Bentso[k]fluoranteeni 850 Bentso[a]pyreeni 990 Indeno[1,2,3cd]pyreeni 690 Dibentso[a,h]antraseeni 190 Bentso[ghi]peryleeni 390 Määritettyjen PAH yhdisteiden kokonaisuuspitoisuus 19 000 Työterveyslaitoksen mukaan materiaali tulee toimittaa ongelmajätelaitokselle, jos materiaalinäytteen PAH yhdisteiden kokonaispitoisuus on yli 200 mg/kg. 5.3 Materiaalinäyte asbestitutkimuksiin Koulun ulkoverhouslevystä otettiin yksi näyte asbestitutkimuksiin 18.03.2016. Näyte toimitettiin tutkittavaksi RSlab Oy:lle Jyväskylään. Näytteenottopaikka on merkitty liitteen 1 pohjakuvaan. Tutkimustulos on esitetty taulukossa 4 sekä tarkemmin liitteessä 6. Taulukko 4. Koulun ulkoverhouslevyn asbestianalyysitulos (MNASB 1). Näyte nro Näyte Analyysitulos MNASB 1 Ulkoverhouslevyä Näyte sisältää asbestia 5.4 Sisäilman mikrobinäytteet Koulun tiloista otettiin 02.03.2016 kaksi sisäilman mikrobinäytettä. Näytteet toimitettiin tutkittavaksi ISS Proko Oy:n laboratorioon Jyväskylään. Näytteenottopaikat on merkitty liitteen 1 pohjakuviin. Tutkimustulokset on esitetty taulukossa 5 ja tarkemmin liitteessä 7. Taulukko 5. Sisäilman mikrobinäytteiden analyysitulokset (INMIK1 ja INMIK 2). Homeiden ja bakteereiden kokonaispitoisuus / alustasarja / pmy / m 3 Näyte nro Tila Kosteusvaurioita indikoivat mikrobit MEA DG18 THG Tulkinta INMIK 1 Luokka OT 360 <2 6 24 Ei poikkeavaa INMIK 2 Kirjasto Aktinobakteerit 3 <2 <2 115 Ei poikkeavaa Näytteenottohetkellä luokassa OT 360 oli toiminnassa oleva sisäilman puhdistaja. Sosiaali ja terveysministeriön Asumisterveysohjeen (2003) ja Asumisterveysoppaan (2009) mukaan talviaikaan otettujen asuntojen ja toimistotilojen ilmanäytteiden tuloksia voidaan pitää tavanomaisina, jos sieniitiöiden kokonaispitoisuus on sekä mallas
Kuntotutkimus 19 (26) että DG18agarilla <100 pmy/m 3 ja sädesienten pitoisuus THGagarilla <10 pmy/m 3 (pmy = pesäkkeen muodostava yksikkö). Asumisterveysohjeen (2003) ja Asumisterveysoppaan (2009) mukaan sieniitiöpitoisuus 100500 pmy/m 3 mallas ja/tai DG18 agarilla viittaa kohonneeseen sieniitiöpitoisuuteen talviaikana. Sisäilman bakteeripitoisuus on tavanomainen, mikäli se on <4500 pmy/m 3. Suurempi bakteeripitoisuus viittaa tavallisesti puutteelliseen ilmanvaihtoon tutkitussa tilassa. Työterveyslaitoksen mukaan toimistotiloissa sieniitiöpitoisuus >50 pmy/m 2 mallasja/tai DG18 agarilla, aktinobakteeripitoisuus >5 pmy/m 3 THG agarilla ja bakteeripitoisuus >600 pmy/m 3 THG agarilla viittaavat talvella sisäilman epätavanomaiseen mikrobilähteeseen. 5.5 Materiaalinäytteet mikrobitutkimuksiin Rakenteista otettiin kolme näytettä mikrobitutkimuksiin 02.03.2016 ja 18.03.2016. Näytteet lähetettiin tutkittavaksi PK Group Ab:n laboratorioon Sundsvalliin. Näytteenottopaikat on merkitty liitteenä 1 olevaan pohjakuvaan. Tutkimustulokset on esitetty taulukossa 6 sekä tarkemmin liitteessä 8. Taulukko 6. Materiaalinäytteiden analyysitulokset. Näyte nro MNMIK 1 MNMIK 2 MNMIK 3 Materiaali ja rakenne Puuta, pahvia ja mineraalivillaa lattiasta puutyötilasta 83 Korkkia ulkoseinästä liikuntaväline varastosta 114 Alustäyttöä (betonia, puuta ja kevytsoraa) Kosteusvaurioita indikoivat mikrobit Scopulariopsis, Aspergillus versicolor, Aspergillus spp, Acremonium spp Homeiden ja bakteereiden kokonaispitoisuus / alustasarja / CFU / g PC Bakt/ Sädes. 4.8x10 2 9.0x10 5 DG18 Home/ Hiiva 2.0x10 2 2.8x10 4 MEA Home/ Hiiva 3.2x10 2 3.8x10 4 Tulkinta Näytteessä ei todettu poikkeavaa mikrobikasvua Näytteessä ei todettu poikkeavaa mikrobikasvua Näytteessä todettiin poikkeavaa mikrobikasvua 5.6 Näytteiden johtopäätökset ja toimenpideehdotukset Luokan OT 2 betonialapohjasta otettu betoninäytteen (MNPAH 1) bitumisively luokitellaan ongelmajätteeksi, sillä näyte sisälsi haitallisen määrän PAH yhdisteitä (materiaalinäytteen PAH yhdisteiden kokonaisuuspitoisuus ylitti selkeästi arvon 200 mg/kg). Vaikka naftaleenin määrä sisäilmassa (MNPAH 1 ja MNPAH 2) ei ylittänyt Työterveyslaitoksen tavoitetasoa ja asumisterveysasetuksen toimenpiderajaa, on tiloissa toimenpidetarve aistitun kivihiilipien hajun vuoksi. Suosittelemme kivihiilipien poistamista lattiarakenteesta. Mahdollisissa lattian purkutöissä tulee noudattaa Ratu ohjekorttia 820381 (kivihiilipikeä sisältävien rakenteiden purku).
Kuntotutkimus 20 (26) 6 Mittaukset Luokan OT 360 ja kirjaston sisäilmassa (INMIK 1 ja INMIK 2) ei todettu poikkeavaa mikrobikasvua. Luokan OT 360 sisäilmanäytetulokseen saattoi vaikuttaa tilassa toiminnassa ollut sisäilman puhdistaja. Koulun ulkoverhouslevy sisältää abnalyysuivastauksen mukaan asbestia (MNASB 1). Mahdollisissa ulkoseinien purkutöissä tulee noudattaa Ratu ohjekorttia 820347 (asbestia sisältävien rakenteiden purku). Alapohjarakenteen alustäytöstä otetussa materiaalinäytteessä 3 (MNMIK 3) todettiin runsasta homekasvua ja runsasta sekabakteerikasvua. Runsas homekasvu sisälsi useita eri kosteusvauriomikrobilajeja (Aspergillus spp, Aspergillus versicolor, Scopulariopsis, Acremonium spp). Tutkimustulos edellyttää toimenpiteitä, sillä aiempien havaintojen mukaan alapohjarakenne ei ole tiivis. Materiaalinäytetuloksissa 1 ja 2 (MNMIK 1 ja MNMIK2) ei todettu poikkeavaa mikrobikasvua. 6.1 Olosuhdemittaukset 6.1.1 Suhteellinen kosteus ja lämpötila Sisäilman lämpötilaa ja suhteellista kosteutta mitattiin pitkäaikaismittauksena helmimaaliskuussa 2016. Mittaustulokset on esitetty taulukoissa 78 ja kuvaajissa 13. Mittauspaikat on esitetty liitteiden 1 ja 2 pohjakuvissa. Ulkoilman lämpötila vaihteli 23.2. 18.3.2016 välillä 16 8 C (Ulkoilman säähistoria, Tikkakosken lentokenttä, https://www.wunderground.com). Taulukko 7. Olosuhdemittaustulokset (sis. ainoastaan koulupäivät). Sijainti Lämpötila (T C) Suhteellinen kosteus (RH %) Tulkinta vaihteluväli keskiarvo vaihteluväli keskiarvo 1 Luokka OT 2 18,4 21,4 19,9 13,9 32,8 22,9 Poikkeava 2 3 Luokka OT 360 Luokka OT 257 21,1 24,5 22,5 10,2 26,6 19,1 Normaali 17,2 22,1 19,6 16,0 31,6 24,1 Poikkeava
Kuntotutkimus 21 (26) Kuvaaja 1. Luokan OT 2 olosuhdemittaustulokset ajalta 23.2.16.03.2016 (punaisten viivojen sisään jäävä alue on hiihtolomaviikko 29.02.06.03.2016). Kuvaaja 2. Luokan OT 360 olosuhdemittaustulokset ajalta 23.2.16.03.2016 (punaisten viivojen sisään jäävä alue on hiihtolomaviikko 29.02.06.03.2016).
Kuntotutkimus 22 (26) Kuvaaja 3. Luokan OT 257 olosuhdemittaustulokset ajalta 23.2.17.03.2016 (punaisten viivojen sisään jäävä alue on hiihtolomaviikko 29.02.06.03.2016). Sosiaali ja terveysministeriön asetuksen mukaan koulun huoneilman lämpötilan toimenpideraja lämmityskaudella on +20 C +26 C (Lämpötilojen toimenpiderajat, Sosiaali ja terveysministeriön asetus 23.4.2015). 6.1.2 Hiilidioksidimittaukset Sisäilman hiilidioksidipitoisuutta mitattiin pitkäaikaismittauksena helmimaaliskuussa 2016. Mittaustulokset on esitetty taulukoissa 910 ja kuvaajissa 46. Mittauspaikat on esitetty liitteissä 1 ja 2 olevissa pohjakuvissa. Taulukko 9. Hiilidioksidimittaukset (sis. ainoastaan koulupäivät). Sijainti Hiilidioksidipitoisuus (CO 2 ppm) Tulkinta vaihteluväli keskiarvo 1 Luokka OT 257 330 1043 404 2 Kirjasto 393 996 458 3 Luokka OT 3 361 999 431 Tyydyttävä sisäilmasto (sisäilmaluokka 3) Tyydyttävä sisäilmasto (sisäilmaluokka 3) Tyydyttävä sisäilmasto (sisäilmaluokka 3)
Kuntotutkimus 23 (26) Kuvaaja 4. Luokan OT 257 hiilidioksidipitoisuus vaihteli välillä 324 1043 ppm aikavälillä 23.2.18.03.2016 (punaisten viivojen sisään jäävä alue on hiihtolomaviikko 29.02.06.03.2016). Kuvaaja 5. Kirjaston hiilidioksidipitoisuus vaihteli välillä 395 996 ppm aikavälillä 23.2.18.03.2016 (punaisten viivojen sisään jäävä alue on hiihtolomaviikko 29.02. 06.03.2016).
Kuntotutkimus 24 (26) Kuvaaja 6. Luokan OT 3 hiilidioksidipitoisuus vaihteli välillä 361 935 ppm aikavälillä 23.2.18.03.2016 (punaisten viivojen sisään jäävä alue on hiihtolomaviikko 29.02. 06.03.2016). Jos sisäilman hiilidioksidipitoisuus ylittää 1500 ppm, ilmanvaihto ei ole terveydensuojelulain edellyttämällä tasolla Tyydyttävänä hiilidioksidipitoisuutena sisäilmassa voidaan pitää arvoa 1200 ppm (Asumisterveysopas, Sosiaali ja terveysministeriö, 2008). Hiilidioksidipitoisuuden arvot on jaettu kolmeen sisäilmaluokkaan: S1, S2 ja S3. Ihmisperäisiä epäpuhtauksia kuvaavan hiilidioksidin enimmäistaso on S1 luokassa 750 ppm, S2 luokassa 900 ppm ja S3 luokassa 1200 ppm. Sisäilmaluokka S1 edustaa yksilöllistä sisäilmaa, S2 hyvää sisäilmaa ja S3 tyydyttävää sisäilmaa (Sisäilmastoluokitus 2008, Sisäympäristön tavoitearvot, suunnitteluohjeet ja tuotevaatimukset). 6.2 Mittausten johtopäätökset Tutkimustulosten mukaan sisäilman lämpötilat ovat alhaisia luokissa OT 2 ja OT 257. Tulokset edellyttävät toimenpiteitä, sillä sisäilmasta mitatut lämpötilat alittavat Sosiaali ja terveysministeriön asettaman toimenpiderajan (Lämpötilojen toimenpiderajat, Sosiaali ja terveysministeriön asetus 23.4.2015). Luokassa OT 360 lämpötilaarvot viittaavat normaaliin. Sisäilman suhteellinen kosteus vaihteli koulun tiloissa välillä 9,2 32,8 %. Asumisterveysohjeen mukaan asunnossa ilman suhteellisen kosteuden tulisi olla 20 60 RH %, joskaan sen saavuttaminen ei ole aina mahdollista muun muassa ilmastollisista syistä. Saatuja suhteellisen kosteuden mittaustuloksia voidaan pitää normaalina rakennuksen sisäilmalle ottaen huomioon talviaika. Hiilidioksidimittausten mukaan luokkien sisäilma on tyydyttävällä tasolla (luokkien hiilidioksidipitoisuus vaihteli välillä 324 1043 ppm). Käyttäjien mukaan ikkunoita avattiin mittauksen aikana välituntien ajaksi. Korkeimmat hiilidioksidipitoisuuden arvot mitattiin juuri ennen välituntien alkua. Tiloja saa tuulettaa hetkellisesti myös jatkossa. Tuuletusta pidetään suotavana, jos sisäilma koetaan tunkkaiseksi.
Kuntotutkimus 25 (26) 7 Yhteenveto ja toimenpideehdotukset Tehtyjen tutkimusten pohjalta voidaan todeta, että rakennusta joudutaan korjaamaan, jotta sen sisäilma saadaan terveelliseksi. Rakenteellisten korjausten lisäksi joudutaan uusimaan myös puutteellisesti toimiva ilmanvaihto. Vanhojen suunnitelmien ja rakenneavausten perusteella vanhan osan betonilattiassa on kivihiilipikikerros noin 50mm syvyydessä. Vanhojen rakennekuvien perusteella on syytä olettaa, että kivihiilipikeä on myös päädyssä sijaitsevien wctilojen lattiarakenteessa. Kivihiilipiki haisee muutamassa tilassa selvästi lattiamateriaalin läpi. Materiaalinäytteiden tulosten perusteella lattioiden purkujäte tulisi käsitellä ongelmajätteenä. Jotta kivihiilipien hajua ei tulisi sisäilmaan, tulisi vanhan osan lattia uusia tai kapseloida. Etenkin liittymien ja läpivientien kohdalla tiivistys/ kapselointi tulee tehdä huolella. Lattian täyttökerroksissa on rakenneavauksissa löydetty vanhoja valurautaputkia. Inspectan tutkimuksen mukaan lyijyä todettiin valurautaisten viemäreiden muhviliitoksissa ja PAH yhdisteiden kokonaispitoisuudet ylittivät vaaralliselle jätteelle annetun rajaarvon alapohjarakenteen vedeneristeessä ja alaohjarakenteessa kulkevien mineraalivillaeristettyjen lämpöputkien pahvipinnoitteissa. Mikäli maanvaraiset lattiat uusitaan, tulisi lattian alla olevat käyttämättömät putket eristeineen purkaa. Inspectan asbestikartoituksen mukaan useissa tiloissa 1 kerroksessa muovimaton alta löytyy asbestia sisältävää pikiliimaa. Asbestia sisältävät materiaalit tulee purkaa Valtioneuvoston voimassa olevan asbestinpurkupäätöksen mukaan. Inspectan laatiman asbesti ja haittaainekartoituksen mukaan rakennuksessa on asbestia yläpohjarakenteen IVkokoojakanavissa, paloovissa, 1.kerroksen lattian pikiliimassa, teknisten työtilojen betoni/tiilirakenteisten seinien FIXmassassa sekä pajatilassa varastoiduissa Minerit kattolevyissä. Rakenneavausten perusteella alapohjan alustäytöissä on mikrobivaurioitunutta materiaalia. Inspectan kuntotutkimuksen mukaan alapohjan rakenneliittymät ja putkiläpiviennit ovat epätiiviitä, tilat ovat lievästi alipaineisia, tilojen sisäilmasta ja epätiiviistä läpivienneistä on aistittavissa sekä kivihiilipien että mikrobivaurioon viittaavaa hajua, lattioissa on pintakosteuspoikkeamia, poikien wctilassa on tavanomaisesta poikkeava haju (olematon ilmanvaihto) ja vesikattovuodot ovat aiheuttaneet yläpohjaeristeisiin kosteus ja mikrobivaurioita. Vesikaton vuotojälkiä todettiin myös sisäkaton verhouslevyissä (yläpohja ei ole höyrytiivis). Kohdekäynnin yhteydessä palopermannon päällä kattoluukkujen kohdalla oli vesilätäköitä. Vesikatto suositellaan korjattavaksi/uusittavaksi mahdollisimman pian. Kattovuodoista johtuen on puupohjaiseen yläpohjaeristeeseen todennäköisesti muodostunut paikoin myös mikrobikasvustoja. Yläpohjan lämmöneristyskyky on heikko ja sitä tulee korjaustäöissä parantaa. Ulkoverhouslevyn materiaalinäytteestä löytyi ns. valkoista asbestia (krysotiili). Ulkoverhous on uusittu 2000 luvulla, joten materiaalin alkuperä tulisi selvittää. Mikäli ulkoverhouslevyn valmistaja ei selviä, ulkoverhouksesta suositellaan otettavaksi myös toinen materiaalinäyte poikkeavan tutkimustuloksen vuoksi. 2000 luvulla uusitusta ulkoverhouslevystä ei pitäisi löytyä asbestia. Sisäilmanäytteiden ja olosuhdemittausten perusteella rakennus täyttää pääosin sisäilmaluokan 2 vaatimukset, lämpötila on paikon alhainen. Ikkunoiden ympärykset tulisi tiivistää, koska paikoin halkeamien kohdalla on epätiiveyskohtia. Väliseinien ja välipohjan läpiviennit tulisi tiivistää, jotta äänet sekä hajut eivät kulkeutuisi epätiiveyskohtien kautta tiloista toiseen.
Kuntotutkimus 26 (26) Ikkunat ovat rakenneavausten mukaan uusittu vanhojen karmien väliin (vanhoja karmeja ei ole poistettu). Vanhat karmit ovat ilman apukarmeja vanhassa toja levyeristekerroksessa. Vanhat karmit on tiivistetty pellavariveellä, rivettä ei ole koko matkalla karmin ja seinäeristeen välissä. Tojalevyeriste ei ole kestänyt uusien painavampien ikkunoiden ja siihen kiinnitetyn levyverhouksen painoa, jolloin ikkunat ovat painuneet alaspäin. Uuden ikkunan karmin ja vanhan karmin välissä on ilmavuotopaikkoja, joten ikkunoiden kiinnitys ja tiivistys tulisi uusia. Rakennuksen käyttöikää voitaisiin tiivistämiskorjauksilla jatkaa mahdollisesti 510 vuotta, mutta tiivistyskorjaustyöt tulisi toteuttaa erityisen onnistuneesti, jotta korjatuissa tiloissa ei käyttäjien oireilu edelleen jatkuisi. Jotta nykyinen koulurakennus tulisi korjatuksi kuntoon pitkää käyttöä varten, joudutaan sen kaikki rakenteet korjaamaan. Tällöin purkuvaiheen jälkeen jäisi vanhasta osasta jäljelle vain rakennusaikaisen sääsuojan alle koulun teräsbetoninen runko. Uudemmalla liikuntasaliosalla ei todettu yhtä mittavaa korjaustarvetta kuin vanhalla osalla. Rakennuksen peruskorjauksessa sen korjausaste nousee varsin korkeaksi, joten jatkotoimenpiteistä päätettäessä kannattaa harkita onko koulurakennuksessa muuta säilyttämisen arvoista kuin liikuntasali ja siihen liittyvät aputilat. Jyväskylässä VAHANEN Jyväskylä Oy Janika Filppula Reino Hiltunen Tämän asiakirjan kopiointi kokonaan tai osittain on kielletty ilman Vahanen Jyväskylä Oy:n kirjallista lupaa. Any reproduction of this document, either wholly or partially, is forbidden without the written consent of Vahanen Jyväskylä Oy.