Jokainen ihminen on hoidon arvoinen,

Lappeenrannan sosiaali- ja terveystoimi Imatran sosiaali- ja terveystoimi Joutsenon sosiaali- ja terveyspalvelut Jokainen ihminen on hoidon arvoinen, PÄIHDEONGELMAISTEN PALVELUKOTIPAIKKOJEN JÄRJESTÄMISTÄ SELVITTÄNEEN TYÖRYHMÄN EHDOTUKSET 29.12.2006

Sivu 2/12 SISÄLTÖ: 1 Päihdeongelmaisten palvelukotipaikkojen järjestämistä selvittäneen työryhmän ehdotukset Työryhmän toimeksianto ja työskentely 3 Työryhmän ehdotukset 1.2.1 Palvelukodeista monimuotoisia 4 1.2.2 Tukiasumisesta palveluasumista 4 1.2.3. Päihdeongelmaisille omia palvelukoteja 5 2. Ehdotusten taustoja ja perusteluja 5 LIITTEET: 2.1 Palvelukodeista monimuotoisia uusia työkaluja työntekijöille 6 2.2 Tukiasumisesta palveluasumista uusia toimintamalleja vanhoille pohjille 7 2.3 Päihdeongelmaisille palvelukoteja uusia palvelupisteitä vanhojen rinnalle 7 1. Työryhmän ehdotus päihdepotilaan tukitoimien tarvekartoitukseen 2. Työryhmän luonnos päihdeongelmaisten asumispalvelujen tasoluokitukseksi

Sivu 3/12 1. PÄIHDEONGELMAISTEN PALVELUKOTIPAIKKOJEN JÄRJESTÄMISTÄ SELVITTÄNEEN TYÖRYHMÄN EHDOTUKSET 1.1. Työryhmän toimeksianto ja työskentely Lappeenrannan, Imatran ja Joutsenon sosiaali- ja terveystoimen johdon yhteistyökokouksissa käsiteltiin syksyn 2005 aikana ikääntyneiden päihdeongelmaisten palvelukotikysymyksiä. Kokouksessa 25.10.2005 Joutsenossa sovittiin, että Lappeenrannan hallinnoiman PPS-hankkeen (päihdepalvelujen seudullinen kehittäminen) asumispalvelutyöryhmä selvittää päihdeongelmaisten palvelukotipaikkojen tarvetta ja alueellisen yhteistyön mahdollisuuksia sekä tekee toimenpide-ehdotukset palvelukotikysymyksen ratkaisemiseksi. Sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy:n toimitusjohtaja Tarja Myllärisen johtama kehittämistyöryhmä kutsui palvelukotikysymystä selvittämään seuraavat henkilöt: kokoonkutsujaksi päihdehuollonjohtaja Markku Aumakallion Lappeenrannasta sekä jäseniksi mielenterveyspalvelujen kotiutussairaanhoitaja Riitta Tammisen Lappeenrannasta, sosiaalityöntekijä Kari Tikan ja psykiatrian yksikön ylilääkäri Leena Korhosen Joutsenosta sekä vanhuspalvelujohtaja Eija Riepon ja Päihdeklinikan vastaava sosiaaliterapeutti Sirpa Roslakan Imatralta. Työryhmä mm.: Selvitti Lappeenrannan, Imatran ja Joutsenon kaupunkien kohdalta sellaisten henkilöiden lukumäärätietoja, jotka ikänsä, terveydentilansa ja/tai päihteiden käyttönsä vuoksi eivät selviydy itsenäisessä tai tuetussa asumisessa, vaan toistuvasti ovat sairaala- tai muun vaativan laitoshoidon tarpeessa Tiedusteli Etelä-Karjalan alueella toimivien palvelukotien halukkuuden ja mahdollisuudet ottaa vastaan haasteellisesti käyttäytyviä (esim.: akuutti päihdekäyttö, aggressiivisuus tai muutoin häiritsevä elämäntapa tai käyttäytyminen) ja vaativahoitoisia päihteiden ongelmakäyttäjiä (esim.: jatkuvaa valvontaa tarvitsevat, kielteisesti hoitoon suhtautuvat, dementoituneet) Tutustui erilaisten palvelukotien arkitodellisuuteen ja työkäytäntöihin mm. Joutsenossa, Lappeenrannassa ja Savitaipaleella sekä päihdeongelmaisille tarkoitettujen palvelukotien toimintaan Kotkassa ja pääkaupunkiseudulla Kartoitti, selvitti ja myös tutustui mahdollisiin toimitilavaihtoehtoihin päihdeongelmaisten palvelukodin perustamiseksi Etelä-Karjalan alueelle (mm. Rauhan ja Tiurun tilat, ent. hoivakodin rakennus Lappeenrannassa sekä muutamia kiinteistöjä naapurikunnissa) Laati Päihdepotilaan tukitoimien tarvekartoitus-lomakkeen helpottamaan oikean hoitopaikan valintaa ja asiakkaan sijoitusta Selvitti päihdehuollon asumispalveluiden erilaisia tarpeita ja tasoja, asumisen ja hoidon erityisyyttä ja tavoitteita, laatu- ja sijoituskriteerejä sekä listasi tarpeellisiksi arvioimiensa asumisen ja hoidon/palvelukotien taso- ja palveluluokituksia Haastatteli sosiaali- ja terveydenhuollon eri alojen toimijoita, jotka työssään kohtaavat päihdeongelmaisia ja/tai vastaavat mm. palveluasumista tarvitsevien henkilöiden hoidontarpeen arvioinnista, selvittämisestä sekä sijoituksista.

Sivu 4/12 Keskusteli keinoista ja listasi joitain toimintamalleja päihdeongelmaisten palvelukotitarpeen tyydyttämiseen ja myös kasvun rajaamiseen. 1.2. Työryhmän ehdotukset Päihdeongelmaisten palvelukotipaikkojen järjestämistä selvittänyt työryhmä esittää seuraavaa: 1.2.1. Palvelukodeista monimuotoisia Päihdeongelmaisille tarkoitettuja palvelukotipaikkoja tulee varata nykyisistä palvelurakenteista toimintoja kehittämällä, muuttamalla tai laajentamalla: Työryhmän käsityksen mukaan useat palvelukodit ovat valmiita harkitsemaan, yhdessä kuntien kanssa asiaa selvitellen, toimintojensa kehittämistä vastaamaan myös päihteiden ongelmakäyttäjien palvelukotihoidon tarpeita. Kaupunkien/alueen kuntien tulee yhdessä tehdä (esimerkiksi opiskelijatyönä) tarkennettu ja yksilöity selvitys palvelukotien kiinnostuksesta, mahdollisuuksista, edellytyksistä ja kehittämistarpeista hoitaa myös päihteiden ongelmakäyttäjiä. Suunnitellaan ja järjestetään erityistä päihdetyön osaamista lisäävää koulutusta ja kerätään ikääntyneiden päihdetyöhön kohdennettua tietomateriaalia vanhuspalvelujen, kotihoidon ja myös päihdehuollon henkilökunnalle (EKAMK, PPS-hanke, Liika on liikaa-hanke). Luodaan toimivat yhteistyömallit ja työkäytännöt, hoidontarpeen arviointikriteerit sekä työntekijöiden tuki- ja konsultaatioverkostot (PPS-hanke). 1.2.2. Tukiasumisesta palveluasumista On selvitettävä nykyisten, päihdeongelmaisille erilaisia asumispalveluja järjestävien tahojen ja yksikköjen mahdollisuudet kehittää toimintojaan vaativamman hoidon suuntaan: Työryhmän selvityksen mukaan kunnat tekevät palvelukotityyppisiä sopimuksia päihteiden ongelmakäyttäjien asumisen ja hoidon järjestämiseksi muidenkin kuin varsinaisten palvelukotien kanssa On selvitettävä em. yksikköjen käytössä olevien tilojen soveltuvuus, henkilöstön riittävyys ja osaaminen, taloudelliset edellytykset ja muut vaikuttavat seikat varsinaiseen päihdepalvelujen laatusuositusten mukaiseen tuettuun asumis- ja palvelukotitoimintaan (sijaintikunnat). Erilaiset asumispalvelut tulee luokitella tarvelähtöisesti huomioiden em. selvityksen mukaiset mahdollisuudet ja edellytykset. Työryhmä luonnosteli jatkotyöstämisen pohjaksi tarvelähtöisen päihdeongelmaisten asumisyksikköja palvelukotiluokituksen (liitteenä).

Sivu 5/12 1.2.3. Päihdeongelmaisille omia palvelukoteja Kaupunkien tulee järjestää yksin, yhdessä tai ostopalveluna tehostetun palveluasumisen paikkoja päihteiden ongelmakäyttäjille huomioiden eritasoiset palvelutarpeet ja vaatimukset (mm.: avoin/suljettu, raitis/käytön salliva): Työryhmän mielestä kaupunkien tulisi pikaisesti löytää ja osoittaa ko. tarkoitukseen sopiva ja kunnostettu toimitila ja järjestää yhdessä tarjouspyyntökilpailu tehostetun palveluasumisen järjestämisestä päihteiden ongelmakäyttäjille. Hoidollisesti, toiminnallisesti ja taloudellisesti toimivan sekä kiireelliseen palvelutarpeeseen vastaavan palvelukodin koko olisi työryhmän mielestä 15-20 hoitopaikkaa. Työryhmän käsityksen mukaan edellä kuvatut tehtävät ovat niin vaativia, että toteutuakseen ne edellyttävät erityisen selvityshenkilön palkkaamista tai siirtämistä näitä ja mahdollisesti myös muita asunnottomuuden vähentämiseen tähtääviä tehtäviä hoitamaan. Kannattanee selvittää myös mahdollisuudet hankerahoituksen saamiseen. 2. Ehdotusten taustoja ja perusteluja Suurten ikäluokkien eläköityminen, märän sukupolven ikääntyminen, alkoholiveron alennus, tuontirajoitusten poistaminen, kulttuuriset ja asenteelliset muutokset, palvelurakenteen rajallisuudet, päihdeosaamisen puutteet, - pystyykö palvelujärjestelmämme vastaamaan ikääntyvien lisääntyviin päihdelähtöisiin palvelutarpeisiin, perustarpeisiin, hoidon ja hoivan tarpeisiin, Imatran, Joutsenon ja Lappeenrannan kaupunkien sosiaali- ja terveystoimen vanhusten, pitkäaikaissairaiden ja päihdeongelmaisten hoito- ja kuntoutustyöstä vastaavat ovat yhdessä todenneet, että erityisen ongelmallisen ryhmän muodostavat - jatkuvasti kasvavassa määrin ympärivuorokautista tukea, hoitoa ja valvontaa tarvitsevat päihteiden ongelmakäyttäjät. Päihdeongelmaisille soveltuvien hoitopaikkojen puute on aiheuttanut epätarkoituksenmukaista ja kallista palveluiden käyttöä. Potilaiden kotiuttamis- ja sijoittamistoimista vastaavat ovat joutuneet toteamaan, että päihdeongelmaisten sijoittaminen erityisesti palvelukotijärjestelmään ei juurikaan ole mahdollista eikä päihdeongelmaisille tarkoitettuja palvelukotipaikkoja ole läheskään riittävässä määrin ei Etelä-Karjalassa eikä koko maassakaan. Päihteiden ongelmakäyttäjille tarkoitettuja tehostetun palveluasumisen paikkoja ei Etelä-Karjalassa ole lainkaan. Yli 50- ja 60-vuotiaiden osuus päihdepalveluiden asiakkaista kasvaa vuosittain. Esimerkiksi Lappeenrannan A-klinikan asiakkaista v. 1985 yli 60-vuotiaita oli 4 % ja vuonna 2005 jo 10 %, 50-59-vuotiaita vastaavasti v. 1985 16 % ja viime vuonna 25 %. Arvion mukaan v. 2010 yli 60-vuotiaita asiakaskunnasta tulee olemaan noin 20 % ja vuonna 2015 jo yli 25, mahdollisesti lähes 30 %. Päihdelähtöisten palvelukotisijoitusten määrä Imatralla, Joutsenossa ja Lappeenrannassa on yli kaksinkertaistunut 2000-luvulla.

Sivu 6/12 Työryhmän tekemien kyselyjen ja selvitysten mukaan eritasoista palvelukotiasumista tarvitsevia on vuositasolla laskien, nyt jo palvelukodeissa olevien lisäksi, Imatralla 10, Joutsenossa 5 ja Lappeenrannassa 20. Näistä vaativan tason hoitopaikkaa tarvitsee arviolta kolmannes eli noin 10-12 henkilöä. Työryhmä teki esimerkkilaskelman yhden asunnottoman henkilön aiheuttamista kustannuksista tammi-toukokuulta 2006. Erilaiset yhteiskunnalle koituneet kulut olivat yhteensä n. 15 000 euroa 100 euroa vuorokaudessa. Summa vastaa keskimääräistä tehostetun palveluasumisen kustannusta. 2.1. Palvelukodeista monimuotoisia uusia työkaluja työn tekijöille Etelä-Karjalassa on suhteellisen runsas ja monimuotoinenkin palvelukotiverkosto, joka kuitenkin lähtökohdiltaan palvelee ja on mitoitettu vanhusväestölle ja osin mielenterveyskuntoutujille ja vammaisille. Toiminta-ajatuksissaan päihdeongelmaisille palveluja tarjoavia paikkoja on vain muutama - hoitopaikkamäärän jäädessä noin 20-30:een arviointitavasta riippuen. Palvelukotipaikkoja tarvitsevat päihdeongelmaiset ovat enimmäkseen miehiä, paikkakunnillaan yleisesti tunnettuja, jotkut kovaäänisiä ja pahakielisiä, ehkä huonotapaisia ja suorasukaisia, pelottavan näköisiä tai oloisia, puheissaan ja joskus käytökseltään aggressiivisia ehkä vähän arvaamattomiakin, hoitoon ja hoitajiin ja erityisesti heihin itseensä kohdistuvaan holhoamiseen kielteisesti suhtautuvia, viinasta ja ryyppäämisestä ainakin paljon puhuvia - lyhyesti sanoen mummokotiin huonosti soveltuvia. Mutta vain osa palvelukotia tarvitsevista päihdeongelmaisista on edellä kuvatun kaltaisia. Suurin osa on kohtuullisesti raameihin mahtuvia, tavallisia ikäihmisiä: asiallisella ja kunnioittavalla suhtautumisella, sopivilla yhteisillä pelisäännöillä ja ikiteekkarin sielunmaiseman tuntemisella helpostikin lähestyttäviä ja hoidettavia. Useimmiten hoitopaikkaan sijoittamisen vaikeus johtuu työntekijöiden ennakkoasenteista, peloista ja uhkakuvista - ja niin asiakas todetaan hoitopaikkaan sopimattomaksi muita häiritsevän elämän vuoksi. Työryhmän näkemyksen mukaan helpoin ja halvin tie hoitaa suuri osa akuutista päihdeongelmaisten palvelukotipaikkatarpeesta on antaa tietoa ja koulutusta vanhuspalvelujen ja palveluasumisen henkilöstölle, luoda yhdessä palvelukotien kanssa muut ulkoiset edellytykset päihdeongelmaisten sisään ottamiselle ja taata jatkossa hyvä hoidon arviointi ja tavoiteasettelu sekä toimivat yhteistyö-, tuki- ja ohjausverkostot. 2. 2. Tukiasumisesta palveluasumista uusia toimintamalleja vanhoille pohjille Imatralla, Joutsenossa ja Lappeenrannassa, kuten myös useissa muissa Etelä- Karjalan kunnissa on erilaisia päihteiden ongelmakäyttäjille tarkoitettuja asumispalveluja. Osa näistä on palvellut myös vaikeampihoitoisten henkilöiden sijoituspaikkoina asiakkaille yksilöllisesti räätälöidyin erillissopimuksin. Asumispalveluiden kohdalla hallinnollisen ongelman on muodostanut yksittäisten asuntojen kohdalla asumisen luonne; onko se normaalia vuokra-asumista vai järjestettyä ja ohjattua sosiaalipalvelua. Isompien asumisyksikköjen kohdalla ongelmana on, onko asuminen vain tietyllä tavalla tuettua täys- tai puolihoitoasumista vai onko se lain ja asetusten tarkoittamaa palveluasumistoimintaa. Rajankäynti on hankalaa ja selkeiden määritysten puutteessa yksittäistapauksi-

Sivu 7/12 na selviteltävää. Parhaillaan lääninhallituksen selvittelykohteena on kymmenen asiakkaan sijoituksesta vastaava Uukuniemen virkistyskeskus. Olemassa olevien ja mahdollisesti perustettavien asumispalveluyksikköjen eräänlaiset tasoluokitukset (asumisen/tuen puitteet, taso yms.) tulisi pystyä selkeästi sopimaan ja määrittämään. Useimmiten vaatimattomampikin hoivapaikka voittaa puistonpenkin alan miehen nukkumapaikkana. Työryhmän mielestä nyt toiminnassa olevat asumispalveluyksiköt pystyisivät tietyin kehittämistoimin ja lisäresurssein hoitamaan nykyistä hoidollisemmin ja tavoitteellisemmin ison osan vielä omatoimisesti selviytyvien päihdeongelmaisten henkilöiden palvelukotitarpeesta. Joukkoon tulisi mahtua myös alkoholin käyttöä tietyllä tasolla sallivia paikkoja. Niitä tarvitaan, mikäli ikääntyville päihdeongelmaisille halutaan turvata inhimillinen vanhuus ja mikäli päihdeongelman todellinen luonne halutaan ymmärtää. Tänä päivänä juoppo liian usein ulkoistetaan palveluista heti, jos ja kun juoppoutta ilmenee. 2.3. Päihdeongelmaisille omia palvelukoteja uusia palvelupisteitä vanhojen rinnalle Etelä-Karjalassa ei ole yhtään päihdeongelmaisille tarkoitettua vaativan hoitotason palvelukotia. Lähimmät paikat, jotka ottavat myös ulkokuntalaisia, löytyvät Kotkan alueelta. Pääkaupunkiseudulla on runsaasti eritasoisia päihde-ehtoisia palvelukoteja, mutta ne palvelevat vain omien kaupunkien asukkaita. Lappeenrannan kaupungin vuosien 2006-2010 vanhuspoliittiseen ohjelmaan (Sosiaali- ja terveysviraston julkaisuja 2006:3) on sisällytetty ympärivuorokautisen hoivan ja hoidon kehittämissuunnitelmaan seudullisen palvelukodin perustaminen ikääntyneille erityisryhmille vuosina 2009-2010. Suunnitelman maininta vastaa työryhmän käsityksiä erityisesti päihdeongelmaisten palvelukotitarpeesta ja sen hoitamisesta, mutta on määrällisesti riittämätön ja ajoitukseltaan huonosti kiireelliseen hoidon tarpeeseen vastaava. Työryhmän mielestä hanke pitäisi toteuttaa mahdollisimman pikaisesti viimeistään jo vuoden 2008 alusta. Työryhmä pitää parhaana päihdeongelmaisten tehostetun palveluasumisen järjestämisvaihtoehtona toimintaan soveltuvien tilojen osoittamista, kunnostamista ja varustamista kaupunkien/jonkun kaupungin toimesta sekä yhteisen tarjouskilpailun järjestämistä palvelun tuottajan löytämiseksi. Palvelukotiyksikön sijaintipaikka voi olla myös joku muu alueen kunta. Kaikissa tapauksissa palvelukodin sijaintikunnan ja sitä käyttävien kuntien tulee yhteisesti selvittää KHO:n kunnassa asumista ja toimeentulotuen myöntämisvelvoitetta koskevien päätösten merkitys ja soveltaminen (KHO: Toimeentulotuki - Järjestämisvastuussa oleva kunta - Asuminen palvelukodissa Terveydenhuoltomenot - http://www.finlex.fi/fi/oikeus/kho/ vuosikirjat/2006/200601767). Jokainen ihminen on hoidon arvoinen

/ 20 Asiakkaan nimi Sotu Päiväys PÄIHDEASIAKKAAN TUKITOIMIEN TARVEKARTOITUS LIITE 1 Hoitaja täyttää tämän lomakkeen yhdessä asiakkaan kanssa häntä haastatellen. Pyritään esittämään asiakkaalle suoria kysymyksiä ja kuvataan asiat mahdollisimman konkreettisesti. 1. LYHYT PÄIHDEHISTORIA (Milloin päihdekäyttö alkanut, hoidot?) 2. PÄIHDEKÄYTTÖ- JA KÄYTTÄYTYMINEN (Päihteiden laatu, määrä, tiheys, ryyppyputket, miten katkaisu onnistuu, tuletko toimeen ilman päihteitä) Miten hankkii päihteet, työntekijän käsitys lähteistä Käyttäytyminen humalassa: onko väkivaltainen, äänekäs, mitkä toiminnot häviävät humalassa Väkivaltakäyttäytyminen humalassa: toisia kohtaan, onko itse ollut uhrina, putkareissut, läheisväkivalta, onko lähestymiskieltoa Juoko yksin vai porukassa, kokoontuuko ryyppyporukkaa asuntoon, pystyykö poistamaan häiritsevät vieraat Tupakointi: Tupakoiko sisätiloissa, miten toimii "tupakan tuskassa", kääriikö sätkää

3. MUUT HOITOA VAATIVAT SAIRAUDET JA OIREET Sairauden nimi, milloin todettu, hoito, osaako hakea apua sairauteen, tietääkö mitä hoitamattomuudesta seuraa, huomaako sairauden huononemisen merkit, miten pitää yhteyttä hoitavaan tahoon, mitä voi tehdä ennen kuin tilanne huononee Lääkehoito, mitä lääkkeitä, annostus, tietääkö miksi mitäkin lääkettä käyttää, miten ottaa lääkkeet, kuka on hoitava lääkärisi, miten uusii reseptit. 4. TOIMINTAKYKY Osaako huolehtia henkilökohtaisesta hygieniasta, pesulla käymisestä, pukeutumisesta, miten huolehtii pyykinpesun, siivoaako itse, viekö roskat, liikuntakyky, syöminen. Tarvittaessa katso "Ra-Va hoitoisuusluokitus". 5. ARKIELÄMÄN TAIDOT Miten hoitaa kauppa-, pankki- ja virastoasiat, pystyykö liikkumaan kodin ulkopuolella, harrastukset, päiväohjelma, vrk-rytmi, jääkö asiat hoitamatta juomisen aikana Edunvalvoja/tukihenkilö: Toimeentulo: Velat: Hoitotuki:

6. IHMISSUHDE- JA SOSIAALISET TAIDOT Ketä omaisia ja ystäviä, miten pitää heihin yhteyttä, kykeneekö olemaan yksin, miten selviytyy ryhmässä/yhteisössä, kykeneekö tekemään ja pitämään sopimuksia, kykeneekö pitämään sovitut ajat, keiden viranomaisten kanssa tulee toimeen ja keihin luottaa. Työntekijän arvio. 7. YHTEISTYÖTAHOT Terveydenhuolto, sosiaalitoimisto, poliisi, asuntotyöntekijä, omaiset, ystävät, AA, seurakunta, muut. 8. SEURAAVA TARKISTUS LIITTEET:

LIITE 2 PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUJEN ERILAISIA JA TARPEELLISIA TASOJA PERUSTASON ASUMISPALVELUT 1. Vastaanottoasunnot ja yksiköt: esimerkiksi hätämajoitustilat, ensisuojat, yömajat tilapäiseen ja äkilliseen majoitustarpeeseen valvottuja yksikköjä, ei välttämättä ammatillisia ei välttämättä 24 h toimivia tilanneselvittely, ohjaus varsinaisiin asumis- ja hoitopalveluihin erilaiset ja tasoiset ratkaisut mahdollisia (lattiamajoitusta ym.) paikalliset 2. Tukiasunnot ja asuntoyksiköt tuetut, ohjatut ja valvotut asunnot tai yksiköt (max. 6-8 hengelle) asumismaksun lisäksi tukimaksu ohjaajan palkkaamiseksi (1:8-malli) pitkäaikaiseen ja pysyväänkin asumiseen päihteiden käytössä haittakontrolli, tarvittaessa hoitoon ohjaus ammatillinen myös ei-ammatilliset mahdollisia (mm. järjestöjen vapaaehtoistyö) tavoitteena seudulliset yksiköt ( erikoistumismahdollisuus ) ilman kotikuntamuutosta 3. Hoitosuhdeasunnot esimerkiksi puolimatkan- ja jatkohoitokodit, yleensä hoitosuhteeseen sidotut asunnot väljästi ulkopuolelta valvotut tai virka-aikaohjatut tavoitteellisesti kuntoutumiseen tähtääviä ammatilliset, yleensä tuki-/hoitomaksulliset seudulliset myös valtakunnalliset ei kotikuntamuutosta 4. Hoito- ja kuntoutuskodit esimerkiksi Pulsan hoitokoti, KAN-kodit, mielenterveyspalvelujen kuntoutuskodit yleensä ammatilliset - täydennettynä kokemustyöläisillä ei välttämättä 24 h henkilökuntaa hoitomaksulliset yleensä määräaikaiset, kuntoutumiseen ja itsenäiseen asumiseen tähtäävät valtakunnalliset ei kotikuntamuutosta PALVELUASUMISYKSIKÖT 1. Palvelukodit/palveluasumisyksiköt esimerkiksi Pulsan hoitokoti ja Saimaanharjun palvelukoti lähes itsenäisesti toimeen tuleville ammatilliset (ohjaajat, päihdetyöntekijät), ei välttämättä 24 h täysi- tai osaylläpito ja -palvelut pyrkimys päihteettömyyteen/alkoholinkäytön kontrolli paikalliset tai seudulliset hintatasoarvio 60-90 euroa/vrk

2. Tehostetun asumisen palvelukodit esimerkiksi Tapiokoti Ylämaalla päivittäistä apua ja valvontaa tarvitseville kuntouttava työote moniammatilliset, 24 h täysi ylläpito ja palvelut päihteettömät, tarvittaessa hoitoon ohjaus seudulliset hintatasoarvio 90 100 euroa/vrk 3. Päihdehuollon palvelukodit esimerkiksi Alppituvat pääkaupunkiseudulla itsenäisesti toimeentuleville, valvontaa tarvitseville alkoholinkäytön sallivat/ ohjaava ote, tarvittaessa hoitoon ohjaus moniammatilliset, hyvin miehitetyt, vartijaresurssit, 24 h täysi- tai osaylläpito ja -palvelut seudulliset tai maakunnalliset hintatasoarvio 100-110 euroa/vrk 4. Päihdeongelmaisten dementiakodit esimerkiksi Laajakoskikoti Kotkassa jatkuvaa apua ja seurantaa tarvitseville alkoholidementikoille täysi ylläpito ja palvelut moniammatilliset, 24 h päihteettömät maakunnalliset tai valtakunnalliset hintatasoarvio 110-130 euroa/vrk