RAPORTTI PÄIHDEPSYKIATRISTEN PALVELUJEN JÄR- JESTÄMISESTÄ PPS-HANKKEEN KUNNISSA. Sosionomiopiskelija Sirpa Hirvonen
|
|
- Eija Kivelä
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 RAPORTTI PÄIHDEPSYKIATRISTEN PALVELUJEN JÄR- JESTÄMISESTÄ PPS-HANKKEEN KUNNISSA Sosionomiopiskelija Sirpa Hirvonen PÄIHDEPALVELUJEN SEUDULLINEN KEHITTÄMINEN PPS - HANKE
2 Päihdepalvelujen seudullinen kehittäminen hanke on alkoholiohjelman mukainen sosiaalialan kehittämishanke, jota hallinnoi Lappeenrannan kaupunki läheisessä yhteistyössä Kaakkois Suomen Sosiaalialan Osaamiskeskus Socom Oy:n kanssa Hankkeen tavoitteena on perustason päihdeosaamisen lisääminen, varhaisenpuuttumisen, puheeksi oton ja mini-interventiotaitojen vakiinnuttaminen kuntien peruspalveluissa, paikalliset olosuhteet huomioon ottavan seudullisen hoito- ja yhteistyömallin kehittäminen sekä päihdehuollon erityispalvelujen laatusuositusten mukainen kehittäminen, päihdepsykiatrisen tutkimus- ja hoitoyksikön perustaminen ja uuden toimintamallin luominen alkoholi-, huume- ja lääkeriippuvaisille. Hankkeessa mukana ovat Lappeenrannan lisäksi Joutsenon kaupunki, Taipalsaaren, Suomenniemen, Savitaipaleen, Lemin, Luumäen ja Ylämaan kunnat sekä Etelä-Karjalan sairaanhoitopiirin psykiatrian tulosyksikkö ja Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysyksikkö. PPS- hankkeen yhtenä tavoitteena on ollut kehittää seudullista hoito- ja yhteistyömallia päihdepsykiatrisille asiakkaille, jonka vuoksi päätettiin kartoittaa hankekuntien päihdepsykiatrisen palvelujen tarve ja nykyiset palvelumahdollisuudet sekä mahdolliset koulutustarpeet. Tätä kartoitustyötä PPS - hankkeessa tarjottiin Etelä- Karjalan ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelijoille projektiopintojen yhdeksi suoritus mahdollisuudeksi. Tämä tuntui kiinnostavalta ja suuntautumistani tukevalta aiheelta, joten olin halukas ottamaan kartoitustyön vastaan. Yhtenä toimipisteenä projektiopinnoissani on ollut Pajarilan kuntoutumisyksikön päihdepsykiatrianosasto, joka on yksi PPS- hankkeen päihdepsykiatrisenhoidon kehittämistyöryhmän kehittämisalue. Kartoitustyön aloitin haastattelulomakkeen suunnittelulla, johon sain apua päihdepsykiatriselta kehittämistyöryhmältä sekä hankkeessa toimivalta seutukehittäjä Erja Hallahuhdalta. Lomakkeen ja saatekirjeen postitin yhdyshenkilöille kysymysten selvittämiseksi etukäteen. Saatekirjeessä ilmoitin soittavani reilun viikon kuluttua hankekuntien yhdyshenkilöille, jolloin sovimme haastatteluajat. Haastattelumatkoille työparikseni sain Pajarilan päihdepsykiatrisella osastolla fysioterapeuttina työskentelevän Johanna Peuhkurin, joka opiskelee työnsä ohella sosionomiksi Mikkelin ammattikorkeakoulussa. Haastateltavamme olivat mm. kuntien sosiaalityöntekijöitä, sosiaalisihteeri ja psykiatriansairaanhoitajia. Haastattelut toteutettiin teemahaastattelu tyyppisinä haastatteluina, joissa etukäteen lähetetyt kysymykset ohjasivat keskusteluja. Kysymyslomake sisälsi 11 kysymystä, joista 10:n vastaukset olen tiivistänyt taulukkomuotoon tai sanalliseen muotoon seuraavasti:
3 Taulukko 1. KUNNAN PÄIHDEPALVELUT JA TARVE VUODESSA Kunta omat julkiset yksityiset asiakasta palvelut ostopalv. ostopalv. vuodessa Suomenniemi ei tiedossa Joutseno ei tiedossa Taipalsaari Luumäki n. 15 Savitaipale , n.200 Ylämaa 2-4 Lemi ei tiedossa Lappeenranta ei tiedossa (Lomakkeen kysymykset 1 ja 2) Suomenniemi ostaa päihdepalveluja mm. Savitaipaleen kunnalta, jonka vuoksi Savitaipaleen luvuissa näkyvät myös Suomenniemen ostopalvelu asiakkaat. Savitaipaleen luvut koostuvat seuraavasti: katkaisussa asiakasta, päihdekuntoutuksessa n.4 asiakasta ja avohoidon käyntejä psykiatriansairaanhoitajan luona n.200. Taulukon perusteella kunnissa on tarjolla jonkin verran omia päihdepalveluja, mutta myös ostopalveluja käytetään. Vuosittaisten asiakas määrien osalta ei kaikissa kunnissa pystytty täsmällistä määrää ilmoittamaan. PÄIHDEPSYKIATRISIIN ERITYISPALVELUIHIN OHJAAMINEN (Lomakkeen kysymys 3) Haastatteluissa kävi ilmi, että päätös hoitoon ohjaamisesta on hyvin yksilöllistä riippuen asiakkaan omasta motivaatiosta ja/tai lääkärin näkemyksestä hoidon tarpeellisuuteen. Tämän lisäksi huomioidaan myös asiakkaan perhe- ja työtilanne tapauskohtaisesti. Selvät kaksoisdiagnoosi- tai Delirium asiakkaat ohjataan välittömästi esim. Etelä Karjalan Keskussairaalan psykiatrian osastolle. Taulukko 2. HOIDONTARPEEN ARVIOINTI Kunta tk. tk. sos. psyk. lääkäri terv.hoitaja toimi sh. Suomenniemi Joutseno Taipalsaari Luumäki Savitaipale Ylämaa Lemi Lappeenranta (Lomakkeen kysymys 4)
4 Suomenniemen asiakkaat ohjataan ostopalveluna mm. Savitaipaleen terveyskeskuksen psykiatriansairaanhoitajan vastaanotolle. Taipalsaarella psykiatriansairaanhoitaja kutsuu moniammatillisen tiimin koolle, joka tekee arvion hoidontarpeesta ja myös päätöksen hoitoon lähettämisestä (tiimiin ei kuulu lääkäriä). Pääsääntöisesti lähetteen hoitoon antaa lääkäri, mutta myös sosiaalityöntekijä tai psykiatriansairaanhoitaja ja joissain tapauksissa terveydenhoitaja. Lappeenrannassa mm. A-klinikan hoitotiimi tekee hoidontarpeen arvioinnin omista asiakkaistaan. Taulukko 3. KUNNISSA KÄYTETTÄVÄT HOITOMENETELMÄT Kunta support. lääkitys kognitiivinen keskustelu terapia Suomenniemi Joutseno Taipalsaari Luumäki Savitaipale Ylämaa Lemi Lappeenranta (Lomakkeen kysymys 5) Terapeuttisten keskustelujen lisäksi käytössä on yleisesti lääkäreiden määräämät lääkehoidot, mutta lääkitykset yksilöllisiä ja tarkoin harkittuja. Rauhoittavia lääkkeitä ei pääsääntöisesti ole määrätty. Joutsenossa oma psykiatrianyksikkö, joka tarjoaa avohoitopalveluja myös päihdeongelmaisille. Taulukko 4. PÄIHDEASIAKKAIDEN JATKOHOITO kunnan A- A- AAryhmät seurak. Kunta avohoito työ- ja ryhmät Pajarilan Klinikka kilta Työvoimapol. kuntoutumis- toimenpiteet palvelut päivätoim. yksikkö TYP,KELA Suomenniemi Joutseno Taipalsaari Luumäki Savitaipale Ylämaa Lemi Lappeenranta ( Lomakkeen kysymys 6)
5 Suomenniemi ostaa ostopalveluina, laitoshoitoa esim. Lappeenrannan Pajarilasta, Mikkelin Moision psykiatriselta osastolta ja avohoitopalvelut Savitaipaleen kunnalta. Joutsenossa kunnan järjestämä työ- ja päivätoiminta on puutteellista, mutta palveluja on ostettu mm. Työvoiman palvelukeskukselta. Ylämaalla jatkohoito määräytyy ostopalvelun antaman suosituksen mukaan ja yleensä ohjeistus tulee A Klinikalta. Yleisin käytäntö on, että asiakas tulee kunnan omaan avohoitopisteeseen ja siellä mietitään mistä tarvittavat palvelut ovat saatavissa. Lappeenrannan vastaukset ovat A-klinikan ja Mielenterveysklinikan antamia tietoja, käytännöt ovat hyvin vaihtelevia ja yhteistyön lisäämistä toivotaan.. 7. Kysymys ODOTUKSIA PÄIHDEPALVELUJEN SEUDULLINEN KEHITTÄMINEN PPS- HANKKEELLE Haastatteluissa esille nousivat selkeästi avoimen yhteistyön lisäämisen tärkeys hankekuntien välillä, seudullisesti yhtenäisten toimintamallien luominen päihdetyöhön sekä yhteisten päihdekoulutus tilaisuuksien järjestämisen tarpeellisuus. Kuntienvälisen informaation lisäämistä yleensä päihdetyönosalta tuli myös selvästi esille. Kunnissa todettiin useimmiten päivä- ja kuntouttavan työtoiminnan tarjoaminen sekä asumispalvelujen järjestäminen vajavaisiksi tai jopa kokonaan puutteellisiksi, tähän odotetaan myös yhteistyötä seutukunnalta. Jatkumojen synnyttämistä eli tuki-/hoitopolkuja ja portaita, ettei tule väliinputoamisia. Huomioita riittävästi arjessa selviytymisen tukemiseen, että siirtyminen osastolta omaan kotiin ei olisi liian raju muutos. 8. Kysymys ARVIO KUNNAN PALVELUJEN TOIMIVUUDESTA Yhteistyö perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen välillä on kunnissa pääsääntöisesti toimivaa päihdeasiakkaiden osalta, mutta esille tuli myös jonkin asteiset asenneongelmat päihdeasiakkaan hoidontarpeesta. Kuntien välisen yhteistyön toivottiin lisääntyvän ja kehittyvän mm. yhtenevien hoitomallien ja käytäntöjen sekä informaation suhteen. Asumispalvelut, päivätoiminta sekä kuntouttavantyötoiminnan puute tai vähäisyys kunnissa olivat myös asioita jotka vaativat parantamista. Toivottavaa on myös, ettei päihteiden käyttö sulkisi mahdollisuutta saada mielenterveys- /psykiatrisia palveluja.
6 Taulukko 5. TYÖNTEKIJÄN VALMIUDET TOIMIA PÄIHDEPSYKIATRISTEN ASIAKKAIDEN KANSSA Kunta riittävät hyvät ei osaa sanoa Suomenniemi Joutseno Taipalsaari Luumäki Savitaipale Ylämaa Lemi Lappeenranta (Lomakkeen kysymys 9) Haastateltavat kokevat valmiutensa pääsääntöisesti hyviksi tai riittävän hyviksi. Tähän vaikuttavia tekijöitä ovat mm., että pienessä kunnassa asiakkaat ovat tuttuja myös muista yhteyksistä sekä yhteistyö kunnassa toimivien eri palveluyksiköiden välillä. Isoissa kunnissa yhteistyön tarpeellisuus on korostunut useiden eri toimijoiden välisen toiminnan ja tiedon kulun varmistamiseksi. KOULUTUSTARPEET ( Lomakkeen kysymys 10) Koulutuksen tarvetta on yleensä päihdeasioissa ja kaikilla päihdepalvelun alueilla. Koulutuksen aiheiksi on esitetty seuraavia aiheita mm: mini-interventio, vanhukset ja alkoholi, masennus ja alkoholi, lääkkeet ja alkoholi, katkaisuhoito sekä lääkityskäytännöt. Koulutusta halutaan erityisesti henkilöstölle, joka päivittäin joutuu työssään kohtaamaan myös päihdeasiakkaita esim. kotipalvelun työntekijät. Koulutusta yhteistyön tekemiseen on todettu tarpeelliseksi. POHDINTA Haastattelujen yhteydessä avautui hankekuntien päihdehuollon tarjonta kokonaisuudessaan, esille tulivat kuntien erilaiset resurssit tarjota kuntalaisille päihdepalveluja, myös asenteissa päihdepalveluiden tarjoamisen tarpeellisuuteen oli eroavuutta. Olen huomannut, että päihdetyö kunnissa ja valtakunnallisesti on yksi vähiten resursseja saava toimiala ja tahto sekä asenteet ehkäisevään päihdetyöhön ovat vielä varsin ontuvia. Kaikkien haastattelemiemme henkilöiden oma asenne ja innostus päihdeasiakkaiden palvelemiseen olivat kuitenkin huomattavan innostuneita. Ehkäisevän päihdetyön tarpeellisuutta ja asiakkaiden omaa motivaatiota hoidon aloittamiseen korostettiin. Päihdepsykiatristen palvelujen tarjonta oli sangen kirjavaa ja useimmiten ainakin osittain ostopalvelujen varassa. Yhteistyö eri kuntien välillä oli vähäistä ja tämä todettiinkin yhdeksi kehittämistä vaativaksi osaksi päihdetyössä.
7 Kouluttautumistarvetta ja halukkuutta ilmeni jokaisessa kunnassa. Erityisesti koulutusta tulisi saada ongelman tunnistamiseen ja sen puheeksi ottamiseen niille henkilöille, jotka päivittäin kohtaavat asiakkaita mm. kotipalvelussa ja terveydenhuollossa sekä vanhustenhuollossa. Käsitteenä päihdepsykiatrinen asiakas on monelle vielä aivan uusi asia. Kysytään onko hoidettava asiakkaan mielenterveyttä vai päihdeongelmaa? Johtuuko päihdeongelma mielenterveydellisistä ongelmista vai mielenterveydelliset ongelmat päihdeongelmasta? Haastattelun aikana selvennettiin, että on kyseessä päihdeasiakas jolla on päihdeongelman lisäksi myös mielenterveydellisiä ongelmia. Haastatteluissa esiin nousseiden seikkojen vuoksi on mielestäni tärkeää panostaa uusien päihdepsykiatrista hoitoa ja tutkimusta tarjoaviin yksiköihin sekä jatkohoitoon, että kuntoutukseen. Jatkohoidon ja kuntouttavien toimenpiteiden kehittäminen, kuten myös soveltuvien asumisyksiköiden saaminen, ovat tämän hetken ongelmia. Ilman näitä kalliit tutkimukset ja annettu hoito jäävät mielestäni irrallisiksi toimiksi, eikä asiakkaan elämänlaatua voida parantaa tai syrjäytymiskierrettä katkaista.
8 SELVITYS PÄIHDEPSYKIATRISTEN PALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTÄ PPS-Hankkeen tavoitteena on järjestää PÄIHDEPSYKIATRISEN HOIDON KEHITTÄMISEN alkukartoitus. Toivomme teidän tutustuvan näihin kysymyksiin, jotka toimivat haastattelunrunkona, oman organisaationne/työyhteisönne kanssa yhdessä. 1. Mitä päihdepsykiatrisia palveluja kuntanne alueella on järjestetty? (Huomioikaa myös ostopalvelut) Mistä muualta kuntanne ostaa päihdepsykiatrisia palveluja? 2. Mikä on kunnassanne päihdepsykiatristen palvelujen vuosittainen tarve? 3. Milloin ja missä vaiheessa päihdepsykiatrisiin erityispalveluihin ohjataan? 4. Kuka/ketkä tekevät hoidon tarpeen arvioinnin? Miten se käytännössä tehdään? Kuka tekee päätöksen hoidon aloittamisesta tai hoitoon ohjauksesta/hoitoon lähettämisestä? 5. Mitä järjestämänne päihdepsykiatrisen asiakkaan/potilaan hoito pitää sisällään? Mitä hoitomenetelmiä on käytössä? Jos esim. käytetään lääkitystä, niin mitä? Onko käytäntöjä lääkemääräyksissä? 6. Miten päihdepsykiatrisen asiakkaan/potilaan jatkohoidon suunnittelu ja jatkoseuranta on järjestetty? Miten asiakkaan/potilaan hoitoprosessi etenee? 7. Mitä odotuksia tai toiveita kunnassanne on päihdepsykiatristen asiakkaiden/potilaiden palvelujen kehittämisen näkökulmasta PPS-hankkeelle? 8. Miten mielestänne ko. palvelut kunnassanne toimivat? Mitä kehitettävää? 9. Millaiseksi koette omat valmiutenne toimia ko. asiakkaiden kanssa? 10. Mistä teemoista katsotte tarvitsevanne lisäkoulutusta? 11. Yhteyshenkilö kunnassanne, johon Pajarilasta voidaan ottaa yhteyttä asiakkaan jatkohoitoa koskevissa kysymyksissä?
Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus
Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus Sirpa Tuomela-Jaskari päihdepalvelujen suunnittelija, YTM Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA Puh. 83 277 Email: sirpa.tuomela-jaskari@seamk.fi
LisätiedotIkääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito. Päätösseminaari 9.9.2009
Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito Päätösseminaari 9.9.2009 Ennuste: Vuonna 2015 Tampereella asuu yli 65 -vuotiaita 40 930 (vuonna 2007
Lisätiedot3.6.2011. Lääkityksen ja huumeseulojen seuranta, ajokorttiarviot. Opiaattikorvaushoitopotilaiden valvottu lääkitys (huhtikuu -11: 31 potilasta)
Perustason palvelut vastaavat ensisijaisesti päihderiippuvuuksien varhaisesta toteamisesta, hoidosta ja kuntoutuksesta Sosiaali- ja terveyskeskuksen lääkärien ja hoitajien vastaanotoilla hoidetaan välittömiä
LisätiedotMitä päihdetapauslaskenta kertoo muutoksesta?
Mitä päihdetapauslaskenta kertoo muutoksesta? Päihde- ja mielenterveystyön kehittäjien verkoston tapaaminen 8.11.2013 14.11.2013 1 Päihdetapauslaskenta Päihdetapauslaskennalla kerätään tietoja kaikissa
LisätiedotAnna Hiltunen ja Auri Lyly. Huukopäivät 2010
Anna Hiltunen ja Auri Lyly Huukopäivät 2010 Perusterveydenhuollon mielenterveys- ja päihdetyön vahvistaminen Helsingissä 1.1.2010 31.12.2012 Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Sosiaali- ja
LisätiedotJärvi-Pohjanmaan perusturvan aikuisten psykososiaaliset palvelut
Järvi-Pohjanmaan perusturvan aikuisten psykososiaaliset palvelut Erityispalvelujen johtaja Tanja Penninkangas Alvar Aallon tie 2, 62900 Alajärvi Puh. 06-24122301, 040-3517710 20.2.2014 1 Kuntavertailun
LisätiedotHallinto- ja tukiyksikkö
Päihdepalvelut jakautuvat kolmeen toiminnalliseen yksikköön, jotka ovat ehkäisevän päihdetyön-, A-klinikkatyön- ja kuntouttavan asumispalvelun yksiköt. Päihdepalveluja hallinnoi hallinto- ja tukiyksikkö.
LisätiedotMIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA 2013-2015 Härkätien sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoimintaalue
MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA 2013-2015 Härkätien sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoimintaalue Sisällysluettelo 1. SUUNNITTELUTYÖN TAUSTAA... 1 1.1 Sosiaali- ja terveystoimen mielenterveys- päihdepalvelut
LisätiedotHUUKO IV 8.9.2011 klo 14.00-14.45 Tanja Hirschovits-Gerz. Tanja Hirschovits-Gerz@uta.fi 2011 1
HUUKO IV 8.9.2011 klo 14.00-14.45 Tanja Hirschovits-Gerz Tanja Hirschovits-Gerz@uta.fi 2011 1 Mistä ja kenen prosessista on kyse? Polarisaatio: päihde- ja mielenterveystyö? Asiakkaan / potilaan muutosprosessista?
LisätiedotETELÄ-LAPPI RYTMIÄ EHKÄISEVÄÄN PÄIHDETYÖHÖN - VUOSIKELLO SOPPAA, SAIPPUAA JA MIELEKÄSTÄ TEKEMISTÄ PÄIHTEETÖNTÄ PÄIVÄTOIMINTAA
SOPPAA, SAIPPUAA JA MIELEKÄSTÄ TEKEMISTÄ PÄIHTEETÖNTÄ PÄIVÄTOIMINTAA KEHITTÄJÄ- ASIAKAS- REKRYTOINTI RYTMIÄ EHKÄISEVÄÄN PÄIHDETYÖHÖN - VUOSIKELLO PÄIHDETIETOA IKÄIHMISILLE - tapahtumat PÄIHDEPALVELU- POLKU
LisätiedotSosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset /asukas Etelä-Karjalassa vuosina 1994 2004.
Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset /asukas Etelä-Karjalassa vuosina 1994 2004. Kunta Nettokustannukset /asukas Muutos % 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 1994-2004 Imatra
LisätiedotMikael Palola. SoTe kuntayhtymä
Mikael Palola ja Saarikka Kannonkoski, Karstula, Kivijärvi, Kyyjärvi ja Saarijärvi muodostivat Paras-hankkeen mukaisen yhteistoiminta-alueen 1.1.2009 Kunnat siirsivät sosiaali- ja terveyspalveluiden (pl.
LisätiedotENNAKKOTEHTÄVÄN YHTEENVETOA Kuntien päihdepalvelujen nykytilaa. Jarkko Lumio
ENNAKKOTEHTÄVÄN YHTEENVETOA Kuntien päihdepalvelujen nykytilaa Jarkko Lumio 28.8.2019 Päihdehuollon asiakkaiden jakautuminen (%) palveluittain vuonna 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Helsinki 63,1 14,6 8,0
LisätiedotLohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut
Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Päivä Mielen hyvinvoinnille -tietoa mielenterveys- ja päihdepalveluista 23.3.2011 Seija Iltanen Palvelupäällikkö Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Lohjan Päihdeklinikka
LisätiedotKotiutushoitajatoiminta sisätautiosastolla A32 käytäntö ja hyödyt Päivi Ilkka
Kotiutushoitajatoiminta sisätautiosastolla A32 käytäntö ja hyödyt Osasto A32 34-paikkainen akuutti sydäntautien vuodeosasto hoitoajat lyhyet; noin 4vrk nopea vaihtuvuus päivystyspotilaiden osuus 50 % kotiutuksia
LisätiedotMielenterveys- ja päihdetyö Suomessa
Tiedosta hyvinvointia 1 Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa Hankkeista kansalliseksi suunnitelmaksi Tiedosta hyvinvointia 2 Taustaa 106 kansanedustajan toimenpidealoite keväällä 2005 Kansallinen mielenterveysohjelma
LisätiedotEtelä-Suomen mielenterveysja päihdepalvelujen kehittämishanke
Etelä-Suomen mielenterveysja päihdepalvelujen kehittämishanke Hanke-esittely Kuosmanen Lauri, hankejohtaja Kurki Marjo, hankekoordinaattori Lepistö Päivi, hankesuunnittelija Positiivisuus Luottamus Yhtenäisyys
LisätiedotKUN MINI-INTERVENTIO EI RIITÄ
KUN MINI-INTERVENTIO EI RIITÄ Helena Haimakainen; sairaanhoitaja 30.01.2013 PÄIHDETYÖ PERUSPALVELUISSA TAVOITEENA Ehkäistä ja vähentää päihteiden ongelmakäyttöä Sosiaalisten ja terveydellisten haittojen
LisätiedotTeHoSa-Lappeenranta Lappeenranta / Taipalsaari. TeHoSa-Savitaipale Savitaipale / Lemi. TeHoSa-Luumäki Luumäki / Ylämaa
akohtaiset palvelut Kunt Kotiin annettavat palvelut Ikäihmisten kotona selviytymistä tuetaan järjestämällä erilaisia palveluja kotiin. Kotiin annettavia palveluita on kotihoito, kotihoidon tukipalvelut,
LisätiedotPäihdehoitajatoiminta perusterveydenhuollossa Keski- Suomessa
Päihdehoitajatoiminta perusterveydenhuollossa Keski- Suomessa 6.10.2016 Yhteistyön kokonaisuus peruspalveluissa Laukaa, Keuruu, Saarikka, Äänekoski ja ympäristö Marja-Leena Peura, p. 050 3153355 alueena
LisätiedotK1007 VAIKEAVAMMAISTEN ERITYISPALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN
K1007 VAIKEAVAMMAISTEN ERITYISPALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN Vammaistyön alueellinen kehittämispäivä propellipäivä 10.9.2008 Kouvola-talo Kehittämissuunnittelija Tarja Roivainen TAUSTAA Etelä-Karjalan sosiaali-
LisätiedotOulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä
Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä Johtamisen tiekartta hanke Loppuseminaari 29.9.2014 Sirkku Pikkujämsä Terveysjohtaja, Oulun kaupunki Oulun kaupungin tavoitteet mielenterveys-
LisätiedotKuuden suurimman kaupungin päihde- ja mielenterveyspalvelujen ja kustannusten vertailu vuonna 2017
Kuuden suurimman kaupungin päihde- ja mielenterveyspalvelujen ja kustannusten vertailu vuonna 2017 Päihde- ja mielenterveyspalvelujen yhteiset tiedot kokonaisnettokustannukset vuosina 2016 2017 vuoden
LisätiedotIKÄÄNTYNEIDEN PÄIHDEONGELMAISTEN PALVELUKOTISELVITYS ETELÄ - KARJALASSA
IKÄÄNTYNEIDEN PÄIHDEONGELMAISTEN PALVELUKOTISELVITYS ETELÄ - KARJALASSA SIRPA HIRVONEN 2007 2 SISÄLTÖ 1 IKÄÄNTYVIEN PÄIHDEONGELMAISTEN PALVELUKOTISELVITYS ETELÄ- KARJALASSA... 3 2 KUNTIEN VANHUSTEN ASUMISPALVELUISTA
LisätiedotKOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.
KOTOA KOTIIN - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.2015 Projektin taustat ja pilotti Tarkastelun kohteena ne asiakkaat, jotka
LisätiedotAlkoholin käyttööön puuttuminen
Alkoholin käyttööön puuttuminen Luokka Tarkoitus Prosessin omistaja Prosessin asiakkaat ja sidosryhmät Asiakkaiden tarpeet ja vaatimukset Prosessin lähtötilanne Prosessin lopputilanne Prosessin keskeiset
LisätiedotOtetaanko perheet puheeksi?
Otetaanko perheet puheeksi? Vanhempien mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittämishanke peruspalveluissa 13.6.2012 Minna Asplund Kaisa Humaljoki Mielen avain Sosiaali- ja terveysministeriön Kaste hanke
LisätiedotPienet päihdepäivät Seinäjoki Tuula Kekki/Stakes
Pienet päihdepäivät Seinäjoki 17.-18.11.2008 Tuula Kekki/Stakes Alueellinen päihdetyö: Merkitys ennalta ehkäisyyn ja tuloksellisuuteen & juurruttamisen haasteet Vahvistavat tekijät Toimijoiden yhteistyö
LisätiedotKOKEMUKSIA TIE SELVÄKSI -MALLISTA
KOKEMUKSIA TIE SELVÄKSI -MALLISTA Tie selväksi toimintamallin tausta Neljän ministeriön (LVM, OM, SM ja STM) liikenneturvallisuuspaketti vuonna 2007: Järjestetään kokeilu, jossa pyritään puuttumaan välittömästi
LisätiedotTYÖTTÖMIEN TERVEYDENHUOLTO KEMISSÄ Tuija Teikari
TYÖTTÖMIEN TERVEYDENHUOLTO KEMISSÄ 2006-2015 Tuija Teikari 11.4.16 Työttömien terveyspalvelujen kehitystä Kemissä 2006-2016 2006 alkaen Kemin kaupunki palkkasi 50% terveydenhoitajan työttömien terveyspalveluihin.
LisätiedotMielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Mielenterveys Suomessa Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1.11.2010 1 Mielenterveyskuntoutuksen lähtökohdat eri aikoina (Nordling 2010) - työ kuntouttaa (1960-luku) -
LisätiedotPohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus
Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Lapin päihdepalveluiden kehittäminen osana Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen päihdetyön kehittämisyksikköä ITÄ-LAPPI, KEMIJÄRVI PÄIHDEHUOLLOLLISTEN
LisätiedotMINI-INTERVENTIO TYÖVÄLINEENÄ
ETELÄ-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaali- ja terveysala Hoitotyön koulutusohjelma Mielenterveystyön erikoistumisopinnot MINI-INTERVENTIO TYÖVÄLINEENÄ Riitta Kangaskolkka Ulla-Maija Laine Kehittämistehtävä
LisätiedotMielenterveys- ja päihdesuunnitelma Mieli 2009 ehdotukset Palvelujohtaja Arja Heikkinen
Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Mieli 2009 ehdotukset Palvelujohtaja Arja Heikkinen I Asiakkaan asemaa vahvistetaan terveysasemilla psykiatrisia hoitajia päihdeongelmaisten hoidon työnjakoa sovittu
LisätiedotTerveyden edistäminen Kouvolan kaupungissa. Päihdestrategia. Niina Korpelainen tilaajapäällikkö sosiaalipalvelut
Suomen terveyttä edistävät sairaalat ry:n seminaari Kymenlaakson sairaanhoitopiirissä 13.11.2009 Merikeskus Vellamo, Kotka Terveyden edistäminen Kouvolan kaupungissa Päihdestrategia Niina Korpelainen tilaajapäällikkö
LisätiedotTYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI
1 Kyh 17.5.2011 66 Kyh liite 1 Kyh 22.9.2011 105 Kyh liite 4 TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI 2 Sisällysluettelo Asumispalvelut 3 Asumispalveluiden hakeminen 3 Palvelutarpeen
LisätiedotSlow-go ja Helsingin kotihoito
Slow-go ja Helsingin kotihoito Anna-Liisa Niemelä projektipäällikkö, Lupaava-hanke Helsingin terveyskeskus Strategiayksikkö Esityksen rakenne Helsingin kotihoidon esittely Lupaava-hanke kotihoidossa Kotona
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö päihdetyössä
Tiedosta hyvinvointia Päihdetyö-ryhmä 1 Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö päihdetyössä Airi Partanen Kehittämispäällikkö Stakes Tiedosta hyvinvointia Päihdetyö-ryhmä 2 Alkoholijuomien myynti asukasta
LisätiedotLUONNOS TULEVAISUUDEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN HAHMOTELMAA
LUONNOS TULEVAISUUDEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN HAHMOTELMAA Valmisteluhankkeen ohjausryhmä 12.5.2016 PERUSAJATUS Joustava, dynaaminen ja kansalaisen tarpeeseen vastaava palveluverkosto, jossa
LisätiedotKehitysvammaisen henkilön terveydenhuollon palvelupolut
Kuvat: www.papunet.fi Kehitysvammaisen henkilön terveydenhuollon palvelupolut Hajanaiset palvelut palvelupoluiksi Väliseminaari 29.10.2014 TEPA-projekti HALLINNOIJA: Savon Vammaisasuntosäätiö RAHOITTAJA:
LisätiedotYhteisvoimin kotona- ja Pois syrjästä Kaste hankkeet Satakunnan alueella. Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi
Yhteisvoimin kotona- ja Pois syrjästä Kaste hankkeet Satakunnan alueella Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi Yhteisvoimin kotona Ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen
LisätiedotMiksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011
Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Länsi 2012 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishanke Ajalla
LisätiedotMielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa
Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Timo Aronkytö Terveyspalvelujen johtaja 1 Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Mikä Vantaata vaivaa? Vantaalaisen hyvä mieli
LisätiedotPäihdehoitomalli Joensuun kotihoidossa. Maria Haarala, sh Mikkeli
Päihdehoitomalli Joensuun kotihoidossa Maria Haarala, sh 6.6.2012 Mikkeli Mistä kaikki alkoi? 2010 syksyllä Tavoitteena toimia kotihoidon sisällä, ei erillisenä hankkeena Mahdollisuus käyttää osa työajasta
LisätiedotSELVIÄMISHOITOYKSIKÖN HOITOTYÖN ERITYISOSAAMINEN JA OSAAMISTARPEET PÄIHDEPOTILAAN HOIDOSSA. Sari Nokkala, YAMKopiskelija,
SELVIÄMISHOITOYKSIKÖN HOITOTYÖN ERITYISOSAAMINEN JA OSAAMISTARPEET PÄIHDEPOTILAAN HOIDOSSA Sari Nokkala, YAMKopiskelija, SAMK Satakunnan sairaanhoitopiirin ja Satakunnan ammattikorkeakoulun pilottina on
LisätiedotHelena Vorma lääkintöneuvos
12.6.2018 Lotta Hämeen-Anttila hallitusneuvos Helena Vorma lääkintöneuvos MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELULAINSÄÄDÄNNÖN KOKONAISUUDISTUS LAINSÄÄDÄNNÖN RAKENNE Tuetaan sosiaali- ja terveydenhuollon integraatiota
LisätiedotJorma Posio
Tervein mielin Pohjois- - Suomessa 2009-2011 Koko hanke Lapin osahanke Jorma Posio 26.11.2009 1 Hankkeessa mukana Kainuun maakunta-kuntayhtymä kuntayhtymä 132 482 euroa (kokonaiskustannukset 529 928 euroa)
LisätiedotSeudullisen ympäristötoimen muodostaminen
Seudullisen ympäristötoimen muodostaminen Ympäristöterveydenhuolto ja Ympäristönsuojelu Lappeenranta, Joutseno, Taipalsaari, Savitaipale, Suomenniemi, Lemi, Luumäki, Ylämaa Alue Lappeenranta, Joutseno,
LisätiedotKansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke
Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke POHJANMAA- HANKE 2005-2014 Kehitämme uutta vaikuttavaa mielenterveys-
LisätiedotKOUVOLAN PÄIHDESTRATEGIA
Päihdemessut SELVÄ PÄÄ KIRKAS MIELI Kuusankoskitalo 7.11.2009 Niina Korpelainen sosiaalipalvelujen tilaajapäällikkö Kouvolan perusturva KOUVOLAN PÄIHDESTRATEGIA TAUSTAA Sosiaali- ja terveysministeriön
LisätiedotKOTIUTUSHOITAJAT EKSOTESSA
KOTIUTUSHOITAJAT EKSOTESSA Raija Saikko SAS ja palvelutarpeenarvio kotiutushoitaja sh amk tp. 0400 639 798 raija.saikko@eksote.fi Raija Saikko 12.9.2017 12.9.2017 12.9.2017 12.9.2017 Eksoten kotiutushoitajat
LisätiedotPäihdehaittojen ehkäisyn strategiset tavoitteet Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella vuoteen 2020
Päihdehaittojen ehkäisyn strategiset tavoitteet Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella vuoteen 2020 Mervi Ropponen Projektikoordinaattori Välittäjä 2013 -hanke Pohjanmaa-hanke Mauri Aalto Ylilääkäri
LisätiedotPäihdeongelmaisen hoidon porrastus
Päihdeongelmaisen hoidon porrastus 14.11.2011 Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät Sari Hellgren, sh, päihdepsykiatrian poliklinikka Sari Koukkari, sh, Seinäjoen A-klinikka Päihdehuoltolaki 41/1986 Kunnan tehtävänä
LisätiedotKOTIHOITO SATEENVARJO Liikkuva mielenterveystyö peruspalveluissa
KOTIHOITO SATEENVARJO Liikkuva mielenterveystyö peruspalveluissa Hannele Peräkoski, Taina Heikkinen Projektityöntekijä Sairaanhoitaja Tikkurilan sosiaali ja terveyskeskus 27.3.2007 TOIMINTA ALUEEN HENKILÖSTÖ
LisätiedotAsiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman,
Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman, Järvenpään kaupunki radanvarteen rakennettu asukkaita 41 000 kaksi terveysasemaa Asiakasvastaava täydennyskoulutus 30op
LisätiedotLasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa
Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa Hanketta hallinnoi Rovaniemen kaupunki Toteutuksesta vastaa Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Mukana Lapin
LisätiedotKeski-Suomen sairaanhoitopiiri
1 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri 31.5.2011 Keski-Suomen Arjen mieli -hanke 2011 2013 Laatua ja suunnitelmallisuutta mielenterveys- ja päihdetyön arkeen Keski-Suomessa Keski-Suomen Arjen mieli-hanke on
LisätiedotLiite 1. Huumehoidon tietojärjestelmän vuoden 2008 aineisto hoitopaikoittain
1 Liite 1. Huumehoidon tietojärjestelmän vuoden 2008 aineisto hoitopaikoittain tietoja alle 10 tietoja 10 29 Ensikoti Helmiina 124 Ensikoti Pihla / Avopalveluyksikkö Amalia 114 Ensikoti Pinja 124 Itäinen
LisätiedotPitkäaikaistyöttömät terveyskeskuksen ja sosiaalitoimen yhteisenä asiakkaana
Pitkäaikaistyöttömät terveyskeskuksen ja sosiaalitoimen yhteisenä asiakkaana Outi Pohjola Ylilääkäri, avovastaanotto Terveyspalvelukeskus Eija Savelius-Koski vs palveluesimies Nuorten ja aikuisten palvelut
LisätiedotPäihde- ja mielenterveystyön osaaminen aikuissosiaalityössä sekä yhteistyö eri toimijoiden välillä
Päihde- ja mielenterveystyön osaaminen aikuissosiaalityössä sekä yhteistyö eri toimijoiden välillä Mia-Veera Koivisto VTM, yksikön johtaja, Huume- ja katkaisuhoidon yksikkö, Vantaan päihdepalvelut Mitä
LisätiedotMiten on järjestetty Siun soten terveys- ja sairaanhoitopalvelut?
Miten on järjestetty Siun soten terveys- ja sairaanhoitopalvelut? Antti Turunen toimialuejohtaja 16.11.2017 Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Vastaanottopalvelut (kiireellinen
LisätiedotESPOON MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUJEN YKSIKKÖ ESPOOSSA 2015
ESPOON MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUJEN YKSIKKÖ ESPOOSSA 2015 Sosiaali- ja terveyslautakunta Esittelijä Eetu Salunen 1 Osana Espoon kaupungin terveyspalveluja mielenterveys- ja päihdepalvelut järjestää
LisätiedotTutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA:
Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien kuntouttavia asumispalveluja koskeva kyselytutkimus toteutettiin kolmen maakunnan alueella 2007 2008, Länsi-Suomen lääninhallituksen ja Pohjanmaa-hankeen yhteistyönä
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2013 1 (5) 49 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto toivomusponnesta joustavien ikärajojen ja lähetteettömien palvelujen jatkamisesta nuorten päihdepalveluissa ja -hoidossa
LisätiedotITÄ-JA KESKI-SUOMEN ALUEELLINEN JOHTORYHMÄ
MUISTIO 1 (5) 10.11.2010 ITÄ-JA KESKI-SUOMEN ALUEELLINEN JOHTORYHMÄ Aika perjantai 5.11.2010 klo 10.00 12.30 Paikka Itä-Suomen aluehallintovirasto, Mikkelin toimipaikka, Maaherrankatu 16, 2. krs., kokoushuone
LisätiedotETELÄ-SAVON SOTE. Pertunmaa Hans Gärdström
ETELÄ-SAVON SOTE Pertunmaa 19.2.2016 Hans Gärdström 22.2.2016 Jouko Luukkonen www.etelasavonsote.fi 2 22.2.2016 Jouko Luukkonen www.etelasavonsote.fi 3 22.2.2016 Jouko Luukkonen www.etelasavonsote.fi 4
LisätiedotPitkäaikaistyöttömien toimintakyvyn arvioinnin toimintamalli Rovaniemellä
Pitkäaikaistyöttömien toimintakyvyn arvioinnin toimintamalli Rovaniemellä Miia Palo Ylilääkäri, palvelupäällikkö Terveyspalvelukeskus Eija Savelius-Koski vt palveluesimies Nuorten ja aikuisten palvelut
LisätiedotEsperi Care Anna meidän auttaa
Esperi Care Anna meidän auttaa Esperi palvelee, kasvaa ja kehittää. Valtakunnallinen Esperi Care -konserni tarjoaa kuntouttavia asumispalveluja ikääntyneille, mielenterveyskuntoutujille ja vammaispalvelun
LisätiedotKuntien ja järjestöjen yhteistyö. Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011. Ehkäisevä päihdetyö
Kuntien ja järjestöjen yhteistyö ehkäisevässä päihdetyössä Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011 Raittiustoimisto Lappeenranta Ehkäisevää päihdetyötä
LisätiedotMiten päihdepalveluja l tulisi kehittää?
Keskustelukahvila 14.10.-16.12.201310 16 12 2013 Miten päihdepalveluja l tulisi kehittää? Työryhmä kehittäjätyöntekijä suunnittelija kokemusasiantuntija Sosiaalityönopiskelija Alkutilanne: suunnittelussa
LisätiedotKunnan asumispalvelut ja rikostaustaisten asumisen tuki
Kunnan asumispalvelut ja rikostaustaisten asumisen tuki VAT-verkosto 6.9.2017, Oulu Palveluesimies Katja Karppinen Oulun kaupunki, päihdeasumispalvelut Kenttätien palvelukeskus Kenttätien palvelukeskuksessa
LisätiedotMielenterveys- ja päihdesuunnitelma
Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö
LisätiedotIkäihmisten alkoholinkäyttö palvelutaloissa. Eija Kaskiharju Anne-Katri Kemppainen Ikäinstituutti Vanhustyön vastuunkantajat 14.10.
Ikäihmisten alkoholinkäyttö palvelutaloissa Eija Kaskiharju Anne-Katri Kemppainen Ikäinstituutti Vanhustyön vastuunkantajat 14.10.2011 Päihdepelisäännöt palvelutaloihin 2009-2011 Toimintatutkimuksellinen
LisätiedotMielenterveyskuntoutujien asumispalvelut, Helsingin malli. Nimi ovessa- hankkeen Helsingin kehittämisverkoston tapaaminen 11.5.2011 Raili Hulkkonen
Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut, Helsingin malli Nimi ovessa- hankkeen Helsingin kehittämisverkoston tapaaminen 11.5.2011 Raili Hulkkonen SAS-toiminnat aikuisten vastuualueen sosiaalihuoltolain
LisätiedotELY-keskuksen palvelut
ELY-keskuksen palvelut Hoivayrittäjien tilaisuus 6.10.2011 Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 11.10.2011 1 Yrittäjäkoulutukset ja valmennuspalvelut Yrittäjäkoulutusta Ideasta yritykseksi -päivä,
LisätiedotPelipilotin kehittäjäverkosto Kokkola Vaasa Keski-Pohjanmaa
Pelipilotin kehittäjäverkosto Kokkola Vaasa Keski-Pohjanmaa Alue Asukasluku 31.12 2011 Kokkola 46 585 Keski-Pohjanmaa 68 484 Välimatkat 109 km maakunnan sisällä Kokkolasta Vaasaan 124 km Vaasan kaupunki
LisätiedotLappeenrannan kaupungintalo, kaupunginhallituksen huone (4. krs)
Työvaliokunta Aika Tiistai 19.12.2017 klo 9.00 11.28 Paikka Lappeenrannan kaupungintalo, kaupunginhallituksen huone (4. krs) Osallistujat Kimmo Jarva Rami Hasu Harri Anttila Kaisa Heino Vesa Huuskonen
LisätiedotRisto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)
Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee
LisätiedotPÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM
PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet Kari Haavisto, STM Alkoholin kulutus ennätystasolla 100 % alkoholia henkeä kohti 1901-2004 9 8 7 1919 kieltolaki 2004 matkustajatuonti + alkoholiveron alennukset
LisätiedotKouvolan päihdestrategia 2009-2012
Kouvolan päihdestrategia 2009-2012 Timo Väisänen Palvelujohtaja A-klinikkasäätiö / Järvenpään sosiaalisairaala Rakenne Taustaa Päihteiden käytön nykytilanne Kouvolassa Kouvolan päihdepalvelut Päihdestrategian
LisätiedotAika: Tiistai klo Paikka: Keski Suomen keskussairaala, Neuvotteluhuone 5 Ohjausryhmän jäsenet: Jyväskylän perusturvalautak.
1 Keski Suomen sairaanhoitopiiri Muistio Jyväskylän terveydenhuollon yhteistoimintaalueen ja Keski Suomen sairaanhoitopiirin aikuispsykiatrian avohoidon yhdistämistä valmistelevan ohjausryhmän kokouksesta
LisätiedotTerveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palvelut Markku Oinaala
Terveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palvelut 2013 Markku Oinaala 7.2.2013 Terveydenhuollon palvelut, palvelusopimus 2013 Terveydenhuollon palvelut sisältävät: lääkäreiden ja hoitajien vastaanottotoiminnan,
LisätiedotOulun kaupungin päihdepalvelut. Liisa Ikni
Oulun kaupungin päihdepalvelut Liisa Ikni Ehkäisevä päihdetyö Neuvontaa, tukea, tietoa, teemaviikkoja, kampanjoita, kursseja ja ryhmiä Taitolaji ryhmä alkoholinkäytöstään huolestuneille Tupakasta luopumisryhmä
LisätiedotVäli-Suomen Ikäkaste Äldre-kaste II kehittämishanke Päijät-Hämeen Pätevä-osahanke
Väli-Suomen Ikäkaste Äldre-kaste II kehittämishanke Päijät-Hämeen Pätevä-osahanke 14.2.2013 Kristiina Hyytiälä, projektipäällikkö Mari Peltomaa, projektisuunnittelija Pätevän tavoitteet ja toimenpiteet
Lisätiedot4 Seuraava kokous sovittiin pidettäväksi 3.9.09 klo 12.00-14.00 Kittilässä Muistion kirjasi puheenjohtaja Asta Niskala kehittämispäällikkö, Poske
Lapin päihdepalveluiden kehittäminen osana päihdetyön kehittämisyksikkörakennetta / Tunturi-Lapin seudullisen päihdetyön kehittäminen / Projektiryhmän kokous Aika: 27.4.2009 klo 12.00 13.40 Paikka: Muonion
Lisätiedot,6 % 44,6 % 0,0 % 20,0 % 40,0 % 60,0 % 80,0 % 100,0 % Kaikki (KA:3.18, Hajonta:2.43) (Vastauksia:606)
1 (6) KENELLÄ ON VASTUU NUORILLE ANNETTAVASTA PÄIHDEKASVATUKSESTA Selvitys yläkouluikäisten nuorten vanhempien ajatuksista koskien nuorille suunnattua päihdekasvatusta ja nuorten päihteidenkäyttöä Etelä-Karjalassa
LisätiedotJääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut
Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut Liian päihdeongelmainen mielenterveyspalveluihin tai liian sairas
LisätiedotOpioidiriippuvuuden vieroitus- ja korvaushoidon haasteet ja ongelmat
Opioidiriippuvuuden vieroitus- ja korvaushoidon haasteet ja ongelmat Syksyllä 2011 tehdyn STM:n selvityksen tuloksia korkeakouluharjoittelija Laura Sohlberg, THL VTT Anna Leppo 28.11.2012 Opioidiriippuvuuden
LisätiedotTERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014
TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014 Asiakkaan valinnan mahdollisuudet laajenevat edelleen 1.5.2011 alkaen on ollut mahdollista valita hoidosta vastaava terveysasema oman kunnan tai yhteistoiminta-alueen
LisätiedotSosiaalipalvelut Terveystalo/Kymsote
Sosiaalipalvelut Terveystalo/Kymsote Lasten-, nuorten- ja perheiden palvelut Perheiden sosiaalityö sisältää virka-aikaisen lastensuojelun päivystyksen ja sosiaalihuoltolain mukaisen ilmoitusten vastaanoton
LisätiedotOpiskelijan parempaa terveyttä
Opiskelijan parempaa terveyttä FAKTA YTHS toimii aktiivisesti opiskelijoiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. YTHS on opiskeluterveydenhuollon asiantuntija Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö (YTHS)
LisätiedotPalaveri on hyvä pitää 1-2 viikkoa ennen suunniteltua siirtymistä.
Siirtymäpalaveri Päihdeongelmaisen asiakkaan siirtyminen palvelusta toiseen sisältää aina riskejä. Monia riskejä voidaan kuitenkin pienentää hyvällä valmistautumisella. Siirtymisessä tulisi noudattaa ns.
LisätiedotMieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM
Mieli 2009 työryhmän ehdotukset Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM Mieli -2009 Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman työryhmän ehdotukset mielenterveys-
LisätiedotTAULUKKO 1 KUNTIEN RAHOITTAMAT KULJETUKSET VUONNA 2010 MAAKUNNITTAIN KÄYTTÖTARPEEN MUKAAN (1 000 ) TAULUKKO 2
TAULUKKO 1 KUNTIEN RAHOITTAMAT KULJETUKSET VUONNA 2010 MAAKUNNITTAIN KÄYTTÖTARPEEN MUKAAN (1 000 ) Alue Avoin joukko- Opetustoim. Sos. toimen Terv.huollon Yhteensä 2009 2008 liikenne kulj. kulj. kulj.
Lisätiedot2 RANUAN KUNNAN PÄIHDEPALVELUPOLKUMALLINNUS
2 RANUAN KUNNAN PÄIHDEPALVELUPOLKUMALLINNUS Pilotin nimi Ranuan kunnan päihdepalvelupolkumallinnus Alue Etelä Lappi/Ranua Aloituspvm 31.10.2013 Lopetuspvm 31.5.2015 Liittyy seuraavaan Hakusessa hankkeen
LisätiedotPIENET POHJALAISET PÄIHDEPÄIVÄT. Kokkola 19.-20.11.2007. Roger Nordman. Ylitarkastaja SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ.
PIENET POHJALAISET PÄIHDEPÄIVÄT Kokkola 19.-20.11.2007 Ylitarkastaja Alkoholin kulutus ennätystasolla 100 % alkoholia henkeä kohti 1901-2004 9 8 7 1919 kieltolaki 2004 matkustajatuonti + alkoholiveron
LisätiedotTehostettu kotikuntoutus ja kuntoutumisen potentiaalin tunnistaminen
Tehostettu kotikuntoutus ja kuntoutumisen potentiaalin tunnistaminen Toimintaterapeutit Jenni Heinäharju ja Anne Ronkainen Helsingin sosiaali- ja terveystoimiala / Toimintaterapiapalvelut Asiakkaan kuntoutumisen
LisätiedotKOTIA KOHTI. Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla. Hanna Sallinen 17.2.2011
KOTIA KOHTI Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla Hanna Sallinen 17.2.2011 Asumispalvelut Vantaalla -Asumispalveluiden toimintayksikkö on osa aikuissosiaalityötä -Asumispalvelujen toimintayksikkö
LisätiedotVäistö Väkivaltatyön käytännön toimintatapojen kehittäminen Itä- Suomessa. Kehittäjäsosiaalityöntekijä Olli Humalamäki
Väistö 2014-2015 Väkivaltatyön käytännön toimintatapojen kehittäminen Itä- Suomessa Kehittäjäsosiaalityöntekijä Olli Humalamäki Hankkeen tarkoitus Vahvistetaan hankealueen kuntien väkivaltaosaamista ja
LisätiedotSOPIMUSVUOREN PSYKIATRINEN KOTIKUNTOUTUS-PROJEKTI
Association & Foundation SOPIMUSVUOREN PSYKIATRINEN KOTIKUNTOUTUS-PROJEKTI Katariina Ruuth, projektijohtaja Tampere 18.10.2011 Association & Foundation Ry/Oy Tarjoaa mielenterveyskuntoutus- ja dementiahoitokotipalveluita
Lisätiedot