Taloudellinen tilanne ja kehitysnäkymät Verotus Valtionosuudet vuonna 2001 Kirjanpitoon ja tilastointiin liittyviä ohjeita

5/2000 12.9.200 Taloudellinen tilanne ja kehitysnäkymät Verotus Valtionosuudet vuonna 2001 Kirjanpitoon ja tilastointiin liittyviä ohjeita Vastuuhenkilö Martti Kallio 1

Kuntatalous Kommunalekonomi Nro/nr 5/2000 Lehti ilmestyy 7 kertaa vuodessa Infobladet utkommer 7 gånger per år Julkaisija Utgivare Suomen Kuntaliitto Finlands Kommunförbund Toinen linja 14 Andra linjen 14 00530 Helsinki Helsingfors puh./tfn (09) 7711 fax (09) 771 2570 http://www.kuntaliitto.fi Painosmäärä 1400 kpl Upplaga 1400 st Painopaikka Tryckeri Kuntatalon Painatuskeskus, Helsinki Tryckericentralen i Kommunernas hus i Helsingfors Tilaushinnat Tiedotetta toimitetaan kuntiin ja kuntayhtymiin yksi ilmainen kappale. Alla kommuner och samkommuner får ett gratis exemplar av infobladet. Lisätilaukset 400 mk/v/kpl. Kuntatalouden vastuualueelta/ Raija Haaja, p. (09) 771 2077 tai fax. (09) 771 2570 Extra årsprenumerationer à 400 mk kan beställas av Raija Haaja, fax (09) 771 25 70 Tiedote on myös internetissä Kuntaliiton kotisivulla Infobladet finns också på Kommunförbundets webbsidor http://www.kuntaliitto.fi Vastuuhenkilöt/Ansvarspersoner Martti Kallio Sisko Myöhänen Toimittaneet Sammanställt av Raija Haaja SISÄLLYSLUETTELO Sivu Taloudellinen tilanne ja kehitysnäkymät 3 Yleinen taloudellinen tilanne Kuntatalouden näkymät vuosina 2000-2001 Kuntien verotulojen kehitys Verotus 5 Tuloveroprosentin ilmoittaminen Verovuoden 1999 verotus ja maksuunpanotilitys Verovuosien 1997-2002 verotus Kunnallisveron tilitykset verovuosilta 2000 ja 2001 Yhteisöveron jako-osuudet Vuoden 2000 kiinteistövero Rakentamattoman rakennuspaikan kiinteistövero Verotuskustannukset Kiinteistöveroa koskeva KHO:n päätös Arvonlisäveroasioita Valtionosuudet vuonna 2001 9 Yleistä Verotuloihin perustuva tasaus Yleinen valtionosuus Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuus Kustannus- ja tehtävämuutoksia Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuudet Valtionosuuden arviointi Yksikköhinnat Ammatillinen koulutus ja ammattikorkeakoulu Vuokratilat ja investointilisä Kirjanpitoon ja tilastointiin liittyviä ohjeita 21 Eläkemenoperusteisen KVTEL-maksun kohdistaminen Huollettavien varat ja pääomat kirjanpidossa Kunnan ja kuntayhtymän tilinpäätösmalli KILA:n yleisohje kon. kirjanpidossa käytettävistä men. Esiopetuksen valtionosuusjärjestelmän tedot vuonna 2000 JHTT-yhteisöt 23 Liitteet Yleinen taloudellinen tilanne (liite 1) Kunta-alan palkkasumman kehitys (liite 2) Kuntatyöantajan sosiaalivakuutusmaksuja (liite 3) Kuntien verotulot 1998-2001, mrd. mk (liite 4) Kuntien ja kuntayhtymien tuloslaskelma (liite 5a) Kuntien ja kuntayhtymien rahoituslaskelma (liite 5b) Kuntien siirtymätasaukset vuonna 2001 (liite 6) Alust. lask. verot. perust. valt.os. tasauksesta (liite 7) Ennakkotieto yleisen valtionosuuden määristä (liite 8) Ennakkotieto sos.- ja terv.huollon valtionosuudesta (liite 9) Valtionosuus vuonna 2001 (liite 10) Esimerkki perusopetuksen tunnusluvun määräytymisestä (liite 11) Perusopetuksen vuoden 2000 yksikköhinnan laskentaper. (liite 12) Lukion vuoden 2001 yksikköhinnan laskentaperusteet (liite 13) Perusopetuksen yksikköhintaesimerkki v:n 2000 per. (liite 14) Esimerkki amm. koul. laskentaperusteiden muod. (liite 15) Esiopetuksen valtionosuusjärjestelmän tiedot v. 2000 (liite 16

Taloudellinen tilanne ja kehitysnäkymät Yleinen taloudellinen tilanne Kokonaistuotanto lisääntyi vuonna 1999 noin 4 %. Valtiovarainministeriö ennustaa tuotannon määrän kasvavan tänä vuonna 5,2 %. Taloudelliset ennustelaitokset ovat esittäneet tätäkin korkeampia kasvulukuja vuodelle 2000. Taloudellisen kasvun arvioidaan jatkuvan suotuisana myös ensi vuonna. Yleisesti tuotannon kasvuennusteet vuodelle 2001 ovat runsaan neljän prosentin luokkaa. Myös keskipitkällä aikavälillä taloudelliset näkymät ovat hyvät. Lähivuosina voidaan saavuttaa jopa neljän prosentin keskimääräinen vuotuinen tuotannon lisäys. Työttömien lukumäärä on vuonna 2000 keskimäärin lähes 250 000 henkilöä. Työttömyysaste on tänä vuonna keskimäärin 9½ %. Työllisten määrä kasvoi viime vuonna nopeasti ja vahva talouskasvu lisää työvoimatarvetta kuluvana vuonna ja ensi vuonna. Työllisten määrä lisääntynee kumpanakin vuonna keskimäärin noin 50 000 henkilöä. Työttömyys on kuitenkin alentunut arvioitua hitaammin. Työttömänä arvioidaan olevan vuonna 2001 keskimäärin runsas 8½ % työvoimasta eli 220 000 henkilöä. Yleinen hintataso on kohonnut kuluvan vuoden alkupuoliskolla nopeasti. Inflaation arvioidaan kuitenkin hidastuvan loppuvuodesta. Kuluttajahinnat noussevat vuonna 2000 keskimäärin 3 %. Vuonna 2001 inflaatio arvioidaan kahdeksi prosentiksi. Raakaöljyn hinnan, euron kurssin, yleisen korkotason ja erityisesti mahdollisen tulopoliittisen ratkaisun tasosta riippuu, minkälaiseksi hintojen kehitys ensi vuonna Suomessa muodostuu. Liitteessä 1 on esitetty ennakkotietoja ja arvioita eräiden kunnallistalouden kannalta keskeisten kokonaistaloudellisten muuttujien kehityksestä vuosina 1998-2001. Arviot vuosille 2000 ja 2001 perustuvat valtion budjetissa julkaistuun taloudelliseen katsaukseen, joka on luettavissa valtiovarainministeriön Internet-sivuilta osoitteesta http://www.vn.fi/vm/kansantalous. Kuntatalouden näkymät vuosina 2000-2001 Kuntien ja kuntayhtymien palkkasumma kasvanee tänä vuonna lähes 4 % eli hieman nopeammin kuin kunta-alan ansiotasoindeksi. Paikallisten säästösopimusten ja muiden henkilöstösäästöjen johdosta palkkasumman kehitys kunnittain kuitenkin vaihtelee. Vuotta 2001 koskeva palkkasumman noin 4 prosentin kasvuarvio perustuu laskentaoletukseen, jonka mukaan kunta-alan ansiotasoindeksi kohoaa ensi vuonna 3½ %. Kuntien velvoitteita lisätään, mikä aiheuttaa paineita henkilöstön lukumäärän kasvuun. Tämän johdosta kuntien ja kuntayhtymien palkkasumman kasvu voi olla arvioitua nopeampaakin. Kuntatalous 5/00 3

Liitteessä 2 on esitetty eräiden muutostekijöiden vaikutukset kunta-alan palkkasumman kehitykseen vuosina 1994-2001. Toteutuneet ansiotasoindeksin ja kokonaismuutoksen luvut perustuvat Tilastokeskuksen tietoihin. Jaottelu muihin tekijöihin perustuu Kuntaliiton erillisselvityksiin. Kuntatyönantajan vuodelle 2000 vahvistetut sosiaaliturvamaksut pysynevät vuonna 2001 kuluvan vuoden tasolla. Työttömyysvakuutusmaksu saattaa hieman alentua. Kuntatyönantajan keskimääräinen ennakollinen KVTEL-maksu kohonnee 0,3 %. Opettajien eläkemaksu kohoaa kolme prosenttiyksikköä ja se on 16 % vuonna 2001. Liitteessä 3 on esitetty vuosien 1994-2001 kuntatyönantajan sosiaalivakuutusmaksuprosentteja. Vuoden 2001 luvut ovat ennakkotietoja. Kuntien verotulojen kehitys Kuntien tilinpäätösten mukaiset verotulot olivat vuonna 1999 noin 72 mrd. mk. Kuntien verotulojen arvioinnissa käytettyjä oletuksia on selvitetty kesäkuussa kunnille toimitetussa Kuntien verotulojen ennustaminen -julkaisussa. Ennustekehikon luvut perustuivat niihin tietoihin ja arviointeihin, jotka olivat käytettävissä kesäkuun alussa. Kesäkuussa tehtyihin vuosia 2000 ja 2001 koskeviin verotuloja koskeviin kokonaislukuihin ei ole tässä tilanteessa katsottu tarpeen tehdä muutoksia. Kuntien verotulojen tilitysten arvioidaan kasvavan tänä vuonna lähes 8 % ja ne ovat kaikkiaan 77,7 miljardia markkaa. Kuntien verotulojen lisäys johtuu erityisesti yhteisöveron tilitysten kasvusta, joka on noin 3 mrd. markkaa. Yhteisöveroa tilitetään kunnille tänä vuonna kaikkiaan 15,5 mrd. mk. Kunnallisveron tilityksiä lisää mm. palkkasumman tälle vuodelle arvioitu runsaan kuuden prosentin kasvu. Vähennyksiin tehdyt perustemuutokset puolestaan pienentävät kunnallisveroa. Kuntaryhmän jako-osuutta on tälle vuodelle alennettu, mikä osaltaan vaikuttaa myös kunnallisveron tilityksiä vähentävästi. Verovuoden 2000 ennakonpidätysten arvioidaan lisääntyvän kokonaisuudessaan tänä vuonna 3 ½ - 4 %. Kuntien verotulojen arvioimiseen vuodelle 2001 liittyy monia epävarmuustekijöitä. Lähtökohtana on verraten suotuisan talouskasvun jatkuminen myös ensi vuonna, mikä näkyy muun muassa kuntien kunnallisveron veropohjan runsaan 4 % kasvuna. Tulopoliittisen ratkaisun taso ja työsuhdeoptioiden kehitys vaikuttavat osaltaan veropohjan muutokseen. Kunnallisverotuksen vähennyksiin tehtävät perustemuutokset pienentävät verotuloja noin puolisen miljardia markkaa. Kunnallisveron tilitykset vuonna 2001 ovat 62,7 mrd. mk. Kuntien yhteisöveron tilitysten arvioidaan vähenevän ensi vuonna tämän vuoden tilitysten tasosta, mikä johtuu ns. täydennysmaksujen arvioidusta pienenemisestä. Kuntien yhteisöveron jako-osuuteen vaikuttaa verotulotasauksen muutos, minkä arvioidaan alentavan kuntien jako-osuutta. 4 Kuntatalous 5/00

Liitteessä 4 on esitetty kuntien verotulot tulolajeittain vuosina 1998-2001. Verotuloennusteet on päivitetty Suomen Kuntaliiton Internet-sivuille osoitteella: http://www.kuntaliitto.fi asiakohdassa kunnallistalous, verotus, verotuloennusteet. Liitteissä 5a ja 5b on esitetty tilastokeskuksen julkaisemat tiedot kuntien ja kuntayhtymien tuloslaskelmasta ja rahoituslaskelmasta vuosilta 1998-1999. Vuosien 2000 ja 2001 luvut ovat Kuntaliiton arvioita. Niitä on tarkennettu kesäkuussa tehdyistä arvioista kuluvana vuonna saatujen tietojen perusteella. Arvioissa on otettu huomioon myös valtion ensi vuoden talousarvioesitystä koskevat budjettiriihen päätökset. Kuntataloutta kokonaisuutena tarkastellen näyttää siltä, että kuluvana vuonna kuntien yhteenlaskettu vuosikate kohoaa viime vuoden tasosta. Ensi vuonna tilanne säilyy kokonaisuutena ottaen kuluvan vuoden tasolla. Kuntien talouden erot ovat suuret. Tänä vuonna kuntatalouden eriytymiskehitykseen vaikuttavat erityisesti verotulojen hyvinkin erilainen kehitys. Tämänsuuntainen kehitys jatkuu myös ensi vuonna. Valtionosuuksien lähinnä nelivuotistarkistuksen johdosta aiheutuva kasvu vuonna 2001 jossain määrin hillitsee eriytymistä. Samaan suuntaan vaikuttavat verotulotasausten muutokset. Yhteisöveron kuntakohtaisten jako-osuuksien muuttuminen ensi vuoden alussa aiheuttaa suurta epävarmuutta yksittäisen kunnan yhteisöveron kehityksen arvioinnissa. Lisätiedot: Juhani Turkkila, p. (09) 771 2095 Verotus Tuloveroprosentin ilmoittaminen Tällä hetkellä voimassa olevien säännösten mukaan kuntien tulee ilmoittaa tulovero- ja kiinteistöveroprosenttinsa Verohallitukselle viimeistään verovuotta edeltävän vuoden marraskuun 17 päivänä. Täten vuoden 2001 veroprosentit ilmoitetaan Verohallitukselle viimeistään 17 päivänä marraskuuta 2000. Vuoden 2001 verokortit tulevat voimaan helmi- tai maaliskuun alussa 2001, päätöstä asiasta ei vielä ole tehty. Verovuoden 1999 verotus ja maksuunpanotilitys Verovuoden 1999 verotus valmistuu lokakuun 2000 lopussa. Kunnille toimitetaan syyskuun 15 päivään mennessä täydennetyt tiedot valmistuvasta verotuksesta. Kuntien ko. tilanteen mukaiset äyrimäärät löy- Kuntatalous 5/00 5

tyvät sen jälkeen Internet-sivulta osoitteesta:http://www.vero.fi/ kohdasta (verotilitykset). Verovuoden 1999 ansio- ja pääomatulojen verojen osalta tehdään marraskuussa maksuunpanotilityksen kaltainen tilitys. Verovuodelta jo tilitetyt verot oikaistaan vastaamaan lopullisen verotuksen mukaisia maksuunpanosuhteita. Lisäksi kunnilta vähennetään näiden osuus verovelvollisille verovuodelta 1999 maksettavista ennakonpalautuksista. Valmistelutilanteen per 21.8. mukaisten ajojen perusteella laskettu ns. maksuunpanotilityksen kerroin on 0,92. Koska verotuksen valmistelu on vielä kesken, niin kerroin saattaa vielä muuttua. Kunta voi arvioida siltä marraskuussa verovuodelta 1999 perittävän määrän em. maksuunpanotilityksen kertoimen avulla. Kertoimella kerrotaan kunnan verovuoden 1999 kunnallisveron maksuunpano (ansiotuloäyrit x tuloveroprosentti), jolloin saadaan kunnan arvioitu osuus maksuunpanotilityksessä. Kun kunnan maksuunpanotilityksen mukaisesta osuudesta vähennetään kunnalle verovuodelta 1999 jo tilitetyt ennakonpidätykset ja muut kuin yhteisöjen kannossa maksetut ennakot, niin saadaan arvio kunnalta maksuunpanotilityksessä perittävästä määrästä. Ansio- ja pääomatulojen verojen lisäkantoerien eräpäivät ovat 4.12.2000 ja 6.2.2001. Täten kunnat saavat eräpäivinä kertyneet verot tammikuussa ja maaliskuussa 2001. Verovuosien 1997-2002 verotus Verontilityslain mukaan verovelvollisille suoritettavat ennakonpalautukset peritään muilta veronsaajilta palautuskuukautta seuraavana kuukautena. Lakiin sisältyvän siirtymäsäännöksen mukaan verovuosien 1997-2002 ennakonpalautukset vähennetään kuitenkin verotuksen päättymiskuukaudelta tehtävässä tilityksessä. Kunnallisveron tilitykset verovuosilta 2000 ja 2001 Tavoitteena on, että verovuoden 2000 ennakkoperinnän jako-osuuksia oikaistaan joulukuussa 2000 tehtävässä tilityksessä. Tällöin muutetaan paitsi yksittäisten kuntien myös veronsaajaryhmien jako-osuudet. Jako-osuuksien muutoksen yhteydessä oikaistaan verovuodelta jo tilitetyt verot vastaamaan uusia jako-osuuksia. Myös verovuodelle 2001 lasketaan sekä uudet ryhmäosuudet että yksittäisten kuntien jako-osuudet, joita sovelletaan ensimmäisen kerran helmikuussa 2001 tehtävässä tilityksessä. Laskettaessa verovuodelle 2000 ja 2001 yksittäisten kuntien jako-osuuksia käytetään verovuoden 1999 ansiotuloäyrejä. Useiden kuntien ansiotuloäyreihin sisältyy huomattava määrä optiovoitoista johtuvia äyrejä. Edellä mainitut äyrit ovat usein kertaluonteisia. Laskettaessa tulevia jako-osuuksia ns. optioäyrit pitäisi poistaa laskennassa käytettävistä ansiotuloäyreistä, jotta 6 Kuntatalous 5/00

kunta ei saa liikaa verotuloja. Mitään yleistä optioäyrien poistamismenettelyä ei toteutettane. Tilanne saattaa olla myös sellainen, että kunnan verovuoden 1999 ansiotuloäyreihin ei sisälly ns. optioäyrejä, mutta niitä tulee sisältymään verovuosien 2000 ja/tai 2001 ansiotuloäyreihin. Tällöin kunta saa liian vähän verotuloja ennakkoon verovuosilta 2000 ja/tai 2001. Jos kunta haluaa optioäyrit poistettavaksi ansiotuloäyreistä laskettaessa verovuosien 2000 ja 2001 jako-osuuksia tai jos kunta haluaa verovuosien 2000 ja/tai 2001 ansiotuloäyreihin lisättäväksi ns. optioäyrit kunnan tulee marraskuun loppuun mennessä kirjallisesti hakea muutosta valtiovarainministeriöltä. Osoite on: Valtiovarainministeriö, Vero-osasto, Merja Taipalus, PL 28, 00023 Valtioneuvosto Hakemuksesta pyydetään lähettämään kopio Kuntaliittoon Juha Mynttiselle, osoite on: Suomen Kuntaliitto, PL 200, 00531 Helsinki. Yhteisöveron jako-osuudet Verontilityslain muutosesityksen mukaan kuntaryhmän yhteisöveron jakoosuus on verovuodesta 2001 alkaen 37,25 %, jota alennetaan tai korotetaan verotulotasauksen muutoksen perusteella. Koelaskelmaan perustuva muutos otetaan huomioon siltä osin kuin se aiheutuu yhteisöverouudistuksesta ja siirtymisestä verotulotasauksessa kahden vuoden viiveeseen verovuoden ja tasausvuoden välillä. Ennakkolaskelman perusteella jako-osuus olisi 35,93 %. Yksittäisille kunnille lasketaan uudet yhteisöveron jako-osuudet tammikuussa 2001. Jako-osuudet otetaan käyttöön todennäköisesti helmikuussa. Otettaessa uudet osuudet käyttöön oikaistaan samalla verovuosilta 2000-2002 jo tilitetyt verot vastaamaan uusia jako-osuuksia. Lisätiedot: Juha Mynttinen, p. (09) 771 2079 Mikael Enberg, p. (09) 771 2540 Martti Kallio, p. (09) 771 2082 Vuoden 2000 kiinteistövero Verohallituksen alustavan arvion mukaan vuoden 2000 kiinteistöveron tuotto kunnille on noin 3,5 miljardia markkaa. Se on noin 300 miljoonaa markkaa enemmän kuin viime vuonna. Alle tuhannen markan kiinteistövero on maksettava kerralla ensimmäisenä eräpäivänä. Edellä mainittua suurempi vero maksetaan kahdessa erässä. Kiinteistöveron eräpäivät ovat 20.9. ja 2.11. Täten eräpäivinä kertyneet verot tilitetään kunnille lokakuussa ja marraskuussa. Kuntatalous 5/00 7

Rakentamattoman rakennuspaikan kiinteistövero Laki kiinteistöverolain muuttamisesta (1026/1999), joka tuli voimaan 15.11.1999 mahdollistaa sen, että kunnanvaltuusto voi ensimmäisen kerran vuodelle 2001 määrätä 12a :ssä mainitun rakentamattoman rakennuspaikan kiinteistöveroprosentin, joka on vähintään 1,00 ja enintään 3,00. Kiinteistöverolain 20a :n mukaan kunta, joka määrää rakentamattoman rakennuspaikan kiinteistöveroprosentin, selvittää samalla vuosittain ne rakennuspaikat, jotka täyttävät rakentamattoman rakennuspaikan kiinteistöveron edelletykset, ja ilmoittaa ne samoin kuin muut tarpeelliset tiedot ja asiakirjat verovirastolle verotuksen toimittamista ja muutoksenhakua varten. Verohallitus antaa tarkempia määräyksiä annettavista tiedoista, tietojen antamisen ajankohdasta ja tavasta. Verohallitus laatii rakentamattoman rakennuspaikan kiinteistöverosta asiakastiedotteen. Tiedote tullaan saattamaan yleisön tietoon syyskuun alussa verotoimistoissa jaettavaksi, verohallinnon Internet-sivuilla, kunnissa jaettavaksi ja Kuntaliiton Internet-sivuilla. Kuntaliiton yhdyskunta, tekniikka ja ympäristöyksikkö antaa asiasta syyskuun alussa ohjeen. Lisätiedot: Juha Mynttinen, p. (09) 771 2079 Tom Granström, p. (09) 771 2269 Verotuskustannukset Vuonna 2001 kunnilta perittävien verotuskustannusten arvioidaan kasvavan valtion tulo- ja menoarvioesityksen perusteella noin 8-9 prosenttia verrattuna vuonna 2000 perittyihin kustannuksiin. Kustannusten suuri nousu johtuu vuoden 2000 atk-järjestelmien varmistamisesta, euroon siirtymisestä, tiedostojen yhteensovittamisesta ja konekannan uusimisesta. Kiinteistöveroa koskeva korkeimman hallinto-oikeuden päätös Korkein hallinto-oikeus on antanut 20.7.2000/2060 voimansiirtolinjan kiinteistöveroa koskevan päätöksen. Päätös on seuraava: Voimayhtiön 220 kilovoltin voimansiirtolinja käsitti pylväät, johtimet, eristimet ja muut laitteet. Pylväät koostuivat pylväsjaloista, orsista ja eristinketjuista. Pylväät kiinnitettiin maahan asentamalla betoniset perustukset sekä pylväsjaloille että harusvaijereille. Sekä pylväät että voimansiirtojohdot voitiin siirtää ja käyttää uuden voimansiirtolinjan osina. Katsottiin, ettei voimansiirtolinja eivätkä linjaan kuuluvat yksittäiset pylväät olleet kiinteistöverolain 2 :n 2 momentissa tarkoitettu rakennelma. Verovuosi 1997. Arvonlisäveroasioita Arvonlisäveron palautusten takaisinperintä 8 Kuntatalous 5/00

Arvioidaksemme ensi vuoden arvonlisäveron takaisinperintää olemme kysyneet suurimmilta kunnilta ja kuntayhtymiltä, jotka edustavat suurta osaa maan asukasluvusta, kuluvan vuoden kuuden ensimmäisen kuukauden palautustiedot. Palautustietojen ja kassavirtalaskelmien perusteella olemme arvioineet, että ensi vuoden takaisinperittävä määrä on 1 050 mk/asukas. Korostamme, että tieto on ennakkotieto ja että lopullinen määrä saadaan selville vasta ensi vuoden toukokuussa. Lisätiedot: Juha Mynttinen, p. (09) 771 2079 Valtionosuudet vuonna 2001 Yleistä Valtion vuoden 2001 talousarvion yhteydessä korjataan puolet todetusta kustannustenjaon jälkeenjääneisyydestä. Kyseessä on kuntien valtionosuuslain mukainen ns. nelivuotistarkistus. Tarkistus on yhteensä 1 251 mmk, josta kuntien osuus on 1 068 mmk. Opetustoimen yksikköhintoja korjataan 796 mmk:lla, josta kuntien osuus 613 mmk. Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksia korjataan 455 mmk. Valtionosuuksien indeksitarkistukset ovat 1,2 prosenttia eli 340 mmk, josta kuntien osuus on 303 mmk. Indeksitarkistukset puolitetaan. Sen lisäksi otetaan huomioon vuoden 1999 liian suureksi arvioitu indeksitarkistus 0,4 prosenttiyksikköä. Täysimääräinen korotus olisi ollut 3,1 prosenttia ja puolitettu tarkistus 1,6 prosenttia. Valtionosuuksien määrässä otetaan huomioon valtionosuusuudistukseen liittyvät siirtymätasauslisät (vielä 28 kunnalla) sekä verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus (tasauslisä ja tasausvähennys). Tasauserät jaetaan valtionosuuksien maksatuksessa niin, että 6 prosenttia kohdistuu yleiseen valtionosuuteen, 37 prosenttia opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuteen ja 57 prosenttia sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuteen. Jäljellä olevat siirtymätasauslisät on esitetty liitteessä 6. Valtion talousarvioesityksen mukaan opetustoimen lykättyjä käyttötalouden loppueriä maksetaan ensi vuonna 322 mmk. Sosiaali- ja terveydenhuollon loppuerät on maksettu kokonaan. Kuntien harkinnanvaraisiin rahoitusavustuksiin varataan 320 mmk. Verotuloihin perustuva tasaus Verotuloihin perustuvassa valtionosuuksien tasauksessa käytettävät lopulliset verotustiedot saadaan vasta vuoden vaihteen tienoilla. Tasauksen laskentaperusteena käytettävän verovuoden viive on supistettu kolmesta vuo- Kuntatalous 5/00 9

desta kahteen eli vuoden 2001 verotulotasauslaskelmassa käytetään vuodelta 1999 valmistuvan verotuksen tietoja (A kuntien valtionosuudesta annetun asetuksen muuttamisesta 1065/98 2 ja voimaantulosäännös). Yhteisöveron maksuunpano-osuuslaskelmat valmistunevat vasta vuoden loppuun mennessä, jonka jälkeen voidaan vasta laskea lopullinen tasauslaskelma. Tasauksen määrään vaikuttaa myös yhteisöveron jako-osuuksien muuttuminen ja yhteisöverouudistuksen asteittainen toteuttaminen, jonka vaikutukset alkavat verotulotasauksessa näkyä vuodesta 2001 alkaen. Yhteisöveroa ei enää vuoden 2001 tasauslaskennan yhteydessä muuteta äyreiksi ( A 1065/98 2 a ja voimaantulosäännös). Sisäasiainministeriössä on laskettu ennakollinen tieto verotulotasauksesta, joka yhteisöveron osalta perustuu vuoden 2000 huhtikuusta lähtien yhteisöveron tilityksissä käytettyihin jako-osuuksiin Pohjana eivät siis ole olleet vuoden 1998 valmistuneen verotuksen tiedot, vaan arvio vuodelta 1999 valmistuvasta verotuksesta. Lisäksi kunnallisveron määrä perustuu ennakkotietoon, joka tarkentuu lopullisesti marraskuussa. Ennakkotiedon pohjana ovat olleet elokuun alun tiedot alustavista ansioäyreistä. Vuoden 2001 alusta voimaan tulevia kuntaliitoksia ei ole otettu huomioon ennakkolaskelmissa. Laskennassa käytettyjä perusteita ovat olleet: - vuoden 1999 alun asukasluku (koko maa 5 134 021) - keskimääräinen tuloveroprosentti 17,61 - keskimääräiset kiinteistöveroprosentit - yleinen 0,65 - vakituinen asunto 0,23 - muu asunto 0,74 - voimalaitos 1,38 - ydinvoimalaitos 2,20 - laskennallinen verotulo - laskennallinen verotulo 14 743 mk/asukas - tasausraja (90 %) 13 268 mk/asukas Edellisten tietojen perusteena lasketut kuntakohtaiset arviot verotulotasauksesta ovat liitteessä 7. Kuntaliitoksia ei ole otettu huomioon. Laskelman ennakollisuudesta johtuen kuntakohtaiset tiedot voivat muuttua paljonkin, koska vuoden 1999 verotus on vielä kesken. Tämä koskee erityisesti yhteisöveroja. Yleinen valtionosuus Vuonna 2001 yleisestä valtionosuudesta vähennetään aluehälytyskeskusten asteittain valtiolle siirtämisestä johtuen 20,7 miljoonaa markkaa. Yleiseen valtionosuuteen tehdään 1,2 prosentin indeksitarkistus. Valtionosuuden vähennyksen ja indeksitarkistuksen jälkeen asukaskohtaiseksi määräksi tulee va1tion talousarvion mukaan 185,40 markkaa asukasta kohti. Olosuhdelisinä yleiseen valtionosuuteen lisätään saaristolisä, syrjäisyyslisä, liikenteen taajamalisä ja kielilisä. 10 Kuntatalous 5/00

Yleisen valtionosuuden leikkauksena vähennetään entiseen tapaan 44,80 markkaa asukasta kohti. Liitteessä 8 on esitetty ennakkotieto kuntakohtaisesta yleisestä valtionosuudesta. Vuoden 2001 alusta voimaan tulevat kuntaliitokset on otettu huomioon muutoin paitsi Temmeksen, Tyrnävän, Lumijoen, Limingan ja Rantsilan kuntien osalta. Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuus Valtion vuoden 2001 talousarvioesityksen mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuteen oikeuttavat laskennalliset kustannukset ovat yhteensä 60,1 mrd. markkaa, josta valtionosuus on 14,5 mrd. markkaa (24,2 %). Kuntien rahoitusosuus on 45,5 mrd. markkaa. Valtionosuusleikkaukset sisältyvät kuntien rahoitusosuuteen. Kuntien valtionosuus yhteensä on 13,9 mrd. markkaa, kun kuntien rahoitusosuutta korotetaan aikaisemmin sovituilla rahoitusosuuden korotuksilla (Arajärven esitykset 102 mk/as ja lastensuojelun suurten kustannusten tasausjärjestelmän rahoitus 32 mk/as). Ikäryhmittäisiä laskennallisia kustannuksia määrättäessä noin 3,3 prosentin jälkeenjääneisyyskorjaus (puolet täydestä määrästä) on lisätty laskennallisiin kustannuksiin nykyisten painoarvojen suhteessa. Sosiaalihuollon 0-6 vuotiaiden ikäryhmässä on otettu huomioon esiopetusuudistuksesta johtuvaa lisävähennystä 107 mmk siirtona opetustoimen pääluokasta (vuosi 2001 ensimmäinen kokonainen vuosi esiopetuksen toteuttamisessa; esiopetus tulee pakolliseksi 1.8. 2001 lukien). Kustannus- ja tehtävämuutoksia Sosiaali- ja terveydenhuollossa kuntien menokehitykseen vaikuttavat paitsi esitetyt tehtävien lisäykset ja laajennukset myös palvelujen kysynnän kasvusta seuraava menojen kasvupaine. Viimemainittuun vaikuttavat mm. väestön ikääntyminen, terveydenhuollon teknologian kehittyminen, muuttoliike ja väestön vaatimusten kasvu. Budjettiesityksen kustannusten arviointia vaikeuttaa mahdollinen asetustasoisen normiohjauksen käyttöönotto. Budjettiesityksessä kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon uusien tehtävien menolisäykset on arvioitu ensi vuonna runsaaksi 300 mmk:ksi. Ainakin hammashuollon osalta arvio on selvästi alimitoitettu. Uudet velvoitteet tulevat voimaan kesken vuotta, jolloin myöhempien vuosien menolisäykset ovat tätä suuremmat. Hallitusohjelmassa on lisäksi sitouduttu koko aikuisväestön hammashoitoon yhteiskunnan tukemana. Aikuisväestön hammashuollon laajennus Hammashuollon laajennus toteutetaan 1.4.2001 lukien. Vuoden 2001 budjetissa on sovittu siitä, että julkisista varoista tuettu hammashoito laajenee uusiin ikäluokkiin ja vuonna 2002 koko väestön tulisi olla tuetun hammashuollon piirissä. Valtion budjetissa on varauduttu siihen, että sekä sairausvakuutuksen korvaama ja terveyskeskuksen hammashuolto laajenisivat samassa aikataulussa. Vuoden 2001 aikana tuetun hammashoidon piiriin budjetin mukaan tulisivat 1946-1955 syntyneet ikäluokat. Kuntatalous 5/00 11

Subjektiivista oikeutta hammashuoltoon ei säädetä, mutta palveluiden järjestämisvelvollisuutta saatetaan ohjata normeilla. Siitä, miten tiukasti asiaa tullaan sääntelemään, on vielä avoinna. Kuntaliitto pyrkii vaikuttamaan siihen, että normiohjaukselta vältyttäisiin. Nyt joka tapauksessa näyttää siltä, että ikään perustuvia esteitä hoitoon pääsylle ei enää voi olla vuoden 2002 jälkeen. Eduskunta on lausumissaan todennut, että tuettu hammashuolto tulee ulottaa koko väestöön. Tämä merkitsee sitä, että kunnallinen terveydenhuolto joutuu lisäämään terveyskeskuksen järjestämiä hammashuoltopalveluita. Kunnat joutuvat vuoden 2001 budjetin valmistelussa ottamaan huomioon hammashoitoon suunnitellut laajennukset, jos palvelut eivät nyt jo kata vuonna 1946 ja jälkeen syntyneitä. Lasten ja nuorten psykiatrinen hoito Kuntien edellytetään lisäävän lasten ja nuorten psykiatrisen hoidon tarjontaa. Menolisäykseksi on arvioitu 100 mmk, josta valtionosuus 25 mmk. Tällä hetkellä hoidon laajuus käsittää 12 000 lasta. Kuluvana vuonna psykiatrisen hoidon kehittämiseen osoitettiin valtion budjetissa 70 mmk, joka rahoitettiin siirrolla kuntien yhteisöveron tuotosta. Tästä määrästä esitetään siirrettäväksi 25 mmk kuntien laskennalliseen valtionosuuteen. Kunnat menettävät tässä yhteydessä siten rahoituspohjastaan 45 mmk. Asetuksella on tarkoitus antaa normeja hoitoon pääsystä ja toiminnan sisällöstä. Kuntouttava työtoiminta ja toimeentulotuen kehittäminen, ns. köyhyyspaketti Köyhyyspaketti ei sisällä ensisijaisten ja syyperusteisten sosiaaliturvaetuuksien korotuksia. Paketin toteutus jää kuntien sosiaalitoimen ja toimeentulotuen tehtäväksi. Sosiaaliturvajärjestelmän kehittämisen kannalta valinta saattaa ennakoida ansiosidonnaisen ja viimesijaisen toimeentulotuen vahvistumista ja perusturvan heikkenemistä. Alle 25-vuotiaat velvoitetaan osallistumaan kuntien järjestämään kuntouttavaan työtoimintaan. Tätä vanhemmat saavat oikeuden osallistua kuntouttavaan työtoimintaan. Kunnille tehtävä on uusi velvollisuus. Leipäjonojen poistamiseksi esitetään toimeentulotukisäännöksiin muutosta harkinnanvaraisen ja ehkäisevän toimeentulotuen osalta kaikkein vaikeimmassa asemassa olevien tilanteen helpottamiseksi. Alle 25-vuotiaan kieltäytyminen kuntouttavasta työtoiminnasta johtaa työmarkkinatuen menetykseen. Kuntien menolisäys yhteensä vuonna 2001 on arvioitu budjettiriihessä koko paketista 126 mmk, josta valtionosuus 55 mmk. Kuntouttavan työtoiminnan järjestämisvelvoite tulee kunnille 1.9.2001 lukien. Toimeentulotukisäännösten muutokset tulevat voimaan 1.4.2001 lukien. 12 Kuntatalous 5/00

Kuntouttavan työtoiminnan kustannuksien määräytymiseen vaikuttaa kohderyhmän laajuus ja toiminnan sisältö, jotka ovat avoinna. Liitto on pitänyt kunnalle maksettavaa korvausta (50 mk toimintapäivä/henkilö) tuntuvasti alimitoitettuna ja arvioinut että toimintapäivän hinta olisi keskimäärin noin 200 mk/kuntoutettava. Myös toimeentulotukea esitetään kehitettäväksi 1.4.2001 lukien. Kunnat velvoitettaisiin varaamaan määrärahan ehkäisevään toimeentulotukeen sekä lisäämään harkinnanvaraista toimeentulotukea. Toimeentulotuen kustannusten arvioidaan säädösmuutosten seurauksena kasvavan 66 mmk vuonna 2001. Tämä summa sisältyy edellä esitettyyn köyhyyspaketin aiheuttamaan kuntien menolisäykseen. Tehtävämuutosten kustannusvaikutukset: Uusina tehtävinä kustannuksiin vaikuttavat hammashuollon laajentaminen ( kustannukset terveydenhuollon 7-64 vuotiaiden ikäryhmässä), lasten ja nuorten psykiatrinen hoito sekä kuntouttava työtoiminta (kustannukset sosiaalihuollon 7-64 vuotiaiden ikäryhmässä). Indeksitarkistus on 1,2 %, missä on otettu huomioon korjauksena 0,4 % vuoden 1999 liian korkeaa tarkistusarviota. - hammashuolto 41 mmk, josta valtionosuuslisäys 10 mmk - toimeentulotuki 66 mmk, josta valtionosuuslisäys 16 mmk - kuntouttava työtoiminta 29 mmk, josta valtionosuuslisäys 7 mmk - mielenterveystyö 100 mmk, josta valtionosuuslisäys 25 mmk - esiopetus - 442 mmk, josta valtionosuusväh. -107 mmk Esiopetusuudistuksen toteutuksen jatkamista koskeva lisävähennys sosiaalihuollon 0-6 -vuotiaiden ikäryhmän valtionosuusperusteeseen on noin 1 039 mk 0-6 vuotiasta kohti (vuoteen 1999 verrattuna noin 1 777 mk). Huomattava on, että kunnan työssäkäyntikerroin (päivähoidon porrastus) vaikuttaa kunnan laskennallisiin kustannuksiin. Kunnan rahoitusosuus muuttuu vastaavasti kunnalle edullisemmaksi noin 65,13 mk (vuoteen 1999 verrattuna noin 111,40 mk). Päivähoidon maksut alenevat, koska 6-vuotiaiden esiopetus on maksutonta. Esiopetuksen valtionosuuden siirron takia (107 mmk) sosiaalihuollon 0-6 -vuotiaiden valtionosuuden peruste nousee vain 39 mk 0-6 -vuotiasta kohti. Esiopetuksen toimeenpanon vaikutusta opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuksiin on selvitetty jäljempänä. Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuden laskennalliset perusteet vuonna 2001 ovat: Sosiaalihuolto (mk/asukas) 0-6 v. 24 192 7-64 v. 1 673 65-74 v. 3 189 75-84 v. 17 716 85 v. - 49 511 Kuntatalous 5/00 13

Terveydenhuolto (mk/asukas) 0-6 v. 2 978 7-64 v. 3 361 65-74 v. 7 989 75-84 v. 15 061 85 v. - 25 444 - työttömyyden mukainen markkamäärä 2 212 mk/työtön - kunnan työttömien määrä tilastoidaan vuodelta 1999 - työttömyysasteen markkamäärä 202 mk/asukas - sairastavuuden markkamäärä 1 497 mk/asukas - kunnan rahoitusosuus 8 985 mk/asukas (korotukset huomioitu) - kunnan asukasluku on vuoden vaihteen 1999/2000 asukasluku - koko maan vastaava asukasluku on 5 145 596 - koko maan työttömyysprosentti on 14,3 % (v. 1999 kunnan työttömyys samalta vuodelta) Kunnan valtionosuus on edellä mainittujen perusteiden mukaiset laskennalliset perusteet yhteensä vähennettynä kunnan asukasluvulla kerrotulla kunnan rahoitusosuudella. Laskentajärjestys ja periaatteet löytyvät esim. kuluvan vuoden valtionosuuspäätöksestä. Kuntakohtaiset tiedot on esitetty liitteessä 9. Kuntakohtaisissa ennakkotiedoissa ei ole otettu huomioon vuoden 2001 alusta voimaan tulevia kuntaliitoksia paitsi Mikkelin seutu. Kuntakohtaiset tiedot ovat ennakkotietoja, koska työssäkäyntikertoimet ja sairastavuuskertoimet saadaan vasta vuoden loppupuolella. Sen vuoksi on käytetty vuoden 2000 maksatustietojen mukaisia kertoimia. Kertoimien muuttumisesta voi seurata muutoksia kuntakohtaisiin valtionosuuksiin. Lisätiedot: Jouko Heikkilä, p. (09) 771 2081 Martti Kallio, p. (09) 771 2082 Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuudet 2001 Kunnan valtionosuuden pohjana olevat kustannukset Kunnan valtionosuus suoritetaan kunnan laskennallisten kustannusten ja kunnan asukaskohtaisen rahoitusosuuden erotuksena. Laskennalliset kustannukset saadaan kunnan ylläpitämien eri toimintojen suoritemäärien ja yksikköhintojen tuloina. Kuntayhtymälle ja yksityiselle koulutuksen järjestäjälle suoritetaan rahoitusta, joka määräytyy oppilasmäärän ja yksikköhinnan tulona. Kuntayhtymien ja yksityisten ylläpitäjien rahoituksesta kunnilla on vastuuosuus, joka kerätään kunnilta kunnan asukaskohtaisen rahoitusosuuden yhteydessä. Tällöin kuntayhtymien ja yksityisten ylläpitäjien kuntaosuudet kulkevat rahoitusjärjestelmän kautta ja näkyvät kuntayhtymässä 14 Kuntatalous 5/00

täytenä yksikköhintana (kuntaosuus, kotikunnan maksuosuus, investointilisä). Vastaavasti ne pienentävät kuntien saamaa valtionosuutta. Valtionosuuden ja kunnan rahoitusosuuden laskennan perustana olevat valtakunnalliset opetus- ja kulttuuritoimen laskennalliset kustannukset ovat noin 27,95 mrd. mk, josta valtionosuudet ovat noin 12,5 mrd. mk. Valtionosuuksiin lasketaan myös kuntayhtymien yksikköhintarahoitus. Investointilisät ovat lisäksi noin 316 milj. mk. Kuntien rahoitusosuus ilman investointilisiä on 12 237,1 milj. mk (2 377 mk/as). Kunnan rahoitusosuus lisättynä valtionosuusleikkauksilla ja investointilisillä on vuonna 2001 noin 3 093 mk asukasta kohti (oheinen taulukko). Rahoitusosuus vähennetään valtionosuuslaskelmassa kunnan opetus- ja kulttuuritoimelle lasketuista valtionosuuden laskennallisista perusteista ( liite 10 ). Edellä mainitut ja seuraavassa taulukossa olevat luvut perustuvat valtion vuoden 2001 talousarvoehdotukseen ja saattavat tarkistuslaskennassa muuttua. Kunnan rahoitusosuus: milj. mk mk/asukas Rahoitusosuus 12 237,1 2 377 Investointilisät 316,0 61 Valtionosuusleikkaukset 3 361,6 655 Rahoitusosuus yhteensä 15 914,7 3 093 Valtionosuusleikkaukset: Vuosien 1996-97 leikkaukset 2 555,2 502 Vuoden 1998 leikkaus 481 94 Vuoden 1998 indeksitarkistus 94,4 17 Leikkaukset yhteensä 3 130,6 613 Vuoden 1999 indeksitarkistus 86 15 Leikkaukset yhteensä 3 216,6 628 Vuoden 2000 indeksitarkistus 105,1 19 Leikkaukset yhteensä 3 321,7 647 Vuoden 2001 indeksitarkistus 39,9 8 Leikkaukset yhteensä 3 361,6 655 Kustannus- ja tehtävämuutoksia Kunnan rahoitusosuudessa on otettu huomioon oppisopimuskoulutuksen peruskoulutuksen uutta kuntaosuutta 151,2 mmk. Se lisää asukaskohtaista rahoitusosuutta noin 30 mk. Rahoitusosuus nousee, vaikka kunnan kannalta oppisopimuskoulutuksessa ei tapahdu mitään muutosta nykytilaan verrattuna. Kyseessä on kunnille tuleva uusi rasite. Opettajien eläkemaksun peruste vanhoista opettajista nousee 13 prosentista 16 prosenttiin. Valtionosuuden lisäyksenä on otettu huomioon 157 mmk. Eläkemaksun valtionosuusperusteita on tähän mennessä otettu huomioon Kuntatalous 5/00 15

1 375 mmk ja valtionosuutta 784 mmk. Eläkemaksuvaikutus on otettu huomioon jäljempänä perusopetuksen ja lukion yksikköhinnan kohdalla. Esiopetusuudistuksen toimeenpanoa jatketaan. Esiopetus tulee kunnille pakolliseksi 1.8.2001 lukien. Rahoitusjärjestelmä vakiintuu 1.7. 2001 lukien. Esiopetuksen laajennuksen johdosta valtionosuutta lisätään 426,5 mmk, mistä 107 mmk on siirtoa sosiaali- ja terveydenhuollon pääluokasta. Kaikkiaan esiopetukseen on määrärahoja kevät- ja syyslukukausi mukaan lukien 669 mmk. Esiopetuksen yksikköhinnat on esitetty jäljempänä. Esiopetusuudistuksen vaikutuksista sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuteen on kerrottu sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksien yhteydessä uudistuksen toimeenpanon vaikutusten arvioimiseksi. Kuljetusetuutta esiopetukseen ei esitetä. Näin ollen esiopetuksen yksikköhinta on 85 prosenttia kunnan perusopetuksen yksikköhinnasta. Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus siirretään vuoden 2001 alusta laskennalliseen järjestelmään. Valtionosuus määrätään opiskelijatyövuosien ja yksikköhinnan tulona. Yksikköhinta on 90 prosenttia ammatillisen koulutuksen keskimääräisestä yksikköhinnasta. Valtionosuuteen oikeuttavia laskennallisia työvuosia on 5 122. Määrärahaa esitetään kaikkiaan 362,2 mmk, josta 176,2 mmk on yksikköhintoihin perustuvaa, 134,8 mmk valtionavustusta maksulliseen palvelutoimintaan ja 51,2 mmk valtionavustusta vuokriin ja vuokratiloja korvaavien omien tilojen hankintaan. Maksullisena palvelutoimintana järjestettävän koulutuksen valtionavustukset lopetetaan niin, että niitä ei enää myönnetä vuonna 2004. Ammatilliseen lisäkoulutukseen on erillisenä määrärahana 230 mmk, jota voidaan käyttää vuonna 2000 tai sitä ennen tehtyjen sopimusten tarkoittamiin koulutuksiin. Uusia koulutuksen ostosopimuksia ei voida enää tehdä. Kunnilla ei ole rahoitusosuutta ammatillisessa lisäkoulutuksessa. Valtionosuuden arviointi Kunnan valtionosuuden voi arvioida esimerkiksi oheisena liitteenä 10 olevan taulukon perusteella (perustuu kunnan 6VOS -raporttiin, joka toimitetaan valtionosuuspäätöksen liitteenä). Siihen sijoitetaan kunnan ylläpidettävien toimintojen laskennalliset kustannukset kuntakohtaisten arvioitujen yksikköhintojen ja yksikkömäärien mukaan. Lopuksi vähennetään kunnan asukaskohtainen rahoitusosuus. Esimerkiksi opiskelijamääriä arvioitaessa on otettava huomioon, että valtionosuus tarkistetaan varainhoitovuotta koskevia oppilas- ja opiskelijamääriä vastaavaksi seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä, vaikka alustavassa maksatuksessa käytetään vanhempia oppilas- ja opiskelijamääriä. Kuntien rahoitusosuus (joka on kaikille kunnille yhtä suuri asukasta kohden) on 43 % opetustoimen ja kirjaston valtakunnallisista valtionosuuden perusteena olevista kustannuksista, joissa on huomioitu kaikki kunnat ja kaikki muut ylläpitäjät, joiden kustannuksista kunnilla on maksuvelvollisuus (kotikuntaosuudet). Kunnan rahoitusosuus on 63 % taiteen perusopetuksen ja kuntien kulttuuritoiminnan valtakunnallisista valtionosuuden perusteena olevista kustannuksista. Edellä mainitut kuntien osuudet lasketaan yhteen ja 16 Kuntatalous 5/00

jaetaan koko maan asukasluvulla. Valtion viranomainen laskee rahoitusosuuden lopullisesti joulukuussa. Valtionosuus on edellisen mukaan kunnan toimintojen laskennallisten kustannusten ja kunnan rahoitusosuuden (3 093 mk/asukas) erotus. Lopullista opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuutta vähentää tai lisää vielä opetus- ja kulttuuritoimen osuus verotulotasauksesta ja siirtymätasauksesta (jos siirtymätasausta on vielä jäljellä). Opetus- ja kulttuuritoimen osuus tasauksista on 37 prosenttia. Mahdollinen negatiivinen erotus peritään valtiolle, 1. erä heinäkuun ja 2. erä varainhoitovuotta seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä. Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuus myönnetään kunnalle yhtenä kokonaisuutena ilman korvamerkintää, vaikka valtionosuuden mitoituksessa on erilaisia perusteita, kuten täyttä yksikköhintaa ja yksikköhinnasta eri prosenteilla määräytyvää suoraa valtionosuutta jne. Kunnan valtionosuus muodostuu laskettujen valtionosuuden perusteiden yhteissummasta asukaskohtainen rahoitusosuus vähentäen. Valtionosuus voi joissakin tapauksissa oleva negatiivinen (palautus valtiolle). Valtionosuus merkitään tuloksi kunnan tuloslaskelmaan yhtenä eränä kohtaan opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuudet. Jos valtionosuus on negatiivinen se vähentää muita valtionosuuksia. Yksikköhinnat Perusopetus ja lukio Peruskoulun ja lukion yksikköhintojen laskemisessa käytettävät regressioanalyysin kaavat (opetus- ja kulttuuritoimen rahoitusasetus 2 ja 3 ) muuttuvat vuodeksi 2001 opetustoimessa tehtävän kaksivuotistarkistuksen takia. Vanhoja kaavoja voi käyttää arviointiperusteena paremman tiedon puuttuessa, koska uudet yksikköhinnat vahvistetaan vasta marraskuun puolen välin tienoilla. Vuoden 2000 peruskoulun ja lukion yksikköhintojen laskentaperusteet, kaavat ja niissä käytettävät vakiot, tasauskertoimet sekä esimerkki peruskoulun kouluverkon vaikutuksesta yksikköhintaan (tunnusluvun laskenta) ja yksikköhinnan laskentaesimerkki on esitetty liitteissä 11-14. Kaavat voivat antaa väärän tuloksen. Likimäärin niillä saadaan kuluvan vuoden taso, mihin on tehtävä ensi vuotta koskevat korjaukset. Yksikköhintojen ensi vuoden arviotaso voidaan laskea seuraavasti: - perusopetus (keskihinta 24 864 mk/opp.) Saatuun perusopetuksen yksikköhintaan tehdään 5 prosentin kustannustenjaon muutos, lisätään 1,2 prosentin indeksitarkistus ja lisätään opettajien eläkemaksun vaikutus 357 mk/oppilas. - lukiokoulutus (keskihinta 22 314 mk/opp.) Saatuun lukion yksikköhintaan tehdään 5 prosentin kustannustenjaon muutos, lisätään 1,2 prosentin indeksitarkistus ja lisätään opettajien eläkemaksun vaikutus 377 mk/oppilas. Kuntatalous 5/00 17

- esiopetus (keskihinta 21 134 mk/opp.) Esiopetuksen yksikköhinta on 85 prosenttia perusopetuksen yksikköhinnasta. Alkuvuodesta esiopetuksen valtionosuus myönnetään suoraan yksikköhinnan perusteella: 6/12 x 57 % x 85 % x perusopetuksen yksikköhinta. Loppuvuodesta esiopetuksen valtionosuus määräytyy normaalin järjestelmän mukaan: 6/12 x 85 % x perusopetuksen yksikköhinta. Kunnan osuus peritään asukaskohtaisessa rahoitusosuudessa, jossa on esiopetuksen rahoitusosuutta keskihinnan ja 59 000 esiopetusoppilaan mukaan arvioituna 52 markkaa asukasta kohti (sisältyy em. rahoitusosuuteen 3 093 mk/asukas). - taiteen perusopetus 8 mk/asukas - taiteen perusopetus 270 mk/tunti Käytännössä musiikkioppilaitosten perusopetus, johon valtionosuus on 57 prosenttia. - kulttuuritoiminta 25 mk/asukas - kirjasto (keskihinta 243 mk/asukas) Kunnan asutusrakenneryhmän mukainen yksikköhinta saadaan lisäämällä nykyiseen hintaan 5 prosentin kustannustenjaon muutos ja 1,2 prosentin indeksitarkistus. Asutusrakenneryhmä Mk/asukas 1 321 2 274 3 234 4 219 5 252 - kansalaisopisto (keskihinta 339 mk/tunti) Kunnan asutusrakenneryhmän mukainen yksikköhinta saadaan lisäämällä nykyiseen hintaan 5 prosentin korjaus ja 1,2 prosentin indeksitarkistus. Asutusrakenneryhmä Mk/tunti 1 318 2 310 3 304 4 326 5 375 - liikuntatoimi 64 mk/asukas 18 Kuntatalous 5/00

- nuorisotyö 73 mk/alle 29-vuotias asukas - teatterit 176 014 mk/henkilötyövuosi - orkesterit 174 246 mk/henkilötyövuosi - museot 200 200 mk/henkilötyövuosi - ammatillinen koulutus (keskihinta 38 221 mk/opp.). Koulutusalakohtaisia hintoja ei ole vielä tiedossa. Arvioinnin lähtökohtana voi olla nykyinen yksikköhinta korotettuna 5 prosentin kustannustenjaon tarkistuksella lisättynä vielä 1,2 prosentin indeksitarkistus (katso porrastusmalli, liite 15). - ammatillinen lisäkoulutus 34 399 m k/oppilas Yksikköhinta 90 prosenttia ammatillisen koulutuksen keskihinnasta. - ammattikorkeakoulu 32 525 mk/opp. Tutkintokohtaisia hintoja ei ole vielä tiedossa. Arvioinnin lähtökohtana voi olla nykyinen yksikköhinta korotettuna 5 prosentin kustannustenjaon tarkistuksella lisättynä vielä 1,2 prosentin indeksitarkistus (katso ammatillisen koulutuksen porrastusmalli, liite 15). - oppisopimuskoulutus 30 577 mk/opp. Yksikköhinta 80 prosenttia ammatillisen koulutuksen hinnasta. - oppisopimuskoulutuksen lisäkoulutus tutkintoihin valmistava 18 000 mk/opp. muu lisäkoulutus13 000 mk/opp. vanha tutkintoon johtava 27 000 mk/opp. vanha tutkintoon valmistava tai muu ammatillinen 15 000 mk/opp. Perusopetuksen erityisopetus Oppilaalle, jolla on lieviä oppimis- tai sopeutumisvaikeuksia, annetaan perusopetuksessa erityisopetusta. Erityisopetus otetaan huomioon yksikköhinnassa, jolloin tunnusluvun laskennassa oppilaskohtainen indeksi on 106. Perusindeksi määräytyy oppilaan ikäluokan perusteella ollen joko 80 tai 140. Erityisopetusta voidaan antaa muun opetuksen yhteydessä tai erityiskoulussa. Oppilaan siirtämisestä erityisopetukseen päättää oppilaan asuinkunta silloin, kun erityisopetus järjestetään muualla esim. kuntayhtymässä. Esiopetusoppilaita ei oteta huomioon perusopetuksen tunnuslukua määrättäessä. Esiopetusoppilaat eivät saa myöskään erityisopetuskorotusta lukuun ottamatta pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevia. Kuntatalous 5/00 19

Vammaisten oppilaiden valtionosuusperusteet perusopetuksessa Vammaiset oppilaat ovat perusopetuksessa oikeutettuja erityisopetukseen, mikä otetaan huomioon kunnan ja muun opetuksen ylläpitäjän tunnusluvun laskennassa. Lisäksi peruskoulun yksikköhintaa korotetaan 11-vuotisen oppivelvollisuuden piirissä olevista vammaisista oppilaista seuraavasti: 1. Vaikeimmin vammaiset (EHA 2-oppilas): korotus 3,5 x peruskoulun keskimääräinen yksikköhinta 2. Muut vammaiset (EHA 1-oppilas): korotus 2 x peruskoulun keskimääräinen yksikköhinta Korotus yksikköhintaan tehdään ennen kieli- ja saaristokorotuksia siten, että tasauskerroin ei vaikuta korotukseen. Jos kuntayhtymä ylläpitää opetusyksikköä, joka antaa vaikeimmin kehitysvammaisille peruskoulua vastaavaa opetusta, lasketaan kuntayhtymälle tätä varten yksikköhinta. Rahoitus maksetaan kuntayhtymälle suoraan. Yksikköhinta lasketaan samalla tavalla kuin kunnan peruskoulun yksikköhinta. Asukastiheys määräytyy oppilaiden määrien mukaan painotettuna jäsenkuntien asukastiheyksien mukaan. Koulutuksen kuntayhtymän rahoitus Kuntayhtymälle suoritetaan yksikköhinnan mukaista täyttä rahoitusta koulutusaloittain tai tutkinnoittain. Rahoitus käsitellään kuntayhtymässä myyntituottona valtiolta. Kuntayhtymän saamassa rahoituksessa on kuntien maksuosuutta 43 %, joka on ensin kerätty kunnilta valtiolle korottamalla kuntien asukaskohtaista rahoitusosuutta. Ammatillinen koulutus ja ammattikorkeakoulu Ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulun yksikköhinta määräytyy koulutusaloittain tai tutkinnoittain. Lisäksi on lukuisia porrastusperusteita, joista on säädetty asetuksella. Rahoitukseen vaikuttaa vielä investointilisä, mahdollinen vuokra ja erikseen maksettava vuokra-arvo. Näin ollen yksikköhinnan oikea arviointi voi olla vaikeata. Paras arvioinnin lähtökohta on tällä hetkellä nykyinen yksikköhinta korotettuna 5 prosentin kustannustenjaon tarkistuksella ja siihen lisättynä 1,2 prosentin indeksitarkistus. Koulutusalakohtaisia yksikköhintoja mahdollisesti arvioitaessa on otettava huomioon, että ne tasataan ylläpitäjäkohtaisesti kertoimilla koulutusalan keskihintaan ja lopuksi valtioneuvoston vahvistamaan ammatillisen koulutuksen keskimääräiseen markkamäärään, jotta rahoitusperuste ei kokonaisuutena nouse valtion talousarvion perusteena olevasta määrästä. 20 Kuntatalous 5/00

Liitteenä 15 on yksinkertaistettu kuviteltu esimerkki, jossa on kuvattu ammatillisen peruskoulutuksen yksikköhinnan ja kokonaisrahoituksen muodostumista vuoden 2000 tasoisena. Esimerkissä on otettu huomioon porrastustekijöitä ja tasaus ensin koulutusalakohtaisiin yksikköhintoihin ja lopuksi keskimääräiseen valtioneuvoston vahvistamaan markkamäärään sekä lisätty majoituskorotuksen vaikutus. Rahoitukseen vaikuttavina tekijöinä ovat mukana myös investointilisä, vuokrat ja vuokra-arvon pääomakorvaus. Vuokratilat ja investointilisä Jos ammatillista koulutusta ja ammattikorkeakoulutusta annetaan olennaisessa määrin vuokratiloissa, voidaan yksikköhintaa korottaa määrällä, joka saadaan, kun opetusministeriön vahvistama vuosivuokra jaetaan oppilasmäärällä. Tämä erillinen vuokrien perusteella tuleva korotus edellyttää opetusministeriön ennalta tekemää päätöstä. Opiskelijakohtaiset vuokrat vähennetään kuitenkin investointilisän perusteesta kaksinkertaisen rahoituksen estämiseksi (katso liite 15). Ammatillisen koulutuksen järjestäjälle ja ammattikorkeakoulun ylläpitäjälle maksettavaan rahoitukseen lisätään perustamishankkeista aiheutuneiden kustannusten perusteella investointilisänä markkamäärä, joka vastaa 4,3 prosenttia oppilasmäärän ja yksikköhintojen keskimääräisen markkamäärän tulosta. Ammatillisessa koulutuksessa lisäys rahoitukseen vuonna 2001 on noin 1 644 markkaa ja ammattikorkeakoulussa noin 1 399 markkaa oppilasta kohti valtion vuoden 2001 talousarvioehdotuksen mukaisista keskimääräisistä markkamääristä laskettuna. Jos ammatillisen oppilaitoksen yksikköhintaa on korotettu toimitilojen vuokraarvon pääomakorvauksen perusteella, maksetaan koulutuksen järjestäjälle erikseen rahoituksena yksikköhinnan korotuksen perusteeksi vahvistettu markkamäärä kokonaisuudessaan. Maksu tapahtuu kymmenen vuoden aikana tilojen hankintaa tai peruskorjausta seuraavan vuoden alusta. Pääomakorvausta ei lisätä enää yksikköhintaan. Lisätiedot: Jouko Heikkilä, p.(09) 771 2081 Martti Kallio, p. (09) 771 2082 Anneli Kangasvieri, p. (09) 771 2028 Kirjanpitoon ja tilastointiin liittyviä ohjeita Eläkemenoperusteisen KVTEL-maksun kohdistaminen Kunnallistalous-tiedotteessa 3/2000 ohjeistettiin, että kuntayhtymien purkautuessa tai kunnan erotessa kuntayhtymästä eläkemenoperusteinen Kuntatalous 5/00 21

KVTEL-maksu tulisi jakaa aiheuttamisperiaatteen mukaan toiminnassa mukana olleille kunnille. Kunnassa kulu kohdistetaan ao. tehtäväluokkaan. Epäselvyyttä on aiheuttanut se, mihin tililajiin kulu kirjataan. Koska Eläkelaitos laskuttaa eläkemenon kunnalta suoraan, niin se kirjataan kunnassa kohtaan eläkekulut/ KVTEL-maksut. Mikäli kulu kirjattaisiin palvelujen ostoihin (kuten kuntayhtymältä ostetut palvelut yleensä kirjataan), niin tilastoinnissa katoaisi osa kuntasektorin eläkevakuutusmaksuista. Huollettavien varat ja pääomat kirjanpidossa Huollettavien varojen ja pääomien käsittelystä kunnan kirjanpidossa on esiintynyt epäselvyyksiä. Taseohjeen mukaan huollettavien varoja ja pääomia ei sisällytetä kunnan taseeseen vaan ne esitetään taseen liitetietoina. Näillä tarkoitetaan yksityishenkilöiden varoja, jotka ovat heidän henkilökohtaisella tilillään, eivät kunnan tilillä, joten niitä ei tämän vuoksi sisällytetä kunnan taseeseen. Tilikauden aikana huollettavien varojen kertymistä ja käyttöä voidaan seurata kunnan kirjanpitojärjestelmään avatuilla tileillä tai niistä voidaan pitää erillistä kirjanpitoa. Tarkoituksena on, että asiakkaiden varat ohjataan pääasiassa heidän henkilökohtaisille tileilleen. Joissain tilanteissa asiakkaiden varat ohjautuvat kuitenkin myös kunnan pankkitilille. Nämä kunnan tileillä olevat asiakkaiden varat kirjataan tietenkin kunnan kirjanpitoon, eli varat toimeksiantojen varoihin ja pääomat toimeksiantojen pääomiin. Toimeksiantojen pääomat osoittavat velat, joista kunta vastaa toimeksiantajalle. Kunnan ja kuntayhtymän tilinpäätösmalli Kuntaliiton vuonna 1998 antama suositus kunnan ja kuntayhtymän tilinpäätösmallista tarkistetaan ajan tasalle kuluvan vuoden aikana. Vuonna 1998 annettuun suositukseen on tullut tarkistustarpeita, koska kirjanpitolautakunnan kuntajaosto on antanut uudet yleisohjeet, jotka ovat tulleet voimaan vuoden 2000 alusta. Mm. joihinkin tunnuslukujen laskentakaavoihin tulee myös pieniä korjauksia. Mikäli vuoden 2001 talousarvion valmistelussa käytetään tilinpäätösmallissa olevia tunnuslukuja, voidaan tunnusluvut laskea nykyisen tilinpäätösmallin mukaisilla laskentakaavoilla siihen asti, kunnes uusi suositus annetaan. KILA:n yleisohje koneellisessa kirjanpidossa käytettävistä menetelmistä Kirjanpitolautakunta on 22.5.2000 antanut yleisohjeen koneellisessa kirjanpidossa käytettävistä menetelmistä. Yleisohjeen tarkoituksena on ohjeistaa automaattisen tietojenkäsittelyn hyödyntämistä kirjanpidossa ja kirjanpidon säilyttämisessä siten, että kirjanpitolain ja menetelmäpäätöksen (KTM:n päätös 26.1.1998 kirjanpidossa käytettävistä menetelmistä) vaatimukset täytetään. 22 Kuntatalous 5/00