8.2.2016 Sosiaaliasiamiehen selvitys Kangasalan, Lempäälän, Nokian, Oriveden, Pirkkalan, Pälkäneen, Tampereen, Valkeakosken, Vesilahden ja Ylöjärven sosiaalihuollon asiakkaiden oikeuksien ja aseman kehityksestä vuonna 2015 Sosiaaliasiamiehet Mirja Sirén & Taija Mehtonen
Sisällysluettelo Tiivistelmä... 2 1. Sosiaaliasiamies... 3 1.1 Lainsäädäntö... 3 1.2 Sosiaaliasiamiestoiminta vuonna 2015... 3 2. Selvityksen taustatiedot, tilastointi ja asiatapahtumat... 3 3. Yhteydenoton tehtäväalue... 5 3.1 Yhteydenoton syyt... 6 4. Toimeentulotuki... 8 4.1 Toimeentulotuen käsittelyajat... 8 4.2 Ehkäisevä toimeentulotuki... 10 4.3 Sosiaalinen luototus... 11 4.4 Toimeentulotuen muutoksenhakumenettely... 11 4.5 Tampereen toimeentulotuki... 13 4.6 Etuoikeutettu tulo... 14 5. Lastensuojelu... 14 5.1 Lastensuojelun asiakassuunnitelmat... 15 5.2 Lastensuojelun asiatapahtumien määrä on nousussa koko seutukunnalla... 18 5.3 Yksityisesti sijoitetut lapset... 19 6. Lapsiperheiden kotipalvelu... 20 7. Vammaispalvelu ja kehitysvammahuolto... 21 8. Ikäihmisten palvelut... 21 9. Erityishuomioita... 22 9.1 Asiakkaiden oikeus päätökseen... 22 9.2 Ikäihmisten ja päivähoidon maksupäätösten viivästyminen Tampereella... 23 10. Muistutukset... 23 10.1 Muistutusvastaukset... 25 10.2 Muistutusten kirjaaminen... 27 11. Kantelut... 28 12. Sosiaaliasiamiestoiminnan vaikuttavuus... 30 13. Lopuksi... 32 Liite: Kuntakohtaiset tilastot... 33 Kangasala... 33 Pälkäne... 33 Lempäälä... 34 Nokia.34 Orivesi... 35 Pirkkala... 35 Tampere... 36 Valkeakoski... 37 Ylöjärvi... 37 Vesilahti... 38 1
Tiivistelmä Tampereen seutukunnan sosiaaliasiamiehet palvelevat Kangasalan, Lempäälän, Nokian, Oriveden, Pirkkalan, Pälkäneen, Tampereen, Valkeakosken, Vesilahden ja Ylöjärven kuntia. Sosiaaliasiamiehen selvittämien asiatapahtumien määrä vuonna 2015 oli 1317 kappaletta. Toimeentulotuen osuus asiatapahtumista on suurin, mutta osuus on vähentynyt vuosi vuodelta. Vuonna 2015 toimeentulotukea koskevia asiatapahtumia oli 57 %:a kaikista yhteydenotoista. Lastensuojelun osuus on noussut viime vuosina ja yhteydenotoista 15 %:a koski lastensuojelua vuonna 2015. Vammaispalvelun osuus asiatapahtumista on hieman kasvanut ja se oli 4 %: a v. 2015. Vammaispalveluissa käsitellään merkittäviä asiakkaan joka päiväiseen elämään vaikuttavia asioita. Jos vammaispalvelun päätöksenteko tai käsittely viivästyy, voi asiakas joutua kohtuuttoman vaikeisiin tilanteisiin. Erityisen huolissaan sosiaaliasiamiehet ovat Tampereen tilanteesta. Lastensuojelua tulee kehittää usean kunnan osalta. Erityistä huolta aiheuttaa se, että yksittäisellä työntekijällä on liian vähän aikaa yhtä perhettä kohden, joten asiakkaita ei ehditä riittävästi tapaamaan kasvotusten ja mm. kirjaamisessa ja asiakassuunnitelmien teossa on viivettä. Koska lastensuojelutyö on haastavaa, on tärkeää, että kunnissa on riittävä määrä päteviä ja kokeneita työntekijöitä. Pienemmissä kunnissa on tärkeää turvata työntekijöille riittävä tuki ja ohjaus työn vaativuuden vuoksi. Pääsääntöisesti sosiaaliasiamieheen otetaan yhteyttä, kun ollaan tyytymättömiä palveluiden toteuttamiseen ja varsinkin toimeentulotuen osalta kyse on toimintatavoista. Asiakkaat ottavat myös yhteyttä yksittäisen päätösten ja pitkien käsittelyaikojen vuoksi. Myönteistä on, että käsittelyajat ovat osittain parantuneet. Tietosuojaa koskevien yhteydenottojen määrä on noin viisi prosenttia. Kohtelua koskevien yhteydenottojen määrä on laskussa. Sosiaaliasiamies kiinnittää kuntien huomiota siihen, että sosiaalihuollon asiakkaalla on oikeus saada kirjallinen päätös palveluista. Sosiaaliasiamies on toistuvasti joutunut puuttumaan siihen, ettei kaikista palveluista ole tehty asiakkaalle päätöksiä. Erityistä huomiota tulee kiinnittää siihen, että asiakkaalla on oikeus saada kielteinen päätös tai osittain kielteinen päätös, jos hänelle ei järjestetä hakemuksen mukaista palvelua. 2
1. Sosiaaliasiamies 1.1 Lainsäädäntö Sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain (812/2000, jäljempänä asiakaslaki) mukaan kunnan on nimettävä sosiaaliasiamies. Lain mukaan sosiaaliasiamiehen tulee: - neuvoa kuntalaisia sosiaalihuollon asiakaslain soveltamiseen liittyvissä asioissa - avustaa asiakasta muistutuksen tekemisessä - tiedottaa asiakkaan oikeuksista - toimia asiakkaiden oikeuksien edistämiseksi ja toteuttamiseksi - seurata asiakkaiden oikeuksien ja aseman kehitystä kunnassa - antaa vuosittain asiakkaiden oikeuksien ja aseman kehityksestä selvitys kunnanhallituksille. 1.2 Sosiaaliasiamiestoiminta vuonna 2015 Yhteiskuntatieteiden maisteri Taija Mehtonen toimi 70 %:a työajasta sosiaaliasiamiehenä ja 30 %:a hänen työajastaan oli varattu Oriveden, Kangasalan ja Pälkäneen potilasasiamiestoimintaan ja Tampereen potilasasiamiehen sijaisena toimimiseen. Päätoimisena sosiaaliasiamiehenä toimi hallintotieteiden maisteri Laura Helovuo 13.9.2015 asti. Yhteiskuntatieteiden maisteri Mirja Sirén toimi 28.9.2015 alkaen loppuvuoden Helovuon sijaisena. Sosiaaliasiamiehet toimivat Tampereen kaupungin tilaajaryhmässä suoraan johtaja Kari Hakarin alaisuudessa. Asemalla organisaatiossa pyritään turvaaman asiamiehen mahdollisuus toimia itsenäisesti ja puolueettomasti. Toimipaikka on Tampereen kaupungin virastotalossa, Aleksis Kiven katu 14-16 C. Pääsääntöinen toimintamuoto on neuvonnan antaminen puhelimitse, mutta tarvittaessa sosiaaliasiamiehet tapaavat asiakkaita. 1.1.2016 alkaen sosiaaliasiamiehet siirtyivät Tampereen kaupungin tilaajaryhmän uuteen toimintayksikköön, valvonta- ja ohjausyksikköön. Vuonna 2015 sosiaaliasiamiehet ovat siirtyneet käyttämään puhelinaikaa maanantaista torstaihin klo 9-11. Sosiaali- ja potilasasiamiehet ovat toimintasuunnitelmansa mukaisesti toimittaneet neljännesvuosittain kertynyttä tietoa palveluiden toimivuudesta Tampereen tilaajaryhmälle ja tuotannolle omavalvonnan sekä työn kehittämisen tueksi. Muille kunnille tietoa on toimitettu tilanteen mukaan. 2. Selvityksen taustatiedot, tilastointi ja asiatapahtumat Sosiaaliasiamiehet antavat vuosittain seutukunnan kunnanhallituksille yhteisen selvityksen. Selvitys ei ole kokonaiskuvaus sosiaalihuollosta, eikä sosiaalihuollon palveluiden tilasta alueella. Selvityksessä esitetyt tiedot perustuvat asiakkaiden, heidän edustajiensa sekä henkilöstön yhteydenottoihin, sosiaaliasiamiesten kunnille tekemään kyselyyn sekä 3
asioihin, jotka ovat tulleet esille sosiaaliasiamiestoiminnassa. Lisäksi sosiaaliasiamiehet ovat käyneet läpi seutukuntaa koskevat muistutukset sekä Länsi- ja Sisä- Suomen aluehallintovirastolta saadun tilaston alueen kantelupäätöksistä. Sosiaaliasiamiehet tilastoivat asiakkaiden yhteydenotot Sampaset - tilastointiohjelmaan asiatapahtumina. Asiatapahtuma voi olla yksi yhteydenotto, jossa asiakas saa puhelimessa vastauksen esittämiinsä kysymyksiin tai asiatapahtuma voi myös sisältää useita yhteydenottoja useille eri tahoille ja asiakkaan tapaamisen. Yksi asiatapahtuma sisältää kaikki yhteydenotot koskien samaa asiakasasiaa. Sosiaaliasiamies tilastoi kuntakohtaisesti mm. - yhteydenottajan (asiakas, hänen edustajansa tai henkilöstö), - mitä palvelua yhteydenotot koskevat - mikä on yhteydenoton syy (eli onko kyse tiedustelusta vai tyytymättömyydestä) - mihin tyytymättömyys/ tiedustelu kohdistuu (esim. päätös, palvelun toteuttaminen, kohtelu, tietosuoja) - miten sosiaaliasiamies on tilanteessa toiminut ja - mikä on ollut sosiaaliasiamiehen toiminnan vaikutus Asiamiestoiminnalla tavoitellaan tyytyväisyyden lisäämistä sosiaalipalveluihin miettimällä asiakkaan kanssa yhdessä ongelman ratkaisua hänen esille tuomaansa asiaan. Ensisijainen ratkaisu on sovittelu ja neuvonta. Harvoin ratkaisuna on kirjallinen menettely. Asiamiehet pyrkivät välttämään omalla sovittelu- ja neuvontatyöllään epätarkoituksenmukaisia oikaisuvaatimuksia, muistutuksia, kanteluita ja muita kirjallisia menettelyjä. Taulukko: Kuntien asukasluku ja asiatapahtumien määrä Kunta Asukasmäärä 2014 2015 Tampere 225 344 941 809 Nokia 33130 45 49 Ylöjärvi 32721 79 88 Kangasala 30574 46 59 Lempäälä 22541 70 57 Valkeakoski 21325 64 61 Pirkkala 18874 72 77 Orivesi 9438 16 38 Pälkäne 6707 6 15 Vesilahti 4484 3 33 Yhteensä 405138 1373 1317 Asukasmäärä on väestörekisterinmukainen 30.11.2015. 4
3. Yhteydenoton tehtäväalue Yhteydenottoja tulee vuosittain eniten liittyen toimeentulotukeen. Vuonna 2015 toimeentulotukea koskevia asiatapahtumia oli kaikista asiatapahtumista 57 %:a eli 754 kappaletta. Vaikka toimeentulotuen osuus on suuri, on se vähentynyt merkittävässä määrin vuodesta 2013 alkaen. V. 2012 toimeentulotuesta otettiin yhteyttä 1207 kertaa, joten laskua on ollut kolmessa vuodessa n. 37,5 %: a. Etenkin Tampereen osalta lasku on ollut merkittävä. Kun vuonna 2012 toimeentulotuesta otettiin yhteyttä 981 kertaa, oli määrä vuonna 2015 laskenut 488 asiatapahtumaan. Myös Lempäälässä, Pirkkalassa ja Ylöjärvellä on toimeentulotukea koskevat yhteydenotot ovat vähentyneet. Kunnat ovat panostaneet työntekijöiden perehdytykseen ja koulutukseen sekä prosessien ja ohjeistuksen kehittämiseen. Vuosien mittaan neuvontapalveluja on lisätty useassa kunnassa. Tampereen osalta sosiaaliasiamiesten soittoaika on osittain vähentänyt toimeentulotukea koskevia yhteydenottoja. Koska sosiaaliasiamies ei ole jatkuvasti tavoitettavissa, neuvontaan ja ohjeistukseen liittyvät yhteydenotot ohjautuvat nyt tarkoituksenmukaisemmin joko toimeentulotukiyksikön asiakaspalveluun tai sosiaalipalveluiden neuvontaa. Lastensuojelun osuus oli 15 %:a asiatapahtumista v. 2015. Lastensuojelun osuus yhteydenotoista on lisääntynyt viime vuosina. Etenkin Kangasalalla, Orivedellä, Pirkkalassa, Vesilahdella ja Pälkäneellä ovat yhteydenottojen määrät nousseet v. 2015. Eniten laskua on ollut Lempäälässä ja Valkeakoskella. Tampereen osalta asiatapahtumien määrä on pysynyt viime vuodet lähes samoina, mutta suhteellisesti lastensuojelun osuus on kasvanut (13 %:a asiatapahtumista). Lastensuojeluun liittyvät asiat ovat usein haastavia, koska työntekijöiden ja asiakkaiden näkemykset voivat olla hyvin erilaisia tilanteista. Sosiaaliasiamiehen tehtäväksi jää usein lainsäädännöstä ja lastensuojeluprosessista kertominen asiakkaalle tai sen selvittäminen, onko toimittu lain edellyttämällä tavalla. Muiden kuin sosiaalihuoltolain mukaisten palveluiden osalta yhteydenottojen määrä on noin 7 %:a. Tähän kohtaan tilastoidaan mm. yhteydenotot, jotka koskevat Kelan ja TEtoimiston palveluja ja etuisuuksia. Niiden palveluiden osalta sosiaaliasiamies ohjaa pääsääntöisesti asiakkaan eteenpäin, koska Kelan ja TE-toimiston toimintaan liittyvät asiat on rajattu sosiaaliasiamiestoiminnan ulkopuolelle. Vammaispalveluiden osuus yhteydenotoista on 4 %:a. Vaikka vammaispalvelua kohtaan esiintyy tyytymättömyyttä, asiakkaat saavat usein tukea ja neuvontaa potilas- ja vammaisjärjestöiltä. Vammaispalvelujärjestöillä on tarjolla palveluja vertaistoiminnan lisäksi ja osalla on käytössä myös lakimiespalvelua. Tämän vuoksi sosiaaliasiamiehen näkemyksen mukaan vammaispalveluiden yhteydenottojen määrät sosiaaliasiamiehelle ovat vähäisiä. Vammaispalveluissa käsitellään kuitenkin merkittäviä asiakkaan joka päiväiseen elämään 5
vaikuttavia asioita. Jos vammaispalvelun päätöksenteko tai käsittely viivästyy, voi asiakas joutua kohtuuttoman vaikeisiin tilanteisiin. Ikääntyneiden palveluiden osuus yhteydenotoista on 3 %:a. Tampereella toimii kaksi vanhusasiamiestä ja ensisijaisesti ikääntyneiden ihmisten valitusasiat ohjautuvat heille. Sosiaaliasiamiehin otettiin vuonna 2015 yhteyttä myös liittyen aikuissosiaalityön palveluihin, perheoikeudellisiin asioihin, päihdehuoltoon ja kehitysvammahuoltoon. Muutamia yhteydenottoja on tullut lisäksi liittyen kotipalveluun, lasten päivähoitoon ja omaishoidontukeen. 3.1 Yhteydenoton syyt Sosiaaliasiamieheen otetaan yhteyttä pääsääntöisesti silloin, kun asiakas on tyytymätön sosiaalihuollon palveluihin. 76 %:a asiakkaista vuonna 2015 olivat tyytymättömiä palveluihin. Tiedustelujen osuus oli 23 %:a yhteydenotoista. Henkilöstön yhteydenotot kirjataan tiedusteluiksi. Tampereen osalta työntekijät ottavat sosiaaliasiamiehiin vähän yhteyttä, koska heidän käytössään on moniammatilliset tiimit, asiantuntija- ja lakimiespalvelut. Pienempien kuntien työntekijöille sosiaaliasiamies antaa tarvittaessa konsultaatioapua mm. lainsäädännön tulkintaan liittyvissä asioissa. Pienempien kuntien osalta yhteydenottojen määrissä on suurta vaihtelua vuosittain. Uusi työntekijä ja hänen erilaiset toimintatapansa voivat esim. lisätä yhteydenottoja ja tilanne tasaantuu, kun työntekijä tulee asiakkaille tutummaksi. Uudet työntekijät saattavat itse aktiivisemmin konsultoida sosiaaliasiamiehiä haasteellisissa tilanteissa. 6
Pääasiallisesti sosiaaliasiamieheen otetaan yhteyttä silloin, kun ollaan yleisesti ottaen tyytymättömiä siihen, kuinka sosiaalihuollon palvelua toteutetaan. Toimeentulotuen osalta on yleensä kyse toimintatavoista esim. siitä, että asiakkaat kokevat, että heiltä pyydetään tarpeettomia selvityksiä tilanteestaan. Palautetta tulee myös siitä, että työntekijöitä on vaikea tavoittaa. Toiseksi eniten otetaan yhteyttä siksi, että oltiin tyytymättömiä päätökseen. Usein kyse on yksittäisestä esim. toimeentulotukeen liittyvästä päätöksestä, jota asiakas pitää virheellisenä. Jonotus- ja käsittelyaikoja koskevat yhteydenotot ovat olleet kolmanneksi tyypillisin syy. Sosiaaliasiamiehelle tulleiden yhteydenottojen perusteella on voinut tehdä päätelmän, että kunnat ovat pyrkineet pitämään kiinni käsittelyajoista ja tämän vuoksi myös yhteydenotot ovat olleet laskusuunnassa. Esim. v. 2012 käsittelyajoista otettiin yhteyttä 286 kertaa ja vuonna 2015 yhteensä 111 kertaa. Kuntien kuntakyselyyn antamien vastausten mukaan kaikissa kunnissa on silti ollut viivettä käsittelyajoissa. Asiakkaat ovat yhä tietoisempia siitä, että mm. toimeentulotukihakemukset pitää lain mukaan käsitellä seitsemässä arkipäivässä. Vammaispalvelun käsittelyajoista on tullut Tampereen osalta asiakkaiden yhteydenottoja. Vammaispalvelu on ruuhkautunut, eikä kaikkia hakemuksia ole pystytty käsittelemään kolmessa kuukaudessa. Lastensuojelun osalta yhteyttä otetaan pääsääntöisesti liittyen asiakasprosesseihin, toimintatapoihin ja päätöksiin. Vanhempien lisäksi yhteyttä ottavat lähiomaiset ja etenkin isovanhemmat, joilla on usein suuri huoli perheen tilanteesta. Lastensuojelun osalta sosiaaliasiamies näkee, että olisi tärkeää tukea yhä enemmän myös lasten läheisiä lastensuojeluprosessin aikana. Sosiaalihuollon asiat ovat salassa pidettäviä ja asiakkaat ovat entistä tarkempia tietosuojasta. Tietosuojaa koskevien asiatapahtumien osuus on viisi prosenttia yhteydenotoista. Tietosuojaa koskevaa koulutusta on lisätty ja ohjeistusta tarkennettu kunnissa. Myönteistä on, että huonoa kohtelua koskevat yhteydenotot ovat laskusuunnassa. Kunnissa on panostettu työntekijöiden koulutukseen mm. koskien asiakkaiden kohtaamista ja haastavia asiakastilanteita. Vuonna 2015 kohtelua koskevia asiatapahtumia on ollut 54 eli neljä prosenttia. Maksuasioista ovat asiakkaat ottaneet yhteyttä 54 kertaa. Esimerkiksi palveluasumisen ja tehostetun palveluasumisen maksujen perusteista kysytään sosiaaliasiamieheltä. Asiakasmaksulain tulkinnassa on havaittavissa kuntakohtaisia eroavaisuuksia. Muutamia yhteydenottoja on lisäksi tullut koskien toimenpidevaihtoehtoja ja itsemääräämisoikeutta. 7
4. Toimeentulotuki Perustuslain 19 :n mukaan jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämään turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon. Toimeentulotukea säätelee toimeentulotukilaki (1412/1997). Toimeentulotuki on sosiaalihuoltoon kuuluva viimesijainen taloudellinen tuki, jonka tarkoituksena on turvata henkilön ja perheen toimeentulo ja edistää itsenäistä selviytymistä. Toimeentulotuen avulla turvataan henkilön ja perheen ihmisarvoisen elämän kannalta vähintään välttämätön toimeentulo. Tuki on tarveharkintaista ja sitä myönnetään yleensä kuukaudeksi kerrallaan. Tuki lasketaan asiakkaan välttämättömien menojen mukaan. Tukea voidaan myöntää myös omatoimisen suoriutumisen tukemiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi. 4.1 Toimeentulotuen käsittelyajat Toimeentulotukilain mukaan toimeentulotukipäätös on saatava viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä hakemuksen jättämisestä. Kiireellisessä tapauksessa päätös on tehtävä samana tai viimeistään seuraavana arkipäivänä. Hakijan on päästävä keskustelemaan henkilökohtaisesti kunnan sosiaalityöntekijän tai sosiaaliohjaajan kanssa viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä siitä, kun hän on sitä pyytänyt. 8
Taulukko: Toimeentulotuen käsittelyajat Kunta Onko käsittely ylittänyt 7 arkipäivää vuoden 2015 aikana? Montako arkipäivää ylitys on pisimmillään kestänyt? Kuukaudet, joina ylitystä on tapahtunut Tampere Kyllä 10 20.4.- 20.6. välisenä aikana Orivesi Nokia Kyllä 9 huhti- ja toukokuu, pääsääntöisesti tietotekniset syyt Ylöjärvi Kyllä 10 tammi- maaliskuu, toukokesäkuu, joulukuu Kangasala Pälkäne Kyllä 10 muutamia ylityksiä kuukausittain Lempäälä Kyllä 9 joka kuukausi Valkeakoski Ei - - Pirkkala Kyllä 9 maalis-, huhti-, touko-, kesä-, heinä-, elo-, syys-, loka-, marras- ja joulukuu (n. 20 asiakasta koskenut) Vesilahti Kyllä 10 helmi-, maalis- ja huhtikuu Vuonna 2015 on kaikissa muissa kunnissa, paitsi Valkeakoskella ollut toimeentulotuen käsittelyajoissa viivettä. Pisimmällään käsittelyaika on ollut 9-10 arkipäivää. Huolestuttavaa on, että Ylöjärvellä viivettä on ollut kuuden kuukauden aikana, Pirkkalassa kymmenen kuukauden aikana ja Lempäälässä joka kuukausi. Sosiaaliasiamies toivoo, että vaikka perustoimeentulotuen käsittely onkin 2017 siirtymässä Kelaan, kunnat huolehtisivat viimesijaisen perusturvan käsittelystä määräajassa siirtymää odotellessaan. Parin, kolmen päivän viive saattaa olla asiakkaalle varsin merkittävä. Ylipäätään siirto Kelaan on suuri muutos sellaisille ihmisille, joilla on riittämättömien tulojen lisäksi myös muita ongelmia. Vaarana on, että paljon tukea tarvitsevat ihmiset eivät hakeudu sosiaalityön palveluihin. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos painottaa sitä, että kuntien on huolehdittava siitä, ettei näitä ihmisiä jätetä yksin. Sosiaaliasiamies kysyi kuntakyselyssä, kuinka suuri osa aikuissosiaalityön asiakkaista on erityistä tukea tarvitsevia. Kuntien vastauksista ilmenee, että toistaiseksi määrittely on kesken ja siksi määrien arviointi on epätarkkaa. Esim. Ylöjärvi arvioi, että erityistä tukea tarvitsevia on n. 4-5 %: a asiakkaista, kun taas Tampereen arvion mukaan n. 90 %: a aikuissosiaalityön asiakkaista on erityistä tukea tarvitsevia. Aikuissosiaalityön palveluun Tampereella pääsee asiakkaaksi vain määriteltyjen kriteerien perusteella (esim. syrjäytymisvaarassa olevat nuoret, asunnottomat, päihdehoidosta toipuvat) eikä kaikille halukkaille ole aina mahdollisuutta tarjota palvelua. 9
Monialaista yhteistyötä tehdään aktiivisesti asiakkaan suostumuksella kaikissa kunnissa. Yhteistyötä tehdään mm. asumis- ja päihdepalveluiden sekä mielenterveyspalveluiden työntekijöiden kanssa. 4.2 Ehkäisevä toimeentulotuki Ehkäisevän toimeentulotuen tarkoituksena on edistää henkilön ja perheen sosiaalista turvallisuutta ja omatoimista suoriutumisesta sekä ehkäistä syrjäytymistä ja pitkäaikaista riippuvuutta toimeentulotuesta. Ehkäisevää toimeentulotukea voidaan myöntää muun muassa tuen saajan aktivointia tukeviin toimenpiteisiin, asumisen turvaamiseksi, ylivelkaantumisesta tai taloudellisen tilanteen äkillisestä heikentymisestä aiheutuvien vaikeuksien lieventämiseksi sekä muihin tuen saajan omatoimista suoriutumista edistäviin tarkoituksiin. Ehkäisevän toimeentulotuen käyttö on Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksen mukaan tuloksellista ja tuen avulla edistetään sekä inhimillisyyttä että taloudellisuutta ja se on tarpeellinen sosiaalityön väline. Ehkäisevää toimeentulotukea myöntämällä on mm. mahdollisuus edistää vaikeissa olosuhteissa elävien lasten osallisuutta ja ehkäistä heidän syrjäytymiskehitystään korvaamalla esim. harrastusmenoja. Sosiaaliasiamies seuraa vuosittain selvityksessään ehkäisevän toimeentulotuen määrän kehitystä, koska sosiaaliasiamies pitää tärkeänä, että myös erilaisissa kriisitilanteissa olevilla asiakkailla on mahdollisuus saada rahallista tukea, vaikkei perustoimeentulotuenoikeutta aina asiakkaalla olisikaan. Taulukko: Ehkäisevän toimeentulotuen prosenttiosuus myönnetyn toimeentulotuen määrästä: Kunta 2015 2014 2013 Tampere 2,2 2,1 2 Nokia 3,1 2 2 Ylöjärvi 2,5 2 3 Kangasala 4 4,6 4,27 Lempäälä 2,5 2,1 2,2 Valkeakoski 4,32 2,55 1,9 Pirkkala 3,0 3,7 2,4 Orivesi 1,7 ks. Tampere 1,0 Pälkäne 3 3,5 1,83 Vesilahti 5,1 4,5 1,5 Ehkäisevän toimeentulotuen määrä on lähes kaikissa kunnissa noussut vuodesta 2014, jota sosiaaliasiamies pitää erittäin myönteisenä asiana. Vain Pirkkalassa ehkäisevän toimeentulotuen määrä on laskenut, mutta Pirkkalassa ollaan lähempänä suositusta kuin monessa muussa kunnassa. Useimmilla kunnilla on vielä mahdollisuus parantaa suosituslukuun nähden. Sosiaali- ja terveysministeriö suosittaa, että kunnat varaisivat määrärahoistaan 3,3 %:a ehkäisevään toimentulotukeen. 10
4.3 Sosiaalinen luototus Sosiaaliasiamies pitää erinomaisena asiana, että Tampereella otetaan käyttöön sosiaalinen luototus, joka myös omalta osaltaan tarvittaessa tukee vähävaraisia. 1.2.2016 alkaen Tampereella asuvat voivat saada sosiaalista luottoa. Sosiaalinen luotto on tarkoitettu niille pienituloisille ja vähävaraisille, joilla ei ole mahdollisuuksia saada muuta luottoa kohtuullisilla ehdoilla mm. luottohäiriömerkinnän vuoksi. Sosiaalisen luoton avulla ehkäistään taloudellista syrjäytymistä ja ylivelkaantumista sekä edistetään itsenäistä suoriutumista. Sosiaalista luottoa voidaan myöntää esim. velkojen järjestelyyn, mutta sosiaalisen luoton saaminen edellyttää esim. säännöllistä tuloa. 4.4 Toimeentulotuen muutoksenhakumenettely Toimeentulotukipäätöksessä pitää olla aina muutoksenhakuohjeet, eli neuvoa asiakasta, miten päätöksestä voi valittaa. Päätökseen tyytymätön voi vaatia siihen oikaisua ja oikaisuvaatimuksen kohteena oleva päätös voidaan korjata itseoikaisuna. Lautakunnan päätöksestä voi valittaa edelleen hallinto-oikeuteen ja joissain tapauksissa korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Sosiaaliasiamies on seurannut vuosittain toimeentulotuen asiakkaiden muutoksenhakuun liittyviä lukuja. Vuonna 2015 sosiaaliasiamies toisti kunnille kuntakyselyssään saman kysymyksen kuin aiempina vuosina. 11
Taulukko: Kuntien toimeentulotuen muutoksenhaku lautakunnalle ja viranhaltijalle Kunta Oikaisuvaatimukset lautakunnalle Itseoikaisut Lautakunnan oikaisemat 2014 2015 2014 2015 2014 2015 Tampere 662 495 209 255 (osa edellisen vuoden oikaisuvaatimuksia) 3 kokonaan, 1 osittain Nokia 15 26 6 6 1 0 Ylöjärvi 22 22 4 4 0 2 Kangasala Pälkäne 28 25 3 3 0 2, joista 1 kokonaan, 1 osittain 0 Lempäälä 10 15 5 4 0 0 Valkeakoski 1 10 0 Pirkkala 20 17 6 4 2, osittain 0 Orivesi 4 14 0 0 0 0 Vesilahti 3 3 0 0 0 0 Jos itseoikaisu tehdään ja oikaisuvaatimuksen peruuttamista esitetään asiakkaalle, on varmistuttava, että asiakas on ymmärtänyt, miten päätöstä on itseoikaisuna muutettu, ja että asiakas hyväksyy tehdyt muutokset ja pitää niitä riittävinä. Asiakkaalla on lisäksi oikeus hakea oikaisua myös uuteen päätökseen, jolla aiempi päätös on itseoikaisun johdosta kumottu. Itseoikaisun käyttö vaihtelee eri kunnissa: osassa itseoikaisuja tehdään vähän, mutta parhaimmillaan itseoikaisu on nopea ja joustava keino korjata asia- ja kirjoitusvirheitä ilman hitaampaa lautakuntakäsittelyä. Lautakunnat oikaisevat päätöksiä äärimmäisen harvoin ja niiden merkitys muutoksenhaussa on asiakkaan kannalta vähäinen. Vain Ylöjärvellä lautakunta on muuttanut kaksi oikaisuvaatimusta. Sosiaaliasiamiehet selvittivät kuntakyselyssä, miten paljon hallinto-oikeudessa on ratkaistu toiminta-alueen kuntien toimeentulotukipäätöksiä ja kuinka monta päätöstä hallinto-oikeus on palauttanut kunnille uudelleen käsittelyä varten. 12
Taulukko: Kuntien hallinto-oikeusratkaisut Kunta Hallinto-oikeuden ratkaisemat toimeentulotukiasiat Hallinto-oikeuden palauttamat toimeentulotukiasiat 2014 2015 2014 2015 Tampere 1 muuttunut, 4 35 39 palautettu käsittelyyn 8 Nokia 4 1 0 0 Ylöjärvi 0 3 0 0 Kangasala Pälkäne 2 4 0 0 Lempäälä 0 4 0 0 Valkeakoski 0 0 Pirkkala 6 4 3 0 Orivesi 0 0 0 Vesilahti 0 0 0 0 Yhteensä 57 55 8 8 Hallinto-oikeuteen tai korkeimpaan hallinto-oikeuteen valitettiin seutukunnassa edellisten vuosien tapaan vähän. 4.5 Tampereen toimeentulotuki Tampereen kaupungin toimeentulotukea koskevien yhteydenottojen määrä on selvästi laskenut vuoden 2012 jälkeen. Vuonna 2012 Tampereen kaupungin sosiaalihuollon palveluita koskevista asiatapahtumista 76 %:a koski toimeentulotukea, kun se vuonna 2015 on ollut enää 60 %: a. Lasku on merkittävä. Yhtenä merkittävänä asiana voidaan pitää sitä, että viime vuosina Tampereella ovat toimeentulotuen käsittelyajat olleet huomattavasti paremmat. Kun asiakas saa taloudellisen tuen ajoissa, tyytymättömyys sosiaaliasiamiehen näkemyksen mukaan selkeästi vähenee. Sosiaaliasiamies kiittää Tampereen toimeentulotuen palveluita siitä, että käsittelyajoissa on pysytty paremmin ja sitä myöten tyytymättömyys on selvästi vähentynyt. Jatkossa voitaisiin toimeentulotuen palveluissa keskittyä käsittelyaikojen ohelle laadun parannukseen. Tampereella voitaisiin miettiä, miten kaupungille vuonna 2017 jäävät toimeentulotuen palvelut järjestetään niin, että asiakkaat välttyisivät aiheettomilta lisäselvityspyynnöiltä, miten saataisiin puhelinpalvelu toimimaan, etteivät asiakkaat kokisi saavansa huonoa kohtelua ja jonotusajat palveluun eivät olisi niin pitkiä. Lisäksi päätösten muodon ja perustelujen tulisi olla asiakkaan kannalta ymmärrettäviä. 13
4.6 Etuoikeutettu tulo Toimeentulotuessa etuoikeutettua ansiotuloa voi lain mukaan olla vähintään 20 prosenttia saadusta ansiotulosta, kuitenkin enintään 150 euroa/ tulonsaaja/ kuukausi. Hallituksen esityksessä todetaan, että harkinnan mukaan tulojen vähäisyyden vuoksi tai muusta erityisestä syystä voidaan käyttää tätä suurempaakin vähennysprosenttia. Sosiaaliasiamiehet ovat ottaneet esille Tampereen toimeentulotuesta vastaavien viranomaisten kanssa etuoikeutetun tulon. Käytäntö, jossa 50 euron yksityispano on kokonaan jätetty huomioimatta vähäisyyden vuoksi, ja 50 euron työtulosta on jätetty ottamatta huomioon 20 %: a eli 10 euroa, on sosiaaliasiamiehen näkemyksen mukaan epäoikeudenmukainen. Asiakas on rahan vastikkeeksi tehnyt työtä ja sosiaaliasiamiehen näkemyksen mukaan työntekoon tulisi kannustaa. Tämän jälkeen Tampere muutti linjaansa työntekoa kannustavampaan suuntaan. Myös Nokia on ottanut käyttöönsä työntekoa kannustavamman linjan. Sosiaaliasiamiehet toivovat myös muiden kuntien pohtivan etuoikeutetun tulon kohdalla, millä tavoin työstä tulisi toimeentulotuen asiakkaille kannustavampaa. 5. Lastensuojelu Lastensuojelun ja lastensuojelulain tarkoituksena on turvata lapsen oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun. Lastensuojelusta säädetään vuoden 2008 alusta voimaan tulleella lastensuojelulailla. Vuoden 2015 voimaan tulleen sosiaalihuoltolain mukaan osa lastensuojelun asiakasperheistä on siirtynyt sosiaalihuoltolain mukaisiin yleisiin lapsiperhepalveluihin. Tämä tarkoittaa sitä, että kotipalvelua, kuten myös perhetyötä, tukihenkilöitä ja -perheitä sekä vertaisryhmätoimintaa, on saatavilla ilman lastensuojelun asiakkuutta. Tavoitteena on madaltaa tuen hakemisen kynnystä ja turvata oikea-aikainen tuki perheille. Käytännössä tämä on tarkoittanut sitä, että kuntien lastensuojelun asiakasmäärä ovat vuonna 2015 pienentyneet. Sosiaaliasiamies kysyi kuntakyselyssään, että kuinka suuri osa lastensuojelussa olleista lapsiperheistä on siirtynyt lakimuutoksen myötä kuntien yleisiin lapsiperhepalveluihin. Lakiuudistukset ovat edellyttäneet kunnilta, että siirtymävaiheessa lastensuojelun asiakkaiden asiakkuuden perusteet on tarkistettu. Asiakkuus tulee myös päättää ja asia merkitä asiakasasiakirjoihin tiedoksi, kun sosiaalihuollon järjestämiselle ei ole enää perusteita. 14
Taulukko: Yleisiin perhepalveluihin siirtyneet asiakkaat % Kunta Tampere n. 40 % Nokia n. 20 % Ylöjärvi n. 10-20 % Kangasala n. 40 % Pälkäne Lempäälä n. 4 % (osa asiakkuuksista lopetettu siirtymävaiheessa) Valkeakoski n. 10 % Pirkkala n. 40 % Orivesi n. 23 % Vesilahti n. 30 % Kuntien luvuista on vaikeaa tehdä päätelmiä, mutta näyttäisi siltä, että osa kunnista, kuten Lempäälä on lopettanut suuren osan asiakkaiden asiakkuuksista ja osa kunnista on siirtänyt asiakkuudet suoraan perhepalveluihin. Lastensuojelusta perhepalveluihin siirtyneiden asiakkaiden määrää voidaan kuitenkin pitää merkittävänä. 5.1 Lastensuojelun asiakassuunnitelmat Uusi sosiaalihuoltolaki ja lastensuojelulain muutokset ovat siis tuoneet merkittäviä muutoksia lastensuojeluun. Lain mukaan asiakkuuden alussa erityistä tukea tarvitsevan lapsen palvelutarpeen arviointi on aloitettava viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä yhteydenotosta. Erityistä tukea tarvitseva lapsi määritellään lain mukaan näin: 1. Lapsi, jolla on erityisiä vaikeuksia hakea ja saada tarvitsemiaan sosiaali - ja terveyspalveluita kognitiivisen tai psyykkisen vamman tai sairauden, päihteiden ongelmakäytön, usean yhtäaikaisen tuen tarpeen tai muun syyn vuoksi tai 2. Lapsi, jonka terveys tai kehitys vaarantuu kasvuolosuhteiden tai oman käyttäytymisen vuoksi Uuden sosiaalihuoltolain mukaan palvelutarpeen arviointia on täydennettävä asiakkaalle laadittavalla asiakassuunnitelmalla tai muulla vastaavalla suunnitelmalla, ellei suunnitelman laatiminen ole ilmeisen tarpeetonta. Suunnitelma on laadittava, ellei siihen ole ilmeistä estettä, yhdessä asiakkaan kanssa. Palvelutarpeen arviointi toimii asiakassuunnitelman pohjana. Erityistä tukea tarvitsevalla lapsella, lastensuojelun asiakkaalla on oltava asiakassuunnitelma ja tapaamiset omatyöntekijän kanssa on kirjattava ja järjestettävä suunnitelman mukaisesti. Sosiaaliasiamies kysyi vuoden 2015 kuntakyselyssään edellisen vuoden tavoin, miten kunnat ovat huolehtineet lastensuojeluasiakkaiden asiakassuunnitelmien kirjaamisesta ja niiden ajantasaisuutta. 15
Taulukko: Lastensuojelun asiakassuunnitelmat Kunta Tampere Orivesi Nokia Ovatko asiakassuunnitelmat ajan tasalla? Kyllä Sijaishuollossa ajan tasalla, avohuollossa ja jälkihuollossa suunnitelmia puuttuu tai niitä ei ole päivitetty. Kuinka kauan asiakkaan tulee asiakassuunnitelmapalaverin jälkeen odottaa suunnitelman valmistumista? n. 2-4 viikkoa 2-6 viikkoa Ylöjärvi Kyllä 1 vko- 1 kk Kangasala Kyllä sama päivä- usea kuukausi (kirjaukset eivät aina ajan tasalla) Lempäälä Kaikilla ei ole ajantasaiset asiakassuunnitelmat Valkeakoski Kyllä 2-6 viikkoa Pirkkala Sijaishuollossa ovat, 2 kk avohuollossa päivittämättä osa sama päivä- 3 kk, keskimäärin 1 kk Pälkäne Kyllä sama päivä- usea kuukausi Vesilahti Kyllä 6 viikkoa Verrattuna vuoteen 2014 kunnissa on paremmin huolehdittu asiakassuunnitelmien kirjaamisesta ja asiakkaat ovat saaneet nopeammin itselleen suunnitelman. Erityisesti Tampereella tilanne näyttää paremmalta, koska viime vuonna lukuja ei ollut edes saatavilla. Vaikka asiakassuunnitelmien kirjaaminen on parantunut, on sosiaaliasiamiehen näkemyksen mukaan yli kuukauden odotusaika asiakkaalle liian pitkä. Sosiaaliasiamies toivoo, että Nokia korjaa asiakasprosessiaan siten, että kaikki lastensuojelun asiakkaat saisivat kirjallisen asiakassuunnitelman. Nyt osa suunnitelmista kirjataan vain asiakaskertomukseen. Lempäälä on ilmoittanut kuntakyselyvastauksessaan, että perhe- ja sosiaalipalveluiden yksi strateginen tavoite on vuonna 2016 asiakassuunnitelmien laatiminen ja niiden kirjoittamiseen kiinnitetään entistä enemmän huomiota. Lainsäädäntö edellyttää lastensuojelun asiakkaille tehtävää asiakassuunnitelmaa ja siihen kirjattavia ja toteutettuja omatyöntekijän ja lapsen tapaamisia. Sosiaaliasiamies kysyi kuntakyselyssään, kuinka monta lasta tai lapsiperhettä on yhdellä sosiaalityöntekijää vastuullaan, kuinka usein lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä tapaa lasta kuukaudessa sekä sitä, kuinka usein muu lapsen olosuhteita hyvin tunteva lastensuojelun työntekijä tapaa lasta kuukaudessa? 16
Taulukko: Lasten määrät ja tapaamiset Kunta Kuinka monta lasta/lapsiperhettä yhdellä on sosiaalityöntekijällä? Tampere 70-80, yhtä aikaa km. 42 lasta Nokia keskimäärin 37 perhettä (enimmillään 45) Kuinka monta tuntia lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä tapaa lasta? Kuinka monta tuntia muu lapsen olosuhteita hyvin tunteva työntekijä tapaa lasta? km. n. 25 min/ kk avohuollossa 1h 45 min, osasto n. 8 h Aktiivisessa työvaiheessa useita kertoja sa perhetyössä 2-20 h/ kk tehostetus- kk:n aikana, mutta seurantavaiheessa 1h/3kk. Sijaishuollossa vain 1-2 kertaa vuodessa. Ylöjärvi 50-60 perhettä tarpeen mukaan tarpeen mukaan Kangasala Pälkäne 46 lasta (arvio 23 perhettä) tavoite 2 h/ kk ei aina toteudu 6-8 h (perhetyö suurimmalla osalla) Lempäälä Keskimäärin 52 Vaihtelevasti (aiotaan Vaikea arvioida asiakasta (enimmillään 62) panostaa v.2016 henkilökohtaisiin tapaamisiin) Valkeakoski 25-52 n. 30 min/ kk tarpeen mukaan Pirkkala 40 lasta 1 tunti/ kk 8-10 h/ kk Orivesi 60-70, km. 44 yhtä ks. Tampere ks. Tampere aikaa Vesilahti 40 lasta 1 tunti/ kk 6-8 h/ kk STM:n mukaan lainsäädännön uudistuksissa valvonnan lähtökohtana on ollut, että sosiaalityöntekijät pystyvät tekemään lastensuojelutyötä laadukkaasti ja lainmukaisesti, jos asiakkaita on 30-40 yhtä työntekijää kohden. Jos asiakkaita on merkittävästi enemmän, kunnan tulisi selvittää, miten lastensuojelun lakisääteisistä tehtävistä selviydytään. Apuna voidaan käyttää lastensuojelun laatusuosituksissa esitettyjä kriteerejä. Niiden mukaan työyhteisöissä selvennetään se, mikä on sopiva henkilöstömäärä ja asiakkaan käytettävissä oleva aika työn tekemiseen. Henkilöstömitoitus voi vaihdella sen mukaan, mikä on sosiaalityöntekijöiden, sosiaaliohjaajien ja lähihoitajien välinen työnjako. Näyttäisi siltä, ettei seutukunnissa laatusuositusten mukaisiin lukuihin päästä. Sosiaaliasiamiehen kysymyksen asettelu on ollut epätarkka, joten kunnat ovat vastanneet kysymykseen kahdella eri tavalla: osa kunnista on ilmoittanut sosiaaliasiamiehelle lapsien määrän ja osa perheiden määrän. Ensi vuonna sosiaaliasiamies korjaa kysymystä, jotta saadaan vertailukelpoisia lukuja. Sosiaaliasiamies on vuosittain seurannut kuntakyselyssään lastensuojelulain antamia määräaikoja. Määräajoissa on tapahtunut huomattavaa parannusta vuosien varrella. 17
Taulukko: Lastensuojelun määräaikojen toteutuminen Kunta Lastensuojeluilmoituksen käsittely 7 arkipäivässä Lastensuojelutarpeen selvitys 3 kk:n määräajassa 2014 2015 2014 2015 Tampere 97,3 98,5 97,4 99,79 Nokia 99 100 88 99,8 (vain yksi ylitys) Ylöjärvi 100 100 99 100 Kangasala 100 100 68 93 Lempäälä 97 9,8 92 98,6 Valkeakoski 91,3 100 84,2 94,3 Pirkkala 90 100 88 90 Orivesi 99,1 94,3 98,4 100 Pälkäne 100 100 84 100 Vesilahti 100 100 91 100 5.2 Lastensuojelun asiatapahtumien määrä on nousussa koko seutukunnalla Lastensuojelun asiatapahtumien määrä on suhteessa noussut, vaikka asiatapahtumien kokonaismäärä on määrällisesti laskenut kahdesta edellisestä vuodesta. Vuonna 2013 lastensuojelua koski 11,7 % kaikista seutukunnan asiatapahtumista, vuonna 2014 määrä oli 13,6 %: a ja vuonna 2015 määrä on jo 15,3 %: a kaikista asiatapahtumista. Lastensuojelusta yhteyttä ottaneiden asiakkaiden näkökulmasta lastensuojelu koetaan usein negatiiviseksi palveluksi ja lastensuojelun koetaan puuttuvan merkittävässä määrin huoltajien ja heidän lastensa oikeuksiin. Lastensuojeluun liittyvät asiat saattavat olla haastavia, koska työntekijöiden ja asiakkaiden näkemykset voivat olla hyvin erilaisia tilanteista. Lastensuojeluun liittyy usein kriisinkäsittelyä, kun lastensuojeluilmoitus saattaa tulla perheelle yllätyksenä. Usein siinä vaiheessa, kun lastensuojeluun kutsutaan keskustelemaan, kriisin käsittely on täysin kesken ja asiakkaat eivät aina ymmärrä kaikkea, mistä tapaamisella on puhuttu. Näissä tilanteissa sosiaaliasiamiehen kanssa keskustelu siitä, että miten lainsäädännön prosessi etenee, koetaan usein helpottavana. Välillä sosiaaliasiamies soittaa asiakkaan luvalla lastensuojeluun ja selvittää työntekijältä, että mistä asiakaspalaverissa on puhuttu, koska asiakkaalle tilanne on jäänyt epäselväksi. Lastensuojelun asiatapahtumien määrä suhteessa edelliseen vuoteen on noussut vuonna 2015 Tampereella, Orivedellä, Pirkkalassa, Kangasalla, Pälkäneellä, Vesilahdella sekä Ylöjärvellä. Eniten lastensuojelun yhteydenottoja suhteessa asiatapahtumien määrään on tullut Orivedeltä (47 %:a kaikista asiatapahtumista). Oriveden tilanteen osalta asiakkaat ovat ottaneet yhteyttä sosiaaliasiamieheen mm. siitä syystä, etteivät he ole tienneet, kuka työntekijä hoitaa heidän perheensä ja lapsensa asiaa. Asiakkaat kokivat myös turhautu- 18
mista siitä, kun samaa asiaa joutui selvittelemään usean työntekijän kanssa työntekijän vaihtuessa. Koska lastensuojelutyö on haastavaa, on tärkeää, että työtä tekee riittävä määrä päteviä ja kokeneita työntekijöitä. Pienemmissä kunnissa on tärkeää turvata työntekijöille riittävä tuki ja ohjaus työn vaativuuden vuoksi. 5.3 Yksityisesti sijoitetut lapset Yksityisellä sijoituksella tarkoitetaan sellaista sijoitusta, johon sosiaalihuollosta vastaava toimielin ei ole vaikuttanut. Kysymys on huoltajan päätösvaltaan kuuluvasta asiasta. Lain mukaan lapsen huoltajien ja henkilöiden, joiden huoltoon lapsi on sijoitettu, tulisi tehdä ilmoitus yksityisistä sijoituksista lapsen sijoituskuntaan. Ilmoituksen saatuaan sosiaalitoimen tulisi suorittaa tarkastus sijoituspaikassa. Yksityisesti sijoitetuista lapsista kunnan tulisi ylläpitää rekisteriä. Sosiaaliasiamies selvitti ensimmäisen kerran vuoden 2014 kuntakyselyssään tarkemmin kuntiensa alueella yksityiseen sijoitukseen liittyviä asioita. Taulukko: Yksityisesti sijoitetut lapset Kunta Kuinka monta yks. sijoitettua lasta on kunnan alueella 2014? Kuinka monta yks. sijoitettua lasta on kunnan alueella 2015? Tampere Ei tietoa n. 100 muut kunnat sijoittaneet ja 2010-luvulla 25 hyväksymispäätöstä Nokia 1 0 Ylöjärvi 1 itse sijoitettu, muista ei tarkkaa arvio 20 lasta tietoa Kangasala 12 16 (Pälkäne 0) Pälkäne Lempäälä 2 1 Valkeakoski 0, rekisterissä ei yhtään merkintää 0 Pirkkala 3 4 Vesilahti 1 1 Orivesi Ei tietoa 0 hyväksymispäätöstä Kunnat näyttäisivät varsin huonosti olevan selvillä siitä, kuinka paljon kunnan alueella on yksityisesti sijoitettuja lapsia. Ne tahot, joiden tulisi tehdä ilmoitus asiasta kuntaan, jättävät usein ilmoituksen tekemättä ja sosiaaliasiamiehen kuntiin käymissä keskusteluissa ollaan oltu epätietoisia siitä, että kunnan velvollisuus olisi selvittää, sopiiko yksityiskoti olosuhteiltaan lapsen hoitoon ja kasvatukseen. Kunnan tulee myös tehdä sijoituksen hyväksymisestä päätös. Kunnalle saattaa lisäksi syntyä velvollisuus maksaa perhehoitajalain mukaista palkkiota ja kulukorvausta ja neuvoa tarvittaessa toimeentulotuen hakemisessa. 19
6. Lapsiperheiden kotipalvelu Lapsiperheiden kotipalvelu on tavoitteellista, suunnitelmallista ja määräaikaista yhdessä perheen ja yhteistyötahojen kanssa tehtävää vanhemmuuden sekä arjessa selviytymisen tukemista. Keskeisenä tavoitteena on perheen omien voimavarojen vahvistaminen. Tämä tapahtuu opastamalla perhettä lasten ja kodin hoidossa sekä vahvistamalla arjen taitoja. Lapsiperheiden kotipalvelu on ollut useassa kunnassa tavallisten lapsiperheiden ulottumattomissa ennen vuonna 2015 tapahtunutta sosiaalihuoltolain uudistusta. Sosiaaliasiamies on yllättänyt positiivisesti siitä, miten vähän seutukunnista on tullut yhteydenottoja liittyen siihen, että lapsiperheiden kotipalveluissa olisi ollut ongelmia palvelun saamisessa. Myös kuntakyselyn perusteella palvelua on tarjottu melko suurelle osalla hakijoista. Valkeakoskella ei järjestetä varsinaisesti kotipalvelua lapsiperheille. Osa palveluista ostetaan ostopalveluna ja osan palvelusta tuottaa perheohjausyksikkö. Valkeakoskella palvelua on haettu/ myönnetty poikkeuksellisen vähän asukaslukuun nähden. Taulukko: Lapsiperheiden kotipalvelu Kunta Kuinka monta Kuinka monelle lapsiperheelle on palvelu myönnetty? lapsiperhettä on hakenut kotipalvelua? Tampere 313 käyntikertaa ei 736:lle eri perheelle, käyntejä yhteensä 8269 Orivesi ole voitu järjestää Nokia yli 83, joillekin asiakkaille 83 jokin muu palve- lu ollut sopivampi vaihtoehto Ylöjärvi 93 93 Kangasala Pälkäne 145 (Kangasala) 12 (Pälkäne) 145 12 Lempäälä 111 95 (16 perheen kanssa ajankohta ei onnistunut) Valkeakoski 11 7 (tuotetaan perheohjausyksiköstä) Pirkkala 68 58 Vesilahti 23 23 Tampereelta on joitakin yhteydenottoja tullut, joissa erityisesti lastensuojelun asiakkailla on ollut vaikeuksia saada kotiin apua, koska heillä on tehostetun perhetyön palvelu. Tehostettu perhetyö on voinut käydä perheessä varsin harvoin, mutta varsinainen kotiapu on evätty kuitenkin tällä perusteella, eikä perhetyöstä ole voitu luvata perheelle lisäkäyntejä. Kun asiakkaat ovat ottaneet yhteyttä sosiaaliasiamieheen, asia on kuitenkin järjestynyt esim. ostettuna palveluna. Näiden yhteydenottojen perusteella Tampereella on viimeistään tiedostettu se, että lastensuojelun lapsiperhe saattaa olla hankalassa välikädessä, jos tehostetun perhetyön kautta ei saada tarpeeksi kotipalvelua järjestettyä ja lapsiperheiden koti- 20
palvelun kautta Tampere ei lastensuojelun asiakkailleen kotipalvelua myönnä, jolloin apua on ryhdytty lainkriteerit täyttäville perheille muulla tavoin järjestämään. 7. Vammaispalvelu ja kehitysvammahuolto Tampereen ja Oriveden vammaispalveluissa on otettu käyttöön 2.2.2015 alkaen sähköinen hakemusmenettely koskien vammaispalvelulain mukaisia palveluita ja taloudellista tukea sekä vaikeavammaisten kuljetuspalvelua. Hakemuksen tekijä saa päätökset sähköisesti ja myös lisäselvityspyynnöt on mahdollisuus lähettää sähköisen asiointipalvelun kautta. Sosiaaliasiamies on ollut vuonna 2015 huolissaan edellisten vuosien tapaan Tampereen kaupungin vammaispalveluiden tilanteesta, sillä vammaispalveluiden asiakkailla päätösten saaminen on kestänyt useita kuukausia. Sähköinen hakemusmenettely ei ole auttanut asiakkaita saamaan päätöksiään nopeammin. Tampereelta saadun tiedon mukaan kuljetuspalvelupäätökset on pystytty tekemään loppuvuonna kohtuullisessa noin kuukauden käsittelyajassa, mutta huomattavassa osassa palveluita käsittelyaika on ollut kolme kuukautta. Tätä ei voida pitää asiakkaiden edun mukaisena. Vammaispalveluiden osalta käsittelyaikatilanne on ollut liian pitkä liian monta vuotta, joten sosiaaliasiamiehet kiinnittivät Tampereen kaupungin huomiota asiantilan korjaamiseen ja toivovat, että kaupunki panostaa selvittämään päätöksentekoprosessiaan sekä tarkistamaan, että resurssit vammaispalveluissa ovat asianmukaiset. Sosiaaliasiamies on saanut tilaajalta tiedon, että joihinkin korjaaviin toimiin on jo ryhdytty, mutta vielä ei tuloksia ole nähtävissä. Vammaispalveluissa on kehitetty toimintatapoja, muutettu työnkuvia, otettu käyttöön sähköinen hakemusmenettely ja huhtikuussa 2015 lisättiin vammaispalveluihin yksi sosiaalityöntekijän vakanssi. 8. Ikäihmisten palvelut 1.7.2013 voimaan tullut vanhuspalvelulaki asettaa kunnille yksiselitteisiä velvoitteita, joita ovat muun muassa hyvinvointisuunnitelmien laatiminen, voimavarojen varaaminen vanhuspalvelulain mukaisten jonotustietojen julkaisemiseen, määräaikoja palvelun saamiseen ja niiden noudattamiseen. Lisäksi kuntien tulee nimetä vanhusneuvosto. Sosiaaliasiamies kysyi ensimmäisen kerran vuoden 2014 selvitykseen liittyvässä kuntakyselyssä, että kuinka kauan asiakas odottaa ikäihmisten ympärivuorokautiseen pitkäaikaisasumiseen. 21
Taulukko: Ikäihmisten ympärivuorokautinen pitkäaikaishoito Kunta Tampere Orivesi Odotusaika ympärivuorokautiseen pitkäaikaishoitoon? 2014 Tilastotieto touko-elokuu: alle 1 kk: 79 asiakasta 1-3 kk: 89 asiakasta 2-6 kk: 49 asiakasta Odotusaika ympärivuorokautiseen pitkäaikaishoitoon? 2015 Odotusaika alle 1 kk: 114 asiakasta Odotusaika 1-3 kk: 89 asiakasta Odotusaika 3-6 kk: 75 asiakasta Odotusaika yli 6 kk: 14 asiakasta yli 6 kk: 27 asiakasta Nokia keskimäärin 26 vrk ei kronologista jonotuskäytäntöä, tarpeen mukaan arvioidaan kiireellisyys, keskimäärin 11 vrk odotusaika, yli 3 kk jonottaneita ei yhtään. Ylöjärvi Alle puolessa vuodessa pääsevät kaikki palveluihin. Alle 3 kk pääsee palveluihin 67 %. Heinäkuusta alkaen n. 2 kk siitä, kun myönteinen päätös on tehty, hakemuksesta n. 3 kk Kangasala Pälkäne alle 1 kk n. 16 vrk (Kangasala) n. 10 vrk (Pälkäne) Lempäälä 1-6 kk Maksimissaan 3 kk Valkeakoski 1 kk n. 2 kk Pirkkala Vesilahti keskimäärin 10 päivää 44 vuorokautta hakemuksesta päätökseen ja sen jälkeen keskimäärin 8 vrk palvelun toteuttamiseen (vaihteluväli 0-31 vrk). Tampereen ja Lempäälän osalta sosiaaliasiamiehet toteavat edellisen vuoden tapaan, että kolme kuukautta on liian pitkä aika odottaa päätöstä tai ympärivuorokautista hoitopaikkaa. Jonotusaika näyttäisi kuitenkin kummassakin kunnassa lyhentyneen viime vuodesta. 9. Erityishuomioita 9.1 Asiakkaiden oikeus päätökseen Sosiaalihuollon asiakaslain 6 :ssä on päätöksentekoa koskeva yleissäännös. Säännöksen mukaan sosiaalihuollon tulee perustua päätökseen. Hallintolain 19 :n nojalla sosiaalihuollon asiakas voi panna vireille etuutta, palvelua tai tukitoimea koskevan hakemuksensa kirjallisesti tai viranomaisen luvalla suullisesti. Mikäli suullisen vireillepanoon suostutaan, on viranomaisen kirjattava tarkasti kaikki asiakkaan vaatimukset häntä koskeviin asiakirjoihin. Asian tullessa viranomaisessa vireille syntyy etuudesta tai palvelusta päättävälle viranomaiselle velvollisuus käsitellä hakemus ja antaa hakemusta koskeva perusteltu päätös. Asiakkaiden tekemien valitusten perusteella sosiaalihuollossa esiintyy edelleen ongelmia sekä päätösten tekemisessä, niiden perustelemisessa että toimeenpanossa. Päätöksestä on käytävä selvästi ilmi, mihin asiakas on oikeutettu tai velvoitettu taikka miten asia muutoin on ratkaistu (hallintolaki 44 ). Lain mukaan päätöksessä on ilmoitettava sen perusteena olevat tosiseikat sekä säännökset ja muut seikat. Päätöksen perusteluvel- 22
vollisuus on asiakkaan ja mahdollisten muiden asianosaisten oikeusturvan kannalta keskeistä, etenkin sovellettaessa ilmaisultaan väljiä oikeusohjeita. Tällöin päätöksen perustelu tarjoaa lähes ainoan mahdollisuuden arvioida ratkaisua jälkikäteen. Jos esitettyihin vaatimuksiin ei suostuta tai suostutaan vain osittain, on päätös erityisesti näiltä kielteisiltä osin perusteltava mahdollisimman hyvin. Sosiaaliasiamiehet korostavat, että asiakkaalla on oikeus saada kirjallinen päätös. Vuonna 2016 on toivottavaa, ettei asiakkaiden tarvitse soittaa sosiaaliasiamiehelle kertoakseen, ettei kunnassa ole tehty päätöstä sosiaalihuoltoon liittyvästä palvelusta. Lisäksi erityistä huomiota tulee kiinnittää siihen, että asiakkaalla on oikeus saada kielteinen päätös tai osittain kielteinen päätös, jos hänelle ei järjestetä hakemuksen mukaista palvelua. Sosiaaliasiamiehen näkemyksen mukaan kielteinen päätös voi olla samassa asiakirjassa kuin myönteinen päätös korvaavan (toissijaisen) palvelun järjestämisestä. Tämä edellyttää kuitenkin, että päätös on riittävän selkeä, jotta asiakas ymmärtää mahdollisuutensa hakea valittamalla muutosta, jos hän ei ole tyytyväinen päätökseen. 9.2 Ikäihmisten ja päivähoidon maksupäätösten viivästyminen Tampereella Vuonna 2014 Tampereen kaupungilla oli viivettä ikäihmisten ja päivähoidon maksupäätöksissä. Asiakkaat saivat maksupäätöksiä ja takautuvia laskuja pahimmassa tapauksessa yli puolen vuoden viiveellä. Sosiaaliasiamies toi vuoden 2014 selvityksessään esiin, että tilanne oli kohtuuton asiakkaiden kannalta. Sosiaaliasiamies selvitti maksupäätöksistä vastaavalta taholta, että tilanne on ollut huomattavasti parempi loppuvuonna 2015. Vielä keväällä on ollut ikäihmisten palveluissa tilanteita, joissa joiden kohdalla on ollut 12 kuukauden käsittelyaika. Kesän jälkeen ongelmia ei ole ollut ja maksupäätösten käsittelyajat ovat olleet 1-3 kk ikäihmisten palveluissa. Päivähoidossa tilanne on maksupäätösten osalta saatu kuntoon syksyllä 2015. 10. Muistutukset Sosiaalihuoltoon tyytymättömän asiakkaan kannattaa selvittää asiaansa ensisijaisesti työntekijän tai tämän esimiehen kanssa. Jos asia ei korjaannu, voi asiakas tuoda asiansa sosiaaliasiamiehelle selviteltäväksi ja soviteltavaksi. Kirjallinen käsittely harvoin ratkaisee asiakkaan ongelmaa. Asiakkaan asia selviää useimmiten nopeammin ja asiakasta tyydyttävämmin suullisessa käsittelyssä. Asiakkaalla on kuitenkin halutessaan oikeus saada asiansa käsitellyksi muistutuksena. Asiakaslain 23 :n (muutettu 12.12.2014) mukaan: sosiaalihuollon laatuun tai siihen liittyvään kohteluunsa tyytymättömällä asiakkaalla on oikeus tehdä muistutus sosiaalihuollon 23
toimintayksikön vastuuhenkilölle tai sosiaalihuollon johtavalle viranhaltijalle. Jos asiakas ei sairauden, henkisen toimintakyvyn vajavuuden tai muun vastaavan syyn vuoksi kykene itse tekemään muistutusta tai jos hän on kuollut, muistutuksen voi tehdä hänen laillinen edustajansa, omaisensa tai muu läheisensä. Toimintayksikön on tiedotettava asiakkailleen muistutusoikeudesta riittävällä tavalla sekä järjestettävä muistutuksen tekeminen asiakkaalle mahdollisimman vaivattomaksi. Muistutus tulee tehdä pääsääntöisesti kirjallisesti. Muistutus voidaan tehdä myös suullisesti erityisestä syystä. Toimintayksikön tai johtavan viranhaltijan on kirjattava muistutus ja käsiteltävä se asianmukaisesti ja annettava siihen kirjallinen vastaus kohtuullisessa ajassa muistutuksen tekemisestä. Vastaus on perusteltava. Lainsäätäjän tarkoitus on ollut, että muistutukset käsittelevät viranhaltijat, joilla on mahdollisuus toimivaltansa nojalla vaikuttaa tilanteen muuttamiseksi, mikäli muistutus antaa siihen aihetta. Vaikka muistutuksen voi tehdä myös suullisesti, pitää vastaus antaa aina kirjallisesti. Muistutus on säädetty nopeaksi keinoksi reagoida henkilöstön tosiasiallisiin toimenpiteisiin ja asiakkaan saamaan kohteluun. Yli kuukauden mittainen vastausaika ei enää vastaa edellä mainittua tarkoitusta. Sosiaalihuollon muistutuksia suhteessa kanteluihin on vahvistettu asiakaslain muutoksella. Muutokset koskevat sekä yksityistä että julkista sektoria. Vuoden 2015 alusta alkaen valvontaviranomainen, eli Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto tai aluehallintovirasto, voi siirtää sille tehdyn kantelun käsiteltäväksi ensin muistutuksena toimintayksikössä. Sosiaaliasiamiehet käyvät läpi vuosittain kuntien muistutukset ja niihin annetut vastaukset sekä tarvittaessa tuovat esiin epäkohtia tai korjausehdotuksia. Muistutuksista saatu tieto on arvokasta, kun yksiköt kehittävät palveluidensa laatua. 24