Väestö 0 Perheet 0 Vuosikatsaus Nuorten kotoa muutto lykkääntynyt Tilastokeskuksen perhetilaston mukaan kotona asuvien 0 vuotiaiden osuus on pienentynyt selvästi viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana, mutta viime vuosina osuus on tasaantunut noin neljännekseen Nuorten muuttoa lapsuudenkodista kuvataan perheessä lapsen asemassa olevien 0 vuotiaiden määrällä Vuonna 0 lapsen asemassa olevien nuorten suhteellinen osuus ikäryhmästä jopa kasvoi Lapsen asemassa olevien nuorten osuuden kasvu liittynee kotoa muuttamisen lykkääntymiseen myöhempään ajankohtaan ja kotiin palaamiseen Lapsen asemassa olevien 0 vuotiaiden osuus 99 0 Vuonna 99 lapsen asemassa oli vielä prosenttia 0 vuotiaista, mutta vuoden 0 lopussa osuus oli enää prosenttia Nuoret naiset itsenäistyvät ja muuttavat lapsuudenkodista nuoria miehiä aiemmin Nykyisin vajaa kolmannes miehistä asuu vanhempien luona vielä 0 vuotiaina, naisista lapsen asemassa on tässä iässä enää 8 prosenttia Kolmekymmenvuotiaista miehistä kuusi prosenttia oli perheessään lapsen asemassa, naisista kolme prosenttia Jo ennen vuoden 99 kotikuntalakia vuodesta 98 vuoteen 99 lapsen asemassa olevien 0 vuotiaiden osuus pieneni prosentista 6 prosenttiin Myös lain voimaantulon jälkeen heidän osuutensa edelleen pieneni Tietoja lapsen asemassa olevien määrästä ei ole saatavissa kaikilta vuosilta ennen vuotta 99 Yhtenäinen aikasarja on vuodesta 99 lähtien Helsinki 70 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus
Sisällys Perheessä keskimäärin,8 henkilöä 9vuotiaiden naisten yleisin perhetyyppi on aviopari ja 6 Rekisteröityjen parien keskimääräinen ikäero,7 vuotta 7 Avoliitto tyypillinen nuorille lapsettomille naisille8 Yhden vanhemman perheissä isien ja äitien siviilisäädyt erilaiset8 Perheistä neljä prosenttia kokonaan vieraskielisiä0 Vieraskielisistä perheistä suurin osa venäjänkielisiä Kahden ulkomaalaisen puolison muodostamat perheet yleisempiä kuin suomalaisen naisen tai miehen ja ulkomaalaisen puolison perheet Naisten ja miesten ulkomailla syntyneet puolisot eri maista Lapsiperheiden määrä vähenee yhä Lapsiperheistä 60 prosenttia avioparien perheitä Uusperheiden osuus edelleen 9 prosenttia Lapsiperheessä on keskimäärin,8 lasta6 Maakuntien välillä eroja perhetyypeissä aviopariperhe silti yleisin (Korjattu 0 Korjatut kohdat merkitty punaisella)9 Avopariperheitä vähiten Uudellamaalla 9 Perinteisimmät perheet Pohjanmaalla9 Lapsista 8 prosenttia kahden vanhemman perheessä Runsaalla kolmasosalla lapsista ainakin kaksi sisarusta Sisarusten määrä vaihtelevat maakuntien välillä Joka kymmenes lapsi kasvaa uusperheessä Ulkomaalaistaustaisten lasten määrä kasvaa 6 Lapsen asemassa olevien nuorten osuus kasvoi hieman7 7 Viidennes asuu yksin9 Taulukot Taulukko Perheväestö ja perheen keskikoko 90 0 Taulukko Perheet tyypeittäin 90 06 Taulukko Miehen/vaimon/isän/äidin siviilisääty avoliitoissa ja yhden vanhemman perheissä 09 Taulukko Suomen, ruotsin tai muunkieliset perheet 990 00 Taulukko Lapsiperheet tyypeittäin 90 0 Taulukko 6 Uusperheet 990 06 Taulukko 7 Lapsiperheiden lapsiluku 90 07 Taulukko 8 Alle 8vuotiaat lapset perhetyypeittäin 98 0 Taulukko 9 Lapset perheen alaikäisten lasten määrän mukaan 98 0 Taulukko 0 Lapsen asemassa olevat 0 vuotiaat nuoret 98 07 Liitetaulukot Liitetaulukko Perheväestö ja perheen keskikoko 90 00 Liitetaulukko Ruotsinkieliset perheet tyypin, puolisoiden/vanhempien iän ja lapsiluvun mukaan 00
Liitetaulukko Avioparit miehen ja vaimon avioliiton järjestysnumeron mukaan 0 Liitetaulukko Perheet puolisoiden/vanhempien kielen mukaan 0 Liitetaulukko Lapsiperheet vanhempien kielen mukaan 0 Liitetaulukko 6 Perheet puolisoiden/vanhempien kansalaisuuden mukaan 0 Liitetaulukko 7 Lapsiperheet vanhempien kansalaisuuden mukaan 0 Liitetaulukko 8 Perheet puolisoiden/vanhempien syntymämaan mukaan 0 Liitetaulukko 9 Lapsiperheet vanhempien syntymämaan mukaan 0 Liitetaulukko 0 Perheet perhetyypin ja alle 8vuotiaiden kotona asuvien lasten määrän mukaan 0 Liitetaulukko Lapsiperheet alle 8vuotiaiden lasten määrän ja perhetyypin mukaan 0 Liitetaulukko Uusperheet perhekoostumuksen ja lapsiluvun mukaan 06 Liitetaulukko Perheet lasten ikäryhmien ja perhetyypin mukaan 0 7 Liitetaulukko Perheiden 0 vuotiaat lapset perhetyypin mukaan sekä ottolapset iän mukaan 08 Liitetaulukko Lapset iän ja perheen kotona asuvien alle 8vuotiaiden lasten lukumäärän mukaan 0 9 Liitetaulukko 6 Perheelliset miehet iän ja perhetyypin mukaan 0 0 Liitetaulukko 7 Perheelliset naiset iän ja perhetyypin mukaan 0 Kuviot Kuvio A Perheet tyypeittäin vaimon/äidin iän mukaan 0 (isä ja perheet isän iän mukaan)7 Kuvio B Perheet tyypeittäin vaimon/äidin iän mukaan 0 suhteellinen jakauma (isä ja perheet isän iän mukaan)7 Kuvio Rekisteröidyt parisuhteet nuoremman puolison iän mukaan 08 Kuvio Ulkomaiden kansalaisten perheet 990, 00 ja 0 Kuvio A Suomessa syntyneiden miesten ulkomailla syntyneet puolisot syntymämaan mukaan 0 Kuvio B Suomessa syntyneiden naisten ulkomailla syntyneet puolisot syntymämaan mukaan 0 Kuvio A Lapsiperheet tyypeittäin äidin/yksinhuoltajaisän iän mukaan 0 Kuvio B Lapsiperheet tyypeittäin äidin/yksinhuoltajaisän iän mukaan 0, suhteellinen jakauma Kuvio 6 Lapsiperheiden keskimääräinen lapsiluku äidin iän mukaan 98, 99, 0 ja 08 Kuvio 7 Avopariperheiden osuus lapsiperheistä maakunnittain 0 (kuvio korjattu 0)9 Figur 7 Andelen sambofamiljer av barnfamiljerna efter lanskap år (figuren har korrigerats 0)? Figur 7 Families of cohabiting couples as a proportions of families with underage children by region in 0 (the figure was corrected on December 0)? Kuvio 8 Yhden vanhemman perheiden osuus lapsiperheistä maakunnittain 0 (kuvio korjattu 0)0 Figur 8 Andelen ensamföräldrarefamiljer av barnfamiljerna efter landskap 0 (figuren har korrigerats 0)? Figure 8 Proportion of singleparent families of all families with underage children by region in 0 (the figure was corrected on December 0)? Kuvio 9 Lapset perhetyypin ja iän mukaan 0 Kuvio 0 Lapset iän ja perheen alle 8vuotiaiden lasten lukumäärän mukaan 0 Kuvio Perheen alaikäisten sisarusten määrä maakunnittain 0, % Kuvio Ulkomaalaistaustaisten lasten osuus kaikista lapsista sekä toisen polven ulkomaalaistaustaisten lasten osuus kaikista ulkomaalaistaustaisista lapsista 99 0 Kuvio 80vuotiaat miehet perheaseman mukaan 08 Kuvio 8 0vuotiaat naiset perheaseman mukaan 08
Figur Män i åldern 8 0 år efter familjeställning år 0? Figur Kvinnor i åldern 8 0 år efter familjeställning år 0? Figure Young men aged 8 to 0 by family status in 0? Figure Young women aged 8 to 0 by family status in 0? Kuvio Asuntokuntaväestö asuntokunnan koon mukaan 990 09 Kuvio 6 Yksinasuvien miesten ja naisten osuus ikäluokasta 990 ja 09 Laatuseloste, perheet 0
Perheessä keskimäärin,8 henkilöä Perheet luokitellaan sen mukaan, ovatko puolisot naimisissa, avoliitossa vai rekisteröidyssä parisuhteessa keskenään ja onko perheessä Näiden lisäksi omana luokkanaan on yhden vanhemman perhe Lapsen iälle ei tässä aseteta mitään rajoitusta Luvussa käsitellään lapsiperheitä, joilla tarkoitetaan perheitä, joissa asuu vähintään yksi alle 8vuotias lapsi Lapsiperheiden yhteydessä vanhemmista käytetään myös ilmaisua huoltaja Seuraavassa tarkastelussa yhden vanhemman perheet eivät ole vain yksinhuoltajien perheitä, sillä isänsä tai äitinsä kanssa asuva, lapsen asemassa oleva henkilö voi olla minkä ikäinen tahansa Vuoden 0 lopussa Suomessa oli 7 000 perhettä Määrä lisääntyi 600 perheellä edellisestä vuodesta Lisäys on lähes 800 pienempi kuin vuotta aikaisemmin Perheisiin kuuluu 7 prosenttia väestöstä Osuus on pienentynyt 0, prosenttiyksiköllä edellisestä vuodesta Osuuden pienenemisen tahti on pysytellyt tällä tasolla 990luvun alusta lähtien Perheväestön osuus oli suurimmillaan 960 ja 970luvuilla, jolloin perheisiin kuului 87 prosenttia väestöstä Perheisiin kuuluvan väestön määrä on lisääntynyt vuoden 0 aikana 00 hengellä Koko maan väestömäärä lisääntyi 0 00 hengellä Perheen keskikoko oli vuoden 0 lopussa,8 henkilöä Taulukko Perheväestö ja perheen keskikoko 90 0 Vuosi 90 960 970 980 990 000 00 0 0 0 Perheiden määrä Perheväestö Koko väestö 90 7 7 7 09 80 06 70 8 07 6 878 986 00 98 6 78 0 0 09 787 778 6 0 9 998 78 0 96 0 80 8 07 06 68 7 76 6 7 07 09 6 67 7 08 08 90 70 7 666 08 00 7 7 Perheväestön osuus, % 8,8 86,7 86,7 8,0 8, 78, 7,6 7, 7,9 7,6 Perheen keskikoko,7,7,,,0,9,8,8,8,8 Suomen yleisin perhetyyppi on edelleen lapseton aviopari, joita oli 6 prosenttia kaikista perheistä vuonna 0 Vielä vuonna 00 Suomen yleisin perhetyyppi oli aviopari, jonka luona asuu jonkin ikäisiä Vuonna 0 avioparin ja lasten muodostamia perheitä oli 9 prosenttia kaikista perheistä Tämän perhetyypin määrä on kuitenkin pitkään ollut laskusuunnassa, kun taas lapsettomien avioparien määrä on ollut kasvussa Lastensa kanssa asuvien avioparien määrä vähentyi 800 perheellä edellisestä vuodesta, kun vielä vuodesta 00 vuoteen 006 vähennys oli 6 700 Koska vuosimuutokset ovat pieniä, eri perhetyyppien määrän vähenemisen tai lisääntymisen syitä on vaikea selvästi osoittaa Myös avoparien määrä ja osuus perheistä kasvaa Avopareja, joilla ei ole, on tosin vielä vain prosenttia kaikista perheistä Avopareja, joilla on, on nykyisin kahdeksan prosenttia kaikista perheistä Määrä on kasvanut hitaasti viime vuosina Äiti ja perheitä on kymmenen prosenttia kaikista perheistä Isä ja perheet ovat edelleen harvinaisia, näitä perheitä on vain kaksi perhettä sadasta Suhteellinen osuus ei ole muuttunut juuri lainkaan viime vuosina
Taulukko Perheet tyypeittäin 90 0 Vuosi Yhteensä Aviopari, ei Aviopari ja Avopari ja Avopari, ei Äiti ja Isä ja Rekisteröity miespari ) Rekisteröity naispari ) 90 90 7 76 60 9 76 7 80 6 960 06 70 07 897 678 8 9 706 9 8 970 ) 878 60 6 7 00 6 800 9 00 6 9 9 0 980 ) 78 0 0 88 7 6 6 00 6 900 0 7 990 6 6 60 06 6 896 7 7 97 6 000 00 0 0 0 0 % 90 960 970 ) 980 ) 990 000 00 0 0 0 0 0 96 07 60 70 6 7 7 08 7 666 6 09 889 8 0 9 7 8 9,0 0,,6,7 6,7,,,,7,8,8 868 6 7 9 9 7 9 8 6,8 6, 6,6,6 6,9 6,7 0,7 0, 0,0 9, 9, 0 8 7 8 0 8 6 0 00 99 0,6,8,8 7, 8, 8, 8, 8, 60 9 9 967 9 6 00 7 9 96 0 9 08 6 9 0 67 9 668,7, 9,0,,,7,9,,,8,,0,0 0,8, 0, 0, 0, 0, 0, ) Rekisteröity pari ja perhetyypin perheitä oli yhteensä 0 vuonna 0 8, 8 9 0 78 0 0 7 0 9 ) Väestölaskennan perhetyyppijakauma korjattu haastattelututkimusten perusteella (Aromaa, Cantell & Jaakkola: Avoliitto, Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos 9, Helsinki 98) ) Väestölaskennan perhetyyppijakaumaa korjattu vuoden 98 rekisteripohjaisella perhe ja avopariaineistolla,,9,6,7,8,,,,,, 706 77 89 90 99 0,0 0, 0, 0, 0, 89 0 6 07 0, 0, 0, 0, 0, 9vuotiaiden naisten yleisin perhetyyppi on aviopari ja Naisten perhetyypit ovat erilaiset eri ikävaiheissa Alle 9vuotiailla perheellisillä naisilla perhetyyppi on tyypillisimmillään lapseton avopari Jo 9vuotiailla naisilla yleisin perhetyyppi on aviopari ja Tämä on luonnollista, koska nykyisin ensimmäinen lapsi synnytetään keskimäärin 8,6vuotiaana ja ensimmäinen avioliitto solmitaan keskimäärin 0,7vuotiaana Vasta vuotiaiden naisten kohdalla yleisimmäksi perhemuodoksi muuttuu lapseton aviopari Kaikkein vanhimpien vähintään 9vuotiaiden naisten perheeseen kuuluu useammin lapsi kuin aviomies Perheväestöön tosin kuuluu tämän ikäisistä naisista vain yhdeksän prosenttia Miesten vanhuus on perhetilastojen valossa erilainen kuin naisten Vähintään 89vuotiaista miehistä prosenttia kuuluu perheisiin Tällöin perhe on tyypillisesti aviopari, jonka luona ei asu 6
Kuvio A Perheet tyypeittäin vaimon/äidin iän mukaan 0 (isä ja perheet isän iän mukaan) Kuvio B Perheet tyypeittäin vaimon/äidin iän mukaan 0 suhteellinen jakauma (isä ja perheet isän iän mukaan) Rekisteröityjen parien keskimääräinen ikäero,7 vuotta Vuoden 0 lopussa rekisteröidyssä parisuhteessa eli 99 miesparia ja naisparia, mikä on yhteensä paria enemmän kuin vuonna 0 Nämä perheet esitetään suurimmassa osassa tämän julkaisun taulukoita avioparien joukossa Joissain koko maan taulukoissa nämä perheet esiintyvät omina ryhminään Tämä tieto voidaan tietosuojasyistä esittää kunnittain vain, jos pareja on vähintään 0 Kuviossa on rekisteröityjen mies ja naisparien ikäjakauma parin nuoremman puolison mukaan Muissa kuvioissa rekisteröidyt parit ovat avioparien joukossa Rekisteröityjä pareja on vielä niin vähän, etteivät ne omana ryhmänään erottuisi 7
Kuvio Rekisteröidyt parisuhteet nuoremman puolison iän mukaan 0 Rekisteröityjen parien ikäero on suurempi kuin aviopareilla Rekisteröityjen parien keskimääräinen ikäero on,7 vuotta, kun aviopareilla ikäeroa on keskimäärin, vuotta Miesparien ikäero on keskimäärin 7, vuotta, mikä on selvästi naisparien keskimääräistä ikäeroa,,7 vuotta, suurempi Saman ikäisten osapuolten osuus on rekisteröidyillä pareilla pienempi (8, %) kuin aviopareilla (,6 %) Vähintään 0 vuoden ikäero on, prosentilla rekisteröidyistä pareista, aviopareista vain 0, prosentilla ikäero on 0 vuotta tai sitä suurempi Miespareilla ikäero oli vähintään 0 vuotta (7, %) selvästi useammin kuin naispareilla (0,8 %) Avoliitto tyypillinen nuorille lapsettomille naisille Aina 0vuotiaaksi asti lapsettomien naisten parisuhde on useammin avo kuin avioliitto Äideistä puolestaan alle vuotiaiden pienessä joukossa on enemmän avoliitossa asuvia kuin naimisissa olevia Tätä vanhemmista puolison kanssa asuvista äideistä enemmistö on naimisissa Mitä vanhempi nainen, sitä todennäköisemmin hänen parisuhteensa on avioliitto Avioparien osuus kaikista perheistä on 6 prosenttia ja parisuhdeperheistä 7 prosenttia Avopareja on kaikista perheistä prosenttia Parisuhdeperheistä avopareja on 6 prosenttia Kaikista aviopareista 8 prosenttia on sellaisia, joissa kumpikin puoliso on ensimmäisessä avioliitossaan Avopareista 68 prosenttia on sellaisia, ettei kumpikaan puolisoista ole ollut aikaisemmin naimisissa Avopareilla on siten keskimäärin selvästi useammin kuin aviopareilla jommankumman puolison edellinen avioliitto taustalla Rekisteröidyistä miespareista 86 prosentilla ei ole kummallakaan puolisolla avioliittoa takanaan, naispareista 7 prosentilla Yhden vanhemman perheissä isien ja äitien siviilisäädyt erilaiset Avopuolison kanssa ilman elävistä naisista 7 ja miehistä 7 prosenttia on naimattomia, joten sukupuolten välillä ei tässä ole juuri eroa Avovaimoissa on leskiä enemmän kuin avomiehissä Lasten ja avopuolison kanssa asuvien naisten ja miesten siviilisäädyssä ei ole juurikaan eroa 8
Taulukko Miehen/vaimon/isän/äidin siviilisääty avoliitoissa ja yhden vanhemman perheissä 0 Siviilisääty Naimaton Naimisissa Eronnut Leski Yhteensä N Perhetyyppi Avomies ei 7,9 0,7,6,8 6 Avovaimo ei 7,9 0,6,6,9 9 Avomies ja 78,6 0, 0, 0, 9 Avovaimo ja 78,6 0, 9,9,0 Isä ja 0,,,,6 77 Isä ja alle 8v 8,0,9,,9 Äiti ja,9 0,,8,0 6 6 9 89 Äiti ja alle 8v,,,,6 0 9 Yhden vanhemman perheiden isät ja äidit eroavat siviilisäädyiltään Isistä yli puolet on eronneita, äideistä prosenttia Äideistä naimattomia on lähes kolmannes, isistä noin viidennes On kuitenkin huomioitava, että lapsen iällä ei ole mitään rajoitusta, eli ei puhuta yksinhuoltajista Yhden vanhemman perheen lapsi voi olla minkä ikäinen tahansa, eli tässä mukana ovat myös esimerkiksi vanhojen leskiäitien ja heidän aikuisten lastensa muodostamat perheet Taulukkoon on lisätty myös yhden vanhemman perheiden sarakkeet, eli isät ja äidit, joilla on alaikäisiä Heidän siviilisäätyrakenteensa poikkeaa selvästi kaikkien yhden vanhemman perheiden ryhmästä: leskiä on vähemmän ja kaikkia muita siviilisäätyjä on enemmän Huomionarvoista on, että yksinhuoltajaisissä leskiä on suhteellisesti enemmän kuin äideissä, vaikka leskeksi jää vähemmän isiä kuin äitejä Eroissa lapset yleensä jäävät äidille, kuolemantapauksissa valinnanvaraa ei ole Yksinhuoltajaäideistä jopa prosenttia on naimattomia, osa alkujaankin yksinhuoltajia, mutta suuri osa avoerojen seurauksena 9
Perheistä neljä prosenttia kokonaan vieraskielisiä Kaikista perheistä 86 prosenttia on sellaisia, että ainoa vanhempi tai molemmat puolisot ovat suomenkielisiä Vastaavasti kokonaan ruotsinkielisiä perheitä on neljä prosenttia Perheitä, joissa toinen puoliso on ruotsinkielinen ja toinen suomenkielinen on kolme prosenttia kaikista perheistä Suomen ja ruotsinkielisten yhdistelmiä muihin kieliin on, prosentissa perheitä Perheitä, joissa molemmat puolisot tai ainoa vanhempi ovat vieraskielisiä, on kaikkiaan 600 eli neljä prosenttia kaikista perheistä Ruotsinkielisillä miehillä on selvästi enemmän suomenkielisiä vaimoja kuin ruotsinkielisillä naisilla suomenkielisiä miehiä Kahden ruotsinkielisen pariskuntia on vain 9 enemmän kuin suomenkielisen ja ruotsinkielisen pariskuntia Suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvista miehistä 8 800 on avio tai avoliitossa vieraskielisen kanssa, naisista 800 Liitot vieraskielisten kanssa ovat lisääntyneet 00:lla Taulukko Suomen, ruotsin tai muunkieliset perheet 990 0 Mies/vaimo suomen tai muunkielinen Vuosi 990 99 000 00 00 0 0 Suomenkielinen mies ja suomenkielinen vaimo 088 7 08 7 089 0 6 88 68 09 68 Suomenkielinen mies ja ruotsinkielinen vaimo 6 6 876 7 9 7 90 8 7 8 96 8 00 Suomenkielinen vaimo ja ruotsinkielinen mies 7 8 8 78 7 Suomenkielinen mies ja muunkielinen vaimo 00 7 66 09 6 06 77 7 6 997 Suomenkielinen vaimo ja muunkielinen mies 9 8 679 0 6 8 7 0 90 Suomenkielinen äiti/isä 6 09 7 7 86 66 7 6 0 8 7 8 Ruotsinkielinen mies ja ruotsinkielinen vaimo 8 0 8 9 98 8 90 7 88 7 7 98 Ruotsinkielinen mies ja muunkielinen vaimo 00 8 6 98 7 80 Ruotsinkielinen vaimo ja muunkielinen mies 0 97 678 9 6 7 7 Ruotsinkielinen äiti/isä 8 89 8 87 8 609 8 7 7 9 7 70 7 867 Muunkielinen mies ja muunkielinen vaimo 8 7 668 6 9 7 68 7 7 0 89 Muunkielinen äiti/isä 76 709 89 7 7 0 67 768 79 0
Vieraskielisistä perheistä suurin osa venäjänkielisiä Suurin vieraskielisten ryhmä Suomessa ovat venäjänkieliset Vuoden 0 lopussa Suomessa oli yhteensä 00 sellaista venäjänkielistä perhettä, joissa perheen ainoa vanhempi tai molemmat vanhemmat olivat venäjänkielisiä Hieman vähemmän ( 600) on perheitä, joissa jompikumpi puolisoista on venäjänkielinen Venäjänkielisten perheiden määrä on 68 perhettä suurempi kuin vuosi sitten Venäjänkielisiä yhden vanhemman perheitä on 00, mikä on prosenttia kaikista venäjänkielisistä perheistä Määrä on kasvanut edellisestä vuodesta sadalla Venäjänkielisillä yhden vanhemman perheet ovat selvästi yleisempiä kuin yhden vanhemman perheet kaikista perheistä ( %) Venäjänkielisistä yhden vanhemman perheistä 96 prosenttia on äidin ja lasten muodostamia perheitä, kun kaikista perheistä näitä on 8 prosenttia Venäjänkielisten perheistä yleisin kieliyhdistelmä on venäjänkielinen mies ja venäjänkielinen vaimo Vuoden 0 aikana tällaisten parien määrä on noussut 00:lla Vuonna 990 venäjänkielisiä pariskuntia oli vain 00, nyt jo 0 00 Toiseksi yleisin venäjänkielisten perheiden kieliyhdistelmä on suomenkielinen mies ja venäjänkielinen vaimo, 8 00 On edelleen melko harvinaista, että suomenkielisellä naisella on venäjänkielinen puoliso Määrä, 00, on kuitenkin yli nelinkertaistunut vuodesta 990 Kahden ulkomaalaisen puolison muodostamat perheet yleisempiä kuin suomalaisen naisen tai miehen ja ulkomaalaisen puolison perheet Vain kuusi prosenttia Suomen perheistä on sellaisia, joissa vähintään toinen puolisoista tai perheen ainoa vanhempi on ulkomaan kansalainen, 8 00 perhettä Vuonna 990 Suomessa oli vain 00 tällaista perhettä, vuonna 000 jo 6 000 Viimeisen vuoden aikana näiden perheiden määrä on lisääntynyt 00 perheellä Määrällisesti eniten kasvoi niiden perheiden määrä, jossa sekä mies että vaimo ovat ulkomaan kansalaisia Yleisin yhdistelmä ulkomaalaisten perheissä oli 990luvun alkupuolella Suomen kansalainen vaimona ja ulkomaan kansalainen miehenä 000luvun alussa oli eniten sellaisia ulkomaalaisten perheitä, joissa vaimo oli ulkomaan kansalainen ja mies Suomen kansalainen Vielä vuonna 0 yleisin yhdistelmä ulkomaalaisten perheissä on edelleen suomalainen mies ja ulkomaalainen vaimo Vuonna 0 kahden ulkomaalaisen puolison perheet ovat nousseet yleisimmäksi ulkomaalaisten perhetyypiksi, ero on kuitenkin hyvin pieni Nyt kahden ulkomaalaisen puolison muodostamia perheitä on 70 (kuvio ) Tässä ei tehdä eroa avio ja avoliittojen välille Perheistä, joissa vähintään toinen puolisoista tai ainoa vanhempi on ulkomaan kansalainen, suurin ulkomaalaisten ryhmä on Viron kansalaisten perheet, joita on 00 Venäjän kansalaisten perheitä on puolestaan 00 Kokonaan ulkomaalaisia perheitä eli sellaisia, joissa ainoa vanhempi tai molemmat puolisot ovat ulkomaiden kansalaisia, on 00 Perheitä, joissa molemmat puolisot tai ainoa vanhempi on Venäjän kansalainen, oli vuoden 0 lopussa 00 Kokonaan virolaisia perheitä oli 8 800, joista 0 prosenttia on äitien ja lasten perheitä Virolaisperheiden määrä lisääntyi edellisestä vuodesta 700 perheellä Kahden Somalian kansalaisen tai yhden vanhemman somalialaisia perheitä oli 0 Näiden perheiden määrä on kasvanut edellisestä vuodesta perheellä Somalian kansalaisten perheistä yli puolet on äidin ja lasten perheitä Monet aikoinaan Somaliasta muuttaneet ovat olleet Suomessa jo niin kauan, että he ovat saaneet Suomen kansalaisuuden Henkilöiden äidinkielestä päätellen kahden puolison tai yhden vanhemman alkujaan somalialaisia perheitä olisi noin 700
Kuvio Ulkomaiden kansalaisten perheet 990, 00 ja 0 Naisten ja miesten ulkomailla syntyneet puolisot eri maista Parhaan käsityksen suomalaisten ulkomaalaisista puolisoista saa tarkastelemalla puolisoiden syntymämaita On tosin muistettava, että alkuperäisiäkin Suomen kansalaisia on syntynyt jonkin verran ulkomailla Suomessa syntyneillä miehillä on 8 00 ulkomailla syntynyttä puolisoa Määrä on kasvanut edellisestä vuodesta 00 hengellä Suomessa syntyneillä naisilla on 900 ulkomailla syntynyttä puolisoa, määrä on kasvanut 000 hengellä Nykyään miehillä on useammin ulkomaalaistaustainen puoliso kuin naisilla Suomalaisten miesten ja naisten ulkomailla syntyneet puolisot ovat lähtöisin eri maista Miesten puolisot ovat lähinnä naapurimaissa syntyneitä, niin lännessä, idässä kuin etelässäkin Entisen Neuvostoliiton alueella syntyneitä ei voida erotella virolaisiksi tai venäläisiksi (tai muissa entisissä neuvostotasavalloissa syntyneiksi), koska virolaisillakin on syntymämaana usein Neuvostoliitto ja suuri osa sieltä tulleista puolisoista on muuttanut Suomeen jo ennen Neuvostoliiton hajoamista Suomalaismiehillä on entisessä Neuvostoliitossa, Venäjällä tai Virossa syntyneitä puolisoja 00, Ruotsissa syntyneitä puolisoja on 8 00 Thaimaassa syntyneitä puolisoita on 00, määrä on lisääntynyt :lla edellisestä vuodesta Seuraavaksi yleisimmät puolisoiden syntymämaat ovat Kiina, Saksa, Filippiinit, Yhdysvallat, Puola ja Vietnam Naisten ulkomailla syntyneet puolisot ovat useammista eri maista kuin miesten puolisot Ruotsissa syntyneitä puolisoita on 8 700 Entisessä Neuvostoliitossa, Venäjällä ja Virossa syntyneitä miehiä on 700 eli noin sata enemmän kuin edellisenä vuonna Seuraavaksi useimmin suomalaisnaisten ulkomailla syntyneet puolisot ovat Britanniasta, Saksasta, Turkista ja Yhdysvalloista Kuvio A Suomessa syntyneiden miesten ulkomailla syntyneet puolisot syntymämaan mukaan 0
Kuvio B Suomessa syntyneiden naisten ulkomailla syntyneet puolisot syntymämaan mukaan 0
Lapsiperheiden määrä vähenee yhä Suomessa oli vuoden 0 lopussa 7 000 lapsiperhettä Lapsiperheessä asuu kotona vähintään yksi alle 8vuotias lapsi Lapsiperheitä on 9 prosenttia kaikista perheistä Lapsiperheiden osuus on viime vuodet ollut tasaisessa laskussa Lapsiperheissä asuu vanhemmatkin sisarukset mukaan lukien 0 prosenttia väestöstä Lapsiperheiden määrä on vähentynyt edellisestä vuodesta 00 perheellä Vähennyksen määrä on noin 600 pienempi kuin edellisenä vuonna Sellaisten lapsiperheiden määrä, joissa on alle 7vuotiaita, pieneni edellisestä vuodesta perheellä Taulukko Lapsiperheet tyypeittäin 90 0 Vuosi 90 960 970 ) Yhteensä 99 9 678 06 677 0 Aviopari ja 60 60 076 Avopari ja 800 Äiti ja 7 9 67 8 6 7 Isä ja 9 89 9 7 986 Henkilöitä lapsiperheissä Rekisteröity pari ja Alle 8v 0 6 6 089 Lapsiperheitä kaikista, % 6, 6, 8,7 Lapsiperheväestö, % 980 ) 688 7 7 00 7 89 9 6 6 96,9 990 60 67 90 999 9 900 78 98 0 790 7 9 686 6,9 8,8 000 00 00 0 0 0 0 % 90 960 970 980 990 000 00 00 0 0 0 0 6 67 9 8 8 60 80 7 78 09 7 68 7 66 98 89 68 6 9 67 9 7 87 8 8,9 88,7 88,9 8, 76,6 6, 6, 6, 6, 60,9 60, 9,9 9 0 0 78 07 68 07 78 07 7 09 0 0 069 0,9,7 9,, 7,7 8, 8,6 8,6 9,0 9, 0 98 0 0 0 96 0 96 0 0 0 0, 9,9 9,0 0,9, 7,0 7, 7, 7,6 7,6 7,7 8,0 6 06 86 90 6 08 6 6 6 0,7,,,,7,,,7,7,8,8,9 86 67 9 0 7 0,0 7 9 6 00 60 8 0 76 99 66 8 8 867 6 687 08 86 068 06 70 08 66 06 606 0 76 ) Väestölaskennan perhetyyppijakauma korjattu haastattelututkimusten perusteella (Aromaa, Cantell & Jaakkola: Avoliitto, Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos 9, Helsinki 98) ) Väestölaskennan perhetyyppijakaumaa korjattu vuosien 98 rekisteripohjaisella perhe ja avopariaineistolla 0,0 0, 0, 0, 0,,7, 0,0 9,7 9, 9, 8,9,7, 0,8 0, 0, 9,7 9, Lapsiperheistä 60 prosenttia avioparien perheitä Yleisin lapsiperhe on edelleenkin avioparin ja lasten muodostama perhe Aviopari on huoltajana 60 prosentissa lapsiperheistä Tämä tosin on lapsiperhemuoto, jonka määrä ja suhteellinen osuus ovat jatkuvasti pienentyneet, mutta silti sen vallitsevaa asemaa eivät muut perhemuodot toistaiseksi uhkaa Kaikkien muiden lapsiperhetyyppien määrät kasvoivat vuoden aikana Vuoden 0 lopussa Suomessa
oli 0 00 avoparien lapsiperhettä, mikä on 9 prosenttia lapsiperheistä Vuoteen 0 verrattuna avoparin perheiden määrä kasvoi lähes 000 perheellä Nykyään 6 prosenttia esikoisista syntyy avioliiton ulkopuolella Osuus on suurentunut hitaasti, kuusi prosenttiyksikköä vuoden 997 jälkeen, jolloin puolet esikoisista syntyi avioliiton ulkopuolella Kaikista vuonna 0 syntyneistä lapsista avioliiton ulkopuolella syntyneiden osuus on prosenttia Äidin ja lapsien muodostamien perheiden määrä on kasvanut lähes tuhannella vuoteen 0 verrattuna Vuoden 0 lopussa äidin ja lasten muodostamia perheitä oli noin 0 000 Yhden vanhemman perheitä (äiti ja tai isä ja ) on edelleen noin viidennes lapsiperheistä Sellaiset lapsiperheet, joissa asuu vakituisesti isä ja, ovat edelleen melko harvinaisia Niitä on vain 6 00 Vielä harvinaisempia ovat rekisteröidyn parin ja alle 8vuotiaiden lasten muodostamat perheet, joita on Vaikka tällaisten perheiden määrällinen kasvu on pientä, niin suhteellinen kasvu on melko suurta, viime vuonna peräti 7 prosenttia edellisvuoteen verrattuna Kuvio A Lapsiperheet tyypeittäin äidin/yksinhuoltajaisän iän mukaan 0 Kuvio B Lapsiperheet tyypeittäin äidin/yksinhuoltajaisän iän mukaan 0, suhteellinen jakauma Uusperheiden osuus edelleen 9 prosenttia Uusperheellä tarkoitetaan perhettä, jossa on alle 8vuotias vain toisen puolison lapsi, eli lapsi on tavallaan saanut uuden sosiaalisen vanhemman Arkikielessä kuulee käsitettä käytettävän väljemmin: erilaisista erojen seurauksena syntyneistä viikonloppuperheistä puhutaan uusperheinä Perhetilastot joudutaan
kuitenkin tekemään lapsen vakinaisen asuinpaikan mukaan Samaa lasta ei voida tilastoida kahteen perheeseen Eronneet isät ja äidit, joiden luona on vain viikonloppuisin ja lomalla, jäävät perhetilaston ulkopuolelle, elleivät ole perustaneet uutta perhettä Uusperheitä on 000 eli yhdeksän prosenttia kaikista lapsiperheistä Uusperheiden määrä on kasvanut hitaasti siitä lähtien kun niistä vuonna 990 tehtiin ensimmäiset tilastot, mutta viime vuosina uusperheiden kasvu on taittunut ja määrä on jopa hieman vähentynyt Vuodesta 0 uusperheiden määrä pieneni noin viidellä sadalla perheellä Uusperheiden vanhemmista 9 prosenttia on naimisissa keskenään ja toiset prosenttia on avoliitossa Yleensä uusperheen lapsi on äidin lapsi, joka on saanut uuden sosiaalisen isän Jos perheeseen on syntynyt yhteinenkin lapsi, ovat vanhemmat tavallisimmin menneet naimisiin, mutta muuten uudet puolisot asuvat enimmäkseen avoliitossa Perheitä, joissa asuu vakituisesti "sinun, minun ja meidän " on edelleen melko vähän, tällaisia perheitä on 898 Taulukko 6 Uusperheet 990 0 Vuosi Yhteensä Aviopari Avopari Alle 8v uusperheissä Uusperheiden osuus lapsiperheistä, % Äidin lapset Isän lapset Yhteiset lapset Ei yhteisten lasten osuus kaikista lapsista, % Uusperheiden alle 8v lasten osuus kaikista lapsista, % 990 6 808 68 6,9 0 7 7 0 089 88, 7,8 99 60 9 97 6 6,6 0 7 67 9 87 0,0 7,6 000 7 88 97 7,7 8 0 8 0 9 98 0 6,0 8,8 00 0 7 7 8 8,8 66 8 9 76 6 08 9 7,0 0,0 006 90 7 7 6 9,0 67 7 0 0 87 0 07 7, 0, 007 8 90 7 8 9, 67 6 0 06 0 970 7, 0, 008 67 6 7 9 9, 67 6 0 78 7 068 7, 0, 009 8 6 6 7 068 9, 67 0 7 06 0 687 7, 0, 00 6 6 6 6 6 9, 66 08 0 7 07 09 98 7, 0, 0 6 6 698 6 66 9, 66 0 7 69 0 06 7, 0, 0 08 6 88 6 80 9, 6 87 0 9 6 09 6 7, 0, 0 709 6 6 6 9 9, 6 96 0 76 6 09 68 7, 0, 0 07 67 6 9, 6 89 0 70 88 09 67 7, 0, Lapsiperheessä on keskimäärin,8 lasta Perheiden lapsimääriä tarkasteltaessa tulee ottaa huomioon perheen elinvaihe Tilastoissa ovat esimerkiksi yksilapsisina perheet, joilla vasta esikoinen on syntynyt Samoin yksilapsisina ovat perheet, joilla enää viimeinen lapsi asuu kotona Perhetilastossa on kuvattu tietyn hetken poikkileikkaustilanne, eli minkä kokoisia perheitä maassa tietyllä hetkellä on, ei sitä, mikä on perheen lopullinen lapsiluku Näin ollen eri ajankohtia on vaikea vertailla väestön ikärakenteen epätasaisuuden vuoksi Selvin muutos perheiden lapsimäärissä pitkällä aikavälillä on vähintään nelilapsisten perheiden määrän ja suhteellisen osuuden putoaminen 960 luvulta lähtien (taulukko 7) 980luvun puolenvälin jälkeen näiden isojen perheiden määrä alkoi nousta, mutta nousu hiipui 000luvulle tultaessa Viime vuosikymmenen ajan määrä on pysynyt melko vakaana Kun samaan aikaan yksi ja kaksilapsisten lapsiperheiden määrät ovat vähentyneet, niin vähintään nelilapsisten lapsiperheiden suhteellinen osuus on suurentunut viiteen prosentitiin Vähintään nelilapsisten perheiden määrä kasvoi edellisestä vuodesta 80 perheellä Perheitä, joissa on vähintään 0 alaikäistä lasta, oli vuoden 0 lopussa 7 6
Taulukko 7 Lapsiperheiden lapsiluku 90 0 Vuosi Perheitä yhteensä Perheiden lapsiluku Alle 8v keskimäärin 90 99 9 68 7 09 9 00 96, 960 678 06 8 0 08 6 09 907,7 970 677 0 87 69 76 00 8 66 7,99 980 688 7 8 6 9 70 00 9 876,69 990 60 67 86 9 0 7 8 6 608,77 000 6 67 68 69 0 78 8 0 8 7,8 00 9 8 9 879 8 77 8,8 008 8 8 08 78 0 8,8 009 8 7 7 777 77 8 8 0,8 00 8 60 96 76 860 8,8 0 80 7 99 6 76 67 8,8 0 78 09 986 0 806 7 969 8 68,8 0 7 68 0 8 0 66 7 7 8 98,8 0 7 66 7 88 0 87 76 0 9 6,8 % 90 9, 8,9,9 6, 960 7, 9,9 6,6 6, 970,,8,8 9,9 980 8, 8, 0,,9 990,7 9,,7, 000,8 7,7,9,6 00, 8,,8,8 008, 8,,,8 009,6 8,,,9 00,7 8,,,9 0,8 8,,,9 0,7 8,,,0 0, 8,,,0 0, 8,,, Lapsiperheen keskimääräistä lapsilukua ei voi suoraan vertailla eri ajankohtina, koska eri perhevaiheessa olevien ikäluokkien suuruudet vaihtelevat Luvut tulisi ikävakioida Sekään ei anna suoraan aivan yksiselitteistä tietoa, sillä synnytysikä on kohonnut jatkuvasti 000luvulla lapsiperheiden keskimääräinen lapsiluku on pysynyt lähes ennallaan Viime aikojen kehitys tulee esiin kuviossa 6, jossa on äidin ikäryhmittäin laskettu keskimääräinen alaikäisten kotona asuvien lasten määrä Synnyttäjien vanheneminen näkyy siten, että yli 0vuotiailla äideillä on saman verran kussakin ikäryhmässä kuin edellisenä vuonna ja selkeästi enemmän kuin vuonna 99 Alle vuotiailla äideillä on puolestaan keskimäärin saman verran kuin edellisenä vuonna 7
Kuvio 6 Lapsiperheiden keskimääräinen lapsiluku äidin iän mukaan 98, 99, 0 ja 0 8
Maakuntien välillä eroja perhetyypeissä aviopariperhe silti yleisin (Korjattu 0 Korjatut kohdat merkitty punaisella) Avopariperheitä vähiten Uudellamaalla Aviopariperhe on tavallisin lapsiperhetyyppi kaikissa maakunnissa, vaikka selviä erojakin on havaittavissa Eroihin vaikuttavat avopari ja yhden vanhemman perheiden yleisyys maakunnissa Suhteellisesti eniten avopareja on Ahvenanmaalla, Kainuussa ja Lapissa Ahvenanmaalla 0 prosenttia lapsiperheistä on avoparien perheitä, Kainuussa ja Lapissa prosenttia Maan pienin avopariperheiden osuus on Uudellamaalla, missä se on 7, prosenttia Kuvio 7 Avopariperheiden osuus lapsiperheistä maakunnittain 0 (kuvio korjattu 0) Kuntatasolla tarkastellen Ahvenanmaan kunnat sijoittuvat avoparien yleisyydessä kärkipäähän MannerSuomen kärjessä taas on Pelkosenniemi, jonka lapsiperheistä 6 prosenttia on avoparien perheitä Pelkosenniemen jälkeen suhteellisesti eniten avoparien perheitä on Närpiössä ja Savukoskella ( %) MannerSuomessa suhteellisesti vähiten avoparien lapsiperheitä on Luodon kunnassa, seitsemän prosenttia Perinteisimmät perheet Pohjanmaalla Yhden vanhemman lapsiperheiden yleisyydessä on myös selvää alueittaista vaihtelua Pohjanmaan maakunta poikkeaa muista maakunnista perinteisen perheen suuntaan (kuvio 8) Yhden vanhemman perheitä on siellä vähiten Eniten yhden vanhemman lapsiperheitä on PäijätHämeessä (, %) ja Uudellamaalla (,9 %) 9
Kuvio 8 Yhden vanhemman perheiden osuus lapsiperheistä maakunnittain 0 (kuvio korjattu 0) Maakuntien välinen vaihtelu yhden vanhemman lapsiperheiden osuudessa johtuu äiti ja perheiden erilaisista osuuksista Isä ja perheiden osuus lapsiperheistä on lähes kaikissa maakunnissa prosenttia Suurimmat osuudet ovat Ahvenanmaalla (,9 %), EteläKarjalassa (,6 %) ja Kainuussa (, %) Kuntatasolla yhden vanhemman lapsiperheitä on suhteellisesti eniten MannerSuomen kunnista Hartolassa (9 %), Helsingissä ja Kustavissa (8 %) Ahvenanmaalta löytyvät koko Suomen korkeimmat prosenttiosuudet (Sottunga 0 %, Kökar %, Brändö 9 % ja Maarianhamina 7 %), mutta Sottungan, Kökarin ja Brändön osalta on huomattava, että näin pienissä kunnissa jo muutaman perheen tyypin muutos saattaa muuttaa prosenttiosuuksia paljon Suhteellisesti vähiten yhden vanhemman lapsiperheitä on MannerSuomessa Luodossa ( %) ja Pedersöressä (6 %), Ahvenanmaalla taas Vårdössä ( %) Luotoa voitaneen pitää Suomen perherakenteeltaan perinteisimpänä kuntana, koska siellä yhden vanhemman lapsiperheiden osuus ( %) on maan pienin ja vastaavasti avioparien suurin (89 %) Lisäksi lapsiperheen keskimääräinen kotona asuvien alaikäisten määrä on Luodossa,7, maan kuudenneksi korkein Korkeimmat luvut ovat Lumijoella (,99), Perhossa (,96) ja Sievissä (,9) Koko maan keskiarvo on,8 0
Lapsista 8 prosenttia kahden vanhemman perheessä Lapsiperheitä voidaan tarkastella myös pitämällä yksikkönä perheen sijasta lasta Tulokset ovat tällöin hieman erilaisia Esimerkiksi 60 prosenttia lapsiperheistä oli avioparien perheitä, mutta 6 prosenttia lapsista asuu avioparien perheissä, koska niissä on keskimäärin enemmän kuin avoparien ja yhden vanhemman perheissä Kahden vanhemman perheessä (eli kun lukuun lisätään avoparien ja rekisteröityjen parien lapset) asuu 8 prosenttia alaikäisistä lapsista Taulukko 8 Alle 8vuotiaat lapset perhetyypeittäin 98 0 Vuosi Yhteensä Aviopari Rekisteröity parisuhde Avopari Äiti Isä 98 6 07 99 80 6 86 0 68 990 686 96 8 9 6 8 8 99 0 6 88 8 706 8 79 000 6 687 777 7 6 6 0 8 00 08 86 77 68 7 898 6 87 006 080 78 7 9 8 7 6 6 8 8 007 076 76 80 6 76 80 6 8 7 008 07 800 7 0 77 7 986 60 70 60 009 068 708 68 7 9 6 7 8 00 06 70 70 9 97 7 6 6 7 0 0 06 70 70 96 00 7 98 6 7 8 0 08 66 697 7 97 76 0 6 0 0 06 606 69 8 67 78 899 6 86 68 0 0 76 68 0 797 8 6 0 098 Prosenttia 98 8,, 9,0, 990 80,7 8,0 0,0, 99 7,6 0,9,9,6 000 69,6,0,6,8 00 67, 0,0,9,0,0 006 66,8 0,0 6,,0,0 007 66,6 0,0 6,,0,0 008 66, 0,0 6,,0,0 009 66, 0,0 6,,,0 00 66, 0,0 6,,, 0 66, 0, 6,6,, 0 6,9 0, 6,6,, 0 6, 0, 6,9,, 0 6,9 0, 7,,6, Alle vuoden ikäisistä vauvoista 9 prosenttia asuu kummankin vanhempansa kanssa, yhdeksän prosenttia vain äitinsä kanssa (kuvio 9) Isän tai äidin kanssa asuvien lasten osuus suurenee iän myötä Vuonna 0 viidennes 7vuotiaista lapsista asui vain äidin kanssa, vuosikymmen sitten 8 prosenttia Vastaavasti neljä prosenttia asui vain isän kanssa, mikä on sama prosenttiosuus kuin vuosikymmen aiemmin
Kuvio 9 Lapset perhetyypin ja iän mukaan 0 Runsaalla kolmasosalla lapsista ainakin kaksi sisarusta Vaikka prosenttia lapsiperheistä oli vuoden 0 lopussa yksilapsisia, perheiden lapsista oli samanaikaisesti ainoita vain prosenttia Näistä lapsista useilla ainoana lapsena olo on vain tilapäistä, sillä osa tulee saamaan sisaruksen myöhemmin Osalla lapsista vanhempi sisarus on jo täyttänyt 8 vuotta tai muuttanut pois kotoa Vuoden 0 lopussa prosenttia lapsista eli yhden sisaruksen kanssa ja prosentilla lapsista oli ainakin kaksi sisarusta kotonaan Vuonna 98 vain 7 prosentilla lapsista oli vähintään kaksi sisarusta kotona
Taulukko 9 Lapset perheen alaikäisten lasten määrän mukaan 98 0 Vuosi Yhteensä 98 6 07 990 7 99 0 6 000 6 687 00 08 86 006 080 78 007 076 008 07 800 009 068 00 06 70 0 06 70 0 08 66 0 06 606 0 0 76 Prosenttia 98 990 99 000 00 006 007 008 009 00 0 0 0 0 Perheen alaikäisten lasten määrä 06 78 8 06 86 9 00 680 0 8 9 8 09 7 8 68 69 6 6 07 9 78 70 8 8 8 0 088 8 78 8 9 06 60 7 7 8 9 0 80 99 86 9 0 986 6 7 907 0 8 7 7 7 88 0 97 8 099 7,0,6 9,,,,,8,,,0,,8,6,6,6,6,8,,7,8,,7,9,0,8,9,8,9,8,7,9,8,6,9,7,,7,8,,,8,6 89 86 0 08 7 77 80 9 99 7 8 6 9 7 80 8 808 7,9 9, 0,8,8,,,,,,6,7,9,0, Perhetilastojen poikkileikkauksellisuus havainnollistuu kuviossa 0, jossa on kuvattu perheiden lapset iän ja perheen lapsiluvun mukaan Tässä ainoita määriteltäessä on otettu huomioon perheen kotona asuvat alle 8vuotiaat lapset Alle vuoden ikäisistä ainoita on prosenttia, eli he ovat perheidensä esikoisia Alimmillaan ainoiden lasten osuus ikäluokasta on 7 8vuotiailla: heistä prosenttia on ainoita Esikoisen ollessa noin 7vuotias perheeseen on todennäköisesti jo syntynyt toinenkin lapsi Toisaalta vanhempi sisarus on harvemmin täyttänyt 8 vuotta Kun voidaan olettaa, että osalle 7vuotiaista syntyy vielä sisarus ja osalla on jo kotoa lähtenyt sisarus, voidaan päätellä, että noin 0 prosenttia lapsista jää lopullisesti ainokaiseksi Samaan tulokseen päädytään tarkastelemalla koko maan naisten lapsimääriä synnytettyjen lasten määrän mukaan Kuviosta 0 näkyy, että 8 9vuotiailla perhe on suurimmillaan Tämän ikäisistä noin prosenttia asuu perheissä, joissa on vähintään kolme alaikäistä lasta Osuus on yhtä suuri kuin edellisenäkin vuonna
Kuvio 0 Lapset iän ja perheen alle 8vuotiaiden lasten lukumäärän mukaan 0 Sisarusten määrä vaihtelevat maakuntien välillä Sisarusten määrissä on eroja myös alueittain Alueilla joissa perheet ovat suurempia, useiden sisarusten kanssa asuvien lasten osuus on myös luonnollisesti suurempi kuin pienten perheiden alueilla PohjoisPohjanmaalla ja KeskiPohjanmaalla yli viidenneksellä lapsista on kolme tai enemmän kotona asuvaa alle 8vuotiasta sisarusta Sen sijaan EteläKarjalassa, VarsinaisSuomessa ja Uudellamaalla noin joka kymmenes elää vähintään kolmen sisaruksen kanssa Ahvenanmaalla vain kuusi prosenttia lapsista elää näin monen sisaruksen kanssa Pohjois ja KeskiPohjanmaalla on toisaalta myös pienimmät ilman sisaruksia elävien lasten osuudet alle 0 prosenttia molemmissa Kymenlaaksossa, Uudellamaalla, EteläKarjalassa ja Ahvenanmaalla useammalla kuin joka neljännellä lapsella ei ole kotona asuvia sisaruksia Kuvio Perheen alaikäisten sisarusten määrä maakunnittain 0, % Suomen kunnista suhteellisesti vähiten ilman sisaruksia eläviä on Tyrnävässä, Lumijoella, Sievissä ja Luodossa (alle 0 %) Suhteellisesti eniten ilman sisaruksia eläviä on Pelkosenniemellä (8 %), Sundissa ( %), Föglössä ( %), sekä Maarianhaminassa, Helsingissä ja Turussa ( %) Vähintään kolmen sisaruksen kanssa asuvia suurperheiden on suhteellisesti eniten Sievissä, Perhossa ja Pyhännällä ( %) Lisäksi myös Lumijoella, Ranualla ja Merijärvellä yli puolet lapsista asuu vähintään
nelilapsisessa perheessä Lapsia, jotka asuvat vähintään kolmen sisaruksen kanssa, on luonnollisesti suhteellisesti eniten kunnissa, joissa lapsiperheiden koko on suurin (Luku ) Suhteellisesti vähiten vähintään kolmen sisaruksen kanssa eläviä on Ahvenanmaan Brändössä ja Sottungassa, joissa vähintään nelilapsisia perheitä ei ole lainkaan Seuraavaksi tulevat Hammarland, Kustavi, Korsnäs ja Lumparland, joissa vähintään nelilapsisten suhteellinen osuus on alle prosenttia MannerSuomessa vähintään kolmen sisaruksen kanssa eläviä on suhteellisesti vähiten edellä mainitun Kustavin lisäksi Lapinjärvellä, Naantalissa ja Närpiössä (alle 6 %) Joka kymmenes lapsi kasvaa uusperheessä Uusperheissä kasvaa kaikkiaan 09 00 alle 8vuotiasta lasta, kymmenen prosenttia kaikista lapsista, kuten edellisenäkin vuonna Näistä puolisoiden yhteisiä on 600, eli lapsi on syntynyt perheeseen, jossa on ennestään vain äidin ja/tai vain isän Uusperheistä prosenttia on sellaisia, että perheeseen on syntynyt myös yhteisiä Varsinaisia uusperheen, eli, jotka ovat saaneet uuden sosiaalisen vanhemman, on 7 600 eli seitsemän prosenttia kaikista lapsista Näistä lapsista 6 900 on äidin perheeseen tuomia ja 0 700 isän Ulkomaalaistaustaisten lasten määrä kasvaa Tilastokeskus otti vuoden 0 aikana käyttöön uuden syntyperäluokituksen Suomalaistaustaisia ovat henkilöt, joilla vähintään toinen vanhemmista on syntynyt Suomessa Suomalaistaustaisia ovat myös ne henkilöt, joiden vanhemmista ei ole tietoa, mutta joiden äidinkieli on suomi, ruotsi tai saame Ulkomaalaistaustaisia ovat ne henkilöt, joiden molemmat vanhemmat tai ainoa tiedossa oleva vanhempi on syntynyt ulkomailla Ulkomaalaistaustaisia ovat myös ulkomailla syntyneet henkilöt, joiden kummastakaan vanhemmasta ei ole tietoa Syntyperäluokituksen avulla on helposti eriteltävissä ensimmäisen (ulkomailla syntyneet) ja toisen (Suomessa syntyneet) polven ulkomaista syntyperää olevat henkilöt Seuraavassa on tarkastelukohteena kaikki Suomen väestöön kuuluvat lapset Edellä mainituilla perusteilla kaikista alaikäisistä lapsista 69 000 eli 6 prosenttia oli ulkomaalaistaustaisia vuoden 0 lopussa Vuoden aikana ulkomaalaistaustaisten alaikäisten lasten määrä on kasvanut yli viidellä tuhannella Vuonna 990 ulkomaalaistaustaisia alaikäisiä oli 00 Ensimmäisen polven ulkomaalaistaustaisia oli vuoteen 00 saakka enemmän kuin toisen polven, mutta seuraavana vuonna toisen polven ulkomaalaistaustaisia oli hieman enemmän eli prosenttia Vuoden 0 lopussa toisen polven ulkomaalaistaustaisia oli 60 prosenttia kaikista ulkomaalaistaustaisista lapsista Viime vuosina suhdeluku on pysynyt samalla tasolla Kuvio Ulkomaalaistaustaisten lasten osuus kaikista lapsista sekä toisen polven ulkomaalaistaustaisten lasten osuus kaikista ulkomaalaistaustaisista lapsista 99 0
Ulkomaalaistaustaisista alaikäisistä lapsista alle kouluikäisiä oli prosenttia Kaikista ulkomaalaistaustaisista alle kouluikäisistä lapsista toiseen polveen kuuluvia oli lähes neljä viidestä vuonna 0 Osuus on pysynyt samalla tasolla vuoden ajan, vaikka ulkomaalaistaustaisten määrä on kolminkertaistunut 6
6 Lapsen asemassa olevien nuorten osuus kasvoi hieman Lasten kotoa lähdön muuttumisesta on vaikeaa saada tarkkaa kuvaa, koska aikaisemmin opiskelijoita ei otettu vakituisesti asumaan opiskelupaikkakunnille He olivat virallisesti kirjoilla vanhempiensa luona Vuoden 99 kesäkuussa tuli voimaan laki, joka oikeutti jokaisen valitsemaan virallisen asuinkuntansa Muuttoliiketilastoihin lain muutos vaikutti vuosikymmenen loppuun asti kuitenkin vaimeten loppua kohden Lasten kotoa lähtöä kuvataan seuraavaksi perheessä lapsen asemassa olevien määrällä Perheen lapsi voi tosin jäädä kotiin asumaan ja tuoda puolison kanssaan asumaan tai saada lapsen, jolloin nuori perheenperustaja ei ole tilastoissa enää vanhempiensa perheessä lapsen asemassa, vaan omassa perheessään aikuisena Tällainen asumismuoto on tosin erittäin harvinainen Suomessa Jo ennen kotikuntalakia vuodesta 98 vuoteen 99 lapsen asemassa olevien prosenttiosuus nuorisosta putosi jyrkästi Myös lain voimaantulon jälkeen heidän osuutensa edelleen pieneni lukuun ottamatta vuotta 00, jolloin pieneneminen hetkellisesti pysähtyi Vuonna 0 lapsen asemassa olevien nuorten suhteellinen osuus ikäryhmästä hieman kasvoi Taulukko 0 Lapsen asemassa olevat 0 vuotiaat nuoret 98 0 Vuosi 0 vuotiaita Asuu vanhempiensa luona Vanhempien luona asuvien osuus kaikista, % Yhteensä Miehet Naiset Yhteensä Miehet Naiset Yhteensä Miehet Naiset 98 77 67 9 78 8 9 0 86 6 80 76 906,9 6,,7 990 608 7 09 68 69 6 7 0 97 6 78 8, 9, 6,7 99 0 0 6 008 9 0 6 8 79 6 6 806,,0, 000 7 0 67 08 60 6 09 0 70 89 8 6,,, 00 96 70 70 6 6 96 7 6 87 98 8,9 7, 0,0 006 00 69 860 6 9 7 6 060 0 66 7,6,9 8,9 007 7 66 67 9 9 88 09 8 0 9 89 6,9,0 8, 008 0 66 88 8 9 86 007 6 89 9 88 6,, 8, 009 7 6 988 8 8 8 080 87 9 09 6,,7 8, 00 7 780 67 87 9 96 8 967 6 8 9 78 6,, 8,6 0 88 70 6 6 6 8 7 80 9 9,8,8 8, 0 9 78 7 77 6 98 8 89 6 07 9 86,, 8,0 0 0 87 7 76 66 9 8 676 0,,9 8, 0 086 7 76 67 86 79 6 0 66,, 8, Nuoret naiset lähtevät kotoa aikaisemmin kuin nuoret miehet Nykyään 67 prosenttia naisista on lähtenyt kotoa 0vuotiaana, miehistä prosenttia Prosenttiosuus pieneni sekä nuorilla naisilla että miehillä prosenttiyksiköllä edellisvuodesta 7
Kuvio 80vuotiaat miehet perheaseman mukaan 0 Kuvio 8 0vuotiaat naiset perheaseman mukaan 0 Suomessa on 00 henkilöä, jotka ovat täyttäneet 0 vuotta ja ovat perheessään lapsen asemassa Heistä 76 prosenttia on miehiä Tällaisten lapsen asemassa olevien vähintään 0vuotiaiden henkilöiden määrä on kuitenkin vähentynyt henkilöllä edellisvuodesta 8
7 Viidennes asuu yksin Yksinasuvien osuus koko väestöstä on kasvanut vähitellen kahden vuosikymmenen takaisesta prosentista nykyiseen viidennekseen Noin kolmannes väestöstä asuu kahden hengen asuntokunnissa Yli puolet 7 79vuotiaista asuu kahden hengen asuntokunnissa Suhteellisesti useimmin kahden hengen asuntokunnissa asuvat 67 70vuotiaat, yli 6 prosenttia ikäryhmästä Kuvio Asuntokuntaväestö asuntokunnan koon mukaan 990 0 Kaiken kaikkiaan naiset asuvat miehiä useammin yksin 6 vuotta täyttäneistä naisista 6 prosenttia asuu yksin, miehistä prosenttia Yksinasuminen jakautuu iän suhteen hieman erilailla Muutos on rajuinta naisten elämänkaarella Nuorena asutaan yksin, samoin kaikkein todennäköisimmin vanhana Alhaisimmillaan naisten yksinasuminen on ikävuosina 7, jolloin yksin asuu noin joka kymmenes nainen Kuten nuoret naiset, myös nuoret miehet asuvat yksin Miesten yksinasuminen ei kuitenkaan vähene iän myötä yhtä paljon kuin naisten Alimmillaan yksinasuvien miesten osuus on 9vuotiaana, jolloin viidennes miehistä asuu yksin Tämän alemmas osuus ei laske, vaan yksinasuvien miesten osuus pysyy reilussa viidenneksessä aina kahdeksaankymmeneen ikävuoteen asti Tämän jälkeen yksinasuvien osuus suurenee Vuoden 990 jälkeen naisten ja miesten yksinasuminen on yleistynyt voimakkaasti etenkin nuorimmissa ikäryhmissä, mutta myös vanhimmissa ikäryhmissä Toisaalta myös keskiikäisten miesten yksinasuminen on yleistynyt Määrällisesti eniten asuvat yksin 67vuotiaat naiset ja miehistä vuotiaat Kuvio 6 Yksinasuvien miesten ja naisten osuus ikäluokasta 990 ja 0 9
Liitetaulukot Liitetaulukko Perheväestö ja perheen keskikoko 90 0 Vuosi 90 960 970 980 990 000 00 006 007 008 009 00 0 0 0 0 Perheiden määrä 90 7 7 7 06 70 8 07 878 986 00 78 0 0 09 6 0 9 0 96 0 80 6 00 07 7 76 09 9 7 709 0 6 86 0 66 0 88 09 07 06 68 60 70 069 90 6 7 07 09 7 08 08 90 7 666 08 00 Koko väestö 09 80 6 98 6 787 778 998 78 8 80 76 9 00 8 6 7 7 76 0 67 6 67 70 7 7 Perheväestön osuus, % 8,8 86,7 86,7 8,0 8, 78, 76,8 76,6 76, 76, 7,9 7,6 7, 7, 7,9 7,6 Perheen keskikoko,7,7,,,0,9,8,8,8,8,8,8,8,8,8,8 Liitetaulukko Ruotsinkieliset perheet tyypin, puolisoiden/vanhempien iän ja lapsiluvun mukaan 0 Perheväestö Perhetyyppi Perheitä yhteensä Aviopari ilman Aviopari ja Avopari ilman Avopari ja Äiti ja Isä ja Perheitä yhteensä 06 0 878 66 86 80 6 6 70 Lapsiperheitä Yhteensä Perheet, alle 8vuotiaiden lasten lukumäärä 0 0 6 9 790 8 8 7 66 96 6 7 8 7 998 899 9 96 9 79 6 7 7 0 Henkilöitä perheissä 070 76 6 78 7 8 9 989 Lapsen asemassa olevia Yhteensä 0 807 8 9 6 86 Alle 8vuotiaita 7 7 7 0 909 0
Liitetaulukko Avioparit miehen ja vaimon avioliiton järjestysnumeron mukaan 0 Perhetyyppi ja miehen avioliiton järjestysnumero Yhteensä Naisen avioliiton järjestysnumero Tuntematon Kaikki avioparit 97 09 89 0 0 8 0 6 60 8 0 778 96 0 7 0 7 08 89 80 7 79 7 679 0 7 808 6 00 0 6 80 78 0 70 Tuntematon 779 9 86 9 Aviopari ilman 7 8 78 66 7 7 099 9 0 6 9 7 7 6 97 0 66 7 8 0 69 0 6 6 7 780 6 09 97 6 9 080 9 9 69 7 Tuntematon 8 8 7 7 Aviopari ja 9 8 87 6 8 6 068 09 8 798 8 6 9 68 6 60 9 69 89 99 6 6 87 Tuntematon 9 6 Liitetaulukko Perheet puolisoiden/vanhempien kielen mukaan 0 Vaimon/ äidin kieli Yhteensä Miehen/isän kieli Suomi Ruotsi Venäjä Viro Thai Kiina Englanti Somali Muu ja tuntematon Perheessä ei isää Kaikki perheet 7 666 8 7 7 9 7 6 8 9 9 9 668 Suomi 8 80 09 68 7 0 6 99 6 9 8 7 0 08 Ruotsi 7 99 8 00 7 98 0 7 9 76 7 0 6 6 Venäjä 77 8 06 66 0 6 67 8 8 98 88 Viro 066 08 7 89 9 68 Thai 96 6 8 89 0 99 Kiina 7 78 6 9 6 9 Englanti 7 8 9 0 9 6 Somali 67 8 6 06 9 Muu ja tuntematon 909 8 7 77 9 7 8 8 007 76 Perheessä ei äitiä 8 70 8 6 0 07 7 7
Liitetaulukko Lapsiperheet vanhempien kielen mukaan 0 Äidin kieli Yhteensä Isän kieli Suomi Ruotsi Venäjä Viro Thai Somali Arabia Kiina Muu ja tuntematon Perheessä ei isää Kaikki lapsiperheet 7 66 08 66 88 6 07 009 99 6 9 086 0 Suomi 8 9 7 0 8 07 0 9 78 8 7 87 896 Ruotsi 6 9 6 87 79 6 7 688 790 Venäjä 68 96 7 08 8 90 6 Viro 7 008 7 0 9 76 Thai 7 9 0 6 6 Somali 99 0 8 6 07 Arabia 08 69 7 8 0 Kiina 6 6 0 79 6 8 Muu ja tuntematon 0 6 6 9 0 06 8 0 76 97 Perheessä ei äitiä 6 0 70 8 89 6 9 Liitetaulukko 6 Perheet puolisoiden/vanhempien kansalaisuuden mukaan 0 Vaimon/ äidin kansalaisuus Yhteensä Miehen/isän kansalaisuus Suomi Viro Venäjä Thaimaa Kiina Ruotsi Somalia Irak Intia Vietnam Muu ja tuntematon Perheessä ei isää Kaikki perheet 7 666 7 77 8 00 6 79 6 7 760 69 9 6 90 9 668 Suomi 8 60 9 78 9 8 89 99 99 0 67 0 6 8 9 Viro 0 8 96 7 667 Venäjä 9 898 98 086 6 8 9 67 Thaimaa 09 69 6 Kiina 7 08 6 078 0 8 0 Ruotsi 886 68 96 6 76 Somalia 99 6 9 66 Irak 97 0 6 Intia 086 88 9 Vietnam 066 66 8 0 Muu ja tuntematon 07 0 8 0 8 898 66 Perheessä ei äitiä 0 6 6 8 78 8 8 6
Liitetaulukko 7 Lapsiperheet vanhempien kansalaisuuden mukaan 0 Äidin kansalaisuus Yhteensä Isän kansalaisuus Suomi Viro Venäjä Thaimaa Somalia Kiina Irak Ruotsi Intia Turkki Muu ja tuntematon Perheessä ei isää Kaikki lapsiperheet 7 66 77 6 96 76 6 700 888 9 777 9 0 Suomi 0 6 68 906 6 8 7 96 8 9 9 68 Viro 7 07 6 7 9 0 86 Venäjä 760 8 9 87 8 6 00 Thaimaa 8 86 6 Somalia 9 70 6 Kiina 0 0 0 6 Irak 97 60 08 8 9 Ruotsi 878 6 67 7 Intia 7 8 607 7 7 Turkki 70 0 Muu ja tuntematon 8 0 9 6 6 9 90 Perheessä ei äitiä 6 0 770 9 0 7 0 8 Liitetaulukko 8 Perheet puolisoiden/vanhempien syntymämaan mukaan 0 Vaimon/ äidin syntymävaltio Yhteensä Miehen/isän syntymävaltio Suomi Ent Neuvostoliitto Viro Ruotsi Thaimaa Kiina Somalia Ent Jugoslavia Venäjä Irak Muu ja tuntematon Perheessä ei isää Kaikki perheet 7 666 6 687 7 0 9 77 7 70 7 98 8 0 9 668 Suomi 8 78 98 70 008 8 706 8 7 97 67 7 0 099 997 Ent Neuvostoliitto 698 8 9 0 97 8 9 7 97 980 767 Viro 887 90 86 070 9 0 66 60 Ruotsi 0 96 8 99 7 86 8 8 60 779 Thaimaa 067 99 0 9 89 07 Kiina 0 76 8 9 8 6 Somalia 9 7 6 9 Ent Jugoslavia 6 68 8 9 79 Venäjä 6 007 0 60 7 76 Irak 00 67 6 Muu ja tuntematon 78 98 9 6 7 6 6 9 0 8 608 96 Perheessä ei äitiä 9 686 89 70 9 6 79