Työkokous 26.1.12 - käsiteltiin esiarviointi Työkokous 24.2.12 - tarkennettiin esiarviointi - käsiteltiin varsinainen arviointi ja korvaushoitopäätös Työkokous 20.3.2012 - hyväksyttiin 24.2.12 mennessä tehdyt muutokset Työkokous 23.4.2012 - tarkennettiin missä hoitoa missäkin korvaushoidon vaiheessa, potilaan kokonaistilanne ja kuntoutuminen huomioiden, on hyvä toteuttaa Työkokous 4.6.2012 - käsiteltiin korvaushoito- ohjeistus alusta loppuun joitain asioita tarkentaen - keskusteltiin paikkakunnalle muuttavien korvaushoitopotilaiden hoitopolusta ja hoidon järjestelyistä, Hannu Pentikäinen kirjoitti keskustelun pohjalta ensimmäisen version tähän kappaleeseen Sähköpostikierros kesä 2012 - KYS/ päihdepsykiatria toimittanut pyydettyjä tarkennuksia korvaushoidon aloitusvaiheeseen, lisäksi ehdottanut joitain muutoksia ja lisäyksiä. Nämä huomioitu. Mielenterveys- ja päihdepalvelujen johtoryhmä 16.8.2012 Kuopion terveyskeskuksen henkilökunta 23.8.2012 Sähköpostikierros helmikuu 2013
Korvaushoidon lainsäädännöllinen perusta 1 Tärkeimmät opioidiriippuvaisten korvaushoitoa ohjaavat säädökset ovat sosiaali- ja terveys- ministeriön asetus 33/2008, päihdehuoltolaki (41/1986) sekä kansanterveys- ja erikoissairaan- hoitolaki (66/1972, 1062/1989) ja terveydenhuoltolaki (30.12.2010/1326). STM:n asetuksessa painotetaan korvaushoitojen joustavaa aloittamista, tavanomaista hoidon porrastusta (muiden sairauksien tapaan), avohoidon osuutta arvioinneissa ja hoidon aloituksissa sekä kokonaisvaltaiseen hoitosuunnitelmaan perustuvaa hoitoa ja kuntoutusta. Kansanterveys- laki, erikoissairaanhoitolaki ja terveydenhuoltolaki määrittelevät määräajat tutkimuksen ja hoi- don järjestämiselle (hoitotakuu). Päihdehuoltolain perusteella kunnan on järjestettävä päihderiippuvaisten ja heidän omaisten hoito siinä laajuudessa kuin tarve vaatii. Asetuksen mukaan korvaushoidolla tarkoitetaan opioidiriippuvaisten hoitoa, jossa käytetään apuna pelkkää buprenorfiinia, buprenorfiinia ja naloksonia tai metadonia sisältäviä lääkevalmis- teita ja jossa tavoitteena on joko kuntouttaminen ja päihteettömyys (kuntouttava korvaushoito) tai haittojen vähentäminen ja potilaan elämänlaadun parantaminen (haittoja vähentävä korvaushoito). Asetus koskee myös opioidiriippuvaisen vierotushoitoa em. lääkevalmisteilla, vierotushoidon tavoitteena on alusta alkaen lääkkeettömyys ja päihteettömyys. Asetuksen mukaisesti opioidiriippuvaisen hoidon tarve tulee arvioida ja hoito toteuttaa sellai- sessa terveyskeskuksessa, päihdehuollon yksikössä tai vankeinhoitolaitoksen terveydenhuollon yksikössä, jossa on hoidon antamiseen perehtynyt hoidosta vastaava lääkäri ja toiminnan edellyttämä muu henkilökunta sekä muut edellytykset hoidon antamiseen. Hoidon vaativuuden sitä edellyttäessä hoidon tarve tulee arvioida ja hoito aloittaa ja toteuttaa sairaanhoitopiirin kuntayhtymän toimintayksikössä, Järvenpään sosiaalisairaalassa tai valtion mielisairaalassa. Hoi- toa voidaan jatkaa yhteistyössä hoidon aloittaneen yksikön kanssa sellaisessa terveyskeskuk- sessa, päihdehuollon yksikössä taikka vankeinhoitolaitoksen terveydenhuollon yksikössä, jolla hoidon aloittaneen toimintayksikön käytettävissä olevien tietojen mukaan on siihen riittävät edellytykset. Korvaushoito tulee hoidon pitkäkestoisuuden vuoksi pyrkiä toteuttamaan mahdollisimman lähellä potilaan asuinpaikkaa. Asetuksen mukaan korvaushoitoon kuuluu lääkehoidon lisäksi tavoitteellinen psykososiaalinen hoito ja kuntoutus. Asetus ei kuitenkaan määrittele hoidon ja kuntoutuksen sisältöä tarkemmin. Yleinen ymmärrys kuitenkin on, että tällä tarkoitetaan hoitosuhdetyötä sekä verkostoituvia kuntouttavia toimenpiteitä, joiden yhtenä tavoitteena on auttaa potilasta ensin selviytymään arkipäivästä haasteista ja myöhemmässä kuntoutumisen vaiheessa tukea häntä opiskelussa ja työllistymisessä.
Jatkoehdotukset korvaushoidon toteuttamiselle Kuopiossa 2 Esiarviointi Tavoitteena on saada alustava käsitys potilaan elämäntilanteesta, fyysisestä ja psyykkisestä voinnista sekä päihteiden ajankohtaisesta ja elämänaikaisesta käytöstä, jotta pystytään arvioi- maan huumehoidon tarvetta (erityisesti suhteessa opioidien käyttö korvaushoito). Esiarvioin- nin avulla voidaan myös vahvistaa potilaan hoitoon sitoutumista ja luoda pohjaa mahdolliselle jatkohoidolle. Missä? 1 Tehdään perusterveydenhuollossa ja soveltuvin osin myös muissa hoitopaikoissa, kun potilas hakeutuu hoitoon hakien apua huumeiden käyttöön tai tämä tulee esille muiden sairauksien hoidon yhteydessä. Arviointi tehdään haastattelemalla potilasta ja mahdollisesti hänen läheisiään vastaanottokäyn- neillä. Haastattelun lisäksi käytetään päihderiippuvaisen tutkimuslomaketta ("KUOPIO"- lomake) ja laboratoriokokeita. Esiarviointi tehdään työparityöskentelynä (omalääkäri ja omahoitaja) ja se toteutetaan 3-4 vastaanottokäynnin puitteissa. Arviointi on syytä toteuttaa rauhallisissa oloissa (ei päivystysvastaanotolla). Jo tässä vaiheessa on pidettävä mielessä lastensuojelun tarpeen huomioiminen. Laboratoriokokeet: U- huume- O (kaikilla käynneillä), PVK, ALAT, GT, CDT, hepatiitti- ja HIV- serologia (S- HAVAb, S- HCVAb, S- HBsAb, S- HBcAb, S- HBsAg, S- HIVAg/Ab) Esiarvioinnin tarkempi ohjeistus ja KUOPIO lomake viedään Kuopion kaupungin Sinetti järjestelmään, josta se on helposti lääkäreiden ja omahoitajien käytössä Minne lähetetään? 2 Lähete varsinaiseen korvaushoidon tarpeen arviointiin tehdään päihdepalvelusäätiölle, jonka tutkimuksen perusteella potilas voidaan ottaa sinne hoitosuhteeseen, osastovieroitukseen tai ohjata edelleen jatkoarvioon päihdepsykiatrialle (erityisesti, jos kyseessä vaikuttaa olevan kaksoisdiagnoosipotilas, jolla on huumeriippuvuuden lisäksi vaikea mielenterveyshäiriö). 1 Perusterveydenhuolto tarvitsee koulutusta toiminnan toteutumiseksi 2 KSPS tarvitsee lisäresursseja pystyäkseen suoriutumaan täysipainoisesti tästä arviointiprosessin hoidonporrastukseen liittyvästä uudesta toiminnasta. Lisäksi tarvittaneen uudenlaisia konsultatiivisia yhteistyömuotoja päihdepalvelusäätiön ja päihdepsykiatrian välille.
Korvaushoidon tarpeen varsinainen arviointi Tavoitteena on saada luotettava käsitys potilaan päihteiden (huumeet ja alkoholi) käytöstä, riippuvuushäiriön vaikeusasteesta, muusta sairastavuudesta sekä yleisestä toimintakyvystä ja elämäntilanteesta. Näihin tietoihin pohjautuen tehdään hoitosuositus joko opioidikorvaushoi- toon tai muuhun päihdehoitoon. Missä? Hoidon tarvetta arvioidaan päihdepalvelusäätiön ja päihdepsykiatrian tutkimusjaksoilla joko polikliinisesti tai osastohoidossa Korvaushoidon tarvetta arvioidaan osana huumeriippuvaisen potilaan tutkimusta ja hoidon suunnittelua ja se tehdään moniammatillisen työryhmän yhteistyönä. Tutkimuksessa käytetään apuna aiemmista hoitopaikoista tilattuja sairauskertomustietoja, rakenteista haastatteluloma- ketta sekä erilaisia alkoholin ja huumeiden käyttöä ja riippuvuuden vaikeusastetta mittaavia kyselylomakkeita. Näiden lisäksi arvioidaan potilaan terveydentilaa ja päihdekäyttöä laboratoriokokein. Erityinen huomio kohdistetaan huumeiden käyttöä mittaaviin laboratoriokokeisiin, joista tärkein ja yleisimmin käytetty on virtsan huumeseula. Huumeseuloja otetaan myös ns. yllätysseuloina. 3 Korvaushoitopäätös Missä? Päätös korvaushoito- ohjelmaan ottamisesta tehdään päihdepsykiatrialla tai päihdepalvelusää- tiöllä. Potilaat kutsutaan korvaushoitoon korvaushoitojonosta. Edellytykset? Todettavissa ICD- 10 tautiluokituksen mukainen ajankohtainen opioidiriippuvuus. Potilas on ollut päihdehoidossa, mutta ei ole pystynyt vieroittumaan opioidien käytöstä. Tätä arvioitaessa otetaan huomioon osastovieroitukset ja / tai päihdehoidon avohoi- tosuhde (tavoitteellinen pyrkimys vieroittautumiseen) ja niiden aikana todetut opioidivieroitusoireet. Potilaan toimintakyky on todettu sellaiseksi, että hän todennäköisesti pystyy sitoutu- maan vaativaan ja pitkäaikaiseen korvaushoitoon (joko kuntouttavaan tai haittoja vähentävään). Toimintakykyä arvioitaessa huomioidaan mm terveydentila, sosiaalinen kokonaistilanne ja sitoutuminen tarvittaviin tutkimus- ja hoitokäynteihin. Raskaana olevalle opioidiriippuvaiselle suositetaan aina korvaushoitoa.
Korvaushoidon aloitus; lääkkeen aloittaminen ja hoitoon sitoutuminen (< 3 kk) Tavoitteena on aloittaa korvauslääke turvallisesti ja löytää potilaalle sopiva korvauslääkeannos sekä sitouttaa häntä korvaushoito- ohjelmaan ja aikataulutettuihin käynteihin hoitoyksikössä. Tämän myötä potilas pystyy vähentämään oheiskäyttöä tai lopettamaan sen kokonaan. Missä? Korvaushoitolääkitys aloitetaan KYSin päihdepsykiatrian poliklinikalla tai osastolla. Buprenorfiini- naloksoni - lääkitys aloitetaan polikliinisesti, elleivät erityiset syyt edellytä osastolla tehtävää hoidon aloittamista. Tällaisia erityisiä syitä voivat olla esimerkiksi raskaus, merkittävästi heikentynyt elämänhallinta, todettu hallitsematon monipäihdekäyttö, monimuotoinen lääkitys sekä vaikea somaattinen tai psykiatrinen oheissairaus. Kaikki metadonihoidot aloitetaan KYSin päihdepsykiatrian osastolla. Korvauslääkitys pyritään saamaan viiveettä hoitoannokseen huomioiden kuitenkin hoi- don turvallisuus. Annoksen riittävyyttä arvioidaan potilaan kliinisen tilanteen perusteella ja siinä käytetään apuna COWS- lomaketta. Aloitusvaiheessa jatketaan jo aiemmin aloitettua potilaan muun lääkityksen tarpeellisuuden arviota erityinen huomio kiinnitetään opioidilääkkeisiin, pregabaliiniin ja bentsodiatsepiineihin. Kahden ensin mainitun osalta tavoitteena on nopea vieroittuminen korvauslääkitystä aloitettaessa ja bentsodiatsepiinien osalta pitkäkestoi- sempi vieroittautumisohjelma. Psykososiaalisessa hoidossa ja kuntoutuksessa painotetaan yleisen elämänhallinnan kehittämistä sekä sovittuihin asioihin sitoutumista. Hoidon alussa korvauslääke annetaan valvotusti 8-12 viikon ajan. Hoitoa aloitettaessa tehdään alustava päätös hoito- ohjelmasta. Potilaat otetaan kuntouttavan hoidon piiriin, elleivät erityiset syyt edellytä haittoja vähentävän hoito- ohjelman valitsemista heti alusta alkaen. Tehdään kirjallinen hoito- ja kuntoutussuunnitelma, jolla tuetaan potilasta hoitoon sitoutumisessa ja varmistetaan hoidon turvallisuutta ja jatkuvuutta. 4
Korvaushoitoon sitoutuminen ja kuntoutumisen suunnittelu (2 9 kk) Tavoitteena on potilaan hoitoon sitoutumisen vahvistuminen ja oheiskäytön loppuminen tai olennainen väheneminen. Hoitoon sitoutumisen myötä voidaan antaa korvauslääkkeen kotiannoksia yhdessä sovittujen kotilupakäytäntöjen mukaisesti. Tässä vaiheessa saadaan kokonaisvaltaisempi käsitys potilaan hoidon tarpeesta sekä kuntoutumiskyvystä ja pystytään suunnittelemaan potilaalle yksilöllinen kuntouttava tai haittoja vähentävä hoito- ohjelma. Aloitetaan ammatillisen kuntoutumisen suunnittelu tai ainakin arvioidaan sen mahdollisuutta. Missä? 3 KYSin päihdepsykiatrian poliklinikka 3706 o vakavasti oireilevat kaksoisdiagnoosipotilaat ja kolmoisdiagnoosipotilaat o raskaana olevat korvaushoitopotilaat (poikkeus: jos jo ennen raskautta on ollut toimiva hoitosuhde toisessa hoitopaikassa, jatketaan korvaushoitoa siellä päihdepsykiatriaa konsultoiden) o tiivistä ja tavoitteellista yksilöhoitosuhdetta tarvitsevat ja siitä todennäköisesti hyötyvät kuntouttavan korvaushoidon potilaat o haittoja vähentävässä hoito- ohjelmassa olevat erityisperustein (esim. HIV- poti- laat) Kuopion Seudun Päihdepalvelusäätiö o monipäihderiippuvaiset korvaushoitopotilaat, jotka tarvitsevat tehokasta ja laaja- alaista päihdetyön osaamista kuntoutumisen tueksi o tiivistä ja tavoitteellista yksilöhoitosuhdetta tarvitsevat ja siitä todennäköisesti hyötyvät kuntouttavan korvaushoidon potilaat o haittoja vähentävässä hoito- ohjelmassa olevat erityisperustein Perusterveydenhuolto o potilaat, joiden hoidossa on tehty ennen korvaushoidon aloittamista tiivistä yhteistyötä eikä potilas tarvitse tai todennäköisesti hyödy tiiviistä terapiatyyppi- sestä päihdehoitosuhteesta o haittoja vähentävässä hoito- ohjelmassa olevat Tehdään päätös kuntouttavasta tai haittoja vähentävästä hoito- ohjelmasta Tarkistetaan kirjallista hoito- ja kuntoutussuunnitelmaa, jossa huomioidaan kokonaisvaltaisesti varsinaisen korvaushoidon lisäksi muiden sairauksien hoito/kuntoutus sekä sosiaaliset ja ammatilliset näkökulmat o korvaushoidon osalta sovitaan korvauslääkeannoksesta, kotiluvista sekä psykososiaalisen hoidon ja kuntoutuksen tarpeesta / intensiteetistä o o tarkennetaan psykiatrista diagnostiikkaa ja hoidontarvetta tehdään alustavia suunnitelmia ammatillisen kuntoutumisen käynnistämiseksi (TYP- yhteistyö) tai näitä viedään jo käytäntöön (työ, opiskelu) Kotiannoksia voidaan antaa, jos se arvioidaan turvalliseksi ja ne katsotaan hoidollisesti / kuntoutumisen kannalta tarkoituksenmukaisiksi. Kotiannosten antamisessa noudate- taan yhteisesti sovittuja kotilupakäytäntöjä. Motivoidaan potilasta kiinnittymään valittuun korvaushoito- ohjelmaan sekä kokonaisvaltaiseen kuntoutumiseen ja toipumiseen Tarkennetaan bentsodiatsepiinilääkityksen vähennys- /vieroitussuunnitelmaa 5 3 Päihdepalvelusäätiön rajoitettu korvaushoitopotilaiden määrä (20 potilasta) vaikeuttaa olennaisesti tämän vaiheen hoidonporrastuksen toteuttamista.
Kuntoutumisvaihe (3 9 kk à ) Tavoitteena on vahvistaa potilaan hoitoon sitoutumista ja kuntoutumisen etenemistä. Käynnistetään kuntouttavia ammatillisia toimia tai vaihtoehtoisesti arvioidaan työkyvyttömyyttä oheissairauksien perusteella. Haittoja vähentävässä hoito- ohjelmassa tarjotaan turvallista lääkehoitoa ja potilaan yksilöllisten tarpeiden ja kykyjen mukaan suunniteltuja kuntouttavia toimenpiteitä. Kuntouttavassa hoidossa olevilla potilailla on jo korvauslääkkeiden koti- annoksia, haittoja vähentävässä ohjelmassa turvataan korvauslääkityksen jatkuminen hoidollisin periaat- tein. Missä? 4 Perusterveydenhuolto o kuntouttavan korvaushoidon potilaat, joiden psykososiaalinen kuntoutus on järjestetty ryhmäkuntoutuksena (ryhmien ohjaajat: TK, KPSP, KYS) o kuntouttavan korvaushoidon potilaat, jotka eivät tarvitse tiivistä terapiatyyp- pistä yksilöpäihdehoitosuhdetta vaan heidän kuntoutuminen ja toipuminen ete- nee vähäisemmän tuen turvin o haittoja vähentävässä hoito- ohjelmassa olevat o lääkejakeluun terveyskeskukseen siirtyvät kuntouttavan hoidon potilaat, joiden tiivis yksilöhoitosuhde (psykososiaalinen hoito- ja kuntoutus) on järjestetty toi- saalle (KSPS, Kuopion psykiatrian keskus, KYSin päihdepsykiatrian pkl) Kuopion Seudun Päihdepalvelusäätiö o monipäihderiippuvaiset korvaushoitopotilaat, jotka tarvitsevat tehokasta ja laaja- alaista päihdetyön osaamista kuntoutumisen tueksi o tiivistä ja tavoitteellista yksilöhoitosuhdetta tarvitsevat ja siitä todennäköisesti hyötyvät kuntouttavan korvaushoidon potilaat o haittoja vähentävässä hoito- ohjelmassa olevat erityisperustein KYSin päihdepsykiatrian poliklinikka 3706 o vakavasti oireilevat kaksoisdiagnoosipotilaat ja kolmoisdiagnoosipotilaat o raskaana olevat korvaushoitopotilaat (poikkeus: jos jo ennen raskautta on ollut toimiva hoitosuhde toisessa hoitopaikassa, jatketaan korvaushoitoa siellä päihdepsykiatriaa konsultoiden) o tiivistä ja tavoitteellista yksilöhoitosuhdetta tarvitsevat ja siitä todennäköisesti hyötyvät kuntouttavan korvaushoidon potilaat erityisperustein o haittoja vähentävässä hoito- ohjelmassa olevat erityisperustein (esim. HIV- poti- laat) Edetään tavoitteellisen ja kokonaisvaltaisen kirjallisen hoito- ja kuntoutumissuunnitel- man mukaisesti 6 4 Hoidonporrastus edellyttää riittävää nopeutta potilaiden siirtymisessä seuraavaan hoitoyksikköön. Terveyskeskuspotilaiden hoidon onnistuminen edellyttää riittävän kattavan ryhmäkuntoutuksen luomista, koska kaikille ei pystytä järjestämään yksilöhoidosuhdetta.
Korvauslääkityksestä vieroittautumisvaihe Tavoitteena on turvallinen korvauslääkityksen lopettaminen siten, että potilaan toimintakyky säilyy riittävän hyvänä koko vieroitusvaiheen ajan. Vieroitusvaihe suunnitellaan potilaan kanssa yhdessä ja se sovitetaan yhteen potilaan elämäntilanteen kanssa. Tilanteet, jossa joudutaan turvautumaan ns. pakkolopetukseen, on yhteisesti määritelty ja niissä tapauksissa noudate- taan erikseen sovittuja periaatteita. Missä? Hoitoa tähän asti toteuttaneessa hoitoyksikössä o vieroittautumismahdollisuutta arvioidaan hoitosuunnitelman mukaisissa hoitoneuvotteluissa o terveyskeskuksessa tapahtuvaa vieroitusvaiheen hoitoa tuetaan erityistason konsultaatioilla Kuopion Seudun Päihdepalvelusäätiö / KYSin päihdepsykiatria o päätös siirtymisestä erityistason yksikköön tehdään hoitoneuvottelussa Pääsääntöisesti avohoidossa o osastohoitoa on mahdollista käyttää loppuvaiheen vieroittautumisessa tai aiemminkin kriisitilanteissa / intervallityyppisesti Vieroitussuunnitelman aloittamisesta päätetään yhdessä potilaan kanssa hänen elämäntilanteensa huomioiden ja toteutumista arvioidaan vieroituksen edetessä Jos vieroittautuminen ei näytä onnistuvan, voidaan korvauslääke nostaa takaisin korvaushoitotasolle ja jatkaa korvaushoitoa Hoitosuhdetta /- kontaktia jatketaan vielä korvauslääkityksen loppumisen jälkeen Jos onnistuneen korvauslääkkeen lopettamisen jälkeen tapahtuu retkahdus opioidien käyttöön, tarkennetaan potilaan hoitosuunnitelmaa hoitoneuvottelussa. Tällöin arvioi- daan erityisesti onko edellytyksiä / tarvetta aloittaa korvaushoito uudelleen vai suunna- taanko hoitoa vieroitukseen ja sen jälkeiseen tiiviimpään lääkkeettömään hoitoon ja kuntoutukseen. 7
Korvaushoidon siirto toiseen hoitopaikkaan Jatkohoitopaikan määrittämisessä noudatetaan hoidonporrastusta edellä esitettyjen periaatteiden mukaan. Kaikissa hoitopaikoissa voi olla potilaita, jotka saavat korvauslääkkeensä valvotusti päivittäin tai joilla on kotiannoksia 1-6 pv/vk Pääasiallinen hoitovastuu eli vastuu hoidon toteuttamisesta ja seurannasta on siinä hoitoyksikössä, joka huolehtii potilaan korvauslääkityksestä joko jakamalla lääkkeet tai kirjoittamalla reseptit. Terveyskeskuspotilaiden korvaushoitoon liittyvät päätökset teh- dään hoitosuunnitelman mukaisissa erikseen sovittavissa konsultatiivissa hoitoneuvotte- luissa. Potilaan siirtyessä terveyskeskukseen, yhteyshenkilönä toimii terveyskeskuksen korvaushoidon vastuuhoitaja. Potilaskohtaisesti hoidon siirtymisen käytännön järjestelyistä sovitaan hoitoneuvotte- lussa (siirtoneuvottelu), johon osallistuvat potilas, molempien hoitoyksiköiden lääkäri ja hoitaja sekä tarvittaessa sosiaalityöntekijä. Hoidon siirtyessä terveyskeskukseen mu- kana on myös terveyskeskuksen korvaushoidon vastuuhoitaja. Siirtoneuvottelussa o käydään läpi pääpiirteissään potilaan aiempi päihdekäyttö, hoitohistoria, oheissairastavuus ja yleinen elämäntilanne sekä nykyisen korvaushoidon toteutuminen ja tuloksellisuus o päivitetään kokonaisvaltainen, kirjallinen hoito- ja kuntoutumissuunnitelma, jossa huomioidaan varsinaisen korvaushoidon lisäksi muiden sairauksien hoito/kuntoutus sekä sosiaaliset ja ammatilliset näkökulmat o korvaushoidon osalta sovitaan korvauslääkeannoksesta, kotiluvista, laboratoriokokeista (mm. huumeseulat) sekä psykososiaalisen hoidon ja kuntoutuksen tarpeesta ja siitä miten ja missä sitä toteutetaan o sovitaan yleisistä linjauksista poikkeavat toimintatavat ja ne kirjataan hoito- ja kuntoutussuunnitelmaan Hoidon palautus edelliseen hoitopaikkaan o hoidon siirron vaihtoehtona suositaan hoidon tiivistämistä hoitoa toteuttavassa yksikössä, johon liittyen erityistasolta annetaan tehostettua konsultaatioapua ja tuetaan hoitosuhdetta o hoidollisin perustein voidaan arvioida määräaikaisen hoidon siirron tai osastohoitojakson mahdollisuutta o em. toimenpiteistä päätetään hoitoneuvottelussa hoidollisin perustein 8
Paikkakunnalle muuttavan korvaushoitopotilaan hoidon järjestäminen Toistaiseksi korvaushoitopotilaiden muuttoliike Kuopion suuntaan on ollut vain muutamia poti- laita vuodessa. Korvaushoitopotilaiden määrän lisääntyessä on kuitenkin oletettavaa, että paikkakunnalle muuttavien potilaiden määrä tulee lisääntymään ja muutto ei välttämättä jat- kossa ole yhtä hyvin hoitopaikkojen koordinoimaa ja niiden hallinnassa kuin tähän saakka. Sen vuoksi on tärkeää, että näiden potilaiden hoitoon ohjautuminen on etukäteen suunniteltua eikä potilaan muutosta aiheutuva hoitojärjestelmän rasitus kohdistu pelkästään yhteen hoitoyksik- köön vaan jakautuu tasaisemmin. 9 Missä? 5 Kuopioon toistaiseksi muuttavan, jo korvaushoidossa olevan potilaan alkuselvittelyn te- kee vastaava hoitoporras, jossa potilas oli hoidossa entisessä kotikunnassaan. Tämän alkuselvittelyn tarkoituksena on määrittää, mihin hoitoyksikköön potilas siirtyy Kuo- pioon muuttaessaan. o Siis erikoissairaanhoidossa olleen potilaan jatkohoidon selvittelystä vastaa KYSin päihdepsykiatria, A- klinikalla tai vastaavassa päihdehuollon erityisyksikössä hoi- dossa olleen alkuselvittelystä taas Kuopion Seudun Päihdepalvelusäätiö ja perusterveydenhuollossa hoidossa olleesta potilaasta Kuopion terveyskeskus. Kuntien erilaisista korvaushoidon järjestelyistä johtuen on huomioitava, että jatkohoi- dosta Kuopiossa ei aina vastaa sama hoitoporras kuin aiemmassa kotikunnassa 5 Joissain kunnissa kaikki tai lähes kaikki korvaushoitopotilaat hoidetaan päihdehuollon erityisyksiköissä. Tämä voi aiheuttaa kuormitusta Päihdepalvelusäätiön hoitorakenteeseen, vaikka kaikki näistä potilaista eivät jäisikään sinne jatkohoitoon.
Kotiannokset Hoidon alussa potilaat saavat korvauslääkkeensä valvotusti 8-12 viikon ajan Hoitoon sitoutumisen myötä kotiannoksia annetaan yhteisten, ennalta yhdessä sovittu- jen kotilupakäytäntöjen mukaan Kotilupakäytännöissä on sovittu myös kotilupien menettämisestä ja takaisinsaamisen periaatteista 10 Hoito- ja kuntoutussuunnitelma Tällä hetkellä ei minkään hoitoyksikön potilastietojärjestelmässä ole mahdollisuutta luoda asianmukaista helposti päivitettävää hoito- ja kuntoutussuunnitelmaa Hoitoyksiköt päättävät hoito- ja kuntoutussuunnitelman otsikot. Hoitoneuvottelutekstit kirjoitetaan jatkossa näitä otsikoita käyttäen. Näin eri hoitoyksiköiden sairauskertomus- ten hoitoneuvottelutekstit saadaan samanmuotoisiksi ja muodostavat kirjallisen päivitettävän hoito- ja kuntoutumissuunnitelman. Koulutus Terveyskeskuksen korvaushoitopotilaita hoitavan henkilökunnan koulutuksessa keskitytään toisaalta esiarviointiin ja toisaalta korvauslääkityksen toteutukseen, psykososiaalisen hoidon ja kuntoutuksen periaatteisiin sekä kriisitilanteiden ratkaisutapoihin. Koulutuksen järjestämistä selvitetään KYSin jäsenkuntarahoitteisen työryhmän kautta. Liitteet Korvaushoitosopimus Kotilupakäytännöt Hoidon pakkolopetus käytännöt Hoito- ja kuntoutussuunnitelman rakenne (otsikot) KUOPIO - lomake