Miten soteuudistus toteutetaan? Rovaniemi 30.10.2015 Erkki Vauramo Professori (h.c.) Aalto-yliopisto, Sotera -instituutti
Tunnuslukuprojekti Osapuolet: Etelä-Karjalan, Etelä-Pohjanmaan, Etelä-Savon. Kanta- Hämeen, Keski-Suomen, Kymenlaakson, Pirkanmaan, Pohjois- Pohjanmaan ja Vaasan sairaanhoitopiirit sekä Kunnallisalan kehittämissäätiö Aalto-yliopiston työryhmä: Petra Kinnula, ktm, Teemu Malmi prof. Laskentatoimen laitos ja Erkki Vauramo, prof. Sotera-instituutti Raportit verkkojulkaisuna Kunnallisalan kehittämissäätiö: 1. Sisältöä soteuudistukseen 2. Saadaanko soteuudistuksella tasalaatua 3. Miten soteuudistus toteutetaan
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 220% Sote-sektorin, valtion velan, julkisen sektorin, BKT:n ja verojen muutos 2000-2013, (2000 = 100) 200% 180% 160% 140% 120% Sote sektori Valtion velka Julkinen sektori BKT Verot 100% 140% Terveys- ja sosiaalipalvelujen henkilökunnan muutos (2005 = 100) 135% 130% 125% 120% 115% Työnantajasektorit yhteensä Yksityinen sektori Julkinen sektori 110% 105% 100%
Indeksi 2015 = 100 Vuonna 2020 hoivaa tarvitsevia on 30 % enemmän 250 Koko maan ennuste 2015-2040 200 150 100 Hoivaväestö 75+ Kuolemia Veronmaksu kyky Resurssi kuolemaa kohti Rerussi 75+ kohti 50 0 2015 2020 2025 2030 2035 2040
Aalto-yliopiston kuusi ehdotusta sote-selviämispoluksi Rakennetaan alueelle horisontaalinen ja tasalaatuinen palveluverkko. Verkkoon kuuluu kaksiportainen sairaala: päivystävä akuuttisairaala ja kuntouttava lähisairaala. Verkko suunnitellaan alueellisesti kattavaksi ja vastaamaan myös suuren ikäluokan lisätarpeeseen. Nostetaan keskiöön vanhenevan väestön fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen kuntoutus ja kunnon ylläpito ja rakennetaan tätä varten alueellinen kuntoutusjärjestelmä. Vanhusten kodin ulkopuolinen hoivalaitosasuminen eri järjestelmissä yhtenäistetään ja tavoitteeksi asetetaan korkeintaan vuoden keskimääräinen asumisaika. Uudistetaan eläkeläisten asumista, ja taajamien keskustoihin rakennetaan palvelukortteleita, jonne tuodaan myös sosiaalisektorin lähipalvelut ja päivähoitokeskus. Panostetaan väestön ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon suunnatusti maakunnallisin ohjelmin. Yksilön ja yhteisön omaa vastuuta lisätään. Vanhus on oman hoitonsa tärkein resurssi. Kolmas sektori on tulevissa vanhuspalveluissa keskeinen toimija, jonka edellytyksiä on vahvistettava.
Verkossa on satoja toimijoita Tarvitaan erilaiset paikalliset toimintamallit Kokonaisuudelle voidaan asettaa tavoitteita 1. SOTEA-ALUE ON PALVELUVERKKO
SOTE-UUDISTUS PALVELUYKSIKÖT KESKUSSAIRAALA ERVA LÄHIPALVELUKESKUS KUNTOUTTAVA LÄHISAIRAALA TAAJAMAN PALVELUKORTTELI LÄHIPALVELUKESKUS PALVELUYKSIKÖT PALVELUYKSIKÖT Jarmo Suominen Aalto Yliopisto Arkkitehtuurin laitos 2014
Kehityshankkeiden ongelmat ja tulosten yleistettävyys keskityttävä riittävän suuriin kehityskokonaisuuksiin Yliopisto- / erikoistuneet sairaalat H H H Akuutti- / Yleissairaalat H H H P H Kehitys helppoa H H H H Lähipalvelut V P Kuva: Antti Autio 2015 Sotera-instituutti Aalto-yliopisto
Palvelujärjestelmän uusi horisontaalinen rakenne Asiakas- ja ongelmanratkaisu orientoitunut integroitu palveluorganisaatio H Erikoistuneet sairaalat Osaamiskeskukset, Lapset, syöpä, ym. Tarkkailu Osasto H Akuutti- / Yleissairaalat Ratkaistavat ongelmat samoja, asiakkaat vaihtuvat Lähipalvelut hajautetusti Lähipalvelut Asiakkaat samoja, ratkaistavat ongelmat vaihtuvat Tehot Tukipalvelut Toimenpide UUSI ASIAKASRAJAPINTA Kuntoutus Diagnostiikka Päivystys akuutti geriatria Poliklinikat ja päiväsairaala Kotiuttava yleislääkäri Oma lääkäri akuutti kriisi tutkimus / lähete väestö sosiaalinenongelma / taudinhallinta Kuva: Antti Autio 2015 Sotera-instituutti, Aalto-yliopisto
Vertikaalinen integraatio: Hoito sama potilaan kannalta paikasta riippumatta Yliopistosairaala Keskussairaala Lähisairaala Lähisairaala Lähisairaala Lähisairaala
Tarvitaan tasalaatuisempaa palvelutuotantoa SV - korvaukset vain alueelle, joissa on palvelupulaa?
Lappi ja Helsinki Kuolevat samalla tavalla!
Copyright: TKK Laskennallisen tekniikan laboratorio, prof. Jouko Lampinen
Thl: Laskenta 31.12.2014, Lapin shp Hp-jakson Hoitoaika Hoitoi- Lakson hinta (130 Kertynyt / 75+ (yht. 75+ % (yht. THL laskenta 31.12.2014; Lapin shp Lkm Lkm % alusta Hp % Keski-ikä suus /vrk) kustannus 11870) 11870) 2D Muistamattomuus, dementia 967 56 679 870 56 703 83 4,6 91 390 88 383 100 7 446 8,1 11 Itsensä huolehtimisen vajavaisuus 244 14 161 256 13 661 81 4,2 85 930 20 963 280 1 766 2,1 12 Liikkumiskyvyn vajavuudet 95 5 154 430 13 1 626 72 4,1 211 380 20 075 900 1 691 0,8 6 Som.sairauden tutkim. + hoi 211 12 67 552 6 320 77 3,3 41 600 8 781 760 740 1,8 34 Yksinäisyys,turvattomuus 43 2 60 974 5 1 418 88 3,4 184 340 7 926 620 668 0,4 3X Muut psyyk.-sosiaaliset syy 63 4 42 293 3 671 78 4,4 87 230 5 498 090 463 0,5 2X Muut hermostolliset syyt 23 1 21 355 2 928 78 4,0 120 640 2 776 150 234 0,2 32 Muu psykiatr. sairaus/oire 31 2 20 578 2 664 68 3,6 86 320 2 675 140 225 0,3 35 Asumisongelmat 5 0 4 392 0 878 84 4,0 114 140 570 960 48 0,0 4 Kuntoutus 28 2 3 162 0 113 76 3,6 14 690 411 060 35 0,2 37 Hoitajan loma 20 1 876 0 44 81 4,2 5 720 113 880 10 0,2 Yhteensä 1 730 100 1 216 738 100 703 81 4,3 91 390 158 175 940 13 326 14,6 Vanhushuoltoa 1 454 12,2 Liikaa Vanhuspalvelulaintasoon 91% kotona 386 Vanhuspalvelulaintasoon 92% kotona 504 Eksoten taso 94 % kotona 742
THL laskenta 31.12.2015, Rovaniemi Hp-jakson Hoitoaika Hoitoi- Lakson hinta (130 Kertynyt / 75+ (yht. 75+ % (yht. THL laskenta 31.12.2014; Rovaniemi Lkm Lkm % alusta Hp % Keski-ikä suus /vrk) kustannus 4877) 4877) 2D Muistamattomuus, dementia 362 56 295 286 56 816 83 5 106 080 38 387 180 7 871 7 12 Liikkumiskyvyn vajavuudet 35 5 84 678 16 2 419 65 4 314 470 11 008 140 2 257 1 11 Itsensä huolehtimisen vajav 79 12 61 729 12 781 82 5 101 530 8 024 770 1 645 2 34 Yksinäisyys,turvattomuus 26 4 40 205 8 1 546 88 3 200 980 5 226 650 1 072 1 3X Muut psyyk.-sosiaaliset syy 29 4 17 810 3 614 81 4 79 820 2 315 300 475 1 6 Som.sairauden tutkim. + hoi 66 10 15 645 3 237 76 4 30 810 2 033 850 417 1 32 Muu psykiatr. sairaus/oire 16 2 9 545 2 597 69 4 77 610 1 240 850 254 0 4 Kuntoutus 25 4 697 0 28 76 3 3 640 90 610 19 1 37 Hoitajan loma 9 1 694 0 77 78 5 10 010 90 220 18 0 2X Muut hermostolliset syyt Z. 0 0 0 35 Asumisongelmat Z. 0 0 0 Yhteensä 651 100 531 298 100 816 80 4 106 080 69 068 740 14 162 13 Vanhushuoltoa 575 Liikaa Vanhuspalvelulaintasoon 91% kotona 136 Vanhuspalvelulaintasoon 92% kotona 184 Eksoten taso 94 % kotona 282
2. Kuntoutus keskiöön Erikoissairaanhoidon kuntoutus hoitaa leikkauksen ja aivoinfarktin kuntoutuksen Vanhuuden haurauden kuntoutus puuttuu Kuntoutus merkitsee eri asioita Vuodeosaston kuntouttava hoito-ote eli 1-2 tuntia viikossa, loppuaika vuodelepoa (ei tavoitteita) Kuntoutus laitoksessa eli 1-2 tunti aamupäivässä ja iltapäivällä viriketoimintaa Kokonaisvaltainen kuntoutus kattaa fyysinen, psyykkisen ja sosiaalisen aspektin. Aktiivinen kuntoutus, jolloin kuntouttavaa toimintaa on 5-6 tuntia päivässä (Eksote). Tulos: 95 % kuntoutettavista asuu kotona kuukauden kuluttua kuntoutusjakson päätyttyä, tarvittaessa tuettuna
Vanhusten huollon selviämispolku perustuu kuntoutukseen
Erilliset palveluorganisaatiot: budjetit, hallinto, tiedonkulku ja lääketieteellinen laatu yksiköiden vastuulla Vertikaalinen integraatio: Keskitetty lääketieteellinen johto H hajautuneesta integroituun järjestelmään Integroitu organisaatio: keskitetty hallinto, koordinaatio ja lääketieteellinen johto H
Kuntoutus keskiöön Vanhuspalvelulaki ja kodin ulkopuolinen asuminen Keskikustannus /vrk Jakson kustannus (126 /vrk) Kertynyt kustannus M Vuosi kustannus M THL Laskenta 31.12.2013 Koko maa, kaikki järjestelmät Lukumäärä Lkm % Kesto vrk Keskiikä Kustannus % Vanhainkodit 11 921 17 705 84 120 84 600 1 009 523 18 Tehostetetut palveluasunnot 34 800 51 647 83 120 77 640 2 703 1 525 49 Tavalliset palveluasunnot,vanhukset 6 394 9 1 304 81 90 117 360 751 210 18 Terveykeskusten vuodeosasto, pitkä 5 055 7 659 82 180 118 620 600 332 7 Väli-summa 58 170 84 5 063 2590 92 Tavalliset palveluasunnot, aikuiset 2 040 3 1 675 52 90 150 750 308 67 7 Teveyskeskusten vuodeos. lyhyt 7 974 12 20 79 220 4 400 35 631 0 Kaikki yhteensä 68 184 100 677 82 126 78 5 819 3 137 100 Vanhuspalvelulaki, suositus Paikkoja 31.12. 2013 Väestö 75+ Paikkoja 91 % kotona Liikaa paikkoja Paikkoja 92 % kotona Liikaa paikkoja Eksote (2015) ja Ruotsi 94 % Liikaa kotona paikkoja Nykytilanne 58 170 465 000 41 800 16 370 37 500 20 670 27 900 30 270 Nykytilanteen jatkuminen merkitsee noin 60 000 lisäpaikan rakentamista!
Kuntoutuksen kustannusvaikutus Eksoten mallilla Kodin ulkopuolinen asuminen Paikko ja 31.12. 2013 Asukkaita 75+ Paikkoja kodin ulkopuolella Ylimäärä nykytilaan verrattuna Vuosikustannus M (126 /vrk) Tarvittava kotihoito M (30 /vrk) Erotus nykytasoon M Nykytilanne 58170 483 000 58 170 2 675 0 0 Vanhuspalvelulaki 91 % 58170 483 000 43 470 14 700 1 999 161-515 Vanhuspalvelulaki 92 % 58170 483 000 38 640 19 530 1 777 214-684 Ekosote (taso 2015) 94 % 58170 483 000 28 980 29 190 1 333 320-1 022 Asiakasnäkökulma: Haluatko odottaa kuolemaasi 2 vuotta laitoksessa vai kuntoutettuna kotona ja vasta loppuvaiheessa viikkoja laitoksessa?
Terveyskeskussairaala on uudistettava kuntouttavaksi lähisairaalaksi Potilashuoneessa hoitaja noin 1 t/vrk Tarvittiin kahvihuone
Kuntoutussairaalan huone Göteborg
Uuden kuntoutussairaalan potilashuone
Kuntoutustilojen on oltava riittävät myös alueen muun väestön käyttöön
Kuntoutus on ohjattua ja itsenäisesti toteutettavaa
Uuden kuntoutussairaalan ryhmähuone?
Osastokeskeinen rakenne korvattava palvelukorttelirakenteella ja palvelukeskukseen perustuvalla toimintamallilla Sisustus lämpimäksi Vain harvassa kunnassa tarvitaan lisää palveluasuntoja 3. HOIVAJÄRJESTELMÄ UUSITTAVA
Dementiaa sairastavan vanhuksen tila mallia 2011
Yhteensä 18-20 m2 Huone 9 m2 Eteinen 4 m2 Vessa 5 m2 Vanhuksella ei ole tilaa kuntoutua
Arviointi normitilasta Huoneeseen mahtuu kalustusta sänky, yöpöytä, yleensä jonkinlainen hyllykkö ja joissakin tapauksissa pieni pöytä. Huone on suunniteltu sängyn ja makuutoimintojen ympärille. Tällaisessa minimitilassa liikkuminen jää hyvin vähäiseksi. Huoneet ovat niin pieniä että vaikka suurin osa palvelutaloista sallii vanhuksen tuovan omat huonekalunsa tätä ei juurikaan hyödynnetä, koska huoneeseen ei mahdu omia huonekaluja. Esimerkiksi oman nojatuolin sijoittaminen pieneen huoneeseen on mahdotonta. Palvelutalojen huoneet on aikanaan suunniteltu makuulepoa varten minimimitoituksen mukaan. Vanhuksen kunnon ylläpitäminen omatoimisen arkiliikunnan avulla on hyvin vaikeaa tilassa, jonka suunnittelulähtökohdat ovat passiivisesta vuodelevosta lähtöisin. Minimimitoituksen ongelmat osaltaan alleviivaantuvat vahvasti, minimimitoitettu tila tekee huonetilan muuntojouston vaikeaksi tai lähes mahdottomaksi. Tämä pätee oletuksena palvelutaloihin koko maassa. Noin kolmasosa paikoista eli noin 15 000 paikkaa on vanhukselle katastrofaalisia. Muualla EU:ssa tilankäyttö on noin 35-42 m2 vanhusta kohti
3. Tarvitaan arempaa laatua. Suomalaisen palveluasunnon olohuone on tyhjä ja oleskeluryhmät sekä matot puuttuvat
3. Hoivalaitokset on kalustettava paremmin, esimerkki Ruotsista
HOGEWEYK - DEMENTTIEN OMA KAUPUNKIKORTTELI
Dementiayksikön päivärutiinitarvitaan uusi ympäristö Aamuherätys ja avustettu pukeutuminen Yhteinen päätös siitä, mitä ruokaa syödään pääaterialla Asukkaiden pukeminen ulkovaateisiin ja kävely kauppaan, jossa ostokset Pääaterian valmistus yhteisesti Ateriointi ja tiskaus Pihamaan hoitoa, jumppaa, harrastuksia jne Henkilökunnan rakenteessa on huomioitu, että sairaanhoitoa tarvitaan vain minimaalisesti
Eläkkeelle siirrytään taajamiin Vanhusten määrällinen kasvu vaihtelee Tarvitaan tavallisia asuntoja 50-90 m2 4. ELÄKELÄISILLE ASUNTOJA TAAJAMAN KESKUSTAN PALVELUKORTTELEIHIN
4. Palvelukorttelit osaksi lähiön ostoskeskusta Veldhofin palvelukortteli malli
Sisäpiha on halpa ratkaisu ja avaa monia mahdollisuuksia Veldhofin sisäpiha on monien tapahtumien keskipiste
Muistisairaan vanhuksen huone Veldhofissa ja suomalaisessa palveluasunnossa Huomaa sängyn keskeinen merkitys suomalaisessa kulttuurissa
Vanhusten älykodin edellytys rakennusten 1990-luvulla alkanut digitalisaatio etenee hitaasti Älykkäitä koteja Saksassa nyt 0,7%,, vuonna 2020 yhteensä 6% kaikkiaan 40 miljoonasta asunnoista.
Tarvitaan sekarahoitus ja seka-rakennuksia Vanhainkoti, palvelutalo; suljettu rakennus, 45 000 /v. Potilaan huone Palvelukortteli; avoin taajaman asukkaille, 10 000 /v. Asukkaan yksiö tai kaksio Talon vaateet Päivähuone Kuntohuone, vajaakäyttöinen Ruokasali Hoitajien kanslia Ohjatutut viriketoiminnat Erillisjärjestely Omat vaateet Korttelin harrastustilat Kuntosali myös muille Ravintola ja kahvila Vanhusten kotipalvelukeskus Vapaaehtoiset korttelikerhot, kuorot Taajaman omat palvelut, kaupat, apteekki, lähipalvelut
Haja-asutusalueen palvelukortteli Omakylä: Kaikkien asuntojen muunneltavuus on merkittävä, korttelipihat, yhteiset tilat vähentävät asuntokohtaisten neliöiden tarvetta. (Kuva: Tekniikan maailma 2013)
Vanhusten palvelut ovat keskustafunktio (Vuode)osaston tehtävät jaetaan uudelleen; hotellifunktioon, ruokailuun ja hoitotyöhön.
Uusi ikääntyneiden palvelujärjestelmä Kuntoutuksella muutos rakenteeseen ja 1 mrd. säästö kustannuksiin Nykytilanne Vanhuspalvelulaki EKSOTE 2015 58 000 järjestelmässä 18 000 kotona 40 000 järjestelmässä 30 000 kotona 28 000 järjestelmässä Kuva: Antti Autio 2015 Sotera-instituutti, Aalto-yliopisto 2,7 mrd 2,0 mrd 1,7 mrd
Useat maat panostavat 60-85 vuotiaiden hyvinvointiin Elintapamuutokset edellyttävät laaja panostusta Itä-Suomesta erityinen kohdealue? 5. ENNALTAEHKÄISY MAAKUNNALLINEN PROJEKTI?
Tarvitaanko maakunnantasoinen ennaltaehkäisyprojekti?
Kyllä tarvitaan maakunnallinen projekti!
Käyttämätön tai vajaakäyttöinen voimavara Osallistumisesta on tehtävä kivaa 6. KOLMAS SEKTORI KÄYTTÄMÄTÖN VOIMAVARA
Palvelukorttelin kahvilassa on elämää illalla ja tarjontaa myös ympäristön asukkaille
Mitä Soten jälkeen? Hyvä yhteiskunta ja siihen toimiva palvelujen ekosysteemi PETRA KINNULA TEEMU MALMI ERKKI VAURAMO KIITOS!