13 U LVILAN VANHUSTENHUOLLON TULEVAISUUS. Antti Autio Erkki Vauramo Irma Verhe H E M A
|
|
- Esko Jaakkola
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 13 U LVILAN VANHUSTENHUOLLON TULEVAISUUS Antti Autio Erkki Vauramo Irma Verhe H E M A
2
3 Teknillinen korkeakoulu Sosiaali- ja terveydenhuollon tekniikan ja rakentamisen instituutti SOTERA ULVILAN VANHUSTENHUOLLON TULEVAISUUS Antti Autio Erkki Vauramo Irma Verhe Teknillinen Korkeakoulu HEMA Instituutti / Sotera Institute for Healthcare Engineering Management and Architecture 2008
4 Julkaisutiedot Teknillisen korkeakoulun HEMA Instituutin julkaisuja nro 13: Ulvilan vanhustenhuollon tulevaisuus ISBN (PDF) ISSN (PDF) Raportti on julkaistu PDF-muodossa osoitteessa ja Teknillinen korkeakoulu, Sotera 2008 taitto Antti Autio kansi Otso Helenius valokuvat Antti Autio ja Irma Verhe 2 Ulvilan vanhustenhuollon tulevaisuus. Teknillinen korkeakoulu, SOTERA, 2008
5 SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO...3 KUVALUETTELO...4 TAULUKKOLUETTELO...4 TOIMEKSIANTO...5 HAVAINTOJA ULVILAN VANHUSPALVELUJÄRJESTELMÄSTÄ...6 Väestö ja tarve...6 Ulvilan nykyiset palvelut...6 Potilaslaskennan tuloksia...7 HAVAINNOT ULVILAN VANHUSTENHUOLLON KIINTEISTÖISTÄ...9 Havainnot laitoksista...9 Terveyskeskuksen sairaala...9 Pappilanlammen palvelukeskus...11 Kanervakoto...12 Nummen kiinteistö ja Antinkartanon alue...15 Kullaan terveysasema ja Kullaakoto...16 Esperin hoivakoti (työmaa)...19 KEHITYS TULEVAISUUDESSA...20 Kehitys Suomessa...20 Kehitys muualla Euroopassa...20 TULEVAISUUS JA TOIMENPITEET ULVILASSA...24 Visio...24 Projektiryhmän ehdotukset...24 Ulvilan vanhustenhuollon tulevaisuus. Teknillinen korkeakoulu, SOTERA,
6 KUVALUETTELO Kuva 1: Ulvilan terveyskeskus ulkoa Kuva 2: Ulvilan terveyskeskuksen kanslia Kuvat 3 ja 4: Tyypillinen potilashuone Kuva 5: Palvelukeskus ulkoa Kuva 6: Yhteistilojen käytäviä Kuva 7: Kodikkaasti kalustettu asuinhuoneisto Pappilanlammin palvelukeskuksessa Kuva 8: Kanervakoto sijaitsee Ulvilan keskustan ulkopuolella. Hieno rakennus on ajalle Kuva 9: tyypilliseen tapaan sijoitettu luonnonkauniiseen ympäristöön Yhteistilat ovat ahtaat, puutteellisesti kalustetut, eivätkä mahdollista juuri muuta aktiviteettia kuin TV:n katselun Kuva 10: Huoneet ovat yhden hengen huoneita, mutta ahtaita ja puutteellisesti kalustettuja Kuvat 11 ja 12: Huonekohtaisia hygieniatiloja ja riittävää varastotilaa ei ole, yhteiskäyttöiset tilat ovat ahtaat Kuva 13: Kellarissa on yhteiskäyttöisiä tiloja, mutta niiden saavutettavuus on heikko Kuva 14: Uuden puolen käytävä Kuvat 15 ja 16: Lisärakennusosan huoneet ovat kohtuullisen tilavia ja niissä on keittomahdollisuus ja huonekohtaiset hygieniatilat Kuva 17: Alun perin henkilökunnalle rakennetut rivitaloasunnot Kuva 18: Nummen kiinteistön pohjapiirustus Kuva 19: WC-tilat ovat pienehköt. Kaikissa huoneissa niitä ei ole ja osassa ne on jaettu kahden huoneen kesken Kuva 20: Nummen kiinteistö ulkoa Kuvat 21 ja 22: Antinkartanon vammaisille tarkoitettuja kuntoutuspalveluja ja tiloja, allas ja kuntosali Kuva 23: Kullaan terveysasema Kuva 24: Kullaakodon pääsisäänkäynti Kuva 25: Kullaakodon tyypillinen huone Kuva 26: Kullaakodon yhteistiloja Kuva 27: Vanhaan navettaan rakennettu komea juhlasali voisi olla aktiivisessa ravintolakäytössä Kuva 28: Kullaakodon yhteydessä sijaitsevia rivitaloasuntoja Kuva 29: Kerhohuone rivitalossa Kuva 30: Esperin hoivakodin työmaa Kuva 31: Terveydenhuollon vaikea ongelma. Toiminta-alue määräytyy ristiriitaisten tarpeiden, odotusten, rahoituksen ja kustannusten välillä tasapainoilusta Kuva 32: Palvelujärjestelmän kustannuskasvu ja eläköityminen Kuva 33: Kapasiteettimalli ja kokonaisjärjestelmämalli Kuva 34: Järjestelmäuudistuksen periaatteet. Kokonaissyteemin tehokkuus saavutetaan palveluverkon uudella tasapainolla Kuva 35: Kunnilla on vastuu kroonisista taudeista. Vasemmalla Aivoverenkiertohäiriöpotilaiden ja oikealla sepelvaltimotautipotilaiden vuodeosastokustannusjakaumat erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon kesken 1 vuoden jakson ja koko taudin elinkaaren aikana TAULUKKOLUETTELO Taulukko 1: Porin ja Ulvilan väestönkehitys vuosina Taulukko 2: Ulvilan vanhustenhuollon laitospaikat vuonna Taulukko 3: Ulvilan terveyskeskuksen virat ja toimet... 7 Taulukko 4: Ulvilan terveyskeskuksen vuodeosaston potilaslaskenta Taulukko 5: Ulvilan ja Porin terveyskeskusten lyhytaikainen käyttö Taulukko 6: Ulvilan terveyskeskuksen potilaiden tulosyyt vuonna Ulvilan vanhustenhuollon tulevaisuus. Teknillinen korkeakoulu, SOTERA, 2008
7 TOIMEKSIANTO Ulvilan sosiaali- ja terveysjohtaja Sanna-Tuulia Lehtomäki halusi Teknillisen korkeakoulun Sotera-instituutilta lausunnon Ulvilan kunnan nykyisistä kiinteistöistä ja laajennussuunnitelmista. Tehtävän sisällöksi sovittiin laitosten läpikäynti Soteran työryhmällä, havaintojen esittely valtuustolle ja henkilökunnalle sekä raportti. Soteran edustajat tutustuivat työryhmällä Antti Autio, Erkki Vauramo ja Irma Verhe Ulvilan vanhushuollon rakennuksiin ja Antti Autio ja Erkki Vauramo esittelivät tuloksiin perustuvan vision Ulvilassa Osoituksena nopeasta kehityksestä tämä visio on jo vanhentunut yhtäältä uuden ikäihmisten palvelujen laatusuositusten ja toisaalta akuuttihoidon uudelleenjärjestelyjen vuoksi. Periaatteena on kuitenkin kasvava yhteistoiminta Porin kanssa, joka on ainoa järkevä tie. Osa ehdotuksista on pantu toimeen jo ennen kuin loppuraportti valmistui. Ohessa on yhteenveto havainnoista. Raportin julkaisu on viivästynyt, koska tulosten esittämisen aikana tuli uusi Sosiaali- ja terveysministeriön sekä Kuntaliiton uusi Ikäihmisten palvelujen laatusuositus. Lisäksi valmisteilla oleva Terveydenhuoltolaki vaikuttaa Ulvilan terveyspalveluihin. Selvät näistä tekijöistä aiheutuvat muutosvaatimukset haluttiin ottaa huomioon ja ne on lisätty tekstiin. Teknillinen korkeakoulu Sosiaali- ja terveydenhuollon tekniikan ja rakentamisen instituutti Sotera Tutkijat Antti Autio, arkkitehti SAFA, tutkija Erkki Vauramo, prof (h.c.), tutkija, Irma Verhe, arkkitehti SAFA, tutkimuspäällikkö Ulvilan vanhustenhuollon tulevaisuus. Teknillinen korkeakoulu, SOTERA,
8 HAVAINTOJA ULVILAN VANHUSPALVELUJÄRJESTELMÄSTÄ Väestö ja tarve Ulvilan ja Porin yhteys on satoja vuosia vanha. Kaupungit ovat kasvaneet toisiinsa kiinni siten, ettei ulkopuolinen huomaa, milloin siirtyy alueelta toiselle. Siksi seuraavassa tarkastellaan Ulvilaa ja Poria osittain yhtenä kokonaisuutena. Kun käytetään PARAS-hankkeen väestöennustetta, nähdään, että vuoteen 2025 mennessä sekä Porissa että Ulvilassa vanhusten määränä pidetty yli 75-vuotiaiden määrä kasvaa merkittävästi. Ulvilan osalta paine on puolitoistakertainen vuoteen 2005 verrattuna. Taulukko 1: Porin ja Ulvilan väestönkehitys vuosina Pori - Björneborg Ikäluokat yhteensä Laitostarve 3 % yli 75.v Ulvila - Ulvsby Ikäluokat yhteensä Laitostarve 3 % yli 75.v Taulukosta 1 nähdään myös, että Ulvilan väestöpohja, asukasta, ei kasva. Väestöpohja ei myöskään yksin riitä palvelutuotannon perustamiseen. Tämän projektin raportin kirjoittamisvaiheessa julkistettiin Sosiaali- ja terveysministeriön uusi ikäihmisten palvelujen laatusuositus. Laatusuosituksessa on siirrytty eurooppalaiseen vanhuspalvelujen mitoitukseen. Tavoitteena on, että laitosmuotoisessa hoidossa eli terveyskeskuksen vuodeosastolla tai vanhainkodeissa on yhteensä alle 3 % 75- vuotiaiden määrästä. Näin laskettu paikkamäärä on Taulukossa 1 Ulvilan väestöennusteen viimeisenä rivinä. Ulvilan nykyiset palvelut Ulvilan nykyiset laitospaikat nähdään Taulukosta 2. Laitospaikkoja on yhteensä palveluasunnot mukaan lukien 280, joita varsinaisissa laitoksissa (pitkäaikaisosastoilla, vanhainkodeissa) on 106. Jos vertaamme tätä lukua tavoitteeseen, on Ulvilassa nyt jo riittävästi paikkoja koko suuren ikäluokan vanhenemiseen. 6 Ulvilan vanhustenhuollon tulevaisuus. Teknillinen korkeakoulu, SOTERA, 2008
9 Taulukko 2: Ulvilan vanhustenhuollon laitospaikat vuonna 2007 Tilanne 2007 Ulvila Paikat Suunniteltu Tk-sairaala 36 Vanhainkoti Laitospaikkoja yhteensä 106 Palveluasunnot (12) Yhteensä Asukkaita Laitospaikkoja % 10 % Ulvilan henkilökunnan jakaantuminen noudattaa palvelurakennetta. Valtaosa henkilöistä on palkattu laitoksiin. Taulukko 3: Ulvilan terveyskeskuksen virat ja toimet. Ulvila virat ja toimet Työterveydenhuolto 2 Mielenterveys 1 Fysioterapia 5 Kotipalvelu 11 Vanhusten asumispalvelut 7 Kanervakoto 22 Kullaankoto 14 Tilapäinen henkilöstö 7 Yhteensä 69 Potilaslaskennan tuloksia Kokonaiskuvaa tukee lisäksi potilaslaskennan tulos Kun tarkastelemme sitä, kuinka kauan potilaat ovat olleet terveyskeskuksessa tulopäivästä laskentapäivään, terveyskeskuksen vuodeosastosta saadaan seuraava taulukko. Taulukosta 4 näkyy, että lyhytaikainen käyttö ei ole riittänyt kuormittamaan osastoa. Pitkäaikaisten osalta tilanne on nyt toisenlainen, näin ilmoitti terveyskeskuksen ylilääkäri. Taulukko 4: Ulvilan terveyskeskuksen vuodeosaston potilaslaskenta Kesto jakson alusta Yhteensä Potilaita Jakautuma % Hp jaks on alus ta Kesto 4 vrk 18 vrk 44 vrk 77 vrk 4 kk 7,6 kk 18,3 kk 47,3 kk 5,8kk Jakautuma % /vrk Kertynyt kustann us Ulvilan vanhustenhuollon tulevaisuus. Teknillinen korkeakoulu, SOTERA,
10 Taulukko 5: Ulvilan ja Porin terveyskeskusten lyhytaikainen käyttö. Sairaansijaa Lyhytaikainen käyttö 0-9 vrk vrk Ulvilan terveyskeskus 5 13 Porin terveyskeskus 3,5 Yhteensä 8,5 Potilaslaskennan otos käsitti Ulvilan eri laitoksissa olevat potilaat laskentapäivänä. Heitä oli yhteensä 174. He olivat käyttäneet eri laitoksissa yhteensä hoitopäivää. Näistä vain 3 % eli hoitopäivää oli sillä hetkellä käytetty somaattisten sairauksien tutkimukseen ja hoitoon. Taulukko 6: Ulvilan terveyskeskuksen potilaiden tulosyyt vuonna Porin ja Ulvilan liittyminen toisiinsa näkyy jo terveyskeskusten lyhytaikaisessa käytössä. Ulvilalaiset käyttävät alle 10 vuorokauden jaksoihin omassa terveyskeskuksessaan keskimäärin viisi sairaansijaa vuorokaudessa, mutta Porin osuus on jo varsin merkittävä: 3,5 sairaansijaa. Viiden sairaansijan käyttö akuuttihoitoon on kunnalle merkittävän kallista, koska koko 30 hengen osasto joudutaan varustamaan akuuttihoidon tarpeiden mukaisesti. Syy Lkm % Hpalusta % 1 Fyysiset syyt Itsensä huolehtimisen vajav Liikkumiskyvyn vajavuudet Hermostolliset syyt Muistamattomuus Dementia Psyykkis-sosiaaliset syyt Masennus Muu psykiatr. sairaus/oire Päihdeongelma Yksinäisyys,turvattomuus Asumisongelmat Hoitajan loma Tapaturma Som.sairauden tutkim. + hoito Yhteensä Edellä olevaa taulukko on tulkittava siten, että perusongelma vanhusten huollossa ei ole sairauden hoito (3 % resursseista), vaan kroonisen taudin hallinta. 8 Ulvilan vanhustenhuollon tulevaisuus. Teknillinen korkeakoulu, SOTERA, 2008
11 HAVAINNOT ULVILAN VANHUSTENHUOLLON KIINTEISTÖISTÄ Soteran työryhmä kävi Ulvilan vanhusrakennukset läpi. Seuraavassa havainnot lyhyesti. Ulvilan kaupungissa ei ole selvää omaa kävelykeskusta. Näin ollen koko Ulvilan kaupunkirakenne on hajanainen esikaupunkirakenne. Laitokset sijaitsevat hajanaisesti kaukana asutuksen painopisteistä. On todennäköistä, että energian kallistuessa liikkuminen autoilla vähenee, jolloin paineet kävelykeskustan luomiseen ja palvelujen keskittämiseen ovat olemassa. Yhteenvetona voidaan todeta, ettei laitoksia suunniteltaessa aina ole ajateltu vanhusta, parhaiten tämä ilmeni erityisesti vanhemmassa rakennuskannassa, kuten Kanervakodossa ja Kullaan vanhusten rivitaloissa. Havainnot laitoksista Terveyskeskuksen sairaala Kuva 1: Ulvilan terveyskeskus ulkoa. Terveyskeskuksen sairaala sijaitsee Ulvilan keskustassa. Se on 1-2-kerroksinen betonirunkoinen tiiliverhoiltu rakennus. Tilat on vastikään uusittu perusteellisesti ja ne ovat siistit ja teknisesti kunnossa. Toiminnallinen perusratkaisu on kuitenkin vanhanaikainen monen hengen huoneineen, vahvan laitosmaisine ympäristöineen ja suljettuine kanslioineen. Ulvilan vanhustenhuollon tulevaisuus. Teknillinen korkeakoulu, SOTERA,
12 Kuva 2: Ulvilan terveyskeskuksen kanslia. Kokonaisuutena rakennuksen tarkoitus toimia perusterveydenhuollon yksikkönä, jossa hoidetaan lyhytaikaisia potilaita. Se ei ole vanhuksille soveltuva asuin- ja hoitoympäristö. Uuden lain ja hoitosuositusten valossa koko yksikön tarpeellisuus on syytä uudelleenarvioida. Kuvat 3 ja 4: Tyypillinen potilashuone. 10 Ulvilan vanhustenhuollon tulevaisuus. Teknillinen korkeakoulu, SOTERA, 2008
13 Pappilanlammen palvelukeskus Kuva 4: Palvelukeskus ulkoa. Kuva 5: Yhteistilojen käytäviä. Pappilanlammen palvelukeskus sijaitsee terveyskeskuksen vieressä. Se koostuu kahdesta rakennuskokonaisuudesta, jotka on rakennettu kolmessa vaiheessa vuosina 1994, 1996 ja Keskuksessa on 31 asuntoa, ryhmäkoti ja dementiakoti sekä 12 huonetta käsittävä dementiakoti Vilhelmiina. Toiminta on tehostettua palveluasumista, minkä lisäksi on päivätoimintaa. Palvelukeskuksen sijainti on hyvä. Keskustassa se on helposti omaisten ja päivätoiminta-asiakkaiden saavutettavissa ja palvelut ovat lähellä. Asunnot ovat riittävän tilavia ja kohtalaisen toimivia. Yhteistilat ovat riittävät, mutta niitä voisi olla enemmänkin. Toimintaa voisi mahdollisuuksien mukaan laajentaa. Kuva 6: Kodikkaasti kalustettu asuinhuoneisto Pappilanlammin palvelukeskuksessa. Ulvilan vanhustenhuollon tulevaisuus. Teknillinen korkeakoulu, SOTERA,
14 Kanervakoto Kuva 7: Kanervakoto sijaitsee Ulvilan keskustan ulkopuolella. Hieno rakennus on ajalle tyypilliseen tapaan sijoitettu luonnonkauniiseen ympäristöön. Kanervakoto sijaitsee n. 3 km Ulvilan keskustan ulkopuolella rakentamisaikakaudelleen tyypillisesti metsän rauhassa. Rakennukseen kuuluu sympaattinen 50-luvulla rakennettu päärakennus, jota on kunnostettu laajennettu pariin otteeseen. Vanhalla puolella toimitaan ahtaissa ja hankalissa tiloissa, uuden puolen huoneet ovat tilavampia. Uusimman laajennuksen neljää huonetta käytetään intervallihoitoon. Pihapiirissä sijaitsee myös alun perin henkilökunnan asunnoiksi tarkoitettuja rivitaloasuntoja. Työryhmää pyydettiin erityisesti tarkastelemaan Kanervakodon vanhainkodin toimivuutta ja arvioimaan sen peruskorjauksen kannattavuutta ja mahdollisuuksia. Kokonaisuutena Kanervakoto ei täytä nykyaikaisen vanhusten hoitolaitoksen vaatimuksia. Vanhan puolen tilat ovat ongelmallisia ja uudemmatkaan tilat eivät voi mitään tärkeimmälle rasitteelle, sijainnille. Ongelmiksi koettiin erityisesti seuraavat seikat: Vaikeasti saavutettava, yhteys muuhun elämään puuttuu Ahtaus, pienet huoneet, ei huonekohtaisia hygieniatiloja Puutteelliset yhteistilat ja kalusteet Esteettömyys ei toteudu Lopputuloksena työryhmä toteaa, ettei Kanervakodon korjaamisella tulla pääsemään tavoiteltavaan lopputulokseen. Palvelurakenteen kannalta sijaintiin ja esteettömyyteen liittyvät seikat ovat mahdottomia ratkaista, eikä korjaaminen ole taloudellisesta näkökulmasta järkevää. 12 Ulvilan vanhustenhuollon tulevaisuus. Teknillinen korkeakoulu, SOTERA, 2008
15 Kuva 8: Alun perin henkilökunnalle rakennetut rivitaloasunnot. Kuva 9: Yhteistilat ovat ahtaat, puutteellisesti kalustetut, eivätkä mahdollista juuri muuta aktiviteettia kuin TV:n katselun. Kuva 10: Huoneet ovat yhden hengen huoneita, mutta ahtaita ja puutteellisesti kalustettuja. Ulvilan vanhustenhuollon tulevaisuus. Teknillinen korkeakoulu, SOTERA,
16 Kuvat 11 ja 12: Huonekohtaisia hygieniatiloja ja riittävää varastotilaa ei ole, yhteiskäyttöiset tilat ovat ahtaat. Kuva 13: Kellarissa on yhteiskäyttöisiä tiloja, mutta niiden saavutettavuus on heikko. Kuva 14: Uuden puolen käytävä. Kuvat 15 ja 16: Lisärakennusosan huoneet ovat kohtuullisen tilavia ja niissä on keittomahdollisuus ja huonekohtaiset hygieniatilat.
17 Nummen kiinteistö ja Antinkartanon alue Kuva 17: Nummen kiinteistön pohjapiirustus. Kuva 18: WC-tilat ovat pienehköt. Kaikissa huoneissa niitä ei ole ja osassa ne on jaettu kahden huoneen kesken. Nummen kiinteistö on rakennettu alun perin autistien asumisyksiköksi ja on tällä hetkellä tyhjillään. Käynnissä on remontti, jossa sen 12 huonetta ollaan muuttamassa palveluasuntokäyttöön. Tilat ovat kuitenkin verraten ahtaat, yksikön koko liian pieni, eikä sijainti keskustan ulkopuolella ole tarkoitukseen hyvä. Kuva 19: Nummen kiinteistö ulkoa. Antinkartanon alueella on kuitenkin useita palveluja, jotka tukevat kuntoutustoimintaa ja alueella sijaitsevia tiloja voidaan kenties ajatella väliaikaisena ratkaisuna paikkapulaan. Oikea vanhuksen sijoituspaikka on kuitenkin oikein tuettuna kotona tai suuremmissa palveluasumiskeskittymissä muun asutuksen ja palvelujen tuntumassa. Ulvilan vanhustenhuollon tulevaisuus. Teknillinen korkeakoulu, SOTERA,
18 Kuvat 20 ja 21: Antinkartanon vammaisille tarkoitettuja kuntoutuspalveluja ja tiloja, allas ja kuntosali. Kullaan terveysasema ja Kullaakoto Kuva 22: Kullaan terveysasema. Kullaan terveysasema ja Kullaakoto sijaitsevat n. 20 km Ulvilan keskustasta, kuitenkin omassa asutuskeskuksessaan niiden sijainti on verraten keskeinen. Terveyspalvelujen läheisyys tukee vanhusten hoitoa ja yksiköllä on mahdollisesti kehityspotentiaalia osana tulevaa nykyistä laajempaa alueellista palvelujärjestelmää. Päärakennuksen lisäksi tontilla sijaitsee kaksi rivitaloa, joihin on suunniteltu rakennettavaksi vanhusten asuntoja. Nämä eivät ole tarkoitusta varten mitenkään ihanteellisia. Vanhainkodin tilat ovat pääosin 70- ja 80-luvulle tyypillistä mallia, kuitenkin verraten väljät. Huoneiden tulisi olla yhden hengen huoneita ja WC-tilat ovat pääsääntöisesti turhan ahtaita. Muutoin itse keskuksessa ei ole suuria toiminnallisia tai esteettömyysongelmia, mutta rivitalot ovat hankalampia. Ne olisi kyettävä yhdistämään paremmin keskuksen muuhun toimintaan. Keskuksessa tarvittaisiin myös enemmän yhteistiloja ja palveluja, jotka tuovat sinne myös muuta elämää ja käyttäjiä. Esimerkkinä ravintolatoiminta, jota varten rakennuksella on jo edellytyksiä olemassa juhlasalin muodossa. 16 Ulvilan vanhustenhuollon tulevaisuus. Teknillinen korkeakoulu, SOTERA, 2008
19 Kuva 23: Kullaakodon pääsisäänkäynti. Kuva 24: Kullaakodon tyypillinen huone. Kuva 25: Kullaakodon yhteistiloja. Rivitaloilla tulisi olla sisäyhteys eristyksissä ja vanhukset kokevat itsensä yksinäisiksi ja turvattomiksi. Myös valvottavuus on vaikeaa ja hankaloittaa henkilökunnan työtä. Laitoksessa pohdittiin vanhusten lukitsemista illalla asuntoihinsa. Vaihtoehtoisena ratkaisuna olisi nykyisen rakennuksen täydennysrakentaminen siten, että palvelukeskus juhlasaleineen tulisi aktiivisemmin käyttöön. Näillä ratkaisuilla tontti kestäisi vielä rivitalojen lisära- Ulvilan vanhustenhuollon tulevaisuus. Teknillinen korkeakoulu, SOTERA,
20 kentamista. Mikäli tähän päädytään, tulisi keskuksen toimintaa edelleen kehittää ja laajentaa, jotta toiminnan edellytykset säilyvät. Kuva 26: Vanhaan navettaan rakennettu komea juhlasali voisi olla aktiivisessa ravintolakäytössä. Kuva 27: Kullaakodon yhteydessä sijaitsevia rivitaloasuntoja. 18 Ulvilan vanhustenhuollon tulevaisuus. Teknillinen korkeakoulu, SOTERA, 2008
21 Kuva 28: Kerhohuone rivitalossa. Esperin hoivakoti (työmaa) Kuva 29: Esperin hoivakodin työmaa. Ulvilan keskustaan rakenteilla olevan hoivakoti, jonka on suunnitellut arkkitehtitoimisto Küttner. Suunnitelmien mukaan valmiiseen hoivakotiin tulee 26 asuinhuonetta, kooltaan 16 m2, jokaisella oma 4 m2 wc. Oleskelutiloja on kohtuullisesti, joskaan ei ylen määrin. Suunnitelmia tarkastelemalla todettiin, että heti valmistuessaan tilat ovat jo valmiiksi liian ahtaat. Erilaiset liikkumisrajoitteet ja kalustus huomioiden vanhuksen asuinhuoneen tulisi olla kooltaan vähintään 22 m2 ja wc-tilan 4,5 m2. Tilat ovat kuitenkin uudet, sijaitsevat keskustassa ja ovat tasoltaan huomattava parannus verrattuna esimerkiksi Kanervakodon vanhan puolen tiloihin. Ulvilan vanhustenhuollon tulevaisuus. Teknillinen korkeakoulu, SOTERA,
22 KEHITYS TULEVAISUUDESSA Kehitys Suomessa Yleinen terveydenhuollon järjestäminen on monin tavoin esillä lehdistössä. Sosiaali- ja terveysministeriön ja Kuntaliiton uusi ikäihmisten palvelujen laatusuositus merkitsee sitä, että kun nykyisin terveyskeskusten vuodeosaston ja vanhainkotien yhteen laskettu määrä on noin , tulisi näitä paikkoja tulevaisuudessa olla vain Silti paikkamäärä on suurempi kuin muissa Pohjoismaissa, joissa pyritään vähitellen kokonaan irti laitosmuotoisesta vanhusasumisesta. Terveydenhuollon kustannuskriisiin ei tässä yhteydessä tarvitse puuttua. Sosiaali- ja terveysministeriön viimeaikaiset kannanotot, joissa edellytetään sairaanhoitopiirikohtaisia uudelleenjärjestelyjä, tulevat varmasti johtamaan tarvittavaan noin % säästöön. Kehitys muualla Euroopassa Koko Euroopan terveydenhuolto on saman ongelman edessä. Sodan jälkeinen suuri ikäluokka vanhenee. Lähes kaikissa maissa vanhusten määrä (yli 75-vuotiaiden lukumäärällä mitattuna) kaksinkertaistuu. Järjestelmässä poliitikot lupaavat paljon, henkilökunta näkee kehityksen ja väestö odottaa. Toisaalta taloudelliset reunaehdot vääjäämättä merkitsevät sitä, että tulevaisuudessa vanhusta kohti on käytettävissä sekä vähemmän rahaa että käsiä ja aivoja. Ongelmana on pitää järjestelmä sillä tavalla tasapainoisena, ettei sosiaalinen eriarvoisuus vie yhteiskuntaa epästabiiliksi. Väestön odotukset Henkilökunnan käsitykset Vaalilupaukset Selviämispolku Toiminta-alue kustannukset Kuntien kantokyky Sosiaaliset tarpeet Taloudelliset rajat Epästabiili- sosiaalisesti Epästabiili taloudellisesti Kuva 30: Terveydenhuollon vaikea ongelma. Toiminta-alue määräytyy ristiriitaisten tarpeiden, odotusten, rahoituksen ja kustannusten välillä tasapainoilusta. Henkilökunnan eläkkeelle meno on sekä vaikeus että mahdollisuus. On aivan selvää, ettei nykyinen henkilökuntarakenne voi enää olla käytettävissä seuraavan 10 vuoden päästä. Todennäköisyys sille, että hotellifunktiot annetaan alan koulutusta saaneille henkilöille, sihteerikoulutuksen saaneet henkilöt huolehtivat erilaisista kirjaamistehtävistä ja vastaanotoista, ja hoitotyön koulutuksen saaneet henkilöt keskittyvät vain hoitotyöhön, kasvaa. 20 Ulvilan vanhustenhuollon tulevaisuus. Teknillinen korkeakoulu, SOTERA, 2008
23 Ongelma jakaantuu Suomen kannalta kolmeen osa-alueeseen: - vanhusten määrän kasvu - taloudellisten voimavarojen tiukkeneminen - henkilökunnan eläköityminen Näitä ongelmia on Sotera käsitellyt Kymenlaaksossa tehtyjen tutkimusten yhteydessä. (Eklund, Vauramo, Autio, Kjisik: Visio tulevaisuuden palvelujärjestelmästä case Kymenlaakso, HEMA raportti 11, 2007). Seuraavassa on esitetty muutamia näkökohta. Palvelujärjestelmän kustannukset Lisääntyvästä kysynnästä johtuva kustannuskasvu (realisoituu vain jos henkilökuntaa lisätään) Vaadittava kustannuskehitys (nimellisarvoina) Henkilöstöpula vs. mahdollisuus Tämä kasvu kohdistuu vanhusten laitoshoitoon ja perusterveydenhuollon vuodeosastohoitoon Tämä ratkaistaan rakennemuutoksella Ratkaistaan tuottavuuden ja kustannustehokkuud en parantamisella Kuva 31: Palvelujärjestelmän kustannuskasvu ja eläköityminen. Palvelujärjestelmä käy läpi rakennemuutoksen, jonka käynnistävä voima ja suurin haaste on pula henkilöstöresursseista. Tuottavuutta on nostettava uusilla toimintatavoilla. Tulevaisuuden malli tulee olemaan huomattavasti integroidumpi toimintamalli, siirrytään kapasiteettimallista kokonaisjärjestelmämalliin, jossa yksiköiden välistä rajapintaa ei enää ole. Tämä edellyttää uutta taloudellista ajattelua. Akuutti Välimuoto Perushoitokeskus Pitkäaikainen Yksiköt päättävät Palvelun tarve neuvotellaan palomuurien läpi lähetteillä. Syntyy jonoja Kapasiteettimalli Kokonaisjärjestelmämalli Palvelusalkku/ Keskitetyt investoinnit Akuutti Välimuoto Perushoitokeskus Pitkäaikainen Kuva 32: Kapasiteettimalli ja kokonaisjärjestelmämalli. Ulvilan vanhustenhuollon tulevaisuus. Teknillinen korkeakoulu, SOTERA,
24 Kun järjestelmän kokonaisuudistus on tehty, ruvetaan kiinnittämään entistä enemmän määrärahan kokonaistehokkuuteen. Jos ajattelemme, että Ulvilassa pidetään yllä pientä terveyskeskussairaalan pientä akuuttiosastoa ja osa potilaista hoidetaan jo nyt Porissa, kannattaisi miettiä, miten paljon voidaan kustannuksia säästää yhdistämällä pienet akuuttihoidot. Taloudellisuus ja standardit koti perush. kuntataso sairaala kuntoutus asuminen Järjestelmätehokkuus Hoitopolku Määrärahan tehokkuus Uudistuksen läpivienti Palvelujen uudelleenryhmitys Kuva 33: Järjestelmäuudistuksen periaatteet. Kokonaissyteemin tehokkuus saavutetaan palveluverkon uudella tasapainolla. Vastaavasti määrärahatehokkuus tulee esiin toisillakin helpoilla tarkasteluilla. Jos ajattelemme, että 30 hengen vuodeosasto tulee henkilökunnan työpanoksen käytön kannalta halvemmaksi kuin 20 hengen vuodeosasto, päädymme helposti 30 hengen vuodeosastoon. 10 hengen vuodeosasto tulee luonnollisesti vielä kalliimmaksi. Mutta jos tarve on 10 hengelle, niin silloin 10 hengen yksikkökustannuksiltaan kalliimpi vuodeosasto on asukasta kohti halvempi kuin se, että rakennetaan tarpeeton kapasiteetti sen takia, että yksikkökustannukset olisivat halpoja. Tähän syntiin on monessa paikkaa langettu Esimerkiksi, jos terveyskeskuksen kuormituksen tavoitteena on 100 %, se ei pysty joustavasti vastaanottamaan potilaita erikoissairaanhoidosta. Siksi tavoitekuormitustason pitää olla sen verran alempi, että jouston varaa on jatkuvasti. Erikoissairaanhoidossa pidetään 80 % kuormitusastetta hyvänä. Vastaanottoyksiköissä tulisi pyrkiä samaan. Kuntoutuksen merkitys on täysin aliarvioitu. Seuraavassa kuvassa (Kuva 34) nähdään, miten aivoverisuonitautipotilasryhmä Kotkassa kuluttaa pääosan resursseistaan niissä laitoksissa, joista Kotkan kaupunki on vastuussa. Sama pätee myös sydän- ja verisuonitautipotilaisiin. Ongelmana on, että kunnat tuijottavat helposti erikoissairaanhoidon kustannuksiin, mutta unohtavat, että vuosien makuu laitoksissa maksaa satoja tuhansia euroja. Jos tämä voidaan välttää esimerkiksi kuntouttamalla aivoverisuonipotilas ja maksamalla kuntoutuksesta muutama tuhat euroa, on voitettu paljon. 22 Ulvilan vanhustenhuollon tulevaisuus. Teknillinen korkeakoulu, SOTERA, 2008
25 u a as uu oo s s a aude s a MEUR MEUR Aivoverenkierto Sepelvaltimotautipotilaat 6M 1,5M ESH 0,01 M 4M ESH 1,4M ESH 0,1M 1,0M ESH 0,2 M 2M PTH 4,34M PTH 4,30M 0,5M PTH 0,97M PTH 1,36M 1 vuosi (2005) Elinkaari ( ) 1 vuosi (2005) Elinkaari ( ) Kuva 34: Kunnilla on vastuu kroonisista taudeista. Vasemmalla Aivoverenkiertohäiriöpotilaiden ja oikealla sepelvaltimotautipotilaiden vuodeosastokustannusjakaumat erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon kesken 1 vuoden jakson ja koko taudin elinkaaren aikana. Järjestelmän suunnittelijoiden on vain ymmärrettävä, että kuntoutuksen pitää jatkua heti automaattisesti erikoissairaanhoitojakson päätyttyä ilman, että kehitetään monimutkaista arviointimenetelmää, jona aikana kuntoutuksen edellytykset jatkuvasti heikkenevät. Kymenlaaksossa päädyttiin siihen, että lopettamalla laitostava vanhushoito pystytään vanhusta kohti puolittamaan kustannukset. Tämä on riittävästi, jotta suuren ikäluokan vanhukset voidaan hoitaa, mutta samalla sen onnistumiseksi edellytetään parempaa ympäristöä. Nykyisissä tiloissa vanhukset eivät pysty liikkumaan, koska tilaa on vain niin vähän, että makaaminen on pääasiallinen vaihtoehto. Tämän voi jokainen todeta katsomalla vuodeosaston päivähuonetta ja laskemalla siellä olevat nojatuolit. Tavallisesti siellä on 6 12 nojatuolia, joka tarkoittaa sitä, että noin % ajasta vanhusta pakkomakuutetaan vuoteessa. Ennen elämän päättymistä useimmat vanhukset joutuvat elämään yhden, kahden tai kolmen taudin kanssa. Taudit ovat parantumattomia. Näin ollen heidän kunnon ylläpitonsa vaatii miljöötä, jossa voidaan liikkua ja elää aktiivista elämää mahdollisuuksien mukaan. Vuodelepo tähän ei suinkaan ole paras mahdollinen ratkaisu. Ahtaus johtaa vanhuksen helposti liikkumattomuuteen, kuivumiseen ja lyhentää elämää. Muutamissa laitoksissa on vaikea ylläpitää kuntoa, jolloin laitosten ahtauden elämää lyhentävää vaikutusta ei voida sulkea pois. Väestöennusteen perusteella ja sosiaali- ja terveysministeriön suosituksen 3 %:n tasoa noudattaen Ulvilassa tarvittaisiin vuonna 2040 vain 71 paikkaa, kun niitä jo tänään on 106. Kun otetaan huomioon, että muissa pohjoismaissa pyritään kokonaan eroon laitospaikoista, on laskennallinen 70 paikkaa vielä tulevaisuuteen tähdätessä korkea luku. Periaatteessa voitaisiin harkita koko vanhushuollon järjestämistä palveluasuntojen ja tehostettujen palveluasuntojen järjestelmänä. Kyseessä on siis rakennemuutos, jossa vuodekeskeinen hoitotapa on muutettava aktiiviseksi palveluasumiseksi ja jolla samalla parannetaan vanhusten elämän laatua. Ulvilan vanhustenhuollon tulevaisuus. Teknillinen korkeakoulu, SOTERA,
26 TULEVAISUUS JA TOIMENPITEET ULVILASSA Visio 1. Lähtökohtana, vaikka Ulvilalla ei ole liikaa rahaa, on vanhuspalvelujen laatua olennaisesti parannettava ja inhimillistettävä. Resurssipulan vuoksi kasvavat vanhuspalvelut tulee hoitaa suunnilleen nykyisellä henkilökunnalla 2. Palveluja on tarkasteltava alueellisina kokonaisuuksina. Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alue syntyy Porin kanssa Pori- Ulvilaan syntyy uusi yhteinen terveyspalvelutuottajien verkko 3. Uuden palvelurakenteen keskeisinä periaatteina ovat vanhusten osallistuminen omaan hoitoonsa ja lisääntyvä yhteydenpito omaisiin, mitkä tehdään tilaratkaisuilla mahdolliseksi. Ehkäisevät toimenpiteet ja epäviralliset verkot tulevat aiempaa tärkeämmiksi. 4. Kuntoutukseen panostetaan alueellisesti. Taloudellinen ohjaus tule lisääntymään ja parantaa laatua. 5. Uuden palvelurakenteen tarpeet ja energian käytön kallistuminen tiivistävät palveluverkkoa. Ulvilan keskustaan syntyy uusi kävelyyn perustuva kaupungin-osa rakenne, joka toimii myös Porin Itäisen alueen keskuksena. 6. Uudet tilat tulevat mahdollistamaan kunnon ylläpidon ja halventavat kustannuksia noin 25-30%. 7. Terveyskeskussairaala arvioidaan uudelleen ja ylikapasiteetti puretaan, akuuttihoito keskittyy Porin terveyskeskukseen ja omasta vuodeosastosta luovutaan. Projektiryhmän ehdotukset 1. Laitoshoidossa puretaan terveyskeskussairaalan ja vanhainkotien käyttöä ja keskitetään avopalvelujen palveluasumisen ja tehostetun palveluasumisen kehittämiseen. 2. Palveluasuminen sijoitetaan Ulvilan keskustaan tai sellaiseen paikkaan, jonne Ulvilasta on luonnollinen yhteys. Mikäli kaupungit liittyvät yhteen, on harkittava yhteisiä palvelukeskuksia Porin kanssa. 3. Osasta nykyisistä rakennuksista luovutaan. Lopuksi Osa ehdotuksista on pantu toimeen jo ennen kuin loppuraportti valmistui. 24 Ulvilan vanhustenhuollon tulevaisuus. Teknillinen korkeakoulu, SOTERA, 2008
27
28 ISBN ISSN
PALVELUJÄRJESTELMÄN RAKENNEMUUTOS JA UUDET TOIMINTATAVAT
PALVELUJÄRJESTELMÄN RAKENNEMUUTOS JA UUDET TOIMINTATAVAT 18.5.2010 PARETO-hankkeen esittely Antti Autio Arkkitehti SAFA Projektipäällikkö, PARETO-hanke HEMA-instituutti, Aalto-yliopiston teknillinen korkeakoulu
LisätiedotTERVEYDEN- JA VANHUSTENHUOLLON
TERVEYDEN- JA VANHUSTENHUOLLON UUDISTAMISOHJELMA Päivitetty 13.9.2013 Hyväksytty: Kaupunginhallitus 15.10.2013 249 SISÄLLYS 1 JOHDANTO...1 Työskentelyn vaiheet... 2 2 UUDISTAMISOHJELMAN PÄÄLINJAT...3 2.1
LisätiedotMiten soteuudistus toteutetaan? Rovaniemi 30.10.2015 Erkki Vauramo Professori (h.c.) Aalto-yliopisto, Sotera -instituutti
Miten soteuudistus toteutetaan? Rovaniemi 30.10.2015 Erkki Vauramo Professori (h.c.) Aalto-yliopisto, Sotera -instituutti Tunnuslukuprojekti Osapuolet: Etelä-Karjalan, Etelä-Pohjanmaan, Etelä-Savon. Kanta-
LisätiedotIkääntyvä yhteiskunta - siirtyminen taloajattelusta kokonaisiin kortteleihin ja kaupunginosiin nyt! Erkki Vauramo 9.4.2013 Forssa
Ikääntyvä yhteiskunta - siirtyminen taloajattelusta kokonaisiin kortteleihin ja kaupunginosiin nyt! Erkki Vauramo 9.4.2013 Forssa Aluksi Valtiosihteeri Hetemäki 5.2.2013 Sitran hoiva forumissa: MUUTOS
LisätiedotIkäihmisten palvelut
Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelut sisältävät palveluohjauksen, kotihoidon tukipalveluineen, omaishoidontuen, palveluasumisen ja terveyskeskussairaalan palvelut ja ennakoivan ja kuntouttavan toiminnan
LisätiedotIkäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013
Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Tuula Kärkkäinen sh yamk Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen ja johtaminen
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 30.11.2010
HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/2010 1 322 9.11.2010 pöydälle pantu asia LAUSUNTO VANHUSTEN HOITOPAIKKOJEN SÄILYTTÄMISTÄ JA LISÄÄMISTÄ KOSKEVASTA VALTUUSTOALOITTEESTA Terke 2010-2346 Esityslistan asia
LisätiedotMiten Keski-Suomi selviää ikääntyvästä väestörakenteesta?
Miten Keski-Suomi selviää ikääntyvästä väestörakenteesta? Click Erkki to Vauramo edit Master subtitle style Professori Hennu Kjisik TkT, Arkkitehti 14.1.2009 Vanhus - Kaste Terveydenhuollon vaikea ongelma
LisätiedotVanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja
Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi
LisätiedotIkääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014
Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman valmistelu
LisätiedotToimintasuunnitelma akuuttivuodeosastohoidon ja siihen liittyvien hoitoprosessien tuottamiseksi Päijät-Hämeessä
Toimintasuunnitelma akuuttivuodeosastohoidon ja siihen liittyvien hoitoprosessien tuottamiseksi Päijät-Hämeessä Seminaari 27.8.2014 Johdanto Terveyskeskussairaaloiden rooli on muuttunut koko maassa. Tavoitteena
LisätiedotKuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu Vanhuspalvelujen Kuusikko
Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu Vanhuspalvelujen Kuusikko 1 75 vuotta täyttäneen väestön määrän absoluuttinen ja suhteellinen kehitys Kuusikossa
LisätiedotVanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013
Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Case Tampere Tampere myllää perusteellisesti vanhuspalvelunsa (Yle 18.9.2013) Asiakkaalle
LisätiedotHELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET
LIITE 1(1) HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET VÄESTÖTIEDOT 1.1.2006 560 905 231 704 187 281 174 868 204 337 128 962 1 488 057 KOKO VÄESTÖ 560 905 231 704 187 281 174 868 204
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 88. Valmistelijat / lisätiedot: Aila Pohjanpalo, puh. (09) 816 23040 etunimi.sukunimi@espoo.fi
18.09.2013 Sivu 1 / 1 3920/02.07.00/2013 88 Laboratorio- ja kuvantamistoimintojen sijoittaminen Omenatorille Valmistelijat / lisätiedot: Aila Pohjanpalo, puh. (09) 816 23040 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus
LisätiedotIkääntyvän yhteiskunnan palvelurakenne Servisstruktur för åldrande samhälle? Erkki Vauramo Aalto yliopisto Sotera instituutti Billnäs 30.1.
Ikääntyvän yhteiskunnan palvelurakenne Servisstruktur för åldrande samhälle? Erkki Vauramo Aalto yliopisto Sotera instituutti Billnäs 30.1.2014 Ikääntymistä johtaa Saksa, mutta Suomi on hetkellisesti lähellä
LisätiedotMitä tavoitteita sairaanhoitopiirien johtamiselle voitaisiin asettaa?
Mitä tavoitteita sairaanhoitopiirien johtamiselle voitaisiin asettaa? Erkki Vauramo, professori (h. c.) Aalto-yliopisto, Sotera instituutti Lapin ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirien johdon neuvottelupäivät
LisätiedotKohti maakunnallisia integroituja palvelukokonaisuuksia muutosagentin toimintamallia Eksotesta. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT
Kohti maakunnallisia integroituja palvelukokonaisuuksia muutosagentin toimintamallia Eksotesta Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Etelä Karjalan sosiaali ja terveydenhuollon ky, Eksote järjestää maakunnan
LisätiedotSosiaali- ja potilasasiamiesten yhteydenotot pl. ESH PKSSK 459 446 459 ovk Velkaneuvonnan yhteydenotot 1 946 1 830 1 946 ovk Terveyspalvelut
JOENSUU Hallinto- ja talouspalvelut Sosiaali- ja potilasasiamiesten yhteydenotot pl. ESH PKSSK 459 446 459 Velkaneuvonnan yhteydenotot 1 946 1 830 1 946 Terveyspalvelut Vastaanotto Avohoito- / vastaanottoasiaaat
LisätiedotSipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää.
SIPOO Väestökehitys on runsaan 17 100 asukkaan kunta (väkiluku 31.12.1999) itäisellä Uudellamaalla. Kunnan väestö on keskimääräistä nuorempaa, alle 15 vuotiaita on noin 12 % väestöstä eli selvästi enemmän
LisätiedotSosiaali- ja terveystoimen kehysesitys ja investointiohjelma. Kokoomuksen valtuustoryhmän syysseminaari
Sosiaali- ja terveystoimen kehysesitys ja investointiohjelma Kokoomuksen valtuustoryhmän syysseminaari 26.8.2018 Sosiaali- ja terveyspalvelut 2019 Vahva pohja - Rakenteelliset muutokset hyvässä vauhdissa
LisätiedotSosiaalihuollon asumispalvelut ja suunnittelu kevät 2018
Sosiaalihuollon asumispalvelut ja suunnittelu kevät 2018 SHL 21 :n mukaista tehostettua asumispalvelua henkilöille, joilla hoidon ja huolenpidon tarve on ympärivuorokautinen palvelusuunnitelman mukaisesti
LisätiedotJÄRVI-POHJANMAAN YHTEISTOIMINTA-ALUEEN TEHOSTETUN PALVELUASUMISEN SISÄLTÖ JA PALVELUASUMISEN PIIRIIN PÄÄSYN KRITEERIT
JÄRVI-POHJANMAAN YHTEISTOIMINTA-ALUEEN TEHOSTETUN PALVELUASUMISEN SISÄLTÖ JA PALVELUASUMISEN PIIRIIN PÄÄSYN KRITEERIT Sijoitushoitaja Elina Niskakangas 27.4.2009 1.INTERVALLI/JAKSOHOITOON PÄÄSYN KRITEERIT
LisätiedotVANHUSTEN PITKÄAIKAINEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOITO JA HUOLENPITO JA SEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.4.2015 ALKAEN
VANHUSTEN PITKÄAIKAINEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOITO JA HUOLENPITO JA SEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.4.2015 ALKAEN PITKÄAIKAINEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOITO JA HUOLENPITO Lainsäädännöllinen perusta ja kaupungin vanhustyön
LisätiedotEmme ole yksin. Harriet Finne-Soveri. Geriatrian dosentti Ikäihmisten palvelut, THL
Emme ole yksin Harriet Finne-Soveri Geriatrian dosentti Ikäihmisten palvelut, THL Tervetuloa 23. kansalliseen RAI seminaariin Tervetuloa Hoitajat, lääkärit, geronomit, sosionomit, fysio-ja toimintaterapeutit,
LisätiedotKESTÄVÄN KUNTATUOTTAVUUDEN JA TULOKSELLISUUDEN MITTARISTO. Tuloksellisuuden ulottuvuudet, tarkastelu valtakunnan tasolla ja kuntakohtaisesti
1(6) 29.9.2014 KESTÄVÄN KUNTATUOTTAVUUDEN JA TULOKSELLISUUDEN MITTARISTO Tuloksellisuuden ulottuvuudet, tarkastelu valtakunnan tasolla ja kuntakohtaisesti Tuottavuus ja taloudellisuus Palvelujen laatu
LisätiedotHELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE VIISIKKO HUOMAUTUKSET
HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE VIISIKKO HUOMAUTUKSET VÄESTÖTIEDOT 1.1.2004 559 330 224 231 184 039 175 059 200 966 1 343 625 KOKO VÄESTÖ 559 330 224 231 184 039 175 059 200 966 1 343 625 0-64-vuotiaat
LisätiedotTyöryhmä on pitänyt nyt yhteensä 5 kokousta. Näiden kokousten perusteella raportoidaan seuraavaa:
1 Väliraportti (Luonnos) Karkkilan vuoden 2012 talousarvion sopeuttaminen Karkkilan kaupunginhallitus nimesi 7.11.2011 pitämässään kokouksessa työryhmän valmistelemaan esitystä PTKY Karviaisen toiminnan
LisätiedotKumppanuussopimus Tahto-osa
1 /5 Organisaatiot Porin perusturvan yhteistoiminta-alue (Pori, Merikarvia ja Ulvila) ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Sopimuskausi 2016-2018 Johtopäätökset toimintaympäristön kehityksestä
LisätiedotSosiaalipalveluyritysten kehitysnäkymiä
Hyvinvointialan toimialatietopäivä Joensuu 2.2.2011 Sosiaalipalveluyritysten kehitysnäkymiä Riitta Kettunen Asiantuntija, yritysten kehittäminen Etelä-Savon ELY-keskus Esityksen sisältö Toimialan kehityksestä
LisätiedotRaision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen
Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 449/00.04.01/2012 150 Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Tiivistelmä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin
LisätiedotVanhusten palvelut Helsinki
Vanhusten palvelut Helsinki Arja Peiponen, VTL, THM, emba Palvelualuejohtaja Helsingin kaupunki Sosiaali ja terveysvirasto Helsinki Väestömäärä n. 600 000 Yli 65 v n. 100 000 Yli 75 v. 42 000 Sosiaali
LisätiedotPARETO-HANKKEEN LOPPUSEMINAARI JÄRVENPÄÄN OSAPROJEKTI
PARETO-HANKKEEN LOPPUSEMINAARI JÄRVENPÄÄN OSAPROJEKTI 27.1.2012 Järvenpään kirjasto, Tyyni Tuulio Tuula Salokangas Johtava ylilääkäri Miksi Järvenpää lähti mukaan PARETO- hankkeeseen? Terveys- ja vanhuspalveluiden
LisätiedotEsityksen sisältö. Hilmo-tietoa ja koulutusta kotihoidon tiedontuottajille 28.9.2011
Hilmo-tietoa ja koulutusta kotihoidon tiedontuottajille 28.9.2011 28.9.2011 Riikka Väyrynen 1 Esityksen sisältö THL tilastoviranomaisena Hilmo-kokonaisuus Kotihoidon laskenta 30.11. Tiedonkeruuprosessi
LisätiedotKuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu 2015
Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu 2015 1 75 vuotta täyttäneen väestön määrän absoluuttinen ja suhteellinen kehitys Kuusikossa 31.12.2011 31.12.2015
LisätiedotAJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA
17.11.2015 AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA SELVITYKSEN TULOKSIA ARA:N ERITYISRYHMÄ- KOHTEIDEN TILAMITOITUS SELVITYKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET Ramboll Management Consulting toteutti yhdessä Arkkitehtitoimisto
Lisätiedotterveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Jukka Mattila, Timo Keistinen, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM
Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki 19.9.20139 Jukka Mattila, Timo Keistinen, Anne Nordblad, Riitta-Maija Jouttimäki, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM Terveydenhuoltolain
LisätiedotJÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI
JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä Järviseudun sairaalassa toimii 16-paikkainen psykiatrinen
LisätiedotKansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki
Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Terveydenhuoltolain merkitys Asiakaskeskeisyys julkisen potilaan rooli asiakkaana järjestelmän ohjaaja - valinnanmahdollisuus oman hoidon
LisätiedotIkääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi
Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2010 lopussa Suositus, 2008 Asui
LisätiedotMillaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa?
Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Vastaa sen pohjalta, millaista Ruotsin paras vanhustenhoito sinun mielestäsi olisi. Yritä pohtia, miten haluaisit asioiden olevan
LisätiedotMiten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1
Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja 1 30.9.2010 Miksi tarvittiin palvelurakenteen keventäminen? Kaupunginhallitus päätti v. 2007, että kaikkien hoidon
Lisätiedot17 KAINUUN VANHUSTEN YMPÄRIVUOROKAUTISET LAITOS- JA ASUMISPALVELUT
Finnwell-ohjelma TAPPO-projekti 2009 17 KAINUUN VANHUSTEN YMPÄRIVUOROKAUTISET LAITOS- JA ASUMISPALVELUT Antti Alho Reijo Kekäläinen Erkki Vauramo Sara Viitala Finnwell-ohjelma Terveydenhuollon alueellisten
LisätiedotIKÄIHMISTEN PALVELUKETJUN ANALYYSI TILANTEESSA. Terveys- ja hoivapalveluiden johtoryhmä
IKÄIHMISTEN PALVELUKETJUN ANALYYSI 18.4.16 TILANTEESSA Terveys- ja hoivapalveluiden johtoryhmä 12..16 Ikäihmisten palveluiden strategiassa 12-1-2 on pidetty palveluketjun kehittämistä ohjaavana valtakunnallista
LisätiedotAjankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko
Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten
LisätiedotJIK-HANKE. Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008
JIK-HANKE Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008 Asialista NHG:n esittely Sosiaali- ja terveydenhuollon yleisiä haasteita Projektin sisältö Toimeksianto ja tavoitteet Toteutus Aikataulu Keskustelu
LisätiedotPalveluasumisen tarve ja kehittäminen
Palveluasumisen tarve ja kehittäminen Iisalmi 20.11.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Ikääntyneiden asumisen
LisätiedotKehitysvammaisten henkilöiden asumispalvelut nyt ja tulevaisuudessa
Kehitysvammaisten henkilöiden asumispalvelut nyt ja tulevaisuudessa Mirja Kangas, palvelualuepäällikkö, aikuisten ja työikäisten palvelut Rovaniemen kaupunki AIKUISTEN JA TYÖIKÄISTEN PALVELUALUE Tehtäväalueen
LisätiedotLaitoshoidosta omaan kotiin -laskentamalli
Laitoshoidosta omaan kotiin -laskentamalli Tuula Pehkonen-Elmi KTM, TtM (Terveystaloustiede) Aija Kettunen VTT Marjo Pulliainen TtM (Terveystaloustiede) 19.3.2014 1 Selvityksen toimijat Tilaaja ARA Toteuttaja
LisätiedotKyl määki yhres koto Ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen 22.9.2014 Hannu Heikkilä Ylilääkäri, Fysiatria ja
Kyl määki yhres koto Ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen 22.9.2014 Hannu Heikkilä Ylilääkäri, Fysiatria ja Kuntoutus SATSHP Monialainen kuntoutusselvitys teemat Kuntoutusosaamiseen
LisätiedotSenioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi
Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.
LisätiedotPERUSTURVAPALVELUJEN TALOUSARVIO VUODELLE 2016
ptltk 28.10.2015 PERUSTURVAPALVELUJEN TALOUSARVIO VUODELLE 2016 Toimintaympäristöanalyysi Suunnitelmakaudella perusturvapalvelujen toimintaan tulee voimakkaasti vaikuttamaan valtakunnan tason päätökset
LisätiedotHoito-hoiva tietopaketin KUVAindikaattorit. Keski-Suomen kuntien vertailut Koonnut I&O muutosagentti Tuija Koivisto
Hoito-hoiva tietopaketin KUVAindikaattorit Keski-Suomen kuntien vertailut Koonnut I&O muutosagentti Tuija Koivisto KUVA-indikaattorit KUVA indikaattorit Osana sote-uudistusta valmistellaan yhtenäistä mittaristoa
LisätiedotINFO: Ikäihmisten palvelut Yleistä Kotihoito Vanhainkotihoito Palveluasuminen Vuodeosastohoito
INFO: Ikäihmisten palvelut Yleistä Kotihoito Vanhainkotihoito Palveluasuminen Vuodeosastohoito Kuntien tuottavuusvertailu Yleistä Tuottavuusindeksillä kuvataan kuntien kehitystä ajassa. Tuottavuuden taso
Lisätiedotyli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 %
KOLARI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 840 23,2 % 4 168 4 247 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 901 (23%) 1 312 (32%) kasvu 411 hlöä 75
LisätiedotMikä ennustaa kalliiseen hoitoon päätymistä? -Alueellisen palvelujärjestelmän näkökulma
Mikä ennustaa kalliiseen hoitoon päätymistä? -Alueellisen palvelujärjestelmän näkökulma Olli Halminen HEMA Institute Aalto University School of Science Olli Halminen DI (2016), Aalto-yliopisto Tekn.kand.
Lisätiedotyli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) % (317 hlöä)
SAVUKOSKI 2. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 ennuste 2030 ennuste 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 1 103 28 % (317 hlöä) 986 943 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 315 (28 %) 453
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti
21.10.2015 Sivu 1 / 1 4727/00.01.03/2014 96 Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti Valmistelijat / lisätiedot: Niina Savikko, puh. 043 825 3353 etunimi.sukunimi@espoo.fi
LisätiedotKotihoidon asiakkaat yhtenä päivänä joulukuussa 2001/poikkileikkaustilanne. Säännöllisen kotipalvelun asiakkaat 6 217 933 852 2 333 1 716 12 051
ESPOO/HELSINKI/TAMPERE/TURKU/VANTAA Vanhuspalvelut 2001 LIITE 1 HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE VIISIKKO HUOMAUTUKSET VÄESTÖTIEDOT 1.1.2002 559 718 216 836 179 856 173 686 197 853 1 327 949 KOKO VÄESTÖ
LisätiedotValmistelijat / lisätiedot: Maria Rysti, puh Riikka Nikulainen, puh
20.04.2016 Sivu 1 / 1 1862/2016 05.17.00 54 Leppävaaran elä ja asu -seniorikeskuksen vaikutukset palveluverkkoon Valmistelijat / lisätiedot: Maria Rysti, puh. 050 541 8655 Riikka Nikulainen, puh. 050 325
LisätiedotJÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI
JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä, Järviseudun sairaalan toimipisteessä on kaksi psykiatrista
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta
Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta projektijohtaja Jorma Teittinen, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, Palvelurakenneselvityksen loppuseminaari,
LisätiedotUusia tuulia : K sairaala Tarja Nylund
Uusia tuulia : K sairaala 7.9.2017 Tarja Nylund PALVELUIDEN KÄYTÖN JAKAUTUMINEN 2016 PERUSTERVEYDENHUOLTO ERIKOISSAIRAANHOITO Avokäynnit 718 000 Lääkärillä (32%) Avokäynnit 240 000 Lääkärillä (57 %) MTP
Lisätiedotyli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,1 % (544 hlöä)
MUONIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 ennuste 2030 ennuste 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 2 375 22,1 % (544 hlöä) 2 313 2 297 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 527 (22%) 658
LisätiedotSote-uudistuksen säästömekanismit
Sote-uudistuksen säästömekanismit Alustavia arviointeja Hallitusohjelma Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen tavoitteena on terveyserojen kaventaminen ja kustannusten hallinta Hallitus vahvistaa
Lisätiedotyli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu
SALLA 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 781 31,9 % (1258 hlöä) 3 091 2 852 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1 240 (32%) 1 430 (46%) kasvu
Lisätiedotyli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä)
POSIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 633 30,8 % (1163 hlöä) 2975 2766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1123 (31 %) 1341 (45%) kasvu
LisätiedotIkäihmisten palvelujen nykytila
Ikäihmisten palvelujen nykytila Leena Forma Tutkijatohtori 28.9.2015 Vanhojen ihmisten palvelujen tutkimus Tampereen yliopistossa Terveystieteiden yksikkö: Yleistyvä pitkäikäisyys ja sosiaali- ja terveyspalvelujen
LisätiedotHelsingin Diakonissalaitoksen Hoiva Oy. Ketään ei jätetä yksin
Helsingin Diakonissalaitoksen Hoiva Oy Ketään ei jätetä yksin TK Palveluneuvonta Olemme läsnä ja saavutettavissa. Kotihoidon palvelut Lyhytaikainen hoiva ja kuntoutus Tehostettu palveluasuminen Vapaaehtoistoiminta
LisätiedotKohti selkeämpää asumispalvelujärjestelmää suunnittelupäällikkö Maritta Närhi 11.10.2011
Kohti selkeämpää asumispalvelujärjestelmää suunnittelupäällikkö Maritta Närhi 11.10.2011 T A M P E R E E N K A U P U N K I Ohjaus palvelujen tuottamiseen ja rakentamiseen Mielenterveyskuntoutujien asumispalveluita
Lisätiedot12.11.2008. Antti Peltokorpi Anne Kaarnasaari. Nordic Healthcare Group Oy. Presiksen nimi, pvm
Kansallinen Ikääntymisen foorumi 12.11.2008 Antti Peltokorpi Anne Kaarnasaari Nordic Healthcare Group Oy Presiksen nimi, pvm 1 YHTEENVETO 1. Katsaus perustuu Tilastokeskuksen väestöennusteeseen vuosille
LisätiedotRymättylän Katavakodin vieressä sijaitsevien rivitalojen ja Merimaskun vanhustentalojen käyttötarve ja kannanotto niiden mahdolliseen myyntiin
KH - Kaupunkisuunnittelujaosto 32 10.03.2014 Rymättylän Katavakodin vieressä sijaitsevien rivitalojen ja Merimaskun vanhustentalojen käyttötarve ja kannanotto niiden mahdolliseen myyntiin 354/10.01.02/2013
LisätiedotKuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma
Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan
LisätiedotHoidonporrastuksen kriteerit JJR 10.3.2010. KOTIHOIDON JA HOIDONPORRASTUKSEN KRITEERIT 2010 JJR KUNNISSA Hyv./ perusturvalautakunta 18.3.
KOTIHOIDON JA HOIDONPORRASTUKSEN KRITEERIT 2010 JJR KUNNISSA Hyv./ perusturvalautakunta 18.3.2010 YLEISTÄ Kotona asumista tuetaan ensisijaisesti tukipalvelujen avulla (ateria-, turva- ja kuljetuspalvelu).
LisätiedotSelvitys palveluseteleiden käytöstä kuntien ja yhteistoiminta-alueiden sosiaali- ja terveyspalveluissa tilanne vuoden 2018 lokakuussa
Selvitys palveluseteleiden käytöstä kuntien ja yhteistoiminta-alueiden sosiaali- ja terveyspalveluissa tilanne vuoden 2018 lokakuussa Anu Nemlander Mari Sjöholm Sosiaali- ja terveyspalveluiden palvelusetelikysely
LisätiedotPalveluasumisen nykytila seurantatutkimuksen. Sari Kehusmaa tutkimuspäällikkö
Palveluasumisen nykytila seurantatutkimuksen valossa Sari Kehusmaa tutkimuspäällikkö Tutkimus on osa I&O-kärkihankkeen seurantaa Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa
Lisätiedotyli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (296 hlöä)
PELKOSENNIEMI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 947 29,9 % (296 hlöä) 807 766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 289 (30%) 354 (44%) kasvu
LisätiedotVANHEMMAN IHMISEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELU- MAKSUT
VANHEMMAN IHMISEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELU- MAKSUT KESÄKUU 2006 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyspalvelukeskus 2 HAKEMISTO A sivu Apuvälineet 3 F Fysioterapia 3 H Hoitotarvikkeet 3 K Kotihoidon
LisätiedotPalvelukortti / Vanhustenpalvelut 'Lappeenranta
Palvelukortti / Vanhustent 'Lappeenranta Palvelu /piiri huolehtilljärjestää Palvelukokonaisuudet Lähi (L) Palvelun sisältö/ Alue (A) ' toimintalogiikka (K) A Kotiin annettavat t Kotihoidon yhteiset t *
LisätiedotSOSIAALITURVAN UUDISTUKSET -- 2020- LUVUN SOSIAALIPOLITIIKAN KOKONAIS- KUVAA HAHMOTTELEMASSA
SOSIAALITURVAN UUDISTUKSET -- 2020- LUVUN SOSIAALIPOLITIIKAN KOKONAIS- KUVAA HAHMOTTELEMASSA Anneli Anttonen Professori, Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto 3.2.2015, Tieteiden
LisätiedotYmpärivuorokautinen hoito OYS-ERVA-alueella
1.4.2 Ympärivuorokautinen hoito OYSERVAalueella Sanna Salmela, projektipäällikkö Suvi Helanen, hankesuunnittelija Projekti: Järjestämissuunnitelman toteutusta tukeva työnjako ja laitospaikat Tausta ja
LisätiedotSelvitys kuntien kiinteistöriskistä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa
Selvitys kuntien kiinteistöriskistä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa Tiivistelmä Nordic Healthcare Group 2.9.2016 16.9.2016 1 Selvityksen tausta, tavoitteet ja toteutus Hallituksen linjaukset
LisätiedotHYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma
HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma 2008-2011 Kaikille mahdollisuus terveelliseen ja turvalliseen elämään KASTE-ohjelma on sosiaali- ja
LisätiedotSOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON ASIAKASMAKSUT 1.1.2016 LUKIEN (AMA = Asiakasmaksuasetus 912/1992)
14.1.2016/ch SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON ASIAKASMAKSUT LUKIEN (AMA = Asiakasmaksuasetus 912/1992) Sosiaali- ja terveyslautakunta 15.12.2015, 114 MUUT ASIAKASMAKSUT / Koti- ja laitoshoito LYHYTAIKAINEN
LisätiedotYDINPROSESSIT LÄHIPALVELUT ALUEELLISET PALVELUT ERITYISPALVELUT. Palvelutarpeen arviointi, palveluohjaus ja neuvonta
LIITE 2. Ydinprosessityöryhmien palvelujaottelut IKÄIHMISTEN YDINPROSESSIT LÄHI ALUEELLISET ERITYIS Ennaltaehkäisevät palvelut Palvelutarpeen arviointi Palvelutarpeen arviointi, palveluohjaus ja neuvonta
LisätiedotSuupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymässä on hoidon ja hoivan palvelualueella haettavana 29.2.2012 klo 15.00 mennessä seuraavat toimet:
Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän hoidon ja hoivan palvelualue tuottaa, kehittää ja turvaa oikea aikaiset ja vaikuttavat terveys ja avopalvelut yhteistoiminta alueensa eli Kauhajoen kaupungin
LisätiedotIkääntyneiden asumisen tarpeita ja lähiajan näkymiä. Aalto Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto
Ikääntyneiden asumisen tarpeita ja lähiajan näkymiä Aalto 21.9.2018 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ym.fi Ikääntyneiden asumistilanne maassamme 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2016
LisätiedotIkäihmisten asumisen uudet tuulet Pohjois Karjalassa, case Lieksa
Ikäihmisten asumisen uudet tuulet Pohjois Karjalassa, case Lieksa Miten kustannuksia voidaan vähentää ja palvelun laatua parantaa? Paikka: Pohjois Karjalan rajavartioston tila, Onttola Aika: 17.2. 2011
LisätiedotToimintakyky ja sosiaalinen turvallisuus työryhmän nykytilan kuvaus
Toimintakyky ja sosiaalinen turvallisuus työryhmän nykytilan kuvaus Väliraportti 14.1.2014 Keski-Satakunnan kuntajakoselvitys Sosiaalijohtaja Alpo Komminaho 4.2.2014 Terveydenhuollon palveluiden järjestämistapa
LisätiedotPäijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri
Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Miten turvataan sosiaalipalvelujen osuus sosiaali- ja terveyspiirissä? Anu Olkkonen-Nikula Koti- ja asumispalvelujen johtaja Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon
LisätiedotKansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta
Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta Anna-Mari Aalto ja Laura Hietapakka Mitä valinnanvapaus tuo tullessaan näkökulmia sote-uudistukseen seminaari 15.3.2016
LisätiedotTampereen seudun ammattiopisto sosiaali- ja terveysalan perustutkinto
Liite Naytto 24.11.2016 Koulutusala Ammatillinen perustutkinto Kaikille pakolliset tutkinnon osat Osaamisala Valinnainen tutkinnon osa Tutkintonimike Hyvinvointi Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto
LisätiedotPerusturvalautakunta liite nro 6
Perusturvalautakunta 25.10.2017 liite nro 6 Ikääntyneiden palveluasuntotarpeen ja -kannan arviointi Hakijan perustiedot (sen henkilön yhteystiedot joka koonnut arviointimallin tiedot) Kunta: Äänekoski
LisätiedotSosiaali- ja terveyspalvelujen rakenteet myllerryksessä entä palvelut? ARTTU -SOTEPA väliraportin 2011 tuloksia
ARTTU-kuntaseminaari Helsinki 15.12.2011 Sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenteet myllerryksessä entä palvelut? ARTTU -SOTEPA väliraportin 2011 tuloksia Vuokko Niiranen & Alisa Puustinen Itä-Suomen yliopisto
LisätiedotVäestörakenteen muutoksen aiheuttamat tarpeet
Väestön ikääntyminen, palvelut ja tarvittavat investoinnit Kansalainen, kuntalainen, asiakas Vanhusten määrä lisääntyy räjähdysmäisesti, eräissä kunnissa yli 64 vuotiaiden määrä kasvaa vuoden 2015 loppuun
LisätiedotMielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi
Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Mielenterveys ja asuminen - vuonna 2010 työkyvyttömyyseläkkeensaajista mielenterveyden
LisätiedotOulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä
Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä Johtamisen tiekartta hanke Loppuseminaari 29.9.2014 Sirkku Pikkujämsä Terveysjohtaja, Oulun kaupunki Oulun kaupungin tavoitteet mielenterveys-
LisätiedotKuopion kaupunki 1 (5) Perusturvan palvelualue 2.12.2015
Kuopion kaupunki 1 (5) Strategisia linjauksia asumispalveluiden toiminnallisiin muutoksiin ja kasvavaan asumispalveluiden tarpeisiin 1.1.2017 alkaen / palveluiden järjestäjänä vastaa kunnan tehtäväksi
LisätiedotRyhmäkoti Männikkö. Kangasniemi 2.2.2015 1
Ryhmäkoti Männikkö Kangasniemi 1 Kangasniemen kunta/ perusturvapalvelut Kangasniemen kunta on perustettu v. 1867 Kangasniemen kunnan väkiluku väestörekisterikeskuksen mukaan on 5694 henkilöä 31.12.2014.
LisätiedotKumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä
Kumppanuussopimus Tahto-osa 1 /3 Organisaatiot Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Sopimuskausi 2015-2017 Johtopäätökset toimintaympäristön kehityksestä Väestöennusteen mukaan yli
Lisätiedot