ehyt 6 työelämä Huugo tsemppaa päihdeasioissa s. 10 Ota työterveyshuollosta hyöty irti s. 22 Antti Holma: Loppu tissuttelulle s. 30
ehyt 6 työelämä Kuva: Matti Immonen Huugo auttaa s. 10 15 Työpaikan päihdekysymykset kuntoon jo hyvän sään aikana s. 16 Tervetuloa työelämään! s. 26 Kuva: Jari Härkönen Työterveydestä hyöty irti s. 22 2 EHYT Teema 6
sisältö 7 Kännäämisellä on kova hinta työelämässä 10 Huugo pitää kartalla 14 Arviointivälineeksi toisenlainen kosteusmittari 16 Työpaikan päihdekysymykset kuntoon jo hyvän sään aikana 18 Kissa pöydälle! 22 Työterveyshuollon osaaminen käyttöön 25 Vaikuttaja / Minna Helle 26 Tervetuloa työelämään! 28 Gallup 30 Loppu tissuttelulle 32 Viisi väitettä 33 Belgiassa joka yrityksellä on oltava päihdeohjelma 35 Kolumni / Liisa Akimof EHYT Teema on EHYT ry:n julkaisu, joka palvelee teemakohtaisin painotuksin erilaisten ammattilaisten, yhtei sö jen, jäsenjärjestöjen ja eri ikäisten suomalaisten tiedon tarvetta. JULKAISIJA Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry, Elimäenkatu 27, 00510 Helsinki, www.ehyt.fi PÄÄTOIMITTAJA Sari Aalto-Matturi TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Kiti Poikonen, puh. 040 451 4199, kiti.poikonen@ehyt.fi Toimituskunta Sari Aalto-Matturi, Timo Glad, Antti Hytti, Timo Nerkko, Kiti Poikonen ja Päivi Tiittanen. TOIMITUS JA TAITTO Legendium Oy toimituspäällikkö Marjo Tiirikka, marjo.tiirikka@legendium.fi Tilaus- ja osoitteenmuutokset simo.miettinen@ehyt.fi, puh. 050 570 6981 Painopaikka Libris Oy, Helsinki, helmikuu 2015 ISSN 2324-0296 Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry toimii koko maassa ja koko väestön parissa terveiden elämäntapojen edistämiseksi. Työ ulottuu lapsista ja nuorista työ- ja eläkeikäisiin. Alkoholiin, tupakkaan ja huumeisiin liittyvän ehkäisevän työn ohella EHYT ry ehkäisee pelaamisesta syntyviä haittoja sekä edistää päihteetöntä liikennettä. Järjestö aloit ti toimintansa 2012, jolloin Elämäntapaliitto ry, Terveys-Hälsan ry ja Elämä On Parasta Huumetta ry yhdistyivät. pääkirjoitus Antti Hytti, aikuistyön päällikkö Mitä (se) sinulle kuuluu? Alkoholista puhuminen herättää tunteita. Lausahdus Mitä se muille kuuluu mitä vapaa-ajallani teen? on ihan oikeutettu. Ei useimmiten kuulukaan. Työkyvystä ja terveydestä kannattaa kuitenkin pitää huolta jo oman hyvinvoinnin vuoksi. Silloin, kun päihteistä alkaa tulla ongelmia, ne pyrkivät heijastumaan työyhteisöön ja itse työntekoon. Työpaikan päihdeasiat onkin aina helpompi laittaa kuntoon jo hyvän sään aikana. Pelisäännöt kannattaa suunnitella porukalla ja kirjata ylös työpaikan päihdeohjelman muotoon tai osaksi hyvinvointisuunnitelmaa. Ei siis paperia paperin vuoksi, vaan siksi, että kirjoitettu on aina helpompi muistaa, kouluttaa ja päivittää. Viime vuosina on puhuttu paljon työurien pidentämisestä, josta haetaan ratkaisuja niin huoltosuhteen kuin julkisen talouden kestävyysvajeen parantamiseen. Kättä on väännetty muun muassa siitä, mistä kohtaa työuria olisi tehokkainta pidentää. Alkoholihaittojen vähentäminen voisi parhaimmillaan kattaa merkittävän osan työurien pidentämistarpeesta. Haittojen vähentäminen pienentäisi samalla alkoholista aiheutuvia välittömiä ja välillisiä kustannuksia yhteiskunnalle, joiden on arvioitu olevan jopa 6 7 miljardia euroa. Ehkäisevää päihdetyötä voidaan tehdä suunnitelmallisesti ja suuria linjoja luomalla. Mutta se koostuu myös arjen teoista. Yhteisöllisyyttä vahvistamalla luodaan avointa ja keskustelevaa ilmapiiriä, joka auttaa vaikeiden asioiden tullessa eteen. Muistetaan kysyä aina väillä toisiltamme, että mitä sinulle kuuluu. Ja kuunnellaan tarkkaan, vaikka mitään ei olisi kysyttykään. Antti Hytti EHYT Teema 6 3
poimintoja Koonnut Kiti Poikonen Iso tuoppi keskiolutta 220 kcal Pikkupullo siideriä 180 kcal 8 cl viiniä 85-185 kcal 4 cl viinaa 100 kcal 4 cl likööriä 90-160 kcal Harkitse, miten juot. Tiedä omat rajasi Lataa OttoMitta puhelimeesi EHYT ry:n OttoMitta on ilmainen mobiilisovellus, jonka avulla voi seurata omaa alkoholinkäyttöään. Sovellus kulkee mukavasti mukana älypuhelimessa. OttoMitan käyttö on maksutonta ja tallennetut tiedot näkyvät vain käyttäjälle itselleen. Kun sovelluksen kirjaa nauttimiensa alkoholiannosten tiedot, kuten juoman laadun, määrän ja hinnan, OttoMitta laskee vaikkapa kalorit ja rahankulutuksen. Otto- Mitta auttaa tunnistamaan alkoholin riskikäytön rajoja, joita moni ei välttämättä tule ajatelleeksi. Sovellus voikin olla tukena omaan terveyteen vaikuttavassa elämäntapamuutoksessa. OttoMitan voi ladata maksutta AppStoressa, GooglePlayssa tai Windows Phonessa. Sovellus toimii älypuhelimissa ja tableteissa, joissa on Android, ios tai Windows Phone -käyttöjärjestelmä. Porinakortilla www.taitolaji.fi/plus-65 puhetta päihteistä Miten käytät alkoholia? Juotko yksin vai porukassa? Onko olemassa miesten tai naisten juomistyylejä? Millaisia ikäryhmien välisiä eroja olet huomannut? Porinakorttien avulla on mahdollista viritellä ikääntyneiden kesken keskustelua terveydestä, elämän voimavaroista ja alkoholista. Porinakortti 1 soveltuu myös yleiseksi tiedotusmateriaaliksi alkoholista. Tilaa omasi hintaan: 2,50 e/10 kpl tai lataa maksutta osoitteesta www.taitolaji.fi/plus-65. Huugo-koulutukset työyhteisöille EHYT ry:n Huugo-koulutuksista osa on suunnattu koko henkilöstölle ja osa työpaikan avainhenkilöille. Huugo-koulutus voidaan järjestää erillisenä tai osana työpaikan omaa koulutuspäivää. Koulutuspakettejamme voidaan tarvittaessa räätälöidä tilaajan toiveiden mukaan. Koulutuksemme kestävät 1 6 h, kokonaisuudesta riippuen. Tämänhetkiset pakettimme ovat: Työelämä ja päihteet Työelämä, päihteet ja ongelmien puheeksiotto Päihteet ja työhyvinvointi Havahduttaminen päihdehaittoihin. Avoimet Huugo-koulutukset Kaikille avoimet Huugokoulutukset tarjoavat tietoa alkoholista ja muista päihteistä työelämässä. Koulutuksen aiheita ovat työturvallisuus, päihdeongelmien ennaltaehkäisy työpaikalla, avainhenkilöiden vastuut, päihdeohjelma, yhteistyö työterveyden kanssa ja puheeksiotto. Koulutuksen kesto on klo 9 16. Koulutusmaksu sisältää koulutusmateriaalin, lounaan ja kahvit. Hinta 115 e/ henkilö. Ajat ja paikkakunnat: 14.4.2015 Turku 21.4.2015 Tampere 27.10.2015 Jyväskylä 3.11.2015 Joensuu 19.11.2015 Helsinki Työyhteisöjen koulutusten lisätiedot ja tarjouspyynnöt: Antti Hytti, p. 040 779 1387 antti.hytti@ehyt.fi Tulevat avoimet koulutuksemme löytyvät osoitteesta: www.huugo.fi, kohdasta Koulutukset. 4 EHYT Teema 6
Tulevia tapahtumia Päihdepäivät Vuosittain järjestettävä Päihdepäivät on alan ykköstapahtuma sosiaali-, terveysja kasvatusalan ammattilaisille, tutkijoille ja päättäjille. Tapahtumassa voi tutustua uusiin päihdetyön menetelmiin sekä tavata kollegoita messuosastolla. Seuraavat päihdepäivät järjestetään 19. 20.5.2015 Helsingin Kulttuuritalolla, ja niiden teemana on päihdekulttuurin muutos. Tule mukaan Päihdepäiville ja voit löytää itsesi vaikka Biletohtorin vastaanotolta! Lisätietoja: www.ehyt.fi/ paihdepaivat Savuton työpaikka Työntekijöiden terveyden, jaksamisen ja työhyvinvoinnin kannalta on tärkeää, että työpaikoilla edistetään savutonta toimintakulttuuria. Suomessa on noin 900 000 tupakoijaa, joista yli 60 prosenttia haluaa lopettaa tupakoinnin. Työpaikan savuton toiminta tukee tupakoinnin lopettamista. Savuton Työpaikka -toimenpideohjelma auttaa työpaikkoja valmistelemaan savuttomuuspäätöstä, siitä viestimistä ja koko prosessin johtamista. Ohjelman savuttomuuskriteerit sisältävät konkreettisia toimenpiteitä ja ne voi ottaa käyttöön osoitteesta: www.savutonkunta.fi Work Goes Happy Work goes happy (WGH) on työhyvinvointikonsepti, joka luo ideoita, avaa väyliä työhyvinvoinnista ja työelämästä tiedottamiseen niin asiantuntijoille, työyhteisöille kuin yhteistyökumppaneille. Vuosittainen päätapahtuma järjestetään keväisin Helsingissä. Kaudella 2015 tapahtuma on Wanhassa Satamassa keskiviikkona 11.3.2015 klo 9 17. Tapahtuma on yhdistelmä päälavaohjelmaa, teemasaleja, workshoppeja ja messuja. Yleisöllä on tapahtumaan vapaa pääsy. EHYT ry on Work Goes Happyn yksi monista työhyvinvointia edistävistä kumppaneista. Huumeet työelämässä -julkaisu tilattavissa Huumeet työelämässä -tietolehden tavoitteena on antaa työpaikkojen päihdetyöstä vastaaville ajantasaista tietoa työelämän huumetilanteesta. Tietoa voidaan käyttää työpaikkakohtaisen riskien arvioinnin ja päihdeohjelman laatimisen pohjana. Aiheeseen paneudutaan case-kuvausten avulla, joita täydennetään fakta-osuuksilla. Tietolehti pyrkii myös antamaan vinkkejä huumehaittojen ennaltaehkäisyyn ja ratkaisemiseen työpaikoilla. Hinta 5 e. Tilattavissa osoitteesta: www.ttk.fi/julkaisut Lisätietoja: www.wgh.fi EHYT Teema 6 5
Kustannukset Työkyky Alkoholi aiheuttaa suomalaiselle yhteiskunnalle joka vuosi 6 7 miljardin euron välilliset ja välittömät kustannukset. Lähde: THL Työikäisistä miehistä jopa 40 prosentilla ja naisista 18 prosentilla alkoholinkäyttö on vähintään riskitasolla. Lähde: TTL Alkoholi ja työpaikka 2010. Alkoholin takia menetetään vuosittain noin 2miljoonaa työpäivää. Tämän kustannukset ovat varovaisimpien arvioiden mukaan vuositasolla 500 600 miljoonaa euroa. Yhden sairauslomapäivän hinnaksi arvioidaan 350 euroa. Lähde: EHYT ry / Huugo, VTV ja EK fakta tutkittua tietoa Alkoholin kokonaiskulutus on lähes viisinkertaistunut 1960-luvun alusta. Jos kulutusta vähennettäisiin viidenneksen verran, vastaisi se jotakuinkin Suomen kokonaiskulutusta 1990-luvulla ja Ruotsin nykyistä kulutustasoa. Suunta onkin jo hyvä, kulutus on viime vuosina hiukan laskenut. Tällä hetkellä ollaan noin 9,7 litran (100 % alkoholia) tasolla asukasta kohti eli noin 11,6 litrassa 15 vuotta täyttänyttä kohti. Lähde: THL 54% henkilöstöhallinnon ammattilaisista toivoo enemmän panostusta päihdeongelmien ennaltaehkäisyyn. Lähde: EHYT ry:n kysely Henkilöstöjohdon ryhmä HENRY ry:n jäsenille 2013. Yritysjohtajat Lähde: EHYT ry / TNS Gallup: Yritykset ja alkoholi, 2014. 91 % yritysjohtajista oli sitä mieltä, että Suomessa pitäisi panostaa nykyistä enemmän alkoholihaittojen ennaltaehkäisyyn. 71 % yritysjohtajista katsoo, että alkoholista yhteiskunnalle aiheutuvat kustannukset tulevat viime kädessä yritysten maksettaviksi. 6 EHYT Teema 6
Kännäämisellä on kova hinta työelämässä Alkoholinkäytön haitat näkyvät työelämässä vuosittain satojen miljoonien eurojen menetyksinä, vaikka työaikana pysytelläänkin jo useimmiten kuivin suin. EHYT Kuvitus Henna Ryynänen Työpaikat ovat kuivuneet. Enää ei biletetä sumeilematta firman laskuun tai tulla maistissa töihin, mikä ei ollut harvinaista vielä muutama vuosikymmen sitten. Liike-elämässäkin ilmaiset viinat jäävät yhä useammin juomatta, mutta vapaalla suomalaiset juovat sitäkin enemmän. Alkoholin kokonaiskulutus on lähes viisikertaistunut 1960-luvun alusta. Vuonna 2013 suomalaiset joivat 11,6 litraa 100-prosenttista alkoholia jokaista 15 vuotta täyttänyttä asukasta kohti. Riskikulutuksen ja alkoholiriippuvuuden haitat näkyvät työelämässä, vaikka työaikana pysyttäisiinkin selvin päin. On arvioitu, että alkoholin takia menetetään vuosittain noin kaksi miljoonaa työpäivää. Menetetyn työpanoksen arvoksi on arvioitu noin 500 600 miljoonaa euroa. Työpaikkojen HR-vastaavat arvioivat päihteiden aiheuttavan seitsemän prosenttia kaikista sairauspoissaoloista. Runsaan alkoholinkäytön tiedetään pahentavan kymmeniä sairauk sia ja lisäävän sairauspoissaoloja ja työkyvyttömyysriskiä. Humalahakuinen juomatapa kaksinkertaistaa riskin päätyä työkyvyttömyyseläkkeelle. Alkoholi on myös yksi yleisimmistä kuolinsyistä työikäisillä miehillä ja naisilla. Tutkimusten mukaan työelämässä olevista miehistä 15 20 prosentilla ja naisista 10 15 prosentilla alkoholinkäyttö on niin suurta, että se aiheuttaa terveydellisiä tai sosiaalisia haittoja. Tällöin puhutaan alkoholin riskikulutuksesta. Kaikista työikäisistä miehistä 40 prosenttia ja naisista 18 prosenttia on alkoholin riskikäyttäjiä. Alkoholiperäiset sairaudet jätetään monesti pois todistuksista ja hakemuksista, koska ne voivat evätä sairausajan palkan tai heikentää työntekijän mahdollisuutta päästä työkyvyttömyyseläkkeelle, EHYT Teema 6 7
8 EHYT Teema 6 sanoo Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) asiantuntijalääkäri Jan Schugk. Ei ihan pieni myrsky vesilasissa Alkoholihaittojen kustannuksia on vaikea arvioida. Se tiedetään, että välittömät kustannukset koko yhteiskunnalle ovat noin 1,4 miljardia euroa. Summa ei sisällä tuotannon menetyksiä, menetetyn elämän arvoa eikä muita välillisiä kustannuksia, joiden arvioidaan olevan noin 4,5 5,5 miljardia euroa. Joidenkin mielestä luku on niin epävarma, että sitä on parempi olla esittämättä. Se kertoo silti jotain ongelman suuruusluokasta, sanoo EHYT ry:n johtava erityisasiantuntija Tuomas Tenkanen. Alkoholipolitiikasta keskustellaan välillä kovilla kierroksilla ja laineet lyövät korkealle. EHYT ry:n kyselyyn vuonna 2014 vastanneet yritysjohtajat eivät kuitenkaan pitäneet ylisääntelynä sitä, että oluen sunnuntaimyyntiä rajoitettaisiin maanantairokulien vähentämiseksi. Päinvastoin. Kahdeksan kymmenestä vastaajasta uskoi, että alkoholinkulutusta vähentämällä voitaisiin pidentää suomalaisten työuria merkittävästi. Jos alkoholinkulutusta vähennettäisiin viidenneksen verran, vastaisi se jotakuinkin Suomen kokonaiskulutusta 1990-luvulla ja Ruotsin nykyistä kulutustasoa, Tenkanen sanoo. Alkoholin terveydelle haitalliset mekanismit tunnetaan melko hyvin. Monissa tutkimuksissa on muun muassa osoitettu, että rentouttavan unen määrä vähenee jo kolmen alkoholiannoksen jälkeen ja seitsemän annoksen jälkeen sitä ei ole enää juuri lainkaan. Työterveyslaitoksen pääjohtajan Harri Vainion mielestä krapulassa ei kannata tulla töihin, jos ei ole varma työkunnostaan. Hän kehottaa tekosyiden sijasta kertomaan heti avoimesti esimiehelle, miksi työkyky epäilyttää. Krapulassa ihmisen tarkkaavaisuus tutkitusti heikkenee. Sillä voi olla vakavia seurauksia turvallisuuskriittisissä ammateissa, kun alkoholi on huonontanut myös unen laatua, hän sanoo. Suurkuluttajista valtaosa käy töissä EK:n Jan Schugkin mukaan huumeet ovat alkoholin rinnalla pieni ongelma suomalaisilla työpaikoilla, vaikka niiden käyttö onkin lisääntynyt. Työpaikoilla ja sairauspoissaoloissa huumeita ei tuoda senkään vertaa esille kuin alkoholinkäyttöä. Schugkin mukaan Suomessa ei käytetä juurikaan lääkkeitä vireys-
Kulutus riskirajalla Riskirajalla tarkoitetaan sitä alkoholin määrää, joka todennäköisesti lisää merkittävästi terveyshaittoja. Naiset sietävät alkoholia heikommin kuin miehet. Ikääntyminen heikentää alkoholin sietokykyä kaikilla. Juomismäärien lisäksi riskialttiuteen vaikuttavat yksilölliset tekijät. Riskikulutuksen rajat on laadittu perusterveille aikuisille. Naiset: yli 5 annosta¹ kerralla tai 16 annosta viikossa Miehet: yli 7 annosta kerralla tai 24 annosta viikossa Yli 65-vuotiaat: 2 annosta kerralla tai 7 annosta viikossa tilan säätelemiseen ja työtehon parantamiseen kuten esimerkiksi Yhdysvalloissa. Suomalaistutkimuksen mukaan kolme neljästä 30 65-vuotiaasta alkoholin suurkuluttajasta käy töissä. Juomiseen olisikin tärkeä päästä kiinni, kun ihminen on vielä mukana työelämässä. Kaikilla, jotka tunnistavat päihdeongelman työpaikallaan, on suorastaan velvollisuus ottaa asia puheeksi, Jan Schugk sanoo. Työkaverin tai alaisen alkoholinkäyttöön on silti vaikea puuttua sopivan jämäkällä, mutta rakentavalla tavalla. Myös näytön saaminen alkoholiongelmasta on usein vaikeaa, koska juominen tapahtuu harvoin työpaikalla. Lisäksi juomiseen liittyy paljon syyllisyyttä, häpeää ja puhumatonta asiaa. Puheeksioton harjoitteluun on onneksi saatavilla koulutusta ja tukea, Tenkanen mainitsee. Hoitoonohjaus on jo helpompi vaihe, koska se voidaan ulkoistaa työterveyshuollolle, Schugk sanoo. Ilo ilman viinaa teeskentelyä? Monien mielestä alkoholi voi maltillisesti käytettynä toimia yhteisöllisyyden vahvistajana ja voiteluaineena. Suomessa alkoholia pidetään myös vieraanvaraisuuden symbolina. Tenkasen ja Vainion mielestä tipaton työpaikka olisi mahdollinen siinä missä savutonkin. Vainiosta olisi toivottavaa, että ainakaan työajalla ei työpaikoilla tarjottaisi alkoholia. Hän perustelee näkemystään sillä, että työnantajan ei pidä tarjota yllykkeitä juomiseen, koska niin moni kuuluu riskiryhmään. Schugk kuitenkin epäilee, ettei työnantajilla ole intoa täyteen ¹ Yksi annos on pieni pullo keskiolutta tai siideriä, 12 cl mietoa viiniä, 8 cl väkevää viiniä tai 4 cl viinaa (40 %). alkoholittomuuteen, vaikka se hallintakeinona olisikin tehokas. Yritykset haluavat jättää mahdollisuuden tarjota alkoholia ainakin vierailleen jopa työaikana, ja useimmat myös henkilökunnalleen tietyissä juhlatilaisuuksissa, hän sanoo. Yhteisöllisyyttä vahvistavat tapahtumat ja erilaiset juhlistamiset ovat työhyvinvoinnin kannalta hyvä asia. Työpaikat määrittelevät itse tavoitetasonsa. Asiasta voi keskustella samalla kun päihdeohjelmaa laaditaan tai päivitetään, EHYTin Tenkanen lisää. EHYT Teema 6 9
pitää kartalla Koulutus- ja virkistyspäivät, after workit ja pikkujoulut ovat hyviä tilaisuuksia lisätä osaamista ja ryhmähenkeä. Mutta jääkö joku porukan ulkopuolelle, jos ei juo muiden lailla? Jääkö jollekin toiselle taas putki päälle? Vesa Ville Mattila Kuvat Matti Immonen Huugo tsemppaa työpaikkoja päihdeongelmien ehkäisyssä ja työhyvinvoinnin rakentamisessa. Kymmenen vuotta sitten käynnistynyt Huugo-toiminta tarjoaa tukea työelämässä esiintyvien päihdehaittojen ehkäisemiseen ja hallintaan. EHYT ry:n yhteistyökumppanina on Työturvallisuuskeskus, jonka kautta toiminnan sisältöön vaikuttavat kaikki työmarkkinakeskusjärjestöt. Käytännössä Huugo opastaa kohti vastuullista ja huolehtivaa toimintakulttuuria, lisää toimijoiden taitoja puheeksiotto- ja hoitoonohjaustilanteissa sekä auttaa laatimaan tai päivittämään päihdeohjelmaa tai muuta toimintaohjetta. Tarjoamme materiaaleja, koulutusta ja tukea esimiehille, henkilöstöjohdolle, työterveyshuollolle, luottamusmiehille ja työsuojeluhenkilöstölle. Heidän vuorovaikutustaitojensa kehittämiseksi olemme kehittäneet ajattelun, kuuntelun ja viestinnän täsmätyökaluja, kertoo EHYT ry:n suunnittelija Timo Glad. Toiminta alkaa ajattelusta, kuuntelu paljastaa sanattomiakin viestejä, taitava kyselijä osaa ottaa puheeksi, selittää EHYT ry:n kouluttaja Timo Nerkko. Ennaltaehkäisy kuin diplomatiaa Päihdehaittojen ehkäisyn ajatellaan usein tarkoittavan varhaista puuttumista ongelmiin. Sitäkin tarvitaan, mutta varsinaista ennaltaehkäisyä se ei ole. Ennaltaehkäisy tarkoittaa toimintaa ja asioiden puheeksi ottamista jo ennen ongelmien ilmenemistä ja niiden ratkaisemista. Se on Päihdeohjelma on tiekartta työhyvinvoinnin kehittämiseen. 10 EHYT Teema 6
EHYTin Timo Glad (vas.), Timo Nerkko ja Antti Hytti tietävät, ettei paraskaan kartta korvaa käytännön tietoa ja kokemusta. EHYT Teema 6 11
VINKKI: Perjantaipalaveri voi toimia tehokkaammin torstaina, koska perjantaiksi halutaan skarpata. kuin laaja-alaista diplomatiaa, joka saattaa poistaa tarpeen turvautua maanpuolustuksen keinoihin, sanoo EHYT ry:n aikuistyön päällikkö Antti Hytti. Varsinkin pienemmät yritykset havahtuvat päihteisiin siinä vaiheessa, kun on jouduttu yllättäen käsittelemään työntekijän päihdeongelmaa. Sitten pohditaan, olisiko voitu toimia toisin, Nerkko lisää. Työpaikoilla päihdehaittojen ennaltaehkäisy kannattaa kytkeä laajempiin kokonaisuuksiin. Alkoholista voi puhua vaikkapa tyhy-toiminnan yhteydessä yhtenä työhyvinvointitekijänä muiden joukossa. Tärkeintä on pyrkiä päihdehaitattomuuteen, jolloin esimerkiksi alkoholin käyttö ei aiheuta ongelmia työlle eikä työkavereille. Tehtävää riittää, sillä keskimääräisessä suomalaisessa 10 henkilön työporukassa on yksi raitis, seitsemästä kahdeksaan alkoholin kohtuukäyttäjää ja yksi tai kaksi riskikuluttajaa. Alkoholin lisäksi työpaikkojen arkeen heijastuvat yhä enemmän myös lääkkeiden ja huumausaineiden väärinkäyttö. Erityisesti kannabiksen ja lääkkeiden päihdekäyttö herättävät nykyään työpaikoilla paljon huolta ja kysymyksiä, Hytti muistuttaa. Ratkaisukeskeisesti puheeksi Ratkaisukeskeisenä lähestymistapana Huugo-toiminta haluaa edistää keskustelua asioista niiden oikeilla nimillä ilman leimaamista, syyllistämistä ja moralisointia. Pohjimmiltaan päihdehaittaan puuttuminen on välittämistä niin yksittäisestä työntekijästä kuin koko työyhteisöstä. Gladin, Hytin ja Nerkon mukaan työpaikalle tulee luoda varhaisen puheeksioton toimintatapa. Se on kaikkien tuntema työpaikan käytäntö, jossa jokainen antaa toiselle luvan puuttua kaikkiin työhön liittyviin poikkeamiin senkin uhalla, että kyseessä Päihdeohjelman hyödyt on väärä hälytys. Varsinaista puheeksiottovalmiutta tarvitsevat etenkin esimiehet. Ensin pitää havaita ja huomioida, sitten tarvittaessa puuttua. Suomessa on korkea kynnys tarttua asioihin, jotka katsotaan toisen yksityiselämään kuuluviksi. Onneksi tämän kynnyksen madaltamista voi opetella, Nerkko toteaa. Päihdekysymysten ohella Nerkko ja hänen kollegansa halua vat rohkaista keskustele- Kokoaa yhteen toimintaohjeet, mikä auttaa niiden muistamista ja päivittämistä. Helpottaa tuen ja avun pyytämistä. Tukee varhaista puuttumista ja puheeksiottoa. Vastuuttaa ja sitouttaa niin työntekijöitä kuin johtoa. Herättää ajatuksia ja keskustelua, mikä jo sinänsä ennaltaehkäisee päihdehaittoja. Lisää yhteisten pelisääntöjen tuntemusta ja työhyvinvointia. 12 EHYT Teema 6
Timo Glad Timo Nerkko Antti Hytti Ehkäisevässä toiminnassa on tärkeää asettaa konkreettinen päämäärä johon pyritään. maan kaikesta, mikä parantaa työhyvinvointia ja työssäjaksamista. Koulutusta lyhyen tai pitkän kaavan mukaan Huugo-toiminnan merkeissä EHYT ry järjestää vuosittain erilaisia koulutustilaisuuksia. Kaikille avoimet koulutukset on suunnattu erityisesti työpaikkojen avainhenkilöille. Yrityksille ja muille työyhteisöille on sekä valmiita koulutuspaketteja että räätälöityjä kokonaisuuksia. Työelämän päihdeneuvonta palvelee Ratkaisukeskeisen toimintatavan mukaisesti koulutuksissa ei anneta valmiita vastauksia, vaan niitä haetaan yhdessä koulutettavien kanssa. Koulutuksen keskeisin teema on päihdehaitan puheeksi ottaminen työpaikalla. Laajimmillaan koulutukset ulottuvat tukemaan päihdeohjelman jalkauttamista ja seurantaa. Lyhimmillään ne toimivat tietoiskumaisesti. Jo puolessatoista tunnissa pystyy läpikäymään perusasiat ja Kuinka otan ongelman puheeksi? Miten pystyn parhaiten auttamaan työkaveria? Mitä päihdeohjelmaan pitäisi sisältyä? Työelämän päihdepulmiin saa nyt nopeasti neuvoja. Uusi Työelämän päihdeneuvonta opastaa ja päivystää maanantaisin klo 15 18 numerossa 050 5733262. Puhelimeen vastaavat ehkäisevän päihdetyön asiantuntijat. Voit myös kysyä apua tekstiviestitse. Lähetä viesti otsikolla HUUGOKYSY numeroon 18182. antamaan eväitä eteenpäin. Kouluttajan hienoimpia kokemuksia on ollut, kun tehtaan johtajakin istuu mukana koulutuksessa ja osoittaa sitoutumisensa asiaan, Nerkko mainitsee. Omatoimista opiskelua ja käytännön toimenpiteitä varten Huugo tuottaa ja tarjoaa laajasti aineistoa. Kokonaisuuteen kuuluu muun muassa Työkalupakki-niminen tieto- ja artikkelipankki, joka kertoo päihdehaitoista ja niiden ennaltaehkäisystä työelämässä, selvittelee haittoihin puuttumisen mahdollisuuksia sekä esittelee arviointivälineitä ja menettelytapaohjeita. Päihdeohjelman laatiminen kannattaa Päihdeohjelman laatiminen työyhteisössä on osoittautunut yhdeksi ennaltaehkäisyn parhaaksi välineeksi. Parhaimmillaan päihdeohjelma tekee työstä päihdehaitatonta ja tukee siten työssäjaksamista. Jo pelkkä päihdeohjelman olemassaolo voi ennaltaehkäistä ongelmia. EHYT Teema 6 13
Työpaikoilla on yleensä jonkinlaiset pelisäännöt työpaikan tapa toimia päihdeasioissa. Tällaiset vakiintuneet toimintatavat kannattaisi kirjata työpaikan päihdeohjelman pohjaksi, Hytti sanoo. Hyvä päihdeohjelma on työpaikkakohtaisesti mietitty ja laadittu yhteisen tahdon tulos. Sitä ei kopioida mistään valmiista mallista. Päihdeohjelman pitää asettaa rajoja ja määritellä avainhenkilöiden vastuut mutta myös muistuttaa kaikkien vastuuta toisistaan, Glad korostaa. EHYT ry:n ehkäisevän päihde työn asiantuntijat voivat monin tavoin auttaa päihdeohjelman toteuttamisessa. Tarvittaessa he tarjoavat tukea ohjelman laatimisen ensiaskeleista ohjelman jalkauttamiseen sisältyvään työyksikkökohtaiseen keskusteluun saakka. Joskus avuksi riittää pelkkä suunnitellun päihdeohjelman kommentointi. Jonkinlainen päihdeohjelma vaikuttaa noin viidesosalla työpaikoista. Aktiivisimpia ohjelman laatimisessa ovat olleet suuret ja keskisuuret yritykset. Lisätietoja: www.huugo.fi Huugo-ohjelma tarjoaa: VINKKI: Kaikkea tarjolle tuotua ei tarvitse juoda. Materiaaleja alkoholikysymysten käsittelyyn ja virikkeitä keskustelun herättämiseen työpaikoilla. Koulutusta työpaikkojen vastuuhenkilöille päihdehaittojen ennaltaehkäisystä ja niihin puuttumisesta. Tukea työpaikan päihdeohjelmien laatimiseen ja päivittämiseen. Työkalupakin, joka antaa vastauksia työpaikan päihdetyön keskeisiin kysymyksiin. Arviointivälineeksi toisenlainen kosteusmittari Työpaikan kosteusmittarin avulla voit arvioida työpaikkasi riskiä kohdata päihdeongelmia. Samalla se auttaa valitsemaan toimenpiteitä tämän riskin vähentämiseksi. Työpaikan kosteusmittari tarkastelee päihderiskiä neljästä näkökulmasta. Niitä ovat päihdehaittojen todennäköisyys, työpaikan rakenteet, ennaltaehkäisevän toiminnan tarve ja havaittuihin haittoihin puuttumisen tehokkuus. Kukin näkökulma muodostaa joukon kysymyksiä sisältävän osion. Vastaukset tuottavat plus- tai miinuspisteitä, joiden summa yhdessä osiossa kertoo riskin suuruuden kyseisestä näkökulmasta katsottuna. Työpaikan kosteusmittari perustuu sekä tilastolliseen että kokemusperäiseen tietoomme päihderiskeistä suomalaisilla työpaikoilla ja eri taustatekijöiden vaikutuksista. Sen tehtävänä on herättää keskustelua ja kiinnittää huomiota mahdollisiin kehittämiskohteisiin, kertoo EHYT ry:n aikuistyön päällikkö Antti Hytti. Kosteusmittaria voi käyttää jokainen työpaikkansa päihdekysymyksiin jonkin verran perehtynyt henkilö. Eniten hyötyä on luvassa, kun vaikkapa työsuojelutoimikunnan tai johtoryhmän jäsenet yhdessä läpikäyvät kysymyksiä, vastaavat niihin ja keskustelevat tuloksista. Turvautuminen säännöllisin väliajoin Työpaikan kosteusmittariin mahdollistaa päihdetilanteen muutosten ja valittujen toimenpiteiden vaikutusten arvioinnin. Työpaikan kosteusmittarin voit ladata huugo.fi-sivustosta, kohdasta Tukimateriaalit. 14 EHYT Teema 6
Työterveyshuoltolain mukaan päihdeohjelman tulee sisältää työpaikan yleiset tavoitteet ja noudatettavat käytännöt päihteiden käytön ehkäisemiseksi ja päihdeongelmaisten hoitoon ohjaamiseksi. Ohjelma on pakollinen silloin, kun työnhakijalle tai työntekijälle halutaan tehdä ao. lain 3 :ssa tarkoitettu huumausainetesti. Työpaikan PÄIHDEOHJELMAN LAATIMINEN 1. Aloite Kuka tahansa työpaikalla voi tehdä aloitteen päihdeohjelman laatimisesta. Kehittämisryhmä, jossa on edustajia johdosta, henkilöstöstä, työsuojelusta ja työterveyshuollosta Konsultoidaan tarvittaessa asiantuntijoita; työterveyslääkäri, juristi, Työturvallisuuskeskus, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry 4. Esimerkki päihdeohjelman sisällöstä Ohjelman tarkoitus Ehkäisevä toiminta Korjaava toiminta ja hoitoonohjaus Vastuuhenkilöiden nimeäminen 3. Valmisteleva työryhmä Ohjelman käyttöönotto Seurantamittarien valinta Liitteet (esimerkiksi paljon yksityiskohtaista tietoa sisältävät osuudet ja lomakepohjat) 2. 5. Työnantajan päätös ohjelman laatimisesta tai sen päivittämisestä Päätöskäsittely Ohjelmaehdotus käsitellään työsuojelutoimikunnassa sekä YT-toimikunnassa tai sitä vastaavissa yhteistoimintaelimissä Lopullinen ohjelma vahvistetaan työnantajan ja henkilöstön edustajan allekirjoituksella 6. Jalkauttaminen Esimiesten perehdytys ja muu tarpeellinen lisäkoulutus Läpikäynti työpaikan yksiköissä ja mahdollinen paikallinen soveltaminen 7. Seuranta ja arviointi Sopii työsuojelutoimikunnan tehtäviin Apua päihdeohjelman laadintaan: www.huugo.fi -> Työkalupakki -> Työpaikan päihdeohjelma tai EHYT ry:n Työelämän päihdeneuvontapuhelin 050 573 3262 (Ma klo 15-18)
Työpaikan päihdekysymykset Työelämän päihdehaitat ja niistä käytävä keskustelu ovat muuttuneet merkittävästi 2000-luvulla. Työturvallisuuskeskuksen Hannu Tamminen on seurannut kehitystä aitiopaikalta. Hän sanoo, että työturvallisuus päihdekysymyksissä paranee suunnittelemalla ja harjoittelemalla. Jenni Tikkanen Kuvat Pixhill ja Sami Kulju Järjestöistä löytyy osaamista, jota työpaikoilla ei ole. 16 EHYT Teema 6 Työelämässä alkoholi on edelleen käytetyin päihde. Huumeet ja lääkkeet ovat tulleet vahvemmin mukaan kuvaan, Tamminen kertoo. Tamminen toimii asiantuntijana Työturvallisuuskeskuksessa ja sen päihdeasiantuntijoiden ryhmässä. Suuria muutoksia on tapahtunut myös lainsäätäjän suhtautumisessa työelämän päihdehaittoihin. Tammisen aloittaessa tehtävässään vuonna 2002 työelämän laeissa ei mainittu sanaa alkoholi tai päihteet ollenkaan. Työsopimuslaistakin se oli poistettu vuonna 2001. Ajattelin, että onpa tässä tabu, kun sitä ei voida edes ääneen sanoa. Vuonna 2004 lakiin yksityisyyden suojasta työelämässä kirjattiin huumetestit ja päihdeohjelma. Siitä lähtien työpaikoilla on alettu laatia päihdeohjelmia ja kysyntää koulutuksille on riittänyt. Tuotannonmenetyksiä ja turvallisuusriskejä Päihteiden tarkkaa vaikutusta työturvallisuuteen ja työtapaturmiin on vaikea mitata. Koko väestöstä saatavaa tietoa tapaturmariskeistä ja terveyshaitoista ei voi suoraan verrata työelämään, jossa olosuhteet ovat vapaa-aikaa valvotummat ja turvallisemmat. Meillä on edelleen hyvin vähän tilastotietoa siitä, miten päihteiden käyttö tarkalleen vaikuttaa työelämässä. Päihteiden osuus tulee väistämättä ilmi ainoastaan kuolemaan johtaneissa tapaturmissa, Tamminen kertoo. Työpaikalla kannattaa panostaa päihdehaittojen ennaltaehkäisyyn, vaikka päihteiden vaikutuksesta työuraan ja -kykyyn ei ole olemassa kattavaa tutkimusta. Eittämättä hyödyllisintä tietoa antaisi henkilöstötaloudellinen tutkimusote, sillä luotettava tieto päihdehaittojen vaikutuksista työuraan, työkykyyn ja tuottavuuteen rohkaisisi työnantajia panostamaan kattavasti päihdehaittojen ehkäisyyn työpaikalla. Tapaturmariskejä olennaisempana kysymyksenä Tamminen pitää heikentyneen työkyvyn kautta syntyvää tuottavuusvajetta. Tätä hän perustelee arkijärjellä. Valtaosa suomalaisista tietää, mikä ihmisen toimintakyky on krapulassa, saati millaista saamattomuutta päivittäinen naukkailu aiheuttaa. Työn luonteella ja alalla on vaikutusta päihteiden aiheuttaman turvallisuusriskin suuruuteen. Aloilla, joille on tyypillistä lyhyet työsuhteet ja vähäinen sitoutuminen, ei ole perinteisten, valvotumpien ja turvallisempien työolosuhteiden muodostamaa suojaavaa tekijää. Myös niillä, jotka työssään ovat tekemisissä alkoholin kanssa, on joissakin tutkimuksissa tunnistettu kohonnutta riskiä, Tamminen lisää. Tamminen on toiminut myös kuntakentästä vastaavana asiamiehenä ja näkee kunta-alan monissa kohdin edelläkävijänä päihdekysymyksissä. Kuntapuolella on ollut suositus päihdeasioiden käsittelystä jo vuodesta 1997 lähtien. Sitä käytettiin mallina, kun suositus laadittiin kaikille aloille vuonna 2006. Kunta-alalla on tehty monia työkykyä koskevia tutkimuksia, jotka antavat tietoa myös päihdetottumusten vaikutuksesta sairauspoissaoloihin. Kunnat ovat isoja työnantajia, joilla on resurssia tehdä ja toteuttaa päihdeohjelmia, Tamminen toteaa. Kansalaisjärjestöt ovat Tammisen mukaan työpaikoille tärkeä tuki ja resurssi päihdekysymyksissä. Järjestöistä löytyy osaamista, jota työpaikoilla ei ole, Tamminen toteaa. Tamminen on toiveikas entistä laajemman yhteistyön suhteen, sillä edistystä on jo tapahtunut. Puheeksioton harjoittelua palo- ja pelastusharjoitusten tapaan? Työturvallisuudesta ja päihteistä puhuttaessa nousevat usein esiin puhalluttaminen ja huumetestit. Tamminen pitää testaamista hyvänä ennaltaehkäisynä.
kuntoon jo hyvän sään aikana Hannu Tamminen työskentelee asiantuntijana Työturvallisuuskeskuksessa. Hän kiinnostui päihdekysymyksistä työskennellessään työsuojeluvaltuutettuna. Siltä ajalta on vahva muistikuva siitä, miten puolen päivän koulutuskin aiheesta antaa eväitä viedä asioita eteenpäin, Tamminen kuvaa. Esimerkiksi huumetesteissä ei raporttien mukaan käy käry enää niin usein kuin vuosituhannen alussa. Liikenneammattien kohdalla keskustellaan sokkotesteistä, mutta sallimisen estää eri osapuolten oikeutettu huoli varjopuolista. Työntekijäpuolta huolettavat riskit testeihin liittyvässä työntekijän oikeusturvassa, esimerkiksi testien luotettavuuden ja tasapuolisuuden kannalta. Työpaikoilla heräävä kysymys päihteistä on se ilmeisin: Miten toimia, kun työpaikalla on ilmiselvä epäilys päihtymyksestä? Tammisen mukaan tilanteita sattuu kohdalle niin harvoin, että ne yllättävät. Hän pohtii, pitäisikö puheeksiottoa harjoitella todenmukaisissa olosuhteissa pelastusharjoitusten tapaan. Henkilökunta olisi mukana oppimassa, miten työterveyskeskustelussa toimitaan. Silloin nähtäisiin, toimivatko suunnitelmat ja ohjeet niin kuin pitää. Tammisella on suoraviivainen vinkki työpaikalle, joka pohtii päihteistä mahdollisesti aiheutuvaa riskiä. Kannattaa käynnistää systemaattinen päihdetyö hyvän sään aikana. Se on helppo liittää työpaikan muuhun terveyden ja työhyvinvoinnin edistämiseen. EHYT Teema 6 17
Satu Vennalan tärkein viesti työpaikan päihdeongelmien suhteen on puuttuminen. Tällä hetkellä pidän missionani saada ihmiset ymmärtämään, että ketään ei auteta sillä, että ollaan kuin ei huomattaisi. 18 EHYT Teema 6
Ainoa oikea tapa puuttua alkoholin mahdolliseen väärinkäyttöön työpaikalla on puhuminen ja puuttuminen. Tuija Holttinen Kuvat Jari Härkönen Infografiikka Henna Ryynänen Kissa pöydälle! Satu Vennalan tärkein viesti työpaikan päihdeongelmien suhteen on puuttuminen. Tällä hetkellä pidän missionani saada ihmiset ymmärtämään, että ketään ei auteta sillä, että ollaan kuin ei huomattaisi. Työkyvyn johtaminen ja työkyvyn hallinta ovat Satu Vennalan arkipäivää. Hän työskentelee HOK-Elannon ravintolatoimialan henkilöstöresurssipäällikkönä ja kokee oman talonsa päihdeohjelman sydämen asiakseen. Varhainen tuki on jokaisen työntekijän oikeus ja esimiehen velvollisuus. Oma unelmani on se, että jokaisessa työyhteisössä ymmärrettäisiin, että vaikealtakin vaikuttavaan asiaan välittömällä puuttumisella tehdään oikeasti palvelus tälle ihmiselle, Satu Vennala sanoo. Esimies saa tukea Vastuullisimmilla työpaikoilla päihdeohjelmat kuuluvat jo olennaisesti työhyvinvointiin. HOK-Elannossa varhaisesta tuesta alettiin aktiivisemmin puhua kymmenisen vuotta sitten, ja päihdeohjelma päivitettiin vuoden 2013 lopulla. Ymmärsin, että on tärkeää viedä esimiehille viesti siitä, EHYT Teema 6 19
5Satu Vennalan viisi viisasta 1. Rohkeutta varhaiseen puuttumiseen! 2. Puuttuminen on vastuullinen tapa toimia. 3. Puheeksiottaminen on hyvä teko, eikä mitään nillitystä. 4. Keskusteluja pidetään vireänä koko ajan. 5. Alkoholismi on sairaus, joka ei hoidu nalkuttamalla. etteivät he ole tämän asian kanssa yksin, Satu Vennala sanoo. Otin lähestymistavaksi opastaa miten ongelmatilanne tunnistetaan ja mitä sitten tehdään. Olennaisimpana haluan välittää viestin: Soittakaa minulle, ottakaa yhteyttä ja saatte apua. Tilanteeseen ei tarvitse mennä yksin. Päihde-epäilystä on puhuttava Sellaista ongelmatilannetta ei olekaan, mitä ei voisi lähteä ratkomaan puhumalla. Päihde-epäilyssäkään ei pidä jäädä odottamaan, että jotain on jo tapahtunut. Keskustelu aloitetaan siinä kohdassa, kun esimiehelle tai työkaverille syntyy huoli, että kaikki ei nyt ole kunnossa. Vennala kannustaa suorapuheisuuteen. Turhan paljon varotaan ja hyssytellään. Jos on epäilys, että työntekijä ei ole työkuntoinen töissä, siihen on puututtava. Eli ei todeta, että oletpa väsyneen näköinen, pitäisiköhän sinun mennä kotiin nukkumaan. Vaan sanotaan reilusti, että nyt minusta näyttää siltä että olet alkoholin vaikutuksen alainen. Ja siitä lähdetään keskustelemaan. Asian salailu vain pahentaa tilannetta. Huomioimatta jättämisellä mahdollistetaan ongelman jatkuminen ja paheneminen. Työnantajalla on tietenkin vaitiolovelvollisuus, mutta yleisellä tasolla päihdeasioista voidaan työyhteisössä puhua. Usein siinä kohdassa, kun ongelma on todettu ja työntekijä on sitoutunut hoitoon, hän ottaa asian itse puheeksi työyhteisössä ja saa sitäkin kautta tukea. Satu Vennala muistuttaa myös, ettei kenenkään saa antaa jatkaa työntekoa, mikäli on epäilys päihtymisestä. Kyseessä on työturvallisuusriski. Esimies epäiltynä Entä jos epäilys kohdistuukin esimieheen? Kuka häntä valvoo? Tilanne on hankalampi, sillä ravintolapäällikkö on aina yksinäisemmässä paikassa, koska hänen oma esimiehensä harvoin työskentelee saman katon alla. Alkoholin väärinkäyttö havaitaan hitaammin. Tässä tulevat onneksi meidän järjestelmämme apuun. Seuraan koko henkilöstön sairauspoissaoloja, ja sitäkin kautta saa arvokasta puuttumiseen johtavaa tietoa. Seuranta kannattaa Alkoholi aiheuttaa työpaikalla sekä fyysisiä, henkisiä että taloudellisia haittoja sairauspoissaoloina, tapaturmina ja työkyvyttömyyseläkkeinä. Sen lisäksi tulee kuormitus työyhteisön muille jäsenille sekä tietenkin vaikutukset yksityiselämässä. Satu Vennala katsoo kuitenkin positiivisesti tulevaisuuteen. Jokaista ei tietenkään voi olla vahtimassa. Mutta olen optimisti. Ajattelen, että mitä enemmän tästä puhutaan työpaikoilla, sen matalampi kynnys ihmisillä on avata suunsa. Jo se on päihdeohjelman onnistumista. Lisäksi meillä on sairauspoissaolot kohtuullisen hyvällä tasolla, ja joka vuosi on saatu parannusta aikaan. Kun yhdenkin työntekijän työkyky paranee, se näkyy kustannuksissa. Vielä tärkeämpää on kuitenkin se, että se parantaa kyseisen työntekijän elämänlaatua ja samalla koko työyhteisön jaksamista. 20 EHYT Teema 6