Äidinkielen opettajain liitto Mariankatu 7 C 1 00170 Helsinki Opetushallitukselle Lausunto Yhteisistä tutkinnon osista ammatillisessa peruskoulutuksessa I YLEISTÄ Hallituksen käynnistämä opetussuunnitelman uudistus perustui yleissivistyksen, jatkokoulutuksen, viestintäosaamisen ja poliittisen ja yhteiskunnallisen lukutaidon lisäämiselle. Valitettavasti äidinkielen osuus ei näitä tavoitteita tässä luonnoksessa vahvista. Kaikkien tutkimusten perusteella tulevaisuuden joustavat osaajat tarvitsevat vankat vuorovaikutus- ja viestintätaidot, jotka pitävät sisällään monipuoliset teksti- ja mediataidot: luonnoksen pakolliset osaamistavoitteet ovat entistä opetussuunnitelmaa kapeammat ja siten osaamisen vahvistamista rajoittavammat. Jako pakollisiin ja valinnaisiin osiin saattaa merkittävästi vaarantaa sitä, että vain pakollisen osan osaamisensa osoittaneet opiskelijat eivät saavuta tarvittavia taitoja tulevaisuuden osaamista ajatellen. Tällä on merkitystä myös jatkokoulutusvalmiuksien kannalta. Äidinkielen pakolliset osaamistavoitteet (5 osaamispistettä) eivät millään tavalla ole verrattavissa lukion äidinkielen osaamistavoitteisiin. Silti ammatillinen koulutus tarjoaa jatkokoulutuskelpoisuuden, mutta opiskelijat ovat merkittävän epätasa-arvoisessa asemassa kaiken oppimisen perustana olevien teksti- ja viestintätaitovalmiuksien suhteen. Tulevan opetussuunnitelman tavoitteena on ollut kokonaisuuksien muodostaminen. Valitettavasti luonnos on pikemmin kokonaisuuksia sirpaloittava. Ensinnäkin jako pakollisiin ja valinnaisiin arvioinnin kohteisiin vaikuttaa epäyhtenäiseltä. Toiseksi valinnaisten arviointikohteiden joukossa on useita selvästi pakolliseen osaamiseen kuuluvia kohtia. Kolmanneksi viestintäkoriajattelumalli asettaa opiskelijan vaikeaan valintatilanteeseen, sillä tulevaisuuden osaaja tarvitsee ehdottomasti monipuolisesti sekä äidinkielen että vieraiden kielten taitoja eikä joko tai. Tavoitteiden, arviointikohteiden ja arviointikriteereiden lisäksi tulisi olla selkeämpi näkemys osaamispisteiden määrittelystä ja verrannollisuudesta esimerkiksi lukiokursseihin. On valitettavaa, että verrattuna aiempaan opetussuunnitelmaan äidinkielen pakolliset osaamistavoitteet (5 osp) ovat suppeammat.
II PAKOLLISET ARVIOINNIN KOHTEET 1. Viestintä- ja vuorovaikutustilanteissa toimiminen On hyvä, että opetussuunnitelman kärkeen on nostettu joka alalla merkitykselliset taidot. Toivottavasti kiinnitetään huomiota siihen, että kriteerisarakkeiden tekstit ovat menneet ristiin. Miksi tavoitteista on poistettu kohta viestii ja toimii vuorovaikutustilanteissa siten, että hän kykenee harjoittamaan ammattiaan, osallistumaan työelämään, toimimaan aktiivisena kansalaisena ja hakeutumaan jatko-opintoihin? Jatko-opintokelpoisuuden saavuttaminen on yksi tärkeimmistä äidinkielen opetuksen tavoitteista. Varsinaisesti esiintymis- ja ryhmätyötaitojen opiskelu mainitaan vain valinnaisissa opinnoissa. Työelämässä vaaditaan jokaisella ammattialalla ryhmätyötaitoja ja esittely- /esiintymistaitoja. Kun näiden sisältöjen painopiste on valinnaisissa opinnoissa, on nuorten syrjäytymisriski todella suuri. Itsensä ja osaamisensa esittely on erityisen tärkeä taito ja se tulisi näkyä selkeämmin uudessa opetussuunnitelmassa. Työt tehdään erilaisissa tiimeissä, joissa neuvotellaan, kokoustetaan ja osallistutaan yhdessä tekemiseen. Työelämästä on tullut toiveita lisätä uusien työntekijöiden suullisia ja ryhmätyöskentelyvalmiuksia, ei suinkaan vähentää, mitä opetussuunnitelmaluonnoksen ehdotus käytännössä tarkoittaa. Lisäksi mielipiteiden ilmaisemisen ja niiden perustelemisen pitäisi sisältyä pakollisiin opintoihin. 2. Tekstien ymmärtäminen Tekstitaitojen hallitsemisen tulisi näkyä selkeästi. Alan kirjallisten töiden laatimiseksi - ilmaisu ei kata sitä, millaisia tekstitaitoja ammatillisen koulutuksen opiskelija tarvitsee. Lisäksi peruskoulun ja lukion opetussuunnitelmien linjassa tulisi käsite tekstitaidot näkyä opetussuunnitelmassa. Lähtökohta on laaja tekstikäsitys: tekstit ovat kirjoitettuja ja puhuttuja ja joskus muunkin tyyppisiä. Tekstilajitietoisuus liittyy sekä opiskelun teksteihin että ammatin teksteihin ja kansalaisena toimimiseen. Ammattitekstien tekstilajeihin perustuva kirjoittaminen on ammatillisessa äidinkielessä hyvin tärkeää. Tulevissa ammateissaan nuoret tarvitsevat taitoa kirjoittaa selostuksia, raportteja, työsuunnitelmia jne. Näiden taitojen harjoittelu koulussa mahdollistaa myös äidinkielen integroinnin ja yhteistyön ammattiaineiden kanssa, mikä on ollut viime aikoina vahva ja toivottu suuntaus monessa ammattiopistossa. Ammatillisten tekstilajien osuuden pitäisi siis näkyä äidinkielen pakollisten opintojen tavoitteissa. Koska tekstilajitietoisuus on aivan keskeistä ammatillista osaamista, tulee pakollisiin arvioinnin kohteisiin laittaa kategoria Tekstilajit ja tekstityypit.
3. Tiedon hankkiminen Tiedonhankkiminen eri lähteistä on tulevien ammattilaisten ydintaitoja, samoin lähteiden luotettavuuden arviointi. Myös hyvien taitojen arviointikriteereihin kuuluu lähteiden luotettavuuden arviointi, ei vain jossain määrin. 4. Verkkoyhteisöjen hyödyntäminen Mediataitojen oppiminen on laitettu otsikon Verkkoyhteisöjen hyödyntäminen alle. Sen sijaan otsikon pitäisi olla Mediataidot. Mediataidot ovat tulevaisuuden osaajan ydintaitoja, joten niiden tulee näkyä pakollisissa opinnoissa selkeästi. Mediataidot ovat paljon monimuotoisempia kuin verkkoyhteisöjen hyödyntäminen, (vrt. peruskoulun ja lukion opsit). Ainoa kohta, jossa äidinkielen opetussuunnitelmassa työnhaku mainitaan on kiitettävien taitojen arviointikriteerissä dokumentoi ja kuvaa osaamistaan eri medioiden avulla työnhakutilanteita varten. Ensinnäkin työnhakuun kuuluu muutakin kuin mediaosaaminen ja toiseksi työnhaun osuus tulee näkyä omana kohtanaan kaikissa arviointikriteeriluokissa T/H/K. 5. Alan kirjallisten töiden laatiminen Kirjoitustaidot ovat osa tekstitaitoja ja oleellisia ammattitaitoja. On hyvä, että opetussuunnitelmassa näkyy edes tässä kohtaa alakohtaisuus. Verrattuna edelliseen opetussuunnitelmaan tyydyttävän tason osaaminen on ilmaistu kirjoittaa oikeinkirjoituksen perussääntöjen mukaisesti. Tämä on vaativammin ilmaistu kuin aiemmin. 6. Luku- ja opiskelustrategioiden hyödyntäminen Nämä taidot tulisi olla harjaantuneet jo peruskoulussa, vrt. perusopetuksen opetussuunnitelma, joten omana kohtanaan ne ovat turhia. Sen sijaan kaikille pakollisena arvioinnin kohteena tulisi olla omien taitojen arvioiminen. Opetussuunnitelma antaa kyseenalaisen kuvan ammatillisen peruskoulutuksen tasosta ja tulevasta ammattitaidosta, jollei taitojen arviointi ole pakollista osaamista. III VALINNAISET OSAAMISTAVOITTEET Valinnaisten osaamistavoitteiden toivoisi olevan sellaisia, että ne motivoivat opiskelijoita - tulevaisuuden osaajia - kehittämään ja syventämään arkielämässään, ammatissaan ja jatko-opinnoissaan tarvittavia teksti- ja mediataitoja. Siksi arvioinninkohteiden ja - kriteerien tulisi olla sellaisia, että pakollisten osaamistavoitteiden lisäksi valinnaisissa mediataitoja ja monipuolisia tekstilajeja (multimodaalisia, kirjallisia ja suullisia) tuotetaan, arvioidaan ja sovelletaan niin verkko- kuin muissakin ympäristöissä.
1. Vuorovaikutus- ja viestintätaitojen hyödyntäminen On toivottavaa, että pakollisissa oppimistavoitteissa on joka alalla tarvittavat viestintä- ja vuorovaikutustaitojen tavoitteet, ja valinnaisissa osissa on niitä syventävät ja laajentavat sisällöt. Esimerkiksi mielipiteiden ilmaiseminen ja niiden perusteleminen tulisi olla osa pakollisia opintoja. Luonnoksen järjestelyn toivoisi olevan johdonmukainen. Kohtien 5 ja 6 (5. Esiintymisja ryhmätyötaitojen kehittäminen; 6. Kielenkäytön ilmaisumuotojen eritteleminen ja sanattoman viestin tulkitseminen) sisällöt ovat lähellä tätä ensimmäistä kohtaa. 2. Oman äidinkielentaidon arvioiminen Arviointitaitojen kehittäminen on oleellinen osa oppimista ja osaamista, joten sen kuuluisi olla osa pakollisia opintoja. 3. Äidinkielen merkityksen ymmärtäminen Tämä osuus oppimisessa ja osaamisessa on sisäänrakennettu ja sen tulisi olla peruskoulun suorittaneilla pohjana, joten sen ei tulisi olla erillinen kohta. Verrattuna peruskoulun ja lukion opetussuunnitelmiin tämän osuus omana kohtana valinnaisissa arviointikriteereissä ja -kohteissa asettaa ammatillisen koulutuksen eriarvoiseen asemaan. 4. Tekstilajien ja kirjallisuuden tulkitseminen Yleissivistyksen kannalta olisi tärkeää, että opiskelijan pitäisi osata tulkita kirjallisuutta. Uudessa opetussuunnitelmassa kirjallisuuden opetuksen tavoitteeksi otetaan pelkästään kirjallisuuden päälajeihin tutustuminen ja lukukokemusten hankkiminen. Kirjallisuuden tulkitseminen unohdetaan kokonaan. Valinnaisissa opinnoissa voisi hyvin vaatia opiskelijalta myös kykyä tulkita kaunokirjallisia tekstejä. Toivomme, että arviointikriteereissä ei käytetä ilmaisuja kirjallisuuden päälajien tunnistaminen ja tunteminen, sillä nämä taidot on jo hankittu peruskoulussa ja toisen asteen koulutuksen tulisi tukea kirjallisuuden elämyksellistä ja analyyttistä lukemista. On monia ammattialoja, joissa kirjallisuuden tulkitseminen on osa ammattitaitoa. Aikaisemmassa opetussuunnitelmassa tyydyttävälläkin tasolla opiskelijan tuli osata käyttää kirjallisuutta ja muita taidemuotoja elämyksellisesti. Esimerkiksi elokuvan, videotaiteen ja teatterin mahdollisuudet osana opetusta sopisivat valinnaisiin osaamistavoitteisiin.
5. Esiintymis- ja ryhmätyötaitojen kehittäminen Tämä osio kuuluu Vuorovaikutus- ja viestintätaitojen kehittäminen arviointikohteeseen. Valinnaisiin osaamistavoitteisiin tulisi kuulua osaamisen syventämistä. Pakollisiin osaamistavoitteisiin joka alalla tulisi kuulua puheenvuorojen ja ryhmätyötilanteiden hallitseminen. 6. Kielenkäytön ilmaisumuotojen eritteleminen ja sanattoman viestinnän tulkitseminen Tämä osio kuuluu Vuorovaikutus- ja viestintätaitojen kehittäminen arviointikohteeseen. Toivomme, että tekstimuotoihin liittyvät kriteerit poistetaan tai ainakin muotoillaan. Tekstien muotojen nimeäminen tai tunnistaminen ei tuota minkäänlaista osaamista (vrt. tyydyttävän ja hyvän tason arviointikriteerit). Lisäksi ihmetyttää, miksi tekstilajeista on valittu vain pohtivat, kantaa ottavat ja suostuttelevat tekstilajit. Oleellista valinnaisissa osaamistavoitteissa on tekstilajiosaamisen monipuolistaminen ja oman alan tekstien tulkitseminen ja tuottaminen. Sanattoman viestinnän tunnistaminen ja soveltaminen on joka alan asiakaspalveluviestintää, siis pakollista osaamista. IV ERITYISKYSYMYKSIÄ 1. Luonnoksen valmisteluprosessi Ammatillisessa peruskoulutuksessa opiskelee noin puolet ikäluokasta. Ammatillisen peruskoulutuksen asiantuntijoita ovat esimerkiksi siellä opettavat äidinkielen opettajat. Uuden opetussuunnitelman valmisteluprosessissa on ollut mukana lukion ja perusopetuksen asiantuntijoita, mutta ei ammattikoulutuksen asiantuntijoita. Tämä herättää kysymyksiä ja epäluottamusta valmisteluprosessia kohtaan. 2. Miten luonnos ottaa huomioon perusopetuksen ja lukion opetussuunnitelmat sekä jatko-opintovalmiudet? Perusopetuksen opetussuunnitelma on pohja toisen asteen koulutukseen tuleville nuorille, siksi ammatillisen perustutkinnon äidinkielen opetussuunnitelman tulisi lähteä syventämään ja kartuttamaan peruskoulussa saavutettuja taitoja. Tässä luonnoksessa on useita kohtia, jotka ovat alemmalla tasolla kuin perusopetuksen tavoitteet. Ammatillinen perustutkinto tarjoaa jatkokoulutuskelpoisuuden lukion rinnalla. On syytä olla huolissaan ammatillisen koulutuksen äidinkielen oppimistavoitteiden matalasta tasosta verrattuna lukioon. Ammatillisen äidinkielen osaamisen tulisi antaa valmiudet sekä työhön että mahdolliseen jatkokoulutukseen.
Lukiokoulutuksessa määritellään kurssit ja lähiopetusmäärä. Tulevassa ammatillisen peruskoulutuksen opetussuunnitelmassa siirrytään osaamispisteisiin. Miten taataan, että toisen asteen opiskelijat ovat tasa-arvoisessa asemassa opetuksen ja ohjauksen suhteen? 3. Keskeisistä käsitteistä Ammatillisen perusopetuksen opetussuunnitelmassa tulisi käyttää samoja termejä ja käsitteitä kuin peruskoulun ja lukion äidinkielen ja kirjallisuuden opetussuunnitelmissa. Valitettavasti tässä luonnoksessa näin ei ole ja lisäksi sekoitetaan ylä- ja alakäsitteitä. Luonnoksesta puuttuu keskeinen ajatus siitä, että kieli on sekä väline oppia että itseisarvo. Lisäksi olisi hyvä, että opetussuunnitelmassa näkyisivät tekstitaitojen monipuolisuus, kuten tekstien moniäänisyys ja vuorovaikutteisuus. Opetussuunnitelmaluonnoksesta ei välity ammatillisen koulutuksen erityispiirteet. Ammatillista osaamista on ammatillisten tekstitaitojen ja tekstilajien hallinta. Opetussuunnitelman soisi yhä tukevan suuntaa, jossa äidinkielen opetusta integroidaan ammatillisiin opintoihin opiskelijoiden osaamista lisäävästi sekä äidinkielen opettajan ammattitaitoa arvostavasti. Tulevaisuuden osaajan tulee olla joustava tekstitaitaja ja siihen liittyy yhteiskirjoittamisen taidot, mikä ei opetussuunnitelmaluonnoksessa näy. Lisäksi on erikoista, että opetussuunnitelmassa ei käytetä yläkäsitettä mediataidot, sillä sitä osaamista tarvitaan jokaisella alalla.
V TAVOITTEET, ARVIOINTIKOHTEET JA ARVIOINTIKRITEERIT: KOMMENTIT LIITTYEN OPETUSSUUNNITELMALUONNOKSEN TAULUKOIHIN Seuraavassa on kommentteja liittyen tavoitteisiin, arviointikohteisiin ja -kriteereihin. Sinisellä on merkitty kohdat, jotka ovat samoja tai lähes samoja edelliseen opetussuunnitelmaan verrattuna, punaisella on kirjoitettu erityishuomiot. 1. PAKOLLISET OSAAMISTAVOITTEET Opiskelija osaa viestiä ja toimia erilaisissa vuorovaikutustilanteissa ymmärtää omaan alaansa liittyvien tärkeimpien tekstilajien käytänteet, olennaisen sisällön ja tarkoituksen osaa hakea tietoa eri tietolähteistä ja käyttää niitä lähdekriittisesti sekä noudattaa lähteiden käytön periaatteita hyödyntää mediaa opiskelussaan ja osaa tehdä sekä osaamistaan että ammattitaitoaan näkyväksi osaa laatia alaansa liittyviä kirjallisia töitä osaa hyödyntää äidinkielen oppimisen luku- ja opiskelustrategioita. (Nämä opitaan peruskoulussa; po. osaa arvioida osaamistaan ja kehittää taitojaan palautetta hyödyntäen.) Osaamisen arviointi Arvioinninkohteet Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelija Viestintä- ja Vuorovaikutustilanteissa toimiminen osallistuu keskusteluun käyttämällä puheenvuoroja ja toimii tarkoituksenmukaisel la tavalla tutuissa vuorovaikutustilanteissa ja kuuntelee muita osallistuu keskusteluun, vie keskustelua tavoitteen suunnassa eteenpäin ja toimii asiallisesti erilaisissa vuorovaikutustilanteissa, ymmärtää muiden puheenvuoroja ja perustelee monipuolisesti näkemyksiään sekä arvioi vaikuttamispyrkimyksiä ja toimii erilaisissa vuorovaikutustilanteissa asiakaslähtöisesti, joustavasti ja vakuuttavasti
tarkkailee oman viestintänsä vaikutuksia muihin Miten arvioidaan tarkkailua? Alla oleva on enemmän linjassa T- ja H- kriteereiden kanssa: osallistuu aktiivisesti ja rakentavasti keskusteluun ja kantaa osaltaan vastuuta viestintäilmapiiristä kuuntelee, havainnoi ja tulkitsee viestejä Miksi vain T- kriteerissä on kuuntelutaito? Miksi T-kriteerissä ei ole taitoa mielipiteiden esittämiseen? Sitä pitäisi peruskoulupohjalta edellyttää. Miten on arvioitavissa viestien tulkitseminen? perustelee monipuolisesti mielipiteensä ja väitteensä osallistuu aktiivisesti ja rakentavasti keskusteluun ja kantaa osaltaan vastuuta viestintäilmapiiristä Yllä oleva kriteeri on linjassa T- ja H- kriteereiden kanssa: perustelee monipuolisesti näkemyksiään sekä arvioi vaikuttamispyrkimyksiä ja toimii erilaisissa vuorovaikutustilanteissa asiakaslähtöisesti, joustavasti ja vakuuttavasti Esiintymistaidot ovat oleellisia joka työssä, joten niiden tulisi selvemmin näkyä pakollisten opintojen kriteereissä välittää asian eteenpäin käyttäen tilanteen vaatimaa asiatyyliä ja yleiskieltä välittää asian eteenpäin käyttäen tilanteen vaatimaa asiatyyliä ja alan termistöä yleiskielen lisäksi hallitsee oma alansa viestintätilanteet ja esittelee oman työsuorituksensa Miksi vain K-tasolla mainitaan työsuorituksen esittely? Jokaisen tulee se osata, myös T- tasolla. toimii digitaalisissa ympäristöissä sovittujen periaatteiden viestii digitaalisissa ympäristöissä sopivaa kieltä käyttäen toimii ammatillisuutta osoittaen digitaalisen ympäristön vuorovaikutustilanteissa
mukaisesti Miksi vain digitaalisissa ympäristöissä? Tätä taitoa tarvitaan kaikessa viestinnässä? po. toimii viestintätilanteissa, myös verkkoviestinnässä, jne. Miksi vain digitaalisissa ympäristöissä? Tätä taitoa tarvitaan kaikessa viestinnässä? po. toimii viestintätilanteissa, myös verkkoviestinnässä, jne. Miksi vain digitaalisissa ympäristöissä? Tätä taitoa tarvitaan kaikessa viestinnässä? po. toimii viestintätilanteissa, myös verkkoviestinnässä, jne. Tekstien ymmärtäminen ymmärtää ammattitaidon kannalta keskeisen tekstin päätarkoituksen ja osaa yhdistää sen tietoja omiin kokemuksiinsa ja tietoihinsa ymmärtää tekstin tarkoituksen ja pääsisällön sekä osaa yhdistää ja vertailla sen yksityiskohtia omiin kokemuksiinsa ja tietoihinsa suhteuttaen ymmärtää sekä tekstin tarkoituksen ja sanoman että yksityiskohtien merkityksen, tekee johtopäätöksiä ja arvioi tekstin sisältöä ja ilmaisutapaa Tiedon hankkiminen hakee ohjatusti ammattialansa kannalta keskeistä tietoa selkeistä teksteistä hankkii ammattialaansa liittyvää tietoa erilaisista lähteistä ja arvioi jossain määrin myös lähteiden luotettavuutta hakee tietoa erilaisista lähteistä ja vaikeaselkoisistakin teksteistä sekä arvioi niiden luotettavuutta H-tasolla tulee jo osata arvioida tekstien luotettavuutta. noudattaa tekijänoikeuksia, mutta tarvitsee joskus ohjausta Huom. ed. ops: noudattaa ohjatusti tekijänoikeuksia) tuntee tekijänoikeudet oikeutena ja velvoitteena, noudattaa tekijänoikeuksia mm. ilmoittamalla lähteensä osaa viitata käyttämiinsä lähteisiin ja tarvittaessa pyytää niihin käyttöluvan
Verkkoyhteisöjen hyödyntäminen Pääkäsitteen tulisi olla mediataidot hyödyntää oman alansa verkkopohjaisia ammattijulkaisuja poistettavaksi verkkopohjaisia, T- tasolla käytetään muitakin kuin verkkopohjaisia; T- tasolla on syytä käyttää samaa termiä kuin muissa eli mediatekstit. käyttää keskeisiä viestintävälineitä ja osaa arvioida mediatekstejä hyödyntää monipuolisesti viestintävälineitä ja arvioi kriittisesti mediatekstejä käyttää ohjattuna eri medioita ammattitaitonsa esittelyyn Miksi vain ammattitaitonsa esittelyyn? Riittää: käyttää ohjattuna eri medioita tekee ammattiosaamistaan näkyväksi eri medioiden avulla Miksi vain ammattiosaamistaan? Riittää: osaamistaan dokumentoi ja kuvaa oppimistaan ja osaamistaan eri medioiden avulla työhakutilanteita varten Miksi K-kriteerissä mainitaan työnhakutilanteet: tätä osaamista tarvitaan kaikessa, ei vain työnhaussa. Työnhakuun tulisi tulla oma, erillinen arviointikriteerilaatikost o asteikolla T/H/K Alan kirjallisten töiden laatiminen kirjoittaa oikeinkirjoituksen perussääntöjen mukaisesti (Vrt. vanha ops tuntee oikeinkirjoituksen perusasioita) käyttää sujuvaa lause- ja virkerakennetta ja jaksottaa tekstiä kirjoittaa tavoitteellisesti ja työstää tekstejään oman arvion ja palautteen pohjalta Alla oleva kriteeri kuuluu tähän sarakkeeseen. kirjoittaa ohjatusti ammattitaidon kannalta keskeisiä tekstejä kirjoittaa ammattitaidon kannalta keskeisiä tekstejä hallitsee kielenkäytön perusnormit sekä hioo tuottamiensa tekstien kieli jaulkoasua Yllä oleva kriteeri
kuuluu tähän sarakkeeseen. laatii ohjatusti ja mallin mukaan asiakirjat laatii asianmukaiset asiakirjat laatii asianmukaisia asiakirjoja ja osaa soveltaa asiakirjamalleja Luku- ja opiskelustrategioide n hyödyntäminen Nämä taidot tulisi olla harjaantuneet jo peruskoulussa, vrt. perusopetuksen opetussuunnitelma. Miksi niitä halutaan uutena ja erillisenä kohtana nyt painottaa? tekee muistiinpanoja ja tiivistää ydinasioita kuullun, luetun ja nähdyn pohjalta. tekee muistiinpanoja, tiivistää hankkimaansa tietoa ja käyttää lähteitä omassa tekstissään. arvioi omaa luku- ja opiskelustrategiaansa ja parantaa sitä palautteen pohjalta. Kaikille pakollisena tulisi olla omien taitojen arvioiminen vrt. valinnaiset osaamistavoitteet
VALINNAISET OSAAMISTAVOITTEET Tavoitteet toivottavasti muokkautuvat siten, että valinnaiset osaamistavoitteet suuntaavat osaamisen syventämiseen ja monipuolistamiseen, jolloin pakolliseen osaamiseen selvästi kuuluvat tavoitteet siirtyvät pakollisiin osaamistavoitteisiin. Arvioinninkohteet Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelija Vuorovaikutus- ja viestintätaitojen kehittäminen Tämä tulisi olla kaikille pakollista osaamista. ilmaisee mielipiteensä, perustelee ne vakuuttavasti saa puhuessaan kontaktin kuulijoihinsa ja rakentaa puheenvuoronsa niin, että sitä on helppo seurata ylläpitää puhuessaan vuorovaikutusta, havainnollistaa esitystään ja rakentaa sen sisällön loogiseksi ottaa vuorovaikutuksessa toisten näkemykset huomioon ottaa viestinnässä huomioon kohderyhmän eri taustatekijät viestii rakentavasti myös ristiriita- ja ongelmatilanteissa Oman äidinkielentaidon arvioiminen Tämä tulisi olla kaikille pakollista osaamista. arvioi äidinkielen taitoaan ja lukutaitoaan saamansa palautteen pohjalta ja kertoo, mitä siinä voisi parantaa arvioi realistisesti omaa kielenkäyttöään ja lukutaitoaan, tunnistaa vahvuuksiaan ja kehittämiskohteitaan arvioi realistisesti omaa kielenkäyttöään ja lukutaitoaan, tunnistaa vahvuuksiaan, kehittämiskohteitaan ja kehittää taitojaan palautteen pohjalta Äidinkielen merkityksen ymmärtäminen Tämä tulisi olla kaikille pakollista osaamista. HUOM! Valinnaiset osat ammatillisessa peruskoulutuksessa tulisi selvittää äidinkielen merkitystä ihmiselle arki- ja työelämässä selvittää suomen kielen asemaa muiden kielten joukossa ja äidinkielen vaikutusta yhteiskunnassa ja työelämässä selvittää äidinkielen merkitystä monikielisessä yhteiskunnassa sekä työelämän että yksilön kannalta
olla osaamista syventävää ja laajentavaa. Tekstilajien ja kirjallisuuden tulkitseminen käyttää mallin mukaan eri tekstilajeja ja tuntee niiden ympäristöjen vaatimuksia, missä tekstejä käytetään noudattaa tekstilajiin kuuluvia vaatimuksia oikein niissä ympäristöissä, joissa tekstit esiintyvät soveltaa vaihdellen eri tekstilajeja omissa teksteissään ja erilaisissa ympäristöissä, joissa tekstejä käytetään Valinnaisiin osaamistavoitteisiin sopii teksti- ja mediataitojen syventäminen, jotta pakollisten osaamistavoitteiden lisäksi taitojaan kehittämään haluavat opiskelijat voisivat niitä edistää. Kirjallisuuden osuutta voisi olla myös pakollisissa opinnoissa Kirjallisuutta ovat sekä kaunokirjallisuus että tietokirjallisuus. Miksi valinnaisissa osissa ole muita taidemuotoja? Vrt. ed. ops. tunnistaa kirjallisuuden päälajit ja on saanut kokemuksia niiden lukemisesta. Mitä osaamista ja mitä hyötyä on tunnistamisella? Po.saa kokemuksia kirjallisuudesta. tuntee kirjallisuuden päälajit ja arvioi lukemiaan kirjoja. Mitä osaamista ja mitä hyötyä on päälajien tuntemisella? Po. arvioi lukemaansa kirjallisuutta. tutustuu kirjallisuuden päälajeihin ja hankkii niistä monipuolisia lukukokemuksia. Mitä merkitystä on päälajeilla? Po. hankkii kirjallisuudesta monipuolisia lukukokemuksia ja osaa tulkita lukemaansa Esiintymis- ja ryhmätyötaitojen kehittäminen Eikö tämä kuulu ensimmäiseen valinnaisopintojen arvioinnin kohteeseen vuorovaikutus- ja viestintätaitoihin? esittää sekä spontaanin että valmistellun puheenvuoron tai puheesityksen itselleen tutusta aiheesta saa puhuessaan kontaktin kuulijoihinsa ja osaa rakentaa puheenvuoronsa niin, että sitä on helppo seurata osaa esittää sekä spontaanin että itsenäisesti valmistellun esityksen haastavastakin aiheesta, osaa havainnollistaa esitystään ja rakentaa sen sisällön loogiseksi
toimii ryhmätyötilanteessa osana ryhmää vie ryhmän työskentelyä eteenpäin aktiivisesti tunnistaa oman toimintansa vaikutukset ryhmän toimintaan ja toimii arvostaen ryhmän jäsenten panostusta Kielenkäytön ilmaisumuotojen eritteleminen ja sanattoman viestin tulkitseminen Eikö tämä kuulu ensimmäiseen valinnaisopintojen arvioinnin kohteeseen vuorovaikutus- ja viestintätaitoihin? osaa nimetä joitakin erittelevien, pohtivien, kantaa ottavien ja suostuttelevien tekstien muotoja Mihin tällä pyritään? Mitä osaamista on nimeäminen? tarkastelee kielenkäytön ilmaisu- tapoja kriittisesti ja tunnistaa eri tekstilajeja Mitä osaamista on tunnistaminen? osaa eritellä pohtivien, kantaa ottavien ja suostuttelevien tekstien keskeisiä kielellisiä ja tekstuaalisia piirteitä ja käyttää niitä apunaan kielenkäytössään Miksi vain nämä tekstit: pohtivat, kantaa ottavat ja suostuttelevat? Sanattoman viestinnän tunnistaminen ja soveltaminen on joka alan asiakaspalveluviestintää, siis pakollista osaamista. Sanatonta viestintää on mahdotonta opettaa ja arvioida irrallaan muusta vuorovaikutuksesta. tunnistaa henkilöiden sanattoman viestinnän merkityksen ja vaikutuksia ottaa huomioon sanattoman viestinnän vaikutuksia omassa ilmaisussaan soveltaa sanattoman viestinnän sääntöjä vuorovaikutuksessaan ja vertailee merkityksiä myös kulttuurien välillä Helsingissä 3.6.2014 Susanna Leveelahti Äidinkielen opettajain liitto Ammatillinen työryhmä, puheenjohtaja