Vaasan hallinto-oikeus Päätös Asia

Vaasan hallinto-oikeus Korsholmanpuistikko 43 PL 204 65101 VAASA Puhelin 029 56 42611 Faksi 029 56 42760 Sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi Päätös 1 (183) Antopäivä Päätösnumero 28.4.2016 16/0091/2 Diaarinumerot 00634/15/5110 muut dnro:t eri liitteessä Asia Ympäristölupa-asiaa ja ympäristövaikutusten arviointimenettelyn soveltamista koskevat valitukset

2 (183) SISÄLLYSLUETTELO Sivu 1. ASIA 4 2. MUUTOKSENHAKIJAT 4 3. LUVAN HALTIJA JA HAKIJA 5 4. PÄÄTÖKSET, JOIHIN ON HAETTU MUUTOSTA 4.1 YMPÄRISTÖLUPAA KOSKEVA PÄÄTÖS 5 4.2 KAINUUN ELY-KESKUKSEN PÄÄTÖS 49 5. VAATIMUKSET HALLINTO-OIKEUDESSA 54 6. ASIAN KÄSITTELY HALLINTO-OIKEUDESSA 105 7. MERKINTÄ 140 8. HALLINTO-OIKEUDEN RATKAISU 141 8.1 Käsittelyratkaisut 141 8.2 Perustelut 142 8.3 Pääasiaratkaisu 146 8.4 Perustelut 148 8.4.1. Haitankärsijöiden valitukset 148 8.4.1.1 Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn soveltaminen hankkeeseen 148 8.4.1.2 Lupahakemuksen erityiseen tiedoksiantoon liittyvät vaatimukset 155 8.4.1.3 Luvan myöntämisen edellytykset ja päästömäärien rajoittaminen 155 8.4.1.4 Lisätyt lupamääräykset 1a ja 1 b 158 8.4.1.5 Luvan voimassaolon muuttaminen määräaikaiseksi 161 8.4.1.6 Sekoittumisvyöhykettä koskevan ratkaisun kumoaminen 163 8.4.1.7 Vaatimukset vesilain mukaisen luvan hakemisesta 167 8.4.1.8 Kalatalousmaksun käyttösuunnitelman laatijasta päättäminen (valitus 26) 169 8.4.1.9 Vahingonkorvausvaatimukset 170 8.4.1.10 Muut haitankärsijöiden vaatimukset 174

3 (183) 8.4.1.11 Täytäntöönpanomääräyksen kumoamista koskevat vaatimukset 176 8.4.2 Toiminnanharjoittajan valitus 176 8.4.2.1 Lupamääräystä 1 koskeva vaatimus 176 8.4.2.2 Lupamääräystä 2 koskeva vaatimus 177 8.4.3 Viran puolesta huomioon otettavat kysymykset 177 Oikeudenkäyntikulut 178 JULKIPANO 178 PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN 178 PÄÄTÖKSESTÄ ILMOITTAMINEN 178 MUUTOKSENHAKU 178 ALLEKIRJOITUKSET 179 JAKELU 180

4 (183) 1. Asia Ympäristölupa-asiaa ja ympäristövaikutusten arviointimenettelyn soveltamista koskevat valitukset 2. Muutoksenhakijat 1. Arto Tervonen, Elina Tervonen ja Tero Huusko 2. Seppo Ilmari Kananen ja Aate Johannes Kanasen oikeudenomistajat 3. Reino Ruokolainen 4. Pentti Alasalmi, Mikko Alasalmi ja Tuula Pulkkinen 5. Seppo Polo ja Marketta Polo 6. Esko Ikonen, Marja-Liisa Ikonen ja Anna Ikonen 7. Mikko Ikonen 8. Matti Kananen 9. Kauko Nissinen ja Sirpa Nissinen 10. Pekka Meriläinen ja Aira Meriläinen 11. Markku Meriläinen 12. Pertti Airaksisen perikunta / Pekka Airaksinen ja Anja Airaksinen 13. Paltaniemi-Jormuan osakaskunta 14. Seija Pättiniemi, Tiina Pättiniemi ja Tarja Pättiniemi 15. Risto Airaksinen 16. Vuokatin Katinkulma Oy 17. Heikki Rönty 18. Antti Rönty 19. Jari Natunen, Vesiluonnon Puolesta ry, Anitta Hyvönen ja Raili Eskelinen 20. Matti Pappinen 21. Lilli Marja Leena Kaakinen, Metsäyhtymä Hedman/Kaakinen/Moilanen, Pirjo Korhonen, Kari Korhonen ja Asunto Oy Sotkamon Leppäranta 22. Heli Ronkainen ja Mika Anttila 23. Antti Olavi Haataja 24. Terrafame Oy (entinen Talvivaara Sotkamo Oy:n konkurssipesä)

5 (183) 25. Heimo Heinonen ja Sylvi Heinonen 26. Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus / Kalatalousyksikkö 27. Tauno Ronkainen ja Annikki Ronkainen 28. Puhtaiden Vesien Puolesta -kansalaisliike, Oulujoen reitti ry, Juha-Pekka Sievänen, Kari Halonen, Markku Kälkäinen, Päivi Kälkäinen, Mauri Dufva, Jorma Viitala, Jorma Kiuttu, Kaisa Kiuttu, Lauri Korhonen, Tuomo Koistinen, Anja Henttunen, Anja Flöjt ja Aira Jokelainen 29. Kajaanin Seudun Luonto ry ja Hannu Putkonen 30. Paavo Airaksisen kuolinpesä 31. Osmo Rimpiläinen ja Tiina Rimpiläinen 32. Sotkamon Luonto ry, Naapurivaaran Lomakeskus Ky, Antti-Jussi Lukkari, Sirpa Lukkari ja Leo Schroderus 33. Kalastusmatkailuyritys Vuokatti Fishing tmi, Antti Harju 34. Aulis Korhonen 35. Nuaskylän osakaskunta 3. Luvan haltija ja hakija Terrafame Oy 4. Päätökset, joihin on haettu muutosta 4.1. Ympäristölupaa koskeva päätös 36. Jormaskylä-Korholanmäki osakaskunta 37. Marja-Leena Haataja ja Olavi Haataja 38. Kukka Koiso-Kanttila, Antti Toivanen, Urho Meriläinen, Toini Meriläinen, Saija Komulainen, Petri Komulainen, Tapio Tervo, Leo Schroderus, Pirkko Schroderus, Pekka Schroderus ja Tuovi Schroderus, Kiinteistöyhtymä Kuusela Auli, Minna, Taina ja Tanja sekä Auli Kuusela-Lahtinen 39. Lasse Flöjt, Anu Gretschel ja Horst Gretschel Pohjois-Suomen aluehallintovirasto 24.4.2015 nro 43/2015/1 KÄSITTELYRATKAISUT 1. Aluehallintovirasto jättää tutkimatta vaatimukset, jotka koskevat ympäristövaikutusten arviointimenettelyn määräämistä purkuputken osalta.

6 (183) 2. Aluehallintovirasto ei tutki toiminnan keskeyttämistä tai luvan peruuttamista koskevia vaatimuksia. Samoin jätetään tutkimatta luvan noudattamiseen velvoittamista koskevat vaatimukset. 3. Aluehallintovirasto hylkää vaatimukset, joiden mukaan hanke on kuulutettu lainvastaisesti erillishankkeena. 4. Aluehallintovirasto hylkää vaatimukset, jotka koskevat konkurssipesän kelpoisuutta tai soveltuvuutta toimia ympäristöluvan hakijana. Samoin hylätään vaatimukset, jotka koskevat konkurssipesän taloudellisia tai asiantuntemuksellisia edellytyksiä toimia luvan hakijana. 5. Aluehallintovirasto hylkää vaatimukset koskien lupaviranomaisen puolueettomuutta siltä osin, kuin aluehallintovirasto on itse 31.5.2013 antamassaan päätöksessä nro 52/2013/1 määrännyt luvan saajan selvittämään vaihtoehtoisia purkupaikkoja. 6. Aluehallintovirasto hylkää vaatimukset niiltä osin, kuin on vaadittu hakemuksen hylkäämistä sillä perusteella, että toimintaa koskevien aiempien ympäristölupien vaatimukset ovat vielä toteuttamatta. 7. Aluehallintovirasto hylkää vaatimukset niiltä osin, kuin on vaadittu hakemuksen hylkäämistä sillä perusteella, että vesien johtamista koskeva asia on ratkaistavana valitustuomioistuimessa. 8. Aluehallintovirasto siirtää tämän päätöksen mukaisesta vesistön pilaantumisesta aiheutuvien vahinkojen korvaamista koskevan asian myöhemmin ratkaistavaksi siltä osin, kuin kyseessä on lupamääräyksen 4 tarkoittamia nykyisiä purkureittejä pitkin Kalliojokeen ja edelleen Kolmisopen ja Tuhkajoen kautta Jormasjärveen johdettavista päästöistä ja niiden vaikutuksista. 9. Hakemus purkuputken rakentamiseksi Jormasjoen ali sekä siihen liittyvä valmistelulupahakemus käsitellään ja ratkaistaan erillisenä vesilain mukaisena asiana. Tässä asiassa tehdyt Jormasjoen alitusta koskevat muistutukset ja vaatimukset otetaan huomioon mainitussa vesitalousasiassa. 10. Aluehallintovirasto ei tutki hakemusta siltä osin, kuin se koskee hakemuksessa kuvattuja toiminnan muutoksia, jotka eivät varsinaisesti koske tämän päätöksen tarkoittamaa jätevesien johtamiseen liittyvää toiminnan olennaista muuttamista. Käsittelyratkaisujen perustelut 1. Aluehallintovirastolla ei ole toimivaltaa määrätä ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain 4 :n 2 momentin mukaisen arviointimenettelyn soveltamisesta hankkeeseen (harkinnanvarainen YVA). Kainuun ELY-keskus on ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain 6 :n 1 momentin mukaisena toimivaltaisena viranomaisena päättänyt, että hankkeeseen ei sovelleta lain 4 :n 2 momentin kohtaa. Ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain 17 :n mukaisesti ympäristövaikutusten arvioinnin puuttumisesta voi valittaa tämän asian ratkaisun yhteydessä.

7 (183) Tässä ympäristölupamenettelyssä hankkeen vaikutukset on selvitetty lain edellyttämällä tavalla ja hankkeesta on laajasti kuultu niitä tahoja, joiden oloihin tai etuihin hanke saattaa vaikuttaa. Sijoituspaikka on otettu huomioon ympäristönsuojelulain edellyttämällä tavalla lupaharkinnassa. Asiassa ei ole tullut esille sellaisia seikkoja, että aluehallintoviraston olisi ollut tarve pyytää hakijaa täydentämään hakemustaan ympäristönsuojelulain 39 :n 2 momentin mukaisella arviointiselostuksella ja siitä yhteysviranomaisen antamalla lausunnolla. 2. Aluehallintovirastolla ei ole lupaviranomaisena toimivaltaa määrätä toiminnan keskeyttämisestä, koska ympäristönsuojelulain 181 :ssä toimivalta on säädetty kuulumaan valvontaviranomaiselle. Aluehallintovirasto ei tutki muistutuksissa ja mielipiteissä esitettyjä luvan peruuttamista koskevia vaatimuksia, koska luvan peruuttamista koskevan hakemuksen vireillepano-oikeus on ympäristönsuojelulain 91 :ssä säädetty valvontaviranomaiselle. Luvan valvonta ei kuulu lupaviranomaiselle. 3. Hakemus koskee kaivoksen käsiteltyjen jätevesien johtamisjärjestelyjen muuttamista. Kyseessä on kaivostoiminnan olennaista muuttamista koskeva asia, jonka lupaharkinnan kuuluu ympäristönsuojelulain 48 :n 4 momentin mukaisesti kattaa vain ne toiminnan osat, joihin muutos vaikuttaa ja ne ympäristöön kohdistuvat vaikutukset, joita muutoksesta aiheutuu. Tämän vuoksi toiminnan olennaista muuttamista koskevan hakemuksen käsittelyä ei ole syytä laajentaa koskemaan koko kaivostoimintaa. 4. Ympäristönsuojelulaissa ei ole säädetty ympäristöluvan hakijan kelpoisuudesta tai soveltuvuudesta taikka konkurssipesän asemasta luvan hakijana tai toiminnan harjoittajana. Myöskään hakijan tai toiminnanharjoittajan taloudellisesta asemasta tai edellytyksistä hoitaa velvoitteensa ei ole erityisiä säädöksiä. Ympäristönsuojelulain 1 luvun 5 :n 1 momentin 8 kohdassa säädetään siitä, mitä laissa tarkoitetaan toiminnanharjoittajalla. Säännöksen mukaan toiminnanharjoittajalla tarkoitetaan luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, joka harjoittaa ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavaa toimintaa tai joka tosiasiallisesti määrää toiminnasta. Talvivaara Sotkamo Oy:n konkurssipesä on oikeuskelpoisena oikeushenkilönä ja toiminnasta tosiasiallisesti määräävänä ilmoittanut jatkavansa konkurssiin asetetun kaivosyhtiön hakemusta aluehallintovirastossa. Näin ollen konkurssipesää on pidettävä asiassa laillisena hakijana ja toiminnanharjoittajana. Selvitysmenettelyssä olevaa ja valtion varoilla toimivaa konkurssipesää voidaan myös pitää kykenevänä hoitamaan ympäristölupaan liittyvät velvoitteet. Muistutuksissa ja mielipiteissä on vedottu myös siihen, ettei konkurssipesällä ole aikeita tai mahdollisuutta hakea pitkän aikavälin ympäristölupaa ja kyse on väliaikaisesta toiminnasta. Tästä aluehallintovirasto toteaa, etteivät ympäristönsuojelulain mukaiset luvat ole hakija- tai toiminnanharjoittajakohtaisia ja että toiminta voi ympäristölupaa muuttamatta siirtyä uudelle yrittäjälle. Ympäristönsuojelulaissa säädetyt ja ympäristöluvassa määrätyt velvollisuudet sitovat kulloistakin toiminnanharjoittajaa. 5. Uusien purkupaikkojen selvittämistä koskeva määräys ei tee lupaviran-

8 (183) omaista esteelliseksi ratkaisemaan uutta purkupaikkaa koskevaa ympäristölupaa. 6. Ympäristöluvanvaraisen toiminnan on perustuttava lainvoimaisiin tai täytäntöönpanokelpoisiin ympäristölupiin. Aluehallintoviraston 30.4.2014 antama päätös nro 36/2014/1, joka koskee toiminnan olennaista muuttamista ja lupamääräysten tarkistamista, ei ole lainvoimainen eikä täytäntöönpanokelpoinen. Päätöksessä on annettu määräyksiä muun muassa kaivosalueella muodostuvien jätteiden käsittelyn järjestämisestä määräaikoineen. Asian ollessa käsittelyssä Vaasan hallinto-oikeudessa, on ilmeistä, että valituksenalaisessa päätöksessä asetettuja määräaikoja ei tulla noudattamaan. Nyt käsiteltävänä oleva hakemusasia koskee kaivoksen jätevesien johtamisjärjestelyjen muuttamista. Kaivoksen jätevesien johtamisesta määrätään täytäntöönpanokelpoisessa päätöksessä nro 52/2013/1. Ympäristönsuojelulain 48 :n 4 momentin mukaan lupaharkinnan on katettava ne toiminnan osat, joihin muutos voi vaikuttaa ja ympäristöön kohdistuvat vaikutukset, joita muutos aiheuttaa. Nyt käsiteltävän oleva hakemus ei koske kaivoksella vesienkäsittelyssä muodostuvien sakkojen käsittelyä tai loppusijoittamista, joten hakemusasialla ei ole suoraa vaikutusta päätökseen nro 36/2014/1. Sakkojen sijoittamisessa tulisi noudattaa ensimmäistä, vuonna 2007 myönnettyä ympäristölupaa. Aluehallintovirasto ei pidä tämän hakemuksen käsittelyn esteenä sitä, että toiminta ei kaikilta osin vastaa täytäntöönpanokelpoista ympäristölupaa. 7. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto on 31.5.2013 antanut päätöksen nro 52/2013/1 koskien Tavivaaran kaivoksen vesien käsittelyä ja johtamista. Hakemus oli tullut vireille koskien kaivosalueelle kertyneiden ylimääräisten vesien johtamista luontoon. Päätöksessä on annettu vuosille 2013, 2014 ja 2015 ja siitä eteenpäin pitoisuus- ja kuormitusraja-arvot ympäristöön johdettaville käsitellyille jätevesille. Päätös on täytäntöönpanokelpoinen, mutta ei lainvoimainen. Päätöksessä 31.5.2013 määrätty, edellisiin vuosiin verrattuna huomattavasti pienempi sulfaatin vuotuinen kuormitusraja-arvo 1 300 t/v vuodesta 2015 eteenpäin on perustunut kaivosyhtiön itse samaan aikaan aluehallintovirastossa vireillä olleessa lupamääräysten tarkistamista koskevassa hakemuksessa esittämään arvioon aiheutuvasta sulfaattikuormituksesta. Luvan saaja on myöhemmin, muun muassa tämän hakemuksen käsittelyn yhteydessä ilmoittanut, että kyseinen kuormitustaso on perustunut ennen kipsisakka-altaan vuotoa tehtyihin arvioihin kuormitustasosta normaalin toiminnan aikana. Edellä esitetyn perusteella aluehallintovirasto toteaa, etteivät edelliset lupapäätökset ole sisältäneet kannanottoa tai arviota siitä, kuinka suuria sulfaattipäästöjä kyseisiin purkuvesistöihin enimmillään voitaisiin johtaa vuodesta 2015 lähtien. Kaivoksen toiminta ja siihen liittyvät pilaantumisriskit ovat muuttuneet edellisten päätösten antamisen jälkeen. Talvivaara Sotkamo Oy asetettiin konkurssiin syksyllä 2014. Ympäristönsuojelun kannalta tärkeiden toimien ylläpito (metallitehdas ja jätevesien käsittely-yksiköt) on ollut julkisselvityksessä ole-

9 (183) van konkurssipesän vastuulla ja näitä toimia on tehty valtion varoin. Päätöksen antohetkellä Latosuon ja Kortelammen varastoaltaiden vedenpinnat ovat olleet patoviranomaisen määrittämän HW-tason yläpuolella. Aluehallintovirasto ei pidä kuormitusrajoja koskevien aiempien lupapäätösten ja niitä koskevien valitustuomioistuimessa vireillä olevien valitusten vaikutusta sellaisena, että se estäisi tämän hakemuksen käsittelyn, kun otetaan huomioon luparatkaisujen taustasta edellä todettu ja kaivoksen olosuhteissa tapahtuneet muutokset. 8. Ympäristönsuojelulain pääsääntönä on lupa-asian ratkaisemisen ja korvauksien määräämisen samanaikaisuus. Korvauksista voidaan kuitenkin ympäristönsuojelulain 126 :n mukaan päättää erikseen, jos toiminnasta aiheutuvien vahinkojen yksityiskohtainen selvittäminen viivästyttäisi kohtuuttomasti lupaasian ratkaisua. Tällöin aluehallintovirasto voi ratkaista lupa-asian siltä osin kuin se koskee luvan myöntämistä ja siirtää asian myöhemmin ratkaistavaksi toiminnasta aiheutuvien 125 :ssä tarkoitettujen vahinkojen korvaamisen osalta. Aluehallintovirasto on 31.5.2013 antamallaan kaivoksen jätevesien varastointia, puhdistamista ja johtamista koskevalla päätöksellään nro 52/2013/1 määrännyt kaivosyhtiön aloittamaan selvityksen myönnetyn luvan mukaisesta toiminnasta aiheutuvien vesistön pilaantumista koskevien vahinkojen korvaamisesta. Asiaa käsitellään aluehallintovirastossa hakemusasiana dnro:lla PSAVI/50/04.08/2013. Tämän päätöksen mukaisesti nykyisiä purkureittejä pitkin Kalliojokeen johdettavaksi sallitut päästöt kohdistuvat samaan vaikutusalueeseen, kuin edellä mainittu päätöksessä nro 52/2013/1 määrätty selvitys. Näistä päästöistä aiheutuvien vahinkojen arviointi ja käsittely siirretään käsiteltäviksi samassa menettelyssä asiayhteyden vuoksi. 9. Ympäristönsuojelulain 47 :n mukaisesti vesien pilaantumisen vaaraa aiheuttavaa toimintaa koskeva ympäristölupahakemus sekä samaa toimintaa koskeva vesilain mukainen lupahakemus on käsiteltävä yhdessä ja ratkaistava samalla päätöksellä, jollei sitä ole erityisestä syystä pidettävä tarpeettomana. Purkuputkilinjan rakentamiseen liittyvä Jormasjoen alitus on aina luvanvarainen vesitaloushanke. Se ei ole kuitenkaan pilaantumisen vaaraa aiheuttavaan toimintaan suoraan liittyvä hanke, joka olisi käsiteltävä ja ratkaistava yhdessä käsiteltyjen jätevesien johtamista koskevan hakemuksen kanssa. Näin ollen vesitalousasia ratkaistaan tästä ympäristölupa-asiasta erillään. 10. Hakemuksessa ja sen käsittelyssä on tullut esiin toiminnan muutoksia, jotka eivät varsinaisesti liity hakemuksen tarkoittamaan jätevesien johtamiseen ensin nykyisiä purkureittejä pitkin Kalliojokeen ja myöhemmin purkuputkella Nuasjärveen. Tällaisia toimintoja ovat mm. Kuusilammen altaan muuttunut käyttötarkoitus ja käänteisosmoosilaitosten rejektin johtaminen kipsisakka-altaalle. Kyseessä olevista muutoksista ei ole ollut käytettävissä tarkempaa tietoa niiden aiheuttamista päästöistä ja niiden vaikutuksista. Nyt kyseessä oleva lupa-asia on voitu ratkaista erillään mainituista muutoksista. Näiden muutosten luvantarpeen ratkaisee valvontaviranomaisena toimiva Kainuun ELY-keskus.

10 (183) LUPARATKAISU Ympäristöluparatkaisu Aluehallintovirasto myöntää Talvivaara Sotkamo Oy:n konkurssipesälle ympäristöluvan Talvivaaran kaivoksen toiminnan olennaiseen muuttamiseen käsiteltyjen jätevesien johtamisen osalta. Lupa koskee, ellei toimintaa ole lupamääräyksistä ilmenevästi rajoitettu tai muutettu, hakemuksessa tarkoitettua käsiteltyjen jätevesien johtamista uudessa purkuputkessa Nuasjärveen tämän päätöksen liitteen 5 sivun 5 mukaiseen paikkaan. Lisäksi aluehallintovirasto myöntää Talvivaara Sotkamo Oy:n konkurssipesälle ympäristöluvan johtaa kaivosalueelta käsiteltyjä jätevesiä Oulujoen vesistöön nykyisiä purkureittejä pitkin Kolmisopen yläpuolelle vuonna 2015 Nuasjärven purkuputken käyttöönottoon saakka. Toiminnasta yleiselle ja yksityiselle kalatalousedulle aiheutuvien kalasto- ja kalastusvahinkojen ehkäisemiseksi ja kompensoimiseksi määrätään kalatalousmaksu. Luvan saaja velvoitetaan maksamaan jäljempänä ilmenevät korvaukset vesialueen omistajille kalataloudellisen tuoton alenemisesta. Toiminnasta voi aiheutua Nuasjärven ja Rehjan alueella ammattikalastajille ja kalastusmatkailuyrityksille ympäristönsuojelulain perusteella korvattavaa vahinkoa, jonka korvaamisesta on määrätty lupamääräyksessä 25. Luvan saaja velvoitetaan selvittämään tarkemmin lupamääräyksen 4 mukaisista päästöistä aiheutuvat vahingot Kalliojoen, Kolmisopen, Tuhkajoen ja Jormasjärven alueella ja asettamaan vakuus vahinkojen korvaamisesta lupamääräyksistä 26 ja 27 ilmenevästi. Ennalta arvioiden hankkeesta ei aiheudu muuta vesistöön tai sen käyttöön kohdistuvaa korvattavaa tai toimenpitein hyvitettävää vahinkoa. Ennakoimattoman vahingon varalta annetaan ohjaus. Käsiteltyjen jätevesien johtamisessa Nuasjärveen ja vuoden 2015 aikana Latosuon kautta Kalliojokeen ja edelleen Kolmisoppeen on noudatettava tässä päätöksessä annettuja määräyksiä. Muilta osin toiminnassa on noudatettava sitä koskevia lainvoimaisia tai täytäntöönpanokelpoisia ympäristö- ja vesitalouslupapäätöksiä. Käyttöoikeusratkaisu Aluehallintovirasto myöntää Talvivaara Sotkamo Oy:n konkurssipesälle pysyvän käyttöoikeuden käsiteltyjen jätevesien johtamisen kannalta tarpeellisen viemäriputken ja samaan kaivantoon asennettavan vesijohdon sekä putkilinjojen tarvitseman instrumentoinnin sekä määräyksen 9. tarkoittamien rakenteiden ja putkien rakentamista varten tarvittaviin, toiselle kuuluviin maa- ja vesialueisiin.

11 (183) Luvan saaja voi rakentamisaikana lyhytaikaisesti käyttää myös kiinteistöjen käyttöoikeusalueisiin kuulumattomia muita alueita, milloin se on rakentamisen vuoksi välttämätöntä. Luvan saajan on korvattava työnaikaisesta käyttöoikeudesta mahdollisesti aiheutuvat vahingot maanomistajille. Myönnettävä käyttöoikeus koskee seuraavia rekisteriyksikköjä: ----------------------------------------------------------------------------------------- Tilan nimi Kiinteistötunnus Käyttöoikeusala ha ----------------------------------------------------------------------------------------- Jormaskylä Korholanmäki 765-876-8-1 4,008 yhteinen alue (Nuasjärven purkuputki) Jormaskylä Korholanmäki 765-876-8-1 0,132 yhteinen alue (Jormasjoen alitus) Ahola I 765-402-105-3 0,8 Papinmäki 765-403-4-11 0,4 Tervola 765-403-4-10 0,4 Neuvola 765-402-22-33 2,1 Mikkola 765-402-30-25 0,4 Pulikka 765-402-62-3 2,1 Mäki-Tapio 765-403-1-40 0,3 Metsälä 765-402-10-12 0,4 Kaistale 765-402-4-14 0,6 Tapiola 765-402-4-9 1,0 Haapala 765-402-6-37 0,5 Koppeloharju 765-402-10-10 1,2 Mainitut kiinteistöt ja käyttöoikeusalueet on esitetty päätöksen liitteessä 5. Aluehallintovirasto ilmoittaa käyttöoikeuden myöntämisestä kiinteistörekisterin pitäjälle tämän päätöksen saatua lainvoiman. Uudet lupamääräykset Päästöt vesiin 1. Latosuon käsiteltyjen vesien varastoaltaasta purkuputkea pitkin Nuasjärveen johdettavat vedet on käsiteltävä hakemuksessa esitetyllä tai vähintään vastaavan tehoisella tavalla niin, että Latosuolta johdettavan veden sulfaattipitoisuudet alittavat virtaamapainotteisena neljännesvuosikeskiarvona ja muiden aineiden pitoisuudet virtaamapainotteisena kuukausikeskiarvona laskettuna seuraavat raja-arvot: Aine Elohopea, liukoinen Kadmium, liukoinen Alumiini, kok. Rauta, kok. Raja-arvo 1,5 μg/l 3,0 μg/l 0,5 mg/l 4,0 mg/l

12 (183) Mangaani, kok. Sulfaatti Kiintoaine, hehkutusjäännös 6,0 mg/l 4 000 mg/l 15 mg/l Yksittäisen näytteen elohopeapitoisuus (liukoinen) ei saa olla yli 5,0 μg/l, kadmiumpitoisuus (liukoinen) yli 10,0 μg/l eikä sulfaattipitoisuus yli 6 000 mg/l. Johdettavien vesien metallipitoisuuksien on alitettava jatkuvasti seuraavat rajaarvot: Aine Nikkeli, kok. Kupari, kok. Sinkki, kok. Uraani, kok. Raja-arvo 0,3 mg/l 0,3 mg/l 0,5 mg/l 10 μg/l Johdettavan veden ph on oltava 5,5 9,0. Muilta osin Nuasjärveen johdettavan veden pitoisuuksien on oltava samalla keskimääräisellä tasolla, kuin hakemuksessa on esitetty (tämän päätöksen kertoelmaosan kohta Käsitellyn veden laadun vaihtelu vuosina 2013 2014 ). Jos pitoisuudet poikkeavat hakemuksessa esitetystä olennaisesti ympäristön kannalta huonompaan suuntaan, on luvan saajan toimittava toimintaa koskevan päätöksen nro 52/2013/1 lupamääräyksen 4a edellyttämällä tavalla. 2. Kaivosalueen jätevesien käsittelyä on tehostettava määräyksen 1 tasosta siten, että 1.1.2018 lähtien Latosuon käsiteltyjen vesien varastoaltaasta purkuputkea pitkin Nuasjärveen johdettavan veden sulfaattipitoisuus on enintään 2 000 mg/l ja mangaanipitoisuus enintään 4,0 mg/l virtaamapainotteisena kuukausikeskiarvona laskettuna. Yksittäisen näytteen sulfaattipitoisuus ei saa olla yli 4 000 mg/l. 3. Latosuon käsiteltyjen vesien varastoaltaasta purkuputkella Nuasjärveen johdettavan, lupamääräysten 1 ja 2 tarkoittamien käsiteltyjen jätevesien aiheuttama yhteenlaskettu päästö vesiin saa olla purkuputken käyttöönottopäivästä lukien: Ensimmäisenä, toisena ja kolmantena 12 kuukauden jaksona: Aine Nikkeli Kupari Sinkki Mangaani Sulfaatti Natrium Raja-arvo 650 kg 100 kg 1 125 kg 36 000 kg 24 000 t 12 000 t

13 (183) Neljäntenä 12 kuukauden jaksona ja siitä eteenpäin: Aine Nikkeli Kupari Sinkki Mangaani Sulfaatti Natrium Raja-arvo 350 kg 100 kg 525 kg 15 000 kg 10 000 t 4 000 t 4. Vaasan hallinto-oikeuden välipäätöksellä nro 13/0297/1 osittain muutetun aluehallintoviraston päätöksen nro 52/2013/1 mahdollistamien päästöjen lisäksi kaivosalueelta saa vuonna 2015 johtaa Nuasjärven purkuputken käyttöönottoon asti määräyksen 1 mukaisesti käsiteltyjä jätevesiä Oulujoen vesistöön nykyisiä purkureittejä pitkin Kolmisopen yläpuolelle siten, että näistä vesistä johtamisaikana aiheutuva päästö on enintään seuraava: Aine Nikkeli Kupari Sinkki Mangaani Sulfaatti Natrium Raja-arvo 125 kg 75 kg 150 kg 9 000 kg 6 000 t 3 000 t Kolmisopen yläpuolisiin vesistöihin johdettavan käsitellyn jäteveden veden kokonaisvirtaama saa olla 15.6.2015 asti enintään 20 % ja sen jälkeen Nuasjärven purkuputken käyttöönottoon asti enintään 10 % johtamista edeltäneen Kalliojoen alaosan 7 vuorokauden keskivirtaamasta. 5. Käänteisosmoosilaitoksilta (RO) puhdistetut jätevedet voidaan johtaa suoraan nykyisiin purkuvesistöihin siten, ettei vesistöön johdettua vesimäärää lasketa mukaan tämän päätöksen mukaisiin jätevesien johtamisrajoihin. Edellytyksenä kuitenkin on, että käänteisosmoosilaitoksilta lähtevän veden sulfaattipitoisuus on enintään 200 mg/l ja että laitokset toimivat muutenkin normaalisti. Poikkeaminen ympäristölaatunormista sekoittumisvyöhykkeellä 6. Aluehallintovirasto määrää Nuasjärvellä sijaitsevan, kaivosalueen käsiteltyjen jätevesien päästölähteen ympäristön 500 metrin säteellä purkuputken suusta (noin 78,5 ha) vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista annetun valtioneuvoston asetuksen (1022/2006) 6 b :n tarkoittamaksi sekoittumisvyöhykkeeksi. Sekoittumisvyöhykkeen alueella veden liukoinen nikkeli-, kadmium- ja elohopeapitoisuus saa ylittää, asetuksessa mainitulla tavalla määritettynä, tämän päätöksen mukaan käsiteltyjen jätevesien johtamisen seurauksena mainitun asetuksen näille aineille säätämän ympäristönlaatunormin (AA-EQS ja MAC-EQS) ja luontaisen taustapitoisuuden summan. Elohopean liukoisen pitoisuuden osalta luontaisena taustapitoisuutena hyväk-

14 (183) sytään käytettäväksi hakemuksen mukainen pitoisuus 0,002 μg/l. Määrätty sekoittumisvyöhyke on esitetty päätöksen liitteessä 4. 7. Veden liukoinen kadmium- ja nikkelipitoisuus sekä ahvenen lihaksen elohopeapitoisuus eivät saa ylittää tämän päätöksen mukaisesti johdettavien käsiteltyjen jätevesien vaikutuksesta edellä olevan määräyksen 6 mukaisen sekoittumisvyöhykkeen ulkopuolella Nuasjärvessä tai alempana vesistöissä vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista annetun valtioneuvoston asetuksen (1022/2006) liitteessä 1 C) sisämaan pintavesille säädettyä ympäristönlaatunormia (AA EQS ja MAC-EQS) lisättynä luontaisella taustapitoisuudella. 8. Luvan saajan on esitettävä Kainuun ELY-keskukselle 31.10.2015 mennessä riippumattoman asiantuntijan laatima arvio alueen vesistöjen (Kalliojoki, Kolmisoppi, Tuhkajoki, Jormasjärvi, Jormasjoki, Nuasjärvi) veden liukoisen nikkelin, kadmiumin ja elohopean sekä ahvenen lihaksen elohopean taustapitoisuuksista ja siitä, ovatko ne geologisista syistä ympäröiviä muita alueita korkeampia. Luvan saaja voi hakea selvityksen perusteella aluehallintovirastolta poikkeusta asetuksessa (1022/2006) säädettyihin taustapitoisuuksiin ja samalla lupamääräyksiin 6 ja 7. Muut toimet, joilla ehkäistään, vähennetään tai selvitetään pilaantumista, sen vaaraa tai pilaantumisesta aiheutuvia haittoja 9. Luvan saajan on tehostettava käsiteltyjen jätevesien alkulaimenemista ja sekoittumista Nuasjärvessä johtamalla jatkuvasti purkuputkeen Nuasjärvestä tai muualta otettavaa vettä vähintään kaksi kertaa jätevesimäärä. Järjestelmä on otettava käyttöön viimeistään kahden kuukauden kuluessa purkuputken käyttöönotosta. Suunnitelmat määräyksen mukaisista rakenteista ja niiden käytöstä on toimitettava Kainuun ELY-keskukselle 15.6.2015 mennessä. 10. Luvan saajan on tehtävä 31.7.2016 mennessä Kainuun ELY-keskukselle ja Lapin ELY-keskukselle (kalatalousviranomainen) tässä päätöksessä määrätyn käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailun tuloksiin perustuva selvitys käsiteltyjen jätevesien sekoittumisesta, kerrostumisesta ja leviämisestä Nuasjärvessä ja Jormasjärvessä. 11. Luvan saajan on toimitettava 31.8.2017 mennessä aluehallintoviraston ratkaistavaksi selvitys käsiteltyjen jätevesien sekoittumisesta, kerrostumisesta ja leviämisestä Nuasjärvessä, aiheutuneista vaikutuksista sekä esitys toimenpiteiksi vaikutusten lieventämiseksi. Selvitykseen on sisällytettävä muun muassa esitys vaihtoehtoisista purkupaikoista vaikutustarkasteluineen ja esitys käsiteltyjen jätevesien johtamisen vuodenajoittaisesta jaksottamisesta kolmannen vuoden jälkeen. Selvityksen perusteella aluehallintovirasto voi täsmentää lupamääräyksiä tai täydentää lupaa uusilla määräyksillä esimerkiksi purkupaikan osalta. 12. Luvan saajan on laadittava liuotusprosessin toimivuuden ja hallinnan parantamista koskeva selvitys. Sen tulee sisältää muun muassa perusteellinen analyysi liotusprosessissa todettujen ongelmien syistä ja niiden ratkaisumahdollisuuksista sekä toimenpide-esitys liuotusprosessin tehostamiseksi ja ylläpi-

15 (183) tämiseksi eri tilanteissa. Selvitykseen on liitettävä yksityiskohtainen esitys ympäristön kannalta keskeisten haitallisten aineiden (mm. nikkeli, koboltti, sinkki, kupari, uraani, rauta, alumiini, metallit, rikki, natrium, mangaani) taseesta ja kulkeutumisesta prosessissa. Selvityksessä on tarkasteltava kasoihin saostuvien sakkojen (jarosiitti, yms.) pysyvyyttä ja merkitystä liuotusprosessin toimivuudelle ja mahdollisuutta saostaa sakat laitosmaisesti ennen kasoille kulkeutumista. Selvitys on toimitettava hakemusasiana aluehallintoviraston ratkaistavaksi viimeistään 29.4.2016. Selvityksen perusteella aluehallintovirasto voi täsmentää lupamääräyksiä tai täydentää lupaa uusilla määräyksillä. 13. Luvan saajan on tehtävä uusi koko kaivoksen toimintaa koskeva systemaattinen ympäristöriskinarviointi viimeistään 29.4.2016. Riskinarviointia on päivitettävä säännöllisesti ja toiminnan muutosten yhteydessä. Riskinarviointi on tehtävä luvan saajan ja teollisuuden ympäristö- ja onnettomuusriskien arviointiin ja riskienhallintaan perehtyneen asiantuntijatahon yhteistyönä. Asiantuntijatahon on oltava Kainuun ELY-keskuksen hyväksymä. Riskinarviointi tulee tehdä yleisesti käytössä olevien teollisuuden ympäristöriskien arviointia ja hallintaa koskevien ohjeiden, standardien tms. dokumenttien mukaisesti. Riskinarvioinnin perusteella on tehtävä suunnitelma havaittujen riskien pienentämiseksi. Riskinarviointi on toimitettava sen valmistuttua Kainuun ELYkeskukselle. Riskinarvioinnissa tunnistettujen poikkeus- ja häiriötilanteiden varalta on oltava toimintasuunnitelma ja -valmius. Kokonaisvaltainen riskinarviointi on uusittava kolmen vuoden välein. 14. Luvan saajan on laadittava riskinarviointiin perustuva varautumissuunnitelma, varattava tarpeelliset laitteet ja muut varusteet, laadittava toimintaohje, testattava laitteet ja varusteet sekä harjoiteltava toimia onnettomuuksia ja muita poikkeuksellisia tilanteita varten. Suunnitelma on toimitettava Kainuun ELY-keskukselle samaan aikaan riskinarvioinnin kanssa. Putkilinjojen rakentamista ja käyttöä koskevat määräykset 15. Luvan saaja saa rakentaa tämän päätöksen tarkoittaman kaivosalueelta Nuasjärveen johtavan purkuputkilinjan, vesijohdon ja niiden tarvitseman instrumentoinnin ja linjan edellyttämät muut hakemuksessa esitetyt rakenteet lupahakemuksen liitteen 7 Nuasjärven purkuputki, yleissuunnitelmaselostus liitteiden 2 6 Purkuputken suunnitelmakartta 1/5 5/5, MK 1:15 000 osoittamaan paikkaan. Purkuputken edellyttämät rakenteet on tehtävä lupahakemuksen liitteen 7, Nuasjärven purkuputki, yleissuunnitelmaselostus ja sen liitteiden 2 14 sekä hakemukseen 16.3.2015 toimitetun täydennyksen liitteiden 2a ja 2b mukaisesti. Putkilinjan käyttöalueelle saa rakentaa lisäksi määräyksen 9 mukaiset rakenteet. Ne on asennettava Nuasjärveen samanaikaisesti purkuputken kanssa.

16 (183) 16. Purkuputki ja vesijohto on asennettava linjalla olevien teiden ja rautatien alitusten kohdalla suojaputkeen. Rakentamisesta, tarkemmista rakenteista ja töiden ajankohdasta on sovittava tie- tai rata-alueen omistajan kanssa. = = = = 18. Nuasjärven vesialueella, jossa asentaminen tehdään kaivamalla putket maan alle, työalue on eristettävä ennen purkuputken asentamisen aloittamista muusta vesialueesta suojaverholla (geotekstiili). Suojaverho on asennettava ja ankkuroitava niin, että se pysyy paikoillaan aallokossa. Verhon on oltava tiiviisti kiinni rannassa ja pohjassa sekä ulotuttava pintaan saakka. Sukeltajan on tarkistettava verhon asennus ennen rakentamisen aloittamista. Suojaverho on merkittävä siten, että se on vesillä liikkuvien havaittavissa myös pimeän aikaan. Suojaverho on pidettävä koko kaivun ajan kunnossa ja verhon toiminnassa havaitut puutteet on korjattava välittömästi. Kainuun ELYkeskus voi antaa tarkentavia määräyksiä suojaverhon rakenteesta ja asentamisesta. Luvan saajan on muutenkin huolehdittava siitä, ettei työn aikana vesistön tai rannan käyttöä vaikeuteta enempää kuin tarkoitetun tuloksen saavuttamiseksi on välttämätöntä. Töiden valmistuttua suojaverho, rakennustelineet ja -jätteet on poistettava vesistöstä ja rakennuspaikoilta. Rakentamisalueet on siistittävä ja saatettava maisemallisesti asianmukaiseen kuntoon. Töiden aloittamisesta ja valmistumisesta alueilla, joille on myönnetty käyttöoikeus, on ilmoitettava kirjallisesti maanomistajalle ja Kainuun ELY-keskukselle ennen töiden aloittamista ja viipymättä niiden valmistuttua. 19. Luvan saajan on pidettävä purkuputkilinjat ja siihen liittyvät rakenteet kunnossa. Luvan saajan on haettava töiden vuoksi tarpeelliset rajamerkkien siirtoa ja rajankäyntiä koskevat toimitukset ja maksettava niistä aiheutuvat kulut. 20. Talvisin purkuputken pään kohta Nuasjärvessä on merkittävä heikon jään aiheuttaman vaaran välttämiseksi Kainuun ELY-keskuksen kanssa sovittavalla tavalla. Vedenottoputki on varustettava tarvittavalla välppärakenteella. Talvisin laimennusveden ottopaikan kohta on merkittävä heikon jään aiheuttaman vaaran välttämiseksi ELY-keskuksen kanssa sovittavalla tavalla. Tarkkailu- ja raportointimääräykset 21. Luvan saajan on toteutettava tässä päätöksessä tarkoitettua jätevesien johtamista koskeva käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu hakemuksen kohdan 7 Tarkkailu ja raportointi tarkkailusuunnitelman periaatteiden ja suuntaviivojen mukaisesti. Esitettyä tarkkailusuunnitelmaa on täydennettävä niin, että se

17 (183) täyttää tässä lupamääräyksessä mainitut sekä tämän päätöksen liitteen 2 vaatimukset. Päätöksen edellyttämät täydennykset sisältävä yksityiskohtainen jätevesien käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailusuunnitelma on toimitettava Kainuun ELYkeskuksen hyväksyttäväksi viipymättä. Yksityiskohtainen kalataloustarkkailusuunnitelma on vastaavasti toimitettava Lapin ELY-keskuksen hyväksyttäväksi. ELY-keskukset voivat tarvittaessa tarkentaa tarkkailuohjelmien sisältöä ja tarkkailujen raportointiin liittyviä määräyksiä. Latosuon varastoaltaasta Nuasjärveen johdettavan käsitellyn jäteveden käyttöja päästötarkkailun vesimäärän ja veden laadun mittauksen on oltava niin säännöllistä ja monipuolista, että johdettavan veden laatu ja sen vaihtelut sekä Nuasjärveen johdettavat ainemäärät saadaan luotettavasti ja yksiselitteisesti mitatuiksi. Jätevesien vaikutustarkkailu (vesistö- ja kalataloustarkkailut) on tehtävä niin monipuolisesti ja laaja-alaisesti, että toiminnan ympäristövaikutuksista ja vaikutusalueen laajuudesta saadaan kattava ja luotettava tieto. Tarvittaessa tarkkailualuetta on laajennettava ja tarkkailutiheyttä lisättävä viipymättä. Vaikutustarkkailut tulee tehdä riippumattomien tahojen toimesta. Poikkeustapauksissa luvan saaja voi osallistua vaikutustarkkailun näytteiden ottamiseen ja muuhun kenttätoimintaan, mikäli Kainuun ELY-keskus tai Lapin ELY-keskus katsoo menettelyn perustelluksi. Päätöksen mukainen jätevesien käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu on toteutettava osana voimassa olevaa Talvivaaran kaivoksen käyttö-, päästö- ja käyttötarkkailua. Tarkkailujen tulokset ja vuosiraportit on toimitettava heti niiden valmistuttua Kainuun ja Lapin ELY-keskuksille, Sotkamon kunnan ja Kajaanin kaupungin ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomaisille sekä Säteilyturvakeskukselle. Kalatalousmaksu 22. Luvan saajan on maksettava kalatalousviranomaiselle (Lapin ELY-keskus) 75.000 euron suuruinen kalatalousmaksu vuonna 2015, 60.000 euron suuruinen vuotuinen kalatalousmaksu vuosina 2016 2018 sekä 35.000 euron suuruinen vuotuinen kalatalousmaksu vuodesta 2019 lähtien. Kalatalousmaksu on käytettävä tässä päätöksessä tarkoitettujen jätevesien johtamisesta kalastukselle sekä kalastolle ja rapukannalle aiheutuvien vahinkojen ehkäisemiseksi Oulujoen vesistöalueella erityisesti Nuasjärvessä ja Rehjassa. Maksua voidaan käyttää kalanpoikasten ja pyyntikokoisten kalojen istutuksiin, kalojen elinympäristöjen hoitoon ja kunnostuksiin, ammatti- ja virkistyskalastusta helpottaviin toimenpiteisiin haittojen ilmenemisalueella ja sen läheisyydessä sekä muihin tarkoituksenmukaisiin kalastusta, kalantuotantoa, saaliin arvoa ja saaliin hyödyntämistä edistäviin toimenpiteisiin. Lisäksi maksua voidaan käyttää näiden toimenpiteiden suunnitteluun ja tuloksellisuuden seurantaan.

18 (183) Kalatalousmaksu on suoritettava kalatalousviranomaiselle vuosittain sen määräämänä ajankohtana. Luvan saajan on toimitettava esitys kalatalousmaksun käyttösuunnitelmaksi kalatalousviranomaisen vahvistettavaksi sen määräämänä ajankohtana. Tarvittavien toimenpiteiden joutuisaksi käynnistämiseksi luvan saajan on oltava yhteydessä kalatalousviranomaiseen heti tämän päätöksen antamisen jälkeen. Käyttöoikeuskorvaukset, korvattavat vahingot ja niiden selvittäminen 23. Luvan saajan on maksettava myönnetyistä käyttöoikeuksista päätöksen liitteenä 3 olevan korvausluettelon mukaiset kertakaikkiset korvaukset. Mikäli puuston määrä on metsänhakkuun tai muun syyn vuoksi vähentynyt korvauslaskelman perusteena olevasta määrästä alueilla, joita myönnetty käyttöoikeus koskee, korvausta saadaan vähentää puuston määrän vähennystä vastaavasti. 24. Luvan saajan on maksettava Jormaskylän kalaveden osakaskunnalle (Jormaskylä-Korholanmäki, yhteinen alue 765-876-8-1) ja Nuaskylän kalaveden osakaskunnalle (Nuasjärven jakokunta, 765-405-876-2) korvausta päästöistä aiheutuvan kalataloudellisen tuoton menetyksestä kummallekin osakaskunnille erikseen 6.870 euroa vuodessa käsiteltyjen jätevesien johtamisen neljänä ensimmäisenä vuotena ja tämän jälkeen 2.750 euroa vuodessa Vuoden 2015 korvaus on maksettava ennen käsiteltyjen jätevesien johtamisen aloittamista (eräpäivä). Tämän jälkeen korvaus on maksettava vuosittain tammikuun loppuun mennessä. Eräpäivän jälkeiseltä ajalta korvauksille on maksettava viivästyskorkoa, joka on korkolain 12 :ssä tarkoitettu viitekorko lisättynä seitsemällä prosenttiyksiköllä. 25. Toiminnasta ammattikalastajille ja kalastusmatkailuyrityksille mahdollisesti aiheutuvista vahingoista on pyrittävä sopimaan. Luvan saajan on 31.5.2017 mennessä pantava aluehallintovirastossa vireille ammattikalastajille ja kalastusmatkailuyrityksille Nuasjärven ja Rehjan alueella aiheutuvien vahinkojen korvaamista koskeva asia, ellei niiden korvaamisesta sovita. Hakemukseen on liitettävä tarkkailuihin perustuva selvitys purkuputken vaikutuksista ja arvio aiheutuneista vahingoista sekä vahingonkärsijäkohtainen korvausesitys. 26. Luvan saajan on tehtävä aluehallintovirastolle selvitys tämän päätöksen lupamääräyksen 4 mukaisien käsiteltyjen jätevesien johtamisesta aiheutuvista vahingoista. Selvitykseen on liitettävä tarkkailutuloksiin perustuvat tiedot jätevesien vaikutuksista sekä kiinteistöselvitys Tuhkajoen, Jormasjärven ja Jormasjoen vesialueista ja rantatiloista. Kiinteistökohtaisesta selvityksestä on käytävä ilmi kiinteistöjen omistus, pinta-ala, maankäyttö, vakinaisten ja vapaa-ajan asukkaiden määrä, rakennukset, vedenhankinta, rannan ja vesistön käyttö, vuokraustoiminta, sekä vedenkäyttöä koskevat ympäristö- ja terveysviranomaisten suositukset. Lisäksi on esitettävä selvitys Jormasjärven alueen ammattikalasta-

19 (183) jista ja heille tämän päätöksen mukaisesta jätevesien johtamisesta mahdollisesti aiheutuvista taloudellisista menetyksistä. Selvitys on toimitettava aluehallintovirastolle 3.8.2015 mennessä. 27. Luvan saajan on 15.5.2015 mennessä asetettava Pohjois-Suomen aluehallintovirastolle (Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue) 100.000 euron suuruinen hyväksyttävä vakuus toiminnasta aiheutuvien, lupamääräyksen 26 tarkoittamien vahinkojen korvaamisesta. Vakuuden vapauttamisesta päättää aluehallintovirasto ympäristönsuojelulain mukaisena lupaviranomaisena. TOIMINNAN ALOITTAMINEN MUUTOKSENHAUSTA HUOLIMATTA Lupapäätöksen mukainen toiminta voidaan aloittaa tätä päätöstä noudattaen muutoksenhausta huolimatta. Luvan saajan on ennen toiminnan aloittamista asetettava 260.000 euron suuruinen vakuus ympäristön saattamiseksi ennalleen lupapäätöksen kumoamisen tai muuttamisen varalle. Määrätty vakuus on asetettava joko a) omavelkaisena pankkitakauksena, jonka edunsaajana on Pohjois-Suomen aluehallintovirasto tai b) pankkitalletuksena, josta on toimitettava Pohjois-Suomen aluehallintovirastolle talletustodistus kuittaamattomuussitoumuksella Pohjois-Suomen aluehallintoviraston hyväksi. Päätöksen saatua lainvoiman luvan saaja voi hakea erillisellä hakemuksella Pohjois-Suomen aluehallintovirastolta vakuutta palautettavaksi. OHJAUS ENNAKOIMATTOMIEN VAHINKOJEN VARALLE Vahingonkärsijä voi hakea luvanhaltijalta korvausta ennakoimattomasta vesistön pilaantumisesta aiheutuvasta vahingosta. Hakemus tulee tehdä aluehallintovirastolle. Ennakoimatonta vahinkoa koskevan korvaushakemuksen yhteydessä voi esittää myös luvasta poiketen aiheutetun vahingon korvaamista koskevan vaatimuksen. RATKAISUN PERUSTELUT Liuotusprosessin toiminta ja kaivoksen vesitaseen hallinta Prosessin toiminta Talvivaaran kaivoksen toiminta perustuu malmin kasaliuotukseen ja metallien talteenottoon saatavasta liuoksesta. Liuotuskasojen ja metallien talteenottolaitoksen välinen liuoskierto on tarkoitettu suljetuksi siten, että talteenottolaitoksella tapahtuvien saostusprosessien jälkeen paluuliuos (raffinaatti) palautetaan takaisin käytettäväksi liuotuskasoilla. Suljettu kierto on toiminnan ja ympäristöriskien hallinnan kannalta hyvin olennainen asia.

20 (183) Prosessille on tyypillistä, että liuoskierron nesteet sisältävät runsaasti ympäristölle haitallisia aineita ja että siihen kuuluu laajoja säävaikutuksille alttiita alueita. Toiminnasta aiheutuva ympäristön pilaantuminen ja sen vaara ovat suoraan sidoksissa liuotusprosessin toimintaan ja siihen liittyvään vesitaseen hallintaan. Välitön yhteys näiden asioiden välillä on nähtävissä useissa kaivoksen ongelmissa. Esimerkiksi ennen kipsisakka-altaan vuotoa liuoskierrosta jouduttiin poistamaan liuosprosessin toiminnan turvaamiseksi raffinaattiliuosta luvan vastaisesti kipsisakka-altaaseen, mikä oli yksi onnettomuuden aiheuttanut tekijä. Pohjois-Suomen aluehallintoviraston aiemmin antamien kaivoksen toimintaa koskevien päätösten nro:t 52/2013/1 ja 36/2014/1 perusteluissa on selvästi todettu, ettei toiminta ole toteutunut ensimmäisessä ympäristölupapäätöksessä edellytetyllä tavalla. Näiden lupaprosessien aikana on pyritty saamaan tietoa prosessin toiminnasta. Saatujen tietojen puutteellisuuksien vuoksi mainituissa päätöksissä on annettu useita lupamääräyksiä ja selvitysvelvoitteita liuotusprosessin ja vesitaseen hallintaan liittyen. Aiempien lupaprosessien yhteydessä Talvivaara Sotkamo Oy ei ole toimittanut täsmällisiä tietoja vedoten niihin liittyvään liikesalaisuuteen. Muun muassa päätöksestä 36/2014/1 tehdyssä valituksessa Talvivaara Sotkamo Oy on todennut seuraavaa: Valituksen kohteena oleva lupapäätös sisältää useita määräyksiä, joissa edellytetään hyvin yksityiskohtaisen, Talvivaaran tuotantoprosesseja koskevan tiedon toimittamista valvovalle viranomaiselle tai muille tahoille. Kyseiset lupamääräykset edellyttävät liikesalaisuuksien tai jopa sisäpiirintiedon toimittamista viranomaisille. Talvivaaran toiminnasta aiheutuvien ympäristövaikutusten riittäväksi seuraamiseksi valvova viranomainen tarvitsee tiedon toiminnasta aiheutuvien päästöjen määristä, pitoisuuksista ja muista ominaisuuksista (esimerkiksi haihtuvuus ja liukenevuus). Sen sijaan yksityiskohtainen prosessin toimintaa koskeva tieto ei ole valvovalle viranomaiselle tarpeen, vaan ainoastaan aiheuttaa riskin Talvivaaran olennaisimpien liikesalaisuuksien paljastumisesta. Tämän tyyppisiksi lupamääräyksiksi on katsottu mainitun päätöksen lupamääräykset 11, 12, 18, 38 ja 110. Edelleen valituksessa on todettu: Talvivaara on käyttänyt satoja miljoonia euroja prosessinsa kehittämiseen ja sen käyttäytymisen mallintamiseen. Näillä investoinneilla saavutettu tieto on Talvivaaran biokasaliuotukseen ja sulfidisaostukseen perustuvaan teknologiaan nojaavan liiketoiminnan ja siten Talvivaaran liikesalaisuuksien ydin. Edellä mainittujen lupamääräysten mukaiset selvitykset ja raportoinnit paljastaisivat Talvivaaran käytössä olevan sulfidisaostuksen, uraanin talteenottomenetelmän ja bioliuotuksen yksityiskohdat, jotka ovat liikesalaisuuksia ja siten salassapidettäviä. Tämän asian käsittelyn yhteydessä aluehallintovirasto on pyrkinyt edelleen useita kertoja saamaan luvan hakijalta tarkempaa tietoa ympäristön pilaantumisen vaaran arvioinnin kannalta tärkeistä asioista, erityisesti liuosprosessin toiminnasta ja siihen liittyvästä vesienhallinnasta. Talvivaara Sotkamo Oy:n konkurssin jälkeen asiassa on saatu uutta ja täsmällisempää tietoa prosessin toiminnasta ja siinä olleista ongelmista.

21 (183) Hakijan esittämiä tietoja prosessin toiminnasta Malmin louhinnan, murskauksen ja kasauksen osalta ei ole pysyvästi päästy suunnitellulle 1,5 Mt:n kuukausitasolle. Keskeisenä ongelmana on koko toiminnan ajan ollut ensimmäisen vaiheen kasojen purkuongelmat. Alkuvaiheessa, kun ensimmäisen vaiheen liuotuskasojen kasojen purkua ei vielä tehty, rajoitti murskaamon ongelmat kasattavan malmin määrää. Malmin louhinnan ja käsittelyn tavoitekapasiteetti on kuitenkin saavutettu vuoden 2013 louhintajaksolla. Kasojen purkuongelmista johtuen nykyisillä kuljetinjärjestelmillä ei ole saavutettu tarvittavaa kapasiteettia. Purkukapasiteetti on rajoittanut myös uuden malmin kasausta, millä on merkitys tuotettuun nikkelimäärään tietyllä viiveellä. Ensimmäisen vaiheen kasasta siirrettävän malmin kuljetuksessa on jouduttu käyttämään maansiirtokalustoa, jotta lähelle tavoitetasoa olisi päästy. Kasojen kovettuminen on vaikeuttanut sopivan purkukaluston löytämistä. Näiden seikkojen vuoksi kasojen kasaamisen ja purkamiseen käytetyt ajat ovat vaihdelleet huomattavasti, mikä on hankaloittanut liuosprosessin hallintaa. Kasatun materiaalin nikkelipitoisuuteen on kasauskapasiteetin lisäksi alettu kiinnittämään enemmän huomiota vasta vuonna 2013, jolloin tuotannonsuunnittelua tehostettiin. Tätä ennen kasalla kuukausitasolla syötettyjen nikkelitonnien määrä on vaihdellut merkittävästi. Liuotusprosessissa malmin sisältämä magneetti- ja rikkikiisu hapettuvat ja liukenevat, kuten myös arvometalleja sisältävät mineraalit. Prosessissa liuotuskasalle saostuu huomattavia määriä yhdisteitä, kuten götiittiä, rautasulfaattia, jarosiittia ja kipsiä. Saostuminen poistaa liuoskierrosta mm. rautaa, rikkiä ja natriumia. Arvometallien liukenemista pääosin rajoittava tekijä on liuotusolosuhteet, ei kasalle saostuvat suolat. Raudan saostuminen kasalle osoittaa, että hapetus toimii. Ensimmäisen vaiheen liuotuksessa on kuitenkin jääty selkeästi alkuperäisestä saantitavoitteesta. Ensimmäisen vaiheen lohkojen saannit ovat nikkelin osalta jääneet tasolle 20 40 % useilla lohkoilla. Ensimmäisessä ympäristölupahakemuksessa nikkelin saantoprosentiksi ensimmäisen vaiheen liuotuksessa esitettiin 85 %. Parhaimmillaan saantoprosentti on ollut lohkolla 3 (1. kierros) ja lohkolla 4 (1. kierros) 70 80 % nikkelistä. Ongelmien vuoksi toisen vaiheen liuotukseen on siirtynyt enemmän arvometalleja sisältävää malmia, kuin suunniteltu. Tämän johdosta toisen vaiheen liuotuksen liuotusolosuhteita (ilmastus) on tehostettu. Prosessin kokonaissaanto tällä hetkellä on 65 70 %. Ensimmäisen vaiheen kasojen siirtäminen toisen vaiheen liuotukseen aloitettiin vuonna 2011 eli ensimmäiset osat ovat saavuttaneet lopullisen liuotusaikatavoitteen. Prosessissa on arvoaineista liuennut lähinnä nikkeli ja sinkki. Koboltin ja erityisesti kuparin liukeneminen on ollut vähäistä. Malmin sisältämä uraani sen sijaan liukenee helposti, kuten myös mangaani. Toimintaa ei ole pystytty aina järjestämään liuotusprosessin optimiolosuhteiden mukaisesti. Vesitaseen hallinnan ongelmat ovat näkyneet liuoskierrosneste- ja kastelumäärissä. Vuoden 2014 aikana uusimmilta lohkoilta 1 ja 4 on poistettu liuosta (nikkeliä) yhtiön kassatilanteen varmistamiseksi huomattavasti enemmän kuin optimiliuotus vaatisi. Kun nikkeliä on poistettu enemmän kuin kasoilla on liuennut, on tästä aiheutunut pitoisuuksien laskeminen vuoden 2014 aikana. Uusien lohkojen 1 ja 4 liuospitoisuudet ovat laskeneet vuoden 2014 aikana tasolta 1,5 1,8 g/l nikkeliä tasolle 0,7 g/l nikkeliä.

22 (183) Metallitehtaan käyttöaste on saatu nostettua vuonna 2014 hyvälle, normaalille teolliselle toiminnalle tyypilliselle tasolle. Ilman konkurssista johtunutta marraskuun seisokkia käyntiaste on ollut 93,4 %. Metallitehtaan toiminnassa alkuvuosina havaitut ongelmat ja pullonkaulat on saatu poistettua. Metallitehdas pystyy käsittelemään tarvittavan sisäänvirtaavan liuosmäärän. Metallitehtaalla on tuotettu nikkeliä parhaimmillaan vajaa 2 000 tonnia kuukaudessa. Pysyvämmin tuotanto on ollut tasolla 1 000 1 250 t/kk nikkeliä, mikä on selvästi alle alkuperäisten suunnitelmien. Vuonna 2014 nikkelin vuorokausisaanto viimeisimmän osaamisen perusteella kasatuista ja käytetyistä ensimmäisen ja toisen vaiheen kasoista (ensimmäisen vaiheen liuotuksessa vain 1,5 lohkoa käytössä) on ollut noin 2,5 kk jakson tasolla 40 50 t/vrk nikkeliä ja kokonaisuudessaan noin 7 kk jakson yli 30 t/vrk. Luvan saajan näkemyksen mukaan uusin perustein käytettäessä ja kaikkien neljän ensimmäisen vaiheen lohkon ollessa käytössä, on toiminnassa mahdollista saavuttaa tavoitteellinen 30 000 t/v nikkelituotanto. Malmin louhinnan ja käsittelyn keskeytyksen vuoksi on liuoskasojen ja niiltä tulevan liuoksen lämpötila laskenut. Ensimmäisen vaiheen liuotuksen lohkojen 2 ja 3 ulostulevan nesteen lämpötila on lähellä ulkoilman lämpötiloja. Myös lohkoilla 1 ja 4 liuoslämpötilat ovat laskeneet selvästi. Prosessin jäätyminen on todennäköistä talvella 2015 2016, jos louhintaa ei aloiteta. Prosessin toiminnan varmistamiseksi on olennaista, että liuotukseen syötettävän malmiagglomeraatin laatu (raekoko, kosteus, pitoisuus ja mineralogia) saadaan kohdalleen, kasataan ja puretaan riittävällä kapasiteetilla, rakennetaan kasat (ilmastus, pohjarakenne ja kastelujärjestelmä) laadukkaasti ohjeiden mukaan, käynnistetään kasat suunnitelmallisesti ja viipymättä, varmistetaan olosuhteiden pysyminen liuotukselle suotuisana sekä seurataan prosessia ja tehdään tarvittaessa muutoksia. Lupaviranomaisen näkemys prosessin toiminnasta Edellä mainittujen tietojen perusteella kaivoksen prosessit ovat ajoittain toimineet suunnitellusti, mutta kaikissa prosessivaiheissa on ollut ongelmia. Talvivaara Sotkamo Oy:n konkurssin ja sitä edeltäneen heikon rahoitustilanteen vuoksi ei toiminnassa ole korjaustoimenpiteidenkään jälkeen kuitenkaan pystytty täysin osoittamaan, että kokonaisuutena kaikki osaprosessit on saatavissa toimimaan tasaisesti ja luotettavasti yhtä aikaa siten, että toiminnan jatkaminen on taloudellisesti kannattavaa. Malmin louhinnan ja käsittelyn sekä metallitehtaan osalta voidaan kuitenkin katsoa riittävän luotettavasti osoitetuksi, että nämä osaprosessit toimivat suunnitellulla tasolla. Ympäristön pilaantumisen vaaran sekä koko toiminnan kannalta keskeisen malmin liuotusprosessin osalta on kuitenkin edelleen epävarmaa, saadaanko liuotusta toimimaan alkuperäisen suunnitelman ja taloudellisen kannattavuuden edellyttämällä tasolla, mikä on myös edellytys sille, että kaivoksen ympäristönsuojeluun liittyviä asioita voidaan hoitaa laadukkaasti ja kehittää niitä edelleen siten, että ympäristön pilaantumista voidaan edelleen vähentää.