Yhdessä kohti tulevaa

Yhdessä kohti tulevaa enorssi enorssi e NORSSI enorssi enorssi 2OOO 2O15 enorssi-verkoston juhlakirja Toimittanut: Sanna Isopahkala

Yhdessä kohti tulevaa enorssi-verkoston juhlakirja Toimittanut Sanna Isopahkala Kirjoittajat Mikko Horila, Ulla Ilomäki-Keisala, Sanna Isopahkala, Timo Lappi, Armi Mikkola, Marita Mäkinen, Aulis Pitkälä, Mikko Ripatti, Olli-Pekka Salo, Katarina Stenberg, Juha Ståhlberg, Pirita Talikka ja Vesa Toivonen Kustantaja enorssi-verkosto enorssi enorssi enorssi enorssi enorssi

Taitto: Reeta Hakala Painopaikka: LaserMedia, 2O15

Saatteeksi Suomalainen peruskoulu ja opettajankoulutus tunnetaan hyvästä tasosta. Yksi tärkeä osa opettajankoulutusta on ohjattu opetusharjoittelu, joka pääosin tapahtuu yliopistojen kouluilla eli harjoittelukouluilla. Suomen harjoittelukoulujen yhteistyöverkosto eli enorssi-verkosto perustettiin vuonna 2000. Jo sitä ennen harjoittelukoulut tekivät merkittävää yhteistyötä. 15 vuoden aikana enorssin toiminta on laajentunut huomattavasti ja vakiinnuttanut asemansa opetuksen, koulutuksen ja ohjauksen asiantuntijaverkostona. Viime vuosina yksi enorssi-verkoston merkittävimmistä työpanoksista on ollut OPS2016-prosessin jalkauttaminen kentän kouluihin. Tästä prosessista, muista hankkeista sekä normaalikoulujen jatkuvasta tutkimus-, kokeilu- ja kehittämistoiminnasta kerrotaan tässä julkaisussa. enorssi-verkoston 15-vuotisjuhlan kunniaksi olen koonnut tähän juhlajulkaisuun tekstejä verkoston eri vaiheista ja työmuodoista. Erityisen iloinen olen tärkeimpien yhteistyökumppaneidemme tervehdyspuheenvuoroista. Näistä teksteistä kuultaa lämmin arvostus enorssi-verkoston sinnikästä ja määrätietoista työtä kohtaan. Kiitän koko sydämestäni kaikkia kirjaan kirjoittaneita henkilöitä sekä oikolukijoita rehtori, FM Jyrki Korkkia ja lehtori, FT Marko van den Bergiä. Kiitos myös enorssi-verkoston TutKoKe-työryhmälle avusta ja tuesta kirjan suunnittelu- ja valmisteluvaiheissa. Oli ilo olla dokumentoimassa enorssi-verkoston historiaa ja nykyisyyttä. Onnea ja menestystä verkoston työhön nyt ja tulevaisuudessa! Sanna Isopahkala, KM lehtori, Tampereen yliopiston normaalikoulu

Sisällys 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1O 11 12 13 Tervehdys opetusministeriöstä ARMI MIKKOLA Tervehdys Opetushallituksesta AULIS PITKÄLÄ Harjoittelukouluverkosto eilen, tänään ja huomenna TIMO LAPPI, VESA TOIVONEN JA MIKKO RIPATTI Harjoittelukoulujen esittely Normaalikoulu - kasvatustehtävä neljän tien risteyksessä MARITA MÄKINEN Harjoittelukoulujen tutkimus-, kokeilu- ja kehittämistoiminta OLLI-PEKKA SALO e-norssi-verkoston ohjaajakoulutus SANNA ISOPAHKALA Valtakunnallinen harjoittelupalaute SANNA ISOPAHKALA OPStuki 2O16 ja LPstöd 2O16 ULLA ILOMÄKI-KEISALA Tieto- ja viestintätekniikan verkostoyhteistyö harjoittelukouluissa MIKKO HORILA Opettajaidentiteetti opettajankoulutuksen ytimessä KATARINA STENBERG Harjoittelukouluverkostosta voimaa norssiopen arkeen JUHA STÅHLBERG Normaalikoulut jättävät jälkensä opiskelijoihin PIRITA TALIKKA 7 1O 13 3O 42 49 58 62 7O 77 88 94 96

1 Tervehdys opetusministeriöstä ARMI MIKKOLA Mahdollisuuksien matkalla Harjoittelukoulujen yhteistyöverkosto on kulkenut pitkän matkan kehittyessään monipuoliseksi opettajien perus- ja täydennyskoulutuksen toimijaksi. Alkuvaiheessa enorssi keskittyi erityisesti tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön kehittämiseen, mutta toiminta on sittemmin sisällöllisesti laajentunut. Verkoston kasvua ja voimistumista on ollut ilo seurata. Koulutyön ohella harjoittelukouluilla on erityistehtävänä järjestää, tutkia ja kehittää opettajankoulutukseen kuuluvaa ohjattua harjoittelua. Tätä tehtävää varten koulujen yhteistyöverkosto enorssi on luonut monia merkittäviä tukimuotoja. Ohjaajakoulutuksen järjestäminen, valtakunnalliset tapahtumat, harjoittelua käsittelevien tutkimusartikkeleiden vuosikirjat, erilaiset teemasivustot ja ohjauksessa käytettävien aineistojen julkaiseminen ovat hyviä esimerkkejä niistä. Erittäin onnistunut ratkaisu on se, että harjoittelukoulut kokoavat säännöllisesti valtakunnallista palautetta ohjatusta harjoittelusta ja julkaisevat tulokset koulujen yhteistyöverkoston, enorssin, verkko- 7

enorssi - 2O15 sivuilla. Avoin toimintatapa mahdollistaa sen, että kaikki opettajankoulutuksesta kiinnostuneet voivat saada tietoja ohjatun harjoittelun tilanteesta opiskelijoiden näkemyksien valossa. Tällaisen avoimen ja läpinäkyvän opiskelijapalautteiden käsittelytavan toivoisi yleistyvän yliopistoissa laajemminkin. Valtakunnallinen harjoittelupalaute osoittaa opiskelijoiden olevan hyvin tyytyväisiä saamaansa ohjaukseen. Sitä pidetään ammattitaitoisena ja osaavana. Ohjatun harjoittelun koetaan tukeneen ja vahvistaneen opettajan asiantuntijuuden kehittymistä ja antaneen hyvät perusopetustaidot opetuksen suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin sekä työtapojen monipuoliseen käyttöön. Lähes kaikki vastaajat arvioivat osaavansa hyödyntää teknologiaa opetuksessa. Palaute osoittaa myös kehittämiskohteita. Kaikki opettajaksi opiskelevat eivät saa riittävästi ohjausta erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden ja oppilashuollon kysymyksissä. Myös opettajan interkulttuurinen osaaminen kaipaa vahvistusta harjoittelussa. Harjoittelukoulut ovat lunastaneet niihin kohdistuneet yhteistyöodotukset monin eri tavoin. Verkosto toimii aktiivisesti yhteistyössä ympäristönsä kanssa. Laaja opetussuunnitelmakoulutus, lukuisat täydennyskoulutustapahtumat ja kehittämishankkeet tiivistävät jatkuvasti harjoittelukoulujen yhteistyötä kunnallisen koulutoimen kanssa. Koulujen osaamisella on kysyntää. Tulevaisuudessa harjoittelukoulut voisivat toimia myös tärkeinä täydennyskoulutuksen tarjoajina. Tämä olisi omiaan vahvistamaan opettajien perus- ja täydennyskoulutuksen sisällöllisen jatkumon kehittymistä. Näin varmistetaan, että opettajat saavat tarvitsemaansa tukea työuransa eri vaiheissa. 8

TERVEHDYS OPETUSMINISTERIÖSTÄ Tutkimusperustaisen opettajankoulutuksemme kehittäminen edellyttää, että myös opetusharjoittelu on aktiivisen tutkimuksen kohteena. On tärkeätä, että harjoittelukoulut yhteistyössä opettajankoulutuslaitoksien ja ainelaitoksien kanssa lisäävät ohjatun harjoittelun tutkimusta. Näin luodaan tulevaisuuden edellytyksiä laadukkaalle opettajankoulutukselle. Kiitän lämpimästi kaikkia teitä, jotka annatte aikaanne ja asiantuntemustanne harjoittelukouluverkoston vahvistamiseksi. Toivotan onnea ja menestystä sille mahdollisuuksien matkalle, jonka ohjatun harjoittelun kehittämistyö tulevaisuudessa tarjoaa. Opetusneuvos Armi Mikkola Opetus- ja kulttuuriministeriö 9

enorssi - 2O15 2 Tervehdys Opetushallituksesta AULIS PITKÄLÄ enorssi-verkosto tärkeä yhteistyökumppani ja merkittävä voimavara Suomalaista opettajankoulutusta arvostetaan kansainvälisesti ja sen katsotaan olevan merkittävä tekijä suomalaislasten ja -nuorten hyvään menestykseen erilaisissa oppimista mittaavissa kansainvälisissä arvioinneissa. Osaavat ja työhön sitoutuneet opettajat ovat koulutusjärjestelmämme keskeinen voimavara ja laadun tae. Opettajankoulutus luo perustaa osaamiselle, oppimiselle ja opettamiselle. Opetusharjoittelu on keskeinen osa opettajankoulutusta. Suomalaisessa opettajankoulutuksessa merkittävä osa opetusharjoittelusta on tapahtunut harjoittelukouluissa. Opetusharjoittelu tukee opiskelijan kasvua työtään tutkivaksi ja kehittäväksi asiantuntijaksi sekä pyrkii antamaan vastavalmistuneille opettajille riittävät työelämävalmiudet. Opettajan työ on muuttunut merkittävästi viimeisen vuosikymmenen aikana ja tarve opettajankoulutuksen uudistumiselle ja opetustoimen henkilöstön osaamisen kehittämiselle on jatkuva. Opettajat joutuvat käsittelemään yhä enemmän vaikeasti määriteltäviä, arvosidonnaisia ja monimerkityksellisiä kysymyksiä. 10

TERVEHDYS OPETUSHALLITUKSESTA Asiantuntijuuden kasvu ei tapahdu niinkään yksilön sisäisenä prosessina kuin osallistumisen ja yhdessä oppimisen kautta työyhteisössä ja verkostoissa. Yliopistojen harjoittelukoulujen enorssi-kehittäjäverkosto on toiminut valtakunnallisena verkostona oppimisen ja opettamisen kehittämiseksi. Verkostomainen työskentely on mahdollistanut tehokkaamman tavan osallistua koulutuksen kehittämiseen valtakunnallisesti. Vertaisoppiminen, ideoiden ja kokemusten jakaminen sekä kaikkia hyödyttävien käytäntöjen kehittäminen ovat tuoneet synergiaetua. Verkostomaisessa lähestymistavassa on voitu yhdistää norssien, Opetushallituksen, yliopistojen ja kuntien tutkimus-, kehittämis- ja koulutustoimintaa. Erityisen kiitoksen enorssi-verkosto ansaitsee OPS2016-prosessiin osallistumisesta. Se on osoittanut olevansa aito ja luotettava kehittäjäverkosto myös opetussuunnitelmatyössä. Harjoittelukoulujen opettajat ovat osallistuneet aktiivisesti uusien opetussuunnitelmien laadintaan, kouluttaneet opettajia ympäri Suomea vastaamaan uuden opetussuunnitelman mukanaan tuomiin haasteisiin sekä toimineet paikallisen opetussuunnitelmatyön tukiorganisaationa. Tämä yhteistyö on ollut merkittävää Opetushallituksen ja aluehallintovirastojen kanssa. enorssi-verkosto on tällä hetkellä ja toivottavasti myös tulevaisuudessa Opetushallitukselle tärkeä yhteistyökumppani ja merkittävä voimavara. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus 11

enorssi - 2O15 12

3 enorssi-verkosto eilen, tänään ja huomenna TIMO LAPPI, VESA TOIVONEN, MIKKO RIPATTI enorssin alkuvaiheita (2OOO 2OO4) Timo Lappi Harjoittelukouluissa oli 1990-luvun loppupuolella menossa hankkeita, joissa luotiin pohjaa verkostoyhteistyöhön. Yksi sysäys verkostoitumiselle oli tieto- ja viestintätekniikan hyödyntäminen opetuksessa. Harjoittelukoulujen toimintaa ja opetusharjoitteluja tuli kehittää. Verkostoitumisen myötä se tapahtui tehokkaasti. Harjoittelukoulujen johtavat rehtorit kokoontuivat kevätpäivilleen Tampereelle vuonna 2000. Pidin siellä alustuksen opettajien täydennyskoulutuksesta ja harjoittelukoulujen keskinäisestä yhteistyöstä. Totesin mm. että opettajankoulutuksen kehittämiseksi normaalikoulut voisivat verkostoitua keskenään. Niillä voisi olla keskenään keskusteluja verkkofoorumi, jossa videoluentojen lisäksi voidaan käydä keskustelua, vaihtaa kokemuksia sekä hankkia yhdessä tietoja ja taitoja toinen toistensa asiantuntemusta hyödyntäen. Tavoitteena olisi, että norssien opettajat voisivat toimia alueellisina kouluttajina ja itse koulut voisivat olla yhdessä laitostensa kanssa oppimiskeskuksia, joissa koulutukseen voidaan liittää myös uusimman tutkimustiedon tulokset. 13

enorssi - 2O15 Valmistelujen jälkeen varsinainen enorssin perustamiskokous pidettiin kaikkien koulujen nimeämien vastuuhenkilöiden kokouksessa Hämeenlinnassa lokakuussa 2000. Ensimmäiseen johtoryhmään kuuluivat pj. Timo Lappi (johtava rehtori, Oulu), Päiviö Peltokorpi (lehtori, Jyväskylä), Jari Sorvari (lehtori, Turku) ja Heli Lepistö (lehtori, Savonlinna). enorssi-hanketta esiteltiin harjoittelukoulujen rehtoreiden eli HARRE:n hallituksessa 23.11.2000. Opetusneuvos Armi Mikkolan (OPM) positiivisen kannan suunnitelmaamme kohtaan tuntien kokouksessa päätettiin tehdä konkreettinen hanke- ja rahoitussuunnitelma opetusministeriölle. Yhteistyösopimus Kaikkien harjoittelukoulujen keskinäinen yhteistyösopimus allekirjoitettiin johtavien rehtoreiden toimesta Helsingissä 8.6.2001. Sopimus on voimassa kunnes sopimuksen kohteena oleva hanke päättyy. Harjoittelukoulut varaavat 10% tietostrategiarahoistaan enorssin toteuttamiseen. Sopimuksen kohteena olevan hankkeen nimi on enorssi, jonka tarkoituksena on tuottaa verkkoperusteisia palveluita ja informaatiota kaikkien harjoittelukoulujen käyttöön sekä tarjota täydennyskoulutuspalveluita. Hankkeen tuloksena syntyi harjoittelukoulujen yhteinen enorssiportaali. Hankkeen tarkoituksena on ollut myös tutkimus- ja arviointiaineiston tuottaminen ja analysointi mm. seuraavilta aihealueilta: virtuaalikoulu, verkkoperusteinen oppiminen, oppimisalustojen soveltuvuus eri ikäisten lasten opetukseen sekä asiantuntijaverkoston tukipalvelujen hyödyntäminen. 14

enorssi-verkosto EILEN, TÄNÄÄN JA HUOMENNA Matkan varrelta koottua Hanketta vietiin eteenpäin työseminaareissa, joita on pidetty eri kouluissa vuosittain 2 3 kappaletta. Johtoryhmä on kokoontunut 8 10 kertaa per vuosi. enorssi-verkostolle perustettiin täsmennetty projektisuunnitelma, joka perustui OPM:n hyväksymiin enorssin hankehakemuksiin. Hankkeella on käytössä oma web-palvelin www.enorssi.fi, jonka teknisestä ylläpidosta vastaa Jyväskylän normaalikoulu. Sisällöllinen ylläpito on hajautettu työryhmille ja www-sivuston ylläpitäjälle. enorssi-portaalin 1. kehitysversio avattiin julkisesti 22.11.2001. Kehitystyö on jatkunut ja siihen on tullut mukaan mm. ohjaajan työkalupakki, OPS-forumit, kansalaisvaikuttamisen forum, kuvakirjasto, työtapapankki, TVTstrategiat ja uudet oppiainekurssit. Yhteistyö kasvatustieteiden tiedekuntien virtuaaliyliopistohanke KasVin kanssa alkoi jo keväällä 2001. Virtuaalinen opettajahuone VIRESIMU etätehtävineen ja lähipäivineen tulivat toimintaan mukaan. Yhteistyö LUMA-hankkeen kanssa aloitettiin. enorssi-portaalin 2. versio julkistettiin. Portaaliin tuli mukaan opettajankoulutuksen tukipaketit, koulutusmateriaalia, opetussuunnitelmien julkaisualusta OPS-forum, TVT-strategiat sekä englannin- ja ruotsinkieliset infosivut. Lukion etäkursseja toteutui. Opettajankouluttajille luotiin täydennyskoulutukseen uusia koulutusmoduuleja ja kehitettiin vanhoja. enorssi-portaalin 3. versio julkistettiin 13.10.2003, jolloin kävijämäärä ylitti 30 000. Uusia palveluita tuli mukaan, kuten ohjaajien työkalupakki, kuvakirjasto, työtapapankki ja lukion OPS-forum. Opetusministeriön toimesta alkoi kansalaisvaikuttamisen ohjelma, jota veti professori Sirkka Ahonen Helsingin yliopistosta. Harjoittelukoulut olivat aktiivisesti hankkeessa mukana, joten enorssi tuli luontevasti hankkeen toimintafoorumiksi. 15

enorssi - 2O15 Tiedotus ja rahoitus Alusta alkaen enorssi-hankkeesta on kerrottu paitsi HARRE:n kokouksissa myös harjoittelukoulujen opettajajärjestö SUHO:n kokouksissa. Paikallisesti asia on ollut esillä alueellisissa yhteistyökokouksissa. Puheenjohtaja on ollut mukana sekä Opetushallituksen että opetusministeriön yhteistyöneuvotteluissa. Tiedotustoimintaa on koko ajan kehitetty. Hankkeesta on tiedotettu ITKja koulutusteknologiakonferensseissa sekä Bett 2003 -konferenssissa Lontoossa. Artikkeleita on julkaistu mm. Ote-lehdessä ja Opettajalehdessä. Ilman opetusministeriön myötämielistä suhtautumista enorssi-hanke ei olisi toteutunut. Opetusneuvos Armi Mikkola on ollut tässä suhteessa ratkaiseva henkilö. Hän on myös vaikuttanut asiantuntijuudellaan hankkeen kehittymiseen monissa yhteistyökokouksissa. Käynnistämisestä laajentumiseen ja vakiinnuttamiseen (syksy 2OO4 kevät 2OO9) Vesa Toivonen enorssin koordinaatiovastuu siirtyi Oulusta Hämeenlinnaan 1.8.2004. Johtoryhmän puheenjohtajaksi nimitettiin johtava rehtori Vesa Toivonen Hämeenlinnasta ja projektivastaavaksi lehtori Markus Leppiniemi Jyväskylästä. Edellisten lisäksi uuteen johtoryhmään valittiin lehtori Päiviö Peltokorpi Jyväskylästä, lehtori Pasi Kurttila Oulusta ja lehtori Petri Vuorinen Turusta. Päiviö Peltokorven jäädessä sivuun täydennettiin johtoryhmää syksyllä 2008 lukion rehtori Marjut Kleemolalla Turusta ja lehtori Jani Kiviharjulla Helsingistä. Uuden johtoryhmän aloittaessa tehtävänsä enorssin toiminta oli saatu käynnistymään erinomaisella tavalla. Edelleen oltiin kuitenkin vaiheessa, jossa aktiiviset ja asiasta innostuneet opettajat kantoivat kyllä 16

enorssi-verkosto EILEN, TÄNÄÄN JA HUOMENNA sitoutuneesti vastuuta toiminnasta, mutta virtuaalisen verkoston ja erityisesti sosiaalisen median hyödyt odottivat vielä laajempien käyttäjä- ryhmien heräämistä. enorssin tärkeimmäksi tavoitteeksi asetettiin toiminnan laajentaminen ja vakiinnuttaminen. Tiimityö verkostossa edellytti myös toimintatapojen kehittämistä, toiminnan suuntaamista ja ohjaamista, pelisääntöjä, tekijänoikeuskysymysten ratkaisemista ja tiedonkulun kehittämistä. Lisäksi enorssista haluttiin kehittää koko opettajankoulutuksen yhteistyöfoorumi. 2000-luvun puolivälissä yliopistojen ja harjoittelukoulujen ohjaus oli vielä varsin keskusjohtoista. Opetus- ja kulttuuriministeriöltä haettiin joka vuosi enorssin toiminnalle hankerahoitusta ja toisaalta yhteistyöverkostoa hyödynnettiin erilaisten politiikkaohjelmien toimeenpanossa. Tällaisia OKM:n rahoittamia ohjelmia olivat mm. kansalaisvaikuttaminen ja yrittäjyyskasvatus. Opetus- ja kulttuuriministeriön tuki oli toiminnan jatkumisen kannalta ensiarvoisen tärkeää ja ministeriö näytti rahoituksen näkökulmasta tarkasteltuna painottavan erityisesti ohjaajakoulutuksen kehittämistä, mille vuosittain kohdennettiin korvamerkittyä rahaa. Tässä vaiheessa enorssin yhteistyö oli jaettu viiteen eri toimintaalueeseen: opetusharjoittelu, jaettu asiantuntijuus, sisällöntuotanto, koulutuskokonaisuudet sekä opetussuunnitelmat ja TVT-strategia. Tällä tavoin jaoteltu toiminta vaikutti kuitenkin ulospäin sirpalemaiselta, joten kokonaisuutta haluttiin uudistaa. Näin päädyttiin kolmeen toiminta-alueeseen, ohjattu harjoittelu, hyvinvoiva koulu ja sisällöntuotanto, jotka syksyllä 2008 uudistuneen portaalin myötä muodostivat enorssin toiminnasta selkeämmän ja vaikuttavamman kuvan. Samalla täsmennettiin enorssin hallintomallia oheisen kaavion osoittamaan muotoon. 17

enorssi - 2O15 Opetusministeriö Yliopistot / OKL:t Kuntien opetustoimi Yritykset Opetushallitus Työryhmä Harjoittelukoulujen johtavat rehtorit enorssin johtoryhmä Työryhmä Muut yhteistyökumppanit Työryhmä Työryhmä Työryhmä Harjoittelukoulujen opettajat/ opettajankouluttajat KUVIO: enorssin hallintomalli 2008 Uudistusten myötä yhteistyöverkoston haluttiin olevan tehokas ja dynaaminen kokeilu-, kehittämis- ja tutkimusorganisaatio, joka kattaa alueellisesti koko Suomen (tässä vaiheessa vielä 13 yksikköä). enorssin tuolloin julkilausuttuna tehtävänä oli monipuolistaa ja syventää opettajankouluttajien yhteistyötä. Toiminnan tavoitteena oli parantaa opetuksen, ohjauksen, opettajankoulutuksen ja täydennyskoulutuksen laatua. Yhteistyöverkoston toimintaa kehitettiin opetusministeriön ja harjoittelukoulujen johtavien rehtoreiden linjausten mukaisesti. Jokaisella harjoittelukoululla oli enorssi-yhdyshenkilö, joka vastasi tiedonkulusta ja koulukohtaisten tietojen päivittämisestä portaaliin. Toiminta rahoitettiin opetus- ja kulttuuriministeriön avustuksilla ja harjoittelukoulujen perusrahoituksella. 18

enorssi-verkosto EILEN, TÄNÄÄN JA HUOMENNA Viisivuotiskauden (2OO4 2OO9) aikana toimineet työryhmät ja niiden keskeisimmät tavoitteet: Osallistava koulu Yrittäjyyskasvatus Ohjaajakoulutus UNESCO Verkko-opetus TYHY Erilaisen oppijan tuki TVT-strategiat Palautejärjestelmä FYKE Kielten opetus Kansainvälinen toiminta Oppilaskuntatoiminnan ja demokratiakasvatuksen kehittäminen Yrittäjyyskasvatuksen opetussuunnitelmien kehittäminen ja toteuttaminen Koulutusten suunnittelu ja järjestäminen sekä työkalupakin kehittäminen Maailmanperintökasvatuksen tavoitteiden yhteinen toteuttaminen Verkko-opetuksen toteuttaminen ja kehittäminen Verkostoituminen ja TYHY-suunnitelmien kehittäminen Oppilashuollon materiaalin kokoaminen ja kehittäminen Yhteinen tietostrategiatyö, kokeilu- ja kehittämis- sekä OPE.FI -koulutuksen järjestäminen harjoittelukoulujen opettajille Ohjatun harjoittelun palautejärjestelmän kehittäminen Opetussuunnitelmatulkintojen selkiyttäminen ja opetusmateriaalin tuottaminen (LUMA-tehtäväkortit) Opetusmateriaalin kehittäminen ja toimittaminen portaaliin OVIDE-hanke 19

enorssi - 2O15 Mittavia hankkeita ja oma julkaisu Syksyllä 2007 enorssi-verkosto lähti mukaan professori Matti Rimpelän johtamaan Terveyden edistämisen vertaistietohankkeeseen (TedBM/ Stakes). Hankkeen tavoitteena oli edistää hyvinvointia ja terveyttä oppimisyhteisössä kehittämällä vertaistietojärjestelmää siten, että tuen tarve, voimavarat ja käytännöt saadaan näkyviksi. Harjoittelukoulut kehittivät hankkeeseen liittyen tuloksekkaasti erityisesti poissaolojen hallintaa koulussa. Vetovastuussa olleen johtoryhmän viimeisen toimintavuoden 2008 2009 teemana oli opetusharjoittelun ohjaus. Silloin toteutettiin muun kehittämistyön lisäksi ohjaajakouluttajakoulutus, järjestettiin ohjaussymposium ja julkaistiin ohjauksen käsikirja Opettajuuteen ohjaaminen (Blomberg, Komulainen, Lang, Lapinoja, Patrikainen, Rohiola, Sahi & Turunen). Ohjayssymposium järjestettiin Tampereella 2009. 20

enorssi-verkosto EILEN, TÄNÄÄN JA HUOMENNA Kun lukuvuoden työ päätettiin Tampereen ohjaussymposiumissa 23. 24.4.2009, osallistujia oli yli sata. Olimme siis onnistuneet vakiinnuttamaan ja laajentamaan enorssi-toimintaa suunnitellulla tavalla, sillä viisivuotiskauden alussa seminaareissa kävi keskimäärin 40 henkeä. Kuluneiden vuosien aikana tehtiin valtava määrä aktiivista ja tuloksekasta kehittämistyötä ja opittiin entistä paremmin toimimaan yhdessä, laajana vaikuttavana verkostona. Uudet tuulet kuitenkin puhalsivat: tuloillaan oleva yliopistolakiuudistus merkitsi yliopistojen itsenäistymistä ja toimintatapojen sekä rahoituksen uudistumista puhumattakaan siitä, että sosiaalisen median hyökyaalto oli jo oven takana. Kolmas viisivuotiskausi vakiinnuttaa toimintaa ja tuo mukanaan muutoksia (2OO9 2O14) Mikko Ripatti Harjoittelukoulujen yhteistyöverkosto enorssin johtoryhmän puheenjohtajuus siirtyi syksyllä 2009 Savonlinnaan. enorssin johtoryhmien aikaisempina puheenjohtajina toimineet johtavat rehtorit Timo Lappi ja Vesa Toivonen olivat luoneet vakaan perustan enorssin toiminnalle. Tämä oli tärkeää, sillä tulossa oli useita muutoksia sekä verkoston sisällä että sen ulkopuolella, joita varten toimintaa oli sovitettava uudelleen. Yliopistolain muutos vaikutti myös enorssi-verkostoon Mittavimpia muutoksia olivat yliopistolain muuttuminen vuoden 2010 alussa, enorssin rahoituksen turvaaminen sekä enorssin projekti- vastaavan vaihtuminen. Myös toimintaympäristö oli muuttumassa sosiaalisen median ja tablet-tietokoneiden läpimurron myötä. Vallitsevista megatrendeistä ehkä suorimmin tämän päivän kouluun vaikuttavan digitalisaation hyökyaalto lähestyi verkostoamme. 21

enorssi - 2O15 Uusi yliopistolaki astui voimaan 1.1.2010. 1 Tämä uudistus muutti sekä yliopistojen asemaa ja rahoitusta että harjoittelukoulujen hallintoa johtosääntöineen. enorssin toimintaa oli vuosien saatossa kehitetty opetus- ja kulttuuriministeriön opettajankoulutuksen kehittämismäärärahojen turvin. Yliopistouudistuksessa rahoitus poistui ja enorssiverkoston toiminnan taloudellinen perusta mureni. Muutosten vuoksi enorssin yhteistyösopimus oli päivitettävä ajan tasalle ja tämän yhteydessä oli ratkaistava enorssin talouden perusta kestävällä tavalla. enorssi-sopimus uudistettiin vastaamaan yliopistojen ja harjoittelukoulujen juridista asemaa. Uudessa sopimuksessa johtoryhmää laajennettiin siten, että aikaisemman viiden jäsenen sijaan siihen tuli edustus kustakin harjoittelukoulujen sijaintiyliopistosta. Johtoryhmän tehtävänä oli edelleen ohjata ja valvoa yhteistyöverkoston toimintaa. enorssi-verkoston puheenjohtajan valitsivat johtavat rehtorit keskuudestaan. Syynä tähän toimintamalliin oli ennen kaikkea tehtävään liittyvä talousvastuu. Toiminnan rahoituspohja ratkaistiin siten, että sopijaosapuolet sitoutuivat yhteistyöverkoston kustannuksiin. Vuosimaksuksi määriteltiin yksi vuosiviikkotunti kouluastetta kohden. Jäsenmaksu sidottiin sopimuksessa tietyn vaativuustason vuosiviikkokohtaiseen tuntihintaan. Monivaiheisen valmistelun päätteeksi uusi sopimus hyväksyttiin ja allekirjoitettiin Helsingin normaalilyseolla 30.9.2011 johtavien rehtoreiden kokouksen yhteydessä. 2 1 Yliopistolaki 558/2009. http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2009/20090558. 2 Yhteistyösopimus Suomen harjoittelukoulujen yhteistyöverkoston enorssin toteuttamiseksi 30.9.2011. 22

enorssi-verkosto EILEN, TÄNÄÄN JA HUOMENNA Yliopistolain uudistamisen jälkimaininkina harjoittelukouluille tuli mahdolliseksi hakea opetushallituksen yleissivistävän koulutuksen kehittämiseen tarkoitettuja valtion määrärahoja. Vuosien saatossa olemmekin verkostona olleet mukana useissa kehittämishankkeissa, joista kerrotaan tarkemmin erikseen tässä julkaisussa. Keskeisinä kehittämisen kohteina näissä hankkeissa ovat olleet mm. tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön edistäminen, oppimisympäristöt sekä opetussuunnitelmat. Koulutusvientiä yhdessä yliopiston kanssa Toinen kehittymisen haaste verkostolle muodostui koulutusviennistä, johon kohdistettiin kansallisestikin paljon odotuksia suomalaisen koululaitoksen PISA-menestyksen myötä. enorssi-verkostosta oli kehittynyt kansallisesti näkyvä toimija, jonka rooli koulutusviennin näkökulmasta vaati selvittämistä. enorssi-verkoston toiminnasta ja sen mahdollisuuksista koulutusviennin tukemiseen tehtiin johtoryhmän toimesta erillinen selvitys. Selvityksessä enorssi nähtiin itsenäisenä toimijana, jossa harjoittelukoulujen yhteistyönä synnytettäisiin koulutusvientiä varten vahvasti muihin koulutusvientiin erikoistuneisiin toimijoihin verkostoitunut yritys, Finnish Teacher Training Schools (FTTS). Tämän ytimen muodostaisi Pedagogic Innovation Center (PIC). 3 Selvitys sisälsi useita ennakkoluulottomia ajatuksia ja ideoita, joita sittemmin on hyödynnetty enorssin kehittämisessä. 3 Mankinen, P. 2011. Esiselvitys harjoittelukoulujen koulutusosaamisen liiketoiminnallistamiseksi. Kajaani: enorssi. 23

enorssi - 2O15 Itse yritys jäi kuitenkin visioinnin asteelle, sillä samaan aikaan oli yliopistotasolla ryhdytty valmistelemaan yritysideaa koulutusvientiyhtiöstä. Koska harjoittelukoulut kuuluivat kukin omaan sijaintiyliopistoonsa, oli johdonmukaista, että harjoittelukoulut kukin tahollaan toimisi osana yliopistojen kesken muodostettavaa koulutusvientiyritystä. Toiminnan uudelleenorganisointi tuo mukanaan TutKoKe-toiminnan Harjoittelukoulujen rehtoreiden hallituksen puheenjohtajana oli vuoden 2008 alusta aloittanut Turun normaalikoulun johtava rehtori Veli-Matti Hakanen. Hakanen ryhtyi pian valintansa jälkeen uudistamaan harjoittelukoulun rehtoriverkoston hallituksen kanssa harjoittelukouluverkoston strategiaa. 4 Strategia viimeisteltiin yhdessä sekä Suomen harjoittelukoulujen rehtoreiden että harjoittelukoulujen opettajien hallitusten yhteistyökokouksessa. enorssin toiminta päätettiin organisoida strategian mukaisesti neljään osa-alueeseen: eoppimisen, yleissivistävän koulutuksen opetussuunnitelmien, ohjatun harjoittelun sekä tutkimus-, kokeilu- ja kehittämistoiminnan kehittämisverkostoiksi. Keskeisin muutos aikaisempaan oli tutkimus-, kokeilu- ja kehittämisverkoston (TutKoKe) integroituminen osaksi enorssin yhteistyöverkoston kokonaisuutta ja aikaisempien työryhmien kokoaminen näiden neljän verkoston yhteyteen. Tutkimus-, kokeilu- ja kehittämisverkoston merkitys oli kasvanut Opettajankoulutus 2020 -työryhmän selvitystyön johdosta. 5 Tutkimustoiminnan merkityksellisyys osana harjoittelukoulujen toimintaa korostui edelleen yliopistouudistuksen yhteydessä ja tähän vaatimukseen oli vastattava myös harjoittelukoulujen tutkimustoiminnan yhteistyötä tiivistämällä. 4 http://www.enorssi.fi/enorssi-verkosto/harre/harjoittelukoulujen_strategia_2020. pdf/view?searchterm=strategia+2020 5 Opettajankoulutus 2020. Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2007:44. 24

enorssi-verkosto EILEN, TÄNÄÄN JA HUOMENNA Tutkimus-, kokeilu- ja kehittämissymposium Joensuussa 2014. Kielten opetukseen liittyvää ohjauskokeilua esittelemässä Rebekka Pihko Jyväskylän normaalikoululta. enorssi-verkoston toiminnan uudelleenorganisointi ajoittui samaan aikaan kuin verkoston projektivastaavan vaihtuminen. Tuota verkoston toiminnan kannalta keskeistä tehtävää oli aiemmin vuosina 2005 2010 hoitanut Jyväskylän normaalikoulun lehtori Markus Leppiniemi ja uutena projektivastaavana vuonna 2010 aloittanut Tampereen normaalikoulun lehtori Mikko Horila. enorssin toiminnan organisoinnin kannalta keskeisiä välineitä olivat vuosittainen talous- ja toimintasuunnitelma, vuosikertomus sekä enorssin syys- ja kevätseminaarit. Seminaarit organisoitiin neljän teemaryhmän mukaisesti eoppimisen, opetussuunitelman, ohjauksen sekä tutkimus- ja kehittämistoiminnan kehittämisryhmiksi. Pääsääntöisesti syysseminaarin yhteydessä eri verkostot laativat ryhmän omat toimintasuunnitelmat alkavalle lukuvuodelle ja kevätseminaarin yhteydessä arvioivat kuluneen lukuvuoden toteutumista ja valmistautuivat tulevan suunnitteluun. 25

enorssi - 2O15 enorssi-verkoston kevätseminaari Kajaanissa 2012. Digitalisaation ja sosiaalisen median aikakauteen Toiminnan vakiintuessa uusiin rakenteisiin oli pohdittava verkostomme sisällöllistä kehittämistä. Millä tavoin vastaisimme digitalisaation ja sosiaalisen median mukanaan tuomaan haasteeseen? Erään keskeisen näkökulman digitalisoituvan suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuteen oli esittänyt Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun kansleri Matti Lehti kirjoituksessaan Suomen on muututtava palveluyhteiskunnaksi 6. Lehti piti aiheeseen liittyvän juhlaluennon enorssin 10-vuotisjuhlaseminaarin yhteydessä, jossa hän nosti vahvasti esille digitalisaation yhteiskunnallisen ja sen elinkeinorakennetta syvältä muuttavan vaikutuksen. Verkostossamme tieto- ja viestintätekniikan opetuksen kehittämisen ryhmällä on ollut koko olemassaolonsa ajan aktiivinen ja näkyvä rooli. Ryhmä on toteuttanut useita aiheeseen liittyviä kehittämishankkeita 6 Helsingin Sanomat 17.12.2009. 26

enorssi-verkosto EILEN, TÄNÄÄN JA HUOMENNA sekä valmistellut kulloisessakin vaiheessa yhteisen tieto- ja viestintätekniikan kehittämisstrategian, jota eri yksiköt ovat voineet hyödyntää omassa toiminnan kehittämisessään. Digitalisaation merkitys näytti kuitenkin koskettavan enenevässä määrin kaikkien verkostomme työryhmien toimintaa. Ohjaajakoulutuksiin tuotiin oma osionsa TVT:aan perustuvaan ohjaukseen liittyen. Samoin TVT:n käyttö opetussuunnitelmatyön valmistelussa ja sisällöissä monipuolistui. Harjoittelukoulujärjestelmän piirissä olevien opettajien tieto- ja viestintätekniikan käyttöön liittyvien taitojen kehittämiseksi käynnistettiin Norssiope.fi -hanke, johon saatiin määrärahat aluehallintovirastojen jakamasta opetusalan henkilöstön täydennyskoulutusmäärärahasta, Osaava-ohjelmasta. Teini-ikäinen enorssi-verkosto on jo tunnettu toimija enorssi-verkosto on vuosien saatossa kehittynyt aktiiviseksi ja tunnetuksi toimijaksi suomalaisen koulutuksen kentällä. enorssi-verkoston toiminta aktivoitui edelleen käynnissä olevan opetussuunnitelmauudistuksen yhteydessä, kun opetushallituksen, aluehallintovirastojen sekä enorssi-verkoston kesken sovittiin kansallisesta opetussuunnitelmatyön tekemisestä ja siihen liittyvästä täydennyskoulutuksesta. Tämä yhteistyö on konkretisoitunut OPStuki 2016 -hankkeessa ja se on virittänyt kaavailuja kansallisen mentorointikoulutuksen toteuttamiseksi työssään aloittaville opettajille. Verkostomme mittava kehittämistyö ei olisi mahdollista ilman aktiivisia ja ennakkoluulottomia kehittäjiä. Kehitystyö on ollut määrätietoista. Verkostollamme on käytettävissään yliopistoyhteytensä ja siihen liittyvän opettajankoulutuksen perustehtävän vuoksi sekä henkisessä että aineellisessa mielessä voimavaroja, joita muilla vastaavilla toimijoilla ei ole. 27

enorssi - 2O15 Viime vuosina verkostomme on enenevässä määrin suuntautunut kansainvälistymiseen. Tämän kehittämistyön seurauksena julkaistiin vastikään Finnish Teacher Training Schools -sivusto, jonka tavoitteena on ollut tukea ja vahvistaa harjoittelukouluissa tehtävää kansainvälistä yhteistyötä. 7 Mitä enorssi-verkosto voisi olla tulevaisuudessa? Uskon, että yhä voimakkaammin kansainvälistyvässä maailmassa se on harjoittelukoulujen yhdessä ylläpitämä kansallisen koulujärjestelmämme lippulaiva. Ehkä siitä kehittyy yhä enemmän pedagoginen innovaatioverkosto (pedagogic innovation network), joka kansainvälistyvillä vesillä surffaa digitalisaation aallon harjalla suunnannäyttäjänä kohti uusia pedagogisia innovaatioita lasten ja nuorten, isänmaan ja ihmiskunnan parhaaksi! Timo Lappi, KM Kouluneuvos enorssin johtoryhmän puheenjohtaja 2000 2004 Vesa Toivonen, KM Johtava rehtori enorssin johtoryhmän puheenjohtaja 2004 2009 Mikko Ripatti, KT Johtava rehtori enorssin johtoryhmän puheenjohtaja 2009 2015 7 http://www.enorssi.fi/ftts 28

enorssi-verkosto EILEN, TÄNÄÄN JA HUOMENNA Lopuksi: Lämmin kiitos opetusministeriölle ja kaikille yhteistyökumppaneille sekä erityisesti teille kaikille mukana olleille ja mukana oleville enorssilaisille. Teidän panoksenne, työnne ja osaamisenne kautta enorssin 15 vuotta ovat mahdollistuneet. Vuodet ovat vierineet vuodesta 2000. Emme tienneet mihin kaikki johtaa, mutta uskoimme asiaamme. Nyt voin ilolla ja hiukan ylpeyttäkin tuntien muistella hankettamme. enorssi elää, kehittyy ja voi hyvin. Se on valmis vastaanottamaan tulevaisuuden uusia haasteita. Parhainta onnea ja menestystä enorssille. Timo Lappi, eläkkeellä oleva johtava rehtori ja enorssin ensimmäinen puheenjohtaja 29

enorssi - 2O15 4 Harjoittelukoulujen esittely 30

HARJOITTELUKOULUT Lapin yliopiston harjoittelukoulu Lapin yliopiston harjoittelukoulu on osa kasvatustieteiden tiedekuntaa. Koulu sijaitsee Pohjolankadulla Rovaniemen keskustassa. Oppilaita kolmisarjaisessa harjoittelukoulussa on 370, vuosiluokilla 1 6. Vuosittain luokanopettajaopiskelijoita otetaan Lapin yliopistoon noin 90, ja he harjoittelevat koululla viidessä ohjatussa harjoittelussa. Lisäksi kansainvälisiä opiskelijoita käy harjoitteluissa noin 20 lukuvuosittain. Syksystä 2015 lähtien Lapin yliopistossa voi opiskella myös luontokasvatuksen opettajankoulutusohjelmassa. Harjoittelukoulun painopistealueina ovat arktinen alue, kestävä kehitys sekä luonto- ja retkeilykasvatus. Lisäksi painotetaan inklusiivisuuden ja yhteisöllisyyden periaatteita kaikessa opetuksessa ja ohjatuissa harjoitteluissa. Koulussa on musiikkiluokkia 3. 6. luokilla, yksi jokaisella luokkaasteella. Lisäksi koulussa on kaksi liikuntapainotteista luokkaa, joiden liikunnan opetus toteutetaan yhteisopettajuudella. Eri-ikäiset oppilaat opiskelevat yhteistoiminnallisesti ryhmissä sekä nimettyinä liikuntakummipareina. 31

enorssi - 2O15 Oulun normaalikoulu Oulun yliopiston Oulun normaalikoulu on viimeistään vuonna 1609 perustetun Oulun pedagogion suora perillinen. Esimerkiksi A. Chydenius, J. L. Runeberg, J. V. Snellman ja Z. Topelius kansallisista suurmiehistämme ovat käyneet Oulun normaalikoulun edeltäjäkoulua, Oulun triviaalikoulua. Lukio, yläkoulu ja alakoulu sijaitsevat yliopiston ja kasvatustieteiden tiedekunnan yhteydessä Linnanmaalla sekä Koskelan alakoulu lyhyen matkan päässä Koskelan kaupunginosassa. Koko koulun oppilas- ja opiskelijamäärä lukuvuonna 2015 2016 on 1 070. Opettajia ja muuta henkilökuntaa koulussa työskentelee 110 henkilöä. Opetusharjoitteluun osallistuu yläkoulussa ja lukiossa vuosittain noin 260 opetusharjoittelijaa. Alakouluissa opetusharjoittelun tai sen eri vaiheita suorittaa vuosittain noin 330 opetusharjoittelijaa mukaan lukien erilaisten koulutusohjelmien harjoittelijat. Oulun normaalikoulu on UNESCO-koulu. Yliopiston kouluna Oulun normaalikoulu harjoittaa aktiivista tutkimuksellista yhteistyötä erityisesti kasvatustieteiden tiedekunnan kanssa. Tällä hetkellä koulun tutkimus-, kokeilu ja kehittämistoiminta kytkeytyy vahvasti uuteen opetussuunnitelmaan. Toimintaan liittyy myös ammatillista täydennyskoulutusta sekä koulutusvientiä. 32

HARJOITTELUKOULUT Vasa Övningsskola Vasa övningsskola, som upprätthålls av Åbo Akademi, omfattar svenskspråkig förskola, grundskola och gymnasium. Inom grundskolan erbjuds också undervisning på engelska enligt metoden Content and Language Integrated Learning. På gymnasienivå finns möjlighet till fördjupning inom bildkonst eller musik. Vid gymnasiet finns också en IB-sektion. Åbo Akademis pedagogiska fakultet ansvarar för lärarutbildningen på svenska i Finland. Övningsskolan betjänar den finlandssvenska lärarutbildningen, så att lärarstuderande genomför praktikperioder vid skolan och handleds av skolans lärare. 33

enorssi - 2O15 Joensuun normaalikoulu Joensuun normaalikoulu toimii Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampuksella osana filosofista tiedekuntaa. Koulun historia alkaa kahdesta karjalaisesta koulusta: yläkoulu ja lukio jatkavat Värtsilän suomalaisen reaaliyhteiskoulun (1907) ja alakoulu Sortavalan seminaarin mallikoulun (1882) perinteitä. Toisen maailmansodan jälkeen nämä koulut kotiutuivat Joensuuhun. Itä-Suomen seminaarin harjoittelukoulu ja Joensuun normaalilyseo yhdistettiin vuonna 1973 Joensuun korkeakoulun harjoittelukouluksi. Nykyisin Joensuun normaalikoulu on yli tuhannen ihmisen työyhteisö. Perusasteella on oppilaita noin 600 ja lukiossa 360, opettajia ja henkilökuntaa on yli 100. Koulussa harjoittelee vuosittain noin 450 opettajaopiskelijaa. Yliopiston kouluna Joensuun normaalikoulu toimii sekä tutkimusympäristönä että -kumppanina yliopiston tutkimushankkeissa ja opinnäytetöissä. Tällä hetkellä koulumme tutkimus-, kokeilu- ja kehittämistoiminnassa painottuvat oppimisympäristöt, ohjausvuorovaikutus sekä tieto- ja viestintäteknologiaa hyödyntävien pedagogisten sovellusten kehittäminen. 34

HARJOITTELUKOULUT Jyväskylän normaalikoulu Jyväskylän normaalikoulu on Suomen ensimmäinen harjoittelukoulu, joka aloitti toimintansa opettajaseminaarin mallikouluna vuonna 1866. Epävirallisesti koulun toiminta alkoi jo kolme vuotta aikaisemmin, kun Seminaarinmäelle perustettiin opettajaseminaari. Nykyään Jyväskylän normaalikoulu toimii Seminaarinmäellä kahdessa kiinteistössä: alakoulu Pitkäkadulla ja yläkoulu ja lukio Yliopistonkadulla. Oppilaita alakoulussa on noin 400 ja yläkoulu-lukiossa noin 600. Henkilökuntaa on noin 100 koko koulussa. Opetusharjoittelijoita on vuosittain noin 800, joista alakoulussa harjoittelevia noin 350. Alakoulussa järjestetään opettajankoulutukseen kuuluvia ohjattuja harjoittelujaksoja luokan-, aineen- ja erityisopettajaopiskelijoille. Yläkoulussa ja lukiossa harjoittelevat aineen- ja erityisopettajaopiskelijoiden lisäksi tulevat opinto-ohjaajat. Lisäksi koulussa on lukuvuosittain noin 30 kansainvälistä opettajaopiskelijaa pedagogiikan perehtymisjaksoilla. 35

enorssi - 2O15 Savonlinnan normaalikoulu Savonlinnan normaalikoulu on toiminut vuodesta 1963 Heikinpohjan kaupunginosassa yliopiston yhteydessä. Sen edeltäjä oli seminaarin harjoituskoulu Puistokadulla kaupungin keskustassa. Oppilaita Savonlinnan normaalikoulussa on tällä hetkellä noin 361 ja opetusharjoittelijoita vuosittain noin 270. Savonlinnan normaalikoulu on Itä-Suomen yliopistoon kuuluva perusopetuksen vuosiluokkien 1 9 harjoittelukoulu. Tärkeimpänä tavoitteena on oppilaiden kasvattaminen itsenäisiksi ja vastuullisiksi. Koulun painoalueita ovat taito-, taide- ja viestintäkasvatus. Viime vuosina Savonlinnan normaalikoulu on ollut paljon julkisuudessa tablet-hankkeensa vuoksi. Savonlinnassa ollaankin siirrytty digiajan kouluun edelläkävijöinä. 36

HARJOITTELUKOULUT Tampereen yliopiston normaalikoulu Tampereen yliopiston normaalikoulu sijaitsee Nekalan omaleimaisessa kaupunginosassa Tampereella. Koulumme on Tampereen alueen ainoa Unesco-koulu. Normaalikoulussa toimivat perusopetuksen luokat 1 9 sekä lukio. Peruskoulun luokat 1-6 toimivat Nekalan koulun rakennuksessa ja luokat 7 9 lukion kanssa normaalikoulun rakennuksessa. Lisäksi Muotialan toimipisteessä toimivat luokat 1 2. Lukuvuonna 2015 alakoulussa oli 340 oppilasta ja yläkoulussa 287 oppilasta. Lukiossa oppilaita oli 242. Opetusharjoittelu on keskeinen osa koulumme toimintaa. Tampereen normaalikoulussa suorittaa opetusharjoittelunsa vuosittain noin 70 luokanopettajaopiskelijaa ja 115 aineenopettajaopiskelijaa. Opetusharjoittelijat ovat Tampereen yliopiston ja Tampereen teknillisen yliopiston opiskelijoita. Opetuksen tutkimus- ja kehittämistyö, jota teemme yhdessä kasvatustieteiden tieteenalayksikön kanssa, on myös kiinteä osa koulumme arkea. Vuonna 2017 olemme saamassa modernit opetustilat peruskorjauksen ja uudisrakentamisen myötä. 37

enorssi - 2O15 Rauman normaalikoulu Rauman normaalikoulun historia alkaa jo vuodesta 1898, tällöin Raumalle perustettiin miesseminaarin yhteyteen mallikoulu. Nykyinen koulurakennuksemme on valmistunut vuonna 1997. Koulumme on Turun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan alainen yksikkö. Teemme yhteistyötä Turun yliopiston opettajankoulutuslaitoksen Rauman yksikön kanssa. Rauman normaalikoulun tehtävänä on opettaa perusasteen luokkien 1 9 oppilaita ja mahdollistaa opettajaksi opiskelevien harjoittelu koulussamme. Vuoden aikana on opettajaksi opiskelevia koulussamme opetusharjoittelijoina noin 250. Koulussamme on oppilaita 352, opettajia 30 ja muuta henkilökuntaa 10. Koulun opetussuunnitelmassa painottuvat esi- ja alkuopetuksen integrointi, erityisopetus, taitoaineet ja englantipainotteinen opetus (CLIL). Normaalikoulun vahvuutena ovat modernit opetus- ja oppimisympäristöt sekä oppilaille että opetusharjoittelijoille. Ohjatun harjoittelun merkitys korostuu opiskelijoiden antamassa palautteessa ja koulun kehittämistehtävissä. Rauman normaalikoulu haluaa tuoda iloa ja intoa oppimiseen. 38

HARJOITTELUKOULUT Turun normaalikoulu Turun normaalikoulun edeltäjä, Käkisalmen yhteiskoulu, perustettiin 1892 ja siirrettiin valtioneuvoston päätöksellä Turkuun. Nykyinen koulurakennus, joka valmistui Varissuolle 1980, on peruskorjauksessa syksystä 2015 vuodenvaihteeseen 2016 2017 asti. Samassa fyysisessä kouluympäristössä ensimmäisestä luokasta lukioon opiskelee noin 850 oppijaa. Perusasteen painotuksia ovat taide-, media-, science- sekä englannin kieli. Lukion erityispainotuksina ovat englanninkielinen IB-linja sekä yrittäjyyspainotteinen Business Norssi. Turun normaalikouluun osin integroituna toimii Turun kansainvälinen koulu, jossa on oppijoita 255, ja opetus tapahtuu englannin kielellä. Turun normaalikoulussa harjoittelee vuosittain noin 160 luokanopettajaopiskelijaa ja 200 aineenopettaja- ja erityisopettajaopiskelijaa. Lisäksi koulussa harjoittelee maahanmuuttajataustaisia opiskelijoita, jotka pätevöityvät opettajiksi Suomeen. Koulun keskeisiä tutkimus-, kokeilu- ja kehittämiskohteita ovat mm. monikulttuurisuus, yrittäjyyskasvatus, tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttö, S2-oppija sekä kaksikielinen opetus. 39

enorssi - 2O15 Helsingin normaalilyseo Helsingin normaalilyseo eli Norssi on Helsingin yliopiston käyttäytymistieteelliseen tiedekuntaan kuuluva harjoittelukoulu. Normaalilyseolla on Suomen oloissa poikkeuksellisen pitkät perinteet. Koulun 150-vuotisjuhlaa vietetään vuonna 2017. Koulussa toimii sekä yläkoulu että lukio. Peruskoulussa on oppilaita noin 300 ja lukiossa piirua vaille 250. Norssin eräänä erityispiirteenä on mahdollisuus latinan opiskeluun peruskoulun 7. luokalta alkaen. Normaalilyseolla tiedostetaan koulun rooli tutkimusyliopiston osana. Sillä on kiinteät yhteydet ainelaitoksiin ja koulussa harjoitetaan aktiivista tutkimus- kokeilu- ja kehittämistoimintaa. Koulu on ollut viime vuosina aktiivisesti mukana monissa laajoissa kehittämishankkeissa, jotka ovat liittyneet esimerkiksi tietotekniikan opetuskäyttöön ja oppimispeleihin. Useat normaalilyseon opettajat tekevät tutkimustyötä, jonka tuloksia on julkaistu tieteellisissä julkaisuissa. Normaalilyseo tarjoaa myös sekä perus- että jatko-opiskelijoille mahdollisuuksia kerätä koululta tutkimusaineistoa. Toisaalta Norssi on aivan tavallinen koulu, joka tarjoaa oppilailleen innostavan ja turvallisen oppimisympäristön edelleen perinteikästä mottoaan seuraten: Non scholae sed vitae eli ei koulua, vaan elämää varten. 40

HARJOITTELUKOULUT Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Viikin normaalikoulu on yksi Suomen perinteikkäimpiä oppilaitoksia. Koulun historia juontaa juurensa vuoteen 1869, jolloin koulu toimi ensimmäisenä suomenkielisenä tyttölyseona. Uusi koulumme valmistui Helsingin Viikin kaupunginosaan vuonna 2003. Moderneissa tiloissa opiskelee yhtenäinen peruskoulu ja lukio. Oppilaita alaluokilla on 400, yläluokilla 285 ja lukiossa 258. Opettajia Viikin normaalikoulussa on 102, muuta henkilökuntaa 28 ja opettajiksi opiskelevia vuodessa 200. Perinteikkäitä juuriamme kunnioittaen suuntaamme ennakkoluulottomasti tulevaisuuteen kehittäen oppimateriaaleja ja uusia toimintatapoja. Yliopiston harjoittelukouluna tutkimme, kokeilemme ja kehitämme kansallisesti ja kansainvälisesti oppimiseen, opiskeluun ja opetusharjoittelun ohjaukseen liittyviä menetelmiä. Kestävä kehitys, luovuus ja keskinäinen kunnioitus ovat meille elämäntapa. Viikin normaalikoulussa on hyvä oppia ja turvallista työskennellä yhdessä. 41

enorssi - 2O15 5 Normaalikoulu kasvatustehtävä neljän tien risteyksessä MARITA MÄKINEN Normaalikoulut ovat suomalaisen koulutusjärjestelmän ylpeydenaihe ja ulkomaisia kouluvierailijoita puoleensa vetävä tutustumiskohde. Normaalikoulujen erityispiirre on, että ne toimivat neljän tien risteyksessä. Tarkoitan sillä, että normaalikoululle on sen historian aikana muotoutunut vähintään neljä vaativaa yhteistyön muotoa ja vastuualuetta. Sen tehtävänä on toimia välissä ja välittää, työskennellä yhdessä ja yhdistää (kuvio 1). Tässä artikkelissa tarkastelen näitä teemoja eri suunnista. Ajatusten konkretisointiin käytän puheenvuoroja opettajaopiskelijoiden haastatteluista viime vuosilta. Kasvatusteoista reflektointiin Opettajan täytyy tietää, mistä jauhaa. Tämä opettajaopiskelijan lausahdus viittaa yhteiskunnassamme yleisesti hyväksyttyyn ajatukseen siitä, että mitä enemmän opettajat tietävät, sitä paremmin he opettavat. Toisaalta, yhtä usein kuulee kysyttävän, mitä hyötyä teoreettisella tiedolla on opettajan työssä ja mikä on käsitteellisen ja käytännöllisen osaamisen suhde. 42

NORMAALIKOULU KASVATUSTEHTÄVÄ NELJÄN TIEN RISTEYKSESSÄ Sidos yliopistoon Yhdistämisen ja välittäjän tehtävä: käytännön opetusharjoittelun nivominen kasvatuksen käsitteellistämiseen ja arvopohjan ymmärtämiseen. Yhteys yhteiskuntaan Yhteistyön ja kehittäjän tehtävä: koulun kehittäminen, kokeilujen edellä käyminen ja opettajien täydennyskoulutuksen toteuttaminen. Kollegoita kasvattava työyhteisö Yhdessä ja välissä toimivan mentorin tehtävä: yhteistyö muiden opettajankouluttajien kanssa, vastuu opettajaopiskelijoiden ammatillisesta kasvusta. Normaalikoulun tehtävät Kasvun ja oppimisen kouluyhteisö Yhdessä toimivan opettajan tehtävä: vastuu luokan/ryhmän kasvattamisesta, kouluyhteisön kehittämisestä, moniammatillisesta toiminnasta, yhteistyöstä sidosryhmien sekä kodin ja koulun välillä. KUVIO 1. Normaalikoulun neljä tehtäväkenttää Vaikka opettaminen päällisin puolin tarkasteltuna näyttää puhtaan käytännölliseltä ja koulun arkipäivä kiitää kaukana opetuksen syväteorioista, opettajaopiskelijoiden kasvu opetustyön ammattilaisiksi on pitkäkestoinen ja vaativa matka omaan ihmisyyteen ja opettajan ammatilliseen identiteettiin. Opettajaksi kasvaminen on paitsi pedagoginen ja didaktinen myös filosofinen, psykologinen, yhteiskunnallinen ja kulttuurinen kasvuprosessi. Myös kasvatustilanteet luokissa ovat monimutkaisia, arvaamattomia ja nopeasti muuttuvia. Tähän ennakoimattomuuden hallintaan viittasi Reijo Wilenius jo 1970-luvulla puhumalla opettajan kasvatusteoista ja tilannetiedosta, jotka kypsyvät ainutkertaisten kasvutilojen ja -tilanteiden tiedostamisen kautta. Yksikään niistä ei toistu samanlaisena, ja jokainen niistä on kuljettava tiedostaen läpi, kuten seuraava opettajaopiskelijan pohdinta osoittaa: 43

enorssi - 2O15 Opettaminen tuntui aluksi samalta kuin autokoulussa: jokainen sinänsä itsestään selvä asia vaati hirveästi keskittymistä ja erikseen ajattelua kytkin-jarru-vaihde-jalka kaasulle-kytkin pois sen sijaan että olisi vain vaihda vaihde. Opettajaopiskelijat tarvitsevatkin runsaasti paikkoja, joissa voivat oppia ja kasvaa opettajiksi reflektoimalla opetus- ja kasvatustekojaan kasvatusteoreettisen tiedon lävitse. Ylpeänä voimme todeta, että suomalaisen opettajankoulutuksen perusta lepää normaalikouluissa, jotka tarjoavat autenttisia mahdollisuuksia kasvatustekoihin ja tilannetiedon kehittymiseen. Siellä nuoremmat kollegamme ohjatusti kartuttavat kokemuksiaan ja kohtaavat reflektoitavia tilanteita, joiden kautta uudet pedagogiset ratkaisut tulevat yhä paremmin ymmärretyiksi. Näin eräs nuori kollega määritteli, mitä reflektointi tarkoittaa normaali- koulun opetusharjoittelussa: Reflektoivalla ajattelulla tarkoitan sitä, että pyrin jatkuvasti kyseenalaistamaan omaa toimintaani ja ratkaisujani opettajana ja pyrin myös löytämään vaihtoehtoisia toimintatapoja. Ohjaavat opettajat (mentorit) ovat avainasemassa tarjoamassa merkityksellisiä ja mielekkäitä oppimiskokemuksia ja hälventämässä pelkoja moninaisten koulunpidon haasteiden edessä. Näyttääkin siltä, että opettajaopiskelijat arvostavat itsensä alttiiksi panevia, pedagogisen rakkauden täyttämiä ohjaavia opettajiaan. Erityistä kiitosta saavat he, joilla on luokkatyöskentelyn ohjaamisen ohella aikaa yhdessä analysoida, mitä ovat koulukasvatuksen ja opetuksen pohjana olevat kasvatusihanteet ja ihmiskäsitykset, miten 44

NORMAALIKOULU KASVATUSTEHTÄVÄ NELJÄN TIEN RISTEYKSESSÄ Luokanopettajaopiskelijoiden pohdintoja harjoittelun ohjauksesta. Kotitalousopiskelijat ja normaalikoulun oppilaat perehtyvät terveelliseen ruokaan Savonlinnassa. 45

enorssi - 2O15 oppilaiden oppimisen halua voi vahvistaa, miten lisätä turvallisuutta, tukea sosiaalisia taitoja ja ratkaista eettisesti arkaluontoisia tilanteita. Yhteisten pohdintojen kautta opiskelijat saavat mahdollisuuden kehittää taipumuksiaan ja intentioitaan suhteessa itseensä, maailmaan ja aikaan, jota juuri elämme. Jokainen aikakausi on ainutkertainen Opettajankoulutuksella on aikakaudesta riippumatta vaikutuksia yhteiskunnan tulevaisuuteen. Siksi aika ajoin on tarpeen peilata eilisen nykyisyyttä tulevaan. Esimerkiksi Tampereen normaalikoulun vihkiäisissä vuonna 1966 rehtori Kustaa Roine luonnehti norssien toimintaa seuraavasti: Aikamme on täynnä uudistuksia ja opettajanvalmistuslaitoksessa tämä henki aistitaan tavallista herkemmin. Olemme valmiit kokeiluihin. Voidaankin todeta, että pedagogiset kokeilut ovat olleet läsnä koko normaalikoulun elinkaaren. Näkyvimmät nykykokeilut kohdistuvat informaatioteknologiaan. Digiympäristöjen pedagogiikka on usein nivottu konstruktivistiseen kasvatusajatteluun, jossa tieto nähdään suhteellisena ja oppilas kokemuksensa kautta oppivana aktiivisena toimijana. Parhaimmillaan tietotekniikka tarjoaakin innostavia oppimisympäristöjä ja luovuutta edistäviä oppimiskokemuksia sekä tukee oppilaiden tasavertaisia mahdollisuuksia selviytyä multimodaalisessa maailmassa. Joskus vaarana kuitenkin on, että projektien tarkoitus ja eettiset perusteet ovat kyseenalaisia. Yhteiskunnan kannalta on aina mielekkäämpää toteuttaa sellaisia kokeiluja, joiden pyrkimyksenä on kasvattaa tasapainoisia kansalaisia kuin talouselämän vaatimuksia täyttäviä kuluttajia. Kasvatuksen tehokkuusajattelun vastapuhe onkin viime aikoina 46

NORMAALIKOULU KASVATUSTEHTÄVÄ NELJÄN TIEN RISTEYKSESSÄ painottanut oppilaiden hyvinvoinnin ja kasvun merkitystä. Myös uudet perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet (2014) korostavat aiempaa enemmän laaja-alaisen osaamisen, luovan ajattelun ja kasvun tukemista eikä osaamista pidetä vain yksilön ominaisuutena, vaan se ilmenee myös yhteisöllisenä osaamisena. Koulun uudistumisen kannalta tämä tarkoittaa, että yksilöllisyyttä painottavan koulun sijaan on tarpeen luoda kokonaisvaltaista kasvatusta tukevia kouluyhteisöjä, joissa oppiminen ja opetus ankkuroituvat sosiaaliseen toimintaan. Tällöin hyvinvointi kumpuaa oppimisen ilosta sekä oppimisympäristön tuottamista myönteisistä tuntemuksista ja itsetuntemusta vahvistavista kokemuksista omasta paikasta ja vaikutusmahdollisuuksista yhteisössä. Hyvinvointi on tärkeää ottaa huomioon myös opettajankoulutuksessa. Opetusharjoittelussa saadut yhteisöllisen toiminnan kokemukset ovat opettajaopiskelijoille tärkeitä, koska monet 1980- ja 90-luvulla syntyneet opiskelijat eivät ole kokeneet niitä omina kouluaikoinaan. Nyt opettajankoulutuksessa olevat tulevat työllistymään erilaiseen kouluun kuin missä itse ovat oppia saaneet. Pelko ja epävarmuus saattavat estää suotuisan opettajaidentiteetin rakentumista, kuten seuraava toteamus ilmentää: Myönnän heti alkuun, että kun ajattelen tulevaa opettajantyötäni, kaikkein eniten minua pelottaa, miten pystyn huolehtimaan erilaisten oppijoiden tarpeista. Se mietityttää itse asiassa niin paljon, että en ole varma, uskallanko töihin peruskouluun. 47

enorssi - 2O15 Toiveikas tulevaisuus Opettajankoulutuksessa onkin erityisen tärkeää pitää yllä toiveikasta tulevaisuuskuvaa koulusta, mutta samalla ottaa käsittelyyn yhteis- kunnan ja koulun kompleksisuus kaikkine piirteineen. Normaalikoulujen kehittämistyössä tämä tarkoittaa, että varmistetaan opettajaopiskelijoiden mahdollisuudet saada kokemuksia kouluyhteisöissä toimimisesta kokonaisuutena. Siten he voivat löytää perusteita erilaisille oppimisen tavoille, vaihteleville oppimisympäristöille ja mielekkyyttä koulukulttuuria uudistavaan yhteistoimintaan. Ilahduttavia näkymiä on jo havaittavissa: On ollut lohduttavaa havaita, ettei opettajaa ole tarkoitettukaan toimimaan haasteellisissa tilanteissa yksin. Tärkeää on, etteivät opettajat sulkeudu haasteiden edessä kuoreensa vaan edetään ratkaisukeskeisesti ja yhteistyössä. Itsensä ruoskiminen on hedelmätöntä. Asenteemme muokkaavat sen roolin, mitä olemme. Opettajaopiskelijoita tulisi ruokkia ja auttaa säilyttämään kasvatusajattelussaan riittävä kokonaisvaltaisuus, ihmettely ja tutkiva asenne (inquiry as stance) niin oppimiseen, opetukseen, kouluun kuin yhteiskuntaan. Tällöin opettajankoulutuksen tehtäväksi muotoutuu kasvatuksen, opetuksen ja oppimisen uudelleentulkinta yhteiskunnan ja oppimista koskevan tiedon muutosten seurauksena. Edelleen normaalikoulun rooli neljän tien risteyksessä hahmottuu ei karsivan vaan uudistavan oppimisen ja välittävän koulunpidon edelläkävijäksi. Marita Mäkinen Kasvatustieteen professori Tampereen yliopisto 48

6 Harjoittelukoulujen tutkimus-, kokeilu- ja kehittämistoiminta OLLI-PEKKA SALO Suomalaisen koulun hyvät oppimistulokset ovat viime vuosina saaneet paljon myönteistä huomiota maailmalla. Yhtenä keskeisenä syynä näihin tuloksiin pidetään yliopistollista, tutkimusperustaista opettajankoulutusta (ks. esim. Sahlberg 2014). Miten tämä tutkimusperustaisuus näkyy harjoittelukouluissa, joilla yliopiston kouluina on erityinen tehtävä toimia ohjatun opetusharjoittelun foorumina ja kehittää opettajankoulutusta (Yliopistolaki 558/2009: 88 )? Millaista tutkimus-, kokeilu- ja kehittämistoiminta (TutKoKe) harjoittelukouluissa on tällä hetkellä ja miten toimintaa lähivuosina on tarkoitus kehittää? Yhteiskunnalliset velvoitteet ja vaateet Monissa valtakunnallisissa linjauksissa tunnustetaan opettajankoulutuksen merkitys, sillä kansallinen osaamispääoma ei lisäänny ilman opettajien ja opetustoimen johdon osaamisen vahvistamista. Siksi esimerkiksi Opetushallitus haluaa lisätä yhteistyötä ja kumppanuutta opettajankoultuksen sekä muun tiedeyhteisön kanssa (Opetushallitus 2011, 10; opetussuunnitelmayhteistyöstä ks. Lepistö ja Ilomäki-Keisala tässä teoksessa). 49

enorssi - 2O15 Myös opetus- ja kulttuuriministeriö katsoo, että maailman osaavimpien kansakuntien joukossa pysyminen edellyttää opettajankoulutuksen jatkuvaa kehittämistä ja pätevän ja ammattitaitoisen opettajakunnan saatavuuden turvaamista (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2012, 60). Opettajankoulutuksen kehittämisen erityistehtävä asettaa harjoittelukouluille melkoisia vaatimuksia, sillä niiden on huolehdittava olemassa olevan koulusysteemin toimimisesta ja sen samanaikaisesta kehittämisestä nopeasti muuttuvassa yhteiskunnassa, jossa on vaikea hahmottaa koulutuksen yhteiskunnalliseen tehtävään, merkitykseen ja sisältöihin liittyviä kysymyksiä (Happonen & Juuso 2010). Viime vuosina on voimakkaasti korostettu harjoittelukoulujen yhteyttä tutkimukseen, sillä pelkkä harjoittelu ei välttämättä edellytä yliopistojen oman kouluverkon ylläpitämistä (Opetusministeriö 2007, 43). Siksi tavoitteena on vahvistaa harjoittelukoulujen tutkimusluonnetta niin, että harjoittelukouluverkosto laatii oman tutkimus- ja kehittämisohjelmansa, jossa se määrittelee kehittämistyön painopisteet ja keskeiset tutkimusteemat (Opetusministeriö 2007, 52). Myös harjoittelukoulujen oma visio on olla osa korkeatasoista, tutkimukseen perustuvaa yliopistojen opettajankoulutusta ja tuottaa korkean ammattitaidon omaavia opettajia maailmanlaajuisesti arvostettuun koulujärjestelmäämme (Harjoittelukoulujen strategia 2020). Yhteiskunnallisiin odotuksiin vastaaminen Vaikka harjoittelukoulut toimivat lähtökohtaisesti opettajankoulutuksen kehittäjinä ja niissä on toteutettu paljon erilaisia kokeilu- ja kehittämishankkeita, varsinainen tutkimustoiminta on jäänyt vähäisemmäksi, eikä harjoittelukoulujen kontribuutio tutkimusteemaan ole ollut kovin selvä (Happonen & Korkki 2014). Yliopistouudistuksen myötä tieteellisen tutkimuksen asema on korostunut, mikä on haaste myös harjoittelukouluille, sillä muuttuneessa tilanteessa niiden on tehostettava ja systematisoitava tutkimustoimintaansa. 50

HARJOITTELUKOULUJEN TUTKIMUS-, KOKEILU- JA KEHITTÄMISTOIMINTA Niin harjoittelukoulujen kuin koko opettajankoulutuksen näkökulmasta on tärkeää, että harjoittelukoulut olisivat aiempaa vahvemmin tutkimus-, kokeilu- ja kehittämiskouluja. Tämän vuoksi harjoittelukoulut aloittivat vuonna 2009 yhteistyössä Educode Oy:n kanssa hankkeen, jonka tavoitteena oli terävöittää TutKoKe-toimintaa monin tavoin, muun muassa sopimalla yhteisistä TutKoKe-toimintaa ohjaavista toimintaperiaatteista, joiden pohjalta harjoittelukouluihin luotaisiin sekä valtakunnallinen että yliopistokohtainen tutkimus-, kokeiluja kehittämisohjelma. Hankkeen tavoitteet ovat pääosin toteutuneet, sillä lähes kaikilla harjoittelukouluilla on yliopistokohtaisesti profiloituneet TutKoKestrategiat ja usean yliopiston johtosäännössä on kirjaus harjoittelukoulun tutkimus-, kokeilu- ja kehittämistoiminnasta. Myös tavoite kehittää tutkimusperustaisen opetusharjoittelun ohjausta harjoittelukouluverkoston yhteisenä hankkeena on toteutunut erinomaisesti, sillä ohjaajakoulutuksen eri moduuleita on toteutettu niin paikallisesti kuin valtakunnallisesti (ks. Isopahkala tässä teoksessa). Yhtä lailla verkoston tavoite kehittää tieto- ja viestintätekniikan opetusta on johtanut moniin eri laajuisiin hankkeisiin (norssiope.fi-hanke). Nykyään keskeisenä pyrkimyksenä on harjoittelukoulujen yhteisten hankkeiden toteuttaminen, sillä rahoituksen saaminen helpottuu, kun hankkeet ovat riittävän suuria. Samalla saadaan synergiaetua, kun eri yksiköiden samoista teemoista kiinnostuneet opettajat verkostoituvat yhteisten hankkeiden kautta. TutKoKe-ryhmät Harjoittelukoulujen strategia 2020 -paperissa jokaiseen harjoittelukouluun toivotaan perustettavan tutkimuksen, kokeilun ja kehittämisen yhteistyöryhmä, jonka tehtävänä on koordinoida ja kehittää sellaista yliopistossa, sen eri tiedekunnissa ja laitoksissa toteutuvaa tutkimus-, 51

enorssi - 2O15 kokeilu- ja kehittämistyötä, jossa normaalikoulu voi olla mukana. Tällä hetkellä tällainen yhteistyöryhmä toimii jotakuinkin jokaisessa harjoittelukoulussa. Ryhmien kokoonpano ja toimintatavat vaihtelevat suuresti, ja siksi TutKoKe-koordinaattorien yhteisissä tapaamisissa jaetaan hyviä käytänteitä, joiden pohjalta paikallista toimintaa voidaan kehittää. Yhteistyöryhmiin kuuluu TutKoKe-koordinaattoreiden lisäksi rehtoreita, tutkimusorientoituneita opettajia sekä opettajankoulutuslaitoksen ja ainelaitosten tutkijoita. Toimiakseen tarkoituksenmukaisesti yhteistyöryhmän olisi hyvä tavata säännöllisesti, vaikka aikataulujen yhteensovittaminen on usein hyvin vaikeaa. TutKoKe-symposiumit TutKoKe-verkosto on järjestänyt toimintansa aikana kahdeksan symposiumia, joista ensimmäinen järjestettiin Joensuussa maaliskuussa 2009 ja viimeisin samassa kaupungissa marraskuussa 2014. Viimeisimmän Joensuun symposiumin teemana oli teorian ja käytännön kohtaaminen opetusharjoittelun ohjauksessa. Symposiumien tarkoituksena on esitellä normaalikoulujen tutkimukseen, kokeiluun ja kehittämiseen liittyviä hankkeita ja edistää keskustelua ja verkottumista yhteisten tutkimusintressien parissa työskentelevien kesken. Aikaisemmissa symposiumeissa on pohdittu ennen kaikkea harjoittelukoulujen tutkimustoiminnan kehittämistä osana tutkimusperustaista opettajankoulutusta. Syksystä 2015 lähtien TutKoKe-symposiumit järjestetään vuosittain joko enorssin kevät- tai syysseminaarin yhteydessä. Tällöin suurempi joukko harjoittelukoulujen opettajia pääsee yhteen pohtimaan verkoston toiminnan kehittämistä. 52

HARJOITTELUKOULUJEN TUTKIMUS-, KOKEILU- JA KEHITTÄMISTOIMINTA TutKoKe-ryhmäläisiä Hämeenlinnan TutKoKe-symposium 53

enorssi - 2O15 TutKoKe-verkoston julkaisutoiminta Jotta harjoittelukoulujen TutKoKe-toiminnalla olisi vaikutusta, sen on saatava näkyvyyttä eri julkaisukanavien kautta. Kouluilla on toki omia julkaisusarjoja ja yksittäiset opettajat julkaisevat sekä kansallisesti että kansainvälisesti joko itsenäisesti tai tutkimusryhmien osana. Koulujen omat julkaisut ilmestyvät kuitenkin useimmiten epäsäännöllisesti ja satunnaisesti, ja resurssien rajallisuudesta johtuen vain harva opettaja pystyy aktiivisesti kirjoittamaan tieteellisiä tekstejä. Vuonna 2012 TutKoKe-verkosto julkaisi ensimmäisen vuosittaiseksi tarkoitetun julkaisun (van den Berg ym. 2012), jossa oli vertaisarvioituja artikkeleita, epämuodollisempia kokeilujen ja kehittämistyön kuvauksia sekä kirja-arvosteluja. Seuraava vuosikirja (Juuso ym. 2013) julkaistiin syksyllä 2013 Oulun normaalikoulun 50-vuotisjuhlaseminaarissa ja viimeisin (Atjonen ym. 2014) Joensuun TutKoKe-symposiumin yhteydessä marraskuussa 2014. Vuosikirja muuttuu vuonna 2016 englanninkieliseksi opettajankoulutuksen ja kasvatusalan verkkojournaaliksi, jonka toimitustyöstä vastaa vakituinen toimituskunta sekä laaja-alainen ja kansainvälinen toimitusneuvosto. Uusi journaali keskittyy tieteellisten artikkelien ja katsausten julkaisemiseen ja noudattaa toimitustyössään tieteellisen vertaisarvioinnin periaatteita ja prosessia. Matalamman kynnyksen julkaisufoorumiksi luotiin syksyllä 2013 sähköinen pdf-muotoinen uutiskirje TutKoKe-uutiset 1, joka ilmestyi neljä kertaa lukuvuodessa. Syksystä 2015 alkaen TutKoKe-verkoston julkaisutoimintaa uudistetaan niin, että jatkossa harjoittelukouluilla on kaksi omaa julkaisukanavaa. 1 http://www.enorssi.fi/tutkimus-kokeilu-ja-kehittamistoiminta/tutkoke-uutisarkisto 54

HARJOITTELUKOULUJEN TUTKIMUS-, KOKEILU- JA KEHITTÄMISTOIMINTA Verkosto alkaa julkaista suomenkielistä sosiaalisen median verkkolehteä, johon voi tarjota sekä lyhyitä uutisia, puheenvuoroja, kirjaarvosteluja että pienimuotoisia kokeilujen ja kehittämistoiminnan kuvauksia, mutta myös tutkimusartikkeleja. Kyseessä on matalan kynnyksen julkaisu, joka tarjoaa mahdollisuuden kokeilla siipiään tieteellisen tekstin kirjoittajana, ja jolla silti on selkeästi erottuva profiili tieteellisestä julkaisusta. Verkkojulkaisun toivotaan tavoittavan harjoittelukoulujen opettajien lisäksi myös kentän opettajat, opiskelijat ja muut opettajankoulutuksesta kiinnostuneet. TutKoKe-toiminta huomenna? Harjoittelukoulujen TutKoKe-toiminta on viime vuosina terävöitynyt huomattavasti, mutta näköpiirissä on vielä monenlaista kehitettävää. Tutkimuspainotuksen toivotaan jatkossa näkyvän uusien opettajien palkkaamisessa niin, että valituilla on joko jatkotutkinto tai halukkuutta sellaisen suorittamiseen. Ylipäätään henkilöstöresurssien käyttöä harjoittelukouluissa voisi kehittää lisäämällä mahdollisuuksia tutkimusvapaisiin tai mahdollistamalla opettajien omaa tutkimustyötä uudentyyppisillä lehtoraateilla (esim. harjoittelukoulu opettajankoulutuslaitos tai harjoittelukoulu ainelaitos). Toisaalta voisi miettiä, miten opettajien osaamista keskitetään (esim. osallistuvatko kaikki opiskelijoiden ohjaukseen vai voisiko osa sen sijaan tehdä tutkimusta). Tutkimus voisi painottua opettajien työnkuvissa eri tavoin, mutta jokaisen olisi hyvä ainakin jossain määrin sitoutua tutkimustoimintaan. 55

enorssi - 2O15 Harjoittelukouluverkostossa voisi olla oma tutkijakoulu, jossa tutkimusorientoituneet opettajat voisivat tehdä jatko-opintoja omassa yhteisössään. Tämän suuntaista toimintaa on jo esimerkiksi Joensuussa, jossa viime lukuvuonna järjestettiin kaksi tutkimukseen keskittyvää ajatushautomoa, jossa väitöskirjantekijät kertovat oman tutkimuksen lähtökohdista. Suunnitelmissa on myös järjestää ensimmäinen valtakunnallinen kesäkoulu harjoittelukoulujen väitöskirjantekijöille kesällä 2016. Olli-Pekka Salo, FL Lehtori, Jyväskylän normaalikoulu Lähteet Atjonen, P., Happonen, H., Korkki, J., Lehikoinen-Suviranta, T., Patrikainen, R. & Vähä, E. (toim.) 2014. Ohjausta, harjoittelua ja oppimista. Teoria ja käytäntö ohjatussa harjoittelussa. Suomen harjoittelukoulujen julkaisu 2014. Joensuun normaalikoulu, Itä-Suomen yliopisto. Saatavana: http://epublications.uef.fi/pub/urn_isbn_978-952-61-1591-7/ urn_isbn_978-952-61-1591-7.pdf Happonen, H. & Juuso. H. 2010. Harjoittelukoulut tutkimus-, kokeilu- ja kehittämiskouluina. Teoksessa H. Juuso, M. Kielinen, L. Kuure & A. Lindh (toim.) Koulun kehittämisen haaste. Näkökulmia harjoittelukouluissa tapahtuvaan tutkimukseen. Oulun yliopiston kehittämisyksikön julkaisuja. Dialogeja 13, 7 9. Saatavana: http://enorssitutkoke.wikispaces.com/file/view/harjoittelukoulut +tutkimus-,+kokeilu-+ja+kehitt%c3%a4miskouluina.pdf (Luettu 9.6.2015.) 56

HARJOITTELUKOULUJEN TUTKIMUS-, KOKEILU- JA KEHITTÄMISTOIMINTA Happonen, H. & Korkki, J. 2014. Johdanto. Teoksessa P. Atjonen, H. Happonen, J. Korkki, T. Lehikoinen-Suviranta, R. Patrikainen & E. Vähä (toim.) Ohjausta, harjoittelua ja oppimista. Teoria ja käytäntö ohjatussa harjoittelussa. Suomen harjoittelukoulujen julkaisu 2014. Joensuun normaalikoulu, Itä-Suomen yliopisto, 10 15. Saatavana: http://epublications.uef.fi/pub/urn_isbn_978-952-61-1591-7/urn_ isbn_978-952-61-1591-7.pdf Harjoittelukoulujen strategia 2020. Saatavana: http://www.enorssi.fi/enorssi-verkosto/suho-harre/harjoittelukoulujen_strategia_2020.pdf (Luettu 9.6.2015.) Juuso, H., Lindh, A., Hasari, M., Kumpulainen, K., Lapinoja, K.-P., Pirilä, P., Raappana, S. & Tiainen, O. (toim.) 2013. Tutkimusperustaisuus koulussa ja opettajankoulutuksessa. Suomen harjoittelukoulujen julkaisu 2013. Oulun normaalikoulu, Oulun yliopisto. Opetushallitus 2011. Osaaminen ja sivistys 2020. Opetushallituksen strategia. Saatavana: http://www.oph.fi/download/133481_osaaminen_ja_sivistys_2020.pdf (Luettu 9.6.2015.) Opetus- ja kulttuuriministeriö 2012. Koulutus ja tutkimus vuosina 2011 2016. Kehittämissuunnitelma. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:1. Saatavana: http://www.minedu.fi/export/sites/default/opm/julkaisut/2012/ liitteet/okm01.pdf?lang=fi (Luettu 9.6.2015.) Opetusministeriö 2007. Opettajankoulutus 2020. Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2007:44. Saatavana: http://www.minedu.fi/export/sites/default/opm/julkaisut/2007/ liitteet/tr44.pdf?lang=fi (Luettu 9.6.2015.) Sahlberg, P. 2014. Suomalaisen koulun menestystarina ja mitä muut voivat siitä oppia. Helsinki: Into-Kustannus. van den Berg, M., Mäkelä, R., Ruuska, H., Stenberg, K., Loukomies, A. & Palmqvist, R. (toim.) 2012. Tutki, kokeile ja kehitä. Suomen harjoittelukoulujen julkaisu 2012. Helsingin normaalilyseo ja Viikin normaalikoulu, Helsingin yliopisto. Saatavana: http://www.norssi.helsinki.fi/uploads/tutkoke_web.pdf 57

enorssi - 2O15 7 enorssi-verkosto järjestää ainutlaatuista ohjaajakoulutusta SANNA ISOPAHKALA Milloin ja miksi? Harjoittelukoulujen opettajille suunnattu ohjaajakoulutus sai alkunsa enorssi-verkoston syntymisen yhteydessä 16 vuotta sitten. Ohjaajakoulutuksen tavoitteena on ollut perehdyttää uudet ohjaavat opettajat työn tavoitteisiin, sisältöihin ja haasteisiin sekä kehittää kokeneiden ohjaavien opettajien ammatillista pätevyyttä. Aiemmin ohjaavat opettajat toimivat opettajankoulutuksen sekä käytännön kokemuksen antaman tiedon ja taidon turvin. enorssi-verkoston järjestämän koulutuksen myötä ohjaajuuden teorianäkökulma on vahvistunut ja tutkimustiedon merkitys opetus- ja ohjaustyössä on vahvistunut. 58

enorssi-verkoston OHJAAJAKOULUTUS Miten ja millaista? Koulutuksen myötä on syntynyt erityyppistä ohjausmateriaalia, kuten Ohjaajan työkalupakki ja ohjaukseen liittyviä julkaisuja, esimerkiksi Opettajuuteen ohjaaminen (Blomberg ym. 2009). Ohjaajakoulutusta on jatkuvasti kehitetty osallistujien antaman palautteen pohjalta. Ohjaajakoulutus koostuu neljästä koulutusmoduulista. Ensimmäinen osa näistä on paikallisesti järjestettävä perehdyttämiskoulutus. Varsinainen ensimmäinen moduuli on myös yksikkökohtainen ja se käsittelee ohjauksen perusteita. Toinen moduuli on alueellinen ja sen teemana ovat ohjauksen erilaiset mahdollisuudet. Valtakunnallisesti toteutettu kolmas moduuli on muuttumassa teemamoduuleiksi, jotka on suunnattu aiemmat moduulit suorittaneille, kokeneemmille ohjaajille. Teemamoduulien aiheita ovat esim ohjauksen etiikka, vuorovaikutus ohjauksessa, ammatillinen kehittyminen, yhteisohjaajuus ja TVT ohjauksessa. Palautteet koulutuksista ovat olleet pääosin myönteisiä. Koulutuksen on koettu tukevan ohjaajaksi kasvamista ja ammatti-identiteettiä. Oma ohjaamisen käyttöteoria on saanut pohjaa koulutuksen myötä. Vaikka koulutus on koettu hyvin asia- ja tehtäväkeskeiseksi, sillä on ollut merkityksensä myös kollegiaalisen tuen tarjoajana. Verkostoituminen eri harjoittelukoulujen yksiköiden edustajien sekä eri koulutusasteiden (ala- ja yläkoulu sekä lukio) opettajien kanssa koettiin niin ikään tärkeäksi. 59

enorssi - 2O15 enorssin enorssin ohjaajakoulutuspalvelut OHJAAJAKOULUTUSPOLKU PEREHDYTTÄMISKOULUTUS PEREHDYTTÄMISKOULUTUS paikallinen paikallinen 1-2 op 1-2 op syventävä TEEMAMODUULI syventävä TEEMAMODUULI syventävä TEEMAMODUULI syventävä TEEMAMODUULI MODUULI 1 MODUULI Ohjauksen 1 perusteet Ohjauksen paikallinen, perusteet 3-5 op paikallinen, 3-5 op MODUULI 2 Ohjauksen erilaisia muotoja MODUULI alueellinen, 2 5-8 op Ohjauksen erilaisia muotoja alueellinen, 5-8 op MODUULI 3 Ohjaus ja tutkimus MODUULI valtakunnallinen, 3 5-10 op Ohjaus ja tutkimus valtakunnallinen, 5-10 op syventävä TEEMAMODUULI syventävä TEEMAMODUULI syventävä TEEMAMODUULI syventävä TEEMAMODUULI Syventävä TEEMAMODUULI voi olla paikallinen, alueellinen tai valtakunnallinen kokonaisuus ja Syventävä kestoltaan TEEMAMODUULI 1-3 op. Moduulin voi aiheina olla voivat paikallinen, olla esim. alueellinen TVT-ohjauksessa, tai valtakunnallinen vertaisoppiminen ja yhdessä kokonaisuus ohjaaminen, kestoltaan tiimiohjaus, 1 3 etiikka, op. Moduulin vuorovaikutus, aiheina ohjauksen voivat ongelmat, olla esim. ammatillisen TVT ohjauksessa, kehittymisen Syventävä vertaisoppiminen foorumi TEEMAMODUULI jne. ja yhdessä voi ohjaaminen, olla paikallinen, tiimiohjaus, alueellinen tai etiikka, valtakunnallinen vuorovaikutus, kokonaisuus ohjauk- kestoltaan sen ongelmat, 1-3 op. Moduulin ammatillisen aiheina kehittymisen voivat olla esim. foorumi TVT-ohjauksessa, jne. vertaisoppiminen ja yhdessä Teemamoduuleja kehitetään ja pilotoidaan lv. 2014-2015 aikana. ohjaaminen, tiimiohjaus, etiikka, vuorovaikutus, ohjauksen ongelmat, ammatillisen kehittymisen foorumi Teemamoduuleja jne. kehitetään ja pilotoidaan lv. 2014-2015 aikana. Teemamoduuleja kehitetään ja pilotoidaan lv. 2014-2015 aikana. 60

enorssi-verkoston OHJAAJAKOULUTUS Nykytilanne Nykyään ohjaajakouluttajia on kaikissa harjoittelukouluissa ja koulutusmoduuleja toteutetaan joka vuosi, joten niin noviiseilla kuin kokeneilla ohjaajilla on hyvät mahdollisuudet päästä kehittämään ammattitaitoaan. Viime vuosien PISA-menestyksestä johtunut suuri kiinnostus suomalaista peruskoulua kohtaan on tuonut lisää kansainvälisiä vierailijoita harjoittelukouluihin. Yksi syy maamme hyvätasoiseen koulutukseen onkin kiistatta ohjattu opetusharjoittelu. Täsmällisen ja hyvän kokonaiskuvan syntymiseksi kansainvälisille vieraille pitäisikin puhua myös ohjatusta harjoittelusta ja enorssin järjestämästä ohjaajakoulutuksesta. Heidi Mouhun artikkelin enorssin ohjaajakoulutus tukee ammatillista kasvua ja vahvistaa ohjaajan identiteettiä pohjalta referoinut Sanna Isopahkala. Alkuperäinen artikkeli on julkaistu Suomen harjoittelukoulujen julkaisussa Ohjausta, harjoittelua ja oppimista - Teoria ja käytäntö ohjatussa harjoittelussa (2014, Toim. Atjonen, P., Happonen, H., Korkki, J., Lehikoinen-Suviranta, T., Patrikainen R. ja Vähä, E). 61

enorssi - 2O15 8 Valtakunnallinen harjoittelupalaute antaa vuosittain hyvän todistuksen harjoittelukoulujen työlle SANNA ISOPAHKALA Harjoittelupalautteen taustaa Harjoittelukouluverkosto on kerännyt valtakunnallista harjoittelupalautetta vuodesta 2007 asti. Ensin harjoittelupalautteen keräämisestä vastasi Markus Leppiniemi Jyväskylän normaalikoulusta ja hänen jälkeensä Mikko Horila Tampereen yliopiston normaalikoulusta. Palautteen keräämisen tavoitteena on ollut tuoda esille harjoittelukouluissa tapahtuvaa ohjaustyötä ja sen merkitystä sekä tietenkin kehittää harjoitteluja palautteen pohjalta. Palautteen avulla on haettu yleispäteviä, vertailtavia ja helposti sisäistettäviä numerotietoja. Joinakin vuosina on toteutettu laajempi kysely, jonka painopisteeksi on valittu jokin tietty harjoittelun osa-alue. Tarkastelen tässä tekstissä eräitä harjoittelupalautteesta esille nousseita piirteitä. Olen tarkastellut palautteista muodostettuja pylväs- diagrammeja ja pohdin jonkin verran vastausten taustalla olevia ilmiöitä, 62

VALTAKUNNALLINEN HARJOITTELUPALAUTE mutta aineiston tieteellisen kvantitatiivisen käsittelyn jätän mahdollisille tuleville väitöskirjan tekijöille. Tekstin tueksi olen valinnut muutamia harjoittelupalautteesta koostettuja diagrammeja. Mitä palaute kertoo? Harjoittelupalautteiden yleissävy on varsin myönteinen: opiskelijoiden mukaan normaalikoulut ovat suoriutuneet ohjaustehtävästään hyvin tai jopa kiitettävästi. Yksittäinen nousija viime vuosina on ollut kohta Olen oppinut hyödyntämään opetussuunnitelmaa, joka voidaan siis tulkita siten, että opiskelijoiden tietoisuus opetussuunnitelman merkityksestä ja tehtävästä on ohjatun harjoittelun avulla lisääntynyt. Patrikaisen (2009, 19 22) mukaan onkin nimenomaan ohjaajan tehtävä selkiyttää opetussuunnitelman kolmen keskeisen käsitteen ihmiskäsityksen, tiedonkäsityksen ja oppimiskäsityksen merkityksiä. Yksittäinen laskija viime vuosien palautteessa on ollut harjoittelun käytännön järjestelyihin eli tiedottamiseen liittyvä kohta. Käytännön asioista tiedottaminen lienee jokaisessa organisaatiossa jatkuva haaste. Koulujen ja yliopistojen siirtyessä yhä enemmän digiaikaan olisikin tarpeen pohtia, miten eri tiedotusmuodot otetaan tehokkaaseen käyttöön. Joskus ongelmana saattaa olla myös liian monta eri tiedotuskanavaa. Savonlinnan normaalikoululla on lukuvuonna 2014 2015 otettu käyttöön sähköinen harjoittelukalenteri, jonne merkitään kaikki aikataulumuutokset reaaliajassa. Opiskelijoita kehotetaan tarkistamaan kalenteri päivittäin. Kalenteri auttaa myös ohjaavia opettajia suunnittelemaan ohjausaikatauluaan; näin turhat päällekkäisyydet poistuvat. Turun normaalikoululla tiedotustarpeeseen on vastattu siten, että eri aineryhmillä on omat kalenterinsa. Päivitysvastuu on annettu opiskelijoille. 63

enorssi - 2O15 Myös koulun sisäinen intrasivusto kertoo tärkeistä päivämääristä ja ajankohdista. Harjoittelukouluverkostossa olisi hyvä jakaa toimivia tiedotuskäytänteitä eri yksiköiden välillä. Näin pystymme parantamaan opiskelijoiden asemaa harjoittelujakson aikana. Ohjatun harjoittelun sisällöistä opiskelijat ovat sen sijaan saaneet riittävästi tietoa ja harjoittelun on koettu vastaavan sille asetettuja tavoitteita. Yhteistyö muiden opettajaopiskelijoiden kanssa on koettu hyvin hyödylliseksi harjoitteluiden aikana. Ohjauksen määrä ja laatu saa kiitosta Ohjauksen määrää kiitellään ja sen asiantuntevuus saa runsaasti hyvää palautetta. Tyytyväisyys ohjauksen määrään on jopa noussut viime vuosien aikana. Hyvin selkeästi palautteesta nousee esiin se, että ohjattu harjoittelu on auttanut opiskelijaa kehittymään opettajana. Opiskelijat ovat myös enimmäkseen kokeneet, että ovat saaneet tuoda ohjaustilanteessa esille omia näkemyksiään. Sahi (2009, 107) muistuttaakin, että ohjatussa harjoittelussa harjoittelukoulu on esimerkki työyhteisöstä, jossa ohjaajan ja opiskelijoiden toiminnan myötä kaikkien osapuolien ammatillisuus voi kehittyä. Kollegiaalisuus ja aito yhteisöllisyys tulee olla itsestään selvää ohjatussa harjoittelussa. Sen sijaan opetuksen eriyttämisen taitoja ohjattu harjoittelu voisi opiskelijoiden mielestä kehittää enemmän. Myös oman ohjaajakokemukseni perusteella voin sanoa, että eriyttäminen koetaan jokaisessa harjoittelussa vaikeaksi. Samoin harjoittelupalaute kertoo, että ohjauksessa pitäisi kiinnittää enemmän huomiota siihen, miten eri oppilaiden eri oppimistyylit vaikuttavat opetukseen. 64

VALTAKUNNALLINEN HARJOITTELUPALAUTE Harjoittelukysely 2O11 2O12 Harjoittelukysely 2O13 2O14 13) Olen saanut riittävästi ohjausta 13) Olen saanut riittävästi ohjausta Vastausten absoluuttinen jakauma Vastausten absoluuttinen jakauma Vastausten määrä Vastausten määrä ( 1= Olen täysin eri mieltä 7 = Olen täysin samaa mieltä) Harjoittelukysely 2O11 2O12 14) Ohjaus on ollut asiantuntevaa Vastausten absoluuttinen jakauma Vastausten määrä Vastausten määrä ( 1= Olen täysin eri mieltä 7 = Olen täysin samaa mieltä) Harjoittelukysely 2O13 2O14 14) Ohjaus on ollut asiantuntevaa Vastausten absoluuttinen jakauma ( 1= Olen täysin eri mieltä 7 = Olen täysin samaa mieltä) ( 1= Olen täysin eri mieltä 7 = Olen täysin samaa mieltä) KUVIO: Harjoittelukysely, ohjatun harjoittelun organisointi ja ohjaus 65