Alue- ja yhdyskuntarakenne sekä taajamat Pohjois-Karjalan maakuntakaavassa. Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 4. vaihe, taustaselvitys

Alue- ja yhdyskuntarakenne sekä taajamat Pohjois-Karjalan maakuntakaavassa Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 4. vaihe, taustaselvitys

Alue- ja yhdyskuntarakenne sekä taajamat Pohjois- Karjalan maakuntakaavassa Pasi Pitkänen ja Kari Riikonen Pohjois- Karjalan maakuntaliitto 25.5.2015

25.5.2015, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Alue- ja yhdyskuntarakenne seka taajamat Pohjois-Karjalan maakuntakaavassa Sisällys - Johdanto - Joensuun kaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen kehittäminen vuoteen 2030 - Pohjois-Karjalan keskusverkko sekä taajamat maakuntakaavassa 1. Johdanto Joensuun kaupunkiseudulla on tapahtunut tai tapahtumassa huomattavia alueidenkäytön muutoksia, joilla on vaikutusta koko kaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen kehitykseen. Kontiorannan varuskunta-alueen lakkautuminen vuoden 2014 alusta vapautti isoja alueita Kontiorannassa ja Jaamankankaalla muuhun käyttöön. Höytiäisen eteläpuolella sijaitsevaan Jaamankankaan alueeseen, joka on vielä pääosin maa- ja metsätalous- sekä virkistyskäytössä, kohdistuu myös muita alueidenkäytön tarpeita. Alue on potentiaalinen pidemmän aikavälin kaupunkiseudun kasvualue. Lentoaseman toiminnan ja lentokentän ympäristön kehittäminen sekä lentokentän toiminnan turvaaminen edellyttävät maakäytön uudenlaista tarkastelua. Kaupunkiseudun kasvunedellytysten turvaaminen länteen (Välikankangas Ylämylly Marjala) edellyttää seudullisten virkistysyhteyksien ja -alueiden yhteensovittamista muun maankäytön kanssa osana koko alueen virkistysverkostoa. Etelän suunnan merkitys kantakaupungin kasvusuuntana vahvistuu liikennejärjestelmässä ja muussa yhdyskunnan kehityksessä tapahtuneiden muutosten vuoksi. Erityisesti kantatie 74 eteläpuolella vt 6 :n itäpuolen saavutettavuus on parantanut merkittävästi uusien liikennejärjestelyjen myötä ja on potentiaalista työpaikka-alueiden kasvualueetta. Maankäyttö- ja rakennuslain kaupan säännökset uudistuivat ja tulivat voimaan vuonna 2011. Vähittäiskauppaa koskevat säännökset ulotettiin koskemaan kaikkea kauppaa ja lain perusteella kaikki yli 2000 kerrosneliömetrin suuruiset myymälät ovat vähittäiskaupan suuryksiköitä. Lain pohjalta maakuntakaavassa on määriteltävä merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön koon alaraja sekä osoitettava suuryksiköiden enimmäismitoitus riittävällä tarkkuudella. Kaupan ratkaisut ja keskusta-alueiden ulkopuoliset vähittäiskaupan suuryksiköt ovat osa maakuntakaavan käsiteltävää kokonaisuutta, jolla on myös alue- ja yhdyskuntarakenteellisia vaikutuksia. Kaupan ratkaisujen pohjalta myös muun maakunnan taajamarakenne ja keskusverkko edellyttävät alueiden päivittämistä, joten maakuntakaavan 4. vaiheella on vahvasti koko maakunnan alue- ja yhdyskuntarakennetta mukaan lukien taajamat koskettavia liittymäpintoja. Aluerakenteella tarkoitetaan koko maan, maakunnan tai maakunnan osan rakennetta, toimintojen yleispiirteistä sijoittumista ja keskinäisiä sijaintisuhteita. Tuotanto, asuminen, palvelut ja vapaa-aika vaativat rakenteita, jotka muodostavat erikokoisista yhdyskunnista sekä niitä yhdistävistä liikenneväylistä ja muista teknisen huollon järjestelmistä koostuvan verkoston. Aluerakenteeseen

25.5.2015, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto liittyvät muun muassa erilaiset vyöhyke-, verkosto- ja kehityskäytävätarkastelut, ja siihen vaikuttavat väestön ja talouden kehitys maan eri osissa sekä muuttoliike alueiden välillä. Yhdyskuntarakenteella puolestaan tarkoitetaan työssäkäyntialueen, kaupunkiseudun, kaupungin, kaupunginosan tai muun taajaman sisäistä rakennetta. Se sisältää väestön ja asumisen, työpaikkojen ja tuotantotoiminnan, palvelujen ja vapaa-ajan alueiden sekä näitä yhdistävien liikenneväylien ja teknisen huollon verkostojen sijoittumisen ja niiden keskinäisen suhteen. Yhdyskuntarakenteen eheyttämisellä tarkoitetaan rakenteen hajautumisesta aiheutuvien epäkohtien korjaamista ja uusien epäkohtien synnyn välttämistä. Yhdyskuntarakenteen kehitystä ohjataan kaavoituksella ja rakennuslupakäytännöllä. Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 4. vaiheen alkuperäisenä lähtökohtana oli tutkia Joensuun kaupunkiseudun eli Joensuun ja Outokummun kaupunkien sekä Kontiolahden, Liperin ja Polvijärven kunnan yhdyskuntarakennetta ja kehitysnäkymiä vuoteen 2030 mennessä. Kaupunkiseudun tarkastelun ohella kaavoitusprosessin valmisteluvaiheessa tuli esille tarve myös tarkastella maakunnan muita taajama-alueita osana maakuntakaavan 4. vaihetta, erityisesti osana kaupan ratkaisuja. Joensuun kaupunkiseudun ja eri seutukuntien rajaukset on esitetty kuvassa 1. Osana kaupan erillistä omaa selvitystä (Pohjois-Karjalan kauppapaikkaselvitys 2014) on siinä määritelty myös maakunnan kaupan palveluiden keskusverkko. Maakuntakaavassa osoitettu päivitetty keskusverkko (keskustatoimintojen alueet ja kohteet) toimii Pohjois-Karjalan alue- ja yhdyskuntarakenteen kehittämisen runkona. Laajamittaisempaan Pohjois-Karjalan aluerakennetarkasteluun eri selvityksineen ja kehitysvyöhykkeineen ei ole tässä kaavavaiheessa lähdetty vaan siltä osin pidättäydytään voimassa olevan maakuntakaavan ratkaisuissa. Maakuntakaavan 4. vaiheen laadinnan yhteydessä onkin todettu, että maakuntakaavan 1. vaiheen yhteydessä laadittu aluerakennetarkastelu ja sen neljä päätavoitetta ovat edelleen ajankohtaisia. Käsillä olevassa selvityksessä on tarkasteltu Pohjois-Karjalan alue- ja yhdyskuntarakennetta vuoteen 2030 mennessä erityisenä painopisteenä Joensuun kaupunkiseudun (Joensuun ja Outokummun kaupungin sekä Kontiolahden, Liperin ja Polvijärven kunnan) yhdyskuntarakenne. Kaupunkiseudun taajama- ja työpaikkatoimintojen ohjaamisen tueksi on tehty kaupunkiseudun väestön ja työpaikkojen mitoituslaskelmat. Myös muun Pohjois-Karjalan maakunnan osalta on päivitetty taajamatoimintojen alueet voimassa olevien asema- ja yleiskaavojen sekä kuntien suunnitelmien pohjalta. Päivittämistyön keskeisessä roolissa on ollut yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmä (YKR), jonka avulla on voitu tarkasteltu asuntojen, työpaikkojen, palvelujen ja viheralueiden sekä niiden välisten yhteyksien muodostamaa fyysistä ja toiminnallista kokonaisuutta sekä viime vuosikymmenien tapahtunutta taajamakehitystä. Maakuntaliiton selvitystyötä on ollut ohjaamassa Joensuun kaupunkiseudun kuntien kaavoittajista muodostuva maakuntakaavan työvaliokunta. Selvitystyötä on käsitelty myös maakuntakaavan eri työryhmissä mukaan lukien ohjausryhmä ja SOVA-ryhmä. Selvityksen yhteydessä on oltu lisäksi yhteydessä suoraan kaikkien kuntien kanssa. Kuva 1! Maakuntakaavan 4. vaiheessa käytetyt aluerajaukset kartalla.

25.5.2015, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 2. Keskeisimmät maakuntakaavalliset kysymykset Joensuun kaupunkiseudulla on vahva asema maakunnan keskusalueena niin väestön, työpaikkojen kuin palveluidenkin näkökulmasta. Joensuun maakuntakeskus sijaitsee liikenteen solmukohdassa, jossa on toimivat tie-, rautatie-, lento- ja vesiliikenneyhteydet. Maakuntakeskus sijaitsee vain 70 km etäisyydellä Niiralan kansainväliseltä rajanylityspaikalta ja venäläisten ostomatkailulla on suuri merkitys kaupunkiseudun kuin koko maakunnan kaupallisten palveluiden kehittymiseen. Kontiorannan entinen varuskunta-alue ja sitä ympäröivät entiset puolustusvoimien harjoitusalueet ovat yhdessä iso ja merkittävä kehitettävä kokonaisuus Joensuun kaupunkiseudulla. Varuskuntaalueella ympäristöineen on sijaintinsa ja ominaispiirteidensä pohjalta erinomaiset mahdollisuudet Joensuun kaupunkiseudun kuin koko maakunnan vetovoimaisuuden parantamiseen niin matkailun, asumisen ja urheilutapahtumien kuin vapaa-ajan muiden toimintojen kehittämisen muodossa. Samoin kaupunkiseudun aivan lähituntumassa sijaitseva Jaamankankaan pääosin metsätalouskäytössä oleva yhtenäinen alue, on merkittävä kokonaisuus Höytiäisen vesistön äärellä. Jaamankankaan tulevaisuuden käyttöä on syytä suunnitella huolella, koska vastaavanlaisia alueita ei monilla kaupunkiseuduilla ole enää tarjota. Valtion ja Joensuun kaupunkiseudun välinen kasvusopimus on laadittu äskettäin eli vuonna 2013. Kasvusopimuksen strategisena valintana on symmetrinen kaupunki, johon sisältyy kaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen näkökulmasta kaupungin keskustan laajentuminen Pielisjoen itäpuolelle, kaupunkiseudun sisäinen kasvu ja ydinkaupunkiseudun kasvaminen pääteiden suuntaisesti länteen, pohjoiseen ja itään. Liikkumisen näkökulmasta korostuvat kevyen- ja joukkoliikenteen olosuhteitten parantaminen. Kasvusopimus sisältää suoraan maakuntakaavaankin keskeisesti liittyviä osioita kuten esimerkiksi Joensuun ydinkeskustan laajamittainen investointihankkeiden kehitysesteiden poistaminen, Penttilänrannan SmartCity ja Penttilän yrityspuisto, Kontiorannan varuskunta-alueen ja ampumahiihtokeskuksen kehittäminen sekä Venäjän kasvavien markkinoiden ja ostovoiman hyödyntäminen. Vaikka kaupan kysymykset kohdistuvatkin suurelta osin Joensuu kaupunkiseudulle, niin kaupan ratkaisuilla on maakunnallista merkitystä myös laajemmin Joensuun seudulla, Keski-Karjalassa ja Pielisen Karjalassa. Kaupan ja rajaliikenteen yhteensovittaminen Niiralassa on maakunnallisesti tärkeä kysymys. Maakuntakaavan tavoitteena onkin osoittaa rajanylityspaikan läheisyyteen vähittäiskaupan suuryksikkö. Venäjän matkailun aluetaloudelliset vaikutukset näkyvät lisäksi koko maakunnan alueella, vaikka painopiste onkin Keski-Karjalan ja Joensuun seudulla. Maakuntakaavan keskeisiä painopistealueita ovat Joensuun kaupunkiseudun yhdyskuntarakenne mukaan lukien viherrakenne sekä Joensuun seudun ampumarata. Koko maakuntaa koskettavia kysymyksiä ovat puolestaan taajamat, keskustatoimintojen alueet sekä vähittäiskaupan suuryksiköt. Maakuntakaavan kannalta tärkeimmät ratkaistavat kysymykset ovat olleet: Joensuun kaupunkiseudun tulevaisuuden yhdyskuntarakenne (sisältää taajamien, teollisuus ja työpaikkatoimintojen alueet sekä viherrakenteen) Liperin Ylämyllyn taajaman radan pohjois-puolen maankäyttö ja lentokentän ympäristö Kontiolahden lakkautuneen varuskunta-alueen ja sen ympäristön maankäyttö

25.5.2015, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Kontiolahden Jaamankankaan alueen maankäyttö Joensuun kantakaupungin kaakkoisosan maankäyttö (vt 6 itäpuoli kt 74 eteläpuolella) Seudullisen ampumaradan sijoittaminen Joensuun kaupunkiseudulle lakkautuneen Kontiorannan varuskunnan ampumaratatoimintojen sekä rajavartiolaitoksen Onttolan ampumaradan siviiliammunnan lakkautumisen myötä Maakunnan taajamien päivittäminen Pohjois-Karjalan maakuntakaavan keskusverkon päivittäminen Kaupan ratkaisut maakunnassa mukaan lukien vähittäiskaupan suuryksiköt Tohmajärven Niiralan vähittäiskaupan suuryksikön osoittaminen Esille olleita kysymyksiä ovat mm.: Kaupunkikeskustan laajentaminen ja keskustapalveluiden monipuolistaminen Taajamakeskustojen eheyttäminen ja palveluiden tukeminen Kantakaupungin kasvumahdollisuuksien turvaaminen pääteiden suuntaisesti Joensuun kaupunkiseudun virkistysalueiden sekä virkistyksen ja matkailun kohteiden läpikäyminen ja niiden kehittämisen edellytysten turvaaminen Virkistystä ja luonnon monimuotoisuutta (ekologiset käytävät) tukevien seudullisten viheryhteystarpeiden osoittaminen ja turvaaminen Jaamankankaan ja sen ympäristön alueen monikäyttö Joukko- ja kevyenliikenteen olosuhteiden ja toimintaedellytysten parantaminen Yhdyskuntatekniikan tehokas hyödyntäminen Taajamien ja maaseutualueiden välisten vaihettumisalueiden maankäytön selkeyttäminen Kaupallisten palveluiden saatavuuden turvaaminen maakunnan eri osissa Venäläisten ostovoiman vaikutus kaupan palveluiden kehittymisessä Liikennejärjestelmän solmukohtien maankäytön järjestäminen ja pullonkaulojen poistaminen 3. Pohjois-Karjalan alue- ja yhdyskuntarakenne 2030 lähtökohdat Pohjois-Karjalan aluerakenteen kehittämisen lähtökohtana vuoteen 2030 mennessä on nykyinen yhdyskuntarakenne, jonka rungon muodostavat Joensuun kantakaupunki, pääteiden suuntaisesti sijoittuvat lähitaajamat, kunta- ja kyläkeskukset, laaja maaseutualue ja näitä yhdistävä tieverkosto. Kaupunkiseudun alueidenkäytöllä tuetaan erityisesti pääteiden suuntaista aluerakenteen kehittämistä ja yhtenäistä taajamarakennetta, turvataan pääteiden kehittämistarpeet sekä mahdollistetaan kaupunkirakenteen tasapainoinen kehittyminen. Kasvua tukevat joukko- ja kevyenliikenteen laatukäytävät sekä olemassa oleva yhdyskunta ja palvelurakenne. Taajamat ja niiden keskustat ovat merkittäviä täydennysrakentamisen kohdealueita. Yhdyskuntarakenteen kehittämisellä pyritään taloudellisuuteen, tehokkuuteen sekä maa-alueiden optimaaliseen hyödyntämiseen.

25.5.2015, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Pohjois-Karjalassa asui vuoden 2013 lopussa 165 445 ihmistä. Mikä myös positiivista, Pohjois- Karjala on ollut muuttovoittomaakunta jo viitenä peräkkäisenä vuotena peräkkäin eli maakuntaan muuttaa enemmän ihmisiä kuin täältä lähtee pois. Pohjois-Karjalan koko väestönkehityksen kuva on kuitenkin ollut viime vuosikymmenien aikana lievästi miinusmerkkinen. Viimeisenä viitenä vuotena kuitenkin myös kokonaiskuvassa on ollut hyviä merkkejä, väheneminen on ollut hyvin pientä ja vuonna 2011 väestömäärä maakunnassa kokonaisuutena kasvoi. Kuten Suomessa laajemminkin, myös Pohjois-Karjalassa yliopistokaupunki ja maakunnan keskuskaupunki Joensuu on vetänyt väestöä, mutta ei pelkästään itse kaupunkiin vaan vahvasti myös ympäröiviin kuntiin eli Kontiolahdelle ja Liperiin. Joensuun seutu on ollut kasvualuetta kun taas muualla maakunnassa väestö on vähentynyt. 200000 180000 160000 140000 120000 100000 80000 60000 40000 20000 0 1980 1983 1986 1989 1992 1995 1998 2001 2004 2007 2010 2013 Joensuun seutukunta Pielisen Karjala Keski-Karjala Pohjois-Karjala Kuva 2. Pohjois-Karjalan väestönkehitys 2000 2013 seutukunnittain tarkasteltuna. Perttu Vartiainen kuvaa selvityksessään 1 Suomen aluekehitystä ja seutuistumista seuraavasti: Aluekehityksen pitkänä trendinä Suomessa on ollut kaupungistuminen. 1970-luvulta lähtien voidaan puhua seutuistumisesta, mikä on merkinnyt kaupunkien työssäkäyntialueiden levittäytymistä yhä laajemmille alueille. Samalla kaupunkikunnat ovat jakautuneet kehittyviin keskuskaupunkeihin ja taantuviin yksipuolisiin teollisuuspaikkakuntiin. 2000-luvulla myös joidenkin maakuntakeskusten kehitys on ollut hiipuvaa. Pohjois-Karjalan oma maakuntasuunnitelman mukainen väestönennuste ennakoi maakuntaan vuodelle 2030 kaikkiaan 164 000 asukasta. Tilastokeskuksen väestöennuste on melko lähellä samaa, sen mukainen väestömäärä vuonna 2013 olisi Pohjois-Karjalassa 163 265 asukasta. 1 Vartiainen, Perttu. Suomi tarvitsee kaupunki- ja maaseutupolitiikkaa. TEM raportteja 29/2014

25.5.2015, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Taulukko 1. Pohjois-Karjalan maakuntastrategian mukainen väestöennuste vuodelle 2030. POHJOIS-KARJALA Toteutunut kehitys Tavoitteellinen kehitys VÄESTÖ 2000 2005 2010 2015 2020 2025 2030 MUUTTOERO ED. JAKSOLLA -4 801-1 668-1 011 434 856 1 454 1 967 MAASSAMUUTTOERO (per vuosi ed. jaksolla) -1 132-577 -555-317 -279-184 -107 NETTOSIIRTOLAISUUS (per vuosi ed. jaksolla) 172 243 353 425 450 475 500 SYNTYNEET (per vuosi ed. jaksolla) 1 771 1 551 1 551 1 610 1 616 1 574 1 509 KUOLLEET (per vuosi ed. jaksolla) 1 943 1 875 1 840 1 878 1 907 1 927 1 973 SYNTYNEET-KUOLLEET (per vuosi ed. jaksolla) -172-324 -289-269 -291-353 -464 VÄESTÖ 31.12. (henkeä) 171 609 168 322 165 866 165 266 164 665 164 354 164 000 VÄESTÖLL. HUOLTOS. (lasten ja yli 65-v os. työik., %) 52,7 52,0 53,7 62,4 72,7 81,3 85,7 VANHUSHUOLTOSUHDE (yli 65-v os. työik., %) 25,7 27,5 30,8 38,3 46,5 53,6 57,8 LASTEN (0-14 -v) OSUUS TYÖIKÄISISTÄ, % 27,0 24,4 23,0 24,1 26,2 27,6 27,8 Taulukko 2: Tilastokeskuksen väestöennuste (trendiennuste) Pohjois-Karjalan kunnille. Toteutunut Trendiennuste 2011 2015 2020 2025 2030 Joensuu 73 758 75 083 76 149 77 033 77 878 Outokumpu 7 377 7 119 6 870 6 683 6 519 Ilomantsi 5 834 5 512 5 231 5 022 4 846 Juuka 5 453 5 054 4 676 4 384 4 157 Kontiolahti 14 000 14 876 15 699 16 275 16 600 Liperi 12 286 12 633 13 015 13 292 13 419 Polvijärvi 4 778 4 699 4 625 4 596 4 546 Joensuun seutu 123 486 124 976 126 265 127 285 127 965 Lieksa 12 585 11 898 11 260 10 779 10 369 Nurmes 8 359 7 911 7 512 7 184 6 930 Valtimo 2 437 2 333 2 232 2 154 2 087 Pielisen Karjala 23 381 22 142 21 004 20 117 19 386 Kitee 9 153 8 712 8 320 8 028 7 783 Kesälahti 2 362 2 135 1 942 1 817 1 734 Rääkkylä 2 532 2 355 2 201 2 094 2 021 Tohmajärvi 4 992 4 764 4 586 4 473 4 376 Keski- Karjala 19 039 17 966 17 049 16 412 15 914 Pohjois- Karjala 165 906 165 084 164 318 163 814 163 265

25.5.2015, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Trendiennusteessa on otettu huomioon syntyvyyden, kuolleisuuden ja muuttoliikkeen vaikutus väestönkehitykseen. 3.1. Joensuun kaupunkiseudun kehittämisen lähtökohdat Määritelmä: Joensuun kaupunkiseudulla tarkoitetaan Joensuun ja Outokummun kaupunkien sekä Kontiolahden, Liperin ja Polvijärven kuntien yhdessä muodostamaa aluetta. Joensuun kaupunkiseudun alueen maa pinta-ala on 5 175 km² ja vesipinta-ala 1 302 km². Sillä asui vuoden 2013 lopussa 113 215 asukasta, joista noin 78 % asui taajamissa. Vuoden 2011 lopussa alueella sijaitsi 44 729 työpaikkaa. Maakuntakaavassa erityisen tarkastelun kohteena oleva Joensuun kaupunkiseudun alue on sama kuin Joensuun seudulle laaditun yhteisen yleiskaavan alue. Joensuun seudun yhteinen oikeusvaikutteinen yleiskaava on vahvistettu ympäristöministeriössä 29.12.2009. Ympäristöministeriö vahvisti yleiskaavan lukuun ottamatta Ylämyllyn Leinosenlammen rannalle osoitettuja alueita (kaksi AP-aluetta ja yksi AP/res-alue) ja Liperin Välikankaan teollisuusalueen laajentumiseen T-merkinnällä osoitetun uuden alueen pohjoisosaa. Alueella ovat voimassa Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 1. vaihe (vahvistettu 20.12.2007), maakuntakaavan 2. vaihe (vahvistettu 10.6.2010) ja maakuntakaavan 3. vaihe (vahvistettu 5.3.2014). Väestö Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan Joensuun kaupunkiseudulla on vuonna 2030 yhteensä 118 962 asukasta mikä on 6081 asukasta enemmän, kuin vuoden 2012 lopussa. Kasvuennuste vastaa melko hyvin maakunnan omaa väestöennustetta. Kuitenkin esimerkiksi Joensuun kaupunki varautuu omissa suunnitelmissa vuoteen 2030 mennessä noin 5 000 asukkaan kasvuun, mikä tarkoittaa lähes 2 000 asukkaan suurempaa kasvua, kuin tilastokeskuksen ennusteessa. Suurempi ennuste on perusteltavissa ennakoitua suuremmalla väestön kasvulla, ikärakenteen muutoksella, muuttoliikkeellä, kaupungistumisella sekä kaupungin monipuolisella asuntotarjonnalla. Pelkästään Joensuun Penttilänrannan alueelle Pielisjoen varteen aivan Joensuun kaupungin keskustaan ollaan suunnittelemassa ja rakentamassa asuntotuotantoa 20 vuoden aikajänteellä yli 3000 uudelle asukkaalle. Minimivaihtoehto muodostuu Tilastokeskuksen väestöennusteeseen perustuvasta väestömäärästä ja maksimi-vaihtoehto arvioon suotuisammasta ja suurempaan muuttovoittoon perustuvasta väestömäärästä. Minimi ja maksimi vaihtoehtojen ero on noin 4000 henkeä. Maksimivaihtoehdolla luodaan edellytykset kaupunkiseudun vahvistumiselle ja uusille kasvualueilla samalla, kun varmistetaan kaupunkiseudun pitkäjänteisen maapolitiikan vaihtoehdot ja turvataan monipuolinen asuntotuotanto.

25.5.2015, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Taulukko 3. Joensuun kaupunkiseudun nykyinen väestö ja mitoitusväestö 2030 (min. ja max.) 2005 2013 2030 2030 min. max Joensuu 72292 74 471 77 878 80 000 Kontiolahti 12768 14 422 16 600 17 500 Liperi 11750 12 396 13 419 14 100 Outokumpu 7753 7 262 6 519 6 700 Polvijärvi 5008 4 664 4 546 4 700 Joensuun seutu yhteensä 109 571 113 215 118 962 123 000 Taulukko 4. Joensuun kaupunkiseudun väestönkehitys 2000-luvulla sekä väestöennuste. 2000 2005 2010 2012 2015* 2020* 2025* 2030* Joensuu 71 013 72 292 73 305 74 168 75 083 76 149 77 033 77 878 Kontiolahti 11 517 12 768 13 722 14 245 14 876 15 699 16 275 16 600 Liperi 11 479 11 750 12 271 12 397 12 633 13 015 13 292 13 419 Outokumpu 8 155 7 758 7 411 7 343 7 119 6 870 6 683 6 519 Polvijärvi 5 411 5 008 4 804 4 728 4 699 4 625 4 596 4 546 Joensuun seutu 107 575 109 576 111 513 112 881 114 410 116 358 117 879 118 962 yhteensä * Tilastokeskuksen väestöennuste 2012 Lähde: Tilastokeskus

25.5.2015, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Kuva 3. Väestönkehitystavoite eri ennusteilla kuvattuna. Maakuntakaavassa esitettävillä Joensuun kaupunkiseudun taajamatoimintojen alueilla asuu tällä hetkellä noin 81 000 henkilöä eli noin 72 % koko kaupunkiseudun väestöstä. Samalla pelkästään Joensuun kaupunkiseudun yhtenäisen taajamatoimintojen alueelta mukaan lukien Kontiolahden alue merkittävimmät uudet / rakentamattomat pientalovaltaiset alueet mahdollistavat eri aluetehokkuusluvuilla (as/ha) laskien noin 5700 uuden henkilön sijoittumisen. Näiden lisäksi kaikilla taajama-alueilla on mahdollisuuksia myös nykyisen rakenteen yhteydessä täydentää ja tiivistää alueita. Taajama-alueiden aluevarausten laajuus onkin laskennallista mitoitustarvetta suurempi mutta mahdollistaa näin erityyppisen asumisen vaihtoehtoisia ja laadukkaita sijoittumismahdollisuuksia eri puolilla kaupunkiseutua.

25.5.2015, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Kuva 4. YKR taajama-alueiden aluetehokkuudet Joensuun kaupunkiseudulla 2012 (as/ha). Työpaikat Joensuun seudulla oli vuoden 2011 lopussa 44 729 työpaikkaa. Työpaikkojen määrä on 2000 -luvulla kasvanut n. 15 % vuoden 2000 tasosta. Suurin kasvu on ollut Joensuussa n. 20 %. Vuonna 2010 työpaikoista n. 88 % sijaitsi taajamissa ja n. 12 % haja-asutusalueilla. Maakuntatasolla ei ole asetettu työpaikkatavoitteita kunnittain vaan ne on laadittu seuduittain, mistä johtuu, että Joensuun seutuun sisältyvät myös Juuan ja Ilomantsin kunnat. Joensuun kaupunkiseudun viiden kunnan työpaikkamitoituksen minimivaihtoehto perustuu tilastokeskuksen väestöennusteeseen perustuvasta työpaikkakehityksestä ja maksimivaihtoehto arvioon suotuisammasta ja suurempaan muuttovoittoon perustuvasta työpaikkamäärästä. Minimi ja maksimivaihtoehtojen ero on 1300 työpaikkaa eli noin 2,7 %. Maksimivaihtoehdolla luodaan edellytykset Joensuun kaupunkiseudun vahvistumiselle ja edelleen kasvulle perustuen monipuoliseen ja kansainvälisesti korkeaan osaamiseen. Taulukko 5. Joensuun kaupunkiseudun työpaikkakehitys 2000, 2005 ja 2011 sekä mitoitus työpaikat 2020 ja 2030

25.5.2015, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Kunta 2000 2005 2011 202 0 Joensuu 27 856 30 33 35 958 323 328 Outokumpu 2 786 2 721 2 818 2 449 Kontiolahti 3 361 4 381 3 861 3 954 Liperi 3 416 3 315 3 423 3 597 Polvijärvi 1 441 1 402 1 304 1 267 Yhteensä 38 860 42 44 46 777 729 594 203 0min. 36 700 2 350 4 050 3 680 1 210 48 000 203 0 max. 37 700 2 400 4 160 3 800 1 240 49 300 Maakuntakaavassa esitettävillä teollisuus- ja työpaikkatoimintojen alueilla on tällä hetkellä noin 8850 työpaikkaa eli noin 20 % kaikista kaupunkiseudun työpaikoista. Samalla pelkästään maakuntakaavassa osoitettavat uudet / rakentamattomat työpaikka-alueet mahdollistavat eri aluetehokkuusluvuilla (tp/ha) laskien noin 3000 uuden työpaikan sijoittumisen. Työpaikkojen aluevarausten laajuus on laskennallista mitoitustarvetta suurempi mutta mahdollistaa vaihtoehtoisia sijoittumismahdollisuuksia. 4. Maakuntakaavan alue- ja yhdyskuntarakenteelliset tavoitteet Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 1. vaiheen laatimisen yhteydessä asetettiin maakunnan aluerakenteen ja maankäytön kehittämiseksi neljä päätavoitetta, jotka olivat: kansainvälisen ja kansallisen asema vahvistaminen elinkeinotoiminnan edellytysten turvaaminen tasapainoinen aluerakenne sekä vetovoimainen asuin- ja vapaa-ajan ympäristö ympäristön ja luonnonvarojen kestävä käyttö Tavoitteet ovat Pohjois-Karjalan kehittämisen näkökulmasta edelleen ajankohtaisia. 4.1. Päätavoitteet Kansainvälisen ja kansallisen aseman vahvistaminen Alueen kilpailukykyä parannetaan huolehtimalla hyvin saavutettavissa olevista laadukkaista asuin- ja työpaikka-alueista, vapaa-ajanmahdollisuuksista, palveluista sekä liikenneyhteyksistä. Parannetaan saavutettavuutta varautumalla päätieyhteyksien, nopean junaliikenteen, lentoliikenteen sekä vesiliikenteen kehittämistarpeisiin. Varaudutaan Venäjän kansalaisten viisumivapauden tuomiin palvelurakenteen muutoksiin Tuetaan rajalle menevien yhteyksien ja rajanylityspaikan infrastruktuurin kehittämistä lisääntyvän liikenteen tarpeita vastaavasti.

25.5.2015, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Elinkeinotoiminnan edellytysten turvaaminen Kaupunkiseudulla luodaan edellytykset vahvalle kasvulle. Tuetaan keskusta-alueiden elinvoimaisuuden säilymistä ja palveluiden monipuolistumista sekä kaupallisten palveluiden säilymistä maakunnan eri osissa. Seudullisten vähittäiskaupan suuryksiköiden lähtökohtana on vähintään työssäkäyntialueen väestön palvelutarpeet. Uusia merkittäviä kaupan keskittymiä ei muodosteta. Varaudutaan lentoliikennettä tukevan ja hyödyntävän elinkeinotoiminnan tarpeisiin. Tuetaan kaupallisten ja muiden palveluiden säilymistä suuremmissa taajamissa ja kylissä. Turvataan seudullisten /maakunnallisten matkailupalvelujen alueiden ja kohteiden kehittäminen sekä niiden kytkeytyminen seudulliseen viheralueverkkoon Tasapainoinen aluerakenne ja vetovoimainen asuin- ja vapaa-ajanympäristö Tehostetaan kaupunkiseudun taajamien maankäyttöä ja ohjataan niiden lähialueiden maankäyttöä taajamia sisäiseen täydentämiseen. Kontiorannan ja Jaamankankaan alueiden kytkeminen kaupunkiseudun aluerakenteeseen ja lähialueiden maankäyttöön. Kehitetään joukkoliikenteen, jalankulun sekä pyöräilyn olosuhteita ja parannetaan niiden houkuttelevuutta. Mahdollistetaan taajamien hallittu kasvu ja tuetaan väestöpohjaltaan ja elinkeinorakenteeltaan vahvoja kyliä. Edistetään suunnitelmallista rakentamista sekä vesi- ja jätevesihuollon järjestämistä. Ympäristön ja luonnonvarojen kestäväkäyttö Huolehditaan virkistysalueiden ja virkistyskohteiden riittävyydestä Turvataan sekä virkistys- ja matkailualueiden ja kohteiden välisten että muiden virkistystä ja/tai luonnon monimuotoisuutta palvelevien viheryhteystarpeiden säilyminen Turvataan rantojen virkistysmahdollisuudet ja viheryhteydet Mahdollistetaan ampumaharrastustoiminnan jatkuminen Joensuun kaupunkiseudulla Onttolan ampumaradan sulkeutuessa siviilikäytöltä 4.2. Tavoitteita tukevien toimenpiteiden kohdentaminen Väestön kasvuun varautuminen Kaupunkiseudulla luodaan edellytykset vahvalle kasvulle. Maksimi vaihtoehdossa varaudutaan noin 10 000 asukkaan lisäykseen mikä tarkoittaa 8,8 % :n kasvua nykyisestä. Samalla varaudutaan väestön ikärakenteen tuomiin haasteisiin palvelurakenteen kehittämisessä. Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen

25.5.2015, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Kytketään ydinkaupunkiseutuun liittyvät taajamat yhtenäiseksi rakenteelliseksi kokonaisuudeksi. Ohjataan kasvu pääosin taajamarakenteen sisälle tai kiinteästi olevan taajamarakenteen yhteyteen. Tiivistetään joukko- ja kevyenliikenteen laatukäytävien vaikutusalueiden sekä palvelukeskusten / palvelukeskittymien maankäyttöä Vahvistetaan kylärakentamisessa yhdyskuntatekniikan piirissä olevia ja maaseudun peruspalveluita ja maaseutuelinkeinoja tukevia kyliä. Keskustojen kehittäminen parannetaan keskusta-alueiden vetovoimaisuutta ja vahvistetaan keskustojen asemaa asumisen, palveluiden ja työpaikkatoimintojen alueina turvataan päivittäistavarakaupan ja keskustahakuisten erikoiskaupan palveluiden säilyminen ja kehittyminen keskustoissa seudullisille vähittäiskaupan suuryksiköille varataan tilaa keskusta-alueiden ulkopuolelle uusia merkittäviä vähittäiskaupan suuryksiköiden keskittymiä ei osoiteta Kehitetään Joensuun ydinkeskustan keskusta-aluetta symmetrisesti molemmin puolin jokea Virkistysalueiden ja viheryhteyksien kehittäminen Osoitetaan Joensuun seudulle viheralueverkosto, joka kytkee viheryhteystarpeiden kautta olemassa olevat seudulliset virkistys-, matkailu- ja luontokohteet yhdeksi toimivaksi kokonaisuudeksi Osoitetaan ja tarkistetaan olemassa olevat että mahdolliset uudet (esimerkkinä ampumahiihtostadionin ympäristö) seudulliset virkistysalueet Turvataan tärkeät ekologiset käytävät osana viheryhteystarpeita Selkeytetään virkistysalueitten ja yhteyksien sekä muun maankäytön välistä rajapintaa Turvataan ranta-alueitten (Pyhäselkä, Pielisjoki, Höytiäinen ja kanava) yhtenäiset viherkäytävät ja yhteiskäyttöiset alueet Jaamankangas säilytetään pääosin kaupunkiseudun myös virkistystä ja muuta vapaaajan toimintaa palvelevana maa- ja metsätalousvaltaisena alueena Elinkeinotoimintojen tukeminen varaudutaan työpaikkaomavaraisuuden turvaavaan työpaikkamäärään työpaikka-alueet osoitetaan liikenteellisesti hyvin saavuttavissa olevilta alueilta eri liikennemuotoja hyödyntäen osoitetaan työpaikka-alueita erilaisiin tarpeisiin ja turvataan yritysten laajentamismahdollisuudet varaudutaan laajaan yhtenäiseen seudulliseen työpaikka-alueeseen ydinkaupunkiseudun eteläpuolelle varaudutaan mahdollisiin uusiin matkailupalveluiden alueiden ja kohteiden osoittamiseen (esimerkkinä Kontiorannan alue)

25.5.2015, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Liikennejärjestelmä maankäyttö ja liikennejärjestelmä suunnitellaan toiminnallisena kokonaisuutena maankäytöllä tuetaan joukko- ja kevyttä liikennettä edistävää liikkumista määritetään joukkoliikenteen solmukohdat ja turvataan niiden kehittämistarpeet tuetaan ja edistetään Joensuun matkakeskuksen toteuttamista - Joensuun matkakeskuksesta muodostetaan koko maakunnan joukkoliikenteen liikenteellinen keskus turvataan syväsataman kehittäminen ja edistetään ympärivuotisen vesiliikenteen kehittymistä turvataan maankäytöllisesti lentoliikenteen toiminnan kehittäminen Kontiorannan varuskunnan lakkautuessa vuoden 2014 alusta Joensuun seudulle jää Pohjois- Karjalan Rajavartioston esikunta ja viranomaistoimintaa palveleva ampumarata. Rajavartioston alueet on osoitettu voimassa olevassa maakuntakaavassa. Kontiorannan varuskunta-alueelle osoitetaan muuta käyttöä. 5. Pohjois-Karjalan taajamat sekä keskusverkko maakuntakaavassa 5.1. Maakuntakaavan taajama-alueiden päivittäminen Maakuntakaavassa päivitetään voimassa olevan Pohjois-Karjalan maakuntakaavan taajamatoimintojen alueet ja kohteet. Väestökehityksen ennusteiden perusteella Pohjois-Karjalassa ei ole tarvetta varautua merkittäviin uusiin taajamatoimintojen aluevarauksiin muutoin kuin Joensuun kaupunkiseudulla. Taajamatoimintojen alueiden päivitysten pohjana on kuntien yleis- ja asemakaavoitus, kuntien erityiset maankäytön suunnitelmat sekä Suomen ympäristökeskuksen yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmän (YKR) mukaiset nykyiset taajamat (vuodelta 2013). YKR taajamat ovat olleet keskeisenä lähtökohtana taajamarajausten päivityksessä. YKR-määritelmän mukaan taajamatoimintojen alue on vähintään 200 asukkaan taajaan rakennettu alue. Rajaus perustuu 250 m x 250 m ruudukkoon (6,25 ha ruutu), jossa huomioidaan asukasluvun lisäksi rakennusten lukumäärä, kerrosala ja keskittyneisyys. Tärkeää on huomioida, että taajamatoiminnot pitävät sisällään asumisen sekä muut taajamatoiminnot, joita ovat esimerkiksi keskustatoiminnot, palvelut, teollisuusalueet, pääväyliä pienemmät liikenneväylät, virkistys- ja puistoalueet ja erikoistoimintojen alueet.

25.5.2015, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Taulukko 6. Taajamaväestö 2000-luvulla maakuntakaavassa osoitettavissa taajamissa (YKR aineiston pohjalta). Pintaala Kunta YKR taajama Väestö 2000 Väestö 2010 Väestö 2013 Kaavamerk as/ha 2013 Ilomantsi Ilomantsin kk 3497 3062 2987 A 632 4,7 Joensuu Eno 2175 2072 1955 A 517 3,8 Iiksenvaara ares Uimaharju 1779 1561 1514 A 505 3,0 Tuupovaara 680 603 580 A 211 2,7 Kiihtelysvaara 648 652 647 A 193 3,4 Heinävaara 450 522 494 A 202 2,4 Hammaslahti 1622 1573 1594 A 429 3,7 Reijola 2035 2819 3193 A 1095 2,9 Reijola reservialueet Ares 246 JNS kantakaupunki 51390 53774 55031 A 5381 10,2 Juuka Juuan kk 2965 2580 2405 A 676 3,6 Kitee Kiteen keskusta 5455 4974 4899 A 880 5,6 Kesälahti 1259 1037 990 A 349 2,8 Kontiolahti Kontiolahden kk 3094 3341 3434 A 1178 2,9 Lehmo 3437 4791 5093 A 1217 4,2 Kulho 433 582 650 A 173 3,8 Kulho reservialueet Ares 148 Lieksa Lieksan keskusta 9185 7882 7775 A 1568 5,0 Pankakoski 1027 809 727 A 277 2,6 Liperi Leinosenlammen itäosan reservialue Ares 77 Liperin kk 1683 1571 1524 A 529 2,9

25.5.2015, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Ylämylly 3216 4304 4472 A 1127 4,0 Viinijärvi 903 829 843 A 339 2,1 Nurmes Outokumpu Nurmeksen keskusta 6082 5457 5302 A 1049 5,1 Outokummun keskusta 5438 4974 4903 A 887 5,5 Polvijärvi Polvijärven kk 1724 1522 1438 A 391 3,7 Rääkkylä Rääkkylän kk 893 681 671 A 217 3,1 Tohmajärvi Tohmajärven kk 1843 1605 1615 A 523 3,1 Valtimo Valtimon kk 1319 1122 1105 A 307 3,6 Taajamien päivittäminen on tullut ajankohtaiseksi maakuntakaavan 4. vaiheessa kun muun muassa Joensuun kaupunkiseudun yhdyskuntarakenne on edellyttänyt taajamien uudelleenkäsittelyä. Kaupan kysymyksiä käsitellessä myös muun maakunnan kunnilta on tullut palautetta ja pyyntöä tarkastella taajamarajauksia uudelleen. Lähtökohtana taajamien läpikäymiselle on ollut voimassa oleva Pohjois- Karjalan maakuntakaava, jossa taajama-alueita on käsitelty maakuntakaavan 1. vaiheessa (vahvistettu 2007). Maakuntakaavan taajamatoimintojen aluevaraukset ovat olleet pinta-alaltaan huomattavan ylimitoitettuja joissakin taajamissa todelliseen maankäytön tarpeeseen ja taajamien yhdyskuntarakenteen tehostamistavoitteisiin nähden. Pääosin siis nyt esitettävät uudet maakuntakaavan 4. vaiheen aluerajaukset pienentävät voimassa olevan maakuntakaavan taajamatoimintojen alueiden rajauksia. Pohjois-Karjalan maakuntakaavan taajamarajausten päivittämisen periaatteet tiivistetysti ovat: Lähtökohtana taajamien päivittämiselle on ollut se, että voimassa olevat maakuntakaavan taajamatoimintojen alueet ovat olleet osittain huomattavan ylimitoitettuja Päivittämisen pohjana on käytetty tuoreinta YKR aineiston taajamarajausta (2013), sen lisäksi on huomioitu kuntien kaavoitus ja muut maankäytön erillissuunnitelmat Joensuun kaupunkiseudun (5 kuntaa) maksimiväestötavoite on + 10 000 uutta asukasta vuoteen 2030 mennessä, joka on maakuntakaavassa kaupunkiseudun taajamien mitoituksen pohjana Maakunnan väestöennuste (maakuntasuunnitelma) vuodelle 2030 on 164 000 asukasta, jossa ennusteessa ei ole mukana edellä mainittu Joensuun kaupunkiseudun maksimiväestötavoite Kaupunkiseudun ulkopuolella taajamissa ei ole nähty väestöennusteiden ja taajamien aluetehokkuuslukujen pohjalta tarvetta varautua merkittäviin uusiin aluelaajennuksiin, vaan rajauksissa pidättäydytään toteutuneeseen YKR taajamaan sekä kuntien maankäytön suunnitelmiin (erityisesti kaavoitus) Kaiken kaikkiaan maakuntakaavaehdotuksen taajamatoimintojen alueiden pinta-ala Pohjois- Karjalassa on taajama-alueiden reservialueet mukaan lukien 21287 ha. Samaan aikaan voimassa olevan maakuntakaavan taajama-alueiden pinta-ala on 22 347 ha. Maakuntakaavaehdotuksen taajamatoimintojen esitettävä alue on 1 060 ha / 4,7 % pienempi kuin voimassa olevan maakuntakaavan taajamatoimintojen alueiden pinta-ala.

25.5.2015, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Taajamaluetteloon ei ole tullut mukaan varsinaisesti uusia taajamia. Maakuntakaavaan ollaan kuitenkin Joensuun kaupunkiseudun yhtenäiseen taajamatoimintojen alueeseen kuuluvana tai rajautuvana osoittamassa muutamia uusia taajama-alueiden laajennusalueita tai taajamien reservialueita. Reservialueista valtaosa on voimassa olevassa maakuntakaavassa taajama-alueina, mutta ne muutetaan reservialueiksi eli tulevaisuuden taajamatoimintojen laajennusalueiksi. Samaan aikaan kaupunkiseudun yhtenäisellä taajamatoimintojen alueella on myös rajattu sijainniltaan ja rakennettavuudeltaan heikkoja alueita kokonaan pois taajama-alueesta. Kokonaisuutena Joensuun kaupunkiseudun yhtenäisen taajamatoimintojen alueen pinta-ala vähenee uudessa esityksessä voimassa olevasta maakuntakaavan taajamatoimintojen alueesta noin 8,5 prosenttia. (pinta-ala ennen 10 345 ja nyt 9 465 reservialueineen) Samaan aikaan kaupunkiseudun ulkopuolisen maakunnan taajamatoimintojen alueiden pinta-ala vähenee voimassa olevasta maakuntakaavan taajama-alueista hieman vähemmän eli 1,1 prosenttia. (ennen 12 002, nyt 11 862).

25.5.2015, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Kuva 5. Pohjois-Karjalan YKR taajamien aluetehokkuudet vuonna 2012 (as/ha). Taulukko 7. Maakuntakaavaehdotuksen taajamaväestötiedot ja taajamien aluetehokkuudet (as/ha) ALUE Taajamien pinta-ala Taajamaväestö (2013) Aluetehokkuus Joensuun kaupunkiseutu 14848 85 469 5,7 (5 kuntaa) Joensuun seutukunta 16117 90757 5,6 Pielisen Karjalan seutukunta 3 201 14 525 4,5 Keski-Karjalan seutukunta 1 969 8 022 4,1 Pohjois-Karjala 21287 113 304 5,3 KUVA 5. Maakuntakaavassa esitettävät taajama-alueet ja kohteet kartta Joensuun kaupunkiseudun, muun Joensuun seutukunnan sekä Pielisen Karjalan ja Keski-Karjalan taajamat ja taajamakehitys poikkeavat joiltain osin toisistaan. Tämän johdosta taajama-alueiden käsittelyn periaatteita on käsitelty seuraavassa tarkemmin alueittain. Taajamakohtaiset kartat väestötietoineen löytyvät tämän selvityksen liitteistä. 5.1.1. Joensuun kaupunkiseudun yhtenäinen taajamatoimintojen alue mukaan lukien Kontiolahden kirkonkylän ja sen ympäristön alue Yhtenäinen taajamatoimintojen aluekokonaisuus sisältää yhtenäisen taajama-alueen Joensuun kaupunkikeskustasta eri ilmansuuntiin joukkoliikenteen laatukäytäviin nojautuen. Läntisessä suunnassa mukana ovat Noljakka ja Marjala sekä Liperin Jyrinkylä ja Ylämyllyn alueet ympäristöineen. Eteläisessä suunnassa alueeseen kuuluvat Karhunmäki, Reijola ja Niittylahden opiston alueet ympäristöineen. itäisessä suunnassa mukana ovat puolestaan Karsikko, Multimäki ja Kontiolahden Kulhon alueet ympäristöineen. Pohjoisessa suunnassa yhtenäinen taajama-alue ulottuu Kontiolahden Lehmon kautta Kylmäojalle saakka. Kontiolahden taajamatoimintojen alue sisältää Kontiolahden kirkonkylän asemanseudun Kontioniemen sekä Kontiorannan alueet ympäristöineen. Kontiorannan varuskunnan lakkautumisen myötä taajamatoimintojen alue laajenee ko. alueella. Sen sijaan rakennettavuudeltaan heikkoja alueita jätetään pois taajamarajauksesta. Tiivistyvä maakunnan kasvukeskusalue Kaupunkiseudun kasvu keskittyy tulevina vuosinakin alueelle Yhtenäinen kaupunkiseudun taajamatoimintojen alue mukaan lukien Kontiolahti mahdollistavat pelkästään vielä rakentamattomille alueille keskimääräisellä toteutuneen kaupunkiseudun taajamamitoituksella (vertailukohtana Lehmon alueen 4,5 as/ha) + 10 000 uutta asukasta

25.5.2015, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Esitettävän taajaman keskimääräinen mitoitus tällä hetkellä yhtenäisellä taajamatoimintojen alueella 7,1 as/ha ja Kontiolahden kirkonkylällä ja sen ympäristössä 2,8 as/ha (YKR taajama 2013) 5.1.2. Muut Joensuun kaupunkiseudun taajamat (osa Joensuun, Kontiolahden ja Liperin taajamista sekä Outokummun ja Polvijärven taajamat kokonaisuudessaan) Käsittää Joensuun Hammaslahden, Enon, Uimaharjun, Heinävaaran, Kiihtelysvaaran ja Tuupovaaran taajamat, Liperin kirkonkylän ja Viinijärven taajamat sekä Outokummun keskustan taajama-alueen sekä Polvijärven kirkonkylän taajama-alueen. o Joensuun Louhiojan ja Kontiolahden Paiholan taajamat esitetään maakuntakaavassa kohdemerkinnällä eli pinta-aloja ja aluetehokkuuksia niistä ei ole laskettu Edellä mainittujen taajamien väestönkehitys vuoteen 2030 mennessä nähdään olevan maltillinen tai sitten hieman laskeva Taajamarajaukset on päivitetty todellista kehitystä ja tarvetta kuvaavammin mutta mahdollistaen samalla kasvun ja uusia asuinalueita Esitettävien taajamien keskimääräinen aluetehokkuus tällä hetkellä 4,7 as/ha vaihdellen 2,1 as/ha 5,5 as/ha välillä Taajamien rajaukset tehty YKR taajaman, kuntakaavoituksen rajausten sekä kuntien muiden maankäytön suunnitelmien pohjalta 5.1.3. Osa Joensuun seutukunnan taajamista sekä Keski-Karjalan ja Pielisen Karjalan seutukuntien taajamat (Ilomantsi, Juuka, Kitee, Lieksa, Nurmes, Rääkkylä, Tohmajärvi, Valtimo) Käsittää Ilomantsin kirkonkylän taajaman, Juuan kirkonkylän taajaman, Kiteen keskustan taajamaalueen ja Kesälahden, Lieksan keskustan taajama-alueen ja Pankakosken, Nurmeksen keskustan taajama-alueen, Rääkkylän kirkonkylän taajaman, Tohmajärven kirkonkylän taajaman ja Valtimon kirkonkylän taajaman o Kiteen Puhoksen taajama esitetään maakuntakaavassa kohdemerkinnällä eli pinta-aloja ja aluetehokkuuksia ei siitä ole laskettu Taajamien väestönkehitys vuoteen 2030 mennessä nähdään olevan laskeva tai sitten pysyttelevän nykyisellä tasolla Taajamarajaukset todellista kehitystä kuvaavammin mahdollistaen samalla uutta rakentamista ja asuinalueita taajamiin Esitettävien taajamien keskimääräinen aluetehokkuus tällä hetkellä 4,3 as/ha vaihdellen 2,6 as/ha 5,6 as/ha välillä Taajamien rajaukset tehty YKR taajaman, asemakaavoitettavan alueen rajausten sekä kuntien muiden maankäytön suunnitelmien pohjalta

25.5.2015, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 5.2. Maakuntakaavan keskusverkon päivittäminen Maakuntakaavan vähittäiskaupan suuryksiköiden osoittamien maankäyttö- ja rakennuslain kaupan säännösten uudistusten myötä (MRL 71 a-c ) edellyttää maakuntakaavassa muun muassa kaupan kokonaismitoituksen asettamista sekä enimmäismitoituksen määrittämistä keskustapalveluiden alueiden ulkopuolelle. Osana erikseen laadittua Pohjois-Karjalan kauppapaikkaselvitystä on tarkasteltu voimassa olevien maakuntakaavan keskusten sekä Joensuun kaupunkiseudun alakeskusten nykyistä roolia ja edellytyksiä uudessa maakuntakaavassa osoitettavassa keskusverkossa. Muita keskeisiä maakuntakaavan taustaselvityksiä keskusverkon päivittämisessä ovat olleet yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmän tietojen valossa tuotetut ALLI Aluerakenteen ja liikenteen kokonaiskuvatarkastelun kartat Suomen aluerakenteesta, josta esimerkkinä alla kaksi kuvaa kaupunkikeskuksista ja palvelukeskittymistä. Lisää tietoa ALLI kartastosta ja tuotetusta laajasta aineistosta http://www.tut.fi/verne/alli/ Kuva 6. Pohjois-Karjalan palvelukeskittymien ulottuvuudet ALLI aluerakennekartaston mukaan

25.5.2015, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Kuva 7. Pohjois-Karjalan kaupunkikeskukset ja palvelukeskittymät ALLI aluerakennekartaston mukaan Maakuntakaavassa osoitetaan keskustatoimintojen alueet ja kohteet koko Pohjois-Karjalan maakuntakaavan alueella. Kyseessä on maakuntakaavan keskusverkon päivitys, joka täydentää ja ajantasaistaa maakunnan keskustatoimintojen alueiden verkkoa. Keskeisiä keskustatoimintoihin liittyviä tavoitteita ovat: - Parannetaan keskusta-alueiden vetovoimaisuutta ja vahvistetaan keskustojen asemaa asumisen, palveluiden ja työpaikkatoimintojen alueina - Turvataan päivittäistavarakaupan ja keskustahakuisten erikoiskaupan palveluiden säilyminen ja kehittyminen keskustoissa - Kehitetään Joensuun ydinkeskustan keskusta-aluetta symmetrisesti molemmin puolin jokea 5.2.1. Vaihtoehtoisia käsittelytapoja Joensuun keskustan ja Rantakylän keskustan osoittamiseksi Joensuun kaupunkikeskustan osoittamiseksi maakuntakaavassa oli olemassa erilaisia vaihtoehtoja. Joensuun kaupunkiseudun kasvusopimuksen mukaisesti kaupungin keskusta on levittäytymässä molemmin puolin Pielisjokea, joten tämä on ollut yhtenä keskeisenä lähtökohtana keskusta-alueen rajausta mietittäessä. Toisaalta Joensuun kaupungin keskustatoimintojen alue käsittää jo voimassa olevassa maakuntakaavassa keskeiset alueet joen itäpuolelta ja tukevat siten erinomaisesti Joensuun kaupungin suunnitelmia symmetrisestä kaupunkiseudusta. Joensuun keskustatoimintojen aluetta on kuitenkin rajattu uudelleen siten, että voimassa olevaa maakuntakaavan C aluevarausta on hieman kasvatettu Penttilänrannan suunnassa. Kaavan valmisteluvaiheen keskusteluissa oli esillä myös Siihtalan ja Pekkalan suunnalla keskusta-alueen

25.5.2015, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto kasvattaminen. Eri vaihtoehtoja on esitetty alla olevissa kuvissa siten, että nyt kaavassa oleva ratkaisu perustuu vaihtoehto 1 mukaiseen ratkaisuun. Keskustatoiminnoilla tarkoitetaan alueita, joille halutaan nimenomaan sijoittuvan monipuolisia keskustahakuisia erikoiskaupan ja hallinnon palveluja sekä asumista. Rantakylän keskustan osoittamisen vaihtoehtona oli kaupunkiseudun alakeskus tai keskustatoimintojen aluevaraus. Yhdyskuntarakenteen laaditut selvitykset kuitenkin osoittivat, että Rantakylä on maakunnan keskusverkossa heti Joensuun kaupunkikeskustan jälkeen toiseksi merkittävin keskus, jolla on erityisen vahva väestöpohja ympärillä. Rantakylän kaupunkikeskusta on rajattu yhdessä Joensuun kaupungin kanssa huomioiden valtakunnallisen yhdyskuntarakenteen selvityksen rajaus Rantakylästä ainoana kaupungin alakeskuksena.

25.5.2015, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Kuva X. Joensuun kaupunkikeskusta-alueen (C) vaihtoehtoisia käsittelytapoja. Maakuntakaavassa osoitettava keskusverkko: Keskustapalvelujen alueet (C -alue) Joensuun kaupungin keskusta-alue joen molemmin puolin Rantakylän keskusta-alue Seutukeskukset (c -kohdemerkintä) Kitee Lieksa Nurmes Outokumpu Seudullista merkitystä omaavat keskukset (c1 -kohdemerkintä) Ilomantsi Juuka Tohmajärvi Joensuun kaupunkiseudun alakeskukset (ca -kohdemerkintä) Kontiolahden kirkonkylä Lehmo

25.5.2015, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Liperin kirkonkylä Hammaslahti Niinivaara Noljakka Reijola Ylämylly Paikalliskeskukset (ca-1 -kohdemerkintä) Eno Kesälahti Kiihtelysvaara Polvijärven kirkonkylä Rääkkylän kirkonkylä Tuupovaara Valtimon kirkonkylä Liitekartat maakuntakaavassa esitettävistä taajama-alueista seuraavassa järjestyksessä kunnittain Ilomantsi Joensuu Juuka Kitee Kontiolahti Lieksa Liperi Ilomantsin kk Eno Iiksenvaara Uimaharju Tuupovaara Kiihtelysvaara Heinävaara Hammaslahti Reijola JNS kantakaupunki Juuan kk Kiteen keskusta Kesälahti Kontiolahden kk Lehmo Kulho Lieksan keskusta Pankakoski Liperin kk

25.5.2015, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Nurmes Outokumpu Polvijärvi Rääkkylä Tohmajärvi Valtimo Ylämylly Viinijärvi Nurmeksen keskusta Outokummun keskusta Polvijärven kk Rääkkylän kk Tohmajärven kk Valtimon kk