1 (16) BUILT ENVIRONMENT PROCESS RE-ENGINEERING (PRE) WP5: InfraFINBIM Pilotti: Tietomallipohjaisen kokonaisurakan toteutus ja laadunvarmistus pääurakoitsijan näkökulmasta InfraFINBIM pilottiraportti Muutoshistoria: Versio Pvm Tila (luonnos / ehdotus / hyväksytty) Tekijä(t) 1.0 7.1.2014 Luonnos Petteri Törmänen (PTö) Mattijaakko Määttänen Huomautukset (määrittely / toteutus / dokumentointi) raportointiluonnos kommenteille (MMä) 1.1 12.3.2014 Luonnos PTö liite 1 täydennetty 1.1 19.3.2014 Luonnos Tuula Hakkarainen (TH) kommentoitu
InfraFINBIM pilottiraportti 2 (16) SISÄLTÖ 1 Johdanto... 3 1.1 Tausta... 3 1.2 Pilottia tukevan hankkeen kuvaus... 3 1.3 Pilotoinnin osapuolet ja viestintä... 4 2 Pilotin tavoitteet... 4 2.1 Hankkeessa pilotoivat asiat... 4 2.2 Keskeisimmät kehitysaskeleet ja oletetut riskit... 5 3 Pilotin dokumentointi... 6 3.1 Pilotin kulku... 6 3.1.1 Tietomallipohjaisen urakan eteneminen... 6 3.1.2 Laadunvarmistus... 9 3.2 Tietotekninen ympäristö... 11 3.3 Prosessikuvaus... 12 4 Johtopäätökset... 12 4.1 Havaitut hyödyt ja ongelmat, edistysaskeleet ja kehitystarpeet.... 12 4.1.1 Tietomallipohjaisen urakan eteneminen... 12 4.1.2 Laadunvarmistus... 13 4.2 Tietomallintamisen haasteellisuuden arviointi /Arviointisabluuna... 14 4.3 Jatkotoimenpiteet... 14 Viitteet... 14 Liite A Kokonaisyhteenveto pilotista... 15
InfraFINBIM pilottiraportti 3 (16) 1 Johdanto 1.1 Tausta Pilotti on toteutettu osana Espoon kaupungin teettämää pilottikokonaisuutta, jossa kohteiden suunnittelu tehtiin mallintamalla ja toteutus koneohjausjärjestelmiä käyttäen. Tässä pilotissa seurataan tietomallipohjaisen kokonaisurakan toteutusta ja laadunvarmistusta pääurakoitsijan näkökulmasta Bassenkylän kohteella. Bassenkylän kohteesta on jo aiemmin laadittu pilottiraportti, jossa selvitettiin Tekla Civil-ohjelmiston soveltuvuutta tietomallintamiseen katusuunnittelussa. Kohteen pääurakoitsija oli Lemminkäinen Infra Oy, tilaaja Espoon tekninen keskus ja suunnittelija Pöyry Finland Oy. Pilottiraportoinnin toteutti Lemminkäinen Infra Oy. 1.2 Pilottia tukevan hankkeen kuvaus Bassenkylän kohde toteutetaan kokonaisurakkana ja työt aloitettiin helmikuussa 2013. Pääurakoitsijan osalta kohde tulee valmistumaan kesällä 2014. Urakkaan kuuluu katujen ja vesihuollon rakentaminen kallioiseen metsämaastoon. Kustannuksiltaan urakka on noin kolme miljoonaa euroa sisältäen bonusehdon, mikäli urakoitsija toteuttaa kohteen alimman kaivuupinnan koneohjausta käyttäen. Urakassa rakennetaan noin 2,8 km:ä uutta katua sisältäen yhteensä noin 7,6 km:ä vesijohto- hulevesi- ja jäteviemäriputkea. Kuva 1 Bassenkylän mittapiirustus. Pääurakoitsija toteuttaa kohteen katujen rakentamisen ensimmäiseen päällystyskerrokseen asti. Rakentamisurakkaan kuuluu muun muassa 10 000 m 3 ktr kallioluohintaakalliolouhintaa, josta saatu louhe murskataan työmaan käyttöön. Lisäksi Bassenkylän hankkeessa täytyi tehdä pohjanvahvistusta pilari- ja massastabiloinnilla. Stabiloinnin tarve kasvoi kesän 2013 aikana hieman suunnitellusta, jolloin massastabilointia täytyi tehdä noin 15 240 m 3 ktr ja pilaristabilointia vajaa 3000 mtr.
InfraFINBIM pilottiraportti 4 (16) Kuva 2 Pilaristabilointia Bassenkylässä. 1.3 Pilotoinnin osapuolet ja viestintä Pilotin toteuttajana oli Lemminkäinen Infra Oy, josta vastuussa pilotoinnin läpiviemisestä oli Juha Pohjola ja tutkijana Petteri Törmänen. Pääurakoitsijalta puolelta urakkaa toteuttaa Aki Lehtinen (urakan projektipäällikkö), Lauri Sirviö (työmaapäällikkö), Timo Kuosa (mittapäällikkö) ja Mattijaakko Määttänen (mittausinsinööri). Tilaajan puolelta rakentamisen valvonnasta vastuussa on Ilpo Korhonen. Suunnitteluosapuolen projektipäällikkö urakassa on Pöyryltä Aki Leislahti. Tutkijayhteyshenkilönä pilottikohteessa oli Tarja Mäkeläinen VTT:ltä. Pilotin aikana mittapäällikkö suoritti viikkoseurantaa rakentamisessa hyödynnetyistä malleista. Viikkoseurannassa kirjattiin ylös muun muassa mitä malleja käytettiin ja miten tiedonsiirto suoritettiin. Lisäksi työmaalla tehtiin kuukausittain itsearviointi, jossa arvioitiin mallipohjaisen työskentelystä saatavia etuja ja muutoksia perinteiseen työskentelyyn verrattuna. Hanke on julkinen. 2 Pilotin tavoitteet 2.1 Hankkeessa pilotoivat asiat Pilotissa seurattiin tietomallipohjaisen kokonaisurakan etenemistä pääurakoitsijan näkökulmasta. Seurannassa pyrittiin havainnoimaan rakentamisvaiheen aikana ilmenneitä ongelmia sekä pohtimaan ratkaisuja ilmenneisiin ongelmiin. Tavoitteena oli parantaa yleisesti tietomallipohjaista rakentamisprosessia. Lisäksi pilotissa selvitettiin Tie- ja katurakentamisen mallipohjaisen laadunvalvontamenettelyn -ohjeen toimivuutta Bassenkylän katuhankkeessa. Ohjetta on sovellettu aikaisemmin suuremman kokoluokan väylähankkeissa onnistuneesti, joten nyt oli tarkoitus kokeilla ohjeen soveltuvuutta haastavassa katuhankkeessa. Haastavuutta rakentamisen toteutettavuuteen tuo suuria korkeuseroja käsittävä kalliomaasto ja
InfraFINBIM pilottiraportti 5 (16) vesihuoltojärjestelmän rakentaminen. Maaperä on myös vaihtelevaa ja rakennettavalla alueella on useita liittymäkohtia, jolloin tien rakenteiden muutos- ja siirtymäkiilakohtia on runsaasti. Rakentamisessa ja laadunvarmistuksessa hyödynnettiin myös KUURAjärjestelmää, jonka avulla koneohjausjärjestelmillä mitatut toteumamittaukset pystyttiin tallentamaan kyseisen järjestelmän pilvipalvelun, niin urakoitsijan kuin tilaajan nähtäväksi. 2.2 Keskeisimmät kehitysaskeleet ja oletetut riskit Tutkimuksen tavoitteena on parantaa käsitystä tietomallipohjaisen urakan vaatimuksista, vähentää ylimääräistä työtä eli hukkaa sekä helpottaa tulevaisuudessa niin urakoitsijan kuin tilaajan työtä rakennushankkeen läpiviemisessä. Tietomallipohjaisen kokonaisurakan toteuttamiseksi urakoitsijalla ja tilaajalla tulee siis olla selkeä ja yhtenäinen käsitys tietomallien käytöstä hankkeessa. Urakoitsijalla on entuudestaan kokemusta koneohjausmallien käytöstä useissa rakennusprojekteissa, mutta näissä mallit on pääsääntöisesti luotu erikseen suunnitelmadokumenttien pohjalta. Bassenkylän hankkeessa aineisto toimitettiin puolestaan suoraan suunnittelijalta urakoitsijalle valmiina pintamalleina, joita oli tarkoitus hyödyntää koneohjauksessa ja paikalleenmittauksissa. Bassenkylän hankkeessa koneohjauksen laadunvarmistaminen suoritetaan Tie- ja katurakentamisen mallipohjaisen laadunvalvontamenettelyn ohjeen mukaisesti. Tarkoituksena on selvittää ohjeen soveltuvuus koneohjauksen käytön ja laadunvarmistuksen osalta haastavassa kadunrakennushankkeessa. Pilotin riskinä voi olla urakoitsijan ja suunnittelijan erilaiset näkemykset toteutusvaiheessa käytettävien mallien sisällöstä ja rakenteesta. Erilaisten näkemysten johdosta mallit voivat olla puuttellisia ja tuottaa ongelmia koneohjauksessa tai paikalleenmittauksissa. Mikäli
InfraFINBIM pilottiraportti 6 (16) esimerkiksi mallien korkeustasoissa on virheitä, on nämä erot hankala havaita mallien tarkastuksissa ja rakentamisen aikana. Laadunvarmistuksessa riskiksi voivat muodostua tiedonsiirron ongelmat KUURA:n pilvipalveluun sekä paikannuksen tarkkuus. Kohteella on useita katvealueita, jolloin koneohjausjärjestelmissä käytettävän GNSS-yhteyden kanssa voi ilmetä ongelmia. Lisäksi työmaalla on käytössä virtuaalitukiasemapalvelu, joka lähettää korjaussignaalin koneohjausjärjestelmille GSM-verkkoa käyttäen. Tällöin katvealueet voivat vaikuttaa myös GSM-verkon toimivuuteen. 3 Pilotin dokumentointi 3.1 Pilotin kulku 3.1.1 Tietomallipohjaisen urakan eteneminen Tarjousvaiheen laskenta suoritettiin perinteisin menetelmin vuoden 2012 loppupuolella 2Dsuunnitelmien pohjalta. Ensimmäiset leikkausmallit Ylämaansolasta koneohjausta varten toimitettiin urakoitsijan käyttöön helmikuussa 2013. Suunnittelija toimitti urakoitsijalle kohteesta taiteviiva- sekä koneohjausmallit. Myöhemmässä vaiheessa urakoitsijalle toimitettiin muiden katujen leikkausmallit. Urakoitsijalle toimitetut tietomallit olivat osaltaan puutteellisia hyödynnettäväksi sellaisenaan työmaalla, kuten koneohjauksessa sekä takymetrillä tehtävissä paikalleenmittauksissa. Mallit muun muassa poikkesivat korkomitoiltaan urakkatarjousvaiheen suunnitelmista. Myös urakan alussa toimitetut koneohjausmallit ovat poikenneet osittain myöhemmin toimitetuista rakentajamallista viiva-aineistoltaan. Kolmioiduissa koneohjausmalleissa on ollut taiteviivoissa päällekkäisyyksiä, jolloin niitä on täytynyt muokata tai luoda koneohjausmallit viivamalleista. Toimitetuissa viivamalleissa on myös ollut ongelmia, kuten päällekkäisiä taiteviivoja ja epäjatkuvuuskohtia (Kuva 3), jolloin urakoitsijan on täytynyt myös muokata niitä koneohjaus- ja paikalleenmittausmallien luomiseksi. Lisäksi Bassenkyläntien leikkausmallissa kaikki taiteviivat olivat samalla koodilla. Urakoitsija ja suunnittelija olivat yhteydessä ongelmista ja he sopivat, että suunnittelija korjaa ilmenneet puutteet tuleviin viivamalleihin, joista urakoitsija muokkaa mallit koneohjaukseen ja paikalleenmittauksiin sopiviksi.
InfraFINBIM pilottiraportti 7 (16) Kuva 3 Bassenraitin päällysrakenteen viivamallin osa. Kohteen maarakennustyöt tehtiin miltei kaikki tietomalleja ja koneohjausta hyödyntäen, lukuun ottamatta pintamaan poistoja ja lastaustöitä. Koneohjauksella toteutettiin muun muassa leikkaus- ja louhintapinnat, kanaalien kaivuut, kantavat ja jakavat kerrokset. Työmaalla on ollu hankkeen aikana käytössä kaksi Novatronin sekä yksi Trimblen koneohjauslatteella varustettua kaivinkonetta. Työmaalla on lisäksi työskennellyt kaksi Trimblen koneohjauslaitteilla varustettua tiehöylää. Kaivinkoneissa paikannus tehtiin käyttäen GNSS- ja VRS-järjestelmiä, joilla päästään noin 3 cm:n tarkkuuteen. VRSjärjestelmä lähetti korjaussignaalia koneille GSM-verkkoa hyödyntäen. Tiehöylissä paikantaminen tapahtui takymetriä hyödyntäen, jolla päästiin 0-5 mm:n työskentelytarkkuuteen. Tiehöylien koneohjausjärjestelmä oli semiautomaattinen, eli järjestelmä sääti mallin mukaan automaattisesti terän kulmaa ja asemaa. Kuvassa 4 on näkymä tiehöylän koneohjausjärjestelmän näyttöpäätteeseen. Kaivinkoneet oli kytketty osaksi KUURA-järjestelmää, jonka avulla koneohjausmallien jakelu suoritettiin Novatronin laitteilla varustetuille kaivinkoneille. Tiehöylälle ja Trimblen laitteilla varustetulle kaivinkoneelle mallit toimitettiin USB-muistitikkua käyttäen. Kuva 4 Tiehöylän näyttöpääte.
InfraFINBIM pilottiraportti 8 (16) Koneohjauksella työskentely sujui pääsääntöisesti hyvin. Kuljettajat omaksuivat nopeasti uuden koneohjausjärjestelmän käytön sekä tottuivat hakemaan Novatronin laitteilla koneohjausmallit KUURA-järjestelmästä. Koneohjauksella työtehokkuus ja massatalous olivat huomattavasti parempia verrattuna perinteisiin työskentelymenetelmiin. Koneohjauksen käytön avulla työkoneen nopeat siirtymät uudelle työskentelykohteelle olivat mahdollisia. Eli vaihdettaessa työskentelykohdetta uudelle kohteelle, mittamiehillä ei tarvitse merkitä paaluja tai korkolappuja vaan kuljettaja pääsee heti aloittamaan työskentelyn, kunhan vain ensin hakee KUURA:sta uuden koneohjausmallin kohteelle. Muutaman kerran ongelmaksi muodostuivat yhteyskatkokset koneohjausjärjestelmissä ja epätarkkuus paikannuksessa. Paikannusongelman korjaamiseksi VRS-verkon virtuaalista tukiasemaa vaihdettiin, jonka jälkeen paikannustarkkuus parani. Syyksi yhteyskatkoksiin epäiltiin heikkoa GSM-yhteyttä, joka osaltaan johtui Bassenkylän katveisista alueista. Esimerkiksi Bassenraitti sijoittuu notkelmaan, jonka ympärillä on tiheää metsää. Pieniä ongelmia koneohjauksessa oli myös työskenneltäessä aivan mallin reunoilla, jolloin koneohjausjärjestelmät kadottivat oman sijaintinsa. Tällöin kuljettajan oli käytettävä koneen terää reilusti mallin sisällä, jotta paikannus alkoi toimia jälleen. Tämän johdosta tiehöylälle luotuja malleja täytyi levittää reilusti. Bassenkylän kepittömän työmaan ja koneohjauksen käytön johdosta mittamiesten työ painottui perinteistä työskentelyä enemmän tietokoneen äärellä työskentelyyn, muun muassa mallien muokkaamiseen ja luomiseen. Kepitön työmaa toi myös hieman paikannusongelmia muille työmaalla työskenteleville. Normaalisti työmaalle sijoitetuista paaluista on voitu lukea oma sijainti, mutta nyt täytyi käyttää muita menetelmiä paikantamiseen, Bassenkylän tapauksessa KUURA-tablettia. KUURA-tabletti toimii GPS-paikannuksella, jolloin paikannustarkkuus on noin 5 metriä, mikä koettiin riittäväksi. KUURA-tabletilla pystyttiin myös tarkastelemaan malleja ja suunnitelmakuvia, mikä oli erittäin hyödyllistä tarkasteltaessa paikan päällä työn tuloksia. Kuvassa 5 on näkymä tablettiin, jossa näkyy poikkileikkauskuva valitulta mallin paalulukemalta. Lisäksi kuvassa on nähtävissä kaivinkonekuljettajan ottaman toteumamittauksen tulos.
InfraFINBIM pilottiraportti 9 (16) Kuva 5 Näkymä KUURA-tablettiin. 3.1.2 Laadunvarmistus Bassenkylän työmaalla on työskennellyt urakan aikana 2-3 mittamiestä sekä mittaustyönjohtaja, jotka ovat ottaneet tarkemittauksia takymetreillä muun muassa rakennepinnoista ja vesihuoltojärjestelmistä. Tarkemittauksia on otettu myös lennosta, jolloin on voitu varmistaa koneohjausjärjestelmien paikannus- ja työskentelytarkkuus. Mikäli koneohjausjärjestelmällä toteutetun rakenteen mitoissa on havaittu selvää poikkeamaa, on koneohjausjärjestelmän kalibrointi suoritettu tunnetulla pisteellä puolietänä Novatronin teknisen tuen avulla tai takymetrillä. Koneohjauksella toteutetun pinnan tarke- ja toteumamittaukset osoittivat, että työn tulos oli riittävän tarkkaa, kunhan paikannus toimi. Kuitenkin osassa kaivinkoneen jäljiltä tehdyissä tarkemittauksissa vaadittuihin tarkkuuksiin ei ylletty, vaikka paikannus toimi ja mallit oli laadittu oikein. Työn laatu on siis edelleen kiinni kuljettajan ammattitaidosta ja huolellisuudesta. Taulukossa 1 on esimerkkiotos koneohjausjärjestelmän avulla kaivetun leikkauspinnan tarkemittauksista. Sarakkeessa T4 on mittauspiste, mallin x- ja y-koordinaatit, tien paalulukema, B-mitta sekä takymetrillä mitattu poikkeama korkeussuunnassa leikkauspinnan malliin. Taulukosta nähdään, että poikkeama on maksimissaan 38 mm:ä ja minimissään 1 mm. Keskimääräinen poikkeama korosta on tässä otoksessa keskimäärin 19 mm:ä, mikä on
InfraFINBIM pilottiraportti 10 (16) vähintäänkin riittävä. InfraRYL:n ohjeiden mukaan leikkauspinta saa päällysrakenteen alla poiketa 0 +150 mm:ä leveyssuunnassa ja korkeussuunnassa 0-100 mm:ä. Taulukko 1 Bassenkylän leikkauspinnan tarkemittaukset. Kuvassa 6 on otos koneohjatulla tiehöylällä tehdyn Bassenkyläntien jakavan kerroksen tarkemittauksista. Kuvasta nähdään, että poikkeama pintamalliin on maksimissaan ollut 24 mm ja minimissään 0 mm:ä, kun Infra RYL:ssä sallittu yksittäinen poikkeama jakavalle kerrokselle on korkeussuunnassa ±30 mm:ä ja poikkeaman keskiarvo ±15 mm:ä.
InfraFINBIM pilottiraportti 11 (16) Kuva 6 Otos jakavan kerroksen tarkemittauksista. Kaivinkoneilla tehtyjen toteumamittausten tallentaminen KUURA-järjestelmään sujui ongelmitta. KUURA:n pilvipalveluun on tallennettu myös takymetrillä tehdyt tarkemittaukset, jolloin työn etenemisen ja laadunvarmistuksen toteaminen on ollut helpompaa myös tilaajalle, kun toteuma- ja tarkemittaukset voidaan lukea etänä samasta paikkaa, vaikkapa normaalilla pöytäkoneella. Lisäksi KUURA-järjestelmällä on voinut ottaa kuvia kohteesta paikannustiedoilla, jos on esimerkiksi haluttu osoittaa töiden tämän hetkinen tilanne tietyllä kohdalla tai erityishuomiota vaativat kohdat. 3.2 Tietotekninen ympäristö Bassenkylän kohteen mallit on mallinnettu Tekla Civil -ohjelmistoa käyttäen. Tekla Civilin käyttöön mallintamisessa on päädytty osana Bassenkylän asemakaavan kadut pilottia, jossa oli tarkoitus selvittää kyseisen suunnitteluohjelmiston valmiutta tuottaa tietomalliaineistoa katujen rakentamista varten. Suunnittelija toimitti mallit urakoitsijalle LandXML-, dwg- ja ASCII-muodoissa. Urakoitsija suoritti mallien muokkaukset ja tiedostonmuunnokset 3D-win ohjelmalla. Mallit muokattiin pääasiallisesti LandXML ja dwg-tiedostoista. Koneohjausmallit muunnettiin dxfmuotoon ja siirrettiin KUURA-palveluun kaivinkonekuljettajien käyttöön. Lisäksi koneohjausmallien lisäksi KUURA:an täytyi lisätä työmaalle mitattu muunnostiedosto cfgformaatissa. Trimblen koneohjausjärjestelmiä varten tiedostot vietiin Trimble Business
InfraFINBIM pilottiraportti 12 (16) 3.3 Prosessikuvaus Center -ympäristöön, jossa ne muokattiin Trimblen koneohjausjärjestelmään sopivaan formaattiin, eli svd- ja svl-tiedostoiksi. KUURA-järjestelmää käytettiin hankkeessa niin mallien välittämisessä kaivinkoneille kuin toteumamittausten seurannassa. Lisäksi KUURA:n avulla pystyttiin seuramaan kaivinkoneiden työtunteja, työskentelytehokkuutta ja kaivinkoneiden kuljettua reittiä. KUURA:n tabletin avulla työnjohto pystyi myös tarvittaessa paikantamaan oman sijaintinsa paaluttomattomalla työmaalla, kun he halusivat verrata suunnitelmia toteutuneisiin rakenteisiin. Kuva 7 Bassenkylän toteutusvaiheen prosessin kuvaus. 4 Johtopäätökset 4.1 Havaitut hyödyt ja ongelmat, edistysaskeleet ja kehitystarpeet. 4.1.1 Tietomallipohjaisen urakan eteneminen Rakennushankkeeseen laaditut toteutusmallit tuottivat huomattavasti lisätyötä urakoitsijan mittapäällikölle. Mikäli mallit olisi laadittu esimerkiksi InfraFINBIM:n ohjeiden mukaan, olisi urakoitsija todennäköisesti välttynyt suurimmilta muokkaustöiltä. Suunnittelijalta on tulevaisuudessa ehdottomasti vaadittava omien suunnitelmien ja toteutusmallien tarkastamista ennen mallien luovuttamista eteenpäin. Tarkastuksissa on huomioitava mallin teknisen tarkastuksen lisäksi rakenteiden käytännön toimivuus, kuten kuivatus. Koneohjauksen kanssa kuljettajilla oli ongelmia työskenneltäessä aivan mallin reunamilla, jolloin koneohjausjärjestelmä ei enää paikantanut konetta. Jotta paikannuksen katkeamiselta kesken työskentelyn vältyttäisiin, tulisi koneohjausmalleja levittää reilusti työskenneltävän alueen reunoilta. Esimerkiksi kantavan kerroksen pintamalliin voisi sisällyttää jo rakennettujen kerrosten taiteviivat, kuten vaikkapa ojan pohjat. Katvealueet aiheuttivat myös paikannuksen katkeilua. Tulevaisuudessa vastaavissa kohteissa, joissa on runsaasti katvealueita, tulisi pohtia kiinteän tukiaseman käyttöä
InfraFINBIM pilottiraportti 13 (16) virtuaaliaseman sijaan. Tällöin korjaussignaalin toimivuus ei olisi riippuvainen GSM-verkon tai VRS-palvelun toiminnasta. KUURA-järjestelmä todettiin monelta osin järkeväksi ja käyttökelpoiseksi työkaluksi koneohjausta hyödyntävällä työmaalla. Tärkeimmäksi ominaisuudeksi nousi langaton tiedonsiirto, jonka avulla mallit toimitettiin kaivinkonekuljettajille ja kuljettajien ottamat toteumamittaukset KUURA:n pilvipalveluun. KUURA:lla pystyttiin myös varmistamaan, että konekuljettajat työskentelivät oikeiden ja päivitettyjen mallien opastuksella. Lisäksi KUURA toimi oivallisena tietokantana takymetrillä tehtäville tarkemittauksille, jolloin tiedot olivat näppärästi haettavissa niin tilaajalla kuin urakoitsijalla. KUURA:n avulla työnseuranta helpottui, mikäli kuljettaja muisti tehdä toteumamittauksia. Toteumamittausten avulla pystyi päättelemään missä vaiheessa konekuljettajien työt olivat ja sen mukaan suunnittelemaan kuljettajalle seuraava työkohdetta. 4.1.2 Laadunvarmistus Koneohjauksella tapahtuvan työn suurimmat laadulliset puutteet johtuivat eniten kuljettajan työskentelytarkkuudesta. Huolimattoman työskentelyn johdosta rakenteet eivät ihan kaikkialta täyttäneet mittavaatimuksia. Mittamiesten vähentyessä työmaalla, siirtyy vastuu laadunvarmistuksessa myös enemmän konekuljettajille, jolloin heiltä on vaadittava entistä tarkempaa työnjälkeä. Koneohjausta käyttäville kuljettajille täytyy antaa kattava perehdytys koneohjauksen käyttöön sekä vaatia heitä huolehtimaan myös itse koneohjauslaitteiden moitteettomasta toiminnasta ja säännöllisestä kalibroinnista. Millimetrin tarkkakin koneohjausjärjestelmä menettää hyötynsä, mikäli kuljettaja ei käytä sitä tehokkaasti. Bassenkylän kohteella käytetty Tie- ja katurakentamisen mallipohjaisen mallipohjainen laadunvalvontamenettely ohje oli suurelta osin soveltuva Bassenkylän katuhankkeeseen esimerkiksi mallien tarkastustoimenpiteiden osalta. Työskentelytavat ovat kuitenkin samat, oli kyseessä moottoritien rakennus tai katuhanke. Katuhankkeessa kuitenkin rakennetaan huomattavasti enemmän maaston muotoja mukaillen. Tällöin korkeuserot voivat olla suuria lyhyelläkin välillä. Lisäksi katurakenteiden suunnittelu ja toteuttaminen on huomattavasti pikkutarkempaa työtä katujen sisältäessä lyhyelläkin paaluvälillä useita bussipysäkkejä ja liittymiä. Tie- ja katurakentamisen mallipohjaisen laadunvalvontamenettely ohjeen rrakenteiden tarke- ja toteutumamittausten osalta todettiin, että Tie- ja katurakentamisen mallipohjainen laadunvalvontamenettely ohjeen mukaiset tarkemittausvälit eivät olleet riittävän tiheitä todentamaan rakentamisen laatua. Esimerkiksi ohjeessa mainittu yksi tarkemittaus poikkileikkauksesta alle 200 metriä pitkillä teillä ei ole riittävä vaan mittauksia on tehtävä rakennepinnoille tiheämpään tai vähintäänkin tarkistettava mitta "lennosta" niin kuin Bassenkylässä toimittiin. Silmämääräisellä tarkastuksella ei kaikkia virheitä huomaa ja rakenteellisen toimivuuden varmistamiseksi esimerkiksi kuivatuksen tarkastamiseksi, täytyy lyhyillä osuuksilla tehdä useampia mittauksia. Tie- ja katurakentamisen mallipohjaisen mallipohjainen laadunvalvontamenettely ohjeen mukainen koneiden kalibrointi kerran viikossa nähtiin riittäväksi, mikäli paikannuksen kanssa ei ole ilmennyt ongelmia. Yhteyskatkosten johdosta paikannustarkkuudesta oli epäilyksiä, jolloin koneohjausjärjestelmän tarkkuus täytyi tarkastaa ja tarvittaessa kalibroida kesken työpäivänkin takymetrin tai Novatronin etätuen avulla. Tarkastuksia ja kalibrointeja varten työmaalla tulisi olla kiintopisteitä tarpeeksi tiheään. Tällöin kuljettaja voisi lyhyelläkin siirtymällä käydä itse kalibroimassa koneohjausjärjestelmän esimerkiksi keskellä työpäivää, jos on epäilys, että tarkkuus ei ole vaadittavalla tasolla. Kalibroinnin voi tehdä myös mittamies esimerkiksi takymetrin avulla.
InfraFINBIM pilottiraportti 14 (16) 4.2 Tietomallintamisen haasteellisuuden arviointi /Arviointisabluuna Pilotin haasteellisuuden arviointi tehdään yhdessä tutkijaosapuolen kanssa heti raportoinnin valmistumisen jälkeen. Ota yhteyttä Tarja Mäkeläiseen, tarja.makelainen@vtt.fi. Haasteellisuuden arvioinnissa verrataan pilotissa toteutuneita/saavutettuja tasoja arviointisabluunassa määritettyihin tavoitetasoihin, mikäli ne ovat määritelty pilottisuunnitelman yhteydessä. Tasot kuvataan tässä kappaleessa sekä numeroin että sanallisesti. Jokaisesta pilotista arvioidaan saavutetut arviointisabluunan tasot ja kuvataan ne sanallisesti. PILOTTIHANKE VALMIUS TASO A B C D E F G H I J huomioon 2 Mahdollistaa tietomallintamisen Hankintamenettelyt 1 Ei ota tietomallintamista Tietomalliosaaminen Osapuolien roolit Prosessin kuvaus Lähtötiedot Tietomallin laajuus Paikkatiedon taso Ei edellytyksiä tietomallintamiselle Edellytykset olemassa Rooleja ei ole mietitty Tietomallin tuottaminen on sovittu Ei prosessikuvausta Viitteellinen prosessikuvaus Manuaaliset Ei tietomallia Ei paikkatietojärjestel mää Online, osin Alkeellinen Paikkatietojärjestel automatisoitu tietomalli mä ilman tiedonsiirtoa Geometrisen mallintamisen taso Yhteentoimivuus/st andardit Tiedon jakaminen Ei geometriamallia Ei yhteentoimiva Tieto kulkee manuaalisesti/haja naisesti. 2D ei-älykäs Alkeellinen Osa tiedonsiirto tiedonsiirrosta on hallittua 3 Kannustaa mallintamiseen Valmiudet olemassa Tietomallin Prosessikartta ja tuottaminen ja yksittäiset ERkuvaukset rajallinen käyttö on sovittu Automatisoitu, skaalautuva Rajallinen tietomalli Paikkatietojärjestel 2D-älykäs / 3D-eiälykäs mä rajoitetulla tiedonsiirrolla Rajallinen tiedonsiirto Kaikki tiedonsiirto hallittua 4 Edellyttää mallintamista jossakin osassa Kokemusta olemassa Tietomallin tuottaminen ja laajempi käyttö on sovittu Prosessikartta ja useammat ERkuvaukset Lähtötiedot osin mallipohjaisesti Laaja tietomalli Paikkatietojärjestel mä ja hyvä tiedonsiirto 3D-älykäs Hyvä tiedonsiirto Tiedonsiirto automatisoitua 5 Edellyttää mallipohjaista toimintaa monissa osissa Vakaata kokemus Tietomallitehtävät sovittu osin alan ohjeistuksen mukaisesti Tarkka prosessikartta ja kattavat ERkuvaukset Rajallinen mallipohjainen lähtötiedonsaanti Kattava tietomalli Osittain integroitu GIS ympäristöön 4D - älykäs Suurin osa yhteentoimiva Rajallinen "reaaliaikainen" tiedonkulku 6 Täydellinen mallipohjaisten palvelujen hankinta Kaikilla todettu pätevyys ja kokemus Tietomallitehtävät sovittu alan ohjeistuksen mukaisesti Täydellinen IDM Kattava mallipohjainen lähtötiedonsaanti Kattava älykäs tietomalli Täysin integroitu GIS ympäristöön. nd-älykäs Yhteentoimiva "Reaaliaikainen" tiedonkulku Arviointisabluunan kategoriat A-J ja tasot 1-6.. 4.3 Jatkotoimenpiteet Comment [TH1]: Tämä täytynee poistaa, koska hanketta ei ole arvioitu sapluunaa käyttäen. Comment [TH2]: Mitä jatkossa? Mitä jatkotoimenpiteitä eri osapuolet aikovat tehdä pilotin jälkeen? Viitteet Lisää tarvittavat viitteet. Comment [TH3]: Poistetaan, jos ei viitteitä.
LIITE A 15 (16) Liite A Kokonaisyhteenveto pilotista Taulukko 1. Yhteenveto pilotista 02e_Espoon katupilotit_bassenkylä Pilotin nimi Tietomallipohjaisen kokonaisurakan toteutus ja laadunvalvonta pääurakoitsijan näkökulmasta. Pilotin tyyppi Pilottihankkeen kuvaus Pilottihanke Pilotissa seurataan tietomallipohjaisen kokonaisurakan etenemistä pääurakoitsijan näkökulmasta. Seurannassa pyritään havainnoimaan rakentamisvaiheen aikana ilmenneitä ongelmia sekä löytämään ratkaisuja ja parantamistoimenpiteitä tehostamaan tietomallipohjaista rakentamisprosessia. Lisäksi selvitetään Tie- ja katurakentamisen mallipohjaisen mallipohjainen laadunvalvontamenettely -ohjeen toimivuutta Bassenkylän katuhankkeessa. Aikataulu Huhtikuu 2013 Joulukuu 2013 Toteutusmuoto Pilotoitavat prosessit Osapuolet ja käytettävät ohjelmistot Pilotoitava(t) asia(t) ja pilotin tavoitteet Tietomallin käyttö hankkeessa Pilottihankkeen erityispiirteet suhteessa tietomallinnukseen Keskeisimmät kehitysaskeleet ja niihin liittyvät odotukset Kokonaisurakka Toteutusmallin käyttö ja toteuman tarkistus. Lemminkäinen Infra Oy, Pöyry ja Espoon kaupunki KUURA, 3D-win, Trimble Business Center ja Tekla Civil Tietomallipohjaisen kokonaisurakan toteutus pääurakoitsijan näkökulmasta. 3D-koneohjauksen laadunvarmistusohjeen testaaminen. Tietomallipohjaisen hankkeen toteumaseuranta ja koneohjausmallien jakelu työmaasovellusta hyödyntäen. 3D-mallien hyödyntäminen koneohjatuissa kaivinkoneissa ja tiehöylissä sekä toteuman seuranta. Tietomallipohjaisen rakentamisprosessin parantaminen sekä Tieja katurakentamisen mallipohjaisen laadunvalvontamenettely - ohjeen toimivuuden testaus haastavassa katuhankkeessa. -Parantaa käsitystä tietomallipohjaisen kokonaisurakan vaatimuksista sekä tiedonsiirron jouhevuutta ja yhteistyötä kadunrakentamishankkeen pääosapuolien välillä. -Tie- ja katurakentamisen mallipohjaisen mallipohjainen laadunvalvontamenettely ohjeen soveltultuvuuden kokeilu katuhankkeeseen. Keskeisimmät esiin nousseet ongelmat ja kehitystarpeet -Toteutusmallien laatu ei ollut riittävää koneohjauksella toteuttavaan rakentamiseen. Suunittelijoilta vaadittava parempaa laadunvarmistusta toteutusmalleille.
InfraFINBIM pilottiraportti 16 (16) - Konekuljettajien työskentelytarkkuudessa parannettavaa. - Tie- ja katurakentamisen mallipohjaisen laadunvalvontamenettely ohjeen ttarke- ja toteumamittausten osalta Tie- ja katurakentamisen mallipohjainen laadunvalvontamenettely ohjeen mittausvälit eivät olleet riittävän tiheitä todentamaan rakentamisen laatua katuhankkeessa. Tietomallipohjaisen rakentamisen laadunvalvontamenettely ohjeisiin on laadittava kadunrakentamiseen paremmin soveltuvat tarke- ja toteumamittausohjeet.