Afrikka-liikkuvuus North-South- Southin jälkeen: parhaita käytäntöjä ja uusia ideoita Kv-kevätpäivät 11.6.2016 Raisa Asikainen ja AnneSophie Hokkanen, Helsingin yliopisto Tuija Koponen, Jyväskylän yliopisto Eeva Heikkilä, Tampereen ammattikorkeakoulu
Session tavoite Miksi tämä aihe? Miksi me puhumassa? Toivomme että otatte aktiivisesti osaa Voitte ottaa kantaa tummilla(kyllä) ja vaaleilla(ei) lapuilla session ajan Käsittelemme session aihetta neljän keskusteluteeman kautta
Mitä tarkoitamme, kun sanomme että korkeakoulu on globaali toimija? Onko globaali kattavuus mahdollista ja jos, niin mikä on riittävä kattavuus? Voiko olla globaali toimija vaikka kaikkia alueita ei ole katettu? Mitä vaihdot maksavat liikkujalle, vastaanottavalle korkeakoululle, lähtömaalle?
JY:ssa rehtori on vahvistanut globaalin vastuun toimenpideohjelman (2014): JY käyttää asiantuntemustaan ja tutkimuskapasiteettiaan globaalien ongelmien ratkaisemiseen, vahvistaa kehitysmaiden korkeakoulujen osaamista yhteistyö- ja vaihtosopimusten sekä yhteistyöhankkeiden puitteissa, tukee opiskelijoidensa ja henkilökuntansa valmiuksia toimia globaalissa ympäristössä sekä seuraa ja arvioi oman toimintansa globaaleja vaikutuksia. Tarkemmat tavoitteet ja toimenpiteet määritelty koulutuksessa, tutkimuksessa ja yvv:ssa JY:n sopimuspolitiikka ja globaali vastuu: Puite- ja yhteistyösopimuksia solmitaan sellaisten korkeakoulujen kanssa, jotka kuuluvat oman maansa parhaimpien yliopistojen joukkoon. Tästä linjauksesta voidaan poiketa yliopiston kehitysyhteistyö- tai kehittämishankkeissa, joissa yhteistyön tarkoituksena on kohdemaassa sijaitsevan kumppanikorkeakoulun koulutus- ja tutkimuskapasiteetin lisääminen HY:n sopimuslinjauksissa yhteistyöverkosto on maailmanlaajuinen kehittyvien maiden kanssa solmittavilla sopimuksilla tuetaan myös yhteistyöyliopiston kansainvälistymisen ja toiminnan kehittymistä, opiskelijaliikkuvuuden edellytyksinä mm. opinto-oikeuden saaminen kohdeyliopistoon, kurssien maksuttomuus, sujuva yhteydenpito yliopistojen välillä, todistukset suoritetuista opinnoista sekä viisumi- ja oleskeluluvan puolto
Korkeakoulujen opiskelijaliikkuvuus (yli 3 kuukautta) koti- ja kohdemaan mukaan 2004-2014 (Lähde, CIMO)
Onko liikkuvuuden tarkoitus toimia kumpaankin suuntaan? Tilanteet joissa olemme ainoastaan lähettäneet opiskelijoita yhteistyöyliopistoon Mitä vaaditaan jotta myös yhteistyöyliopistosta saapuu opiskelijoita Suomeen? Millä rahoituksella saapuvien tukeminen North-South-Southin jälkeen? -> yliopistojen omat kansainvälisen liikkuvuuden määrärahat, Erasmus+ globaali liikkuvuus, uusi HEI ICI, muut?
Voiko yliopistontasoinen sopimus toimia Afrikan kontekstissa? Poislukien Etelä-Afrikka, esimerkkinä esim. Tansania, Sambia ja Namibia Hyvä kontakti yliopiston keskushallintoon ei välttämättä tarkoita että yhteistyöyliopiston keskushallinnolla keino järjestää opinto-oikeus ja kursseille pääsy tiedekuntatasolla Vaihdot tilanteessa, jossa yhteistyöyliopistolla ei lähtevien opiskelijoiden vastuuhenkilöä / vastuuhenkilöllä ei tietoa miten opiskelijavaihdot toimivat
Onko OK tarjota joillekin saapujille/lähtijöille enemmän kuin toisille? Afrikka-lisätuutoroinnin kokemukset ja tarve esimerkkinä siitä miten Afrikasta palanneiden apu on auttanut tilanteissa, joissa saapuja ei esim. ole käyttänyt Suomen kaltaista joukkoliikennettä Joissain tilanteissa avun tarjoaminen välttämätöntä, helpottaa omaa työtä Onko lähtijöille myös tarvetta lisäneuvontaa esim. turvallisuuskysymyksiin liittyen? Riittävätkö tähän resurssit? Linkki EAIE:n blogikirjoitukseen jossa mietitään Afrikka liikkuvuuden turvallisuus kysymyksiä http://www.eaie.org/blog/guaranteeing-studentsafety-liberties-hosting-university/
Onko OK tarjota joillekin saapujille/lähtijöille enemmän kuin toisille? Lähtömaassa saattaa myös vallita väärinymmäryksiä Euroopasta; eräälle vaihtarille kotimaassa kerrottiin että Euroopasta löytyy kaikkea ja asioita saa ilmaiseksi. Kyseinen vaihtari lähti kotimaastaan varustautuneina ainostaan käsimatkatavaroilla (Afrikka tuutori) Päällimmäisin tunne Namibiasta on, että olisin valmis palaamaan maahan koska tahansa minulla on sinne jatkuva ikävä. Jos matkustaa Afrikkaan ensimmäistä kertaa, kannattaa muistaa yksi asia: älä oleta mitään, äläkä ainakaan oleta minkään tapahtuvan silloin kuin pitäisi. (Suomalainen opiskelija NSS-vaihdossa)
Mitä Suomessa voitaisiin tehdä yhdessä? Miten suomalaisten korkeakoulujen keskinäinen yhteistyö Afrikkaliikkuvuudessa avuksi? Kaikkien ei tarvitse rakentaa omaa kontaktia ja toimintatapoja? Yhteisiä käytänteitä? Voimmeko haastaa CIMO:a ja toisiamme NoSoSon jälkeisessä maailmassa siihen että CIMO / yksi korkeakoulu CIMO:n tuella esim. toisi keskeisten Afrikan partnerien käytännön asioita hoitavan kollegan Suomeen viikoksi tavalla joka hyödyttäisi kaikkia niitä korkeakouluja joilla yhteistyötä saman partnerin kanssa?