Bologna-seminaari Mervi Jokipii Laatupäällikkö Tampereen teknillinen yliopisto

Transkriptio

1 Bologna-seminaari Mervi Jokipii Laatupäällikkö Tampereen teknillinen yliopisto

2 Taustaa Tavoitteena opiskelijoiden joustavampi siirtyminen toisen pääaineen tai koulutusohjelman opiskelijaksi korkeakoulujen sisällä ja korkeakoulujen välillä OKM pyytänyt selvityksen AMK- ja yosektoreilta keväällä 2012 nykyisistä menettelytavoista Koordinoitu kummankin sektorin OHAverkostojen kautta

3 Siirto-opiskelija ai mikä? Opiskelija, jonka opinto-oikeus siirtyy uuteen koulutusohjelmaan tai pääaineeseen Ammattikorkeakouluissa määritelmä yleisesti käytössä Yliopistoissa termi tulkittu eri tavoilla, varsinaista opinto-oikeuden siirtymistä tapahtunut hyvin vähän

4 Lakimuutokset, HE 44/2012 Siirto-opiskelijalla tarkoitetaan henkilöä, jonka opiskeluoikeus siirtyy yliopistosta toiseen saman tai läheisen alan opintoihin sekä henkilöä, jonka opiskeluoikeus siirtyy yliopiston sisällä pääaineesta tai koulutusohjelmasta toiseen tai toiselle koulutusalalle. Siirtyminen edellyttää voimassaolevasta opiskeluoikeudesta luopumista. Säännös ei estäisi siirtoa hakevaa opiskelijaa hakemasta koulutukseen myös yhteishaussa. Valmistautuessaan opiskelijavalintauudistuksen toiseen vaiheeseen yliopistojen tulisi kuitenkin kehittää siirtymiseen liittyviä käytäntöjään ja tehdä ne opiskelijoilleen tunnetummiksi, jotta hakeutuminen niiden kautta olisi jo uudistuksen ensimmäisen vaiheen aikana opiskelijoille ensisijainen vaihtoehto.

5 Ammattikorkeakoulut nykyinen suositus Vanhasta opinto-oikeudesta tulee luopua siirron vastaanoton yhteydessä Läsnäolohistoria siirtyy opiskeluoikeuden mukana Siirtoa voi hakea samaan koulutusohjelmaan tai suuntautumisvaihtoehtoon Siirtoa suositellaan hyväksyttäväksi aikaisintaan 1. opiskeluvuoden lopusta Vastaanottava korkeakoulu tekee aina päätöksen siirron hyväksymisestä/hylkäämisestä

6 Ammattikorkeakoulujen käytännöt Suositusta noudatetaan koko sektorilla. Vaihtelua on lähinnä vaaditussa opintopistemäärässä aikaisimmassa siirtoajankohdassa opintomenestyksen/valintakokeen tarkastelussa ja koulutustyypeissä, joihin voi hakea siirtoa. Korkeakoulujen välinen ja korkeakoulujen sisäinen liikkuvuus on määrällisesti merkityksellistä: valtakunnallisesti siirtohakijaa vuosittain.

7 Yliopistojen käytännöt Ei yhteisiä suosituksia Opinto-oikeuden luopumismenettelyä ei ole juurikaan käytössä korkeakoulujen välisissä siirroissa opiskelija saa lähes aina uuden opinto-oikeuden ja opintoajan laskenta alkaa alusta Poikkeuksena esim. lääketieteellinen koulutus ja yliopistojen sisäiset siirrot

8 Yliopistojen käytännöt Opintoaikojen laskentaperiaatteet vaihtelevat erityisesti sisäisissä siirroissa kandidaatti-maisterivaiheen rajapinnassa Opiskelijat eriarvoisessa asemassa Ei systemaattista tilastointia siirtymisistä Karkea arvio: n. 200 yliopistojen välillä ja n. 600 yliopiston sisällä Lisäksi siirrytään myös pääsykokeiden kautta

9 Siirtomenettelyjen kehittäminen Kansallisten sähköisten palvelujen hyödyntäminen parantaa siirtomenettelyjen näkyvyyttä ja helpottaa siirtohakujen toteuttamista siirtohakijan ja korkeakoulujen kannalta yhteinen toimintamalli opinto-oikeuden luopumiskäytäntöihin seuranta ja tilastointi helpottuu sähköisen opiskelijavalinnan kautta

10 Siirtomenettelyjen kehittäminen Yliopistojen hakukohteiden erilaisuus tulee ottaa huomioon myös siirtoopiskelussa niihin hakukohteisiin, joihin on vaikeampaa päästä pääsykokeiden kautta, tulisi myös siirtyminen olla hankalampaa Sisäisiä siirtoja kehitettävä erityisesti opintojen sujuvuuden lähtökohdasta sekä opiskelija että korkeakoulu hyötyvät

11 Avoimia kysymyksiä Millä laajuudella menettelytavoista ja kriteeristä tulisi sopia? Korkeakoulut päättävät itse? Koulutusalakohtaisesti? Valtakunnallisesti? Tulisiko siirto-opiskelijoiden väylät olla helpompia kuin esim. jo tutkinnon suorittaneiden? Jos ei, miksi opiskelija siirtyisi? Monimutkaiset hakuväylät ja lisääntynyt byrokratia? Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen välinen siirtyminen?