Lukuvuosimaksut korkeakoulujen kansainvälisen toiminnan näkökulmasta ja taustoitus apurahoja koskeviin linjauksiin

Transkriptio

1 Lukuvuosimaksut korkeakoulujen kansainvälisen toiminnan näkökulmasta ja taustoitus apurahoja koskeviin linjauksiin Nina Björn Jyväskylän ammattikorkeakoulu Kansainvälistymispalvelut Kv-kevätpäivät 2016, Turku

2 Lainsäädäntö ja lukuvuosimaksut Laki ammattikorkeakoululain muuttamisesta, 13 a, /1601 Ammattikorkeakoulun on perittävä muuhun kuin suomen- tai ruotsinkieliseen ammattikorkeakoulututkintoon tai ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen hyväksytyltä opiskelijalta vähintään euron suuruinen maksu lukuvuodessa. Ammattikorkeakoulu päättää maksun perimiseen liittyvistä järjestelyistä. Maksua ei kuitenkaan peritä Euroopan talousalueeseen kuuluvan valtion kansalaiselta eikä siltä, joka Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden muun sopimuspuolen kanssa tekemän sopimuksen mukaan rinnastetaan Euroopan unionin kansalaiseen, eikä edellä mainittujen perheenjäseneltä. Maksua ei peritä myöskään siltä, jolla on ulkomaalaislaissa tarkoitettu Euroopan unionin sininen kortti, jatkuva tai pysyvä oleskelulupa tai pitkään oleskelleen kolmannen maan kansalaisen EU-oleskelulupa, eikä edellä mainittujen perheenjäseneltä. Perheenjäsenen määrittelyyn sovelletaan ulkomaalaislakia. Maksua ei peritä myöskään 13 :n mukaiseen tilauskoulutukseen osallistuvalta opiskelijalta. Ammattikorkeakoululla on oltava apurahajärjestelmä maksulliseen tutkintokoulutukseen osallistuvien opiskelijoiden tukemiseksi.

3 Lainsäädäntö ja lukuvuosimaksut /1601, hallituksen esitys HE 77/2015 Ammattikorkeakoululla on oltava apurahajärjestelmä maksulliseen tutkintokoulutukseen osallistuvien opiskelijoiden tukemiseksi. Korkeakoulu päättää apurahajärjestelmänsä käytännön niin, että se tukee joustavasti korkeakoulun rekrytointipolitiikkaa ja markkinointia. Korkeakoulu päättää apurahojen suuruudesta, myöntökriteereistä ja myönnettävien apurahojen enimmäismäärästä. Korkeakoulut voivat sopia myös korkeakoulujen yhteisen apurahajärjestelmän kehittämisestä. Korkeakoulujen lisäksi myös muut tahot, esimerkiksi erilaiset säätiöt tai opiskelijan kotimaa, voisivat tarjota apurahoja. Tarkoituksena on lisäksi myöhemmin kehittää kannusteita lukukausimaksuja maksaneiden opiskelijoiden jäämiseksi Suomeen. Kannusteena voisi toimia esimerkiksi opintolainahyvityksen kaltainen hyvitys, joka maksettaisiin suomalaisesta korkeakoulusta valmistuneelle, lukukausimaksua maksaneelle ja Suomessa määräajan työskennelleelle henkilölle. Apurahajärjestelmä voitaisiin toteuttaa joustavasti ja kevyesti myös ilman erillisen apurahan myöntämistä siten, että osa maksullisuuden piiriin kuuluvista opiskelijoista vapautettaisiin lukukausimaksuista osittain tai kokonaan.

4 Lukuvuosimaksujen vaikutus korkeakoulujen kansainvälistymiseen Lukuvuosimaksu vs koulutusvienti Viestintä ja markkinointi Hakijamäärät Opiskelijamäärät Englanninkieliset tutkinto-ohjelmat mm. määrä, jatkumo Vieraskielinen opintotarjonta Opiskelija maksukyky Apuraha vs opintojen ohjeaika Opiskelijoiden sosiaalinen tuki korkeakoulussa Opiskelijoiden valmistuminen -> Lukukausimaksukokeilussa positiiviset kokemukset opiskelijoiden valmistumisesta ohjeaikana. Suomalaisten korkeakoulun kilpailuasetelma - lukuvuosmaksut vs apurahat Rahoitus - onko todellista taloudellista hyötyä korkeakouluille

5 Lukuvuosimaksujen vaikutus korkeakoulujen kansainvälistymiseen Kansainvälinen double degree yhteistyö -> Partnereille viestintä -> Huomioiminen uusittaessa ja uusia dd sopimuksia tehtäessä -> Maksujen ja apurahojen määrittäminen huomioiden erilaiset dd-ajanjaksot, on-line toteutukset yms.

6 Apurahajärjestelmä Apurahojen suuruus vs lukuvuosimaksun suuruus -> Miten määritellään apurahan suuruus? Kuka määrittelee? Kenelle apurahoja myönnetään? Millä kriteereillä apurahoja myönnetään Mistä apurahat maksetaan, esim. lukuvuosimaksujen tuotoista, stipendirahastosta Miten maksut peritään -> Missä vaiheessa, mikä taho korkeakoulussa huolehtii perii Kuka hallinnoi apurahoja ja seuraa maksuliikennettä Kuka kerää rahaa stipendirahastoon Onko korkeakouluilla joku foorumi, työryhmä tms. joka päättää apurahojen myöntämisestä Apurahajärjestelmä vs oleskelulupa

7 Finnips lukuvuosityöryhmän suosituksia 1/3 Ammattikorkeakoulujen ja tutkinto-ohjelmien lukuvuosimaksut poikkeavat toisistaan, minkä vuoksi ei ole tarkoituksenmukaista määrittää tarkkaa prosenttiosuutta opiskelijalle 1. vuonna myönnettävän apurahan määrään. Suosituksena esitetään kuitenkin, että apurahan osuus on n % lukuvuosimaksun määrästä (riippuen mm. lukuvuosimaksun suuruudesta), jolla varmistetaan opiskelijan edellytykset maksun suorittamiseen ja opintojen aloittamiseen. Suosituksena on lisäksi se, että myönnettävä apuraha on prosentuaalisesti samansuuruinen kaikille apurahan saaville 1.vuoden opiskelijoille tutkinto-ohjelman sisällä. Apurahan suuruudesta päätettäessä korkeakoulujen on syytä pohtia lukuvuosimaksun korkeakoululle jäävän osan suuruutta sekä toisaalta myös arvioitava lukuvuosimaksun ja apurahan suhdetta AMK:n sekä tutkinto-ohjelman uskottavuuden ja maineen näkökulmista. Lukuvuosimaksun on oltava tarpeeksi suuri, jotta opiskelija sitoutuu opintoihin, mutta apurahan samalla kannustava, jotta se mahdollistaa opintojen aloittamisen.

8 Finnips lukuvuosityöryhmän suosituksia 2/3 Lukuvuosimaksutyöryhmä suosittaa, että apuraha myönnetään tutkinto-ohjelmaan hyväksytyille 1. vuoden opiskelijoille ennen opintojen alkua ja lukuvuosimaksun maksamista. Suosituksena on myös, että 1. vuoden opiskelijoista apuraha myönnetään kaikille apurahaa hakeville. Jokaisen korkeakoulun on tarkasti määriteltävä kriteerit apurahan myöntämiselle. Kriteerien on oltava selkeät ja läpinäkyvät. Työmäärää ja kriteerien yksiselitteisyyttä arvioiden opintojen etenemiseen perustuvaa apurahan myöntöperustetta pidetään selkeimpänä vaihtoehtona 1. vuoden opintojen jälkeen.

9 Finnips lukuvuosityöryhmän suosituksia 3/3 Apurahakäytäntöjä suunniteltaessa on tehtävä huolellinen juridinen arvio käytäntöihin liittyvistä riskeistä ja vastuista (esim. sopimukset opiskelijan ja korkeakoulun välillä, opiskelijan mahdollisesti nostama kanne korkeakoulua vastaan). Apurahakäytänteisiin liittyen on myös määriteltävä tilanteet, joissa apuraha joudutaan perimään takaisin opiskelijalta tai lukuvuosimaksusta annetaan vapautus opiskelijalle ensimmäisen opiskeluvuoden jälkeen. Myös maksuliikenteen teknisiin ratkaisuihin liittyvät käytänteet ja mahdolliset yhteistyökohteet on hyvä selvittää. Kaksoistutkinto-opiskelijoihin liittyvät lukuvuosimaksu- ja apurahakäytänteet tulee selvittää erikseen.

10 Kiitos!