Tuuloksen Suolijärven kunnostushanke Pohjoistenlahden vesistökunnostussuunnitelma Hämeenlinna 2012 S u u n n i t t e l u t o i m V E S M A N N i s t o Jarmo Manninen ja Heli Jutila Hämeenlinnan kaupunki
Pohjoistenlahden vesistökunnostussuunnitelma Suunnittelutoim isto VESMANN Hanke: Lähiosoite: Postitoimipaikka: Työn nimi: Konsultti: Tilaaja: Viranomaisvalvonta: Tuuloksen Suolijärven kunnostushanke Tuulos Pohjoistenlahden vesistökunnostussuunnitelma Suunnittelutoimisto VESMANN Jarmo Manninen Haapalinnanraitti 3 B 22 33270 Tampere puh. 040 591 5547 jarmo.manninen@vesmann.fi www.vesmann.fi Hämeenlinnan kaupunki Yhdyskunta-, ympäristö ja rakentamispalveluyksikkö Heli Jutila, ympäristöasiantuntija puh. (03)621 3761, 050 544 2005 Pl 63 13101 Hämeenlinna Hämeen ELY-keskus Luonnonsuojeluyksikkö (luonnonsuojelulain osalta), Vesivarayksikkö (vesilain osalta) PL 131 13101 Hämeenlinna Kartat ja karttojen Maanmittauslaitos lupa MML/VIR/HÄME/611/08 käyttö- ja julkaisuluvat: Hämeenlinnan kaupunki 2012. Kopiointi kielletty ilman maanmittauslaitoksen lupaa. Ilmavalokuvat: Sedimentti- ja vesinäytteet: Lentokuva Vallas Oy Hannu Vallas puh. (03)260 7621, 0500 237 207 Taitajankuja 2 A 33960 Pirkkala Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Jukka Mattila puh. 040 595 1886 Hatanpäänkatu 3 B 331010 Tampere 2
Pohjoistenlahden vesistökunnostussuunnitelma TIIVISTELMÄ Hämeenlinnan kaupunki on aloittanut Tuuloksen vesistöjen tilan parantamishankkeen, jossa tämän suunnitelman kohteena oleva Suolijärvi ja sen Pohjoistenlahden tilan parantaminen on yksi hankkeen toimenpidekokonaisuuksista. Tuuloksen alueen vesistöhankkeisiin on varattu 300 000 euroa käytettäväksi kolmen vuoden aikana sen vesistöjen tilan parantamiseksi. Pääkohteina ovat Suolijärven, Pannujärven ja Pyhäjärven valumaalueilla ja järvillä tehtävät kunnostushankkeet. Suolijärven Pohjoistenlahti sijaitsee Tuuloksen taajama-alueiden läheisyydessä ja se kuuluu Kokemäenjoen vesistön Längelmäveden ja Hauhon reittien vesialueeseen. Suolijärvestä vedet laskevat Tuuloslampien kautta Leheeseen ja edelleen Hauhon Pyhäjärven kautta Iso-Roineeseen. Suunnitelmassa esitetään ne toimenpiteet, joilla pyritään hidastamaan Pohjoistenlahden umpeenkasvua ja vähentämään Pohjoistenlahden valumaalueelta tulevien ravinteiden ja kiintoaineksen kuormitusta Suolijärveen. Pohjoistenjoen veden virtauksesta ohjataan lahden pohjukkaan muodostuneen suistoalueen kummankin reunan kautta Suolijärven Pohjoistenlahteen. Suistoalueen umpeenkasvaneille vesialueille perustetaan kosteikkoja lintuvesialueita, jotka tulevat toimimaan Pohjoistenjoen valuma-alueelta Suolijärveen kulkeutuvan kiintoaineksen ja ravinteiden kerääjänä. Suistoaluetta kehitetään myös lintuvesialueena, joka tulee olemaan valmistuttuaan yksi alueen merkittävimmistä lintujen levähdys-, lisääntymis- ja elinalueista. Hankkeessa on huomioitu myös lintutornin sijoittaminen lahden itärannalle. Hankkeessa parannetaan Pohjoistenlahden virkistyskäyttömahdollisuuksia ruoppaamalla veneväylät lahden kummallekin reunalle. Väylillä turvataan veneellä liikkuminen kiinteistöille ja lahdella sijaitsevaan yhteisalueen venevalkamaan. Suunnitelman tavoitteena on kokonaistaloudellisesti edullisin ratkaisu, jossa Pohjoistenlahden käytettävyys lisääntyy, luonnonsuojelulliset arvot säilyvät tai paranevat, vesistön tila paranee ja vesirakennustöiden kuormitusvaikutus Suolijärveen on mahdollisimman alhainen. Tässä Suolijärven Pohjoistenlahden vesistökunnostushankkeessa kaivu- ja ruoppausmassoja lasketaan olevan noin 11 500 m 3 ktr. Suunnitelmassa esitettyjen kampaojituksien kaivusta ja veneväylien ruoppauksista syntymät massat tullaan läjittämään lahden rantavyöhykkeeseen rakennettaville läjitysalueille ja lahden itäreunalle rakennettaviin lintuvesisaarekkeisiin. Hämeenlinnan kaupunki on saanut kaikilta maa- ja vesialueidenomistajilta suostumukset hankkeen toteuttamiseen. Etelä-Suomen aluehallintovirastoon lähetettävän vesirakennushankkeen lupahakemuksen hakijana toimii Hämeenlinnan kaupunki. Asiasanat Suolijärvi, Tuulos, Pohjoistenlahti, kosteikko, lintuvesialue, ruoppaus 3
Pohjoistenlahden vesistökunnostussuunnitelma Sivut 22 s. + liitteet 23 kpl. SISÄLLYS 1 HANKKEEN TAUSTA JA TAVOITTEET... 1 2 HANKKEEN TARKOITUS... 2 3 POHJOISTENLAHTI... 2 3.1 Hydrologia... 2 3.2 Virtaamat... 2 3.3 Vedenkorkeudet... 3 3.4 Vedenlaatu... 3 3.5 Kuormitus... 4 3.6 Vesi- ja rantakasvillisuus... 4 3.7 Sedimentti... 5 3.8 Linnusto ja luonto... 5 3.9 Kalasto... 6 3.10 Rakenteet ja laitteet sekä muu huomioitava... 6 3.11 Kaavoitus... 6 3.12 Aiemmat kunnostustoimenpiteet Pohjoistenlahdella... 7 4 KUNNOSTUSTOIMENPITEET... 7 4.1 Veneväylät Pohjoistenlahteen... 7 4.2 Pohjoistenjoen jokisuiston kosteikkoalueet... 7 4.3 Lintusaarekkeet... 10 4.4 Puuston ja pensaiden poisto... 10 4.5 Ruoppaus- ja kaivumassat ja niiden läjitysalueet... 11 5 HANKKEEN VAIKUTUKSET... 12 5.1 Yleistä... 12 5.2 Arvio luonnonsuojelulain vastaisista seurauksista... 12 5.3 Vaikutukset Pohjoistenjoen virtaamiin ja vedenkorkeuksiin... 12 5.4 Vaikutuksia yleisellä tasolla... 13 5.5 Muut vaikutukset... 13 6 VELVOLLISUUDET JA SEURANTA... 14 7 KUSTANNUSARVIO JA TOTEUTUS... 14 8 OIKEUDELLISET EDELLYTYKSET... 14 8.1 Vesilain kohtia... 14 8.2 Pohjoistenlahden vesistökunnostushanke... 15 4
Pohjoistenlahden vesistökunnostussuunnitelma LIITTEET: LIITE 1 Suunnitelmakartta 1(1/2), ilmakuva. 1:2 000 LIITE 1.1 Suunnitelmakartta 1(2/2). 1:2 000 LIITE 2 Suunnitelmakartta 2(1/2), ilmakuva. 1:2 000 LIITE 2.2 Suunnitelmakartta 2(2/2). 1:2 000 LIITE 3 Leikkaukset A-A, B-B ja C-C. 1: 50 LIITE 4 Leikkaukset D-D, E-E ja F-F. 1: 50 LIITE 5 Det -piirustukset 1, 2, 3, 4 ja 5. 1:125 ja 1:250 LIITE 6 Vesiliikenneuoma(itä) pituus- ja poikkileikkaukset. 1:2500/1:100 ja 1:100 LIITE 6.1 Vesiliikenneuoma(itä) pituus- ja poikkileikkaukset. 1:2500/1:100 ja 1:100 LIITE 7 Pohjoistenjoki, pituusleikkaus ja poikkileikkaukset 1:1667/1:100 ja 1:100 pl. 1+10, 2+90 ja 3+60. LIITE 8 LIITE 9 Tuuloksen Suolijärven kunnostaminen. Heli Jutila. Hämeenlinnan kaupunki 2012. Maa- ja vesialueiden omistajaluettelo. Pohjoistenlahti, Suolijärvi. LIITE 10 Suolijärven kasvillisuuskartat ja -symbolit. Mäkelä 1997. n. 1:7150 LIITE 11 LIITE 12 Ote Tuuloksen Suolijärven rantayleiskaavakartasta. (Pohjoistenlahti ja kaavamääräykset sekä ympäristöinventointiraportti) Suolijärven vedenlaaturaportteja. Oiva-tietopalvelu. Suomen ympäristöhallinto. LIITE 13 Suolijärven Pohjoistenlahden sijaintikartta. 1:200 000 LIITE 13.1 Kartta hankkeen vaikutusalueesta. Heli Jutila, Hämeenlinnan 1:5 890 kaupunki 2012. LIITE 14 LIITE 15 Hämeenlinnan Tuuloksen Suolijärven pesimälinnusto & sudenkorennot 2011. Jussi Mäkinen, Hämeen ELY-keskus. Mittausraportti. Vedenlaadun ja virtaaman mittaus Teuron- Ormi- ja Pohjoistenjoessa syksyllä 2011. Mikko Kiirikki, Luode Consulting Oy. LIITE 16 Tuuloksen Suolijärven sedimenttianalyysin tulokset 2012. 15.6.2012. Kirjenumero 547/12. Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry. LIITE 17 LIITE 18 LIITE 19 LIITE 20 Ruoppaus- ja kaivumassojen massalaskenta. Maastomittausten työkertomus Kustannusarvio Malli suostumuslomakkeesta 5
Pohjoistenlahden vesistökunnostussuunnitelma LÄHTEET: 1. Ilmavirta V 1990: Järvien kunnostuksen ja hoidon perusteet, Helsinki 1990. 2. Teemu Ulvi ja Esko Lakso(toim.): Järvien kunnostus, Helsinki 2005. 3. Ekholm M: Suomen vesistöalueet. Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja sarja A 126. Helsinki 1993. 4. Rannisto K: Suolijärven kunnostussuunnitelma, Hämeen ympäristökeskus 2002. 5. Ala-Opas Pasi 1999: Selvitys Lammin ja Tuuloksen järvien kalastosta. Helsingin yliopisto. Lammin biologinen asema. 6. Huitu Eeva & Mäkelä Suvi 1999: Etelä-Hämälainen järviluonto. Nykytila ja tulevaisuuden näkymiä. - Maatalouden vesiensuojelun, maatalousympäristön sekä vesiekosysteemin monimuotoisuuden kehittäminen projektin järvitutkimusosuuden loppuraportti. Helsingin yliopisto, Lammin biologinen asema. 188 s. liitteineen. 7. Häyhä Teppo & Kouvo Matti 2001: Tuulos, rantayleiskaava: Luontoinventointi 36 s. + 20 liitettä. 8. Jutila Heli 2009 Tuuloksen luonto-opas. Hämeenlinnan ympäristöjulkaisuja 4. Kustantaja Tuulos-Seura ry 26 s. 9. Jutila Heli 2012a: Tarjouspyyntö: Suolijärven vesistökunnostussuunnitelman ja vesilain mukaisen lupahakemuksen laatiminen 4 s. + 4 liitettä. 10. Jutila Heli 2012b: Tuuloksen vesistöjen tilan parantaminen. Ympäristö ja Terveys 43(4): 72-75. 11. Kiirikki Mikko 2011: Vedenlaadun ja virtaaman mittaus Teuron-, Ormi- ja Pohjoistenjoessa syksyllä 2011. Mittausraportti Luode Consulting Oy 7s. 12. Mäkelä Suvi 1997: Selvitys Tuuloksen järvien tilasta. Helsingin yliopisto. Lammin biologinen asema. Moniste 34 s. + liitteet. 13. Mäkinen Jussi 2011: Hämeenlinnan Suolijärven pesimälinnusto & sudenkorennot 2011. Moniste 4 s. 14. Sähköpostitiedustelu pirjo.savola@hameenlinna.fi. Maankäytön- ja ympäristön palvelupiste. Hämeenlinnan kaupunki. 15. Oiva-tietopalvelu. Suomen ympäristöhallinto. Helsinki. 16. Sähköpostitiedustelu auvo.lahteenmaki@aína.fi. AinaCom Oy, Hämeenlinna. 17. Sähköpostitiedustelu jarno.laine@hsvesi.fi HS Vesi, Hämeenlinna. 18. Sähköpostitiedustelu kari.jokela@hameenlinna.fi. Paikkatieto ja kiinteistö. Hämeenlinnan kaupunki. 6
1 HANKKEEN TAUSTA JA TAVOITTEET Suolijärvi sijaitsee Tuuloksen taajama-alueiden läheisyydessä ja se kuuluu Kokemäenjoen vesistön Längelmäveden ja Hauhon reittien vesialueeseen. Järven pinta-ala on noin 2,03 km 2 ja valuma-alue on laajuudeltaan 192 km 2. Rantaviivaa järvellä on 11,8 km ja järven suurin syvyys on noin 10,4 metriä. Suolijärven vedet purkautuvat järven pohjoisosasta laskevaa Sairialanjokea pitkin Tuuloslampien kautta edelleen Leheeseen. Suolijärvi ympäristöineen kuuluu valtakunnallisesti arvokkaaseen Sairialan-Syrjäntaan kulttuurimaisemaan. Paikalliset asukkaat ovat olleet huolissaan järven tilasta ja varsinkin Pohjoistenlahden mataloitumisesta jo pidemmän aikaa. Suolijärven vedenlaadussa ei ole ollut havaittavissa merkittäviä muutoksia viime vuosikymmenten aikana tultaessa 2010-luvulle asti ja vedenlaatu voidaan luokitella hyväksi. Suolijärven eteläosassa sijaitsee kapea Pohjoistenlahti, johon on Teuron-, Ormi-, ja Pohjoistenjoen kautta kulkeutunut vuosikymmenien saatossa suuria määriä lietettä ja kiintoainesta muodostaen jokisuulle laajan suistoalueen. Liettymistä ovat edesauttaneet yläpuolisessa vesistössä tehdyt Ormijoen kaivutyöt sekä myöhemmin tehdyt kunnostuskaivutyöt. Liettymisestä ja muun kiintoaineksien sedimentoitumisesta lahden pohjaan johtuen Pohjoistenlahti on pitkälle madaltunut ja kesän kasvukauden aikana kasvillisuus leviää koko lahden vapaalle vesialueelle vaikeuttaen veneellä liikkumista sekä muita virkistyskäyttömahdollisuuksia. Suolijärven kunnostussuunnittelua aloiteltiin vuosituhannen vaihteen jälkeen vuonna 2001 kunnostustarveselvityksellä, jolloin hankkeesta pidettiin myös yleisötilaisuus Tuuloksen Pirtillä ja myöhemmin samana vuonna kunnostushankkeeseen ryhtymistä käsiteltiin silloisessa Tuuloksen kunnanhallituksessa. Tuuloksen kunnanhallitus suhtautui kunnostushankkeeseen myönteisesti ja toukokuussa vuonna 2002 valmistui Hämeen ympäristökeskuksen viranomaistyönä laadittu Suolijärven kunnostussuunnitelma. Suunnitelmassa esitettiin kunnostusratkaisuja järven tilan ja virkistyskäyttömahdollisuuksien parantamiseksi. Vuonna 2009 Hämeenlinnan alueen kuntaliitoksessa Tuuloksen kunta liitettiin Hämeenlinnan kaupunkiin. Tämän jälkeen Hämeenlinnan kaupunki on jatkanut Tuuloksen vesistöjen tilan parantamista, jossa Suolijärven Pohjoistenlahden tilan parantaminen on yksi toimenpidekokonaisuus(jutila 2012b). Pohjoistenlahden vesistökunnostushankkeen esisuunnittelussa ja neuvotteluissa Hämeen Ely-keskuksen kanssa sekä alueelle tehtyjen tutkimusten perusteella on päädytty kehittämään osaa Pohjoistenlahtea kosteikkoalueena. Tässä suunnitelmassa esitetään useita toimenpiteitä, joilla pyritään vähentämään Suolijärveen Pohjoistenlahden yläpuoliselta valuma-alueelta tulevien ravinteiden ja kiintoaineksen määrää. Lisäksi suunnitelmassa esitetään Pohjoistenlahden kummallekin reunalle ruopattavaksi vesiliikennekanava turvaamaan veneellä liikkumista lahden itäreunalla olevaan venerantaan ja lahden rantavyöhykkeessä sijaitseville kiinteistöille (Jutila 2012a).
Pohjoistenlahden vesistökunnostussuunnitelma 2 2 HANKKEEN TARKOITUS Hankkeen tarkoitus on pyrkiä vähentämään Suolijärveen Pohjoistenlahden yläpuoliselta valuma-alueelta tulevien ravinteiden ja kiintoaineksen määrää. Suolijärveen tulevien ravinteiden ja kiintoaineksen määrää vähennetään ohjaamalla pääosa Pohjoistenjoen veden virtauksesta lahdelle muodostuneen suistoalueen kummankin reunan lahdenpohjukan kautta. Lahdenpohjukat tulevat toimimaan tehokkaina kosteikkoalueina, jotka sitovat ravinteita ja kiintoainesta niiden läpi kulkevasta vedestä. Kosteikko- ja lintuvesialueet tulevat myös parantamaan lintujen lisääntymis- ja elinolosuhteita Pohjoistenlahdella. Lisäksi suunnitelmassa parannetaan lahden rantavyöhykkeessä kiinteistöjen virkistyskäyttöarvoa turvaamalla vesiliikenne Pohjoistenlahdelle ja lahdella olevaan yhteisalueen venerantaan (Jutila 2012a). 3 POHJOISTENLAHTI 3.1 Hydrologia Pohjoistenlahti sijaitsee Tuuloksen Suolijärven kaakkoisosassa ja siihen laskee etelän suunnasta Pohjoistenjoki, joka on noin 100 metrin pituinen Teuronjoen ja Ormijoen yhtymisen jälkeen muodostunut uoma. Pohjoistenlahti on kapea noin 800 metriä pitkä lahti ja sen leveys on suurimmillaan noin 350 metriä. Pohjoistenlahden valuma-alue on karttatarkastelun perusteella arvioituna noin 167 km 2 ja järvisyys on n. 6,8 %. 3.2 Virtaamat Taulukossa 1 on esitetty arvioita Suolijärveen Pohjoistenjoen kautta tulevista virtaamista arvioidun osavaluma-alueen ominaisuuksien mukaan arvioituna. TAULUKKO 1 Arviot Pohjoistenjoen tulovirtaamista Valuma-alue Alaraja Pinta-ala (km 2 ) Järvisyys (%) HQ 1/20 (m 3 /s) MHQ (m 3 /s) MQ (m 3 /s) MNQ (l/s) NQ (l/s) Pohjoistenlahti Pohjoistenjoki n. 167 n. 6,8 12,6 7,9 1,7 10-15 2-5 HQ 11/20 = kerran 20 vuodessa tapahtuva ylivirtaama(hyvärinen 1985). MHQ = keskiylivirtaama(kaitera 1949). MQ = keskivirtaama(arvio). MNQ = keskialivirtaama(arvio) NQ = alin virtaama(arvio).
Pohjoistenlahden vesistökunnostussuunnitelma 3 3.3 Vedenkorkeudet Suolijärven vedenpinnan tasoja on seurattu yhtäjaksoisesti vuosina 1962 1972. Seurantaa on jatkettu syyskuusta 2011 lähtien, jolloin 20.9.2011 havaittiin poikkeuksellisen matala järven vedenpinnantaso N60+ 84,53. Tämän seurannan aikana ylin vedenkorkeus on ollut korkeustasolla N60+ 85,53. Taulukossa 2 on esitetty Suolijärven vedenkorkeuksien tunnusluvut vuosien 1962 1972 seurannasta (Rannisto 2002). TAULUKKO 2 Suolijärven vedenkorkeuksien tunnusluvut1962-1972 (uusi alivesihän on +84,53). Järvi Kork.järj. HW MW NW Suolijärvi N60+ 86,10 85,15 84,86 HW = tarkastelujakson ylin vedenkorkeus. MW = keskivesi, tarkastelujakson vedenkorkeuksien keskiarvo. NW = tarkastelujakson alin vedenkorkeus. 3.4 Vedenlaatu Suolijärvenjärven vedenlaatua on seurattu 1970-luvulta lähtien. Tutkimuksia on tehnyt mm. Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry.. Lammin biologinen asema on todennut tutkimuksissaan 1990-luvun lopulla, että järven veden ravinne- ja happipitoisuudet ovat pysyneet lähes ennallaan verrattuna aikaisempiin tutkimustuloksiin. Vuonna 2002 valmistuneessa kunnostussuunnitelmassa Suolijärvi on luokiteltu keskiravinteiseksi (Rannisto 2002). Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen vuosina 1997, 2002, 2007 ja 2011 tekemien tutkimustulosten (liite 12) perusteella vedenlaadussa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia tultaessa 2010-luvulle. Vedenlaadun seurannassa Suolijärven kokonaisfosforipitoisuus on tutkimuksissa ollut ka. 19 µg/l ja kokonaistyppipitoisuus on ollut ka. 863 µg/l. Talvisin järvessä ei näyttäisi esiintyvän happikatoa ja happipitoisuus pintavedessä on ollut ka. noin 9 mg/l. Veden sameusluku on ollut ka. noin 2,2 ja ph on ollut seurantanäytteissä ka. noin 7,6. Pohjoistenlahteen tulevien virtaamien vedenlaatua on tutkittu Hämeenlinnan kaupungin ja Luode Consulting Oy:n toimesta vuonna 2011. Tutkimuksia on tehty kuukauden ajanjaksona 14.9. 14.10.2012 välisenä aikana Teuron-, Ormi- ja Pohjoistenjoesta käyttäen automaattista vedenlaadun mittauslaitteistoa ja vesinäytetietoa (Kiirikki 2011). Tuloksista voidaan todeta, että Pohjoistenlahden tulovirtaamissa veden sameus on noin kaksinkertainen Suolijärven veden sameuteen. Tulovirtaamissa on näin selvästi havaittavissa humuksen ja kiintoaineksen suurempi määrä. Kokonaisfosforipitoisuus on myös ollut n. 20 % suurempi mittausjakson ja Teuronjoen kesän 2011 tulovirtaamissa. Tämä johtuu kiintoainespartikkeleihin sitoutuneesta fosforista.
Pohjoistenlahden vesistökunnostussuunnitelma 4 Keväällä 2011 on Teuron- ja Ormijokien veden laatua selvitetty Hämeenlinnan kaupungin toimesta automaattisella mittarilla hetkellisesti mitaten ja näytteitä ottaen. 3.5 Kuormitus Pohjoistenjoen kautta Suolijärveen kulkeutuva ravinnekuormitus muodostuu valuma-alueella toimivasta maataloudesta, perushuuhtoumasta, valumaalueella sijaitsevasta haja-asutuksesta ja valuma-alueen metsätaloudesta. Valuma-alueen maa- ja metsätaloustoiminta sekä alueella tehtävät rakennus-, maa- ja vesirakennustoimenpiteet irrottavat maa- ja kiviainespartikkeleita perusmaasta, jotka kulkeutuvat alueen valumavesien mukana vesistöön. Vuosikymmenten saatossa on Pohjoistenjoen kautta kulkeutunut suuria määriä kiintoainesta Pohjoistenlahteen muodostaen laajan joen suistoalueen. Osa kiintoaineesta on kulkeutunut lahdelle asti ja vuosikymmenten saatossa lahti on madaltunut pohjaan sedimentoituneen kiintoaineksen johdosta. 3.6 Vesi- ja rantakasvillisuus Suolijärven vesi- ja rantakasvillisuutta on inventoitu Lammin biologisen aseman toimesta 1990-luvulla (Mäkelä 1997, Huitu & Mäkelä 1999) sekä osana alueen rantayleiskaavaa (Häyhä & Kouvo 2001). Suolijärven kunnostussuunnitelmassa esitetään, että järven vesiranta on molemmilla rannoilla enimmäkseen kovapohjaisia. Loivasti viettävillä länsirannalla on leveät kasvillisuusvyöhykkeet, paikoin tiheät ruoko-, korte-, ulpukka- ja kaislavyöhykkeet. Uloinna vallitsevat runsaimpina upos- ja kelluslehtiset ahvenviita, pitkälehtiviita, palpakko ja isoulpukka. Matalassa vedessä vallitsevat ilmaversoiset, kuten järviruoko ja järvikorte. Kasvillisuutensa puolesta Suolijärvi kuuluu kaislajärvityyppiin. Kaikkiaan Suolijärven vesikasvistoon kuuluu 36 lajia, joista neljä ilmensi runsasravinteisuutta (karvalehti, kilpukka, tylppälehtivita ja haarapalpakko) ja kaksi vähäravinteisuutta (nuottaruoho ja ruskoärviä)(jutila 2009). Pohjoistenlahden suistoalueella mutkittelevat Teuronjoki ja Ormanjoki, jotka yhdistyvät Pohjoistenjoeksi, muodostavat ympärilleen noin puolen neliökilometrin kokoisen kosteikkoalueen. Alue on täysin viljelysten ympäröimä ja valtaosa siitä muodostuu tiheästä pajuluhdasta. Jokien yhtymäkohdasta alkaen pajuluhta antaa tilaa mittavalle ilmaversovyöhykkeelle, jossa tavataan saarekemaisina kasvustoina järviruovikoita ja kaislikoita, korteikkoja sekä osmankäämiköitä. Lisäksi alueella kasvavat pienemmässä mittakaavassa kurjenmiekan ja palpakkojen kasvustot.(liite 11)(Jutila 2009) Kelluslehtinen kasvillisuus on runsasta, mm. isoulpukan ja pohjalumpeen massakasvustoja. Rannan lähellä tavataan myös paikoitellen kilpukkaa. Uposlehtiseen kasvillisuuteen kuuluvat mm. vesirutto ja isovesiherne. Rannan ruohokasvillisuudessa tavataan mm. luhtatähtimö ja punakoiso.(liite 11)
Pohjoistenlahden vesistökunnostussuunnitelma 5 Vuonna 2002 valmistuneessa Suolijärven kunnostussuunnitelmassa esitetään, että Suolijärvellä ei esiinny harvinaisia tai suojeltuja kasvilajeja.(rannisto 2002) 3.7 Sedimentti Tätä vesistökunnostussuunnitelmaa varten tehtiin ruoppaus- ja kaivumassojen sedimenttitutkimus, jonka näytteenoton ja analysoinnin teki Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry. Raportin mukaan Suolijärven kaivu- ja ruoppausmassat soveltuvat vapaasti läjitettäväksi järven rannan lähialueille. Raportti on esitetty kokonaisuudessaan liitteessä 16. KUVA 1 Sedimenttinäytteiden ottoa Pohjoistenlahdella 16.5.2012. 3.8 Linnusto ja luonto Suolijärven Pohjoistenlahden linnustoa on inventoitu Hämeen ympäristökeskuksen toimesta 1990-luvun lopulla ja Hämeen ELY-keskuksen toimesta vuonna 2011. Suolijärven kunnostussuunnitelmassa esitetään, että EU:n lintudirektiivin liitteen I lajeista pesi Suolijärven eteläpäässä kesällä 2009 mustakurkku-uikku, laulujoutsen, ruskosuohaukka ja kalatiira. Aiemmin lahdella ovat olleet kaulushaikara, luhtahuitti ja ruisrääkkä. Samaisessa inventoinnissa havaittiin lisäksi alueella pesiviksi silkkiuikku, tavi, sinisorsa, heinätavi, telkkä, nokikana, taivaanvuohi, rantasipi, kalalokki, satakieli, pensassirkkalintu, ruokokerttunen, rytikerttunen, viitakerttunen, varpunen ja viiksitimali. (Rannisto 2002) Keväällä 2011 tehdyssä inventoinnissa alueella havaittiin lisäksi myös kuikka, isokoskelo, haapana, metsäviklo, pajusirkku ja pyrstötiainen (Mäkinen 2011)(liite 14). Tuuloksen luonto-oppaassa Pohjoistenlahden ja suiston lintulajistoon kuuluviksi lasketaan edellisten lisäksi myös puna- ja tukkasotka, kurki, naurulokki sekä tervapääsky(jutila 2009).
Pohjoistenlahden vesistökunnostussuunnitelma 6 Keväällä 2011 tehdyssä inventoinnissa löydettiin Luontodirektiivin IV (a) liitteen mukainen täplälampisudenkorentopopulaatio. Muita suojeltuja tai harvinaisia lajeja ei alueelta ole löytynyt(mäkinen 2011)(liite 14). 3.9 Kalasto Suolijärven kalastoa on tutkittu Lammin biologisen aseman toimesta vuonna 1998 (Ala-opas 1999), jolloin tutkimuksen aikana pyydyksiin tarttui ahvenia, kiiskiä, haukia, siikoja, särkiä, salakoita, pasureita, lahnoja ja säyneitä. Särkikalat muodostivat tällöin yli 60 % painosaaliista, kun ahvenkalojen osuus jäi vajaaseen kolmannekseen. (Rannisto 2002) Tässä yhteydessä huomioidaan myös Suolijärven yläpuolisessa vesistössä Teuronjoen Rusilankoskissa oleva ja lisääntyvä purotaimenkanta. Hämeenlinnan kaupunki on tilannut kesällä 2012 toteutettavan Suolijärven kalastoselvityksen. 3.10 Rakenteet ja laitteet sekä muu huomioitava Pohjoistenlahden pohjaan on asennettu vesijohto ja paineviemäri, joista vastaava yhtiö on Hämeenlinnan Seudun Vesi Oy, puh. (03) 622 279. Vesijohdon ja paineviemärin sijainti on esitetty liitteessä 1 ja 2. Suunnitelman liitteen 14 ilmavalokuvassa näkyy myös, että vesijohtoa ja viemäriä varten on tehty kaivukonekaivausta. Vesijohdon ja viemärin korkeusasema tulee selvittää valitun maa- ja vesirakennusurakoitsijan toimesta ja merkitä selvästi niiden sijainti vesialueella ennen Pohjoistenlahdella tehtäviä ruoppaustoimenpiteitä. Pohjoistenlahden pohjaan on myös laskettu rinnakkain kaksi puhelinkaapelia. Hämeenlinnassa sijaitsevan ja kaapeleista vastaavan puhelinyhtiön Aina.com (entinen Hämeen puhelin) tuotepäällikön Auvo Lähteenmäen (puh. 075 755 2240) mukaan kaapelit on laskettu löysälle ja niiden sijainti ja syvyys tulee selvittää ennen Pohjoistenlahdella tehtäviä ruoppaustoimenpiteitä. Pohjoistenlahden itäreunalla sijaitsevan yhteisalueen 878:1 alueella sijaitsee lähde, joka tulee säilyttää koskemattomana rakennustöiden aikana. Lähteen sijainti on esitetty liitteissä 1 ja 2. 3.11 Kaavoitus Suolijärven alue kuuluu osana vuonna 1999 laadittuun Tuuloksen rantayleiskaavaan, jossa järven eteläpää on merkitty sekä luonnonsuhteiltaan arvokkaaksi että kulttuurihistoriallisesti arvokkaaksi alueeksi. Kaavaselostuksen arvokkaiden rantaosuuksien luettelossa Suolijärven eteläosa on merkitty linnustollisesti arvokkaaksi pensasluhdaksi. Liitteessä 11 on esitetty otteet Tuuloksen rantayleiskaavasta ja selostuksista Pohjoistenlahdelta. Suolijärven eteläpää on merkitty maakuntakaavassa linnustosuojelualueeksi.
Pohjoistenlahden vesistökunnostussuunnitelma 7 3.12 Aiemmat kunnostustoimenpiteet Pohjoistenlahdella Suolijärven kunnostussuunnitelmassa esitettiin Pohjoistenlahdella tehtäväksi veneväylän ruoppaus alkaen yhteisalueen (876:1) venerannasta. Ruoppaus on tehty vajaat 10 vuotta sitten. Suunnitelman liitteessä 14 olevan ilmavalokuvan ja tehtyjen maastokäyntien perusteella arvioidaan, että ruoppaus on tehty hieman vajaaksi kunnostussuunnitelmassa esitetystä laajuudestaan. 4 KUNNOSTUSTOIMENPITEET 4.1 Veneväylät Pohjoistenlahteen Suolijärven Pohjoistenlahteen ruopataan veneväylät länsi- ja itärannalle, jotka yhtyvät lahden suulla ennen Syrjänkärjen niemeä. Ruoppauksen pohjan taso ja linjat on esitetty liitteissä 1, 2 ja 6.1. Ruoppaaminen tehdään virkistyskäyttökauden (sekä parhaan kasvu- ja pesimiskauden) ulkopuolella eli 1.9. 15.4. välisenä aikana ponttoneilla kelluvalla kaivukoneella. Ruoppausmassat kuljetetaan proomulla rantavyöhykkeeseen ja läjitetään, osa liitteissä 1 ja 2 esitetyille läjitysalueille (L1 ja L2) ja osa liitteissä esitettyihin lintusaarekkeisiin (L3). Veneväylien pohjantaso on N60+ 83,16, pohjan leveys on 12 metriä ja sivukaltevuus 1:2. Ruoppausmassoja lasketaan (3D-win) olevan veneväylien osalta noin 6 400 m 3 ktr. (liite 17) KUVA 2 Valokuva 16.5.2012 yhteisalueen Rnro 878:1 venevalkamasta lahdelle päin 4.2 Pohjoistenjoen jokisuiston kosteikkoalueet Valuma-alueeltaan Pohjoistenlahteen tulevien ravinteiden ja kiintoaineksen määrää pyritään vähentämään rakentamalla Pohjoistenjoen suistoalueelle kosteikkoalueet, joiden yhteispinta-ala on vajaat 3 hehtaaria. Kosteikkoalueet
Pohjoistenlahden vesistökunnostussuunnitelma 8 ja niiden sijainti ovat esitetty suunnitelman liitteissä 1 ja 2. Tulovirtaaman ohjaamiseksi kosteikkoalueille tehdään nykyiseen uomaan uomakatkaisuja ja kampaojituksia, joilla pääosa ylivirtaamista ohjataan kulkemaan kosteikkojen kautta. Uoman katkaisut ja kampaojitukset ovat esitetty tämän suunnitelman liitteissä 1, 2, 3, 4 ja 5. Kampaojituksien pohjantaso kaivetaan korkeuteen N60+ 83,65 pohjan leveyden vaihdellessa 4 6 metrin välillä. Ojituksen sivujen kaltevuus vaihtelee ollessa 2:1 ja 1:2. Osiin kampaojituksen reunoista rakennetaan tukiseinä estämään veden virtauksen aiheuttamaa eroosiota. Tukiseinä rakennetaan lämpökäsitellystä pontatusta puusta liitteiden 4 ja 5 mukaisesti. Ponttilankkujen pituus on kolme metriä ja ne juntataan pystysuoraan kaventaen nykyistä uomaa noin yhden metrin verran. Uoman kavennuksen (tukiseinän) ja nykyisen uomanreunan väli täytetään kaivumassoilla ja täytön pintaan, painumavara huomioon ottaen asennetaan päällimmäiseksi pintamaa/turvekerros. Tukiseinä tuetaan yläreunastaan käyttäen esim. 10 15 mm sinkkivaijeria, joka kiinnitetään sinkilöillä tukiseinän ulkopintaan ja kiinnitetään päistään yhteen esim. puun kantoon tai maahan juntattavaan puupaaluun. Varsinaisten Pohjoistenlahden kosteikko- ja lintuvesialueiden vesisyvyyttä kasvatetaan nykyisestään tiivistämällä alueiden (T1 ja T2) turvekerrosta ja sedimenttiä ajamalla kaivukoneella rauhallisesti kummankin kosteikon alueet ristiin kahteen kertaan, jolloin kaivukone jättää leveiden telojen painumajäljet kulkiessaan turvekerroksen tai lahoavan kasvikerroksen päällä. Kaivukoneen painoa näin hyväksi käyttäen arvioidaan Pohjoistenlahden itä- ja länsireunan kosteikkoalueiden veden syvyyden kasvavan 30 60 cm. KUVA 3 Valokuvanäkymä pohjoisen suuntaan 16.5.2012 tulouoman paalulta noin 2+50 Pohjoistenlahden itäreunan kosteikko- ja lintuvesialueelle
Pohjoistenlahden vesistökunnostussuunnitelma 9 KUVA 4 Valokuvanäkymä pohjoiseen suuntaan 23.3.2012 tulouoman paalulta noin 3+80 Pohjoistenlahden länsireunan tulevalle kosteikkoalueelle KUVA 5 Valokuvanäkymä lännen suuntaan 16.5.2012 tulouoman paalulta noin 3+40 Pohjoistenlahden länsireunan tulevalle kosteikkoalueelle
Pohjoistenlahden vesistökunnostussuunnitelma 10 4.3 Lintusaarekkeet Pohjoistenlahden itäreunan kosteikkoalueen pohjoisosaan rakennetaan lahden umpeenkasvaneelle alueelle kolme lintusaareketta, jotka toimivat lahdelta kaivettavien ruoppausmassojen läjitysalueina. Lintusaarekkeet rakennetaan liitteiden 1, 2 ja 3 mukaisesti. Saarekkeiden väleihin, rannan puolelle ja saarekkeiden pohjoispuolelle kaivetaan kaivukoneella vesiuomat. Kaivusta muodostuvat kaivumassat läjitetään kaikki lintusaarekkeisiin. Saarekkeiden reunoja vahvistetaan ennen kaivumassojen läjittämistä rakentaen tukikehikot esim. raakapuusta tai puun sahauspinnoista liitteiden 2 ja 3 mukaisesti. Reunojen tuennalla pyritään estämään vesisateen ja saarekkeiden pintavesi valuman sekä järven aallokon eroosiovaikutusta saarekkeiden reunoihin. Kaivumassojen läjityksen tavoitekorkeus on N60+ 85,80. Läjitys voidaan tehdä painumavara huomioon ottaen korkeustasoon N60+ 86,20. 4.4 Puuston ja pensaiden poisto Puusto ja pensaat poistetaan Pohjoistenjoen suistoalueen itä- ja länsireunan kosteikko- ja lintuvesialueiden välisestä jokiuoman penkereestä ja osittain järven vesi- sekä vesijättöalueilta liitteiden 1 ja 2 mukaisesti. Kaikki puusto ja pensaat poistetaan alueelta P1 aina tulouoman paalulle PL 2+40 asti. Liitteissä 1 ja 2 esitetyltä alueella P2 tehdään puuston ja pensaiden harvennusta poistaen niistä on noin 50 %. Puuston ja pensaiden poistosta tai harvennuksesta muodostuva puumateriaali voidaan esim. hakettaa haketuskoneella ja sijoittaa puuhake suodatuskerrokseksi kaivumassojen läjitysalueiden (L4, L5) pohjalle tai puunrunkoja voidaan myös käyttää läjitysalueiden suodatinpenkassa penkan rakenteen vahvikkeena. Suistoalueen pohjoisosan pensasalueella sijaitsee joutsenten pesä, joka tulee huomioida ja säilyttää koskemattomana ruoppaus- ja rakennustöiden aikana. Joutsenten pesän sijainti on esitetty liitteessä 1 ja näkyy kuvassa 6 vasemmalla olevan yksittäisen pensaan edessä. Puuston poisto avartaa ja rikastaa Pohjoistenlahden maisemaa ja vesistönäkymää sekä helpottaa lintujen seurantaa ja havainnointia alueella. Se myös vähentää petolintujen saalistuspaikkoja alueella. Hankkeessa rantavyöhykkeeseen suunnitellut pensaiden ja puuston poisto ja osittainen harvennus eivät ole ristiriidassa Tuuloksen rantaosayleiskaavan suosituksen, Metsäkeskus Tapion rantametsille antaman hyvän metsänhoidon suositusten, kanssa. Täten maisematyölupaa ei tarvita.
Pohjoistenlahden vesistökunnostussuunnitelma 11 KUVA 6 Valokuvanäkymä 16.5.2012 puuston ja pensaiden poistoalueelle (P1) 4.5 Ruoppaus- ja kaivumassat ja niiden läjitysalueet Tässä Suolijärven kunnostushankkeessa ruoppaus- ja kaivumassoja lasketaan yhteensä olevan noin 11 500 m 3 ktr. Ruoppaus- ja kaivumassojen läjitysalueiden (L1, L2, L4 ja L5) valumavesien virtaaminen suoraan takaisin vesistöön tai kuivatusojiin tulee estää esim. liitteissä 3 ja 4 esitetyllä suodatinpenkalla. Ruoppaus- ja kaivutyöt tehdään ponttoneilla kelluvalla, ruoppaustehtäviin sopivalla kaivukoneella. Kaivutyöstä muodostuvat massat pyritään läjittämään heti kaivukohteen viereiseen massojen läjitysalueelle. Pohjoistenlahden vesialueelta ruoppausmassat siirretään proomulla rantavyöhykkeeseen, josta massat kuljetetaan rantavyöhykkeen läjitysalueille (L1 ja L2) tai lintusaarekkeisiin (L3). Vesialueella ruopattaessa tulee käyttää pintapuomeja estämään kelluvan kiintoaineksen leviäminen järven muulle vesialueelle. Tämän kunnostushankkeen ruoppaus- ja kaivutyöt tulee tehdä kasvu-, lisääntymis- tai lomakauden ulkopuolella. Läjitysalueen L2 ruoppausmassojen läjitys ja suodatinpenkka katkaistaan alueen itäreunalle laskevan ojan kohdalta ja ojan kummallekin reunan läjitykseen asennetaan suodatinpenkka koko katkoksen matkalle sekä läjityksen reunat luiskataan 1:1 kaltevuuteen. HUOM! Liitteet sisältävät mm. toteutuksen kannalta olennaisia piirroksia ja karttoja. Tämä suunnitelma ja liitteet sisältävät toisiaan täydentävää tietoa.
Pohjoistenlahden vesistökunnostussuunnitelma 12 5 HANKKEEN VAIKUTUKSET 5.1 Yleistä Hankkeen vaikutusten, pinta-alojen, tilavuuksien määrittämiseksi ja toteamiseksi tehtiin korkeushavaintoja Pohjoistenlahden rantavyöhykkeen maanpinnasta ja osasta lahtea pohjaa takymetria ja GNNS/GPS mittaamalla. Maanpinnan ja lahden pohjan korkeushavaintoja tehtiin yhteensä n. 420 kpl. Maastomittausten työkertomus on esitetty liitteessä 18. Suunnittelutyön aikana teetettiin 2 näytteen sedimenttianalyysit ruoppaus- ja kaivualueiden massoista Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry:ltä sekä tilattiin suunnittelualueelta ilmavalokuvaus Lentokuva Vallas Oy:ltä, jonka tuloksena saatiin suunnittelualueesta yhtenäinen orto-oikaistu pystyvalokuva. 5.2 Arvio luonnonsuojelulain vastaisista seurauksista Tähän suunnitteluhankkeeseen kohdistuvien tutkimusten ja selvitysten sekä aiemmin tehtyjen tutkimusten ja raporttien mukaan Pohjoistenlahden suunnittelualueen olennaisin luontoarvo on rantavyöhykkeessä esiintyvä täplälampisudenkorentopopulaatio (luontodirektiivin liitteen Iva laji)(mäkinen 2011). Muut luontoarvot liittyvät erityisesti alueen linnustoon (maakuntakaavan SL varaus ja lintudirektiivin lajit). Hämeen ELY:n alustavan näkemyksen mukaan täplälampikorennon esiintyminen alueella ei estä hanketta. Hämeen ELY-keskukselta tullaan hakemaan lupaa poiketa Luonnonsuojelulain 49 :stä. Suunnitellut kosteikkoalueet eivät sinänsä merkittävästi uhkaa havaitun täplälampikorentopopulaation elinolosuhteita, kuin ehkä vähäisin määrin rakennettavien lintusaarekkeiden osalta. Suunnitelmassa esitetyt toimenpiteet Pohjoistenjoen suistoalueelle parantavat yleisesti alueen toimivuutta kosteikkoalueena ja näin myös parantavat mm. linnuston elin- ja lisääntymisolosuhteita alueella. Näin ollen hankkeesta ei arvioida muodostuvan luonnonsuojelulain vastaisia seurauksia. 5.3 Vaikutukset Pohjoistenjoen virtaamiin ja vedenkorkeuksiin Suunnitelmassa esitetään Pohjoistenlahteen laskevaan tulouomaan n. yhden metrin jokiuoman kavennuksia liitteissä 1, 2 ja 5 esitettyjen uomakatkaisujen yhteyteen. Uomakatkaisuilla pyritään johtamaan pääosa Pohjoistenjoen tulovirtaamista suunnitelluille kosteikkoalueille, joista ne edelleen laskevat Suolijärveen. Pohjoistenjoen tulva-ajan virtaamat(hq 1/20 ) lasketaan olevan noin 12,6 m 3 /s ja keskivirtaaman(mq) olevan noin 1,7 m 3 /s. Nykyisellään Poh-
Pohjoistenlahden vesistökunnostussuunnitelma 13 joistenjoen uomanprofiili padottaa tulovirtaamia varsinkin paaluilla PL 1+10, PL 3+00 ja PL 3+70 olevien, jopa yli 90 astetta kääntyvän uoman johdosta. Huhtikuussa 18.4.2012 tehtyjen maastomittausten aikana mitattiin Suolijärven ja Pohjoistenjoen paalulla PL 3+60 vedenpintojen korkeuseroksi 32 cm. (liite 6). Suunnitelmassa esitetään tehtäväksi uomakatkaisut tulouomaan, joilla noin puolet ylivalumakauden tulovirtaamasta ohjataan suunniteluille kosteikkoalueille. Tämä pienentää Pohjoistenjoen uomaprofiilin veden virtaamia padottavaa vaikutusta ja tässä yhteydessä arvioidaankin, että keski- ja ylivirtaamakausien vedenkorkeudet Teuron-, Ormin- ja Pohjoistenjoessa tulevat laskemaan hieman jo vuosikymmeniä vallinneista vedenkorkeuksista jokisuistossa. 5.4 Vaikutuksia yleisellä tasolla Pohjoistenlahti Positiivinen vaikutus Negatiivinen vaikutus Veden laatu Vaikutukset ovat myönteisiä ja rehevöitymiskehitys hidastuu. Kalasto ja kalastus Vaikutukset ovat myönteisiä, kylläkin nykyiseen tilanteeseen verrattuna vähäisiä Linnusto ja muu eliöstö Vaikutukset ovat myönteisiä. Tulovirtaamien osittainen johtaminen kosteikkoalueiden kautta vähentää järveen kohdistuvaa kiintoaine- ja ravinnekuormitusta hidastaen näin Suolijärven rehevöitymiskehitystä. Kalojen lisääntymis- ja kasvuolosuhteet paranevat kiintoaineskuormituksen pienentyessä. Järven veden sameus vähenee. Veneväylät helpottavat veneellä liikkumista Pohjoistenlahdella ja mahdollistavat pienimuotoista uistelukalastusta lahdella. Rakennustyön aikana tapahtuu jonkun asteista veden samenemista. Rakennustyö häiritsee kalastusta työn ajan. Kosteikkoalueet ja lintusaarekkeet parantavat lintujen elin- ja Rakennustyön aikana lisääntymisolosuhteita Pohjoistenlahdella. Puuston poisto lintuvesisaarekkeiden lähistöltä vähentää petolintujen saalistus- ja työskentely ja liikkuminen työkoneiden ja miesten tarkkailumahdollisuuksia kosteikkoalueella. Veneväylät lisäävät alueella häiritsee lintuja ja lahdella kasvillisuudesta vapaata vesialuetta kasvukauden aikana, jolloin kookkaiden lintujen laskeutuminen ja lentoon lähtö ajoitetaan lintujen pesimä- muuta eliöstöä, mutta helpottuu. Suunnitellut kosteikot ja lintuvesialue lisäävät alueen kauden ulkopuolelle. luonnon monimuotoisuutta. Kasvillisuus ja umpeenkasvu Kiintoainekuormituksen pieneneminen Pohjoistenlahdelle hidastaa Läjitys-alueiden alle jäävil- lahden madaltumista, jolloin kasvillisuuden leviämiselle koko tä ja kaivualueilta kasvilli- Vaikutukset ovat pääosin myönteisiä. Puuston poisto muuttaa aluetta avoimemmaksi ja vesialan lisääntyminen lisääs uposkasvien mahdollisuuksia. Muutoksia kasvillisuuskuvioissa. lahden vesialueelle hidastuu. Luhta-alueille jää enemmän kiintoainesta. Avoimilla rannoilla ja vesialueilla pääsee kasvamaan monimuotoisempi lajisto kuin yksilajisessa ruovikossa. suus häviää, mutta alueiden uudelleenkasvittuminen on kokemusten mukaan tällaisilla alueilla nopeaa. Vesiliikenne Vaikutukset ovat myönteisiä Veneväylät helpottavat veneellä liikkumista lahdella ja lahden itäreunalla sijaitsevaan yhteisalueen venevalkamaan. Rakennustyö häiritsee vesiliikennettä työn ajan. Maa- ja metsätalous Vaikutukset ovat myönteisiä mutta ei kovin merkittäviä. Tulva-ajan kuivatushaitta tulee vähenemään suistoalueella Virkistysmahdollisuudet Vaikutukset ovat myönteisiä Pohjoistenjoen tulovirtaamien osittainen ohjaaminen kosteikkoalueille vähentää joen uomaprofiilin virtaamia padottavaa vaikutusta pienentäen tulva-ajan vedenkorkeuksia jokisuistossa ja Teuron-, Ormin- ja Pohjoistenjoessa. Pelto- ja metsäalueiden kuivatushaitta pienenee jokien vedenkorkeuksien laskiessa. Veneellä liikkuminen ja rantautuminen Pohjoistenlahden rantavyöhykkeen kiinteistöille helpottuvat suunniteltujen veneväylien kautta. Kalastus- ja virkistysmahdollisuudet paranevat. Lintuvesialueet parantavat lintujen- ja muiden eläimien ja eliöstöjen harrastus tai ammattimaista seurantaa. Kampaojitusten ja kaivumassojen läjitysalueilta joudutaan harventamaan puustoa ja pensaita. Rakennustyön aikana lahden vesialueen virkistysmahdollisuudet pienenevät, mutta tämä huomioidaan toteuttamalla hanke virkistyskäyttökauden ulkopuolella. 5.5 Muut vaikutukset Tässä Suolijärven Pohjoistenlahden vesistökunnostussuunnitelmassa esitetyt ruoppaus- ja kaivutyöt saattavat samentaa vettä rakennustyön aikana Suoli-
Pohjoistenlahden vesistökunnostussuunnitelma 14 järvellä, varsinkin järven eteläosassa. Veden sameneminen rajoittuu kuitenkin vain pääasiassa rakennustyön aikaiseksi haitaksi ja häviää noin kuukauden sisällä rakennustöiden päätyttyä. 6 VELVOLLISUUDET JA SEURANTA Tässä suunnitelmassa esitetyt toimenpiteet ja niiden rakentaminen tulee toteuttaa hyvällä ammattitaidolla siinä laajuudessaan kuin ne ovat suunnitelmassa esitetty. Lintuvesialueen saarekkeiden reunojen ja uomankatkaisujen tukiseinien toimivuutta ja pysyvyyttä tulee seurata avovesikaudella vähintään vuoden ajan kerran kuukaudessa ja tehdä tarvittaessa niihin tukirakenteiden korjaukset välittömästi. Suunnitellun laajan Pohjoistenlahden kosteikko- ja lintuvesialueen toimintaa ja sen kehitystä tulee seurata ja tutkia tulevaisuudessa, esim. viranomaistahon toimesta vähintään viiden vuoden ajan. Lintuvesialueen edelleen kehittämiseksi tulee suunnitella ja rakentaa lintutorni, esim. yht. alueen 878:1 itäosaan, lahdella tehtävän lintujen havainnoinnin ja seurannan helpottamiseksi. Myös mm. kaupungin omistamalle kiinteistölle lahden länsirannalla on pohdittu lintutornin sijoittamista (109-596-8-40 ja 109-596-5-56). 7 KUSTANNUSARVIO JA TOTEUTUS Hankkeelle on laadittu kustannusarvio. Suunnitelman mukaisesti hankkeen rakennustyö ruoppaus- ja kaivutöineen tulee toteuttaa kasvu-, lisääntymis- ja virkistyskäyttökauden ulkopuolella ja mahdollisuuksien mukaan alimpien vedenkorkeuksien aikaan. 8 OIKEUDELLISET EDELLYTYKSET 8.1 Vesilain kohtia Vesilain 2 luvun 6 :n mukaan sanotaan mm. seuraavaa: Lietteestä, matalikosta tai muusta niihin verrattavasta vesistön käyttöä koskevasta haitasta kärsivä saa ilman vesialueen omistajan suostumusta suorittaa haitan poistamiseksi tarpeellisen toimenpiteen vesistön tilan ja käyttömahdollisuuksien parantamiseksi. Oikeuden edellytyksenä on, että toimenpide ei 3 luvun 2 tai 3 :n nojalla edellytä lupaa eikä työn suorittamisesta aiheudu omistajalle huomattavaa haittaa tai ympäristönsuojelulain 3 :n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettua ympäristön pilaantumista vesialueella. Sama koskee ruoppausmassan sijoittamista toisen vesialueelle. Ruoppausmassan sijoittaminen toisen maa-alueelle edellyttää maanomistajan suostumusta. Lupaviranomainen voi kuitenkin myöntää oikeuden ruoppausmassan sijoittamiseen, jos sen sijoittamisesta ei aiheudu alueen käytölle sanottavaa haittaa ja sijoittamiseen ei tarvitse hakea ympäristönsuojelulaissa tarkoitettua ympäristölupaa. Vesilain 2 luvun 7 :n mukaan sanotaan mm. seuraavaa:
Pohjoistenlahden vesistökunnostussuunnitelma 15 Vesitaloushanke on toteutettava sekä vesivaroja ja vesialueita muutoin käytettävä siten, ettei siitä aiheudu vältettävissä olevaa yleisen tai yksityisen edun loukkausta, jos hankkeen tai käytön tarkoitus voidaan saavuttaa ilman kustannusten kohtuutonta lisääntymistä kokonaiskustannuksiin ja aiheutettavaan vahingolliseen seuraukseen verrattuna. Vesilain 3 luvun 2 :n mukaan sanotaan mm. seuraavaa: Vesitaloushankkeella on oltava lupaviranomaisen lupa, jos se voi muuttaa vesistön asemaa, syvyyttä, vedenkorkeutta tai virtaamaa, rantaa tai vesiympäristöä taikka pohjaveden laatua tai määrää, ja tämä muutos: 1) aiheuttaa tulvan vaaraa tai yleistä vedenvähyyttä; 2) aiheuttaa luonnon ja sen toiminnan vahingollista muuttumista taikka vesistön tai pohjavesiesiintymän tilan huononemista; 3) melkoisesti vähentää luonnon kauneutta, ympäristön viihtyisyyttä tai kulttuuriarvoja taikka vesistön soveltuvuutta virkistyskäyttöön; 4) aiheuttaa vaaraa terveydelle; 5) olennaisesti vähentää tärkeän tai muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesiesiintymän antoisuutta tai muutoin huonontaa sen käyttökelpoisuutta taikka muulla tavalla aiheuttaa vahinkoa tai haittaa vedenotolle tai veden käytölle talousvetenä; 6) aiheuttaa vahinkoa tai haittaa kalastukselle tai kalakannoille; 7) aiheuttaa vahinkoa tai haittaa vesiliikenteelle tai puutavaran uitolle; 8) vaarantaa puron uoman luonnontilan säilymisen; tai 9) muulla edellä mainittuun verrattavalla tavalla loukkaa yleistä etua. Vesitaloushankkeella on lisäksi oltava lupaviranomaisen lupa, jos 1 momentissa tarkoitettu muutos aiheuttaa edunmenetystä toisen vesialueelle, kalastukselle, veden saannille, maalle, kiinteistölle tai muulle omaisuudelle. Lupaa ei kuitenkaan tarvita, jos edunmenetys aiheutuu ainoastaan yksityiselle edulle ja edunhaltija on antanut hankkeeseen kirjallisen suostumuksensa. Lupaviranomaisen lupa tarvitaan myös: 1) sellaiseen noron tai ojan taikka sen vedenjuoksun muuttamiseen, josta aiheutuu vahinkoa toisen maalle, jos asianomainen ei ole antanut tähän suostumustaan eikä kyse ole 5 luvussa tarkoitetusta ojituksesta; 2) sellaiseen vesialueelle tehtävän rakennelman käyttöön, josta aiheutuu häiriötä toisen kiinteistön käytölle eikä asianomainen ole antanut tähän suostumustaan. Vesilain 3 luvun 3 :n mukaan sanotaan mm. seuraavaa: Edellä 2 :ssä tarkoitetuista seurauksista riippumatta seuraavilla vesitaloushankkeilla on aina oltava lupaviranomaisen lupa: 1) valtaväylän tai yleisen kulku- tai uittoväylän sulkeminen tai supistaminen sekä väylän käyttämistä vaikeuttavan laitteen tai muun esteen asettaminen; 7) vesialueen ruoppaaminen, kun ruoppausmassan määrä ylittää 500 m3, jollei kyse ole julkisen kulkuväylän kunnossapidosta; Vesilain 3 luvun 13 :n mukaan sanotaan mm. seuraavaa: Valtaväylään tai yleiseen kulkuväylään vaikuttava hanke on lupapäätöksessä määrättävä toteutettavaksi niin, että liikennettä voidaan vesistössä harjoittaa edelleen ilman huomattavaa haittaa. 8.2 Pohjoistenlahden vesistökunnostushanke Oikeudellisesti hanketta on pidettävä luvanvaraisena vesistöön rakentamisena, jossa järven pohjaa ruopataan yli 500 m 3 ja ruoppausmassat läjitetään osin rantavyöhykkeeseen suodatinpenkan taakse ja osittain vesialueelle rakennettavaan lintuvesialueen saarekkeisiin. Näin ollen hankkeelle tulee hakea Etelä- Suomen aluehallintoviraston lupa.
Pohjoistenlahden vesistökunnostussuunnitelma 16 Ruoppaus- ja kaivumassat läjitetään pääosin lahden rantavyöhykkeeseen rakennettaviin läjitysalueisiin suodatinpenkan taakse ja osittain vesialueelle rakennettavaan lintuvesialueen saarekkeisiin. Saarekkeiden reunat vahvistetaan puukehikoilla aallokon aiheuttamaa eroosiota vastaa. Suunnitelmassa Pohjoistenjoen tulouomaa kavennetaan noin metrin verran uomakatkaisujen yhteydessä. Tulouomassa ei ole kuin aivan satunnaista vesiliikennettä. Liitteen 7 poikkileikkauksista laskien valtaväylän leveys tulouomassa on nykyisellään keskivedenkorkeudella(mw) keskimäärin laskien 6,55 metriä ja suunniteltu yhden metrin uomankavennus pienentää valtaväylän leveyttä ainoastaan noin 15 % nykyisestä valtaväylän leveydestä. Hankkeella ei näin ole huomattavaa haittaa vesiliikenteelle, eikä kalan vapaaseen liikkumiseen lasku-uomassa. Vesitaloushankkeen vaikutukset veden laatu ovat pääosin myönteisiä ja Suolijärven rehevöitymiskehitys hidastuu. Myös kalasto, linnusto- ja kasvillisuusvaikutukset ovat ensi sijassa myönteisiä. Vesiliikenteen ja virkistyskäytön mahdollisuudet parantuvat hankkeen toteutuessa. Metsän kasvun heikkeneminen vettyvillä alueilla on hankkeen haitallinen mutta varsin suppealle alueelle rajoittuva seuraus. Täten hankkeen hyödyt arvioidaan haittoja paljon suuremmiksi (tarkemmin edellisen kappaleen 5.4. taulukossa). Etelä-Suomen aluehallintovirastoon lähetettävän lupahakemuksen hakijana toimii Hämeenlinnan kaupunki. Kaikki hankealueen maa- ja vesialueidenomistajat ovat suostuneet hankkeeseen, ja Hämeenlinnan kaupunki on tehnyt omistajien kanssa kirjalliset sopimukset. Kopiot sopimuksista liitetään Etelä-Suomen aluehallintovirastoon lähetettävään lupahakemukseen. Alueella on kaksi vesialueen omistajaosakaskuntaa ja kuusi muuta kuivanmaan kiinteistöä. Sopimukset vaihtelevat hieman sen mukaan minkälaisia toimia kunkin maan- tai vesialueenomistajan alueella tehdään. Maa- ja vesialueiden alueet on esitetty liitteissä 1 ja 2 sekä omistus- ja yhteystiedot on esitetty liitteessä 9. Lisäksi hankkeen vaikutusalueen maanomistajille on lähetetty hankkeesta kertova kirje ja pyydetty heidän suostumustaan hankkeelle. Näitä suostumuksia on saatu 56 kpl. Malli suostumuslomakkeesta on esitetty liitteessä 20.