Tuuloksen Suolijärven Pohjoistenlahden kunnostaminen, Hämeenlinna

Transkriptio

1 PÄÄTÖS Etelä-Suomi Nro 153/2013/2 Dnro ESAVI/102/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Tuuloksen Suolijärven Pohjoistenlahden kunnostaminen, Hämeenlinna HAKIJA Hämeenlinnan kaupunki HAKEMUKSEN VIREILLETULO Hämeenlinnan kaupunki on aluehallintovirastossa vireille panemassaan ja myöhemmin täydentämässään hakemuksessa pyytänyt lupaa Tuuloksen Suolijärven Pohjoistenlahden kunnostamiseen Hämeenlinnan kaupungissa. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Vesilain 3 luvun 3 kohdat 1) ja 7) sekä 1 luvun 7 :n 1 momentti ALUEEN KAAVOITUSTILANNE JA SUOJELUALUEET Suolijärven alue kuuluu vuonna 1999 laadittuun Tuuloksen rantayleiskaavaan. Järven eteläpää on merkitty sekä luonnonsuhteiltaan arvokkaaksi (my) että kulttuurihistoriallisesti arvokkaaksi alueeksi (ak). Kaavaselostuksen arvokkaiden rantaosuuksien luettelossa Suolijärven eteläosa on merkitty linnustollisesti arvokkaaksi pensasluhdaksi. Suolijärven eteläpää on merkitty Kanta-Hämeen maakuntakaavassa (2006) linnustosuojelualueeksi. HANKKEEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Suolijärven Pohjoistenlahti sijaitsee Tuuloksen taajama-alueiden läheisyydessä. Suolijärvi kuuluu Kokemäenjoen vesistön Längelmäveden ja Hauhon reittien valuma-alueeseen. Järveen tulee etelän suunnasta Pohjoistenjoki, joka on noin 100 m:n pituinen Teuronjoen ja Ormijoen yhtymisen jälkeen muodostunut uoma. Järvestä vedet laskevat pohjoisosasta Sairialan- ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE ymparistoluvat.etela@avi.fi puh fax kirjaamo.etela@avi.fi Hämeenlinnan päätoimipaikka Birger Jaarlin katu 15 PL 150, Hämeenlinna Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9 PL 110, Helsinki

2 2 / 16 jokea pitkin Tuuloslampien kautta Leheeseen ja edelleen Hauhon Pyhäjärven kautta Iso-Roineeseen. Suolijärvi ympäristöineen kuuluu valtakunnallisesti arvokkaaseen Sairialan- Syrjäntaan kulttuurimaisema-alueeseen. LUPAHAKEMUKSEN SISÄLTÖ Hankkeen tarkoitus ja yleiskuvaus Vesistötiedot Suolijärven eteläosassa sijaitsevaan Pohjoistenlahteen on kulkeutunut yläpuoliselta valuma-alueelta vuosikymmenien ajan suuria määriä lietettä ja kiintoainesta muodostaen jokisuulle laajan suistoalueen. Pohjoistenlahti on pitkälle madaltunut ja kesän kasvukauden aikana kasvillisuus leviää koko lahden vapaalle vesialueelle vaikeuttaen veneellä liikkumista sekä muita virkistyskäyttömahdollisuuksia. Hankkeen tarkoituksena on pyrkiä vähentämään Pohjoistenlahteen tulevien ravinteiden ja kiintoaineksen määrää. Pohjoistenjoen veden virtaus ohjataan lahdelle muodostuneen suistoalueen kummankin reunan lahdenpohjukan kautta Pohjoistenlahteen. Lahdenpohjukat tulevat toimimaan tehokkaina kosteikkoalueina, jotka sitovat ravinteita ja kiintoainesta niiden läpi kulkevasta vedestä. Kosteikko- ja lintuvesialueet tulevat myös parantamaan lintujen lisääntymis- ja elinolosuhteita Pohjoistenlahdella. Lisäksi parannetaan lahden rantavyöhykkeessä kiinteistöjen virkistyskäyttöarvoa turvaamalla vesiliikenne Pohjoistenlahdelle ja lahdella olevaan yhteisalueen venerantaan Hydrologia Suolijärven pinta-ala on noin 2,03 km 2 ja valuma-alue laajuudeltaan 192 km 2. Rantaviivaa järvellä on 11,8 km. Järven suurin syvyys on noin 10,4 m ja keskisyvyys noin 4,5 m. Pohjoistenlahti on noin 800 m pitkä lahti, jonka leveys suurimmillaan on noin 350 m. Pohjoistenlahden valuma-alue on noin 167 km 2 ja järvisyys noin 6,8 %. Pohjoistenjoen virtaama vaihtelee voimakkaasti sade- ja valuntatilanteen mukaan. Suolijärveen tulevat virtaamat ovat osavaluma-alueen mukaan arvioituna seuraavat: - HQ 1/20 12,6 m 3 /s - MHQ 7,9 m 3 /s - MQ 1,7 m 3 /s - MNQ 0,010 0,015 m 3 /s - NQ 0,002 0,005 m 3 /s

3 3 / 16 Nykyisellään Pohjoistenjoki padottaa tulovirtaamia varsinkin paaluilla PL 1+10, PL 3+00 ja PL 3+70 olevan jopa yli 90 astetta kääntyvän uoman johdosta. Huhtikuussa 2012 tehtyjen maastomittausten aikana mitattiin Suolijärven ja Pohjoistenjoen paalulla PL 3+60 vedenpintojen korkeuseroksi 0,32 m. Suolijärven vedenpinnan korkeutta on seurattu yhtäjaksoisesti vuosina Havaintojen perusteella järven ylivedenkorkeus HW on N ,10 m, keskivedenkorkeus MW N ,15 m ja alivedenkorkeus NW N ,86 m. Seurantaa on jatkettu syyskuusta 2011 lähtien, jolloin havaittiin poikkeuksellisen matala vedenkorkeus N ,53 m. Tämän seurannan aikana ylin vedenkorkeus on ollut N ,53 m. Kuormitus ja vedenlaatu Pohjoistenjoen kautta Suolijärveen kulkeutuva ravinnekuormitus muodostuu valuma-alueella toimivasta maataloudesta, haja-asutuksesta, metsätaloudesta ja perushuuhtoumasta. Vuosikymmenten saatossa on Pohjoistenjoen kautta kulkeutunut suuria määriä kiintoainesta Pohjoistenlahteen. Suolijärvenjärven vedenlaatua on seurattu 1970-luvulta lähtien. Vuonna 2002 valmistuneessa kunnostussuunnitelmassa Suolijärvi on luokiteltu keskiravinteiseksi. Vuosina 1997, 2002, 2007 ja 2011 tehtyjen tutkimustulosten perusteella vedenlaadussa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia tultaessa 2010-luvulle. Vedenlaadun seurannassa Suolijärven kokonaisfosforipitoisuus on tutkimuksissa ollut noin 19 µg/l ja kokonaistyppipitoisuus noin 863 µg/l. Talvisin happipitoisuus pintavedessä on ollut noin 9 mg/l. Veden sameusluku on ollut noin 2,2 ja ph on ollut seurantanäytteissä noin 7,6. Pohjoistenlahteen tulevien virtaamien vedenlaatua on tutkittu välisenä aikana Teuron-, Ormi- ja Pohjoistenjoesta käyttäen automaattista vedenlaadun mittauslaitteistoa ja vesinäytetietoa Pohjoistenlahden tulovirtaamissa veden sameus on noin kaksinkertainen Suolijärven veden sameuteen. Tulovirtaamissa on selvästi havaittavissa humuksen ja kiintoaineksen suurempi määrä. Kokonaisfosforipitoisuus on myös ollut noin 20 % suurempi mittausjakson ja Teuronjoen kesän 2011 tulovirtaamissa, mikä johtuu kiintoainespartikkeleihin sitoutuneesta fosforista. Luonto Pohjoistenlahden suistoalueella mutkittelevat Teuronjoki ja Ormanjoki, jotka yhdistyvät Pohjoistenjoeksi, muodostavat ympärilleen noin puolen neliökilometrin kokoisen kosteikkoalueen. Alue on täysin viljelysten ympäröimä ja valtaosa siitä muodostuu tiheästä pajuluhdasta. Jokien yhtymäkohdasta alkaen pajuluhta antaa tilaa mittavalle ilmaversovyöhykkeelle, jossa tavataan saarekemaisina kasvustoina järviruovikoita ja -kaislikoita, korteikkoja sekä osmankäämiköitä. Lisäksi alueella kasvavat pienemmässä mittakaavassa kurjenmiekan ja palpakkojen kasvustot. Kelluslehtinen

4 4 / 16 kasvillisuus on runsasta, mm. isoulpukan ja pohjalumpeen massakasvustoja. Rannan lähellä tavataan myös paikoitellen kilpukkaa. Uposlehtiseen kasvillisuuteen kuuluvat mm. vesirutto ja isovesiherne. Rannan ruohokasvillisuudessa tavataan mm. luhtatähtimö ja punakoiso. Suolijärvellä ei esiinny harvinaisia tai suojeltuja kasvilajeja. Kesällä 2009 Suolijärven eteläpäässä pesi EU:n lintudirektiivin liitteen I lajeista mustakurkku-uikku, laulujoutsen, ruskosuohaukka ja kalatiira. Aiemmin lahdella ovat olleet kaulushaikara, luhtahuitti ja ruisrääkkä. Kesän 2009 inventoinnissa havaittiin lisäksi alueella pesiviksi silkkiuikku, tavi, sinisorsa, heinätavi, telkkä, nokikana, taivaanvuohi, rantasipi, kalalokki, satakieli, pensassirkkalintu, ruokokerttunen, rytikerttunen, viitakerttunen, varpunen ja viiksitimali. Pohjoistenlahden ja suiston lintulajistoon kuuluviksi lasketaan edellisten lisäksi myös puna- ja tukkasotka, kurki, naurulokki sekä tervapääsky. Keväällä 2011 tehdyssä inventoinnissa alueella havaittiin lisäksi kuikka, isokoskelo, haapana, metsäviklo, pajusirkku ja pyrstötiainen. Lisäksi löydettiin luontodirektiivin IV (a) liitteen mukainen täplälampikorentopopulaatio. Muita suojeltuja tai harvinaisia lajeja ei alueelta löytynyt. Kesällä 2012 toteutetun Suolijärven kalastoselvityksen mukaan ahvenkalat (ahven, kiiski ja kuha) ovat Suolijärvessä painosaaliin mukaan vallitsevia 52,6 %:n osuudella saaliista. Lukumäärältään särkikalat (särki, salakka, pasuri ja lahna) olivat vallitsevia 51,1 %:n osuudella saaliista. Petokalojen (>15 cm ahven, kuha ja hauki) osuus oli painosaaliista 21 %, mutta yksilösaaliista vain 2,1 %. Vesi- ja ranta-alueiden käyttö Suolijärven rannalla sijaitsee 108 rantakiinteistöä ja järveä käytetään yhtenä merkittävänä Tuuloksen taajama-alueen virkistyskohteena. Kalastus on vilkasta varsinkin keväällä. Vesi- ja ranta-alueilla sijaitsevat rakenteet Pohjoistenlahden pohjaan on asennettu vesijohto ja paineviemäri, joiden korkeusasema selvitetään ja sijainti merkitään selvästi vesialueella ennen ruoppaustoimenpiteitä. Pohjoistenlahden pohjaan on myös laskettu rinnakkain kaksi puhelinkaapelia, niiden sijainti ja syvyys selvitetään ennen ruoppaustoimenpiteitä. Suoritettavat toimenpiteet ja rakenteiden tekninen kuvaus Veneväylät Pohjoistenlahteen ruopataan länsi- ja itärannalle veneväylät, jotka yhtyvät lahden suulla ennen Syrjänkärjen niemeä. Kummankin väylän pituus on

5 5 / 16 noin 650 m, pohjan leveys 12 m ja luiskan kaltevuus 1:2. Väylän pohja on tasolla noin N ,16 m. Ruoppausmassoja muodostuu veneväylien osalta noin m 3 ktr. Vuonna 2012 tehtyjen sedimenttianalyysien perusteella pohja-aines soveltuu vapaasti läjitettäväksi. Ruoppaaminen tehdään virkistyskäyttökauden (sekä parhaan kasvu- ja pesimiskauden) ulkopuolella eli välisenä aikana ponttoneilla kelluvalla kaivinkoneella. Vesialueella ruopattaessa käytetään pintapuomeja estämään kelluvan kiintoaineksen leviäminen järven muulle vesialueelle. Pohjoistenjoen jokisuiston kosteikkoalueet Pohjoistenjoen suistoalueelle rakennetaan kaksi kosteikkoaluetta, joiden yhteispinta-ala on vajaat 3 ha. Kosteikkoalueille tehdään nykyiseen uomaan metrin suuruisia uoman kavennuksia, joilla pyritään johtamaan pääosa (yli 50 %) Pohjoistenjoen tulovirtaamista suunnitelluille kosteikkoalueille. Kummankin kosteikkoalueen kampaojituksien pohja kaivetaan tasolle N ,65 m pohjan leveyden vaihdellessa 4 6 m:n välillä. Ojien luiskan kaltevuus vaihtelee välillä 2:1 1:2. Kaivumassoja muodostuu yhteensä noin m 3 ktr. Osiin kampaojituksen reunoista rakennetaan lämpökäsitellystä pontatusta puusta tukiseinä estämään veden virtauksen aiheuttamaa eroosiota. Ponttilankkujen pituus on kolme metriä ja ne juntataan pystysuoraan kaventaen nykyistä uomaa noin metrin verran. Uoman kavennuksen (tukiseinän) ja nykyisen uoman reunan väli täytetään kaivumassoilla ja täytön pintaan asennetaan päällimmäiseksi pintamaa/turvekerros. Tukiseinä tuetaan yläreunastaan esim mm:n sinkkivaijerilla, joka kiinnitetään sinkilöillä tukiseinän ulkopintaan ja päistään yhteen esim. puun kantoon tai maahan juntattavaan puupaaluun. Varsinaisten Pohjoistenlahden kosteikko- ja lintuvesialueiden vesisyvyyttä kasvatetaan nykyisestään tiivistämällä turvekerrosta ja sedimenttiä ajamalla kaivinkoneella rauhallisesti kummankin kosteikon alueet ristiin kahteen kertaan, jolloin kaivinkone jättää leveiden telojen painumajäljet kulkiessaan turvekerroksen tai lahoavan kasvikerroksen päällä. Kaivinkoneen painoa hyväksi käyttäen itä- ja länsireunan kosteikkoalueiden syvyys kasvaa 0,30 0,60 m. Lintusaarekkeet Pohjoistenlahden itäreunan kosteikkoalueen pohjoisosaan rakennetaan lahden umpeenkasvaneelle alueelle kolme lintusaareketta, jotka toimivat lahdelta kaivettavien ruoppausmassojen läjitysalueina. Läjitys tehdään painumavara huomioon ottaen korkeustasoon N ,20 m tavoitekorkeuden ollessa N ,80 m. Saarekkeiden väleihin, rannan puolelle ja saarekkeiden pohjoispuolelle kaivetaan vesiuomat, joiden pohja on tasolla N ,65 m leveyden olles-

6 6 / 16 sa 4 m ja luiskan kaltevuus 2:1. Kaivusta muodostuvat kaivumassat (noin m 3 ktr) läjitetään myös lintusaarekkeisiin. Saarekkeiden reunoja vahvistetaan ennen kaivumassojen läjittämistä rakentamalla tukikehikot esim. raakapuusta tai puun sahauspinnoista. Reunojen tuennalla pyritään estämään vesisateen ja saarekkeiden pintavesivaluman sekä järven aallokon eroosiovaikutusta saarekkeiden reunoihin. Ruoppaus- ja kaivumassat ja niiden läjitysalueet Ruoppaus- ja kaivumassoja arvioidaan muodostuvan yhteensä noin m 3 ktr. Ruoppausmassoista osa läjitetään rantavyöhykkeellä oleville läjitysalueille (yhteensä 0,77 ha) ja osa lintusaarekkeisiin (yhteensä 0,23 ha). Kaivutyöstä muodostuvat massat pyritään läjittämään heti kohteen viereiselle läjitysalueelle (yhteensä 0,38 ha). Ruoppaus- ja kaivumassojen läjitysalueiden ja valumavesien virtaaminen suoraan takaisin vesistöön tai kuivatusojiin estetään esim. suodatinpenkereellä. Läjitysalueen L2 ruoppausmassojen läjitys ja suodatinpenger katkaistaan alueen itäreunalle laskevan ojan kohdalta ja ojan kummallekin reunan läjitykseen asennetaan suodatinpenger koko katkoksen matkalle sekä läjityksen reunat luiskataan 1:1 kaltevuuteen. Ruoppaus ja kaivu tehdään kasvu-, lisääntymis- ja lomakauden ulkopuolella. Sedimenttianalyysien perusteella massat soveltuvat läjitettäviksi järveen tai sen ranta-alueille. Puuston ja pensaiden poisto Kiinteistötiedot Puusto ja pensaat poistetaan Pohjoistenjoen suistoalueen itä- ja länsireunan kosteikko- ja lintuvesialueiden välisestä jokiuoman penkereestä sekä osittain järven vesi- ja vesijättöalueilta. Poistosta tai harvennuksesta muodostuva puumateriaali voidaan esim. hakettaa ja sijoittaa suodatuskerrokseksi kaivumassojen läjitysalueiden pohjalle tai puunrunkoja voidaan myös käyttää läjitysalueiden suodatinpenkereessä rakenteen vahvikkeena. Pensaiden ja puuston poisto ja osittainen harvennus ei ole ristiriidassa Tuuloksen rantaosayleiskaavan suosituksen (Metsäkeskus Tapion rantametsille antaman hyvän metsänhoidon suositusten) kanssa. Suistoalueen pohjoisosan pensasalueella sijaitsee joutsenten pesä, joka säilytetään koskemattomana ruoppaus- ja rakennustöiden aikana. Toimenpiteet sijoittuvat vesialueella Pohjoisten-Lakkolan osakaskunnan hallinnoimalle yhteiselle vesialueelle ja vesijätölle ( ) ja Syrjäntaan osakaskunnan hallinnoimalle Syrjäntaan yhteiselle vesialueelle ja vesijätölle ( ).

7 7 / 16 Maa-alueella toimenpiteet sijoittuvat seuraavien kiinteistöjen alueille: Joensuu ( ), Hatuli ( ), Kartano ( ), yhteinen maa-alue ( ), Suoja-Rälssiharju ( ), Suolijärvi ( ) ja Suoniitty ( ). Hanketta koskevat sopimukset ja suostumukset Pohjavesialueet Hankkeen vaikutukset Kaikki hankealueen maa- ja vesialueiden omistajat ovat suostuneet hankkeeseen ja allekirjoittaneet sopimuksen hakijan kanssa. Lisäksi hankkeen vaikutusalueen maanomistajilta on saatu suostumuksia yhteensä 56 kpl. Hankealueen läheisyydessä Pohjoistenlahden länsireunalla sijaitsee Syrjäntaan pohjavesialue ( , luokka I). Alueen kokonaispinta-ala on 2,74 km 2 ja muodostumisalue 1,09 km 2. Alueen tuotto on noin 750 m 3 /d. Pohjoistenlahden itäreunan yhteisellä maa-alueella ( ) sijaitsee lähde, joka säilytetään koskemattomana. Virtaamat ja vedenkorkeudet Kun noin puolet ylivalumakauden tulovirtaamasta ohjataan suunniteluille kosteikkoalueille, Pohjoistenjoen uoman padottava vaikutus pienenee ja keski- ja ylivirtaamakausien vedenkorkeudet laskevat hieman. Valtaväylän leveys Pohjoistenjoessa on keskivedenkorkeudella noin 6,55 m ja suunniteltu yhden metrin uoman kavennus pienentää valtaväylän leveyttä noin 15 % nykyisestä. Vedenlaatu Hanke vähentää järveen kohdistuvaa kiintoaine- ja ravinnekuormitusta hidastaen samalla Suolijärven rehevöitymiskehitystä ja Pohjoistenlahden madaltumista. Ruoppaus- ja kaivutyöt saattavat samentaa vettä varsinkin järven eteläosassa. Veden sameneminen rajoittuu kuitenkin vain pääasiassa rakennustyön aikaiseksi haitaksi ja häviää noin kuukauden sisällä töiden päätyttyä. Luonto Täplälampikorennon (luontodirektiivin liitteen IVa laji) on todettu elävän Pohjoistenlahdella. Hämeen ELY-keskuksen antaman lausun-

8 8 / 16 non (dnro HAMELY/602/07.01/2012) mukaan esitetyt toimenpiteet eivät suunnitelman tarkistuksen jälkeen enää merkittävästi vaikuta täplälampikorennon elinalueeseen. Suunnitelmassa esitetyt toimenpiteet Pohjoistenjoen suistoalueelle parantavat yleisesti alueen toimivuutta kosteikkoalueena ja näin myös parantavat mm. linnuston elin- ja lisääntymisolosuhteita alueella. Samalla kalojen lisääntymis- ja kasvuolosuhteet paranevat kiintoaineskuormituksen pienentyessä. Lisäksi puuston poisto avartaa ja rikastaa Pohjoistenlahden maisemaa ja vesistönäkymää sekä helpottaa lintujen seurantaa ja havainnointia alueella. Se myös vähentää petolintujen saalistuspaikkoja alueella. Ruoppaus- ja läjitystyöt häiritsevät veden samentumisen ja melun kautta mm. kalastoa ja linnustoa paikallisesti. Virkistyskäyttö Veneväylät helpottavat veneellä liikkumista Pohjoistenlahdella ja samalla parantavat kalastus- ja virkistysmahdollisuuksia. Tarkkailu Lintuvesialueen saarekkeiden reunojen ja uomankatkaisujen tukiseinien toimivuutta ja pysyvyyttä seurataan avovesikaudella vähintään vuoden ajan kerran kuukaudessa ja tehdään tarvittaessa tukirakenteiden korjaukset välittömästi. Suunnitellun laajan Pohjoistenlahden kosteikko- ja lintuvesialueen toimintaa ja sen kehitystä tulee seurata ja tutkia tulevaisuudessa, esim. viranomaistahon toimesta vähintään viiden vuoden ajan. HAKEMUKSESTA TIEDOTTAMINEN Aluehallintovirasto on vesilain 11 luvun 7, 10 ja 11 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta aluehallintovirastossa ja Hämeenlinnan kaupungissa varannut tilaisuuden muistutusten tekemiseen ja mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta viimeistään Kuulutus on erikseen lähetetty asiakirjoista ilmeneville asianosaisille. Aluehallintovirasto on vesilain 11 luvun 6 :n mukaisesti pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Hämeen elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat ja elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri -vastuualueilta sekä Hämeenlinnan kaupungilta sekä Hämeenlinnan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta. LAUSUNNOT 1) Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on lausunnossaan todennut, että Hämeenlin-

9 9 / 16 nan Suolijärvi kuuluu Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueeseen ja on luokiteltu vesienhoidon suunnittelun 1. kierroksella hyvään ekologiseen tilaan. Hankkeessa vähennetään Pohjoistenlahden valuma-alueelta Suolijärveen tulevaa kuormitusta. Näin ollen hanke tukee Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitosuunnitelman tavoitteita. Toimenpidealueella on suoritettu useita luontoselvityksiä, joiden yhteydessä ei ole havaittu merkkejä viitasammakon esiintymisestä. Kunnostustoimenpiteitä ei tule kuitenkaan aloittaa ennen kuin toimenpidealueelta on asiantuntijan toimesta laadittu selvitys mahdollisista viitasammakon lisääntymis- ja levähdyspaikoista. Selvityksen tulos tulee toimittaa ELYkeskuksen luonnonsuojeluyksikköön. Mikäli selvityksen tuloksena alueelta löytyy edellä mainittu viitasammakon lisääntymis- ja levähdyspaikka, voidaan luonnonsuojelulain 49 :n 1 momentissa tarkoitetusta kiellosta hakea poikkeamista ELY-keskuksen luonnonsuojeluyksiköltä luonnonsuojelulain 49 :n 3 momentin mukaisesti tai vaihtoehtoisesti rajoittaa toimenpiteitä ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla. Toimenpiteiden vaikutusta vedenlaatuun tulee tarkkailla Hämeen ELYkeskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailusuunnitelma tulee toimittaa ELYkeskukselle hyvissä ajoin ennen työn aloittamista. Muuten lupa lupahakemuksen mukaisille toimenpiteille voidaan myöntää normaalein lupaehdoin. 2) Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousryhmä on lausunnossaan todennut, että Suolijärven kalasto koostuu tyypillisistä Hauhon reitin kalalajeista (pois lukien muikku) ja kalastus on pääasiassa vapaa-ajankalastusta. Järven luoteisosassa esiintyy myös täplärapuja. Suolijärveen laskevaan Teuronjokeen on istutettu purotaimenta, mutta kannan vahvuudesta ei ole tietoa. Matalat ja vesikasvillisuuden valtaamat ranta-alueet ovat tärkeitä kevätkutuisten kalojen lisääntymisalueita ja ne tarjoavat myös ruokaa ja suojaa monien kalojen poikasvaiheille. Rannan ruoppaaminen merkitsee yleensä kutupaikkojen ja rapujen suojapaikkojen tuhoutumista. Tässä tapauksessa kutu- ja poikastuotantoalueita jää Suolijärveen riittävästi ruoppauksen jälkeenkin. Hankkeessa ei aiheuteta merkittää haittaa kalakannoille tai kalastukselle. Lupa ruoppaukseen ja kunnostukseen voidaan myöntää. Tarvittaessa vesistön samentumista on rajoitettava suodatinkankaalla tai muulla sopivalla tavalla. Ruoppaustöitä ei tule tehdä kevätkutuisten kalojen lisääntymisaikana toukokuussa eikä tärkeimpänä kalastusaikana kesä elokuussa. Uoman katkaisut ja veden johtaminen kosteikkoihin on toteutettava niin, ettei kalojen kulku Suolijärven ja Ormi- ja Teurojoen välillä esty. HAKIJAN SELITYS Hakija on selityksessään todennut, että Hämeenlinnan kaupungin Yhdyskunta-, ympäristö- ja rakentamispalvelujen tilaajayksiköllä ei ole huo-

10 10 / 16 mautettavaa lausunnoista. Hakija varautuu Pohjoistenlahden viitasammakoiden esiintymisen selvittämiseen ja mahdollisiin jatkotoimiin tulevana keväänä. TÄYDENNYKSET , JA Pohjoistenlahdessa havaittiin runsas viitasammakkokanta tehdyssä selvityksessä. Tärkeimmät havaitut soidinalueet ovat lahden itärannalla. Lajille sopiva elinympäristö on laaja ja yhtenäinen kattaen koko itäja etelärannan. Selvityksen mukaan pienimuotoisten allikoiden kaivaminen nykyisin tiheisiin järviruokokasvustoihin ja rantaniityille todennäköisesti hyödyttäisivät lajia. Selvityksessä suositetaan poistamaan ruoppausmassojen läjitysalueet L1 ja L2 ja korvaamaan ne viitasammakoiden soidinalueen ulkopuolelle sijoitettavalla läjitysalueella. Lintuvesisaarekkeiden väliin suositellaan jätettäväksi vähintään 10 m ja rannan puolelle 25 m leveät käytävät viitasammakoiden kulkuyhteyksien turvaamiseksi. Kosteikkoalueiden T1 ja T2 osalta tulisi luopua maapohjan tiivistämisestä eikä virtaamaa saa muuttaa. Rantametsiköiden osalta laikuittain harventaminen on mahdollista. Hakija on muuttanut kunnostussuunnitelmaa seuraavasti: Ruoppausmassamäärän vähentämiseksi veneväyliä kavennetaan. Veneväylien pohjan leveys tulee olemaan 6 m ja luiskan kaltevuus 1:3. Väylien pohja on tasolla noin N ,26 m. Ruoppausmassoja muodostuu tällöin veneväylien osalta noin m 3 ktr. Hakija on kuitenkin esittänyt ruoppauksen massamääräksi noin m 3, jolloin varojen riittäessä väylä voisi olla syvempi tai leveämpi tietyin kohdin. Läjitysalueet L1 L3 poistetaan ja ne korvataan lahden itäpuoliselle pellolle, kiinteistölle Hatuli RN:o 5:33, sijoitettavalla läjitysalueella L0, johon on saatu lupa maanomistajalta. Myös lintusaarekkeiden alueen kaivu ja ruoppaus sekä joen itäpuolelle suuntautuvat uoman katkaisut poistetaan. Vaihtoehdossa A toteutetaan molemmat kampakosteikot KK1 ja KK2. Kosteikkoalueiden T1 ja T2 osalta luovutaan maapohjan tiivistämisestä ja rantametsikköä harvennetaan vain laikuittain. Vaihtoehdossa B itäisen lahdelman perukkaan sijoittuvat toimet poistetaan kokonaan. Eli myös kampakosteikko KK1 ja läjitysalue L4 poistetaan. Näin varmistetaan, että viitasammakoiden lisääntymis- ja levähdyspaikkaa ei heikennetä tai vaaranneta ja muutoinkaan niiden elinalue ei häiriinny. Hakijan näkemyksen mukaan vaihtoehto A on kuitenkin parempi vesistön yleisen tilan parantamisen kannalta. Vaikka kampakosteikko KK1 sijoittuu osaksi viitasammakolle suotuisan alueen sisälle, sen säilyminen olisi tärkeää virtauksen saamiseksi itäiseen lahteen. Kampakosteikkojen rakentamisen myötä alueelle syntyy noin 900 m uutta rantaviivaa. Viitasammakon

11 11 / 16 esiintymiselle soveltuvan alueen luominen ja esiintymismahdollisuuksien parantaminen voidaan tulkita hankkeen vaikutuksia lieventäviksi toimiksi, jolloin luonnonsuojelulain 49 :n mukaista poikkeusta ei tarvita. LAUSUNNOT TÄYDENNYKSESTÄ Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousryhmä on saapuneessa lausunnossa todennut hankkeen täydennyksestä seuraavaa: Hämeenlinnan kaupunki on keventänyt Pohjoistenlahden kunnostussuunnitelmaa alueella havaittujen viitasammakoiden esiintymisalueiden vuoksi. Toteutettavaksi jäävät veneväylät kavennettuina ja läntinen kampakosteikko. Lupa voidaan myöntää, mikäli otetaan huomioon ELY-keskuksen lausunnossa edellytetyt seikat. Kunnostusta toteutettaessa on huolehdittava kalojen esteettömästä pääsystä Suolijärvestä Ormi- ja Teuronjokeen. Vesistön samentumista on tarvittaessa rajoitettava sopivalla menetelmällä. Kunnostusta ei tule tehdä kevätkutuisten kalojen lisääntymisaikana eikä tärkeimpään kalastusaikaan kesä elokuussa. Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on saapuneessa lausunnossa todennut hankkeen täydennyksestä seuraavaa: Vaihtoehdossa A kampakosteikko KK1 sijoittuu osaksi viitasammakon suotuisan alueen sisälle, mutta mahdollisten työnaikaisten haittojen kompensaationa syntyy runsaasti uutta rantaviivaa, joka parantaa viitasammakon elinolosuhteita. ELY-keskuksen mielestä kumpikin vaihtoehto A ja B ovat toteuttamiskelpoisia ja lupa voidaan myöntää huomioiden ELY-keskuksen lausunnossa esitetty tarkkailuvelvoite. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Luparatkaisu Aluehallintovirasto myöntää Hämeenlinnan kaupungille luvan Tuuloksen Suolijärven Pohjoistenlahden kunnostamiseen rakentamalla kaksi kampakosteikkoa, kaventamalla Pohjoistenjoen uomaa ja ruoppaamalla veneväyliä Hämeenlinnan kaupungissa hakemuksen täydennyksen vaihtoehdon A mukaisesti. Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesilain mukaan korvattavaa edunmenetystä. Luvan saajan on noudatettava vesilain säännöksiä ja seuraavia lupamääräyksiä.

12 12 / 16 Lupamääräykset Toimenpiteet 1. Veneväylät ruopataan päivätyn, hakemuksen täydennyksessä esitetyn vaihtoehto A mukaisen, suunnitelmakartan (mittakaava 1: ) mukaiseen paikkaan. Kummankin väylän pituus on noin 650 m, pohjan leveys 6 m ja luiskan kaltevuus 1:3. Väylien pohja on tasolla noin N ,26 m. Ruoppausmassojen määrä on noin m 3 ktr. 2. Osa Pohjoistenjoen virtaamasta johdetaan joen suistoalueelle rakennettaville kampakosteikoille KK1 ja KK2 uoman kavennusten avulla hakemuksen liitteenä 5 olevan päivätyn suunnitelmapiirustuksen mukaisesti. Uoman kavennuksen suuruus saa olla enintään yksi metri. 3. Ruoppaus- ja kaivumassat on sijoitettava maalle siten, etteivät ne pääse valumaan takaisin vesialueelle. Töiden suorittaminen 4. Työt on tehtävä siten ja sellaisena aikana, että vesialueelle ja sen käytölle aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa ja häiriötä. Työt on suoritettava mahdollisimman yhtäjaksoisesti. Samentumista aiheuttavat työt on toteutettava välisenä aikana. 5. Ruoppaustöissä on käytettävä sellaisia työmenetelmiä, että veden samentuminen on mahdollisimman vähäistä. Ruoppausmassojen kuljetuksessa on huolehdittava, ettei massoja pääse valumaan järveen kuljetuksen aikana. 6. Töiden päätyttyä työskentelyalueet on saatettava asianmukaiseen ja maisemallisesti hyväksyttävään kuntoon. 7. Alueella kulkevien kaapelien ja johtojen sijainnit on selvitettävä ennen ruoppausten aloittamista ja niiden suojauksista tai siirroista on sovittava niiden omistajien kanssa. Korvaukset 8. Töiden suorittamisesta mahdollisesti aiheutuva, välittömästi ilmenevä edunmenetys on viivytyksettä korvattava vahinkoa kärsineelle. 9. Jos hankkeesta aiheutuu edunmenetys, jota lupaa myönnettäessä ei ole ennakoitu ja josta luvan saaja on vesilain säännösten mukaisesti vastuussa, eikä asiasta sovita, voidaan edunmenetyksestä vaatia tämän ratkaisun estämättä korvausta hakemuksella aluehallintovirastossa.

13 13 / 16 Tarkkailu 10. Luvan saajan on tarkkailtava hankkeen vaikutuksia Suolijärven tilaan ja Pohjoistenjoen vedenpinnan korkeuteen Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymän tarkkailusuunnitelman mukaisesti. Tarkkailusuunnitelma on toimitettava elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle hyvissä ajoin ennen töiden aloittamista. Tarkkailujen tulokset on toimitettava suunnitelman hyväksyvälle viranomaiselle ja Hämeenlinnan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tiedot on vaadittaessa annettava niille, joiden oikeutta tai etua asia voi koskea. Töiden aloittaminen ja toteuttaminen 11. Hankkeen toteuttamiseen on ryhdyttävä kolmen vuoden kuluessa ja hanke on toteutettava olennaisilta osin kuuden vuoden kuluessa siitä lukien, kun tämä päätös on tullut lainvoimaiseksi. Muuten lupa raukeaa. Ilmoitukset 12. Töiden aloittamisesta on etukäteen ilmoitettava kirjallisesti Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle, Hämeenlinnan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja tarkoituksenmukaisella tavalla asianomaisille maanomistajille. 13. Hankkeen valmistumisesta on 60 päivän kuluessa ilmoitettava kirjallisesti aluehallintovirastolle, Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle ja Hämeenlinnan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Perustelut Luvan myöntämisen edellytykset Hankkeen tarkoitus ja hankkeesta saatava hyöty Pohjoistenlahden suistoalueelle rakennettavien kosteikkojen avulla vähennetään Pohjoistenlahteen ja edelleen Suolijärveen tulevien ravinteiden ja kiintoaineksen määrää hidastaen samalla järven rehevöitymistä ja lahden madaltumista. Kosteikkoalueet parantavat myös lintujen lisääntymis- ja elinolosuhteita Pohjoistenlahdella. Lisäksi veneväylät parantavat alueen virkistyskäyttömahdollisuuksia. Hankkeesta aiheutuvat haitat Ruoppauksesta aiheutuu lyhytaikaista ja paikallista vesialueen samentumista. Lisäksi hankkeesta aiheutuu työnaikaista haittaa alueen luonnolle ja virkistyskäytölle.

14 Lupamääräykset 14 / 16 Uoman kavennukset pienentävät valtaväylän leveyttä noin 15 %, mikä saattaa vaikuttaa Pohjoistenjoen vedenpinnan korkeuksiin. Joen vedenpinnan tarkkailu on tarpeen mahdollisten haittojen ehkäisemiseksi. Luonnonarvot ja vesienhoitosuunnitelma Kunnostussuunnitelmaa on tarkistettu mm. veneväylien linjauksen osalta Pohjoistenlahdella esiintyvien täplälampikorentojen vuoksi. Hämeen ELYkeskuksen luonnonsuojeluyksikön antaman lausunnon mukaan esitetyt toimenpiteet eivät suunnitelman tarkistuksen jälkeen enää merkittävästi vaikuta täplälampikorennon elinalueeseen. Lisäksi kunnostussuunnitelmaa on muutettu kuulemisen jälkeen hankealueella esiintyvien viitasammakoiden vuoksi mm. lintusaarekkeet on poistettu, läjitysalueiden paikkoja ja veneväyliä on muutettu. Hämeen ELY-keskus on todennut lausunnossa, että hanke voidaan toteuttaa kumman tahansa vaihtoehdon mukaisena. Aluehallintovirasto katsoo, että hanke voidaan toteuttaa muutetun suunnitelman vaihtoehdon A mukaisesti vaarantamatta täplälampikorennon tai viitasammakon elinolosuhteita. Muutoksessa hanketta on supistettu aiemmasta eikä muutos vaikuta yksityisten etuihin, minkä vuoksi muutoksesta on kuultu vain asianomaisia viranomaisia. Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman vuoteen 2015 mukaan Suolijärven ekologinen tila on luokiteltu hyväksi. Hankkeessa vähennetään valuma-alueelta Suolijärveen tulevaa kuormitusta. Hanke ei siten vaikuta haitallisesti vesienhoitosuunnitelman tavoitteiden saavuttamiseen. Intressivertailu Hankkeesta yleisille tai yksityisille eduille saatava hyöty on huomattava verrattuna siitä yleisille tai yksityisille eduille koituviin menetyksiin. Hakija on sopinut hankkeessa tarvittavien alueiden käytöstä omistajien kanssa. Määräykset 3 6 ovat tarpeen hankkeesta mahdollisesti aiheutuvien haittojen ehkäisemiseksi ja rajoittamiseksi. Määräys 7 ovat tarpeen vedessä olevien rakenteiden vioittumisen estämiseksi. Tarkkailua ja ilmoitusvelvollisuutta koskevat määräykset 10, 12 ja 13 ovat tarpeen hankkeen valvomiseksi ja sen vaikutusten tarkkailemiseksi sekä töistä mahdollisesti aiheutuvien haittojen vähentämiseksi ja ehkäisemiseksi.

15 15 / 16 Sovelletut säännökset Lausuntoihin ja muistutuksiin vastaaminen Vesilain 3 luvun 4 :n 1 momentin 2) kohta, 6, 8, 10, 11 ja 18 Aluehallintovirasto ottaa Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen vaatimukset huomioon lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla. KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu on euroa. Lasku lähetetään myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Maksu määräytyy aluehallintovirastojen maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen (1572/2011) mukaisesti. Asetuksen liitteenä olevan maksutaulukon mukaan vesilain 3 luvun mukaista ruoppausta ja läjitystä vesialueelle (yli m 3 ktr) koskevan hakemuksen käsittelystä perittävän maksun suuruus on euroa. PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Hämeenlinnan kaupunki Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Hämeenlinnan kaupunki Hämeenlinnan kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue (sähköpostitse) Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, kalatalousryhmä Suomen ympäristökeskus (sähköpostitse) Listan dpoesavi mukaan. Ilmoittaminen ilmoitustauluilla Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustaululla ja päätöksestä kuulutetaan Hämeenlinnan kaupungin virallisella ilmoitustaululla.

16 16 / 16 MUUTOKSENHAKU Liite Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Valitusosoitus Raija Aaltonen Päivi Jaara Asian ovat ratkaisseet ympäristöneuvos Raija Aaltonen ja ympäristöylitarkastaja Päivi Jaara (esittelijä).

17 LIITE VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on 30 päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa asianosaiset, rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka sääntöjen mukaisella toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät, hankkeen sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella hankkeen ympäristövaikutukset ilmenevät, valtion valvontaviranomainen sekä hankkeen sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ja muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (faxilla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen aluehallintovirastolle Aluehallintoviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Etelä-Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, faxina tai sähköpostilla. Sähköisesti (faxina tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Ratapihantie 9, Helsinki postiosoite: PL 110, Helsinki puhelin: (vaihde) fax: sähköposti: ymparistoluvat.etela@avi.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallinto-viranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.