UPM TUULIVOIMA OY KONTTISUON PESIMÄLINNUSTOSELVITYS

Vastaanottaja UPM Tuulivoima Oy Asiakirjatyyppi Pesimälinnustoselvitys Päivämäärä 6.8.203 Viite 50005268-002 UPM TUULIVOIMA OY KONTTISUON PESIMÄLINNUSTOSELVITYS

UPM TUULIVOIMA OY KONTTISUON PESIMÄLINNUSTOSELVITYS Päivämäärä 6.8.203 Laatija Tarkastaja Hyväksyjä Kuvaus Saara Kattainen Kirsi Lehtinen Tarja Ojala Pöllö- ja pesimälinnustoselvitys Konttisuon alueelta Viite 50005268-002 Kannen kuva: Valkoviklo (Tringa nebularia) Tenhuslammella Ramboll Niemenkatu 73 540 LAHTI P +358 20 755 6 F +358 20 755 780 www.ramboll.fi

KONTTISUON PESIMÄLINNUSTOSELVITYS SISÄLTÖ. JOHDANTO 2. LASKENTAMENETELMÄT 2 3. TULOKSET 3 3. Pesimälinnuston yleiskuvaus 3 3.2 Linnusto kosteikoilla 3 3.3 Huomionarvoiset pesimälajit 4 3.3. Lajikohtainen tarkastelu 5 4. YHTEENVETO 0 5. LÄHTEET LIITTEET Liite A Hankealueen kartta, jolla huomionarvoiset lintuhavainnot Liite B Hankealueen kartta, jolla laskentalinjat sekä laskentapisteet Liite 2 Konttisuon hankealueella havaitut lintulajit Liite 3 Konttisuon hankealueella havaitut huomionarvoiset lintulajit Liite 4 Lintulajit koko seuranta-alueella Liite 5 Huomionarvoiset lintulajit koko seuranta-alueella Liite 6 Linjalaskennan tulokset Liite 7 Pistelaskentatulokset Liite 8 Pöllökartoituksen laskentapisteet

. JOHDANTO UPM Tuulivoima Oy suunnittelee tuulipuiston rakentamista Soinin ja Karstulan rajalla sijaitsevalle Konttisuon alueelle. Soinin keskusta sijaitsee noin 20 kilometriä suunnittelualueen pohjoispuolella ja etäisyyttä Karstulan keskustaan noin 25 kilometriä ja Ähtäriin noin 30 kilometriä (kuva -). Suunnittelualueen pinta-ala on 23 km². Suunnittelualue on laaja ja alueella on useita eri metsäja suotyyppejä. Metsät ovat pääosin männiköitä, vanhempia kuusikkoja alueella on pienialaisesti lähinnä alueen keski- ja eteläosissa. Valtaosa hankealueen soista on turvetuotannossa. Suunnittelualueella sijaitsee kolme suolampea (Pirttilampi, Tenhuslampi ja Hepolampi). Alueen välittömässä läheisyydessä on lisäksi useita lampia tai pienehköjä järviä (Lumperoisen lammit, Lylylampi, Iso-Lauttajärvi, Koijärvi, Härkälampi, Lehtolampi, Haukijärvi ja Laukerilampi). Suunnittelualueen pesimälinnustoa selvitettiin keväällä ja kesällä 203 maastossa tehtyjen linnustokartoitusten avulla. Erityistä huomiota kiinnitettiin uhanalaisten (Rassi ym. 200), EU:n lintudirektiivin liitteen I lajien (Neuvoston direktiivi 79/409/ETY) sekä Suomen erityisvastuulajien esiintymiseen (Rassi ym. 200). Pöllökartoituksesta vastasi FM Juhani Hopkins ja pesimälintukartoituksen maastotöistä sekä raportoinnista MMM Saara Kattainen. Tässä raportissa esitellään selvityksessä käytetyt menetelmät sekä tulokset. Kuva - Suunnittelualueen sijainti.

2 2. LASKENTAMENETELMÄT Suunnittelualueella esiintyviä pöllöjä kartoitettiin kahtena yönä 5.-6.4. ja 7-8.4.203 aikavälillä 2.00 ja 06.00. Pöllöjä kartoitettiin suunnittelualueen teitä autolla ajaen, pysähtyen tien varteen noin kilometrin välein (liite 2). Kussakin kuuntelupisteessä pysähdyttiin noin 3-5 minuutin ajan. Pöllöille suotuisilla paikoilla käytettiin kuuntelun jälkeen myös ääniatrappia. Tällöin soitettiin pöllöjen soidinääniä kolmen minuutin ajan koko ajan kuunnellen. Tämän jälkeen odotettiin mahdollisia pöllöjen huutoja minuutin ajan. Soitossa käytettiin varpus-, helmi- ja viirupöllön ääniä. Pesimälinnustoa selvitettiin kahdesti, kerran toukokuussa ja toisen kerran kesäkuussa (28-3.5.203 ja 0.6. 3.6.203). Laskentojen painopisteenä oli havaita alueelta mahdolliset arvokohteet ja linnustollisesti joko tiheät tai lajistoltaan runsaat alueet sekä kartoittaa suunniteltujen tuulivoimaloiden rakentamisalueiden ympäristöt. Pesimälinnustoa selvitettiin soveltaen maalintujen pistelaskentamenetelmää, sekä myös linjalaskennalla ja vesilintujen osalta osittain myös kiertolaskennalla (Koskimies & Väisänen 988). Suunnittelualueelle sijoitettiin 20 laskentapistettä, joista 2 sijoittui suunniteltujen tuulivoimaloiden rakentamisalueille. Loput pisteet sijoitettiin alueille, joiden nähtiin peruskartta- ja ilmakuva-, sekä maastotarkastelun perusteella olevan mahdollisesti linnustollisesti tärkeitä elinympäristöjä. Tuulivoimaloiden lähiympäristö kartoitettiin lisäksi tarkemmin kiertämällä kunkin suunnitellun voimalan ympäri noin 5-25 m säteellä maastosta riippuen. Pistelaskentamenetelmässä havainnoitiin tietyltä pisteeltä viiden minuutin ajan lintuja jakaen ne alle ja yli 50 metrin päässä havaittuihin. Linjalaskennassa suunnittelualueelle sijoitettiin kaksi runsaan kahden kilometrin pituista linjaa, joilla pyrittiin saamaan mahdollisimman kattava poikkileikkaus alueen metsä- ja suotyypeistä. Laskennassa käveltiin etukäteen kartalle piirrettyä linjaa pitkin mahdollisimman suoraviivaisesti ja merkittiin kaikki havaitut linnut. Myös linjalaskennassa pysähdyttiin muutaman kymmenen metrin välein paikalleen havainnoimaan. Kiertolaskennassa kartoitettava kosteikko kierrettiin kauttaaltaan ja kaikki havaitut lajit kirjattiin. Perusteena lajin pesimiselle käytettiin niiden reviirikäyttäytymistä, johon luettiin esimerkiksi laulavat koiraat, reviirikahakat, ruokaa kantavat tai varoittelevat yksilöt sekä pesä- ja poikuehavainnot. Erityistä huomiota vaativat lajit merkittiin kartalle. Suunnittelualueen lisäksi käytiin kartoittamassa kaikki alueen välittömässä läheisyydessä sijaitsevat kosteikot (8 kpl) piste- ja kiertolaskennan yhdistelmällä.

3 3. TULOKSET 3. Pesimälinnuston yleiskuvaus Kevään selvityksessä ei tehty havaintoja pöllöjen esiintymisestä suunnittelualueella. Pesimälinnustoselvityksen yhteydessä havaittiin Lehtopöllön huhuilua Hirviahon tuntumasta. Kesän 203 laskennoissa havaittiin yhteensä 56 lintulajia, joista 43 tavattiin suunnittelualueen sisällä (liite 2 ja 4). Suurin osa havaituista linnuista kuului suomalaiseen metsien peruslajistoon. Pistelaskentojen ja linjalaskennan perusteella voitiin todeta, että alueen yleisimmät pesimälinnut olivat peippo, pajulintu ja metsäkirvinen, joiden suhteellinen parimääräarvio/km² oli kaikista korkein. Suhteellisten linnustotiheyksien laskemiseen käytettiin apuna kuuluvuuskertoimia (Järvinen & Väisänen 983) ja Järvisen (978) kaavaa. Linjalaskentojen perusteella alueen suhteelliseksi linnustotiheydeksi laskettiin 62,4 paria/km² (ks. liite 6), kun taas sama luku pistelaskentojen perusteella oli toukokuussa 24 paria/ km² ja kesäkuussa 39 paria/ km² (ks. liite 7). Molemmat tiheydet ovat pienempiä kuin normaalit kangasmetsien linnustotiheydet. Suunnittelualueen kasvillisuudelta ja luontotyypeiltään rehevin kohde oli alueen keskiosissa sijaitseva Saarenkytö, jossa tiheän ojaverkoston ympärillä kasvaa runsaasti laululinnuille sopivaa matalahkoa pensasmaista pajua (Salix sp.) sekä lähiympäristössä koivuvaltaista lehtimetsää. Saarenkytö ei kuitenkaan lajirunsaudeltaan osoittautunut merkittäväksi lintuympäristöksi. Alueen tyyppilajit olivat mustarastas, pajulintu ja peippo. Suunnittelualueen muilla alueilla lajisto oli metsätyypilleen ominaista. Kaikki suunnittelualueella havaitut huomionarvoiset lajit on esitetty liitteessä 3 ja koko selvitysalueella havaitut liitteessä 5. Kuva 3- Peippo (Fringilla coelebs) ja metsäkirvinen (Anthus trivialis). 3.2 Linnusto kosteikoilla Kosteikkolinnuston kannalta merkittävimmät alueet suunnittelualueen sisällä olivat Pirttilampi ja Tenhuslampi ja alueen välittömässä läheisyydessä sijaitseva Lylylampi sekä Iso-Lauttajärvi. Suunnittelualueen pohjoisosissa sijaitseva Pirttilampi on soinen pitkälti umpeen kasvanut kosteikko, jossa on useita toisiinsa vesiyhteydessä olevia pieniä avovesialueita. Täten se tarjoaa suojaa myös reviiritietoisemmille lajeille. Pirttilammella havaittiin useita vesilintu- ja kahlaaja-lajeja (mm. telkkä, tavi, lapasorsa, laulujoutsen, kuovi, liro, naurulokki) ja se tuotti myös poikueita. Suunnittelualueen keskellä sijaitseva Tenhuslampi on puolestaan karu, pieni soinen lampi. Kokoonsa nähden sen lajirunsaus oli huomattava (mm. tavi, telkkä, valkoviklo). Lammella oli myös aktiivinen kaakkurin pesä rahkasaarekkeella. Lammella ei tavattu maastokäyntien aikana kaakkuria, mutta kaakkuripari havaittiin läheisellä Iso-Lauttajärvellä sekä ylilentona Metsäsianharjun yllä. Kosteikkolinnustolajistoltaan monimuotoisin on suunnittelualueen lounaisosaan rajautuva Lylylampi, jossa sijaitsi noin 00 naurulokin pesivä yhdyskunta, useita vesilintupareja (mm. tukkasotka, laulujoutsen, telkkä, tavi), saalistava kalasääski sekä kahlaajia (valkoviklo, punajalkaviklo). Lylylammella oli myös useita merkkejä majavan toiminnasta.

4 Suunnittelualue rajoittuu länsilaidallaan osittain Iso-Lauttajärveen. Iso-Lauttajärvi on karuhko ja suurin hankealueen läheisyydessä oleva järvi. Iso-Lauttajärvellä lajirunsaus oli pieni, mutta havaitut lajit olivat huomionarvoisia. Järvellä tavattiin kuikkia ja kaakkureita sekä useita naurulokkeja, rantasipi ja kalatiira-pari. Kuva 3-2 Tavin poikanen (Anas crecca) Tenhuslammella ja laulujoutsen (Cygnus cygnus) Pirttilammella. 3.3 Huomionarvoiset pesimälajit Konttisuon pesimälinnustokartoituksissa tavattiin 24 huomionarvoista lintulajia, joista 7 tavattiin suunnittelualueen sisällä. Kaikki kartoituksissa havaitut huomionarvoiset lajit on esitetty liitteessä 5. Taulukko 3- Suunnittelualueen sisällä tavatut huomionarvoiset lajit. Luonnonsuojelu asetuksen uhanalaiset ja erityisesti suojeltavat lajit Alueellisesti Uhanalaiset lajit Laji Tiet.nimi EVA D Uhanalaisuusluokitus Kaakkuri Gavia Stellata DI NT Kivitasku Oenanthe oenanthe VU X Kuovi Numenius arquata EVA LC Kurki Grus grus DI LC Laulujoutsen Cygnus cygnus EVA LC Lehtopöllö Strix aluco LC RU Leppälintu Phoenicurus phoenicurus EVA LC Liro Tringa glareola EVA DI LC RU Metso Tetrao urogallus EVA DI NT RU Naurulokki Larus ridibundus NT Pikkulepinkäinen Lanius collurio DI NT Pikkulokki Larus minutus EVA DI LC Sirittäjä Phylloscopus sibilatrix NT Tavi Anas crecca EVA LC Teeri Tetrao tetrix EVA DI NT Telkkä Bucephla clangula EVA LC Valkoviklo Tringa nebularia EVA LC Lintudirektiivin liitteen I lajit (D) Euroopan Unionin lintudirektiivi on annettu vuonna 979. Direktiivin tarkoitus on suojella Euroopan unionin alueen luonnonvaraisia lintuja, erityisesti muuttolintujen sekä kansainvälisesti arvokkaiden kosteikkoalueiden suojelua. Erityisiä lajikohtaisia suojeluvelvoitteita on asetettu tiettyihin lintulajeihin, jotka on mainittu direktiivin liitteessä I, Konttisuolla näistä lajeista pesivänä tavattiin seuraavat kymmenen lajia: teeri, metso, kurki, pikkulepinkäinen, pikkulokki, kaakkuri, kalasääski, kalatiira, kuikka ja liro. Näistä kalasääski ja kalatiira tavattiin suunnittelualueen ulkopuolella, mutta välittömässä läheisyydessä. Valtakunnallisesti (VU) ja alueellisesti (RU) uhanalaiset lintulajit sekä silmälläpidettävät lajit (NT) Valtakunnallisesti uhanalaisiksi luokitelluista lajeista alueella pesivänä tavattiin silmälläpidettäväksi luokitellut (NT) teeri, metso, kaakkuri, pikkulepinkäinen, sirittäjä ja naurulokki. Silmälläpidettävät lajit eivät ole Suomessa vielä uhanalaisia mutta lajien pesimäkantojen vähenemisen vuoksi lajien esiintymistä tarkkaillaan.

5 Konttisuolla tavattiin seuraavat valtakunnallisesti uhanalaiset lajit (VU): kivitasku ja tukkasotka, joista tukkasotka suunnittelualueen välittömässä läheisyydessä Lylylammella. Konttisuon alue kuuluu Pohjanmaan Keskiboreaaliseen vyöhykkeeseen, jolle alueellisesti uhanalaisia (RU) lajeja tavattiin laskennoissa: liro, metso ja lehtopöllö. Suomen erityisvastuulajit (EVA) Suomen erityisvastuulajit ovat Euroopan laajuisesti uhanalaisia ja taantuneita lintuja, joiden levinneisyys on EU:ssa keskittynyt Suomen alueelle. Lajien säilymisellä Suomessa voidaan katsoa olevan merkittävä kansainvälinen vastuu. Erityisvastuulajeista alueella tavattiin: teeri, metso, leppälintu, haapana, telkkä, tavi, kaakkuri, kalatiira, kuovi, laulujoutsen, liro, rantasipi, tukkasotka ja valkoviklo, joista haapana, kalatiira, rantasipi ja tukkasotka tavattiin suunnittelualueen ulkopuolella, mutta sen välittömässä läheisyydessä. 3.3. Lajikohtainen tarkastelu Teeri (Tetrao tetrix) NT, D, EVA Teeri viihtyy monenlaisissa metsäympäristöissä, mutta suosii erilaisia valoisia reunavyöhykkeitä, kuten soiden ja hakkuuaukeiden reunamat. Teeren pesintää on vaikea varmistaa, koska pesät ovat hyvin piilossa ja naaras nousee munien päältä lentoon vasta, kun häiriötekijä on lähellä. Pesimälinnustoselvityksissä havaittiin yhden naarasteeren nousevan katajan alla olevasta pesästä lentoon (suunniteltu tuulivoimala 3 vierestä), mutta munia ei pesästä löytynyt. Toinen näköhavainto saatiin linjalaskennalta, jossa naaras lennähti Metsäsianharjulle vievältä tieltä metsään. Metso (Tetrao urogallus) NT, D, EVA Metso käyttää elinympäristönään monipuolisesti erilaisia havu- tai sekametsiä kankaineen ja rämeineen. Tyypillistä metsolle on se, että eri ikävaiheissa ja vuodenaikoina sen elinympäristövaatimukset ovat erilaisia (vrt. soidinpaikka, poikueympäristö). Yhtenäiset metsäalueet ovat metson menestymisen kannalta olennaisia. Pesimälinnustokartoituksien yhteydessä ei tehty metsosta näköhavaintoja. Sen sijaan metson ulosteita löytyi useammasta paikasta, alueen suolampien ympäristöistä sekä metsäautoteiltä. Kuva 3-3 Metson (Tetrao urogallus) jätöksiä Selkämäelle vievällä tiellä. Kurki (Grus grus) LC, D Kurki on soiden ja rantaniittyjen lintu, jota tavataan runsastumisen myötä myös aiemmin epätyypillisemmilläkin pesintäalueilla. Suunnittelualueella ja sen läheisyydessä tavattiin joitakin kurki, Lylylammella, Riihiperän turvetuotantoalueella, Kuivuulammella, Haukilammella ja Pirttilammella.

6 Pikkulepinkäinen (Lanius collurio) NT, D Pikkulepinkäinen pesii mielellään jo hieman pensastuneissa hakkuuaukoissa, joissa on tarjolla sille soveltuvia pesäpaikkoja ja ravintoa. Suunnittelualueella tavattiin pikkulepinkäispari (ääni sekä näköhavainto) kahdesti. Ensimmäinen havainto tehtiin toukokuun kartoituskerralla tuulivoimalan 8 välittömässä läheisyydessä sekä kesäkuussa tuulivoimalan 9 välittömässä läheisyydessä. Kyseessä saattaa olla sama pari, sillä toukokuun kartoituskerralla pikkulepinkäispari ja isolepinkäispari kävivät reviiritaistelua suunnitellun tuulivoimalan 8 alueella. Kuva 3-4 Pikkulepinkäinen (Lanius collurio) Isoaholle tulevan tuulimyllyn läheisyydessä. Kalatiira (Sterna hirundo) NT, D Kalatiira pesii sisämaan järvillä sekä sisäsaaristossa. Se on levittäytynyt sisämaassa Etelä-Lappiin saakka ja merialueilla se on yleinen pesimälintu kauttaaltaan. Kalatiira on ollut saariston runsain tiiralaji, mutta sen kannat romahtivat viime vuosisadan lopulla. Kanta on sittemmin paikoittain kasvanut ja paikoittain taantunut. Suunnittelualueen välittömässä läheisyydessä sijaitsevalla Iso- Lauttajärvellä tavattiin yksi kalatiira-pari. Pikkulokki (Hydrocoloeus minutus) D, EVA Pikkulokki on melko yleinen pesimälaji Keski-Suomen ja Etelä-Lapin rehevillä järvillä. Pikkulokkiyhdyskunnat eivät pitäydy samoilla pesimäalueilla, vaan voivat siirtyä paikasta toiseen peräkkäisten vuosien välillä. Pesivät pikkulokit voivat ruokailla kaukana yhdyskunnista. Suunnittelualueella tavattiin yksi pikkulokki lentämässä alueen yli. Havainto ei kuitenkaan välttämättä viittaa lokin pesivän alueella. Naurulokki (Larus ridibundus) NT Naurulokit ovat rehevien vesien asukkeja, jotka pesivät kolonioissa. Yhdyskunnassa pesivä parimäärä on yleensä muutamia kymmeniä tai muutamia satoja, mutta suurimmissa yhdyskunnissa pesivä parimäärä voi olla jopa tuhansia. Varsinkin suuret naurulokkiyhdyskunnat ovat paikkauskollisia. Naurulokki ulottaa ravinnonhankintamatkansa jopa 0 20 kilometrin päähän pesältään ja siten paikalla havaittu parimäärä on aina pienempi, kuin todellinen parimäärä. Naurulokkikanta on koko Euroopan alueella taantunut, mutta vähenemisestä huolimatta luokiteltu elinvoimaiseksi. Naurulokeilla on merkittävä rooli alueen muun pesivän vesi-linnuston pesimämenestykselle. Kiivaasti pedoilta vartioivassa naurulokkiyhdyskunnassa on turvallista pesiä ja tuottaa poikueita. Suunnittelualueen välittömässä läheisyydessä lounaisnurkassa sijaitsevalla Lylylammella havaittiin noin 00 naurulokin yhdyskunta, lokkeja tavattiin myös alueen muilla kosteikoilla. Kuva 3-5. Naurulokki (Larus ridibundus) Pirttilammella.

7 Kaakkuri (Gavia Stellata) NT, D Kaakkuri pesii syrjäisissä nevareunaisissa pienissä järvissä ja suolammissa. Se suosii pesinään pieniä rahkasaarekkeita. Kaakkurit voivat lentää useiden kilometrien matkoja pesimälammen ja suurempien ruokailujärvien välillä. Suunnittelualueella sijaitsee yksi aktiivinen kaakkurinpesä Tenhuslammelta ja kaakkuripari tavattiin suunnittelualueella ja sen tuntumassa kahdesti. Kaakkuri-pari ruokaili Iso-Lauttajärvellä. Kuva 3-6 Kaakkurin (Gavia stellata) pesä Tenhuslammella. Kuikka (Gavia arctica) LC, D Kuikka on kalaisten karujen, kirkasvetisten järvien asukki. Kuikka nousee maalle ainoastaan pesiäkseen ja pesäkin on veden välittömässä läheisyydessä. Kuikka tarvitsee 50-200 metriä pitkän avovesialueen päästäkseen lentoon, lisäksi kosteikon läheisyydessä olevan maaston tulee olla avointa, jotta kuikka pystyy nousemaan puurajan yläpuolelle. Suunnittelualueen tuntumassa Iso- Lauttajärvellä tavattiin toukokuussa kolme kuikkaa ja kesäkuussa yksi lintu. Pesintää tai poikasia ei havaittu. Laulujoutsen (Cygnus cygnus) D, EVA Laulujoutsen on levittäytynyt monen tyyppisille järville, mutta etelämpänä se suosii reheväkasvuisia ympäristöjä ja pohjoisessa pienempiä soisia lampia. Laulujoutsenen kanta on kasvanut voimakkaasti viime vuosikymmenien aikana. Laulujoutsenia tavattiin usealla suunnittelualueen tuntumassa olevalla kosteikolla, lisäksi suunnittelualueella olevalla Hepolammella havaittiin toukokuussa useita merkkejä sulkivista joutsenista (jätöksiä ja höyheniä) ja kesäkuussa pienelle lammelle oli kerääntynyt 6 laulujoutsenta. Kuva 3-7 Telkkä (Bucephala clangula) Hepolammella ja laulujoutsenpari (Cygnus cygnus) Ulpassuolla.

8 Telkkä (Bucephala clangula) EVA Telkkä on Suomen yleisimpiä vesilintuja. Telkkä viihtyy kaikenlaisten vesien äärellä ja pesiikin kauttaaltaan koko Suomessa. Telkkä on kolopesijä ja sen pesä voi olla joskus kaukanakin lähimmästä kosteikosta. Telkkä on Suomen erityisvastuulaji, sillä Suomessa pesii 45 % Euroopan telkkäkannasta. Suunnittelualueen kosteikoilla sekä lähiympäristöjen kosteikoilla tavattiin yksittäisiä telkkänaaraita. Suunnittelualueella Hepolammella oli telkänpönttö, jossa pesintä. Haapana (Anas penelope) EVA Haapanaa tavataan Suomessa kauttaaltaan. Haapana pesii monenlaisissa vesistöissä niin sisämaassa kuin sisäsaaristossa. Se tarvitsee kasvillisuutta ruokailuun, joten kaikkein karuimmissa kosteikkoympäristöissä se ei viihdy. Se ei myöskään suosi ihmisen aikaansaamia kosteikkoalueita, kuten pelto-ojia tai tekoaltaita. Vaikka haapana kuuluukin Suomen yleisimpiin sorsalintuihin, sen pesimäkanta on taantunut parissa kymmenessä vuodessa noin 30 %. Suunnittelualueen välittömässä läheisyydessä, Lylylammella, tavattiin yksi haapana-koiras. Tavi (Anas crecca) EVA Tavi on sinisorsan ohella Suomen yleisimpiä sorsalintuja. Tavi viihtyy monenlaisissa vesistöissä ja kelpuuttaa pesimäympäristökseen pienemmänkin vesialan kuten pelto-ojat. Karuilla kosteikoilla, joilta puuttuu rantakasvillisuus, se ei kuitenkaan viihdy. Riistalaskenta-aineistojen perusteella tavin kanta on hivenen taantunut parin viime vuosikymmenen aikana. Suunnittelualueella taveja tavattiin Tenhus-lammella (2 kummallakin käyntikerralla, kesäkuun laskennassa +6Ia- poikasta), Pirttilammella, sekä Mölynsuon isoissa ojissa ( ). Taveja tavattiin myös useimmilla suunnittelualueen tuntumassa olevilla kosteikoilla. Tukkasotka (Aythya fuligula) VU, EVA Tukkasotka suosii elinympäristönään reheviä kosteikkoja, mutta esiintyy kaikenlaisilla kosteikoilla kautta Suomen. Tukkasotkan kanta on pienentynyt merkittävästi viimeisen kymmenen vuoden sisällä ja vuoden 200 kannanarvion mukaan vaarantuneeksi (vuonna 2000 kanta on ollut vielä elinvoimainen). Itämeren eteläosissa talvehtivan tukkasotkan kantoihin vaikuttavat luontaisesti talven sääolot, mutta syytä näin selkeälle taantumiselle ei tiedetä. Tukkasotkia tavattiin kaksi paria suunnittelualueen välittömässä läheisyydessä sijaitsevalla Lylylammella. Sirittäjä (Phylloscopus sibilatrix) NT Sirittäjä suosii pesimäympäristönään valoisia, korkearunkoisia lehtipuuvaltaisia metsiä, mutta sirittäjä-reviirejä löydetään myös valoisista männiköistä. Sirittäjän kannat ovat taantuneet 990- luvun alusta tähän päivään mennessä noin 60 %. Tarkkoja syitä taantumiseen ei tiedetä, mutta syy saattaa sijaita ongelmissa, joita se kohtaa talvehtimisalueillaan, Afrikassa tai muuttomatkan aikana. Sirittäjiä tavattiin suunnittelualueella useita, lähestulkoon jokaisella pisteellä oli yksi tai useampi sirittäjä-reviiri. Kuva 3-8 Sirittäjä (Phylloscopus sibilatrix) hankealueen kaakkoiskulmassa, Haapalan lähimaastossa.

9 Kivitasku (Oenanthe oenanthe) VU Kivitaskua tavataan koko Suomen alueella. Se on avomaiden lintu, jolle kelpaa elinympäristöksi niin tunturien kivikkopaikat, kivikasat pelloilla, avoluodot merellä, teiden penkat, hakkuuaukeat, rakennustyömaat, joutomaat jne. Kivitaskun pesän voi Pohjois-Suomessa löytää myös avoimista ja valoisista männiköistä. Kivitaskun pesimäkanta on taantunut muutaman kymmenen vuoden sisällä tuntuvasti (kanta-arviot; 980: 300 000 paria, 200: 50 000-00 00 paria). Taantuman syyksi epäillään tehomaatalouden vaikutuksia kivitaskujen elinympäristöille. Suurten maatalouskoneiden tieltä on peltojen kivikot raivattu pois ja karjatalouden väheneminen heijastuu kivitaskun ruokailu- ja pesimäympäristöjen katoamisena kivikkoisten laidunten ja hakamaiden vähenemisen myötä. Kannanlaskuun on voinut vaikuttaa myös olot lajin talvehtimisalueilla, Afrikassa. Kivitaskureviirejä tavattiin suunnittelualueella. Reviiri oli suunnitellun tuulivoimalan 8 lähiympäristössä. Kalasääski (Pandion haliaetus) NT, D Kalasääskeä tavataan lähes kaikkialla maailmassa. Suomessakin kalasääskeä tavataan pesivänä koko maassa. Kalasääski viihtyy monenlaisissa ympäristöissä, kunhan alueella vain on sopivia kalavesiä ja pesäpaikkoja tarjolla. Suurin osa sääksistä pesii soilla, mutta myös kallioiset metsäalueet, vesistöjen rannat ja saaret kelpaavat sääkselle pesimäympäristöksi. Sääksen kanta Suomessa on kuitenkin pienehkö (parimäärä 200) ja se luokitellaan silmälläpidettäväksi. Suunnittelualueen läheisyydessä, Lylylammella, tavattiin yksi saalistava kalasääksi. Suunnittelualueella tai sen läheisyydessä ei sijaitse Rengastustoimiston (202) tietojen mukaan tiedossa olevia sääksen pesiä. Kuovi (Numenius arquata) EVA Kuoville tyypillisiä elinympäristöjä ovat pellot, rantaniityt ja avosuot. Kuovin levinneisyysalueen pohjoisraja on Sodankylän korkeudella. Kuovi on taantunut etenkin Etelä-Suomessa, mutta kannan lasku on havaittu koko Euroopassa. Taantuman on arveltu johtuvan maatalousympäristön muutoksista, metsästyksestä ja petojen aiheuttamista pesätappioista. Kuovi on toistaiseksi luokiteltu elinvoimaiseksi. Suunnittelualueella kuoveja tavattiin Pirttilammella. Leppälintu (Phoenicurus phoenicurus) EVA Leppälintu pesii koko Suomessa. Se suosii elinympäristönään valoisia aukkoisia metsiä, eritoten männiköitä. Leppälintu pesii myös mielellään pihapiireissä pönttöihin tai muihin sopiviin koloihin. Leppälinnun kannat vähenivät voimakkaasti 50 70-luvuilla talvehtimisalueiden sääolosuhteiden vuoksi. Kanta on sittemmin lähtenyt kasvamaan. Vuosien väliset vaihtelut kannassa ovat suuret, mutta pesimäkanta on kuitenkin melko vakaa. Suunnittelualueella tavattiin yksi leppälintu-reviiri Pirttiniemeen vievän tien kääntöpaikan tuntumassa. Punajalkaviklo (Tringa totanus) NT Punajalkavikloa tavataan koko Suomen rannikko- ja saaristovyöhykkeellä. Lisäksi punajalkaviklo pesii sisämaassa Pohjois-Lapissa sekä paikoin Etelä- ja Keski-Suomessa. Punajalkaviklon kannat ovat pienentyneet noin puolella 30 vuodessa, minkä vuoksi sen uhanalaisuusluokka muutettiin vuonna 200 elinvoimaisesta silmälläpidettäväksi. Punajalkaviklo pystyy hyödyntämään monenlaisia kosteikkoja ja soita elinympäristönään. Saaristossa se pesii lähes yksinomaan lokkiyhdyskunnissa. Punajalkavikloja tavattiin suunnittelualueen tuntumassa Lylylammella ja Koijärvellä. Molemmilla kosteikoilla on myös naurulokkeja. Liro (Tringa glareola) D, EVA Liro on Suomen runsaslukuisin kahlaaja, ja sen pesimäkannaksi on arvioitu 300 000 450 000 paria. Laji on kuitenkin merkittävästi taantunut muutaman viimeisen vuosikymmenen aikana. Vuoden 200 uhanalaisarvioinnissa liro luokiteltiin edelleen elinvoimaisten lajien joukkoon, vaikka laji on linjalaskentojen perusteella taantunut noin kolmanneksen viimeisen 30 vuoden aikana. Liroa tavataan soilla ja erilaisilla kosteikoilla etenkin rehevillä lintujärvillä. Suunnittelualueella tavattiin yksi varoitteleva liro-pari Pirttilammella.

0 Kuva 3-9 Liro (Tringa glareola) Pirttilammella. Rantasipi (Actitis hypoleucos) NT, EVA Rantasipiä tavataan Suomessa vesien äärellä lähes koko maassa. Se viihtyy parhaiten karujen vesien kivikkoisilla rannoilla. Viime vuosina rantasipin kannat ovat vähentyneet siinä määrin, että vuoden 200 uhanalaistarkastelussa se siirrettiin elinvoimaisten joukosta silmälläpidettäviin. Rantasipejä tavattiin suunnittelualueen läheisyydessä Iso-Lauttajärvellä sekä Koijärvellä. Valkoviklo (Tringa nebularia) EVA Valkoviklo on pohjoinen kahlaajalaji, jota tavataan Suomessa lähinnä Vaasa-Lappeenranta-linjan yläpuolella. Valkovikloja tavataan rannikolla, soilla, erilaisilla kosteikoilla, niityillä sekä soiden läheisyydessä olevissa havumetsissä. Valkovikloja tavattiin suunnittelualueella Tenhuslammella sekä alueen välittömässä läheisyydessä Lylylammella. 4. YHTEENVETO Konttisuon suunnittelualueen pesimälinnustosta valtaosan muodostavat pääasiassa havu- ja sekametsille ominaiset lajit. Lajisto on keskimääräistä vähäisempää ja yksilömäärät ovat pienempiä, mihin vaikuttanee alueella sijaitsevat lukuisat turvetuotantoalueet. Merkittävistä metsälintulajeista havaittiin alueella kivitasku, pikkulepinkäinen, sirittäjä ja leppälintu. Sirittäjä-reviirejä alueella on useita, laji tavattiin lähes kaikilla pisteillä. Kivitasku tavattiin tuulivoimala 8 läheisyydestä. Pikkulepinkäis-pari tavattiin sekä tuulivoimala 8 että 9 läheisyydessä. Leppälintu tavattiin Pirttiniemeen vievän tien kääntöpaikan tuntumassa. Tavanomaisen metsälajiston lisäksi suunnittelualueella ja sen lähiympäristössä esiintyy lisäksi sekä suo- että kosteikkoalueille ominaisia lajeja (mm. kaakkuri, punajalkaviklo, valkoviklo, rantasipi, kuovi). Pesimälinnuston kannalta arvokkaimpia kohteita ovatkin alueen eri osiin sijoittuvat kosteikkoalueet, Pirttilampi ja Tenhuslampi, sekä alueen välittömään läheisyyteen sijoittuvat Lylylampi ja Iso-Lauttajärvi, joille mm. ennen mainittujen lajien esiintyminen painottuu. Kosteikkolinnustolajistoltaan monimuotoisin on suunnittelualueen lounaisosaan rajautuva Lylylampi, jossa sijaitsi noin 00 naurulokin pesivä yhdyskunta, saalistava kalasääski, useita vesilintupareja (mm. tukkasotka, telkkä, tavi, laulujoutsen) sekä kahlaajia (punajalkaviklo, valkoviklo). Lahdessa 6.8.203 Tarja Ojala ryhmäpäällikkö Heli Lehvola FM biologi

5. LÄHTEET Järvinen, O. 978 Estimating relative densities of land birds by point counts. Annales Zoologi Fennici 5:290-293. Järvinen, O. & Väisänen, R.A. 983: Correction coefficients for line transect censuses of birds. Ornis Fennica 60:97-04 Koskimies P. & Väisänen R.A. 988: Linnustonseurannan havainnointiohjeet. Helsingin yliopiston eläinmuseo. 43 s. Rassi P., Alanen A., Kanerva T. & Mannerkoski I. (toim.) 200: Suomen lajien uhanalaisuus 2000. Ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus. Helsinki. 432 s. Väisänen R.A., Lammi E. & Koskimies P. 998: Muuttuva pesimälinnusto. Otava. Helsinki. 567 s Internet-viitteet: http://www.luomus.fi/seurannat/vesilinnut/vesilintulaskentaohjeet.pdf (4.7.203) http://www.helsinki.fi/ruralia/julkaisut/pdf/julkaisuja3.pdf (25.7.203) http://atlas3.lintuatlas.fi/ (25.7.203)

LIITE a Huomionarvoiset lintuhavainnot sekä suunnitteilla olevien tuulivoimaloiden sijoittuminen. Kartall on merkitty kosteikoilla esiintyneet huomioitavien lintujen kertymät sinisellä, ei siis lajeittain.

2 LIITE b Laskentalinjat ja -pisteet.

LIITE 2 Konttisuon suunnittelualueella havaitut pesivät lintulajit. Harmaasieppo (Muscicapa striata) Hernekerttu (Sylvia curruca) Isolepinkäinen (Lanius excubitor) Kaakkuri (Gavia stellata) Keltasirkku (Emberiza citrinella) Kirjosieppo (Ficedula hypoleuca) Kivitasku (Oenanthe oenanthe) Kulorastas (Turdus viscivorus) Kuovi (Numenius arquata) Kurki (Grus grus) Käki (Cuculus canorus) Käpytikka (Dendrocopos major) Lapasorsa (Anas clypeata) Laulujoutsen (Cygnus cygnus) Lehtopöllö (Strix aluco) Leppälintu (Phoenicurus phoenicurus) Metso (Tetrao urogallus) Metsäkirvinen (Anthus trivialis) Metsäviklo (Tringa ochropus) Mustarastas (Turdus merula) Naurulokki (Larus ridibundus) Pajulintu (Phylloscopus trochilus) Peippo (Fringilla coelebs) Pensaskerttu (Sylvia communis) Pensastasku Saxicola rubetra) Pikkulepinkäinen (Lanius collurio) Pikkulokki* (Hydrocoleus/Larus minutus) Punakylkirastas (Turdus iliacus) Punarinta (Erithacus rubecula) Rautiainen (Prunella modularis) Sinisorsa (Anas platyrhynchos) Sinitiainen (Parus caeruleus) Sirittäjä (Phylloscopus sibilatrix) Talitiainen (Parus major) Tavi (Anas crecca) Teeri (Tetrao tetrix) Telkkä (Bucephala clangula) Tuulihaukka (Falco tinnunculus) Töyhtöhyyppä (Vanellus vanellus) Valkoviklo (Tringa nebularia) Viherpeippo (Carduelis chloris) Vihervarpunen (Carduelis spinus) Viitakerttunen (Acrocephalus dumetorum) *ei todennäköisesti pesi alueella

LIITE 3 Konttisuon suunnittelualueella havaitut huomionarvoiset lintulajit. Luonnonsuojelu asetuksen uhanalaiset ja erityisesti suojeltavat lajit Alueellisesti Uhanalaiset lajit Laji Tiet.nimi EVA D Uhanalaisuusluokitus Kaakkuri Gavia Stellata DI NT Kivitasku Oenanthe oenanthe VU X Kuovi Numenius arquata EVA LC Kurki Grus grus DI LC Laulujoutsen Cygnus cygnus EVA LC Lehtopöllö Strix aluco LC RU Leppälintu Phoenicurus phoenicurus EVA LC Metso Tetrao urogallus EVA DI NT RU Naurulokki Larus ridibundus NT Pikkulepinkäinen Lanius collurio DI NT Pikkulokki Larus minutus EVA DI LC Sirittäjä Phylloscopus sibilatrix NT Tavi Anas crecca EVA LC Teeri Tetrao tetrix EVA DI NT Telkkä Bucephla clangula EVA LC Valkoviklo Tringa nebularia EVA LC

LIITE 4 Havaitut lintulajit koko seuranta-alueella. Laji Tiet.nimi EVA D Uhanalaisuusluokitus Luonnonsuojelu asetuksen uhanalaiset ja erityisesti suojeltavat lajit Haapana Anas penelope EVA LC Harmaasieppo Muscicapa striata Hernekerttu Sylvia curruca Isolepinkäinen Lanius excubitor Kaakkuri Gavia Stellata DI NT Kalasääski Pandion haliaetus DI NT Kalatiira Sterna hirundo EVA DI LC Keltasirkku Emberiza citrinella Kirjosieppo Ficedula hypoleuca Kivitasku Oenanthe oenanthe VU X Kuikka Gavia arctica DI LC Kulorastas Turdus viscivorus Kuovi Numenius arquata EVA Kurki Grus grus DI LC Käki Cuculus canorus Käpytikka Dendrocopos major Lapasorsa Anas clypeata Laulujoutsen Cygnus cygnus EVA LC Laulurastas Turdus philomenos Lehtopöllö Strix aluco Leppälintu Phoenicurus phoenicurus EVA LC Liro Tringa glareola EVA DI LC Metso Tetrao urogallus EVA DI NT Metsäkirvinen Anthus trivialis Metsäviklo Tringa ochropus Mustarastas Turdus merula Naurulokki Larus ridibundus NT Pajulintu Phylloscopus trochilus Peippo Fringilla coelebs Pensastasku Saxicola rubetra Pensaskerttu Sylvia communis Pikkulepinkäinen Lanius collurio DI NT Pikkulokki Larus minutus EVA DI LC Punajalkaviklo Tringa totanus NT Punakylkirastas Turdus iliacus Punarinta Erithacus rubecula Rantasipi Actitis hypoleucos EVA NT Rautiainen Prunella modularis Ruokokerttunen Acrocephalus schoenobaenus Räkättirastas Turdus pilaris Sinisorsa Anas platyrhynchos Sinitiainen Parus caeruleus Sirittäjä Phylloscopus sibilatrix NT Sirri Calidris Taivaanvuohi Gallinago gallinago Talitiainen Parus major Tavi Anas crecca EVA LC Teeri Tetrao tetrix EVA DI NT Telkkä Bucephla clangula EVA LC Tukkasotka Aythya fuligula EVA VU Tuulihaukka Falco tinnunculus Töyhtöhyyppä Vanellus vanellus Valkoviklo Tringa nebularia EVA LC Viherpeippo Carduelis chloris Viitakerttunen Acrocephalus dumetorum Västäräkki Motacilla alba

LIITE 5 Huomionarvoiset lintulajit koko seuranta-alueella. Luonnonsuojelu asetuksen uhanalaiset ja erityisesti suojeltavat lajit Alueellisesti Uhanalaiset lajit Laji Tiet.nimi EVA D Uhanalaisuusluokitus Haapana Anas penelope EVA LC Kaakkuri Gavia Stellata DI NT Kalasääski Pandion haliaetus DI NT Kalatiira Sterna hirundo EVA DI LC Kivitasku Oenanthe oenanthe VU X Kuikka Gavia arctica DI LC Kuovi Numenius arquata EVA LC Kurki Grus grus DI LC Laulujoutsen Cygnus cygnus EVA LC Lehtopöllö Strix aluco LC RU Leppälintu Phoenicurus phoenicurus EVA LC Liro Tringa glareola EVA DI LC RU Metso Tetrao urogallus EVA DI NT RU Naurulokki Larus ridibundus NT Pikkulepinkäinen Lanius collurio DI NT Pikkulokki Larus minutus EVA DI LC Punajalkaviklo Tringa totanus NT Rantasipi Actitis hypoleucos EVA NT Sirittäjä Phylloscopus sibilatrix NT Tavi Anas crecca EVA LC Teeri Tetrao tetrix EVA DI NT Telkkä Bucephla clangula EVA LC Tukkasotka Aythya fuligula EVA VU Valkoviklo Tringa nebularia EVA LC

LIITE 6 Linjalaskennan tulokset. Linja. Linja2. Korpi, nuorta kuusta Kuiva mäntykangas Metsäkirvinen Leppälintu Käki Sirittäjä Peippo 2 Pajulintu Pajulintu 3 Peippo 2 Sirittäjä 2 2 Tuore avohakkuu, istutettu kuusentaimia Ojitettu räme, nuori männikkö Peippo Metsäkirvinen 2 Pajulintu (yli50m) Peippo Metsäkirvinen 3 3 Räme Räme Metsäkirvinen 3 Peippo(yli50m) Mustarastas(yli50m) Käki(yli50m) Sirittäjä Varpuslintuparvi 4 4 Kuivahko mäntykangas Korpi, kuusi Peippo(yli50m) 3 Käki(yli50m) 5 5 Tuore kangas/korpi, nuorta kuusta Kasvatusmännikkö Peippo Samat kuin Metsäkirvinen ed. pisteellä 6 6 Sekametsä Ojitettu räme Peippo (toinen sama kuin ed. pist) 2 Peippo 4 Metsäkirvinen Metsäkirvinen Sirittäjä Leppälintu Pajulintu 7 7 Soistuma mänty/koivu Räme Peippo Pajulintu 2 Pajulintu Peippo Metsäkirvinen 2 Sirittäjä

2 8 8 Kuusivaltainen sekametsä Mäntytaimikko Pajulintu 2 Kaakkuri/YLILENTO 2 Peippo 2 Metsäkirvinen 2 Punarinta Peippo Mustarastas (yli 50m) 9 9 Ojitettu räme Korpi, Tukehtunutta kuusta Peippo 2 Peippo Pajulintu(yli 50m) Pajulintu 0 0 Mäntyvalt. Sekametsä Räme Pajulintu Pajulintu Mäntyvalt. kuivakangas Sekametsä Peippo 2 Peippo 2 Pajulintu Pajulintu Sirittäjä Punakylkirastas Kirjosieppo Teeri(naaras) Metso(koiraan sulkia) Metsäkirvinen

LIITE 7 Pistelaskentatulokset. Konttisuon pistelaskentatulokset, suunnitellut tuulivoimala-pisteet Toukokuu. Peippo Metsäviklo Punakylkirastas yht 2. Käki Metsäviklo Peippo Punakylkirastas Sirittäjä Talitiainen yht 3. Metsäkirvinen Peippo Pensastasku Sirittäjä Teeri Pikkulokki yht 4. Hernekerttu Käki Pajulintu Peippo Sirittäjä Talitiainen yht 5. Pajulintu Peippo Sirittäjä yht 6. Mustarastas Pajulintu Peippo Sirittäjä 3.5 Sää aurinkoinen yli 20C, klo 7:30-8:20 5 93,3267559 5,5494027 7,7605096 7 6,059427 3.5 Sää aurinkoinen yli 20C, klo 8.30-8:50 0,28902739 5,5494027 3 55,99605096 7,7605096 9,692646 37,9203827 8 36,6232484 3.5. Sää aurinkoinen yli 20C, klo 9:00-0:30,7490446 8,66535032 34,970544 9,692646 3 3,7967834 8 98,29958599 3.5. Aurinkoinen yli 20C, 5:30-6:00 9,7794586 0,28902739 2 23,5459236 3 55,99605096 2 39,38522293 37,9203827 76,9797 3.5 Aurinkoinen yli 20C, 3.40-4:05,7707968 8,66535032 9,692646 3 50,2875796 3.5. Aurinkoinen, yli 20C klo 4:50-5:30 2,8296853,7707968 8,66535032 2 39,38522293 yht 5 9,6505096

2 7. Pajulintu Peippo Sirittäjä yht 8. Harmaasieppo Hernekerttu Isolepinkäinen Käki Metsäkirvinen Mustarastas Pajulintu Peippo Pensastasku Pikkulepinkäinen yht 9. Peippo yht 0. Hernekerttu Keltasirkku Käki Käpytikka Pajulintu Sirittäjä Talitiainen yht. Kulorastas Pajulintu Peippo Sirittäjä Tuulihaukka yht 2. Käki Pajulintu Talitiainen Viherpeippo Vihervarpunen 3.5.20, Aurinkoinen yli 20C, klo 2:30-3:00,7707968 2 37,33070064 2 39,38522293 5 88,4867975 30.5. Aurinkoinen tyyni sää, yli 20C, klo. 7-7:30 2 3 90,26598726 9,7794586,7490446 0,28902739,7490446 2,8296853,7707968 8,66535032 34,970544 88,482656 0 308,3388535 30.5. Aurinkoinen tyyni sää, yli 20C klo -2 8,66535032 8,66535032 3.5.203, Sää aurinkoinen, yli 20C 6:30-7:00 9,7794586 23,0332656 0,28902739 7,665605 23,5459236 59,07783439 37,9203827 0 8,30709 3.5.203, Sää aurinkoinen, yli 20C klo 3:00-3:30 7,544044586,7707968 8,66535032 2 39,38522293 3,707866242 6 8,07328025 30.5. Sää aurinkoinen, yli 20C klo 8:00-9:00 2 0,28902739 6 70,62477707 37,9203827 22,93949045 2,382656 yht 44,55828

3 Kesäkuu. 2.6. Sää pilvinen, tyyni, n. 5-8C n. klo 3:00-4:00 Punarinta 30,607265 Talitiainen 37,9203827 Peippo 4 74,664027 Sinitiainen 88,6023376 Käki 0,28902739 yht 8 232,0809 2. 2.6. Sää pilvinen, tyyni, n. 5-8C n. klo 3:00-4:00 Käki 2 0,578025478 Lehtopöllö 04,5333758 Peippo 2 37,33070064 Punarinta 2 6,2452229 yht 7 203,6566242 3. 2.6, Sää pilvinen, tyyni n. 5-8C n. klo 4-4:45 Käki 0,28902739 Metsäkirvinen,7490446 Pajulintu,7707968 Peippo 8,66535032 Viitakerttunen 82,049682 yht 24,005605 4. 2.6. Sää pilvinen, tyyni, sateinen n. klo 8:20-9:00 Metsäkirvinen,7490446 Peippo 8,66535032 Punarinta 30,607265 Sirittäjä 2 39,38522293 yht 5 99,83273885 5..6 Sää sateinen ja puuskainen tuuli (5-8m/s) klo 4-4:30 Pajulintu 2 23,5459236 Peippo 2 37,33070064 yht 4 60,87229299 6. 2.6. Sää sateinen, tyyni n. 5-8C, klo. 4:50-7:30 Metsäkirvinen,7490446 Peippo 8,66535032 Sirittäjä 39,38522293 yht 3 69,2254777 7. 2.6. Sää pilvinen, tyyni, klo. 9:30-0:0 Peippo 4 74,664027 Sirittäjä 2 39,38522293 yht 6 4,0466242

4 8..6 Sää pilvinen, sateinen C, tuuli puuskainen 5-8m/s Hernekerttu 9,7794586 Isolepinkäinen,7490446 Kirjosieppo 6,9338535 Kivitasku 36,375605 Metso Peippo 2 37,33070064 Rautiainen 6,3894904 Talitiainen 37,9203827 yht 4 75,6498089 9. 2.6 Sää tyyni, pilvinen, klo 9:00-9:30 Pajulintu,7707968 Peippo 4 74,664027 Pikkulepinkäinen 88,482656 Sirittäjä 2 39,38522293 yht 8 24,2356369 0. 2.6 Sää tyyni, pilvinen, klo 7:30-8:00 Käki 0,28902739 Metsäkirvinen,7490446 Pajulintu 2 23,5459236 Punarinta 30,607265 Sirittäjä 9,692646 yht 6 85,3053827..6. Täyspilvinen, sateinen n.c klo 7:00-8:00 Kulorastas 7,544044586 Käki 0,28902739 Mustarastas 2,8296853 Pajulintu,7707968 Sirittäjä 9,692646 Talitiainen 37,9203827 yht 6 99,04652866 2..6. Täyspilvinen, sateinen n.c 0:00-2:00 Keltasirkku 23,0332656 Käki 0,28902739 Pajulintu 2 23,5459236 Peippo 3 55,99605096 Pensaskerttu 35,5509554 Sinisorsa Talitiainen 37,9203827 yht 0 76,33202