HENKILÖSTÖRAPORTTI Mäntsälän kunta 2014 Kunnanhallitus 13.4.2015 Yhteistyöryhmä 24.4.2015 Kunnanvaltuusto 1.6.2015 1
Sisällys 1 JOHDANTO... 3 1.1 Mäntsälän kunnan henkilöstöä koskeva visio... 4 1.2 Mäntsälän kunnan henkilöstöä koskevat kriittiset menestystekijät... 4 2 YHTEISMITALLISET TUNNUSLUVUT... 5 2.1 Henkilöstömäärä... 5 2.1.1 Henkilöstön määrä 31.12.2014 palvelukeskuksittain vuosina 2013 2014... 6 2.2 Henkilötyövuodet... 7 2.3 Työajan jakautuminen... 8 2.4 Henkilöstön määrä sopimusaloittain... 9 2.5 Henkilöstön ikä- ja sukupuolijakauma... 10 2.6 Henkilöstön osaamisen kehittäminen... 11 2.7 Henkilöstön työhyvinvointi... 12 2.7.1 Työhyvinvointia tukevia yleisiä toimenpiteitä Mäntsälässä... 12 2.7.2 Työhyvinvointikysely... 13 2.8 Terveysperusteiset poissaolot... 14 2.8.1 osa-aikasairauslomat 2012-2014... 19 2.9 Työterveyshuollon kustannukset ja toiminta... 19 2.9.1 Työterveyshuollon toiminta 2013-2014... 20 2.10 Muut poissaolot... 21 2.11 Henkilöstön vaihtuvuus... 22 2.12 Eläköityminen... 23 2.12.1 Määräaikainen kuntoutustuki 2012-2014... 25 2.13 Työvoimakustannukset ja henkilöstöinvestoinnit... 25 2.14 Palkitseminen ja palkkaus... 27 LIITTEET-ELÄKEPOISTUMAT... 28 2
1 JOHDANTO Tämä vuoden henkilöstöraportti 2014 on järjestyksessään Mäntsälän kunnan kahdeskymmenes henkilöstöraportti. Raportti antaa läpileikkauksen henkilöstön määrästä 31.12.2014, ikä- ja ammattirakenteesta ja eläköitymisestä sekä mm. henkilöstökustannuksista, työpanoksesta ja terveydellisestä toimintakyvystä. Henkilöstöraportissa olevat taulukot, tilastot ja graafiset esitykset perustuvat pääosin henkilötietojärjestelmästä saatuihin tietoihin. Työssäkäyvistä suomalaisista joka viides on kunnan tai kuntayhtymän palveluksessa. Tarjottavat palvelut ovat hyvin työvoimavaltaisia. Kunnat ovatkin kukin omalla alueellaan merkittäviä työllistäjiä. Vuoden 2014 lopussa Mäntsälän kunnan henkilöstömäärä oli 1336 henkilöä. Tämän raportin tietojen tuottamiseen ja aineiston laadintaan osallistui Henkilöstöpalvelujen henkilöstö ja erityisesti palkkasihteeri Hilkka Kokko ja työhyvinvointikoordinaattori Monica Sulopuisto. Lisäksi työterveyshuollosta on saatu arvokasta informaatiota. Tämän vuoden henkilöstöraportissa on pyritty kehittämään erityisesti työhyvinvointiin, terveysperusteisiin poissaoloihin, työterveyden palvelujen laatuun ja määrään sekä eläkepoistumaan liittyviä tietoja. Toivomme, että henkilöstöraportin sisältämät tiedot edesauttavat kunnassa tapahtuvaa kehittämistoimintaa sekä toimivat tietolähteenä silloin kun henkilöstöä koskevia perustunnuslukuja tarvitaan. Mika Lindgren, Henkilöstöjohtaja 3
1.1 Mäntsälän kunnan henkilöstöä koskeva visio Mäntsälä on houkutteleva ja kilpailukykyinen työnantaja, jonka palveluksessa on ammattitaitoinen, osaava sekä työhönsä motivoitunut, sitoutunut ja tyytyväinen henkilöstö. 1.2 Mäntsälän kunnan henkilöstöä koskevat kriittiset menestystekijät Mäntsälän kunnan henkilöstöpolitiikka on tuloksellista ja kannustavaa. Kriittisen menestystekijän toteutumista arvioidaan seuraavilla kunnanvaltuuston henkilöstöstrategiaan sisältyneillä arviointikriteereillä: - Onnistunut johtaminen ja esimiestyö - Kannustavat palvelussuhteen ehdot - Työssä kehittymisen tukeminen - Hyvä ja avoin työilmapiiri Jotta saavutetaan henkilöstöä koskeva visio, on lisäksi vielä menestyttävä seuraavissa henkilöstöpolitiikan kriittisissä menestystekijöissä. 1. Palvelutuotanto ja sen arviointi 2. Henkilöstövoimavarojen käytön suunnittelu ja rekrytointi 3. Johtaminen, esimiestyö ja alaistaito 4. Kannustava palkka, palkitseminen ja muut palvelussuhdeasiat 5. Osaaminen ja ammattitaito 6. Työhyvinvointi 7. Työolot 8. Yhteistoiminta ja osallistuvuus 9. Henkilöstöpolitiikan arviointi ja kehittäminen. Henkilöstön työhyvinvointi ja osaaminen - Työntekijöiden työhyvinvoinnin / -kyvyn parantuminen - Osaaminen oikeassa paikassa - Tulospalkkausjärjestelmän mittareiden laatiminen - Motivoiva ja kannustava palkkaus - Aloitepalkkauksen käyttöönotto 4
2 YHTEISMITALLISET TUNNUSLUVUT Tässä luvussa esitetään henkilöstövoimavaroja kuvaavat määrälliset tunnusluvut. 2.1 Henkilöstömäärä Henkilöstömäärä kattaa kuntaan palvelussuhteessa olevan henkilöstön. Henkilöstön kokonaismäärässä ja rakenteessa tapahtuvien muutosten seurantaa voidaan hyödyntää henkilöstöresurssien kohdentamisessa ja henkilöstösuunnittelussa. Alla olevasta taulukosta huomataan, että vakinaisten määrä on Mäntsälässä hieman vähentynyt edellisestä vuodesta, ja määräaikaisten määrä on kasvanut, yli 7 prosenttiyksikköä. Kokonaismäärässä on tapahtunut 0,3 prosenttiyksikön kasvua edelliseen vuoteen, kokonaishenkilökunnan määrän ollessa 1336 henkilöä. Taulukko 1. Henkilöstömäärä Palvelussuhde 31.12.2014 Vakinaiset Määräaikaiset - joista työllistettyjä Yhteensä Miehet Naiset Yhteensä Muutos% ed. vuodesta 111 923 1034-1,53 % 40 262 302 +7,09 % 6 9 15 +26,67 % 151 1185 1336 +0,30 % [Taulukosta huomioitavaa: Perhe- ja omaishoitajat, sopimuspalokunnat ja poliittiset luottamushenkilöt jäävät raportoinnin ulkopuolelle, koska eivät ole palvelussuhteessa kuntaan. Henkilöä ei ilmoiteta määräaikaiseksi, jos hänellä on määräaikaisen tehtävän ohella vakinainen virka- tai työsuhde samassa kuntaorganisaatiossa.] 5
2013 2014 2013 2014 2013 2014 2013 2014 2013 2014 2013 2014 2.1.1 Henkilöstön määrä 31.12.2014 palvelukeskuksittain vuosina 2013 2014 Taulukko 2. Henkilöstömäärät palvelukeskuksittain Toimiala Vakinaiset Määräaikaiset/ sijaiset Työllistetyt Kaikki yhteensä Yhteensä ilman työllistettyjä Määräaikaisten osuus koko henkilöstöstä Hallintopalvelut 43 40 2 7 2 1 47 48 45 47 8,5 % 16,7 % Perusturvapalvelut 623 619 145 139 6 8 774 766 768 758 19,5 % 19,2 % Sivistyspalvelut 270 275 118 115 0 2 388 392 388 390 30,4 % 29,8 % Tekniset palvelut 101 99 6 12 3 5 110 116 107 111 8,2 % 14,6 % Yhteensä 1037 1033 271 273 11 16 1319 1322 1308 1306 21,4 % 21,9 % Mäntsälän Vesi 12 13 0 1 0 0 12 14 12 14 7,1% Kaikki yhteensä 1049 1046 271 274 11 16 1331 1336 1320 1320 21,2 % 21,7 % Kansalaisopiston tuntipalkkaiset opettajat ym. kuuluvat sivistyspalveluihin. Vuoden 2014 kokonaishenkilömäärä kasvoi 5 hengellä vuoden 2013 tasosta. Suuria muutoksia edelliseen vuoteen verrattuna ei henkilöstömäärissä ollut. Taulukko 3. Henkilöstön koko- ja osa-aikaisuus 31.12.2014 Miehet Kokoaikaiset Naiset Lukumäärä 142 1015 % 89,3 % 86,2 % Osa-aikaiset Lukumäärä 17 162 % 10,7 % 13,8 % Kaikki yht. 159 1177 Koko- ja osa-aikaisten suhde pysyi kertomusvuonna aika lailla ennallaan edellisen vuoden tilanteen kanssa. Vuoden 2014 lopulla kokoaikaista henkilöstöä oli 86,6 prosenttia kun edellisenä vuonna luku oli 84,7 prosenttia. 6
2.2 Henkilötyövuodet Palvelussuhteiden lukumäärästä ei suoraan pysty näkemään millaisella henkilöstöpanoksella kunnan palvelut on vuoden aikana tuotettu. Todellisen työpanoksen selvittämiseksi on tähän raporttiin tehty laskelma henkilötyövuosista. Henkilötyövuodella tarkoitetaan täyttä työaikaa tekevän (tehdyt todelliset tunnit) henkilön koko vuoden työskentelyä. Tehtyä vuosityöaikaa vähentävät vuosilomat, arkipyhät, palkalliset ja palkattomat poissaolot. Siihen on kuitenkin lisätty rahana korvatut lisä- ja ylityötunnit työpäiviksi muuttaen. Mikäli henkilöstömäärä vaihtelee voimakkaasti vuoden aikana, kuvaa henkilötyövuosi paremmin vuoden aikana palvelussuhteessa olleen henkilöstön määrää. Henkilötyövuosien määrä siis kuvaa koko vuoden aikaista työvahvuutta. Opetushenkilöstön osalta taulukko on virheellinen; järjestelmä ei pysty huomioimaan opettajien poikkeuksellista työaikaa. Henkilöstötyöpanos 2014 Kansalaisopiston tuntipalkk. opetajat. Mäntsälän Vesi 5,80 45 13,00 14 Tekniset palvelut - Opetushenkilöstö Sivistyspalvelut * 103,40 116 133,30 77,20 101 246 Perusturvapalvelut 648,50 766 Hallintopalvelut 41,60 HTV Henkilöstömäärä 48 2014 0 100 200 300 400 31.12.2014 500 600 700 800 900 7
2.3 Työajan jakautuminen Taulukko 5. Tehdyt työtunnit vuosina 2013 2014 Tehdyt työtunnit ja henkilötyövuodet toimialoittain vuosina 2013 2014 Toimiala Tehdyt työtunnit 2013 31.12.2013 HTV 2013 Tehdyt työtunnit 2014 31.12.2014 HTV 2014 Henkilöstömäärä Keskimääräinen vuosityöaika (tuntia) Henkilöstömäärä Keskimääräinen vuosityöaika (tuntia) Hallintopalvelut 67 129 47 41,7 1 428,28 67 033 48 41,6 1 396,52 Perusturvapalvelut 1 062 919 774 660,2 1373,28 1 044 066 766 648,5 1 363,01 Sivistyspalvelut * 128 483 97 79,8 1324,57 124 276 101 77,2 1230,46 Opetus- henkilöstö 209 802 247 130,3 849,40 214 653 246 133,3 872,57 Tekniset palvelut 162 529 110 100,9 1 477,54 166 395 116 103,4 1 434,44 Kunta yhteensä 1 630 862 1275 1012,9 1 279,11 1 616 423 1277 1004,0 1265,80 Mäntsälän Vesi 19 190 12 11,9 1 599,17 20 947 14 13,0 1 496,21 Kunta ja Vesi yhteensä Kansalaisopiston tuntipalkk. opettajat 1 650 052 1287 1024,9 1 282,09 1 637 370 1291 1017,0 1 268,30 10 333 44 6,4 234,84 9 268 45 5,8 205,96 Kaikki yhteensä 1 660 385 1331 1031,3 1247,47 1 646 638 1336 1022,8 1232,51 Opetushenkilöstön palkkaus perustuu opetusvelvollisuuteen ja lukuvuosien välillä on ns. kesäkeskeytys. Suuria muutoksia edelliseen vuoteen ei toimialakohtaisesti työtuntien ja henkilötyövuosien osalta ole. Henkilötyövuodet vähenivät koko kunnan osalta 8,5 vuotta edellisen vuoden tasosta. 8
2.4 Henkilöstön määrä sopimusaloittain Taulukko 6. Henkilöstön määrä sopimusaloittain 2012 2014 Henkilöstö sopimusaloittain vuosina 2012 2014 31.12.2012 % 31.12.2013 % 31.12.2014 % lkm lkm lkm Yleinen (KVTES) 944 70,2 957 71,9 957 71,7 Opettajat (OVTES) 309 23,0 291 21,9 292 21,9 Lääkärit (LS) 20 1,5 22 1,6 23 1,7 Tekniset (TS) 51 3,8 41 3,1 46 3,4 Tuntipalkkaiset (TTES) 21 1,5 20 1,5 18 1,3 Yhteensä 1345 100 1331 100 1336 100 Mäntsälän kunnan henkilöstö jakaantuu kunta-alan virka- ja työehtosopimusten mukaisesti eri sopimusaloihin. Selvästi eniten kunnan henkilöstöstä kuuluu kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES) piiriin; sen piiriin kuuluu 71,7 % eli 957 henkilöä. Opettajien (OVTES) osuus henkilöstöstä on 21,9 % (292), lääkärien (LS) 1,7 % (23), teknisen (TS) henkilöstön 3,4 % (46) ja tuntipalkkaisen henkilöstön (TTES) 1,3 % (18). 9
2.5 Henkilöstön ikä- ja sukupuolijakauma Taulukko 7 Ikäryhmät ja sukupuolijakaumat 2014 alle 20v 20-24v 25-29v 30-34v 35-39v 40-44v 45-49v 50-54v 55-59v 60-64v 65-69v 6 1 6 11 17 11 20 25 28 28 11 5 1 38 73 107 117 152 154 163 177 184 Naiset Miehet 0 50 100 150 200 Henkilöstön ikärakenteen mukaan suurimmat ikäryhmät ovat 55 59 -vuotiaat ja 50 54 -vuotiaat; sekä miehissä että naisissa näissä ryhmissä on eniten työntekijöitä. Merkittäviä muutoksia ikärakenteessa ei ole edelliseen vuoteen verrattuna tapahtunut. Taulukko 8 Miesten ja naisten keski-ikä vuosina 2010-2014 47 46,5 46 45,5 Miehet Naiset 45 44,5 44 2010 2011 2012 2013 2014 Kertomusvuonna naisten keski-iässä ei tapahtunut juurikaan muutoksia vuoden 2013 tasoon. Miesten keski-ikä nousi reilulla puolella vuodella vuoden 2013 tasosta. 10
2.6 Henkilöstön osaamisen kehittäminen Henkilöstökoulutuksen osalta tekivät esimiehet omien työntekijöidensä osalta päätökset koulutukseen osallistumisesta talousarvioon varattujen määrärahojen puitteissa. Koulutustarpeen arviointia tehtiin kehityskeskustelun yhteydessä. Seuraavalla taulukossa on kuvattu koulutukseen osallistuminen toimialoittain Taulukko 9 Koulutuspäivät / työntekijä vuosina 2012 2014 Toimialojen koulutuspäivät vuosina 2012 2014 Koulutuspäivät yhteensä Koulutuspäivät /hlö Toimiala 2012 2013 2014 2012 2013 2014 Hallintopalvelut 79 113 200 1,97 2,4 4,2 Perusturvapalvelut 1161 1262 1345 1,49 1,63 1,76 Sivistyspalvelut * 969 1040 1109 2,42 2,68 2,83 Tekniset palvelut 52 93 188 0,46 0,85 1,62 Mäntsälän Vesi 39 45 38 3,0 3,75 2,71 Yhteensä 2310 2553 2880 1,72 1,92 2,16 Sisältää työn edellyttämän koulutuksen, täydennyskoulutuksen ja luottamusmieskoulutuksen *Opetushenkilöstön lakisääteiset VESO - koulutuspäivät sisältyvät koulutuspäiviin Koulutuspäivien määrässä on eroja toimialojen välillä jonkin verran. Eniten kirjattuja koulutuspäiviä on hallinnossa (4,2) ja vähiten teknisellä toimialalla (1,62). Kaikkien toimialojen koulutuspäivämäärät nousivat edellisen vuoden tasosta ja ovat nousseet vuoden 2012 tasosta melkein neljänneksellä. Koulutuspäivien kirjaamisen merkitystä henkilöstöjärjestelmään on korostettu esimiehille. 11
2.7 Henkilöstön työhyvinvointi Strateginen työhyvinvointitoiminta perustuu pitkän tähtäimen tavoitteelliseen suunnitteluun ja yhteistyöhön yli toimialarajojen. Työhyvinvointi koostuu monista eri osa-alueista: Selkeä perustehtävä, osaamisen ja työn vaativuuden tasapaino, kunnossa oleva työn kuormitus (ei yli eikä ali), oikeudenmukainen kohtelu, mahdollisuus kehittyä työssään ja tunne siitä, että mahdollisia epäkohtia pyritään poistamaan vaikuttavat kaikki työhyvinvoinnin muodostumiseen Rekrytointiin liittyvä osaamisen varmistaminen, joustava sisäinen liikkuvuus ja ennakoiva henkilöstösuunnittelu ovat myös oleellisia osa-alueita. Hyvä perehdytys edistää työn oppimista, tuloksellisuutta ja sitoutumista. Osaamisen kehittämisessä haasteena on erityisesti tulevaisuuden osaamistarpeiden määrittäminen ja monipuolisen osaamisen tekeminen näkyväksi. Kunnossa olevat työn rakenteet ja johtaminen sekä selkeät työn tavoitteet tukevat perustehtävän tekemistä. Perustehtävää tulee kirkastaa aika-ajoin, jotta sen merkitys muistetaan työn keskiössä. Perustehtävän tekemistä helpottavat palvelevat sähköiset järjestelmät sekä suunnitelmallinen ja avoin viestintä ja tiedottaminen. Työhyvinvoinnin yksi keskeisimmistä tavoitteista on henkilöstön työssä jaksaminen ja jatkaminen. Siihen pyritään ennaltaehkäisevien toimintojen tehostamisella ja varhaisella puuttumisella kun työstä selviämisessä on havaittavissa ongelmia. Selkeät tiedossa olevat toimintamallit ja ohjeet tukevat työtä ja yhtenäistävät toimintaa operatiivisella tasolla. Jatkuva arviointi ja seurantamittareiden informaation hyödyntäminen tukevat toiminnan suunnittelua ja johtamista. Työhyvinvointi myös lisääntyy, kun toiminnassa ja sen johtamisessa huomioidaan työkyvyn tukeminen. 2.7.1 Työhyvinvointia tukevia yleisiä toimenpiteitä Mäntsälässä Liikuntaseteleitä oli tarjolla henkilöstölle ja niihin työnantaja käytti kertomusvuonna 20 000 euroa (puolet setelien kokonaisarvosta). Kansalaisopiston kanssa yhteistyössä järjestettiin henkilöstölle kerran viikossa tyhy-jumppaa. Jumppiin osallistui 23 henkilöä/kerta ja se on ollut henkilöstölle maksutonta. Tyhy-iltapäivät (2 kpl) olivat lokakuussa. Niihin osallistui noin neljäsosa henkilöstöstä, joka on saman verran kuin aikaisempina vuosina. Ohjelmassa oli Kirsti ja Katri Mannisen esitys suhteeni liikuntaan sekä mahdollisuus kokeilla erilaisia liikunnallisia lajeja. Mäntsälän Kunta julistettiin savuttomaksi 1.9.2014 alkaen. Savuton kunta ohjetta täydentämään laadittiin Savuton työaika-ohje. Esimiesten aamukoulut alkoivat syksyllä. Ne ovat pääsääntöisesti kuukauden ensimmäinen perjantai-aamu klo 8.00-9.00. Aamukoulujen tarkoituksena on informoida ja kerrata kunnan toimintoja ja toimintatapoja, kehittää esimiesten osaamista vaihtuvista teemoista sekä ohjata heitä hyödyntämään olemassa olevia tietolähteitä esimiestyössään. Aamukoulujen yhteydessä tiedotettiin myös muista ajankohtaisista asioista. Aamukoulujen aiheina olivat syksyllä mm. hallintosääntö, varhainen tuki, varhemaksut ja sairauspoissaolojen hallinta, viestintätaidot ja henkilöstösäästöt. 12
Työhyvinvointikoordinaattori aloitti Henkilöstöpalveluissa pilottihankkeen 1.5.2014. Tehtävä painottuu erityisesti työkyvyn tukemiseen ja työssä jatkamisen edistämiseen sekä sairauspoissaolojen hallinnan ja raportoinnin kehittämiseen. Työhön sisältyy myös kokonaisvaltaisen työhyvinvointitoiminnan ja kunnan henkilöstön työterveyshuoltotoiminnan suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin osallistuminen. 2.7.2 Työhyvinvointikysely Työhyvinvointikysely toteutettiin 3-17.12.2014. Kyselyn vastasi 613 henkilöä ja vastausprosentti oli 46 %. Vuonna 2011 vastaajia oli 646 ja vastausprosentti 50%. Tärkeää on, että kyselyn tulokset analysoidaan ja käsitellään ja tieto hyödynnetään työyksiköiden toiminnan kehittämiseksi. Työhyvinvointikysely on tarkoitus tehdä seuraavan kerran vuonna 2016. Työhyvinvointikyselyn tuloksista Yleisarvosana Mäntsälän kunnasta työpaikkana oli 7,64, Vuonna 2011 yleisarvosana oli 7,4. Muutos parempaan oli merkittävä. Yleisarvosana oli samaa tasoa kuin vertailukunnissa. 13
Kaikkien väittämien keskiarvo edelliseen kyselyyn verrattuna parani hiukan ollen nyt 3,74. Eniten arvosanat paranivat kohdissa muutos ja tulevaisuus sekä kehityskeskustelut. Kehitettävää on erityisesti ilmapiirin avoimuuden edistämisessä. Keinoinan siihen tarvitaan lisää yhteistyötä ja tehokasta viestintää sekä toiminnan läpinäkyvyyttä ja yhdenmukaisuutta. 2.8 Terveysperusteiset poissaolot Sairauspoissaolojen osalta vuonna 2011 sairauspoissaoloja oli keskimäärin 14,18 kalenteripäivää/työntekijä, vuonna 2012 keskimäärin 15,05 kalenteripäivää/työntekijä, vuonna 2013 13,71 päivää ja nyt kertomusvuonna 2014 sairauspoissaoloja oli 13,99 kalenteripäivää/työntekijä. Ilman työtapaturmista aiheutuvia sairauspoissaolopäiviä päästään lukemaan 13,33. Toimialoittain tarkasteluna perusturvassa sairauspoissaoloja oli vuonna 2014 15,98 päivää /hlö, teknisellä toimialalla 21,83 päivää /hlö, sivistyksen toimialalla 8,27 päivää /hlö ja hallintopalveluissa 5,00 päivää /hlö. Mäntsälän Vesi on niin pieni yksikkö, että yhdenkin henkilön pitkä sairausloma vaikuttaa keskiarvoon merkittävästi. Veden osalta sairauspoissaolot nousivat reilusti edellisen vuoden tasosta. 14
Taulukko 10. Sairaus- ja tapaturmapoissaolot; poissaolopäivät keskimäärin vuosina 2010 2014 Sairauspoissaolopäivien määrä keskimäärin / henkilö toimialoittain vuosina 2010 2014 Toimiala 2010 2011 2012 2013 2014 Hallintopalvelut 10,03 8,56 9,02 5,89 5,00 Perusturvapalvelut 15,27 16,06 17,82 14,72 15,98 Sivistyspalvelut 8,06 10,34 9,05 9,27 8,27 Tekniset palvelut 16,01 13,79 18,34 23,64 21,83 Mäntsälän Vesi 9,79 28,69 23 16,46 31,36 Yhteensä 13,05 14,18 15,05 13,71 13,99 Ilman työtapaturmia 2014 4,73 15,34 7,84 20,14 30,21 13,33 Taulukko 11. Sairaus- ja tapaturmiin liittyvät poissaolot keskimäärin / henkilö vuosina 2010 2014 15,5 Sairauspoissaolot keskimäärin/hlö vv 2010-14 15 14,5 14 13,5 pv/hlö 13 12,5 12 2010 2011 2012 2013 2014 15
Taulukko 12 A. Sairauspoissaolojen kestot kalenteripäivinä vuonna 2014 Sairauspoissaolojen kestot vuonna 2014, kappalemäärät kussakin luokassa Toimiala Kesto 1-3 pv Kesto 4-10 pv Kesto 11-60 pv Kesto 61-90 pv Kesto 91-180 pv Kesto 181-365 pv Hallintopalvelut 51 13 3 0 0 0 Perusturvapalvelut 1545 561 211 9 4 0 Sivistyspalvelut 629 121 44 4 1 0 Tekniset palvelut 128 97 58 2 2 0 Mäntsälän Vesi 15 5 8 0 2 0 Yhteensä 2368 797 324 15 9 0 Sairauslomat myönnetään korkeintaan 2 kk:n jaksoissa ja pitkätkin sairaslomat tilastoituvat jakson pituuden mukaan. Tästä syystä ei 181-365 pävien ryhmään tule yleensä yhtään sairauslomaa, vaikka henkilö olisikin yhtäjaksoisesti näin pitkään sairauslomalla. Sairauspoissaolojen kestoja tarkastellessa huomio kiinnittyy siihen, että kertomusvuonna väheni erityisesti 1-3 päivän ja myös 11-60 päivän kestoiset sairauspoissaolot. Muista luokissa ei tapahtunut suuria muutoksia. Taulukossa, jossa on tarkasteltu poissaolojen syitä toimialoittain, aineiston muodostaa ne poissaolot, joista on lääkärintodistus. 16
Taulukko 12 B. Sairauspoissaolojen kestot vuonna 2014, henkilömäärät kussakin luokassa Sairauspoissaolojen kestot vuonna 2014, henkilömäärät kussakin luokassa Toimiala Kesto 1-3 pv Kesto 4-10 pv Kesto 11-60 pv Kesto 61-90 pv Kesto 91-180 pv Kesto 181-365 pv Hallintopalvelut 12 11 5 0 0 0 Perusturvapalvelut 173 213 224 20 12 6 Sivistyspalvelut 91 97 57 8 4 0 Tekniset palvelut 13 21 26 7 5 1 Mäntsälän Vesi 1 2 5 0 0 1 Yhteensä 293 344 317 35 21 8 Taulukko 12 C. Sairauspoissaolopäivät syiden perusteella vuosina 2012-2014 2012 2013 2014 Tuki-ja liikuntaelin sairaudet 6299 7112 5765 Infektiot 2962 2581 2381 Psyykkiset syyt 2039 1916 2544 Muut * 10230 7484 446 Vammat,myrkytykset,ulk.syyt 0 0 1845 Vammat,myrkytykset,ulk.syyt Muut * Psyykkiset syyt Infektiot 2014 2013 2012 Tuki-ja liikuntaelin sairaudet 0 4000 8000 12000 Yleisimmät poissaolojen syyt ovat edelleen tuki-ja liikuntaelinsairaudet. Ne ovat kuitenkin vähentyneet vuoteen 2013 verrattuna noin neljänneksellä. Psyykkisten syiden vuoksi sairauspoissaolot ovat lisääntyneet edelliseen vuoteen verrattuna noin kolmasosan. Vammat,myrkytykset ja ulkoiset syyt liittyvät esimerkiksi murtumiin, joiden kuntoutumisessa sairaspäiviä kertyy helposti. Nämä syyt sisältyivät 2012-2013 muut syyt luokkaan. 17
Taulukko12 D. Sairauspoissolojen syyt toimialoittain 2012 2014 Infektiot (kalenteri päivää) Perusturva Mäntsälä Perusturva Pornainen Sivistyspalvelut Tekniset palvelut Hallintopalvelut Mäntsälän Vesi 2012 2013 2014 Tuki ja liikunta elin sairaude t Psyyk kiset syyt Mu ut syyt Tuki ja liikunt a elin sairaud et Infe k- tiot Psyykki set syyt Mu ut syyt Tuki liikunta elin sairaud et Infek -tiot Psyykkis et syyt 3816 1547 1297 3950 3565 1533 990 4418 2885 1437 177 356 562 1023 414 578 847 254 90 1181 1143 297 157 19 221 663 608 650 1148 1082 449 809 769 467 490 495 57 523 747 335 45 539 1487 274 14 1097 1111 128 40 12 521 50 58 47 65 131 71 13 19 56 43 61 10 87 17 8 29 29 3 24 103 4 54 2 8 Muu t syyt Ulkoi set syyt Sivistyspalveluissa sairauspoissaolot tukiliikuntaelinsairauksien vuoksi ovat vähentyneet yli puolella vuoteen 2013 verrattuna. Psyykkiset syyt ovat vähentyneet yli 40 %:a. Perusturvapalveluissa tukiliikuntaelinsairaudet ovat vähentyneet jo kolmatta vuotta. Perusturvan hoito-ja hoivapalvelussa on erityisesti panostettu työergonomian parantamiseen. Perusturvaspalveluissa Pornaisissa sairauspoissaolot tukiliikuntaelinsairauksien vuoksi lisääntyivät neljänneksellä vuoteen 2013 verrattuna. Psyykkiset sairauspoissaolosyyt koko perusturvassa lisääntyivät vuoteen 2013 verrattuna yli 40 prosenttia. Teknisissä palveluissa sairauspoissaolot tukiliikuntaelinsairauksien vuoksi vähenivät noin neljänneksellä. Myös hallintopalveluissa sairauspoissaolot vähenivät. Mäntsälän Vedessä sairauspoissaolot lisääntyivät sekä tukiliikuntaelinsairauksien että psyykkisten syiden vuoksi. 18
2.8.1 Osa-aikasairauslomat 2012-2014 osasp henkilöä 2012 203 5 2013 633 12 2014 1226 19 Kelan osasairauspäivärahan tarkoitus on helpottaa työhön palaamista,kun täysipäiväisesti työskennellyt palaa sairauspoissaolon jälkeen osa-aikaisesti työpaikalle. Osa-aikaisen työhönpaluun arvioidaan vähentävän sairauslomia ja ehkäisevän pysyvän työkyvyttömyyden syntyä. Siitä hyötyvät työntekijä, työyhteisö ja työnantaja. Vuonna 2014 osasairauspäivärahan käyttö kunnassa lisääntyi huomattavasti, koska työhyvinvointikoordinaattorin tekemä työ esimiesten ja työterveyshuollon kanssa yhteistyönä näkyy luvuissa. 2.9 Työterveyshuollon kustannukset ja toiminta TYÖTERVEYSHUOLLON KUSTANNUKSET KORVAUSLUOKITTAIN 2013 JA 2014 KL I KL II KLIII Yht. 2013 139312,1 298443,1 0 437755,2 2014 174527,4 325703,9 612,8 500844,1 Työterveyshuollon kustannukset nousivat sekä käyntiluokka I että II osalta vuoden 2014 aikana. Kokonaiskustannusten nousu oli noin 63 000,00. Siitä sairaanhoidon kustannusten nousu oli noin 27 000,00 ja ennaltahkäisevän toiminnan osuus noin 35 000,00. Työterveyshuollon toimintaa on tavoitteena saada entistä enemmän ennaltaehkäiseväksi. Hoitajien työstä jo noin 80 % on ennaltaehkäisevää. Lääkäreiden työ painottuu sairaanhoitoon. 19
Työterveyshuollon kustannukset työntekijää kohden nousivat noin 14%.Käyntiluokka I mukaisesti kustannukset nousivat työntekijää kohden noin 25%. Sairaanhoidon (KL II) kustannukset työntekijää kohden nousivat nousivat noin 9%. Kelan viimeisimmän tilaston vuodelta 2013 mukaan keskimääräiset työterveyshuollon kokonaiskustannukset työntekijää kohden olivat 396 ja korvaukset 173. 2.9.1 Työterveyshuollon toiminta 2013-2014 Työhöntulo- ja ikätarkastukset ja työpaikkakäynnit 2012-2014. 2012 2013 2014 Työhöntulotarkastuksia 184 169 56 Ikätarkastuksia 93 82 202 Työpaikkakäyntejä 16 13 13 Työfysioterapeutin 61 80 118 ergonomiakäyntejä Työterveysneuvotteluita 44 47 Terveydenhoitajien työpaikkakäynteihin käyttämä aika lisääntyi 25 h (=104h),mutta työpaikkakäyntien määrä pysyi samana. Työfysioterapeutin ergonomiakäynnit lisääntyivät ja niihin käytettiin aikaa 72,5 h enemmän kuin vuonna 2013. Erilaisia terveystarkastuksia tehtiin vuonna 2014 651, joka on 53 enemmän kuin vuonna 2013. Vuoden 2014 henkilöstösäästöohjelman mukaisesti luovuttiin niistä työhöntulotarkastastuksista, joissa työn altisteet eivät edellytä terveystarkastuksen tekemistä työsuhteen alussa. Työhöntulotarkastuksia vuonna 2014 tehtiin 113 vähemmän edellisenä vuotena. Ikätarkastukset ovat vapaaehtoisia ja myös niiden osalta karsitiin ikäryhmiä,joille tarkastuksia tarjotaan. Ikätarkastusten määrä ei kuitenkaan vähentynyt vaan ne lisääntyivät 120:lla. Osaltaan tätä selittää se,että vuonna 2013 ikätarkastuksia jäi työterveyshuollon resurssivajeen vuoksi tekemättä. Näitä ikätarkastuksia tehtiin vielä vuonna 2014. 20
Sairaanhoitokäynnit ja tutkimukset 2013 2014 Sairaanhoitokäynnit lääkärillä 2522 2649 Erikoislääkärikonsultaatiot 26 51 Sairaanhoitokäynnit terv.hoit. 567 590 Laboratoriotutkimukset 7128 6415 Kuvantaminen 426 472 Työterveyshuollon sairaanhoitokäynnit ja tutkimukset 2013-2014 Kuvantaminen Laboratoriotutkimukset Sairaanhoitokäynnit 2014 2013 0 2000 4000 6000 8000 Sairaanhoitokäynnit lääkärillä lisääntyivät hieman. Vastaavasti laboratoriotutkimukset vähenivät. Kuvantamistutkimusten määrässä oli pientä nousua. Vuoden 2014 henkilöstösäästösuunnitelman mukaisesti työterveyshuoltolain mukaisia erikoislääkärikonsultaatioita oli tavoitteena käyttää herkästi, jotta hoitoprosesseja ja työhönpaluuta voitaisiin nopeuttaa. Käynnit lisääntyivät,mutta tilastollisesti ei voida osoittaa saavutettiinko niitä tavoitteita,mitä toiminnolla haettiin. Diagnosointiin ja jatkohoidon suunnitteluun työterveyshuollon lääkärit kokivat saaneet siitä selkeää tukea. 2.10 Muut poissaolot Taulukko 15. Kaikki poissaolot syyn mukaan vuonna 2014 Poissaolot vuonna 2014 kalenteripäivää/hlö Vuosilomat 31,7 Muut virka- ja työvapaat 19,4 Koulutus - ja opintovapaat Perhevapaat 4,3 17,1 pv/hlö Sairauspoissaolot 13,99 0 5 10 15 20 25 30 35 21
Muissa poissaoloissa suurin ryhmä on vuosilomat. Keskimäärin kunnan työntekijät olivat vuoden 2014 aikana vuosilomalla 31,7 päivää. Vuosilomapäivien lisääntyminen edellisvuoteen verrattuna johtunee siitä, että henkilöstön kanssa on tehty vähemmän sopimuksia vuosiloman säästöön jättämisestä ja edellisten vuosien säästöön jätettyjä lomia on pidetty pois. Muiden virka- ja työvapaiden määrä lisääntyi vuoden 2013 18,97 päivästä 19,4 päivään. Muissa virkavapauksissa ovat mm kuntoutukset, vuorotteluvapaat, palkattomat yksityisasiat jne. Palkattomien vapaiden pitämistä suositeltiin säästösyistä. Perhevapaat aiheuttavat naisvaltaisella kunta-alalla paljon poissaoloja. Perhevapaiden vuoksi poissaoloja oli 17,1 päivää/työntekijä. Perhevapaissa ovat myös lapsen sairauden vuoksi myönnetyt tilapäiset hoitovapaat. Koulutus- ja opintovapaiden vuoksi poissaoloja oli 4,3 päivää vuodessa henkilöä kohden. Kaikki poissaolot yhteen laskettuna oli jokainen kunnan työntekijä keskimäärin poissa töistä yhteensä 86,36 kalenteripäivää. 2.11 Henkilöstön vaihtuvuus Taulukko 16. Vakinaisen henkilöstön vaihtuvuus vuosina 2011 2014 Vakinaiset virat ja toimet 2011-2014 2011 2012 2013 2014 Aloittaneet 88 132 141 75 Lopettaneet 69 61 107 83 Lähtövaihtuvuus 7,11% 5,92% 9,70% 7,94% Tulovaihtuvuus 9,06% 12,82% 12,78 % 7,18 % Lähtövaihtuvuusprosentti kuvaa lopettaneiden (eläköityneet, työpaikkaa vaihtaneet) määrän ja henkilöstömäärän välistä suhdetta. Vuonna 2014 lähtövaihtuvuusprosentti oli 7,94 %. Muutos edelliseen vuoteen on - 1,76 %. Taulukko 17. Vaihtuvuus toimialoittain vakinaiset virat ja toimet 2014 Vaihtuvuus toimialoittain vakinaiset virat ja toimet 2014 Toimiala Hallintopalvelut Perusturvapalvelut Sivistyspalvelut Tekniset palvelut Mäntsälän Vesi Yhteensä Aloittaneet 2 46 20 5 2 75 Lopettaneet 2 59 14 7 1 83 Lähtövaihtuvuus 5 % 7,43 % 7,27 % 5,05 % 15,38 % 7,94 % Tulovaihtuvuus 5 % 9,53 % 5,09 % 7,78 % 7,69 % 7,18 % 22
2.12 Eläköityminen Seuraamalla toteutunutta eläkepoistumaa ja -ennusteita ja yhdistämällä tiedot organisaation palvelustrategiaan kyetään ennakoimaan tulevaa työvoima- ja osaamistarvetta, työurien pituutta sekä henkilöstöjohtamisen haasteita. Eläkepoistumaennusteen avulla voidaan ennakoida tulevaa työvoimatarvetta. Eläköityminen raportoidaan vanhuuseläkkeen ja osa-aikaeläkkeen aloittaneiden lukumäärinä ja näiden keski-ikänä. Näiden kehitystä seurataan pitkällä aikavälillä. Alla olevasta taulukosta huomataan, että eläkkeelle siirtyneiden keski-ikä on noussut viimeisen kolmen vuoden aikana 6,2 vuodella. Viimeisen seitsemän vuoden tarkastelujaksolla vuoden 2014 keski-ikä 62,8 on korkein luku. Vanhuuseläkkeelle siirtyneet v. 2014 Osa-aikaeläkkeen aloittaneet v. 2014 Yhteensä KuEL 26 VaEL 6 0 Keski-ikä 62,9 62,7 23
24
2.12.1 Määräaikainen kuntoutustuki 2012-2014 määr. kt/kp varhemaksu 2012 1011 222 046,82 2013 963 273 835,74 2014 2269 ( tilinpäätös tieto, ei lopullinen) 340 987,73 Varhe-maksut muodostuvat ennenaikaisista eläkkeistä, joihin myös määräaikainen kuntoutustuki luetaan. Vuoden 2014 aikana on Mäntsälän kunnassa aktivoitu työhönpaluuta varhaisen tuen käytäntöjen tehostamisella ja ammatillisen kuntoutuksen toimenpiteillä. Siksi myös kuntoutustukipäivien määrät ovat lisääntyneet. Keskimäärin varhaiseläkemenoperusteinen maksu kunnissa on korkeintaan noin 1 % palkkasummaan nähden. Mäntsälässä se oli vuonna 2013 noin 0,6 % ja 2014 noin 0,7 %. 2.13 Työvoimakustannukset ja henkilöstöinvestoinnit Työvoimavaltaisella kunta-alalla työvoimakustannukset ja investoinnit henkilöstön työhyvinvointiin ja osaamisen kehittämiseen muodostavat merkittävän osan kunnan taloudesta. Työvoimakustannusten rakenteen ja kehityksen seuranta ovat siten keskeisiä myös henkilöstöraportoinnissa. Työvoimakustannukset kattavat kuntaan palvelussuhteessa olevan henkilöstön. Työvoimakustannuksissa näkyvät myös kunta- ja palvelurakennemuutokset tai henkilöstöön kohdistuneet talouden sopeutustoimet, mitkä ovat henkilöstöraportissa tarkemmin selitettäviä/ kuvattavia tapahtumia ja toimenpiteitä. Myös ostopalvelujen merkittävä käyttö voi näkyä työvoimakustannusten alenemisena. Kunta ja Vesi yhteensä Työvoimakustannukset yhteensä josta 1 Palkat yhteensä josta - Vuosiloma-ajan palkat - Terveysperusteisten poissaolojen palkat, - Perhevapaiden palkat, Kela- ja tapaturmakorvaukset - Muut lakisääteisten/ sopimusperusteisten poissaolojen palkat 2 Työnantajan eläke- ja muut sosiaalivakuutusmaksut 2013 2014 Muutos% ed. vuoteen 3 260 859 1 379 860 357 579 723 349 117 921 3 449 370 1 267 275 348 380 687 643 95 075 + 5,78 % - 8,16 % - 2,57 % - 4,94 % - 19,37% 25