Ajankohtaista alalta Aarne Rajalahti Askeleita omaan elämään, 2.12.2015
Paljon rakenteellisia muutoksia meneillään Sote-palvelurakenneuudistus Hallituksen kirjaukset, joilla vaikutusta kehitysvammaisiin henkilöihin Kehas-ohjelman vaikutukset YK:n vammaisten oikeuksia koskevan yleissopimuksen ratifiointi Kehitysvammalakia muutetaan ja itsemääräämisoikeutta vahvistetaan Hankintalain uudistus
Sote-uudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen tavoitteena on kaventaa ihmisten hyvinvointi- ja terveyseroja ja hallita kustannuksia. Sitä varten sosiaali- ja terveyspalvelut yhdistetään kaikilla tasoilla. Tavoitteena on ihmisen hyvinvoinnin ja terveyden kannalta tärkeä palveluketjujen saumaton kokonaisuus ja toimivammat peruspalvelut. Lisäksi vahvistetaan järjestäjien kantokykyä. Tällä on merkittävä vaikutus julkisen talouden kestävyysvajeeseen. Lähde: STM 2015
Sote-uudistus 15/18 aluetta, 3 mrd säästöt, yksikanavainen rahoitus, valinnanvapaus Lähde: Juha Rehula, 19.11.2015
Juha Sipilän hallituksen linjauksia Suunnitellut leikkaukset vaikuttavat rajusti myös kehitysvammaisten ihmisten arkeen ja herättävät suurta huolta. Suunniteltu eläkkeensaajien asumistuen lakkauttaminen peruttiin 16.11.2015. Lääkekorvauksia leikataan ja korvausten alkuomavastuu nousee 60 euroon. Omavastuu terveydenhuollon matkoista nousee 16:sta 25 euroon. Keliakiaa sairastavien ruokavaliokorvaus, 23 euroa kuukaudessa, poistetaan. Lähde: Valtion talousarvioesitys 2016, Hanna Mäntylä 16.11.2016
Juha Sipilän hallituksen linjauksia Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelumaksujen enimmäismäärät nousevat noin 30 prosenttia 1.1.2016. Mm. terveyskeskus- ja poliklinikkakäynnit, kotipalvelut, lyhytaikainen laitoshoito, lääkärintodistukset sekä lastensuojelun maksut (kunnalle siirtyvät elatusavut) kallistuvat. Myös potilaan omavastuu palvelumaksuista (maksukatto) nousee hieman. Hinnankorotusten perusteena on hallitusohjelmaan kirjattu tavoite 150 miljoonan säästöjen keräämisestä. Takuueläke nousee noin 20 euroa kuussa, mutta indeksijäädytysten vuoksi tulee olemaan miinuksella vuonna 2019 nykytasoon nähden. Lähde: Valtion talousarvioesitys 2016
Hallituksen kärkihankkeita Hyvinvointi ja terveys Palvelut asiakaslähtöisiksi Palvelusetelin ja omaishoidon kokeilut, perustulokokeilu Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta Toteutetaan lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa Iäkkäille sekä omais- ja perhehoitajille nykyistä yhdenvertaisemmat, paremmin koordinoidut ja kustannuksia alentavat palvelut Osatyökykyisille tie työelämään Lähde: Valtioneuvosto, hallitusohjelma, 2015
Kehitysvammaisten ihmisten laitosasuminen vähenee Taustalla valtioneuvoston periaatepäätökset Kehasohjelmasta ja laitosasumisen lakkauttamisesta vuoteen 2020 mennessä. Kehitysvammaisten laitoshoidossa oli vuoden 2014 lopussa noin 1241 asiakasta (-15%). Pitkäaikaisesti laitoksessa asui 1117 henkilöä. Vuoden 2014 lopussa kehitysvammaisten autetun asumisen piirissä oli noin 7145 henkilöä (+1,5%). Ei-ympärivuorokautisten palvelujen, ohjatun ja tuetun asumisen, asiakkaiden määrä oli vuoden lopussa yhteensä 3261. Ohjatun asumisen asiakkaita oli 1 987 (- 4,6%) Tuetun asumisen asiakkaita oli vuoden 2014 vuoden lopussa 1274 henkilöä (-3,2%). Lähde: Sosiaalihuollon laitos- ja asumispalvelut 2014, THL
Laitos- ja avopalvelujen asiakkaat 2000-2014 Lähde: Sosiaalihuollon laitos- ja asumispalvelut 2014, THL
YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista Sopimuksen tarkoituksena on edistää, suojella ja taata kaikille vammaisille henkilöille yhtäläiset ihmisoikeudet ja perusvapaudet sekä edistää heidän synnynnäisen arvon kunnioittamista. Vammaisten ihmisten syrjinnän kieltäminen ja yhdenvertaisen kohtelun takaaminen kaikilla elämänalueilla. Edellyttää yleistä asennemuutosta ja sitoutumista edistämään stereotypioiden ja ennakkoluulojen poistamista sekä lisäämään tietoisuutta eri vammoista ja vammaisten henkilöiden positiivisesta vaikutuksesta yhteiskunnan monimuotoisuuteen. (UN, 2006, 4;8) Lähde: Yhdistyneet kansakunnat (2006) Vammaisten oikeuksia koskeva yleissopimus
YK:n yleissopimus edistää mm. Tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta (5.artikla) Esteettömyyttä (9.artikla) Oikeutta elämään (10.artikla) Yhdenvertaisuutta lain edessä (12.artikla) Vapautta ja turvallisuutta (14.artikla) Elämistä itsenäisesti ja osallisuutta yhteisössä (19.artikla) Yksityisyyden kunnioittamista (22.artikla) Koulutusta (24.artikla) Terveyttä (25. artikla) Työllistymistä (26.artikla) Riittävää elintasoa ja sosiaaliturvaa (28.artikla) Osallistumista kulttuurielämään ja vapaa-ajantoimintaan (30.artikla)
Erityishuollossa olevien itsemääräämisoikeutta vahvistetaan (22.10.2015) Hallitus esittää kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain (kehitysvammalaki) muuttamista, jotta YK:n yleissopimus saataisiin ratifioitua Tarkoituksena on vahvistaa erityishuollossa olevan henkilön itsemääräämisoikeutta ja itsenäistä suoriutumista sekä vähentää rajoitustoimenpiteiden käyttöä Jokaisella erityishuollossa olevalla kehitysvammaisella ihmisellä tulee olla mahdollisuus täysimääräiseen osallistumiseen yhteiskunnassa Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä maaliskuuta 2016.
Erityishuollossa olevien itsemääräämisoikeutta vahvistetaan (22.10.2015) Säännöksiä kehitysvammalakiin esitetään mm. yksilöllisestä suunnittelusta, jonka avulla kehitysvammaisen henkilön elämä olisi mahdollisimman omaehtoista itsenäistä suoriutumista tukevista kaluste-, väline- ja tilaratkaisuista kohtuullisista mukautuksista, joita voivat olla esimerkiksi toimintakykyä vahvistavien apuvälineiden hankkiminen tai toimintayksikön tilojen uudelleen järjestely henkilökunnan kouluttamisesta ja ohjeistamisesta itsemääräämisoikeutta vahvistaviin työmenetelmiin.
Erityishuollossa olevien itsemääräämisoikeutta vahvistetaan (22.10.2015) - Säännöksillä pyritään vähentämään rajoitustoimenpiteiden käyttöä erityishuollossa - Rajoitustoimenpiteitä voitaisiin käyttää vain silloin, kun se olisi välttämätöntä erityishuollossa olevan tai jonkun toisen henkilön terveyden tai turvallisuuden suojaamiseksi tai kun olisi tarvetta torjua merkittävä omaisuusvahinko. Rajoitustoimenpiteisiin ei saisi ryhtyä, jos käytettävissä olisi jokin lievempi keino, ja rajoitustoimenpiteen käyttö olisi lopetettava heti, kun se ei enää olisi välttämätöntä. - Erityishuollossa olevien kehitysvammaisten ihmisten oikeusturvaa vahvistettaisiin
Hankintalain uudistus Uudistuksen taustalla ovat huhtikuussa 2014 annetut EU:n julkisia hankintoja koskevat direktiivit Kataisen hallituksen rakennepoliittisessa ohjelmassa 2013 linjattiin, että Suomen kokonaisuudistus valmistellaan direktiivien pohjalta, kasvuedellytysten vahvistamiseksi ja kestävyysvajeen kuromiseksi Tavoitteena yksinkertaistaa hankintamenettelyjä, huomioida erilaisia laatutekijöitä, pk-yritysten osallistumismahdollisuuksien parantamiseksi, kynnysarvojen nostamiseksi ja valitusmenettelyn tiukentamiseksi Hallituksen esitys uudesta hankintalaista on tarkoitus antaa eduskunnalle syksyllä 2015. Voimaan viimeistään 18.4.2016.
Hankintalain uudistus Ehdotettua hankintalakia sovellettaisiin, kuten nykyistä hankintalakia, valtioon, kuntiin, kuntayhtymiin, julkisoikeudellisiin laitoksiin, jotka ovat saaneet hankintaan julkista tukea yli puolet hankinnan arvosta Hankintamenettelyjä kevennetään, omat menettelysäännöt sote-palveluihin Hankintalain uusiksi kansallisiksi kynnysarvoiksi ehdotetaan lain 25 :ssä 60 000 euroa tavara- ja palveluhankinnoissa 100 000 koulutuspalveluhankinnoissa (pysyy ennallaan) 150 000 euroa rakennusurakoissa (pysyy ennallaan) 500 000 euroa käyttöoikeussopimuksissa Sosiaali- ja terveyspalveluja sekä eräitä muita palveluja koskevaksi kynnysarvoksi ehdotetaan 300 000 euroa (ent. 100 000), direktiivissä 750 000.
Sote-palveluja koskevat hankinnat Palveluhankinnoissa hankintayksikön on otettava huomioon kyseistä palvelua koskeva lainsäädäntö. Palvelun käyttäjien yksilöllisten ja pitkäaikaisten sekä toistuvien hoitotai sosiaalipalvelujen turvaamiseksi hankintayksikön on otettava huomioon käyttäjien erityistarpeet ja kuuleminen siten kuin asiasta muualla lainsäädännössä säädetään. Hankintayksikön on pyrittävä ottamaan huomioon palvelujen laatuun, jatkuvuuteen, esteettömyyteen, kohtuuhintaisuuteen, saatavuuteen ja kattavuuteen, eri käyttäjäryhmien erityistarpeisiin liittyvät, käyttäjien osallistumiseen ja vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseen sekä innovointiin liittyvät tekijät. Pitkäkestoisia hoito- ja asiakassuhteita koskevissa sosiaali- ja terveyspalveluissa hankintayksikön on pyrittävä määrittämään sopimusten kesto ja muut ehdot siten, että sopimuksista ei muodostu kohtuuttomia tai epätarkoituksenmukaisia seurauksia asiakkaille. Suorahankinta erityistilanteissa mahdollinen.
Maailma muuttuu pysytään muutoksissa mukana! Kuvat: Pekka Elomaa, Sini Salmirinne (Yle), Irja Samoil, Aarne Rajalahti
Kiitos! Aarne Rajalahti, Kehitysvammaisten Palvelusäätiö ts. kehittämistoiminnan johtaja, ts. kiinteistötoimen johtaja Pinninkatu 51, 33100 Tampere aarne.rajalahti@kvps.fi Puh. 0207 713 516 Tämän materiaalin omistaa Kehitysvammaisten Palvelusäätiö (KVPS). Materiaalia saa hyödyntää vain ei-kaupalliseen käyttöön. Materiaaleja ei saa muuttaa tai muunnella. Alkuperäisenä lähteenä on mainittava Kehitysvammaisten Palvelusäätiö.