Yliopiston puistoalueet Kasvitieteellinen puutarha Tanja Koskela, intendentti tanja.koskela@jyu.fi Jyväskylän yliopiston museo, luonnontieteellinen osasto www.jyu.fi/erillis/museo/ Kuvat: Tapani Kahila ja Hillevi Kotiranta
Kasvitieteellisten puutarhojen tehtävät Ylläpitää elävien kasvien kokoelmaa tutkimus- ja opetustarkoituksiin Osallistuu kansainväliseen kasvitieteellisten puutarhojen siementenvaihtoon Kasvitieteellinen tutkimus ja opetus
Tutkimus Kasvitieteelliset puutarhat kasvattavat, luokittelevat ja dokumentoivat kasveja tieteellisiin tarkoituksiin - Kasvit ovat luokiteltuja ja istutukset kartoitettuja, kasvien alkuperä tiedetään ja ne on dokumentoitu (tietokanta) Miten eksoottiset kasvit sopeutuvat kasvamaan uusissa (puutarhan) olosuhteissa? Miten monistaa ja suojella harvinaisia tai vaarantuneita lajeja? Miten ilmastonmuutos vaikuttaa kasveihin?
Opetus Tärkeää opetusmateriaalia biotieteissä Yleinen ympäristökasvatus (esim. kasvattaa tietoisuutta biodiversiteetin säilyttämisen tärkeydestä) Esittelee kasvien menestymistä erilaisissa kasvuympäristöissä Käytännön neuvoja kotipuutarhureille Virkistyksellisiä arvoja Myyvät puutarha-alaan liittyvää materiaalia (siemeniä, taimia, kirjallisuutta)
Kasvitieteellinen puutarha/jyy Hajautettu kasvitieteellinen puutarha = kampusten viheralueet Seminaarinmäki, Mattilanniemi, Ylistönrinne Edustavat rakennusaikansa puistosuunnittelua ja kasvivalikoimaa
Nimetty virallisesti v. 1990 Yhteensä n. 36 ha, 18 000 kasvia, 533 taksonia (lajia ja lajiketta) Puutarhan elävien kasvien kokoelmat ovat julkisia ja avoinna vuoden ympäri Jyväskylän kasvitieteellisen puutarhan ideana on esitellä kasvilajit niiden tyypillisessä elinympäristössä ja tyypillisessä käytössä (vrt. systemaattinen, lajien sukulaissuhteiden mukainen järjestys)
Vanha Seminaarin puisto Historia alkaa 1880-luvulta kun Seminaarimäen kampusalueen ensimmäiset pysyvät rakennukset valmistuivat (arkkitehti Constantin Kiseleff) - Helsingin kaupunginpuutarhuri L.A. Jernström, alkuperäinen puutarhasuunnitelma - Seminaarin opetuspuutarha - Maisemapuutarha Tyypillisiä lajeja - Tammi (Quercus robur), jalava (Ulmus sp.), ruusut (Rosa sp.), lehtikuusi (Larix sp.), tuomipihlaja (Amelanchier sp.) Kunnostustyöt aloitettu kesällä 2012
Muuttui suuresti 1950- ja 1970- luvuilla, kun uusia rakennuksia Seminaarinmäelle (arkkitehdit Alvar Aalto ja Arto Sipinen) - Ainoastaan rippeitä jäljellä aikaisemmasta Seminaarin puutarhasta (Villa Rana, vanhat lehtipuut) Istutetaan vain alueella ennen vuotta 1934 olleita kasvilajeja - Historiallinen näkökulma: vanhojen lajien suojelu Harjun alue pidetään luonnontilaisena - Mäntyjä Tärkeä elinympäristö liito-oravalle (uhanalainen laji), ja monille lintu-, kääpä- ja hyönteislajeille - Erityisesti vanhat lehtipuut tärkeitä
Cygnaeuksen tammi istutettiin v. 1910 (pääkirjaston nurkkaus) Kuvat: Tapani Kahila
Seminaarin kuusi istutettiin v. 1937 (pääväylän keskellä) Kuvat: Tapani Kahila
Kuvat: Tapani Kahila Oppio koristeomenapuu (Malus prunifolia) JYY:n kasvitieteellisen puutarhan tunnuskasvi Oppio-rakennuksen nurkalla Solumonistus 1930-luvuilla istutetuista puista (2 kpl)
Aallon -puisto Osa Seminaarinpuistoa Edustaa 1950- ja 60-luvuille tyypillistä viherrakentamista ja kasvilajistoa Arkkitehti Alvar Aalto, puutarha-arkkitehti Onni Savonlahti Tyypilliset piirteet: matalakasvuiset puut, korkeita pensaita ja taustalla mäntypuita Tyypillisiä lajeina omenapuut (Malus sp.), suuret pensaat (esim. syreeni Syringa sp., heisi Viburnum sp., ruusut Rosa sp.)
Kuva: Tapani Kahila Aallonpuistoa
Mattilanniemen puutarha Viherrakentaminen ja kasvilajisto edustaa tyypillistä 1980-luvun urbaania kaupunkirakentamisen tyyliä Arkkitehti Arto Sipinen, puutarha-arkkitehti Juhani Rajala Tyypillisiä ominaisuuksia: suuret ruohokentät, jossa puita siellä täällä avoin maisema Tutkimus - Lajien menestyminen niiden luontaisen levinneisyysalueen rajoilla - Ilmastonmuutos (tutkittu pihlaja-suvun lajeilla) Tyypillisiä kasveja pihlaja (Sorbus sp.), kuunlilja (Hosta sp.), nauhus (Ligularia sp.), maksaruoho (Sedum sp.)
Kuva: Tapani Kahila
Ylistönrinteen puisto Arkkitehti Arto Sipinen, puutarha-arkkitehti Juhani Rajala Esittelee luonnonvaraisten kasvilajien käyttöä viherrakentamisessa ( uusi aalto ) Istutukset alkoivat 1999, edelleenkin muutos- ja rakennustöitä meneillään Tyypillisiä lajeja koivu (Betula pendula ssp.), kataja (Juniperus communis), kotimaiset ruusut (Rosa sp.), ahomansikka (Fragaria vesca), mäkitervakko (Lychnis viscaria) Ylistönrinteen lehdossa (Survontien eteläpuolinen luonnonsuojelualue, joka on myös osa Natura 2000- aluetta) Suomen ainoa hienouurresulkukotilon (Clausilia dubia) esiintymä
Kuva: Hillevi Kotiranta Purppurakuusi (Picea abies f. cruenta)