METLA M E T S Ä N T U T K I M U S L A I T O S KIVALON PUULAJIPOLKU. Siperia. Kivalon tutkimusmetsä

Transkriptio

1 METLA M E T S Ä N T U T K I M U S L A I T O S KIVALON PUULAJIPOLKU Siperia Kivalon tutkimusmetsä

2 Sisällysluettelo Betulaceae HIESKOIVU RAUDUSKOIVU VISAKOIVU HARMAALEPPÄ Betula pubescens Betula pendula Betula pendula f. carelica Alnus incana Pinaceae METSÄMÄNTY Pinus sylvestris KONTORTAMÄNTY Pinus contorta SIPERIANSEMBRA Pinus cembra ssp. sibirica ALPPISEMBRA Pinus cembra (alalaji) cembra PEUKEMÄNTY Pinus peuce VUORIMÄNTY Pinus mugo METSÄKUUSI Picea abies MUSTAKUUSI Picea mariana VALKOKUUSI Picea glauca SERBIANKUUSI Picea omorika SIPERIANPIHTA Abies sibirica LÄNNENPIHTA Abies lasiocarpa DOUGLASKUUSI Pseudotsuga menziesii Laricaceae SIPERIANLEHTIKUUSI EUROOPANLEHTIKUUSI DAHURIANLEHTIKUUSI Larix sibirica Larix decidua Larix gmelinii Salicaceae RAITA HAAPA Salix caprea Populus tremula Rosaceae KOTIPIHLAJA Sorbus aucuparia Cupressaceae KATAJA Juniperus communis

3 Puulajipolku Puulajipolun tarkoituksena on esitellä Kivalon Siperiassa tehtyjä ulkomaisten puulajien viljelykokeita. Koetoiminnan tavoitteena on löytää pohjoisiin metsiin sopivia puulajeja, jotka täydentäisivät luontaista puulajivalikoimaa. Etsittäviä ominaisuuksia ovat esimerkiksi nopea kasvu, ohutoksaisuus, pitkä selluloosakuitu, puuaineen lujuus, taudin-, hallan- ja tykynkestävyys. Puulajien ominaisuuksia tutkitaan provenienssi- eli alkuperäkokeissa. Niihin valitaan sellaisia puulajeja, joiden kotimaan olosuhteet vastaavat mahdollisimman hyvin Siperian alueen olosuhteita Kivalon vaaramaisemissa. Polun varrella esitellään lähinnä ulkomaisia havupuulajeja, mutta reitillä voi tutustua myös Pohjois-Suomessa luontaisesti kasvaviin puulajeihin. Puulajipolun pituus on 1,8 km. Se on varustettu kohdetauluin ja pitkospuin. Polun pystyy kiertämään kuivalla ilmalla lenkkikengissäkin. Reitin kiertämiseen olisi hyvä varata tarpeeksi aikaa, jotta kohteisiin ehtii tutustua kunnolla.

4 Betulaceae Betula-Koivut Alnus-Lepät

5 HIESKOIVU Betula pubescens Moskova Siperia Hieskoivu kasvaa luontaisesti Pohjois- ja Keski-Euroopassa, Venäjällä sekä Siperiassa. Suomessa se on yleinen koko maassa. Hies kasvaa parhaimmillaan noin 20-metriseksi puuksi. Se elää harvoin yli satavuotiaaksi. Puuaines on taipuisaa ja sitkeää, väriltään kellanvaaleaa. Hieskoivua käytetään pääasiassa paperiteollisuuden raaka-aineena. Aikaisemmin koivulla on ollut tärkeä merkitys kotitarvepuuna. Hieskoivu on ns. pioneeripuu. Se valtaa hakkuuaukot sekä vesaettä siemensyntyisenä tiheänä kasvustona. Varsinkin talvisin koivu tarjoaa riistalle tärkeän ravintolähteen. Hieskoivun lehti on yhteenkertaan sahalaitainen ja muodoltaan pyöreähkö.

6 RAUDUSKOIVU Betula pendula Moskova Siperia Rauduskoivu kasvaa luontaisesti Venäjällä, Pohjois- ja Keski- Euroopassa sekä laajoilla alueilla Siperiassa. Raudus kasvaa hyvillä hiesu- ja moreenimailla lähes 30-metriseksi. Se elää noin 130-vuotiaaksi. Puuaines on kellanvalkeaa, sitkeätä ja taipuisaa. Suomessa raudusta käytetään paperiteollisuuden raaka-aineena, viiluiksi ja vanerin valmistukseen. Suorarunkoisia koivuja käytetään myös sahapuuna ja puusepänteollisuuden tarpeisiin. Aikaisemmin koivulla on ollut tärkeä asema kotitarvepuuna. Tämä rauduskoivikko on syntynyt kulotetulle kuusen viljelyalalle vuoden 1926 jälkeen luontaisesti. Vuonna 1994 puuston keskipituus oli 14 metriä ja kokonaistilavuus 132 kiintokuutiometriä hehtaarilla. Rauduksen lehti on kahteenkertaan sahalaitainen ja muodoltaan kolmiomainen.

7 VISAKOIVU Betula pendula f. carelica Itämeri Visakoivu kasvaa luontaisesti Itämeren maissa. Suomessa luontainen levinneisyysalue rajoittuu maamme eteläiseen osaan. Visakoivu on rauduskoivun erikoismuoto. Visautuminen on tulos epänormaalista solukkokasvusta. Yleensä visakoivu on lyhytkasvuinen. Se saavuttaa täysi-ikäisyyden jo 50-vuotiaana. Tämän jälkeen visakoivu alkaa tavallisesti voimakkaasti lahota. Puuaines, visa, on koristeellista ja arvokasta. Sorvikelpoinen runkovisa on arvokkainta. Visakoivu on erikoispuuta, jota myydään painon mukaan. Visakoivu on suosittu puisto- ja pihapuu. Se kasvaa viljeltynä hyvin myös Lapissa. Tämä viljelmä on istutettu vuonna 1994 Suonenjoen taimitarhalta peräisin olevilla taimilla. Visakoivun runko on pahkurainen ja epämuotoinen. Rungon poikkileikkauksessa näkyy "visan kukka".

8 HARMAALEPPÄ Alnus incana Harmaaleppä kasvaa luontaisesti Skandinaviassa, Pohjois-Venäjällä ja Keski-Euroopan mantereisissa osissa. Nopeakasvuinen harmaaleppä saavuttaa hyvillä kasvupaikoilla 20 metrin pituuden. Se elää harvoin yli 100-vuotiaaksi. Puuaines on pehmeätä ja kevyttä, se punertuu ilman vaikutuksesta. Lepän juurinystyröissä elävä sädesieni pystyy käyttämään hyväkseen ilmassa olevaa typpeä. Myös leppä saa osansa tästä typestä. Muut kasvit voivat käyttää typpeä edelleen hyväkseen lepän lehtikarikkeen hajotessa. Tämän vuonna 1981 perustetun kokeen tarkoituksena on selvittää, miten männyn seassa kasvava leppä parantaa typensidontansa kautta maan viljavuutta ja männyn kasvua. Lepän emikukinnot kovettuvat syksyyn mennessä pieniksi "kävyiksi", jotka pysyvät puussa seuraavaan kevääseen saakka.

9 Pinaceae Pinus - Männyt Picea - Kuuset Abies - Jalokuuset Larix - Lehtikuuset Pseudotsuga

10 METSÄMÄNTY Pinus sylvestris Moskova Siperia Intia Metsämänty on mäntylajeista kaikkein laajimmalle levinnyt. Se kasvaa suurimmassa osassa Eurooppaa ja Siperiaa. Suomessa mänty voi kasvaa lähes 40 metrin pituiseksi. Keski- Euroopassa on tavattu jopa 50-metrisiä yksilöitä. Lapissa mänty voi saavuttaa 800 vuoden iän. Puuaines on varsin kovaa, raskasta ja voimakkaasti pihkalle tuoksuvaa. Sydänpuu on punaisenruskeaa ja erottuu selvästi vaaleasta pintapuusta. Suomessa mänty on erittäin arvokas saha- ja paperiteollisuuden raaka-aine. Kokonaispuustosta männyn osuus on 45 %. Tämä viljelmä on kylvetty vuonna 1948 Kemijokivarresta peräisin olevalla siemenellä. Vuonna 1994 puuston keskipituus oli 12 metriä ja tilavuus 158 kiintokuutiometriä hehtaarilla. Männyn siemen vaatii kaksi kasvukautta kypsyäkseen

11 KONTORTAMÄNTY Pinus contorta Alaska Kanada Kontortamänty kasvaa luontaisesti Yhdysvaltojen ja Kanadan länsiosissa laajalla alueella aina Alaskaa myöten. Puulaji on nuorena nopeakasvuinen, se saavuttaa metrin pituuden ja elää vuoden ikäiseksi. Suomessa puulaji on menestynyt verrattain hyvin ja sitä käytetään jonkin verran metsänviljelyyn. Kontortamännyn kävyt avautuvat kovan kuumuuden vaikutuksesta, jolloin siemenet varisevat maahan. Kontortaa käytetään Pohjois-Amerikassa lähinnä selluloosan valmistukseen. Tämä metsikkö on istutettu vuonna 1930 Kanadan Brittiläisen Columbian alkuperää olevilla taimilla. Vuonna 1994 puuston keskipituus oli 15 metriä ja tilavuus 217 kiintokuutiometriä hehtaarilla. Kontorta on kaksineulasinen puulaji metsämännyn tapaan. Kontortamännyn perättömät kävyt kiinnittyvät tavallisesti pareittain oksaan.

12 SIPERIANSEMBRA Pinus cembra ssp. sibirica Moskova Siperia Siperiansembra kasvaa luontaisesti Länsi-Siperiassa ja Uralvuoriston Euroopan puoleisessa osassa. Puulaji kasvaa parhaimmillaan metrin pituiseksi. Se voi saavuttaa jopa yli 1000 vuoden iän. Siperiansembraa on viljelty Suomessa "Venäjänvallan" aikana sen ravintopitoisten siementen vuoksi. Ihmiset ovat pulavuosina käyttäneet siemeniä ravinnokseen. Pehmeää, mutta kuitenkin lahonkestävää puuainesta käytetään Venäjällä saha- ja massapuuna. Suomessa siperiansembraa käytetään nykyään puisto- ja pihapuuna. Se menestyy hyvin myös Lapissa. Tämä viljelmä on istutettu vuonna 1981 Siperian alkuperää olevilla taimilla. Sembran kävyt putoavat kokonaisina maahan ja siemenet vapautuvat käpyjen lahotessa.

13 ALPPISEMBRA Pinus cembra (alalaji) cembra Alppisembra kasvaa luontaisesti Keski-Euroopan Alpeilla ja Karpaateilla metrin korkeudessa. Puu kasvaa hyvissä olosuhteissa lähes 30 metrin pituiseksi. Se voi saavuttaa yli 1000 vuoden iän. Sembran neulaset ovat lyhytversoissaan viiden neulasen kimppuina. Siemenet ovat jopa 12 millimetrin pituisia ja erittäin valkuaisainepitoisia. Puuaines on pehmeää, mutta kuitenkin lahonkestävää. Suomessa sembra menestyy hyvin ja sitä käytetään maassamme lähinnä koristepuuna. Tämä viljelmä on istutettu v Sveitsin Alpeilta kotoisin olevilla taimilla. Vuonna 1994 puuston keskipituus oli 11 metriä ja kokonaistilavuus 175 kiintokuutiometriä hehtaarilla. Sembran pystyasentoiset kävyt ovat sylinterimäisiä ja noin 8 cm:n pituisia.

14 PEUKEMÄNTY Pinus peuce Suomi Välimeri Peukemäntyä tavataan luontaisesti pienillä alueilla Balkanin vuoristossa Albaniassa ja entisen Jugoslavian alueella. Puulaji on nuorena hidaskasvuinen. Se saavuttaaa parhailla kasvupaikoilla kuitenkin noin 30 metrin pituuden. Peukemänty on sembramännyn tapaan viisineulasinen ja muutenkin ulkoisesti sembraa muistuttava. Peuken käpy on kuitenkin sembran pyöreähköstä kävystä poiketen kapea, käyrä ja 8-15 cm:n pituinen. Peukemäntyä käytetään koristepuuna Keski-Euroopassa ja myös Suomessa. Se on osoittautunut kestäväksi ja elinvoimaiseksi. Tämä viljelmä on istutettu vuonna 1981 Balkanin vuoristosta peräisin olevilla taimilla. Peukemänty tekee käpyjä jo nuorella iällä. Kaarevat kävyt riippuvat lyhyissä perissä ja ne ovat 8-15 cm:n pituisia.

15 VUORIMÄNTY Pinus mugo Suomi Välimeri Vuorimänty kasvaa luontaisesti Keski- ja Etelä-Euroopan vuoristoissa metrin korkeudella. Vuorimänty kasvaa sekä pensas- että puumaisena. Puumaisena se kasvaa noin 20 metrin mittaiseksi. Suomessa vuorimänty kasvaa lähinnä pensasmaisena. Puuaines on tiheälustoista, raskasta ja suuren pihkapitoisuutensa vuoksi lahonkestävää. Kotiseuduillaan vuorimänty muodostaa suojametsiä erosiota vastaan. Tanskassa puuta on käytetty liikkuvien hiekkadyynien sitomiseen. Suomessa vuorimänty menestyy hyvin ja sitä käytetään koristepuuna pensasmaisen kasvutapansa vuoksi. Tämä viljelmä on istutettu vuonna 1995 Keski-Euroopan alkuperää olevilla taimilla. Vuorimännyn kävyt ovat 4-7 cm:n pituisia, metsämännyn käpyjen kaltaisia.

16 METSÄKUUSI Picea abies Siperia Intia Metsäkuusi eli kuusi kasvaa luontaisesti Pohjois-Euroopassa, Keski- Euroopan vuoristoissa ja Siperiassa. Suomessa kuusi voi saavuttaa 40 metrin pituuden ja noin 350 vuoden iän. Keski-Euroopassa puulaji kasvaa lähes 60-metriseksi. Puuaines on melko pehmeää ja väriltään vaaleaa. Sydän- ja pintapuun välillä ei ole selvää värieroa. Suomessa kuusi on selluloosaja paperiteollisuuden pääraaka-aine. Myös saha- ja kemianteollisuus käyttää kuusta. Kokonaispuustosta kuusimetsien osuus on 38 %. Tämä viljelmä on istutettu vuonna 1984 Rovaniemen alkuperää olevilla taimilla. Kuusen siemenet kypsyvät yhden kasvukauden aikana ja varisevat maahan kasvukautta seuraavana keväänä.

17 MUSTAKUUSI Picea mariana Alaska Kanada Mustakuusi kasvaa luontaisesti Yhdysvaltojen ja Kanadan pohjoisosissa laajoilla korpimaisilla alueilla. Puu kasvaa metrin pituiseksi, runkomuodoltaan kapeaksi. Se elää noin 250 vuoden ikäiseksi. Suomessa mustakuusi on menestynyt hyvin. Tulevaisuudessa puulla voi olla merkitystä turvemaiden metsityksessä, koska sen hallankestävyys on parempi kuin kotimaisen kuusemme. Mustakuusi tekee käpyjä jo nuorena. Kävyt ovat pieniä ja niitä on usein runsaasti puun latvaosassa. Kanadassa mustakuusi on erittäin arvostettu paperiteollisuuden raaka-aine. Tämä viljelmä on istutettu vuonna 1984 Alaskan Bonanza Creekin alkuperää olevilla taimilla. Mustakuusen kävyt ovat noin 3 cm:n pituisia ja kypsinä väriltään kiiltävän ruskeanharmaita.

18 VALKOKUUSI Picea glauca Alaska Kanada Yhdysvallat Valkokuusi kasvaa luontaisesti miltei koko Kanadan metsävyöhykkeellä itärannikolta länsirannikolle. Puu voi kasvaa lähes 30 metrin pituiseksi ja se saavuttaa enintään 250 vuoden iän. Valkokuusen nimi johtuu puun vaaleasävyisistä neulasista ja rungosta. Neulasia hierottaessa niistä lähtee mustaviinimarjan lehteä muistuttava tuoksu. Valkokuusi on Pohjois-Amerikan tärkeimpiä puulajeja. Sitä käytetään sahapuuksi ja paperiteollisuuden raaka-aineeksi. Suomessa valkokuusen viljely on rajoittunut puulajipuistoihin. Tämä viljelmä on istutettu vuonna 1984 Alaskan Fairbanksin alkuperää olevilla taimilla. Valkokuusen kävyt ovat lieriömäisiä, 3-6 cm:n pituisia ja kypsinä väriltään vaaleanharmaita.

19 SERBIANKUUSI Picea omorika Suomi Välimeri Serbiankuusi kasvaa luontaisesti entisen Jugoslavian keskiosissa ainoastaan noin sadan hehtaarin alueella. Puu on hidaskasvuinen, mutta se voi kuitenkin saavuttaa metrin pituuden. Neulaset ovat alapinnaltaan hopeanvalkoiset. Latvus on hyvin kapea, pylväsmäinen. Puulaji on erittäin kaunis ja sopusuhtainen. Serbiankuusi sietää ilmansaasteita paremmin kuin muut havupuut. Puulaji menestyy hyvin Etelä-Suomessa. Sitä käytetään koristepuuna puistoissa ja pihoilla. Tämä viljelmä on istutettu vuonna 1981 puulajin luontaisen esiintymisalueen taimilla. Serbiankuusi tekee käpyjä jo nuorella iällä. Kävyt ovat pienehköjä, 3-6 cm:n pituisia ja ulkomuodoltaan pitkulaisia.

20 SIPERIANPIHTA Abies sibirica Moskova Siperianpihta on alkuperältään venäläis-siperialaisen havumetsän edustaja. Se on tottunut ankariin ilmasto-olosuhteisiin. Puulaji kasvaa hyvillä kasvupaikoilla lähes 40 metrin pituiseksi. Se voi elää 200-vuotiaaksi. Pihtojen runko on sileä ja pihkarakkulainen. Neulaset ovat pehmeät ja taipuisat. Pystyasentoiset kävyt särkyvät ylhäällä puussa, jolloin siemenet vapautuvat. Pehmeää ja lujuusominaisuuksiltaan heikohkoa puuainesta käytetään Venäjällä paperiteollisuuden tarpeisiin. Suomessa siperianpihta menestyy hyvin. Sitä käytetään koristepuuna puistoissa ja pihoilla. Tämä viljelmä on istutettu vuonna Taimien tarkkaa alkuperää ei tunneta. Siperianpihdan 5-8 cm:n pituiset kävyt ovat pystyasentoisia ja muodoltaan lieriömäisiä.

21 LÄNNENPIHTA Abies lasiocarpa Alaska Kanada Lännenpihta kasvaa luontaisesti Pohjois-Amerikan länsiosissa Kalliovuorten alueella. Se menestyy jopa 3000 metrin korkeudessa. Lännenpihta kasvaa metrin pituiseksi. Se saavuttaa korkeintaan 200 vuoden iän. Puu on elinvoimainen ja toipumiskyinen. Se sietää hyvin ankaria ilmasto-oloja, lunta ja tuulta. Puulajin taloudellinen merkitys on kotimaassaan vähäinen, koska se kasvaa vaikeasti saavutettavissa paikoissa. Suomessa lännenpihtaa käytetään lähinnä puisto- ja pihapuuna. Lapissa sillä saattaa tulevaisuudessa olla merkitystä korkeiden alueiden metsityksessä Tämä viljelmä on istutettu Kanadan Shuswap Laken alkuperää olevilla taimilla v Pihtojen pystyt kävyt särkyvät ylhäällä puussa. Käpyrangat jäävät kiinni oksiin.

22 DOUGLASKUUSI Pseudotsuga menziesii Alaska Kanada Yhdysvallat Douglaskuusi kasvaa luontaisesti Pohjois-Amerikan länsiosissa merenpinnan tasosta aina 3400 metrin korkeuteen saakka. Douglaskuusi kasvaa pitkäksi ja järeäksi. Tavanomaisia ovat metrin pituiset puut. Suurimmat yksilöt ovat yli tuhatvuotiaita. Puuaines on pihkapitoista, suorasyistä ja kestävää. Sydänpuu on väriltään kauniin kellanpunertavaa. Douglaskuusi on sahapuuna erinomaista ja tähän tarkoitukseen sitä on käytetty Amerikassa enemmän kuin mitään muuta puulajia. Douglaskuusta on viljelty Etelä-Suomessa kokeilumielessä 1900-luvun alusta lähtien. Tämä viljelmä on istutettu vuonna 1981 Kanadan Albertan alkuperää olevilla taimilla. Douglaskuusen kävyt ovat 5-10 cm:n pituisia. Käpyjen kolmiliuskaiset suojussuomut ovat selvästi näkyvissä.

23 Laricaceae Lehtikuuset

24 SIPERIANLEHTIKUUSI Larix sibirica Moskova Siperia Siperianlehtikuusen luontainen levinneisyysalue ulottuu Länsi-Siperiasta Pohjois-Venäjälle lähelle Suomen rajaa. Puu on nopeakasvuinen, se saavuttaa parhailla kasvupaikoilla yli 40 metrin pituuden ja elää noin 300-vuotiaaksi. Puulaji kestää hyvin myrsky- ja lumituhoja. Puuaines on kovaa ja kestävää. Puusepänteollisuus käyttää siperianlehtikuusta erikoispuuna lahonkestoa vaativissa kohteissa. Siperianlehtikuusi menestyy hyvin maassamme, sitä käytetään Pohjois-Suomessa metsänviljelyyn. Tämä metsikkö on istutettu v Karjalankannak-sella sijaitsevan Raivolan lehtikuusiviljelmän taimilla. Vuonna 1994 puuston keskipituus oli 22 metriä ja kokonaistilavuus 280 kiintokuutiometriä hehtaarilla. Lehtikuuset pudottavat muista havupuista poiketen neulasensa vuosittain. Pehmeät neulaset sijaitsevat kääpiöversoissa usean neulasen kimppuina.

25 EUROOPANLEHTIKUUSI Larix decidua Suomi Alpit Välimeri Euroopanlehtikuusi kasvaa luontaisesti Alpeilla ja Keski-Euroopan vuoristoissa jopa 2500 metrin korkeudessa. Parhailla kasvupaikoilla puu saavuttaa 35 metrin pituuden ja se voi elää vuoristoissa lähes tuhatvuotiaaksi. Lehtikuusi kestää hyvin myrsky- ja lumituhoja. Sen puuaines on kovaa ja kestävää. Euroopanlehtikuusta käytetään kosteuden- ja lahonkestävyyttä vaativiin rakenteisiin. Venetsian keskiaikaiset paalurakennelmat on tehty euroopanlehtikuusesta. Suomessa euroopanlehtikuusta on viljelty 1800-luvun lopupuolelta lähtien. Lehtikuusikoro (sienitauti) on kuitenkin vaivannut paikoin näitä istutuksia. Tämä viljelmä on istutettu Kivaloilla luontaisesti syntyneillä taimilla v Emopuut ovat lähtöisin Kiteeltä. Euroopanlehtikuusen soikeahkot kävyt ovat 3-4 cm:n pituisia. Lehtikuusten kävyt kypsyvät yhden kasvukauden aikana ja ne pysyvät puussa useamman vuoden ajan.

26 DAHURIANLEHTIKUUSI Larix gmelinii Moskova Siperia Intia Dahurianlehtikuusi kasvaa luontaisesti laajalla alueella Siperian itäosissa sekä Sahalinin ja Kurilien saarilla. Viljavilla paikoilla puu kasvaa yli 30 metrin pituiseksi. Se elää lähes 400-vuotiaaksi. Puuaines on erittäin pihkaista, kovaa ja lahonkestävää. Kuivuessaan puu halkeilee ja käyristyy (elää) helposti. Puuta käytetään lähinnä paikallisesti, teollinen käyttö on vähäistä. Etelä-Suomessa dahurian lehtikuusi on menestynyt kokeiluviljelyksillä tyydyttävästi. Pohjois-Suomessa runkomuoto on muodostunut mutkaiseksi ja lyhyeksi, joten sillä ei näin pohjoisessa näytä olevan metsätaloudellista tulevaisuutta. Tämä viljelmä on perustettu vuonna 1995 Kuriilien alkuperää olevilla taimilla. Dahurianlehtikuusen kävyt ovat pieniä, cm:n pituisia ja muodoltaan pallomaisia.

27 Salicaceae Salix- Raita, pajut Populus - Haavat

28 RAITA Salix caprea Eurooppa Pajujen sukuun kuuluva raita kasvaa luontaisesti Euroopassa, Venäjällä ja Siperiassa. Suomessa se on yleinen koko maassa Pohjois- Lappia myöten. Raita kasvaa parhaimmillaan lähes 20-metriseksi puuksi. Se on lyhytikäinen ja usein lahon vaivaama. Puu on saanut suomalaisen nimensä pystysuuntaisesti halkeavan kaarnan raidoista. Puuaines on pehmeää, kevyttä ja väriltään punaruskeaa. Raidan juuripahkoja käytetään koriste-esineiden valmistukseen. Kuorta on käytetty lääkitykseen, koska se sisältää kuumetta alentavaa salisiinia. Raidat kannattaa jättää hakkuiden yhteydessä pystyyn riistan suojaksi ja maisemapuuksi. Raita kukkii aikaisin keväällä ennen lehtien puhkeamista. Raidan lehdet ovat muodoltaan soikeita. Lehtien alapinta on karvainen ja lehtisuonet ovat selvästi näkyvissä.

29 HAAPA Populus tremula Moskova Siperia Haapa esiintyy luontaisesti miltei koko Euroopan ja Siperian alueella. Suomessa se on yleinen Pohjois-Lappia myöten. Puulaji on nopeakasvuinen saavuttaen parhailla kasvupaikoilla noin 30 metrin pituuden. Se on usein lahonvaivaama ja elää harvoin yli satavuotiaaksi. Puuaines on pehmeää, hyvin kevyttä ja väriltään vaaleaa. Haapaa on käytetty mm. tulitikkujen raaka-aineena. Puolesta kuutiometristä haapapuuta saadaan n. miljoona tulitikkua. Puuta voidaan käyttää myöskin jossain määrin massapuuna paperin valmistukseen. Haapa on tärkeä ravintolähde hirvelle ja jänikselle. Linnut pesivät mielellään lahojen haapojen koloissa. Männiköissä haapaa ei kuitenkaan suositella kasvatettavaksi, sillä se levittää versoruoste-nimistä sienitautia. Haavan lehtiruoti on litteä ja se on kohtisuorassa lehtilapaan nähden, tästä johtuen lehdet "havisevat"heikossakin tuulessa.

30 Rosaceae Sorbus - Pihlajat

31 KOTIPIHLAJA Sorbus aucuparia Suomi Ranska Välimeri Kotipihlaja (usein vain pihlajaksi kutsuttu) kasvaa luontaisesti lähes kaikkialla Euroopassa. Suomessa se kasvaa yleisesti Lapin tuntureille ja metsärajalle saakka. Hyvillä kasvupaikoilla pihlaja saavuttaa 15 metrin pituuden. Se elää noin satavuotiaaksi. Puuaines on lujaa ja joustavaa. Sydänpuu on väriltään kauniin tummanruskeaa. Pihlajan punaisista marjoista saa erinomaista hilloa ja hyytelöä. Marjoista valmistetaan myös alkoholijuomia. Pihlaja on arvostettu koristepuu. Luonnossa se on arvokasta riistan, etenkin hirven ravintoa. Uudistusaloilla pihlajat kannattaa jättää raivaamatta juuri riistallisen tärkeytensä vuoksi. Metsätaloudellista merkitystä sillä ei kuitenkaan ole. Pihlajanmarjat ovat syötäviä, ne sisältävät c-vitamiinia. Marjojen maku vaihtelee puukohtaisesti makeahkosta happamaan.

32 Cupressaceae Juniperus - Kataja

33 KATAJA Juniperus communis Kanada Siperia Suomi Afrikka Kataja on kaikkein laajimmalle levinnyt havupuu. Sen esiintymisalue ulottuu arktiselta tundralta Pohjois-Afrikkaan saakka. Kataja kasvaa etelässä puumaisena, pohjoisessa kasvutapa on pensasmainen. Puulaji voi saavuttaa jopa 2000 vuoden iän. Puuaines on sitkeää. Sydänpuu on kauniin punaruskeaa väriltään ja miellyttävän tuoksuista. Katajaa onkin käytetty erilaisten tarve-esineiden valmistukseen. Katajan marjoja käytetään ruokien ja juomien mausteena. Niitä on käytetty myös lääkkeenä. Pensasmaiset katajat tarjoavat hyvän suojan ja ravintolähteen linnuille ja pienille riistaeläimille. Se on tärkeä ravintokasvi myös hirvelle. Kypsät katajanmarjat ovat väriltään sinimustia ja iältään kolmivuotiaita.

34 Rovaniemi Viirinkylä Vanttauskoski Kivalo LISÄTIETOJA METLA Rovaniemen tutkimusasema Pl 16/Eteläranta Rovaniemi Puh Fax Kuvitus Jouni Hyvärinen 1995,Teksti Timo Törmänen 1995, Ro/1085/MiVu/