Y H T I Ö N P U I S T O J A K A S V I H U O N E

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Y H T I Ö N P U I S T O J A K A S V I H U O N E"

Reino Sariola
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

Y H T I Ö N P U I S T O J A K A S V I H U O N E Forssan kaupunkirakenteeseen kehittyi 1850-1890 luvuilla useita puistoalueita.

1 Y H T I Ö N P U I S T O J A K A S V I H U O N E Forssan kaupunkirakenteeseen kehittyi luvuilla useita puistoalueita. Näistä merkittävin Yhtiönpuisto toteutti Wahrenin, Forssa-yhtiön tehtailijan ja teollisen yhdyskunnan luojan, ideologiaa viljelyn ja teollisuuden harjoittamisen yhdistämisestä. Yhtiönpuisto perustettiin 1850-luvulla kehräämörakennusten läheisyyteen. Yhtiö panosti puistojen rakentamiseen ja hoitamiseen. Forssa-yhtiön palveluksessa oli puutarhureita jo vuodesta Vuoteen 1861 mennessä puutarhureita oli ollut neljä, Johan Johansson, Johan Fröblom, Johan Engström ja Fredrik Benecken. L.T.Billingin maalauksesta vuodelta 1853 näkyy Wahrenin asunnon edustalla kaunis, iso kukkaympyrä, sivummalla näkyy kasvihuone ja rakennuksen vierellä kohoaa luonnontilaisia puita. Ruotsalainen puutarha-arkkitehti Anders Fredrik Rydberg saapui Forssaan 1861, ja otti puistot vastuulleen 25 vuodeksi, jonka jälkeen hän vaikutti Turun Samppalinnanpuiston suunnitteluun. Puistokokonaisuus, yhteensä 22 hehtaaria, sai lopullisen hahmonsa Rydbergin johdolla. Muusta asutuksesta erillään oleva Yhtiönpuisto (josta käytetään myös nimitystä Forssan Tehtaanpuisto) muistutti vanhoille ruukkialueille tyypillisestä patriarkaalisuudesta. Puistoon sijoitettiin tehtaan johdon ja virkailijoiden asuntoja sekä tehtaankoulu. Yhtiönpuisto oli sommiteltu siten, että tärkeimmät alueet ja rakennukset olivat akseleiden päässä kuten kehräämö, Corps de Logie ja insinöörin asunto, josta tuli myöhemmin tehtaanlääkärin asunto. Puistoon kuului kolme erilaista osaa. Maisemapuisto oli jaettu runsaiden istutusten kehystämiin tiloihin. Kulkuyhteydet kiersivät nurmipintaisia tiloja kaartuvina.

Yhtiönpuisto perustettiin 1850-luvulla kehräämörakennusten läheisyyteen. Yhtiö panosti puistojen rakentamiseen ja hoitamiseen. Forssa-yhtiön palveluksessa oli puutarhureita jo vuodesta 1851.

2 Puistosuunnitelmat olivat korkeatasoisia. Puiston suunnittelijan Rydbergin erikoista ammattitaitoa todistaa mm. se, että jalankulkijoiden puistokäytävät eivät olleet suoraviivaisia vaan kaartuvia, ja niillä on pyritty luomaan idyllisiä näköaloja ja yksityiskohtia puistossa kulkijoille. Esimerkiksi Tampereen Sanomien kirjeenvaihtaja ylisti Yhtiönpuistoa vuonna 1879 seuraavasti: Entäs sitten Forssan ihana puisto. Sehän nyt on tietty ja tuttu. Ihan kuin paradiisi on se. Käännät silmäs minne käännät, et tottakaan tapaa muuta kuin paljasta ihmis-käden tekemää somuutta. Sen monen monenlaiset puut, pensaat, kukkaskiehkurat, monimutkaiset koristukset ja käytävät tekevät tottakin tämän kasvitarhan tuiki ihanaksi. Ja sielläpäs nyt näkee suvista aikaa kävelevän, istuskelevan ja ihailevan kansaa monilta maailman seuduilta. Entäs tuo ihana kasvihuone, ihanine hedelmineen ja kukkasineen on kuin lasilinna.

Esimerkiksi Tampereen Sanomien kirjeenvaihtaja ylisti Yhtiönpuistoa vuonna 1879 seuraavasti: Entäs sitten Forssan ihana puisto. Sehän nyt on tietty ja tuttu. Ihan kuin paradiisi on se.

3 Pensaidenn ja puiden välistä avautui näky- miä nurmikentille. Puistoon istutettiin i jalo- puita, jotka muodostavat vielä pääosan istu- tammi, lehtikuusi, vaahtera, tuomi, saarni, lehmus, sembramänty, vuorijalava ja tuija. Vanhoja pensaslajeja ovat hernepensas, unkarinsyreeni, pihasyreeni ja tuksista. Puiston vanhoja puulajeja ovat kanukka. Tärkeimmät alueet ja rakennukset ovat puukujanteiden reunustamien akseleiden päässä. Puistoon kuului kuvioistutuksia

saarni, lehmus, sembramänty, vuorijalava ja tuija.

Nykyisestä kasvihuoneesta on purettu rakennuksen keskiosa ja se on

4 Näkymä kasvihuoneen sisäosasta vuonna 1899 puretusta kasvihuoneesta. Kasvihuone vuodelta Nykyisestä kasvihuoneesta on purettu rakennuksen keskiosa ja se on toteutettu yksikerroksisena. Nykyistä rakennusta voisi uudistaa palauttamalla kuvan mukainen korkea elementti.

Forssan Puutarha on ollut yksi vanhimpia kauppapuutarhoja Suomessa.

5 Nykyinen kasvihuone on rakennettu vuonna 1899 puretun tilalle. Kasvihuone on viime vuoteen saakka ollut Forssan puutarhan myymälänä. Forssan Puutarha on ollut yksi vanhimpia kauppapuutarhoja Suomessa. Viime vuosina kasvihuoneen länsipuolella ympäristö on muuttunut uuden omakotirakentamisen myötä.

alueelle, jonne sijoitettiin myös ylempien virkamiesten huviloita.

6 Kolmantena osana oli puistometsän alue, joka oli luonnontilainen alue. Puutarhuri ja puutarhan työväki saivat asuntonsa puistometsän alueelle, jonne sijoitettiin myös ylempien virkamiesten huviloita. Tontteja leimasivat männyt, joiden lomaan huviloiden puutarhat suunniteltiin.

Yhtiönpuiston alueella on säilynyt alueen kokonaisuus, joka muodostui jo 1850-luvulla. Kaupunki toivoo että puutarhan alue löytää uuden innovatiivisen toimijan.

Pääosan pinta-alasta tulee olla näihin toimintoihin liittyviä, mutta toimintaan voi silti yhdistää monenlaisia tiloja.

7 Yhtiönpuiston alueella on säilynyt alueen kokonaisuus, joka muodostui jo 1850-luvulla. Kaupunki toivoo että puutarhan alue löytää uuden innovatiivisen toimijan. Puutarha- ja kasvihuonerakennusten alueella voi olla toimintoja, jotka liittyvät kasvihuoneisiin ja kasvien kasvattamiseen. Pääosan pinta-alasta tulee olla näihin toimintoihin liittyviä, mutta toimintaan voi silti yhdistää monenlaisia tiloja. Kasvatuskasvihuoneiden ja kasvimyynnin lisäksi voi olla esimerkiksi Pietarsaaressa sijaitsevan Rosenlundin pappilan ja Aspegrenin puutarhan kaltainen kokonaisuus, vuokrattavia viljelypalstoja ja kokoustiloja, ravintola tai kahvila. Kasvihuoneissa luonnonmukaisesti viljeltyjä vihanneksia ja niistä tehtyjä tuotteita voidaan sekä myydä että käyttää esim. kahvilassa. Puutarha voi keskittyä esim. perinnekasveihin ja järjestää erilaisia tapahtumia ulkotiloissa ja kahvilassa/ravintolassa.

8 Ortokuva vuodelta 2011

Samankaltaiset tiedostot

EPILÄ-1140-6 koskeva alueen vaiheiden tarkastelu, (AK, 8541)

EPILÄ-1140-6 koskeva alueen vaiheiden tarkastelu, (AK, 8541) Tampereen kaupunki, maankäytön suunnittelu, asemakaavoitus projektiarkkitehti Jouko Seppänen 22.4.2015 1 EPILÄ-1140-6 koskeva alueen vaiheiden