Suomen Hyötykeskus Oy:n jätteiden hyödyntämislaitoksen toiminnan muutosta ja laajentamista koskeva ympäristölupahakemus, Kaarina.

Päätös Nro 36/2011/2 Dnro ESAVI/453/04.08/2010 Etelä-Suomi Annettu julkipanon jälkeen 12.5.2011 ASIA Suomen Hyötykeskus Oy:n jätteiden hyödyntämislaitoksen toiminnan muutosta ja laajentamista koskeva ympäristölupahakemus, Kaarina. Lupaa haetaan myös päätöksen täytäntöönpanoon muutoksenhausta huolimatta. LUVAN HAKIJA Suomen Hyötykeskus Oy Linjatie 6 01260 Vantaa Y-tunnus: 1912739 LAITOS Lakarin käsittelylaitos Lakarintie 184 20780 Kaarina TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Ympäristölupaa haetaan jätteen käsittelymäärän lisäämiseen 5000 tonnista vuodessa 43 800 tonniin vuodessa sekä sähkö- ja elektroniikkaromun ja akkujen välivarastointiin Lakarin käsittelylaitoksella. Laitos sijaitsee Kaarinan kaupungin Hulkion kylässä kiinteistöstä Kaatopaikka II RN:o 34:3 (kiinteistötunnus 202 408 34 3) erotetulla määräalalla. HAKEMUKSEN VIREILLETULO Lupahakemus on tullut vireille Etelä-Suomen aluehallintovirastossa 29.3.2010. ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh. 020 636 1040 fax 03 570 8002 kirjaamo.etela@avi.fi www.avi.fi/etela YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9, 00520 Helsinki PL 115, 00231 Helsinki ymparistoluvat.etela@avi.fi

2 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Jätteen laitos- tai ammattimaiseen hyödyntämis- tai käsittelytoimintaan on oltava ympäristölupa ympäristönsuojelulain 28 :n 2 momentin kohdan 4 sekä 3 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohdan 13 f) perusteella. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Etelä-Suomen aluehallintovirasto Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n kohta 13 g) Ympäristönsuojelulaki 31 3 momentti TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, PÄÄTÖKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Luvat, päätökset ja sopimukset Kaavoitus Nykyisellä toiminnalla on Kaarinan kaupungin ympäristönsuojelulautakunnan 20.8.2008 47 myöntämä ympäristölupa (DA: 148/208). Vaasan hallinto-oikeus on päätöksellään 23.11.2009 (Nro 09/0370/1, diaarinumero 01928/08/5107) hylännyt lupapäätöksestä tehdyn valituksen ja jättänyt tutkimatta vaatimuksen liikennöintikiellon asettamisesta ympäristölupa-asiaan kuulumattomana. Toiminnalla (SITA Finland Oy) on Uudenmaan ympäristökeskuksen päätös jätelain 49 :n mukaisesta jätetiedostoon hyväksymisestä. Alueen omistaa Kaarinan kaupunki. Hakemuksen liitteenä on 22.1.2009 allekirjoitettu Kaarinan kaupungin ja Suomen Hyötykeskus Oy:n välinen vuokrasopimus (Nro 359/2009), joka on voimassa 28.2.2039 asti. Määräalasta muodostuvan vuokra-alueen pinta-ala on 20 014 m 2. Toiminnalla on ympäristövahinkovakuutus. Laitosalueen ympäristö on osoitettu Lakarin kaatopaikan asemakaavassa (hyväksytty rakennuskaavana 1993) kaatopaikka-alueeksi (EK). Kaatopaikka-alue ympäröi laitosaluetta idässä ja pohjoisessa. Laitosalueen kaakkoispuolella on suojaviheralue (EV), teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue (T) sekä maa- ja metsätalousalueita (M-1 ja M-2). Kaarinan kaupunginvaltuusto hyväksyi laitosaluetta koskevan Lakarin kaatopaikan asemakaavamuutoksen 30.8.2010 83. Asemakaavamuutoksesta valitettiin Turun hallinto-oikeuteen, joka antoi asiasta ratkaisun 3.3.2011. Asemakaavamuutos tuli voimaan 27.4.2011. Kaavamuutoksen tavoitteena oli muuttaa noin seitsemän hehtaarin kokoinen vanhaan kaatopaikka-

alueeseen kuuluva alue yritysalueeksi ja mm. lisätä alueen rakennusoikeutta. Asemakaavan muutoksella muodostui Kaarinan kaupungin 2. kaupunginosan kortteli 2661 sekä katualue. Alue on asemakaavamuutoksessa osoitettu teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi (T). Korttelialueen reunoille mm. Lakarintien varteen on osoitettu istutettava alueen osa. 3 TOIMINNAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Aluekuvaus Laitos sijaitsee noin 700 metriä Turku-Paimio moottoritien pohjoispuolella ja etäisyyttä Kaarinan keskustaan on noin kolme kilometriä. Lähin asuinrakennus (202 408 8 3) sijaitsee noin 260 metrin päässä laitoksen toiminta-alueen kaakkoispuolella. Suomen Hyötykeskus Oy:n jätteen hyödyntämislaitoksen alue rajoittuu pohjoispuolella sijaitsevaan Kaarinan kaupungin Lakarin maankaatopaikkaan. Alueen länsipuolella sijaitsee vanha käytöstä poistettu kaatopaikkaalue. Kaatopaikka-aluetta ympäröi Kaarinan kaupungin omistama metsä, joka rajoittuu etelässä Lakarintiehen ja muissa ilmansuunnissa peltoihin ja yksityisiin metsäpalstoihin. Laitos sijaitsee louhitulla tasaisella alueella ja aluetta reunustavat kallioseinämät ja maankaatopaikan maa-ainesvalli. Laitosalue on osittain aidattu. Laitoksen vieressä sen länsipuolella on tyhjillään oleva louhittu alue. Alueen läheisyydessä sijaitsee myös pilaantuneen maan stabiloitu ja maisemoitu läjitysalue. Laitosalueelta ja sen länsipuolelta on louhittu kiviainesta siten, että pääosa alueesta on kasvipeitteetöntä louhoksen kalliopohjaa. Maaperä on vuokraalueella pääasiallisesti kalliota. Laitosalueen itäpuolella ja alueen eteläreunassa Lakarintien ja louhitun alueen välisellä noin 50 metriä leveällä kaistalla kasvaa metsää. Laitosalue ei sijaitse tärkeällä eikä muullakaan vedenhankintaan soveltuvalla pohjavesialueella. Alueen sade- ja sulamisvedet johdetaan laitokselle tulevan yhdystien varrella olevaan ojaan ja sitä kautta Lakarintien varrella olevaan ojaan. Oja laskee länteen noin 500 metrin päässä sijaitsevaan Väriojaan. Hakemuksen liitteenä olevan Kaarinan ympäristönsuojelulautakunnan myöntämän ympäristöluvan mukaan alueella on tehty liito-oravainventointi, joka on päivätty 14.5.2003. Selvityksen mukaan alueella oleva laaja maankaatopaikka-alue on heikentänyt liito-oravien elinympäristöä Lakarissa. Väriojan rantametsä ja järeähköt kuusimetsät alueen itäosassa ovat kuitenkin edelleen liito-oravalle suotuisia elinympäristöjä. Lisäksi tärkeä metsälaikku on itäosaan asutun kuvion eteläpuolelle sijoittuva notko sekä kaikki kaatopaikka-aluetta ympäröivät metsäiset reuna-alueet, joista voi kehittyä ruo-

kailumetsiä tai jotka kapeimmillaankin ovat liikkumisen turvaavia käytäviä. Selvityksen mukaan Lakarin metsä yhdistää Piikkiön ja Kaarinan Hiiskanmäen liito-oravaesiintymät, joten sillä on merkitystä laajempien esiintymien säilymiselle ja jopa lajin säilymiselle Kaarinassa. 4 LAITOKSEN TOIMINTA Toiminta sisältää hyötyjakeiden vastaanoton, välivarastoinnin ja paalauksen hallissa, metallin ja lasin vastaanoton sekä välivarastoinnin, rakennusja purkujätteen vastaanoton ja lajittelun, tietosuojamateriaalin vastaanoton ja tuhoamisen, energiana hyödynnettävien jakeiden ja puun vastaanoton sekä murskauksen. Laitosalueen laitteistot ja rakenteet Toiminta-aika Pääsy alueelle on lukittavan portin kautta. Alueella on kameravalvonta. Piha-alue on osittain asfaltoitu. Noin 8000 m 2 :n alue pihasta on asfaltoimatta alueen koillisosassa ja se on tarkoitus asfaltoida vuoden 2011 keväällä. Asfaltoidulla piha-alueella sijaitsee valuma-altaallinen polttonestesäiliö sijoitettuna omalle nestetiivistä asfalttia olevalle alueelle, josta sade- ja sulamisvedet johdetaan hulevesi- ja öljynerotuskaivon kautta ojaan. Piha-alueella sijaitsevat 2303 m 2 :n jätteenkäsittelyhalli, toimistoparakki sekä asfaltoidulla alueella olevat laidoilla erotetut alueet lasi-, metalli- ja puujätteen vastaanottoa varten. Alueen itärajalla varastoidaan tyhjiä keräysastioita. Jätteenkäsittelyhallissa on paalauslinja (syöttökuljetin ja automaattipaalain). Paalain on sähkökäyttöinen ja sen kapasiteetti on 40 000 t/a. Jätteenkäsittelyhallissa on erillinen ongelmajätteiden varastokontti. Tontilla murskataan ajoittain puuta ja energiajaetta mobiilimurskaimella, joka on hidaskiertoinen ruuvimurskain. Tontilla on toimisto- ja sosiaalikontti laitoksen henkilökunnalle sekä sähkö-, vesi- ja viemäriliittymät. Hallin pohja on kestopäällystetty. Kuormien punnitsemiseen käytetään joko omaa tai Kaarinan kaupungin vaakaa. Lakarin kierrätyslaitos on avoinna arkisin kello 6 22. Huolto- ja kunnostustoimia voidaan tehdä satunnaisesti myös pyhäpäivinä. Siirrettävä mobiilimurskain on käytössä 1-5 päivänä kuukaudessa.

5 Jätteiden vastaanotto ja esikäsittely Ympäristölupaa haetaan seuraavien jätteiden vastaanottoon ja hyödyntämiseen: Jätejae EWC - koodi Määrä t/a Varasto t Esikäsittely Muovi 20 01 39 1500 100 Paalaus Paperi 20 01 01 15 000 400 Jälleenkuormaus Paalaus (toimistopaperi) Pahvi 15 01 01 8 000 200 Paalaus 20 01 01 Kartonki 15 01 01 5 000 200 Paalaus 20 01 01 Puu 20 01 38 1 500 200 Murskaus Energiana hyödynnettävä 19 12 10 5 000 400 Lajittelu ja murskaus jae Metalli 20 01 40 1 000 50 Välivarastointi Rakennus- ja 17 09 04 5 000 300 Lajittelu purkujäte Lasi 15 01 07 500 30 Välivarastointi 20 01 02 Tietosuojamateriaali 1 000 100 Silppuaminen ja paalaus SER 16 02 13* 200 10 Välivarastointi Akut 16 06 01* 100 5 Välivarastointi Yhteensä 43800 Toiminta Energiana hyödynnettävä jae on pääsääntöisesti kaupan ja teollisuuden asiakkailta erilliskerättyä tai laitoksella lajitellusta rakennus- ja purkujätteestä eriteltyä kierrätyspolttoaineeksi soveltuvaa jätettä. Mikäli asiakkaalla syntyy biojätettä, on sen erilliskeräys järjestetty jo syntypaikalla. Biojätettä voi olla jätteen joukossa ainoastaan mahdollisten syntypaikalla tapahtuneiden lajitteluvirheiden vuoksi, mutta määrät eivät ole merkittäviä. Vastaanotettava rakennus- ja purkujäte on peräisin rakennustyömailta. Se sisältää pääasiassa puupohjaisia jätteitä, muovia, metallia, kipsilevyä, paperia, pahvia ja kartonkia. Muovi, paperi, pahvi, kartonki ja energiana hyödynnettävä jäte otetaan vastaan halliin tai ulkona oleville seinämillä erotetuille vastaanottopaikoille. Jätteenkäsittelyhallissa olevaa paalainta käytetään vastaanotetun muovin, paperin, pahvin ja kartongin paalaamiseen ja sillä voidaan paalata myös energiajaetta. Valmiit paalit varastoidaan pinoissa ulkona. Toimistopaperipaalit varastoidaan sisällä hallissa. Paalit kuljetetaan hyödynnettäväksi materiaalina. Energiana hyödynnettävä puu ja energiana hyödynnettävät jätteet lajitellaan sekä murskataan mobiilimurskaimella. Puumurske ja kierrätyspolttoaine toimitetaan teollisuuden rinnakkaispolttokattiloissa hyödynnettäväksi.

6 Metallia välivarastoidaan piha-alueella. Metalli toimitetaan edelleen hyödynnettäväksi materiaalina. Rakennus- ja purkujäte lajitellaan jakeisiin ja hyödynnettävät jakeet toimitetaan hyödynnettäväksi sekä rejekti loppusijoitukseen. Puujäte murskataan ja toimitetaan energiahyötykäyttöön. Muovit lajitellaan ensisijaisesti materiaalihyötykäyttöön ja toissijaisesti energiahyötykäyttöön. Likaantunut paperi, pahvi ja kartonki ohjataan energiahyötykäyttöön. Kipsilevyjäte toimitetaan mahdollisuuksien mukaan materiaalihyötykäyttöön ja toissijaisesti loppusijoitukseen. Kuormissa saattaa olla mukana pieniä määriä kiviaineksia, jotka toimitetaan välivarastoinnin jälkeen murskattavaksi. Tietosuojamateriaalia vastaanotetaan sisälle halliin, missä se silputaan välittömästi kuorman saavuttua. Silppu varastoidaan hallissa, paalataan ja toimitetaan edelleen hyödynnettäväksi materiaalina. Sähkö- ja elektroniikkaromu välivarastoidaan ja toimitetaan hyödynnettäväksi. SER-materiaali tullaan varastoimaan lukittavassa kontissa. Kontti on suunniteltu sijoitettavaksi piha-alueelle paikkaan, joka on ympärivuorokautisessa kameravalvonnassa. Akut välivarastoidaan ja toimitetaan hyödynnettäväksi. Ongelmajätteiden varastointia varten varattu EcoSimplex kontti on sisällä hallissa. Kontti on lukittava ja varustettu sammutusjärjestelmällä. Kontti on varustettu 1700 litran pohjasäiliöllä, joka toimii ylivuotosuojana. Kontti varustetaan eri jätelajien mukaisilla keräysastioilla. Myös hallin sisätilat ovat kameravalvonnassa. Lasia vastaanotetaan piha-alueella rajatulle alueelle. Pakkauslasi, tasolasi ja tuulilasit varastoidaan erillään ja toimitetaan edelleen hyödynnettäväksi. Polttoaineet ja kemikaalit Energian käyttö Laitoksella varastoidaan työkoneiden moottoripolttoainetta 1,4 m 3 :n valuma-altaallisessa, ylivuotosuojalla varustetussa säiliössä. Laitoksen arvioitu sähkönkulutus on 5000 kwh/kk. Vedenhankinta ja viemäröinti Kiinteistö on yhdistetty kunnalliseen vesi- ja viemäriverkkoon. Toimisto- ja sosiaalitilan jätevedet johdetaan kunnalliseen viemäriin.

7 Liikenne ja liikennemäärät Liikennöinti laitokselle tapahtuu yleisiä liikenneväyliä käyttäen. Laitokselle tulevien kuormien määrä on laitoksen toimiessa täydellä kapasiteetilla noin 30 kpl päivässä ja ulos lähtevien materiaalikuljetusten määrä noin 4 6 kpl päivässä. Ympäristöasioiden hallintajärjestelmä SITA Finland Oy:lle ja sen tytäryhtiö Suomen Hyötykeskus Oy:lle on myönnetty ISO 9001 ja ISO 14001 sertifikaatit helmikuussa 2010. Arvio parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) soveltamisesta ja ympäristön kannalta parhaasta käytännöstä (BEP) Hakemuksessa on arvioitu parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamista seuraavasti: Laitoksen sähkökäyttöinen paalain ja käytettävä mobiilimurskain edustavat nykyaikaista tekniikkaa. Hoitamalla paperin lastaus- ja varastointitoiminnat sisällä hallissa, pystytään ehkäisemään tehokkaasti mahdollista roskaantumisongelmaa. Myös tietosuojamateriaali käsitellään sisällä hallissa. Eri jätejakeiden kuljettaminen hyödynnettäväksi suurissa erissä vähentää tarpeettomia jätteen kuljetuksista aiheutuvia päästöjä. Lisäksi lajittelu energiana hyödynnettäville jakeille ja rakennus- ja purkujätteelle saattaa enemmän materiaalivirtoja materiaalihyödyntämiseen kuin loppusijoitukseen. Helposti roskaantumista aiheuttavat jätejakeet käsitellään sisällä hallissa. YMPÄRISTÖKUORMITUS, -VAIKUTUKSET JA YMPÄRISTÖHAITTOJEN EHKÄISY Jätevedet ja päästöt maaperään, vesiin ja viemäriin Hakemuksessa on arvioitu, että laitoksen toiminnasta ei aiheudu päästöjä maaperään eikä vesistöön. Alueella käsiteltävät jätteet ovat liukenemattomia tai heikosti liukenevia. Polttoainetta varastoidaan valuma-altaallisessa ylivuotosuojalla varustetussa säiliössä. Toimisto- ja sosiaalitila on liitetty kunnalliseen vesi- ja viemäriverkostoon. Sade- ja hulevedet johdetaan ojaan. Loppuosa piha-alueesta on tarkoitus asfaltoida. Päästöt ilmaan ja päästöjen vähentäminen Hakemuksessa on arvioitu, että laitoksen toiminnasta ei aiheudu merkittäviä päästöjä ilmaan. Puun ja energiajakeen murskauksessa käytettävän

mobiilimurskaimen pölyävyys on pientä. Tietosuojamateriaalin silppuaminen tehdään hallissa. Mobiilimurskain sijoitetaan tontin takaosaan lajitteluhallin taakse. Laitosalue sijaitsee notkossa, jota ympäröivät maavallit muodostavat aluetta kiertävän suojavallin. Murskaustoiminnasta leviävä pöly on vähäistä eikä murskausta suoriteta tuulisella säällä. Pölyn leviäminen rajoittuu kiinteistön alueelle. Jätteen kuljetuksista johtuvia liikennöinnin päästöjä voidaan kokonaisuutena vähentää jossain määrin jälleenkuormauksella isompiin eriin. 8 Melu Syntyvät jätteet Paalaimen arvioitu lähtömelutaso on 75 db ja murskaimen 85 db. Paalaimen ääni ei mainittavasti kuulu hallin ulkopuolelle ja murskainta käytetään vain ajoittain. Mobiilimurskaimen melutaso ei ole korkea. Laitoksen välittömässä läheisyydessä ei myöskään sijaitse toimintaa, joka voisi häiriintyä mobiilimurskaimen äänestä. Hakemuksessa on arvioitu Turun seudulla aiemmin tehdyn jätepuun murskausta koskevan meluselvityksen perusteella, että äänitaso lähialueella noin 350 metrin etäisyydellä puun murskauksen ollessa käynnissä vaihtelee välillä 45 48 db. Pehmeämpien materiaalien murskauksesta aiheutuva melu on vielä tätä alhaisempi. Laitoksella lajiteltavasta ja käsiteltävästä jätteestä, syntypaikkalajitellusta energiahyödynnettävästä jätteestä ja rakennus- ja purkujätteestä jää kaatopaikalle loppusijoitettavaa rejektiä arviolta noin 5 % vastaanotettavasta jätemäärästä. Energiajakeesta arvioidaan syntyvän rejektiä noin 2 %. Lajittelutoiminnasta arvioidaan syntyvän rejektiä yhteensä 500 t/a. Muiden jakeiden tarkistuslajittelusta ei synny rejektiä merkittäviä määriä. Syntynyt rejekti (191212) toimitetaan asianmukaiseen loppusijoitukseen kaatopaikalle vähintään kerran viikossa. Lakarin kierrätyslaitoksen toimintaperiaate on jätteiden lajittelu ja kierrätys sekä jätteiden kuljetuksista aiheutuvan liikenteen vähentäminen. Toiminnan muut vaikutukset ympäristöön Hakemuksessa on arvioitu, että käsittelylaitoksen toiminnasta ei ole haittaa ihmisten terveydelle eikä yleiselle viihtyisyydelle. Laitoksella ei käsitellä lainkaan asumisessa syntynyttä yhdyskuntajätettä, mikä vähentää mahdollista lintu- tai rottaongelmaa. Tarvittaessa laitoksella käy tuholaisfirma

9 Yleissiisteyteen kiinnitetään jatku- mahdollisten ongelmien estämiseksi. vasti huomiota. Toiminnalla ei ole vaikutuksia luontoon eikä luonnonsuojeluarvoihin. Ympäristövaikutusten arviointi SITA Finland Oy on pyytänyt 23.3.2010 Varsinais-Suomen ELYkeskukselta lausuntoa, tuleeko Suomen Hyötykeskus Oy:n hankkeeseen soveltaa ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on antanut ympäristövaikutusten arviointimenettelyn soveltamisesta päätöksen 19.5.2010 (VARELY/41/07.04/2010, Nro 10/2010). Päätös on toimitettu Etelä- Suomen aluehallintovirastolle lupahakemuksen liitteeksi 15.10.2010. Päätöksessä todetaan, että vain murskausta voidaan pitää YVA asetuksen 6 :ssä tarkoitettuna fysikaalis-kemiallisena käsittelynä. Murskattavan jätteen määrä on maksimissaan 11 000 t/a eli noin 42 t vuorokaudessa, joten hanke ei kuulu YVA asetuksen 6 :n hankkeisiin. Lisäksi päätöksessä todetaan, että laitoksen käsittelykapasiteetin kasvattaminen ei merkittävässä määrin lisää laitoksen ympäristövaikutuksia, sillä suurin osa käsiteltävistä jätteistä on paperi-, pahvi-, kartonki- ja muovijätettä, joka paalataan sisätiloissa. Hankkeen vaikutukset rajoittuvat Lakarin kaatopaikan alueelle ja sen lähistöön. Vaikutukset asutukseen jäävät kasvavaa liikennettä lukuun ottamatta lieviksi. Päätöksessä todetaan, että ottaen huomioon Suomen Hyötykeskus Oy:n hankkeen ominaisuudet, sijainti ja vaikutusten luonne, hanke ei aiheuta laadultaan ja laajuudeltaan YVA asetuksen hankeluettelon hankkeiden vaikutuksiin rinnastettavia merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia, joiden vuoksi arviointimenettelyä tulisi soveltaa. LAITOKSEN TOIMINNAN TARKKAILU Käyttötarkkailu ja raportointi Käsittelylaitokselle tulevista ja lähtevistä määristä pidetään kirjaa kunkin jätejakeen osalta. Kuormien punnitsemiseen käytetään vaakaa. Suomen Hyötykeskus Oy noudattaa ISO 9001 laadunhallintajärjestelmää. Laitoksen prosessiin sisältyy jätteen tarkastus- ja laadunvarmistusmenettely. Kaikki vastaanotettava jäte tarkastetaan silmämääräisesti. Mikäli jäte ei vastaa laadultaan ilmoitettua tai se sisältää sellaisia aineita, jotka eivät sovellu kyseessä olevaan jakeeseen, laaditaan vastaanottotarkastuksessa pöytäkirja, johon kirjataan poikkeamat ja niiden määrät. Lisäksi epäkurantista jakeesta otetaan kuva.

10 Mikäli vastaanottotarkastuksessa havaitaan ennen kuorman purkua sellaisia jätteitä, jotka eivät sovellu laitokselle, kuormaa ei oteta sellaisenaan vastaan. Jos kuormassa on tullut laitokselle sinne soveltumattomia jätteitä, jotka havaitaan vasta käsittelyn yhteydessä, erotellaan ne muusta materiaalista ja varastoidaan asianmukaisesti ennen toimittamista luvanvaraiselle vastaanottajalle. Epäkurantista materiaalista reklamoidaan aina sen lähettäjää ja samalla annetaan ohjeistusta, jotta kuormat eivät jatkossa sisällä sinne soveltumattomia materiaaleja tai aineita. Mikäli jätteen laatu ei korjaannu, peritään asiakkaalta haittamaksu sekä korotettu jätteenkäsittelymaksu. Tarvittaessa kieltäydytään kokonaan vastaanottamasta ko. asiakkaan jätteitä. Jätteen toimittajat on ohjeistettu energiajakeen laatuvaatimuksista. Jätepolttoaineesta otetaan säännöllisesti (1 2 kertaa vuodessa) näytteitä analysoitavaksi, millä varmistetaan materiaalin soveltuvuus kierrätyspolttoaineeksi. Henkilökunta seuraa laitteiden toimivuutta. Kaluston testaukset ja turvalaitetestaukset tehdään säännöllisesti. Tarkkailun suorittaa laitoksen henkilökunta. Sisäisiä auditointeja tehdään säännöllisin väliajoin. Henkilökunta tekee pienet korjaustoimet ja suuret tai erityisosaamista vaativat korjaukset teetetään asiantuntijoilla. Laitoksen siisteyteen ja sen ylläpitoon kiinnitetään erityistä huomiota. Käsittelylaitoksella tehdään emokonserni Suezin sisäinen auditointi noin kahden vuoden välein. Laitoksella käsitellyistä määristä raportoidaan vuosittain ympäristöviranomaiselle. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Riskinarviointi ja toimet onnettomuuksien ja häiriötilanteiden estämiseksi Jätteen käsittelylaitosten toiminnassa riskinä on tulipalo. Käsittelylaitokselle on asennettu riittävä ensisammutuskalusto, jauhesammuttimet ja palopostit. Näin mahdollinen vaaratilanne pystytään hallitsemaan palokunnan tuloon saakka. Alue on aidattu ja siellä on kameravalvonta. Laitoksen turvalaitteistot tarkastetaan säännöllisesti. Henkilökuntaa koulutetaan vahinko- ja häiriötilanteiden varalta. Laitokselle on laadittu turvallisuussuunnitelma 1.9.2009.

11 TOIMINNAN ALOITTAMISLUPA Toiminnalle haetaan aloittamislupaa muutoksenhausta huolimatta, jotta materiaalikierrätys ei kärsisi. Suomen Hyötykeskus Oy esittää laajennetun toiminnan aloittamisvakuuden suuruudeksi 3000. Vakuuden määrä on sama kuin voimassa olevassa ympäristöluvassa oli. Perusteluna esitykselle on, että laitoksen toiminnalla on jo ympäristölupa, ja nykyisen lupahakemuksen täydennyksen mukainen volyymiltaan nykyistä suurempi toiminta ei aiheuta merkittäviä muutoksia laitoksen rakenteisiin. VAKUUS Suomen Hyötykeskus Oy esittää Lakarin käsittelylaitoksen ympäristönsuojelulain 42 :n mukaiseksi vakuudeksi 4000. Vakuus perustuu jätemäärien vertailuun Suomen Hyötykeskus Oy:n muilla laitoksilla. Laitoksen vakuus on voimassa olevassa ympäristöluvassa 3000. Vakuuden määrää on perusteltu sillä, että laitoksen käsiteltävällä ja varastoitavalla jätemateriaalilla on kaupallisesti positiivinen arvo, joka toimii vakuutena. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Lupahakemusta on täydennetty 15.10.2010, 4.11.2010, 14.12.2010, 7.2.2011, 9.2.2011 ja 11.3.2011 ja 29.3.2011. Lupahakemuksesta tiedottaminen Lupahakemuksesta on kuulutettu Etelä-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustaululla ja Kaarinan kaupungin ilmoitustaululla 7.1. 7.2.2011. Kuulutuksesta on ilmoitettu Kaarina-lehdessä 5.1.2011. Hakemuksesta on annettu erikseen kirjallinen tieto tiedossa oleville asianosaisille. Neuvottelu ja laitoskäynti Lausunnot Lupahakemuksesta on neuvoteltu ja paikalle on tehty laitoskäynti 24.11.2010. Muistio on liitetty asiakirjoihin. Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta sekä Kaarinan kaupungin ympäristönsuojelulautakunnalta, ympäristöterveydensuojeluviranomaiselta, kaupunginhallitukselta ja kaavoitusviranomaiselta.

1) Kaarinan kaupungin kaupunginarkkitehti toteaa lausunnossaan 25.1.2011, että ympäristölupahakemukseen ei ole Kaarinan kaavoituksen kannalta huomautettavaa. 2) Kaarinan kaupungin ympäristönsuojelulautakunta (9.2.2011 11) toteaa lausunnossaan seuraavaa: Laitoksen sijoituspaikka soveltuu sijaintinsa ja ympäristön olosuhteiden puolesta hakemuksen mukaiseen toimintaan ja laitoksen normaali toiminta on järjestettävissä siten, että siitä ei aiheudu merkittäviä haittoja lähimmissä häiriintyvissä kohteissa. Lupapäätöksessä on kuitenkin syytä antaa tarvittavat määräykset varsinkin melusta ja pölystä aiheutuvan pilaantumisen ehkäisemiseksi sekä varattava lupaviranomaiselle mahdollisuus toiminnasta aiheutuvan melun selvittämiseksi esimerkiksi erillisin mittauksin. Koska laitoksella jatkossa otetaan vastaan ja varastoidaan myös ongelmajätteiksi luokiteltavia jätteitä, on lupapäätöksessä annettava riittävät määräykset vaarallisten aineiden ympäristöön pääsemisen ehkäisemiseksi sekä alueen maaperän suojelemiseksi. Hyödynnettävän jätemäärän kasvu ei sellaisenaan aiheuta haittaa Lakarin alueella esiintyville liito-oraville, sikäli kun toiminta voidaan muutoin järjestää hakemuksessa esitetyllä tavalla ja sen liitteenä olevan asemapiirustuksen mukaisella toiminta-alueella. Erityistä huomiota on kiinnitettävä siihen, että laitoksen ja Lakarintien välissä olevan metsäkaistan puustoa tai muuta kasvillisuutta ei vahingoiteta tai hävitetä. Kasvillisuuden ja erityisesti puuston säilyttäminen alueella on tärkeää, jotta liito-oraville tärkeä kaatopaikkaalueen etelänpuoleinen siirtymisreitti ei katkea. 3) Liedon kunnan ympäristöterveydenhuolto toteaa 11.2.2011 antamassaan lausunnossa, että ympäristöterveydenhuollon mielestä nykyisessä ympäristöluvassa laitoksen toiminnalle asetettu murskauksen toimintaajan rajaus on syytä pitää voimassa lähialueen asuntojen meluhaittojen estämiseksi. 4) Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus toteaa 16.2.2011 antamassa lausunnossaan (VARELY/8/07 00/2011) seuraavaa: Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus katsoo, että laitoksen sijoituspaikka soveltuu hakemuksen mukaiseen toimintaan. Toiminnasta ei saa aiheutua ympäristöhaittaa eikä maaperän, pohjaveden tai vesistöjen pilaantumista. Ongelmajätteiden vastaanottoa ja varastointia koskien tulee luvassa antaa määräykset, joilla aiheutuvat vaarat ja haitat ovat ehkäistävissä. Jätemäärän lisäys tulee mm. moninkertaistamaan liikenteen alueelle. Jätteen vastaanotosta ja varastoinnista, murskauksesta ja paalauksesta ym. toiminnasta aiheutuvien melu- ja pölyhaittojen estämiseksi tulee päätöksessä antaa tarvittavat määräykset. 12

13 5) Kaarinan kaupungin kaupunginhallitus on 7.3.2011 antanut hakemuksesta ympäristönsuojelulautakunnan kannan-oton mukaisen lausunnon. Lisäksi pöytäkirjassa todetaan, ettei Kaarinan kaavoitus- ja rakennuslautakunnalla eikä teknisellä lautakunnalla ole ollut asiassa lausuttavaa. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksesta on jätetty kaksi muistutusta: 1) AA esittää muistutuksessaan mm. seuraavia asioita: Kaarinan kaupunki on myöntänyt Sita Finlandille (Suomen Hyötykeskus Oy) rakennusluvan, vaikka teollisuusalueeksi muuttamisen kaavatyö on kesken. Kaavaselvityksessä todetaan, että rakentaminen alueelle vaatii kaavamuutoksen. Kyseinen Suomen hyötykeskuksen sijoituspaikka on täysin järjen vastainen sijainnin ja liikenneyhteyksien takia, koska toiminnasta aiheutuu paljon edestakaista raskasta liikennettä. Lakarin liikenne kulkee liitteenä olevaan karttaan punaisella merkittyä tietä, joka on ainoa mahdollinen kulku alueelle. Lähimmät talot sijaitsevat aivan tien vieressä. Useimmat kuorma-autot eivät noudata 50 km/h nopeusrajoitusta, joka alueella on (liitteenä videoselvitys ylinopeuksista). Krossinkadulla, Järvenojantiellä ja Lakarintiellä ei ole kevyenliikenteen väyliä, vaan asukkaat joutuvat liikkumaan raskaan kaluston seassa. Kyseisillä tieosuuksilla ei myöskään ole katuvalaistusta, joten on vain ajan kysymys, kun joku jää kuorma-auton alle. Liitteenä olevassa kaupunginhallituksen Turun hallinto-oikeudelle antamassa selvityksessä luvataan ympäristölupaehtoja määriteltäessä ottaa huomioon lähistön asunnot. Edellä olevan perusteella laajennettua lupaa ei tule myöntää, ennen kuin asemakaavan oikeuskäsittely on valmistunut ja Kaarinan kaupunki on rakentanut Lakarin alueelle suoran liikenneyhteyden moottoritien Raadelman liittymän pohjoisen puolelta. Jos lupa kuitenkin myönnetään, on toiminnalle asetettava samat ajat (maanantaista perjantaihin kello 7 17), kuin maankaatopaikan ympäristöluvassa, jossa liikenteen ongelmat on otettu huomioon. Liitteenä on lisäksi Turun hallinto-oikeudelle annetut selvitykset, kaavaselvitys ja tärkeimmät kohdat maankaatopaikan ympäristöluvasta asian kokonaisuuden selvittämiseksi. 2) BB vaatii muistutuksessaan, että ympäristöluvalle on asetettava samat toiminta-ajat (kello 7 17), kuin Lakarin maankaatopaikan ympäristöluvassa, koska liikkuu päivittäin polkupyörällä Krossinkatua ja Järvenojantietä pitkin, joilla ei ole kevyenliikenteen

väyliä, eikä katuvalaistusta, joten pimeään aikaan liikkuminen on erittäin vaarallista kuorma-autoliikenteestä johtuen. 3) CC ja DD toteavat muistutuksessaan mm. seuraavaa: Toiminnasta aiheutuva melusta (työkoneiden ja rakennusjätteen murskaamisesta aiheutuva melu) ja pölystä (saattaa sisältää ongelmajätteiden pölyä), ympäristön roskaantumisesta, palovaarasta sekä lisääntyvän liikenteen melusta aiheutuu lähialueen asukkaille (lähin asuinkiinteistö noin 100 metrin etäisyydellä) ja ympäristölle kohtuutonta haittaa (NaapL 17 ). Käsittelyalue rajoittuu metsäalueeseen, joka on osayleiskaavassa merkitty retkeily- ja ulkoilualueeksi. Ulkoilua ja liikuntaa varten tarvitaan riittävän hiljaisia alueita lähellä asutusta. Hiljaisia alueita tarvitaan niin virkistyskäyttöön kuin luonnon monimuotoisuuden tarpeisiin. Alueen ympäristön luontoarvoista tulisikin tehdä selvitys. Alueen melutasoa ei tulisi lisätä, vaan vähentää, jotta lähiasuinalueella ja sen ympäristössä toteutuisi valtioneuvoston periaatepäätös meluntorjunnasta v. 2008 2011 suunnitelman mukaisesti eli tavoitteena terveellinen, viihtyisä ja vähämeluinen ympäristö. Mikäli ympäristöselvitykseen, jota ei ole aikaisemmin tehty ja asutuksen läheisyydestä huolimatta, paikka katsotaan edelleen sopivaksi toiminnan laajentamiseen, niin toimintamelun ja liikennemelun vähentämiseksi toiminta-aika tulisi rajoittaa arkipäivisin kello 7 16. 4) EE vaatii rajanaapurina, että Suomen Hyötykeskus Oy:n toiminnalle on asetettava samat toiminta-ajat, kuin Lakarin maankaatopaikalle, eikä toiminnan laajentamiselle tulisi antaa lupaa. Muistutuksessa on FF:n 23.11.2009 päivätty Lakarin kaatopaikan asemakaavan muutoksen yhteydessä esitetty pyyntö, että Lakarin alueelle saa rakentaa vain ympäristöhaittoja aiheuttamatonta teollisuutta ja että hän vastustaa uuden tien rakentamista maittensa läpi Lakariin. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijalle on varattu tilaisuus vastineen antamiseen lausuntojen ja muistutusten johdosta. Kaarinan kaupunginhallituksen lausunnosta ei ole ollut tarpeen pyytää erikseen vastinetta. Hakijalla ei ole huomauttamista annetuista lausunnoista. Muistutuksen 1) johdosta hakija toteaa mm., että ympäristölupahakemukseen ei ole ollut kaavoituksen kannalta huomautettavaa. Hakija edellyttää työntekijöiltään ja aliurakoitsijoiltaan ehdotonta liikennesääntöjen noudattamista, ja kaikki Suomen Hyötykeskuksen ja SITA Finlandin kuljettajat ovat velvollisia noudattamaan yleisiä tieliikennelakeja sisältäen nopeusra- 14

joitukset. Hakija ei ota muutoin kantaa muistuttajan videomateriaaliin, koska kuvan heikon laadun takia nopeuden luotettava määritys oli mahdotonta, ja heikosta kuvanlaadusta johtuen yksittäisten autojen tunnistaminen ei ollut mahdollista. Vaatimuksista uusien tieyhteyksien rakentamiseen hakija toteaa, ettei sillä ole mahdollisuutta vaikuttaa asiaan. Hakija ei näe perusteita muistutuksessa toiminnalle ehdotettuihin aikarajoihin. Muistutuksen 2) johdosta hakija toteaa, ettei näe perusteita muistutuksessa esitetyille toiminnan aikarajoille. Lisäksi hakija huomauttaa, ettei sillä ole mahdollista vaikuttaa yleisten teiden valaistuksen tai kevyen liikenteen väylien rakentamiseen. Muistutuksesta 3) hakija toteaa, että ei näe perusteita väitteelle toiminnan aiheuttamasta kohtuuttomasta haitasta. Hakijan nykyisessä ympäristöluvassa on jo meluntorjuntaa ja ilmansuojelua koskevat määräykset, joita hakija on noudattanut. Lisäksi hakija ei näe perusteita muistutuksessa esitetyille toiminnan aikarajoille. Muistutuksen 4) johdosta hakija toteaa, että ei näe perusteita toimintaaikoja koskevalle vaatimukselle. 15 ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Etelä-Suomen aluehallintovirasto myöntää Suomen Hyötykeskus Oy:lle ympäristöluvan Lakarin hyödyntämislaitoksen toiminnan laajentamiseen Kaarinan kaupungissa kiinteistöstä 202 408 34 3 erotetulla vuokraalueella. Lupa myönnetään edellyttäen, että tätä päätöstä ja siinä annettuja lupamääräyksiä noudatetaan ja muutoin toimitaan hakemuksessa esitetyllä tavalla. Yleinen ympäristönsuojelu 1. Kaikkia laitoksella vastaanotettavia ja hyödynnettäviä sekä toiminnassa muodostuvia jätteitä on käsiteltävä ja varastoitava siten, että toiminnasta ei aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa, terveyshaittoja taikka roskaantumista. Roskaantuminen on estettävä säännöllisellä valvonnalla ja alueiden puhdistamisella. 2. Toiminnassa on sovellettava parasta saatavilla olevaa hyödyntämis- ja kierrätysteknologiaa. Parasta käyttökelpoista tekniikkaa on hyödynnettävä ja otettava käyttöön siten, että toiminnan ympäristö- ja terveysvaikutukset ovat mahdollisimman vähäiset.

3. Toimintaan liittyvät rakenteet on sijoitettava ja toiminta järjestettävä siten, että laitosalueen eteläreunassa, Lakarintien varressa olevan metsäkaistan puustoa tai muuta kasvillisuutta ei vahingoiteta tai hävitetä. Jätteiden vastaanotto 4. Laitoksella saa - vastaanottaa, välivarastoida ja paalata paperi-, pahvi-, kartonki- ja muovijätettä yhteensä enintään 29 500 t/a sekä vastaanottaa ja käsitellä tietosuojamateriaalia enintään 1 000 t/a; - vastaanottaa ja välivarastoida metalli- ja lasijätettä yhteensä enintään 1500 t/a; - vastaanottaa ja lajitella muuta kuin ongelmajätteeksi luokiteltavaa rakennus- ja purkujätettä yhteensä enintään 5 000 t/a; - vastaanottaa ja murskata muuta kuin ongelmajätteeksi luokiteltavaa energiajaetta ja puuta yhteensä enintään 6 500 t/a sekä - vastaanottaa ja välivarastoida sähkö- ja elektroniikkalaiteromua (16 02 13*) enintään 200 t/a ja akkuja (16 06 01*) enintään 100 t/a. Muiden jätteiden hyödyntäminen ja käsittely laitoksella on kielletty. 5. Toiminnanharjoittajan tulee ennen jokaisen jäte-erän vastaanottoa varmistua sen vastaanottokelpoisuudesta. Tarvittaessa on jätteen luovuttajalta pyydettävä selvitys, josta käyvät ilmi asianmukaisen jätehuollon varmistamiseksi tarvittavat tiedot jätteestä ja sen laadusta. Mikäli jätteen vastaanotto- ja hyödyntämiskelpoisuudesta ei voida varmistua, ei jätettä saa ottaa vastaan. Mikäli laitokselle vastaanotettujen jätteiden joukosta löytyy muita kuin määräyksessä 4 mainittuja jätteitä, on jäte-erä palautettava välittömästi jätteen tuottajalle tai toimitettava hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi laitokselle, jolla on ympäristölupa ko. jätteen vastaanottamiseen. Jätteiden varastointi, hyödyntäminen ja edelleen kuljettaminen 6. Eri jätejakeet on pidettävä erillään toisistaan ja niille on oltava oma tarkoitukseen soveltuva varastointipaikka. Mikäli laitokselle vastaanotettujen jätteiden joukossa on muita kuin määräyksessä 4 mainittua jätteitä, on ne varastoitava asianmukaisesti lajiteltuina erillään muista jätteistä ennen niiden palauttamista tai muualle hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi toimittamista. 16

7. Sähkö- ja elektroniikkalaiteromu on varastoitava katetulla ja nestetiiviiksi pinnoitetulla alueella, joka on varustettu nestevuotojen keräysjärjestelmällä. 8. Muut ongelmajätteet on varastoitava lukitussa tilassa asianmukaisesti merkityissä ja kutakin ongelmajätejaetta varten tarkoitetuissa astioissa tai säiliöissä katettuina tai muuten nestetiiviisti. Erilaiset ongelmajätteet on pidettävä erillään toisistaan ja ryhmiteltävä ja merkittävä ominaisuuksiensa mukaan. Nestemäiset ongelmajätteet on varastoitava tilavuudeltaan riittävässä suoja-altaassa tai muulla ympäristönsuojelun kannalta tehokkaalla tavalla siten, ettei niistä aiheudu vaaraa tai haittaa ympäristölle. 9. Kaikki laitokselle vastaanotetut ja toiminnassa syntyvät jätteet on toimitettava edelleen hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisen jätteen vastaanotto. Ongelmajätevarasto on tyhjennettävä määräajoin, vähintään kerran vuodessa. Sähkö- ja elektroniikkalaiteromua saa olla varastoituna kerralla enintään 10 t ja akkujätettä saa olla varastoituna kerralla enintään 5 t. Ongelmajätteitä luovutettaessa on jätteiden siirrosta laadittava siirtoasiakirja, josta ilmenevät valtioneuvoston päätöksen 659/1996 mukaiset tiedot ongelmajätteistä. Siirtoasiakirjoja on säilytettävä vähintään kolme vuotta ja ne on esitettävä pyydettäessä viranomaiselle. Meluntorjunta ja ilmapäästöjen ehkäisy 10. Melua aiheuttavaa siirrettävää murskauslaitteistoa saa käyttää arkisin maanantaista torstaihin klo 07.00 19.00 sekä perjantaisin klo 07.00 16.00. Murskauslaitteisto tulee sijoittaa kiinteistöllä siten, että etäisyys lähimmän asuinrakennuksen piha-alueelle on yli 300 metriä. 11. Laitoksen toiminnasta syntyvä melu lähimmissä häiriintyvissä kohteissa asuntojen piha-alueella ei saa ylittää melun A-painotettua ekvivalenttitasoa 55 db päivällä kello 07 22 välisenä aikana eikä 50 db yöllä kello 22 07 välisenä aikana. Toiminnanharjoittajan on tarvittaessa teetettävä selvitys ekvivalenttimelutasoista Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Mikäli melutaso ylittyy, tulee toiminnanharjoittajan ryhtyä välittömästi toimenpiteisiin meluhaitan vähentämiseksi. 12. Toiminnasta ei saa aiheutua pölyhaittaa toiminta-alueen ulkopuolelle. Jätteen murskauksesta tai muusta käsittelystä lähiympäristölle aiheutuvat pölyhaitat on estettävä kastelemalla tai koteloimalla päästölähteet kattavasti ja tiiviisti taikka käyttämällä muuta pölyn torjumisen kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Varastokasat ja ajoneuvojen kuormat on tarvittaessa kasteltava ja pölyn leviäminen ajoneuvoista toiminta-alueen ulkopuolelle on estettävä. 17

18 Päästöjen estäminen maaperään ja vesiin 13. Laitoksen piha-alue on päällystettävä tiiviillä päällystemateriaalilla toimintaalueella. Ulkopuolisten valumavesien kerääntyminen päällystetylle alueelle on estettävä. 14. Toiminnasta ei saa aiheutua maaperän, pohjaveden eikä pintavesien pilaantumista. Polttonesteiden varastointi- ja jakelualueen sade- ja sulamisvedet tulee johtaa öljytilan täyttymisestä hälyttävän öljynerottimen kautta ojaan. Polttonestesäiliön ja jakelualueen läheisyydessä on oltava imeytysainetta ja työvälineitä mahdollisten polttoainevuotojen talteen keräämistä varten. Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet 15. Vahinko- ja onnettomuustilanteiden varalta laitoksella on oltava riittävä määrä imeytysmateriaalia ja talteenottovälineitä saatavilla. Vuotoina ympäristöön päässeet polttonesteet tai muut nestemäiset vaaralliset kemikaalit on kerättävä välittömästi talteen tarkoituksenmukaisiin astioihin. Vahinkoja onnettomuustilanteissa on ryhdyttävä viivytyksettä tarvittaviin toimenpiteisiin ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi. 16. Alueella tapahtuneista häiriö-, vahinko- tai onnettomuustilanteista, joista saattaa aiheutua ympäristön pilaantumisen vaaraa tai vaaraa tai haittaa terveydelle on ilmoitettava viipymättä Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Kaarinan kaupungin ympäristönsuojeluja terveydensuojeluviranomaisille. Samalla on ilmoitettava niistä toimenpiteistä, joihin on ryhdytty tilanteen korjaamiseksi. Tarkkailu- ja raportointimääräykset 17. Polttonesteen jakelualueen päällysteen sekä muiden pinnoitettujen alueiden kuntoa, kuten mahdollista halkeilua, painumista tai lohkeilua, on tarkkailtava säännöllisesti ja havaitut puutteet on korjattava välittömästi. 18. Laitoksen polttonestesäiliön ja sen varustuksen kunto tulee tarkistuttaa kymmenen vuoden kuluessa laitteiston käyttöönottamisesta. Tämän jälkeen säiliö on tarkastettava uudelleen sille tarkastuksessa määritellyn kuntoluokan mukaisesti, mutta kuitenkin vähintään 10 vuoden väliajoin. Säiliön tarkastuspöytäkirja on toimitettava valvontaviranomaisille. 19. Öljynerottimen täyttymistä ja öljynerottimen hälyttimen toimintaa on tarkkailtava säännöllisesti. 20. Kierrätyspolttoaineeksi toimitettavan jätteen laatua on tarkkailtava standardin SFS 5875 mukaisesti. 21. Laitoksen toiminnasta on pidettävä kirjanpitoa, josta käyvät ilmi ainakin seuraavat asiat:

19 Vastaava hoitaja - laitoksella vastaanotettujen jätteiden laji (EWC-koodi), määrä, alkuperä ja luovuttaja; - laitoksen toiminnassa muodostuvien ja muualle hyödynnettäväksi ja käsiteltäväksi toimitettujen jätteiden lajit ja määrät sekä toimituspaikat ja -ajankohdat; - laitoksella vuoden lopussa olevan varastoidun jätteen laji ja määrä; - vastaanottamatta jätetyn jätteen laji, määrä ja toimituspaikka; - murskaimen käyttöajat; - öljynerottimen tarkkailu ja tyhjennykset sekä öljynerottimen hälyttimen toiminnan tarkkailu ja - laitoksella havaitut toiminnan häiriöt, vahingot ja muut ympäristönsuojelun kannalta poikkeukselliset tilanteet. Yhteenveto kirjanpidosta tulee toimittaa vuosittain seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Kaarinan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tiedot on toimitettava soveltuvin osin sähköisesti valvontaviranomaisen edellyttämällä tavalla. Kirjanpito on pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaisille. 22. Toiminnanharjoittajalla on oltava laitoksen asianmukaista hoitoa, käyttöä, käytöstä poistamista ja niihin liittyvää toiminnan tarkkailua varten luvan mukaisesta toiminnasta vastuussa oleva laitoksen vastaava hoitaja, jolla on kyseiseen tehtävään riittävä asiantuntemus. Vastaavan hoitajan vaihtuessa tulee uudet yhteystiedot ilmoittaa viipymättä Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Kaarinan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Toiminnan muuttaminen ja lopettaminen 23. Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava viipymättä kirjallisesti Varsinais- Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Kaarinan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle toiminnan merkittävistä muutoksista tai toiminnan keskeyttämisestä. Luvanhaltijan vaihtuessa uuden haltijan on kirjallisesti ilmoitettava vaihtumisesta Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Toiminnanharjoittajan tulee toiminnan loputtua huolehtia laitosalueen puhdistamisesta ja kaikkien siellä olevien jätteiden toimittamisesta määräyksen 9 mukaisesti hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi. Toiminnanharjoittajan on hyvissä ajoin, viimeistään kolme (3) kuukautta ennen toiminnan lopettamista, ilmoitettava siitä valvontaviranomaisille ja esitettävä yksityiskohtainen suunnitelma toiminnan lopettamiseen liittyvistä jätehuoltoa ja maaperänsuojelua koskevista toimenpiteistä Varsinais- Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle.

20 Vakuus 24. Suomen Hyötykeskus Oy:n tulee asianmukaisen jätehuollon järjestämiseksi asettaa toiminnalle 4000 euron vakuus kuukauden kuluessa siitä, kun tämä päätös on tullut lainvoimaiseksi. Vakuus asetetaan Varsinais- Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Vakuus voidaan asettaa esimerkiksi pankkitakauksena tai pankkitalletuksena. RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet ja luvan myöntämisen edellytykset Annetut lupamääräykset ovat tarpeen, jotta toiminta täyttää ympäristönsuojelulaissa ja jätelaissa sekä niiden nojalla annetuissa asetuksissa mainitunlaiselle toiminnalle asetetut vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. Suunnitellusta toiminnasta ei asetetut lupamääräykset huomioon ottaen aiheudu yksinään tai yhdessä alueen muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista eikä vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella. Toiminta ei aiheuta myöskään sellaista kohtuutonta rasitusta, jota tarkoitetaan eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :ssä. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttama pilaantumisen todennäköisyys, onnettomuusriski, alueen kaavamääräykset sekä toiminnan sijainti. Laitosalue on osoitettu voimassa olevassa asemakaavassa teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi (T). Teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta ympäröi istutettava alueen osa. Asemakaavamuutos oli vireillä hakemuksen käsittelyaikana ja tuli voimaan 27.4.2011. Kaarinan kaupungilla ei ole ollut kaavoituksen osalta huomautettavaa ympäristölupahakemuksen johdosta. Hankkeeseen ei sovelleta ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. Jätteen laitosmainen hyödyntäminen toteuttaa valtakunnallisten ja alueellisten jätehuoltosuunnitelmien periaatteita, joiden tavoitteena on materiaalin hyötykäyttö ennen loppusijoitusta. Suomen Hyötykeskus Oy:n toiminta edistää jätteiden uudelleen käyttöä sekä materiaalien kierrätystä. Toiminnanharjoittajalta on vaadittu riittävä vakuus asianmukaisen jätehuollon varmistamiseksi toiminnan laajuus, luonne ja toimintaa varten annetut lupamääräykset huomioon ottaen. Toiminnanharjoittajalla on riittävä asiantuntemus jätteen hyödyntämistoimintaan.

21 Lupamääräysten perustelut Lupamääräyksiä annettaessa on ympäristönsuojelulain 43 :n mukaan otettava huomioon toiminnan luonne, sen alueen ominaisuudet, jolla toiminnan vaikutus ilmenee, toiminnan vaikutus ympäristöön kokonaisuutena, pilaantumisen ehkäisemiseksi tarkoitettujen toimien merkitys ympäristön kokonaisuuden kannalta sekä tekniset ja taloudelliset mahdollisuudet toteuttaa nämä toimet. Päästöjen ehkäisemistä ja rajoittamista koskevat määräykset perustuvat parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan. Päätöksessä on otettu huomioon varautuminen onnettomuuksien ehkäisemiseen ja vahinkojen seurausten rajoittamiseen. Lakarin hyödyntämislaitos sijoittuu Kaarinan kaupungin vanhan käytöstä poistetun kaatopaikka-alueen sekä käytössä olevan Lakarin maankaatopaikan viereen. Lähin asutus sijaitsee noin 260 metrin etäisyydellä laitoksen toiminta-alueesta. Alueen lähistöllä ei sijaitse Natura 2000 -verkostoon kuuluvia alueita eikä luonnonsuojelualueita, mutta aluetta ympäröivä metsä toimii liito-oravien kulkureittinä. Laitosalue ei sijaitse tärkeällä eikä muullakaan vedenhankintaan soveltuvalla pohjavesialueella. Määräys 1. Määräys on annettu laitoksen toiminnasta aiheutuvan ympäristön pilaantumisen ja roskaantumisen estämiseksi. Laitoksen toiminnan luonteen vuoksi on tarpeen kiinnittää erityistä huomiota toiminasta aiheutuvan roskaantumisen ennaltaehkäisemiseen. (YSL 43, 45, JL 4, 19, JA 7, 8 ) Määräys 2. Toiminnanharjoittajan selvilläolovelvollisuuteen kuuluu parhaan käyttökelpoisen tekniikan ja parhaiden käytäntöjen seuraaminen. Ympäristönsuojelutoimien tehokkuuden varmistamiseksi edellytetään jatkuvaa ympäristöhaittojen minimointia. Ympäristönsuojelulaki edellyttää, että toiminnanharjoittaja on selvillä toimialansa parhaasta käytettävissä olevasta tekniikasta. Parasta taloudellisesti käyttökelpoista tekniikkaa on hyödynnettävä toiminnassa siten, että sillä varmistetaan mahdollisimman hyvä terveysja ympäristöhaittojen ehkäisy. (YSL 43, JL 4, 6 ) Määräys 3. Lakarin alueella tehtyjen selvitysten mukaan maankaatopaikkaaluetta ympäröivät metsäkaistat ovat laitosalueen läheisyydessä oleskelevien liito-oravien mahdollisia ruokailupaikkoja ja tärkeitä kulkureittejä. Liitoorava on luontodirektiivin liitteessä IV (a) mainittu laji, jonka lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on luonnonsuojelulain 49 1 momentin nojalla kielletty. Määräys kulkureittien ja niillä olevan puuston ja kasvillisuuden säilyttämisestä on annettu ympäristönsuojelulain 42 :n 1 momentin kohdan 4 perusteella. Luvan myöntäminen edellyttää, että erityisiä luonnonolosuhteita ei huononneta. Laitosalueen ja häiriintyvi-

en kohteiden väliin jätettävillä metsäkaistoilla vähennetään myös toiminnasta lähimmälle asutukselle aiheutuvia häiriöitä. (YSL 42, NaapL 17 ) Määräys 4. Määräys perustuu ympäristönsuojelulain 45 :ään, jonka mukaan jätteen laitos- tai ammattimaista hyödyntämistä tai käsittelyä koskeva lupa voidaan rajoittaa tietynlaisen jätteen käsittelyyn ja asettaa etusijalle tietyltä alueelta olevan jätteen käsittely. Samalla tavalla käsiteltävien jätteiden keskinäiset suhteet voivat vaihdella. (YSL 45 ) Määräys 5. Määräykset on annettu toiminnassa hyödynnettäväksi sallittujen jätteiden laadun varmistamiseksi. Toiminnanharjoittajan on haitallisten ympäristövaikutusten ehkäisemiseksi oltava selvillä vastaanottamansa ja hyödyntämänsä jätteen soveltuvuudesta laitoksella hyödynnettäväksi. Määräys perustuu myös parasta käytettävissä olevaa jätteiden käsittelytekniikkaa käsittelevään vertailuasiakirjaan. (YSL 43, 45, JL 6, 9, 15, 51 ) Määräys 6. Määräys perustuu jätelain 6 :ään sekä parasta käytettävissä olevaa jätteiden käsittelytekniikkaa käsittelevään vertailuasiakirjaan. (YSL 43, 45, JL 6 ) Määräys 7. Määräys on annettu sähkö- ja elektroniikkalaiteromun varastoinnista aiheutuvien riskien vähentämiseksi ja se perustuu valtioneuvoston asetuksessa sähkö- ja elektroniikkalaiteromusta (852/2004) annettuun varastointipaikkoja koskevaan määräykseen (Liite 3, kohta 1). (YSL 43, 45, JL 6, JA 8 ) Määräys 8 9. Määräykset on annettu ympäristölle ja terveydelle vaarallisten ongelmajätteiden turvallisen varastoinnin ja jatkokäsittelyn varmistamiseksi. Ongelmajätteiden merkitsemisestä ja niitä luovutettaessa annettavista tiedoista on säädetty erikseen valtioneuvoston päätöksessä (659/1996). Siirtoasiakirjamenettelyn avulla voidaan seurata ongelmajätteen kulkua asianmukaiseen hyödyntämis- tai käsittelypaikkaan ja helpottaa valvontaa. (YSL 43, 45, JL 6, JA 6, 8 ) Määräykset 5 ja 9. Jätteiden asianmukainen hyödyntäminen ja käsittely voidaan varmistaa luovuttamalla jätteitä ainoastaan jätelain 15 :ssä mainituille hyväksytyille vastaanottajille. Toiminnanharjoittaja on jätelain mukaan velvollinen, jos jäte-erää ei palauteta takaisin, toimittamaan jätteen asianmukaiseen käsittelypaikkaan tai laitokseen. (YSL 43, 45, JL 9, 15 ) Määräykset 10 12. Määräykset ovat tarpeen toiminnasta lähiympäristön asutukselle aiheutuvien haittojen ja kohtuuttoman rasituksen estämiseksi. Murskauslaitteiston toiminta-aikoja on rajoitettu siitä aiheutuvien meluhaittojen rajoittamiseksi ottaen samalla huomioon laitoksen lähialueilla olevat muut melua aiheuttavat toiminnat. Muista laitosalueen toiminnoista ei ennalta arvioiden aiheudu meluhaittoja lähialueen asukkaille. 22

Laitoksen viihtyisyys- ja terveyshaittojen rajoittamiseksi on asetettu melulle hyväksyttävä melutaso. Meluraja-arvot vastaavat valtioneuvoston päätöksessä asetettuja melutason ohjearvoja (VNp 993/1992, Ympäristöministeriön ohje 1/1995 ympäristömelun mittaaminen). Ennalta arvioiden toiminnasta ei aiheudu asetettujen melutasojen raja-arvot ylittävää melua. Mikäli laitoksesta aiheutuvan melun voidaan olettaa ylittävän asetetut melutasojen raja-arvot tai laitoksen melusta tulee jatkossa huomautuksia, voi viranomainen edellyttää melun tehostettua tarkkailua. (YSL 42, 43, NaapL 17 ) Määräykset 13 14. Määräykset on annettu jätteiden käsittelystä ja varastoinnista sekä polttonesteiden varastoinnista ja jakelusta aiheutuvan maaperän ja vesien pilaantumisriskin pienentämiseksi. (YSL 7, 8, 43 ) Määräykset 15 16. Häiriö- ja poikkeustilanteisiin varautuminen sekä ilmoitus- ja toimintavelvoite on annettu välittömän torjunnan onnistumiseksi, viranomaisten ja lähiasukkaiden tiedon saannin varmistamiseksi ja valvonnan tehostamiseksi. (YSL 5, 43, 62, 76, YSA 30 ) Määräykset 17 21. Valvontaa ja tarkkailua koskevat määräykset on annettu toiminnan ympäristövaikutusten seuraamiseksi ja luvan mukaisen toiminnan valvontaa varten tarpeellisten tietojen saamiseksi. Lupamääräysten noudattamisen seuranta ja toimintojen ympäristövaikutusten arvioiminen edellyttävät kirjanpitoa ja raportointia. (YSL 7, 8, 42, 43, 46, JL 51, 52 ) Määräys 22. Jätteen hyödyntämistä harjoittavalla on jätelainsäädännön mukaisesti oltava nimettynä toiminnasta vastuussa oleva vastaava hoitaja. Vastuuhenkilö on tarpeen myös toiminnanharjoittajan ja valvovan viranomaisen välisen tiedonkulun toimivuuden varmistamiseksi. (YSL 43, 45, JA 10 ) Määräys 23. Jotta toiminnassa tapahtuvia muutoksia voidaan seurata ja valvoa sekä tarvittaessa arvioida muutoksen merkittävyys uuden lupakäsittelyn tarpeen kannalta, tulee toiminnassa tapahtuvista muutoksista ilmoittaa valvontaviranomaiselle hyvissä ajoin. Määräyksellä varmistetaan laitosalueen puhdistaminen toiminnan loputtua siten, että alueelle ei jää ympäristöä pilaavia tai roskaantumista aiheuttavia jätteitä. (YSL 43, 45, 81, JL 6, JA 8, 9 ) Määräys 24. Määräyksen mukainen vakuus on tarpeen asianmukaisen jätehuollon varmistamiseksi kaikissa olosuhteissa. Vakuus kattaa toiminnan mahdollisesti loppuessa sen, että jäljelle jäävät jätteet voidaan kuljettaa asianmukaiseen vastaanottopaikkaan ja jätteidenkäsittelyalue voidaan siistiä. Määrätty vakuussumma katsotaan riittäväksi, koska pääosalla laitoksella hyödynnettävistä jätemateriaaleista on positiivinen arvo ja niistä saatavilla tuloilla voidaan kattaa varastossa olevien jätteiden kuljetuskustannuksia. (YSL 42, 43, 45 ) 23