Poistokalastustarpeen arviointi Etelä-Savon alueella. Johdanto. Aineisto

Samankaltaiset tiedostot
Lopen Pääjärven koekalastukset vuonna 2012 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2012

Vesikasvien niitot ja poistokalastus kalavesien hoitotoimenpiteenä Esimerkkinä Etelä- Savon maakunnan pintavesien hoito

Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät

Puulan länsiosan ja siihen laskevien vesien ekologinen luokittelu

Vesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky

Toiminta ja vesiensuojeluhankkeet Joroisten seudulla

Hoitokalastuksella vauhtia vesienhoitoon. Antton Keto, Ilkka Sammalkorpi ja Markus Huttunen Kannattava hoitokalastus? -seminaari 11.6.

URAJÄRVEN LLR-KUORMITUSVAIKUTUSMALLINNUS

PINTAVESIMUODOSTUMIEN LUOKITTELUPERUSTEET JA LUOKITTELUTILANNE

Kitka-MuHa-projektin yleiskatsaus

Sanginjoen ekologinen tila

Levähaitta vai kala-aitta? Tilastotietoa Suomen järvien tilasta

Kitkajärvien seuranta ja tilan arviointi

Hollolan pienjärvien tila ja seuranta. Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut

Vesistöjen tila Pohjois-Karjalassa. Viljelijän eurot vihertyy -seminaari Joensuu

Vesijärven ulkoinen ravinnekuormitus lasku-uomien vedenlaadun seurannan perusteella arvioituna

Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys

Kyyveden tila ESAELY:n keräämän tiedon pohjalta

Posionjärven ja Kitkajärvien tila ja maankäyttö

Kakskerranjärven koekalastukset vuonna 2013 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2013

Pintavesien ekologinen luokittelu Uudenmaan ELY-keskuksessa

Ravintoketjukunnostuksista purokunnostuksiin. Sitoutunutta tekemisen meininkiä lähivesien tilan parantamiseksi ja yhteiseksi hyväksi

Mallien hyödyntäminen vesienhoidossa ja hyötyjen arviointi

Vedenlaatu ja ihmistoiminnan paineet Peruveden valuma-alueella

Kuolimon valuma-alueista, kuormituksesta ja vedenlaadusta

Joroisten vesienhoito

ESIMERKKINÄ LÄNNENPUOLEN LOHI OY, LOUKEENKARI KUSTAVI

Rantakiinteistöjen virkistyskäyttöhyödyn arvioiminen vesienhoidon toisella suunnittelukaudella

Kyyveden osa-alueiden Nordic koekalastustuloksia

Puulan Kotalahden vedenlaadusta ja kuormituksesta

Joroisselän alueen toiminta 12/2011

Ravinnekuormitus arviointi ja alustavat tulokset

Metsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan

Hintalappu toimenpiteille ja hyödyt virkistyskäytölle

Yleiskatsaus vesistöjen tilaan ja kunnostustarpeisiin Pirkanmaalla Kunnosta lähivetesi koulutus, Tampere

Kuinka vesipuitedirektiivi ja muu ympäristölainsäädäntö ohjaa metsätalouden vesiensuojelua

Vesienhoito ja vesistöjen tila Lylyjoen valuma-alueella

ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 1980 ja 1992

Rappusen koekalastukset vuosina 2009 ja 2017 Katja Kulo Luonnonvarakeskus, huhtikuu 2018

Vesienhoito ja vesistöjen tila Kälkänjoen valuma-alueella ja Länsi-Puulalla

Pintavesien ekologinen luokittelu Uudenmaan ELY-keskuksessa

Pintavesien ekologinen luokittelu Uudenmaan ELY-keskuksessa. TPO-aluetilaisuus Itä-Uusimaa Porvoo

Lausunto ehdotuksesta Vuoksen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaksi

Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet

Raportti Pyhä- ja Kuivajärven Nordickoeverkkokalastuksista

Kyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella

VESIENHOITOSUUNNITELMA JA TOIMENPIDEOHJELMA VUOSIKSI

Karhijärven kalaston nykytila

HAJAKUORMITUKSEN VAIKUTUKSET PINTAVESIEN TILAAN

Puruveden Ristilahden kalastorakenne syksyllä Tarmo Tossavainen, Biotalouden keskus, Karelia-ammattikorkeakoulu,

Hintalappu vesiensuojelutoimenpiteille ja hyödyt virkistyskäytölle. Turo Hjerppe Suomen ympäristökeskus Mitä nyt Paimionjoki? -seminaari

Järven tilan luokittelu, seuranta ja tarkkailu Minna Kuoppala & Seppo Hellsten SYKE Vesikeskus

PINTAVESIMUODOSTUMIEN RAJAUS, TYYPITTELYTILANNE JA LUOKITTELUN AIKATAULU

KIIKUNJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005

Lähetämme ohessa päivitetyn Kallaveden yhteistarkkailuohjelman.

Höytiäisen nykytila ja tulevaisuus

Ajankohtaista vesien- ja merenhoidossa Aktuellt i vatten- och havsvården Kyrönjoen työryhmä Arbetsgruppen för Kyro älv

TK2: Matjärven alumiinikloridikäsittely

Tervetuloa! Tilaisuuden järjestää: Paimionjoen vesistön kunnostus ja virkistyskäytön kehittämien hanke

VALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu kesiin

PURUVEDEN VEDENLAATUTIEDOT PITKÄNAJAN SEURANNAN TULOKSISSA SEURANTAPAIKKASSA 39

Tyystiö Nordic verkkokoekalastus 2014

Vesienhoidon suunnittelu

VESIENHOITOSUUNNITELMA JA TOIMENPIDEOHJELMA VUOSIKSI

Nurmesjärven tila, kunnostus ja hoito

Vesistöjen nykytila Iisalmen reitillä Iisalmen reitti -seminaari , Iisalmi

GALLTRÄSKIN KASVIPLANKTONSELVITYS KESÄLLÄ 2010

Poistokalastuksen tarve, mahdollisuudet ja rajoitukset

KERIMÄEN (SAVONLINNA) RUOKOJÄRVEN KOEVERKKOKALASTUS

Vauhtia vesienhoitoon -hanke

Maatalouden ympäristövaikutusten muodostuminen, valumaaluekohtaisia

Etelä-Savoa koskevat vesienhoidon suunnitelmaehdotukset

Miten mallit ja seuranta auttavat kunnostuksien suunnittelua ja toteutusta?

Katsaus Suomenlahden ja erityisesti Helsingin edustan merialueen tilaan

Mikkelin alapuolinen Saimaa

KETTULAN JÄRVIEN TILA VUOSINA TEHTYJEN TUTKI- MUSTEN PERUSTEELLA

Joroisten vesienhoidon toimintaryhmä Pertti Manninen, Etelä-Savon ELY

Pintavesien luokittelu vesienhoidon toisella kierroksella

Vesipolitiikan puitedirektiivi on prosessi

Kalatalousalueiden rajat on vahvistettu, toiminta alkaa 2019

Paikkatiedon hyödyntämismahdollisuudet pienvesien tilan ja kunnostustarpeen arvioinnissa

LOHJAN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2012 Kaitalampi

Vesistöjen kunnostus Jermi Tertsunen POPELY. Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Ravinteiden kierrätys poistokalastuksessa

Pintavesien ekologinen tila Iijoen vesistöalueella

Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela

PUUMALAN LOHI OY:N KALANKASVATUSLAITOKSEN VESISTÖTARKKAILUN YHTEENVE- TO VUODELTA 2015 SEKÄ PITKÄAIKAISTARKASTELU VUOSILTA

LUMO-suunnittelu ja maatalouden vesiensuojelu Kyyvedellä

Suuren ja Pienen Raudanveden koekalastukset vuonna 2017

Karvianjärven, Karhijärven ja Isojärven toimenpide-ehdotukset

VESISTÖN JA KALASTON TARKKAILUSUUNNITELMA TÄYDENNYKSET JA TARKENNUKSET LITTOISTENJÄRVEN OSAKASKUNTIEN HOITOKUNTA ENV

RAE - Ravinnehävikit euroiksi

Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet

Puruvesi-seminaari Vastuunjako ja yhteistoiminnan järjestelyt vesiensuojelussa. Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus

Mallit ja mittaukset vesienhoidon ohjauskeinona

MIKSI JÄRVI SAIRASTUU?

PERTUNMAAN JA HEINOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 2007

Voiko EU vaikuttaa ympäristön tilaan ja miten? Ympäristön tila ja toimet Suomen puolella

Virtavesien tila ja suojelutarve. pp.kk.vvvv

Suomen sisävesien ekologisen tilan päivitetyt arviointiperusteet ja niiden tulevaisuuden kehitystarpeet. Jukka Aroviita Vesikeskus, sisävesiyksikkö

Transkriptio:

Poistokalastustarpeen arviointi Etelä-Savon alueella Johdanto Vesien hoidon ympäristötavoitteena on estää vesien tilan heikkeneminen ja parantaa heikossa tilassa olevia vesiä. Keinoina tavoitteiden saavuttamisessa ovat vesien parantaminen, ennallistaminen ja suojeleminen. Vesienhoidollisia toimenpiteitä voidaan kohdistaa joko suoraan järveen tai järven valuma-alueelle. Valuma-alueelle kohdennettavat toimenpiteet ovat pitkällä aikavälillä tehokkaita mutta niiden vaikutus järven tilaan on yleensä hidasta. Näitä toimenpiteitä ovat mm. maatalouden ravinnetaseen hallinta ja metsätalouden eroosiohaittojen torjunta. Suoraan järven kohdistuvat toimenpiteet ovat nopeampia mutta niiden vaikutukset jäävät lyhytaikaisiksi, mikäli järveen tulevaa kuormitusta ei vähennetä. Näitä toimenpiteitä ovat mm. järven hapettaminen ja poistokalastus. Etelä-Savon vesien hoidon kannalta on tärkeää saada aikaan suuria hankekokonaisuuksia, jotta kustannustehokkaasti saadaan aikaan merkittäviä vaikutuksia vesien tilaan. Toimenpiteet tulisi kohdentaa järviin, joissa vaikuttavuutta olisi vedenlaatuun sekä järviin, joita hyödynnetään virkistyskäytön kannalta. Tämän selvityksen tavoitteena oli selvittää ja priorisoida ne järvikohteet Etelä-Savon alueelta, joilla voisi vesien hoidon kannalta olla järkevää suorittaa poistokalastusta. Poistokalastuksessa lähtökohtana on paikallisten asukkaiden kiinnostus vesien hoitoon. Tällöin lupa-asioiden ja rahoituksen kuntoon saaminen helpottuu. Poistokalastuksen tarve arvioitiin keräämällä kaikilta Etelä-Savon vesimuodostumilta vedenlaatutietoa, kalastotietoa sekä tieto vesimuodostumien rantakiinteistöjen määrästä. Pääpaino arvioinnissa oli vedenlaatu ja varsinkin a-klorofyllin ja fosforin suhde, joka kertoo epäsuoraan ravintoverkon tilanteesta. a-klorofylli kertoo yhteyttävien levien määrästä ja mikäli sen suhde fosforiin on suuri, voi levien runsastuminen olla seurausta suuren kalatiheyden aiheuttamasta eläinplanktonin vähenemisestä. Vedenlaadun lisäksi tarvetta arvioitiin virkistyskäytön lähtökohdasta, jonka arvioimiseen käytettiin rantakiinteistöjen määrää. Aineisto Vedenlaatuaineisto yhdenmukaistettiin luokittelemalla kukin muuttuja asteikolla 1-5; Erinomainen 1 5 Huono. Kokonaisfosfori-, typpi- ja a-klorofyllipitoisuuksien luokittelussa käytettiin olemassa olevaa luokittelua, joka perustuu Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tekemään pintavesien ekologisen tilan arviointiin (Aroviita ym. 2012). Tämä luokittelu ottaa huomioon järven luontaiset ominaisuudet. Fosfori- ja a-klorofyllipitoisuuden väliseen suhteeseen luotiin uusi luokittelu käyttämällä kirjallisuudessa olevia arvioita niiden välisistä suhteista (Ulvi ja Lakso 2005). Mikäli suhde on alle 0,4, ei ravintoverkossa ole todennäköisesti vääristymää ja muuttujan luokka on 1. Mikäli suhde on yli yhden eli a-klorofyllipitoisuus on suurempi kuin fosforipitoisuus, on muuttujan luokka 5. Mikäli järvestä ei ollut saatavilla vedenlaatutietoa, käytettiin suuntaa antavina arvoina SYKE:n vesistömallijärjestelmästä (WSFS-VEMALA) saatavia simuloituja fosfori- ja a- klorofyllipitoisuuksia. Näistä neljästä vedenlaatumuuttujasta laskettiin painotettu keskiarvo, jolloin saatiin vedenlaatumuuttujalle yksi arvo. Pienin painoarvo annettiin typpipitoisuudelle ja suurin

fosforin ja a-klorofyllin suhteelle. Mitä suurempi arvo on, sitä todennäköisemmin järvikohde soveltuu poistokalastukseen. Kalastomuuttujan luokittelussa käytettiin standardin mukaisesta verkkokoekalastuksesta saatuja tietoja (MMM 2008). Kalastoluokittelussa käytettiin biomassan, yksikkömäärän ja särkikalaosuuden luokitteluun samaa SYKE:n tekemää ekologisen luokittelun järjestelmää. Näiden lisäksi muuttujiksi otettiin petokalaosuus ja petokalojen ja särkikalojen osuuden suhde. Näille luotiin uusi luokittelu käyttämällä kirjallisuudessa olevia arvioita (Ulvi ja Lakso 2005). Viidestä kalastomuuttujasta laskettiin painotettu keskiarvo, jolloin saatiin myös kalastomuuttujalle yksi arvo. Muuttujan laskennassa painoarvoa annettiin hieman enemmän särkikalojen ja petokalojen osuudelle sekä niiden väliselle suhteelle. Mitä suurempi arvo on, sitä todennäköisemmin järven kalakanta on vääristynyt. Järven virkistyskäytön määrän arviointiin käytettiin asuinkiinteistöjen määrää rannalla. Asuinkiinteistöksi laskettiin loma- ja varsinaiset kiinteistöt ja ne laskettiin 200 metrin matkalta järven rantaviivasta maalle päin. Oletuksena oli, että 200 metrin etäisyydellä rannassa asuvat ovat kiinnostuneita järven virkistyskäytöstä. Lähempänä rannassa asuvat ovat todennäköisesti kiinnostuneita varsinkin vedenlaadusta ja veden käytöstä uima- ja muuna käyttövetenä. Rantakiinteistöjen määrä suhteutettiin järven rantaviivan määrään ja tästä luotiin luokitteluasteikko, jossa vähän kiinteistöjä omaavat järvet saavat arvon 1 ja paljon kiinteistöjä omaavat arvon 5. Näiden kolmen kokonaismuuttujan arvoista laskettiin järvelle kokonaisluokka, jonka mukaan järvet voitiin asettaa kiinnostuksen mukaiseen järjestykseen. Kokonaismuuttujan arvon laskettiin painotetulla keskiarvolla, jossa vedenlaatua painotettiin suhteessa enemmän verrattuna kalasto- ja kiinteistömuuttujaan. Kaikki järvistä, joiden kokonaisluokaksi tuli 2,5 tai yli, otettiin lisätarkasteluun. Lisätarkasteluun otettiin myös tilaluokaltaan hyvää huonommassa olevat järvet. Kaikki lisätarkastelun kohteena olevat järvet luokiteltiin toimenpidealueittain ja niissä vielä pienempiin ryhmiin vaikutusalueensa mukaan. Järven aineiston luotettavuus arviointiin ja ne jaoteltiin ryhmiin joissa ei tarvita lisätietoa, lisätietoa tarvitaan kalastosta tai lisätietoa tarvitaan vedenlaadusta.

Tulokset Järvet, joista löytyy tarvittava vedenlaatutieto ja joista on joko standardinmukainen verkkokalastustieto tai jokin muu kalastotieto (esim. koenuottaus): Ekologinen tila Järvitunnus Nimi Pintaala [ha] Vedenlaatuluokka Kalastoluokka Kiinteistöluokka Kokonaisluokka Ryhmä 04.211.1.001_007 Pieni Raudanvesi 251 Välttävä 4,1 5 4,4 JJR1 04.211.1.001_008 Suuri Raudanvesi 685 Tyydyttävä 2,4 2 2,2 JJR1 04.211.1.099_001 Kosulanlampi 90 Välttävä 3,5 4 3,7 JJR1 04.211.1.001_003 Haukivesi, Joroisselkä 1725 Tyydyttävä 3,1 2,0 2 2,5 JJR2 04.211.1.001_006 Haukivesi, Siitinselkä- 4703 Tyydyttävä 3,2 2,1 3 2,9 JJR2 Vuoriselkä 04.213.1.002_001 Valvatus 316 Tyydyttävä 3,3 4,1 2 3,2 JJR3 04.174.1.008_001 Sääksjärvi 284 Tyydyttävä 2,5 4,3 2 2,8 JJR4 04.174.1.016_001 Paljo 102 Tyydyttävä 3,7 2,2 2 2,9 JJR4 14.932.1.001_003 Kyyvesi, Hirviselkä 209 Tyydyttävä 2,1 1 1,7 Kyy1 14.932.1.001_005 Kyyvesi, Suovunselkä 359 Tyydyttävä 3,1 2 2,7 Kyy1 14.932.1.001_009 Kyyvesi, Jousvesi- 2637 Tyydyttävä 2,8 2,1 1 2,2 Kyy1 Honkalahdenselkä 14.935.1.001_001 Naarajärvi 449 Erinomainen 2,5 2,0 5 3,0 Kyy2 14.935.1.006_001 Ala-Siili 210 Hyvä 3,0 1,0 3 2,5 Kyy2 14.935.1.011_001 Kirvesjärvi 77 Erinomainen 1,8 3,4 3 2,5 Kyy2 14.937.1.014_001 Heiniö 171 Tyydyttävä 3,6 4,0 4 3,8 Kyy2 04.151.1.001_001 Saimaa, Ukonvesi 1656 Hyvä 1,9 4 2,6 Mli1 04.151.1.001_002 Saimaa, Annilanselkä- 879 Tyydyttävä 3,2 5 3,8 Mli1 Kyyhkylänselkä 04.152.1.002_001 Pitkäjärvi 146 Hyvä 2,3 5 3,2 Mli1 04.152.1.003_001 Orijärvi 26 Hyvä 1,7 3,3 5 2,9 Mli1 04.153.1.006_001 Saarijärvi 60 Tyydyttävä 3,2 3,5 4 3,5 Mli1 04.153.1.009_001 Tarsalanjärvi 73 Hyvä 3,0 1,0 3 2,5 Mli1 04.115.1.001_001 Keskimmäinen - 71 Erinomainen 2,9 1,5 4 2,8 Mli4 Alimmainen, itä 04.115.1.001_002 Keskimmäinen - 85 Hyvä 2,8 4,0 4 3,4 Mli4 Alimmainen, länsi 04.115.1.005_001 Ylimmäinen 86 Hyvä 3,5 1,8 4 3,2 Mli4 04.115.1.015_001 Keihäsjärvi 141 Hyvä 2,5 3,5 2 2,6 Mli4 04.163.1.007_001 Hanhijärvi 439 Tyydyttävä 3,2 1,8 2 2,6 Mli6 14.793.1.001_001 Pieksänjärvi 2106 Hyvä 2,3 2,7 3 2,6 Pmki1 14.795.1.004_001 Vangasjärvi 430 Hyvä 1,8 5 2,9 Pmki1 14.923.1.001_004 Puula, Ruovedenselkä- 4000 Hyvä 2,8 4 3,2 Puula1 Vuojaselkä 14.923.1.067_001 Emäpaju 113 Tyydyttävä 3,0 1,3 1 2,1 Puula1 04.184.1.001_001 Kuonanjärvi 577 Tyydyttävä 4,2 1,7 1 2,8 Sln1 04.184.1.008_001 Iso Vehkajärvi 672 Tyydyttävä 2,3 1,4 2 2,0 Sln1 04.184.1.014_001 Pieni Vehkajärvi 95 Tyydyttävä 3,4 1,0 1 2,2 Sln1 04.293.1.002_001 Löksä 85 Tyydyttävä 1,7 4,8 1 2,3 Sln6

Kalastotietoa tarvitsevat kohteet: Ekologinen tila Tunnus Nimi Pintaala [ha] Vedenlaatuluokka Kiinteistöluokka Kokonaisluokka Ryhmä 04.211.1.001_002 Haukivesi, Haapaselkä 7323 Tyydyttävä 2,7 2 2,4 JJR2 04.213.1.010_001 Kolma 112 Tyydyttävä 2,4 2 2,3 JJR3 04.251.1.005_001 Sysmä 3314 Tyydyttävä 3,8 2 3,2 JJR3 04.178.1.001_001 Iso-Kontunen 189 Tyydyttävä 3,0 2 2,6 JJR4 04.116.1.018_001 Särkijärvi 102 Tyydyttävä 3,1 2 2,7 JJR5 14.934.1.005_001 Pitkäsjärvi 210 Hyvä 3,0 2 2,6 Kyy2 14.934.1.007_001 Pyhäluoma 124 Tyydyttävä 2,9 3 2,9 Kyy2 14.934.1.022_001 Vehvaa 149 Tyydyttävä 2,5 2 2,3 Kyy2 14.934.1.024_001 Niskajärvi 399 Hyvä 2,1 3 2,4 Kyy2 14.934.1.027_001 Iso-Nivu 65 Hyvä 3,3 2 2,9 Kyy2 14.935.1.002_001 Iso-Syvä 121 Erinomainen 2,6 3 2,7 Kyy2 14.962.1.001_001 Kutemajärvi 481 Hyvä 2,6 2 2,4 Kyy3 14.963.1.003_001 Matala-Pölläkkä 97 Hyvä 3,0 2 2,6 Kyy3 14.971.1.001_001 Pyhävesi 1515 Hyvä 2,2 5 3,1 Mli2 14.971.1.016_001 Pieni Pyhävesi 177 Tyydyttävä 3,2 3 3,1 Mli2 14.977.1.010_001 Ylä-Kuomio 374 Hyvä 3,0 2 2,6 Mli2 14.978.1.001_001 Tainavesi 188 Hyvä 3,1 3 3,1 Mli2 14.915.1.015_002 Pankajärvi 197 Välttävä 3,3 3 3,2 Mli3 04.112.1.001_a02 Saimaa, Yövesi, 960 Hyvä 2,1 5 3,1 Mli5 länsiosa 04.114.1.007_001 Kaitajärvi 98 Hyvä 2,9 2 2,6 Mli5 04.164.1.001_001 Lylyjärvi 200 Tyydyttävä 2,7 2 2,4 Mli6 04.164.1.003_001 Loukeinen 137 Tyydyttävä 3,5 2 3,0 Mli6 14.913.1.047_001 Savon Hartonen 78 Erinomainen 2,7 4 3,1 Mli7 14.913.1.052_001 Hämeen Hartonen 74 Erinomainen 2,3 4 2,8 Mli7 14.916.1.005_002 Peruvesi, Lihava 63 Erinomainen 2,8 4 3,2 Mli7 14.918.1.001_001 Tervajärvi 79 Tyydyttävä 3,5 3 3,3 Mli7 04.252.1.001_002 Maavesi, länsi 1726 Hyvä 2,8 2 2,5 Pmki2 04.252.1.020_001 Monni 100 Tyydyttävä 3,0 2 2,7 Pmki2 04.257.1.021_001 Iso-Tuoppu 61 Hyvä 2,9 3 2,9 Pmki2 14.923.1.001_005 Puula, Kotalahti 205 Tyydyttävä 2,8 3 2,9 Puula2 04.181.1.001_005 Puruvesi, Ristilahti 359 Tyydyttävä 2,7 3 2,8 Sln3 04.121.1.005_001 Malosenjärvi 143 Tyydyttävä 3,2 3 3,1 Sln7

Vedenlaadun lisätietoa tarvitsevat kohteet: Ekologinen tila Tunnus Nimi Pintaala [ha] Vedenlaatuluokka Kalastoluokka Kiinteistöluokka Kokonaisluokka Ryhmä 04.175.1.036_001 Souru, Riemiö 127 Tyydyttävä 2,7 2 2,4 JJR6 04.176.1.002_001 Toiviojärvi 50 4,8 2 3,8 JJR6 14.935.1.014_001 Ylä-Siili 85 Erinomainen 3,2 2 2,8 Kyy2 14.935.1.015_001 Hirvijärvi 101 Hyvä 3,5 2,0 1 2,5 Kyy2 14.937.1.012_001 Säytjärvi 109 Hyvä 3,2 1 2,5 Kyy2 04.156.1.008_001 Korpijärvi 76 Hyvä 2,8 1,5 5 3,0 Mli1 14.974.1.010_001 Hiukkanen 84 1,9 4 2,6 Mli2 04.115.1.010_001 Iso Kangasjärvi 52 2,9 3,3 3 3,0 Mli4 04.114.1.014_001 Saarinen 80 Tyydyttävä 3,3 1,8 1 2,3 Mli5 14.176.1.009_001 Koukkujärvi 59 2,7 3 2,8 Mli7 04.143.1.029_001 Partsimaanjärvi 80 3,4 2 2,9 Mli8 04.252.1.019_001 Salmenjärvi 84 Tyydyttävä 2,4 3 2,6 Pmki2 04.253.1.022_001 Ankeleenjärvi 249 Hyvä 2,8 2 2,5 Pmki2 04.253.1.044_001 Iso-Tylönen 113 Hyvä 2,8 2 2,5 Pmki2 04.258.1.001_001 Loukee 65 Hyvä 3,2 2 2,8 Pmki2 04.258.1.004_001 Iso-Rummukka 126 Hyvä 2,6 4 3,0 Pmki2 04.258.1.005_001 Pieni-Rummukka 56 3,6 2 3,0 Pmki2 04.258.1.007_001 Tinakypärä 59 Erinomainen 3,1 2 2,7 Pmki2 14.784.1.002_a01 Hiukkanen 155 Hyvä 2,8 3 2,8 Pmki3 14.923.1.075_001 Iso Jouhtjärvi 64 Tyydyttävä 3,5 1 2,6 Puula1 04.121.1.001_003 Pihlajavesi, Alanne 457 Hyvä 1,8 4 2,5 Sln2 04.181.1.001_002 Puruvesi, 418 Hyvä 2,2 1,0 5 2,6 Sln3 Sorvaslahti 04.181.1.001_004 Puruvesi, Avo- 120 Tyydyttävä 2,9 1 2,3 Sln3 Puntunen 04.236.1.004_001 Ala-Luotojärvi 392 Hyvä 3,1 2 2,7 Sln4 04.212.1.002_001 Kotkanjärvi 142 Hyvä 3,7 2 3,1 Sln5 04.293.1.010_001 Ylä-Kieluu 109 Hyvä 3,3 1 2,5 Sln6 Viitteet Aroviita J. ym. 2012. Ohje pintavesien ekologisen ja kemiallisen tilan luokitteluun vuosille 2012-2013 päivitetyt arviointiperusteet ja niiden soveltaminen. Ympäristöhallinnon ohjeita 7/2012. MMM. 2008. Kalataloudellisen velvoitetarkkailun kehittämistyöryhmän raportti. Työryhmämuistio 2008:3. Ulvi T. & Lakso E. (toim.). 2005. Järvien kunnostus. Ympäristöopas 114. Ympäristösuunnittelija Jani Pulkkinen

Poistokalastusta tarvitsevat kohteet Etelä-Savossa