Mikkelin alapuolinen Saimaa
|
|
- Aino Karvonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Mikkelin alapuolinen Saimaa Valuma-alueen ja vesialueen hoidon yleissuunnitelma Juho Kotanen, Etelä-Savon ELY-keskus
2 Lähtökohdat Vesialueen tila kohentunut 1970-luvulta 2000-luvulle, mutta tämän jälkeen vakiintunut, viime vuosina hieman heikentynyt Vuoden 2008 ekologinen tila: tyydyttävä Vuoden 2013 ekologinen tila: tyydyttävä Vesienhoidon tavoitteena hyvä tila v mennessä Tilaa heikentää lähinnä liiallinen rehevyys, jota ilmentävät korkeat fosfori- ja klorofyllipitoisuudet Syvänteet kärsivät happiongelmista erityisesti kesäaikaan Pohjoisilla altailla veden väri ja orgaanisen aineen määrä korkeahko Kalasto koostuu valtaosin särkikaloista Rannat osin ruovikoituneet Veden pitkä viipymä ja laimenemisolosuhteet osin ongelmalliset 2
3 3
4 Kuormitusselvitys järven ja valuma-alueen kunnostussuunnittelua varten tarvittiin tietoa järveen kohdistuvasta kuormituksesta kuormitusselvitykseen kerättiin vedenlaatuaineistoa v sekä käytettiin myös tätä vanhempia aineistoja Toteuttajana Jyväskylän yliopiston ympäristötutkimuskeskus Tilaajana Etelä-Savon ELY yhteistyössä Mikkelin kaupungin ympäristöpalveluiden kanssa Valmistui 8/2013 Google: Mikkelin alapuolisen Saimaan kuormitusselvitys 4
5 Kuormituksen vuosittainen vaihtelu on pääosin riippuvainen virtaamasta 5
6 VEMALA Malli kalibroitiin vuonna 2012 kerätyn vedenlaatu- ja virtaama-aineiston avulla SYKEssä paremmin alueelle soveltuvaksi. Malli huomioi hydrologisen kierron (lumen kertyminen ja sulaminen, maankosteuden ja pohjaveden vaihtelu, haihdunta, valunta ja virtaamat, vedenkorkeudet järvissä ja joissa) laskee mm. kokonaistypen, kokonaisfosforin ja kiintoaineksen kuormitusta ja etenemistä vesistöissä. Malli laskee kuormitusta ns. 3. jakovaiheen vesistöalueittain sekä jakaa valuma-alueet kaikille yli 1 ha järville Malli sovittaa kuormituksen järvien ja jokien vedenlaatuhavaintoihin. Malli laskee järvien tulovirtaamat ja järviin tulevan kuormituksen, sekä laskee järvien sedimentaation, sisäisen kuormituksen ja denitrifikaation 6
7 VEMALA Malli yhdistää eri lähteistä tulevan kuormituksen: pistekuormituksen, laskeuman, hajakuormituksen (erikseen pellot ja muut maa-alueet) ja haja-asutuksen kuormituksen Peltoalueen kuormitus sisältää peltoviljelyn kuormituksen, mukaan lukien pelloille levitetystä lannasta aiheutuvan kuormituksen, mutta ei esim. jaloittelutarhojen kuormitusta tai karjasuojista tulevaa kuormitusta. Haja-asutuksen kuormituslukuna käytetään VEPSkuormitusmallin arvoja. Mikkelin alapuolella kuormitusta tarkennettiin. Pistekuormitus sisältää Vahti-rekisteriin ilmoitetut pistekuormittajat. Pistekuormituksessa on mukana turvetuotannon kuormitus. Lisäksi malli huomioi suoraan veteen kohdistuvan laskeuman osana pistekuormitusta. 7
8 Kuormitus (VEMALA-malli) 8
9 Kuormitus 9
10 10
11 Fosfori- ja typen ominaiskuormitus valuma-alueittain (ei pistelähteitä) 11
12 VEMALA-kosteikot 12
13 Mikkelin alapuolinen Saimaa 2001 Parkkilankoski
14 Mikkelin alapuolinen Saimaa ( ) LUONNOS 12/2013 Toimenpide Saavutettava Yksikkökustannus KustannusToteutettava kuormitusvähe nnys /v tehokkuus määrä Yksikkö Kustannus ( ) (P kg) Suojavyöhykkeet, <0,5% kaltevuus ha 0 0 Suojavyöhykkeet, 0,5-1,5% kaltevuus ha 0 0 Suojavyöhykkeet, 1,5-3,0% kaltevuus ha Suojavyöhykkeet, 3,0-6,0% kaltevuus ha Suojavyöhykkeet, >6,0% kaltevuus ha Pienet kosteikot (<0,5 ha), % peltoa kpl 0 0 Pienet kosteikot (<0,5 ha), % peltoa kpl 0 0 Pienet kosteikot (<0,5 ha), > 50 % peltoa kpl Keskikokoiset kosteikot (0,5-2 ha), % peltoa kpl Keskikokoiset kosteikot (0,5-2 ha), % peltoa kpl Keskikokoiset kosteikot (0,5-2 ha), > 50 % peltoa kpl Suuret kosteikot (> 2 ha), % peltoa kpl Suuret kosteikot (> 2 ha), % peltoa kpl Suuret kosteikot (> 2 ha), > 50 % peltoa kpl 0 0 Peltojen talviaikainen eroosion torjunta, <0,5% kaltevuus ha Peltojen talviaikainen eroosion torjunta, 0,5-1,5% kaltevuus ha Peltojen talviaikainen eroosion torjunta, 1,5-3,0% kaltevuus ha Peltojen talviaikainen eroosion torjunta, 3,0-6,0% kaltevuus ha Peltojen talviaikainen eroosion torjunta, >6,0% kaltevuus ha Monivuotinen nurmiviljely, <0,5% kaltevuus ha Monivuotinen nurmiviljely, 0,5-1,5% kaltevuus 50-32ha Monivuotinen nurmiviljely, 1,5-3,0% kaltevuus ha 0 0 Monivuotinen nurmiviljely, 3,0-6,0% kaltevuus ha Monivuotinen nurmiviljely, >6,0% kaltevuus ha Säätösalaojitus ym ha 0 0 Ravinteiden käytön hallinta ha YHTEENSÄ Reunaehdot: Ravinteiden käytön hallinta 98 % peltoalasta, nurmiviljelyn lisäys noin 10 % nykyisestä, talviaikaisen kasvipeitteisyyden tavoite 90 %, säätösalaojituksen osuus ei juurikaan lisäänny, 1-2 kosteikkoa valuma-aluetta kohti, suojavyöhykkeistä 1/3 mahdollisesta maksimimäärästä
15 Yleissuunnitelman laatiminen Yleissuunnitelman tavoitteena on ohjata käytännön vesiensuojelutoimenpiteitä siten, että vesien tilatavoitteet saavutetaan Tavoitteena vesistön veden laadun, biologisen tilan sekä virkistyskäyttömahdollisuuksien parantaminen Pyritään tunnistamaan ne valuma-alueet ja vesialueet, joilla toimenpiteet ovat paitsi vesiensuojelullisesti, myös taloudellisesti kannattavimpia tehdä Toteuttajana Jyväskylän yliopiston ympäristötutkimuskeskus Ambiotica ja tilaajana Etelä-Savon ELY yhteistyössä Mikkelin kaupungin ympäristöpalveluiden kanssa Luonnosvaiheessa, valmistuu 5/
16 Fosforikuormituksen vähentämistarve Arvioitu lähinnä klorofyllipitoisuuden perusteella Keskitytty fosforiin, koska fosfori on vesialueen rehevyystasoa säätelevä ravinne Vähentämistarve vaihtelee järvialtaasta riippuen % Tarve suurin Visulahdessa 16
17 Yhdyskuntien jätevedet Uusi puhdistamo Metsä-Sairilan jätekeskuksen yhteyteen Mustaselän itäpuolelle Puhdistetut jätevedet johdetaan suunnitelman mukaan Lamposaarenselälle Rauhaniemen eteläpuolelle, hieman etelään nykyisestä purkupaikasta Virtausolosuhteet laimenemisen kannalta edullisemmat ja vesistön käytölle aiheutuvat haitat vähäisempiä kuin nykyisin Valitusten takia käyttöönotto viivästyy (2020?) Arvion mukaan fosforikuorma pienentyy n. 650 kg/v (60 % P- kuorman vähennystavoitteesta Pappilanselällä Toisaalta myöhemmin kuormitus lisääntynee (siirtoviemärit + uudet liittyjät) 17
18 Maatalous Painopistealueita: Ukonveden lähivaluma-alue, erityisesti Surnuin alue Emolanjoen valumaalue Multasillanojan valuma-alue Visulahdenpuron valuma-alue Myllyjoen valumaalue 18
19 Maatalous Toimenpiteinä mm.: Suojavyöhykkeet Kosteikot Peltojen talviaikainen eroosion torjunta Ravinneteiden käytön hallinta (ravinnetaseet ym.) Toimenpiteitä edistetään v RAE-hankkeessa Mahd. jatkohanke v => kun maatalouden ympäristökorvausjärjestelmä tulee voimaan Vemala-mallin ehdottama kosteikko 19
20 Metsätalous Mahdollisimman tehokkaat vesiensuojelutoimet suunnittelualueen pohjoisosissa turvemaavaltaisilla valuma-alueilla Tavoitteena vähentää myös orgaanisen aineen kuormitusta (lisää hapenkulumista) Uudistushakkuiden suojakaista Lannoitusten suojakaista Pintavalutuskentät Putkipadot, pohjapadot Kosteikot Turvemaa 20
21 Haja-asutus n. 30 % haja-asutuksen jätevesijärjestelmistä täyttää vaatimukset, 70 % on uusittava tai korjattava v mennessä järjestelmien uusiminen ja viemäriverkostoon liittyminen ei edisty kovin nopeasti lähivuosina, v n. 40 % lisäys nykyisestä tasosta 21
22 Hulevedet Uudisrakentamisen myötä lisääntyy hulevesien määrä Kasvualueita Visulahti, Norola, Karilan, Riutta, Kirkonvarkauden eteläpuolinen osa, Salosaaren länsiranta, Tusku, Raviradan alue, Pitkäjärven alue. Kriittisimpiä jokireitti Naistingista Satamanlahteen, Kaihunlahti, Visulahti valtatie 5:n uusi linjaus Suositellut toimenpiteet esitetty Mikkelin kaupungin hulevesiohjelmassa (2013) 7-nimiselle joen hulevesistä tehty opinnäytetyö 22
23 Poistokalastus Tavoitteena sisäisen kuormituksen vähentäminen, vedenlaadun parantaminen ja kalaston rakenteen muuttaminen Ravinteiden arvioitu poistuma fosfori kg/v Typpi kg/v Klorofyllipitoisuus alenee % Näkösyvyys kasvaa < 0,5 m Särkikalojen osuus vähenee, petokalojen osuus kasvaa Ulkoisen kuormituksen tulisi laskea nykytasosta, jotta vaikutukset pysyvämpiä 23
24 Poistokalastus Todennäköisesti pyynti pääosin rysillä, tavoite 170 kg/ha kolmessa vuodessa => hoitokalastus pienemmällä teholla Toteutussuunnittelu 2014 toukokuu Tavoitteena poistokalastuksen toteutus 2015 keväästä lähtien Vaatii laajapohjaista rahoitusta 24
25 Muita toimenpiteitä Mikkelin vesilaitoksen hapetusvelvoite neljällä selällä ilmastuksen jatkaminen nykytasolla + seurannan lisääminen Vesikasvien vähentäminen pääkohteena Siikasalmen yläpuolinen vesialue, 12 ha, väh. 3 vuoden ajan kohteet, joissa niitoilla on mahdollista parantaa veden virtausta Osakaskuntien yhdistämisen edistäminen tavoitteena mahd. suuret osakaskunnat Hulevesien hallinta Kriittisimmät kohteet tunnistettu Mikkelin kaupungin hulevesiohjelma 2013 Haja-asutuksen jätevesien uusiminen n. 30 % järjestelmistä täyttää vaatimukset arviolta v n. 40 % lisäys nykyisestä tasosta, edistyy hitaasti 25
26 Hapetus Mikkelin vesilaitoksen hapetusvelvoite neljällä selällä Nykyinen hapetus riittävän tehokas pitämään alusveden hapellisena Kyyhkylänselällä hapetuksen teho ei aivan riittävä, mutta syvänne pienialainen ja merkitys koko vesialtaan kannalta vähäinen Pelkkä kuormituksen vähentäminen ei riitä pitämään koko alusvettä hapellisena ilman hapetusta Hapetusta syytä jatkaa kunnes ulkoinen kuormitus riittävän pieni syvänteiden happitilannetta tulee seurata edelleen, kesäaikana mieluiten 2-3 kertaa nykyisen yhden näytteenottokerran sijaan 26
27 Vesikasvien vähentäminen vesikasvien niittotarvekartoitus (2011) valituille kohteille tehty luontoarvoselvitys (2012) alustavia niittokohteita 20 ha, kasvillisuus järviruokoa pääkohteeksi valittu Siikasalmen yläpuolinen vesialue, 12 ha kohteet, joissa niitoilla on mahdollista parantaa veden virtausta 3 vuotta, yht käytännön toimista ei vielä sovittu 27
28 Osakaskuntien yhdistyminen Ensiarvoisen tärkeää vesienhoitotoimien suunnittelua ja toteutusta ajatellen v pidettiin 2 infotilaisuutta vesialueen omistajille Tavoitteena mahdollisimman isot ja yhtenäiset osakaskunnat osakkuus ja kalastusoikeus kohdistuu laajempaan vesialueeseen aktiivisuus vesialueiden hoitoon ja kalakannan kehittämiseen lisääntyy kunnostushankkeet lupaasioineen yksinkertaistuvat kalastuksen järjestely ja kalastus helpottuvat hallintokulut pienenevät jne. 28
Vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu maataloudessa
Vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu maataloudessa 2016-2021 Uudenmaan ELY-keskus / Irmeli Ahtela 5.3.2014 181 000 hehtaaria peltoa, 10 % luomussa 16 000 ha peltoa pohjavesialueilla 150 000 ha viljelty
LisätiedotVesienhoidon toimenpiteet Aurajoen-Paimionjoen osaalueella
Vesienhoidon toimenpiteet Aurajoen-Paimionjoen osaalueella 10.4.2014 Ravinnekuormitus ja kuormituksen vähennystavoitteet (Aurajoki-Paimionjoki) Kokonaisfosfori (168 t/a) Kokonaistyppi (2 149 t/a) Maatalous
LisätiedotVesienhoidon toimenpiteet Kokemäenjoen alaosan - Loimijoen osa-alueella
Vesienhoidon toimenpiteet Kokemäenjoen alaosan - Loimijoen osa-alueella 20.3.2014 Ravinnekuormitus ja kuormituksen vähennystavoitteet (Kokemäenjoen alaosa Loimijoki) Kokonaisfosfori (281 t/a) Kokonaistyppi
LisätiedotIlmastonmuutos ja vesienhoito
Ilmastonmuutos ja vesienhoito Tornionjoen vesiparlamentti 6.11.2013 Pekka Räinä Lapin ELY-keskus Ilmastonmuutos ja vesienhoito Ilmastonmuutoksen vaikutukset veden laatuun/ekologiseen tilaan Kuormitusskenaariot
LisätiedotHintalappu vesiensuojelutoimenpiteille ja hyödyt virkistyskäytölle. Turo Hjerppe Suomen ympäristökeskus Mitä nyt Paimionjoki? -seminaari 28.11.
Hintalappu vesiensuojelutoimenpiteille ja hyödyt virkistyskäytölle Turo Hjerppe Suomen ympäristökeskus Mitä nyt Paimionjoki? -seminaari 28.11.2012 Mallit apuna vesien tilan parantamisen kustannusten ja
LisätiedotVesienhoidon toimenpiteet Eurajoki-Lapinjoki valuma-alueella
Vesienhoidon toimenpiteet Eurajoki-Lapinjoki valuma-alueella 28.4.2014 Ravinnekuormitus ja kuormituksen vähennystavoitteet Eurajoki-Lapinjoki Kokonaisfosfori 68 t/a Kokonaistyppi 1780 t/a Maatalous Metsätalous
LisätiedotKarvianjärven, Karhijärven ja Isojärven toimenpide-ehdotukset
Kuva: Sirpa Ala-Rämi Karvianjärven, Karhijärven ja Isojärven toimenpide-ehdotukset Kati Martinmäki ja Ilkka Sammalkorpi, Suomen ympäristökeskus Karvianjoki-seminaari 11.10.2012 KarTuTa 11.10.2012 Turo
LisätiedotValuma-alueen merkitys vesiensuojelussa
Valuma-alueen merkitys vesiensuojelussa Marjo Tarvainen Asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti 25.1.2010 VOPPE koulutus, Eura 1 Veden laatuun vaikuttavia tekijöitä Vesitase Sateet lisäävät virtaamia, mitkä
LisätiedotVesienhoidon toimenpiteet Selkämeren alueella
Vesienhoidon toimenpiteet Selkämeren alueella 27.3.2014 Ravinnekuormitus ja kuormituksen vähennystavoitteet Kuormitus: Vemala-mallilla arvioitu, kattaa vuodet 2006-2011, noin 537 t/a fosforia ja 14480
LisätiedotKarvianjoen tulevaisuustarkastelut -hanke
Karvianjoen tulevaisuustarkastelut -hanke Tutkimusryhmä: Mika Marttunen ja Mikko Dufva Kati Martinmäki, Ilkka Sammalkorpi, Inese Huttunen, Markus Huttunen, Marjut Partanen-Hertell, Virpi Lehtoranta, Riku
LisätiedotValuma-alueen merkitys vesien tilan parantamisessa. Vanajavesikeskus-hankkeen Vesistöasiantuntija Suvi Mäkelä
Valuma-alueen merkitys vesien tilan parantamisessa Vanajavesikeskus-hankkeen Vesistöasiantuntija Suvi Mäkelä Mikä valuma-alue? Kuinka kauas pitää katsoa? Lähivaluma-alue Kaukovaluma-alue Latvavedet 2.
LisätiedotOvatko vesistöjen kunnostushankkeet ja hajakuormitusta vähentävät toimenpiteet lisääntyneet vesienhoitosuunnitelmien valmistumisen jälkeen
Ovatko vesistöjen kunnostushankkeet ja hajakuormitusta vähentävät toimenpiteet lisääntyneet vesienhoitosuunnitelmien valmistumisen jälkeen Johtava asiantuntija Antton Keto Suomen ympäristökeskus Limnologipäivät
LisätiedotVesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky
Vesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky Antton Keto ja Ilkka Sammalkorpi Suomen ympäristökeskus Vesikeskus Maankuivatus- ja vesiensuojeluseminaari Salaojakeskus & BSAG 26.5.2016 Suitian linna Esityksen
LisätiedotNurmesjärven tila, kunnostus ja hoito
Vesiensuojelua vuodesta 1963 Nurmesjärven tila, kunnostus ja hoito Rannat kuntoon hanke, 13.11.2015, Kangaslahti Jukka Koski-Vähälä Toiminnanjohtaja, MMT. Esityksen sisältö eli miten vesistökunnostushanke
LisätiedotVesienhoidon toimenpiteet Saaristomeren osa-alueella
Vesienhoidon toimenpiteet Saaristomeren osa-alueella 15.4.2014 Ravinnekuormitus ja kuormituksen vähennystavoitteet Kuormitus: Vemala-mallilla arvioitu, kattaa vuodet 2006-2011, noin 290 t / a Kuormitusvähenemätavoitteet
LisätiedotTornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet
Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet Petri Liljaniemi Biologi Lapin ympäristökeskus 1 Vesistön ekologisen tilan luokittelu Biologiset tekijät Levät, vesikasvillisuus,
LisätiedotEtelä-Savoa koskevat vesienhoidon suunnitelmaehdotukset 2016-2021
Etelä-Savoa koskevat vesienhoidon suunnitelmaehdotukset 2016-2021 Kuuleminen 1.10.2014-31.3.2015 Juho Kotanen, ESAELY 7.11.2014 Yleistä vesienhoidosta Taustalla vesipuitedirektiivi (VPD, 2000/60/EY) ja
LisätiedotVesienhoidon suunnittelu 2016-2021
Vesienhoidon suunnittelu 2016-2021 Maaseutuverkoston tiedotuskierros Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 7.8.2014 Sisältö Vesienhoidon tavoitteet ja aikataulu Vesien tila Länsi-Suomessa
LisätiedotHoitokalastuksella vauhtia vesienhoitoon. Antton Keto, Ilkka Sammalkorpi ja Markus Huttunen Kannattava hoitokalastus? -seminaari 11.6.
Hoitokalastuksella vauhtia vesienhoitoon Antton Keto, Ilkka Sammalkorpi ja Markus Huttunen Kannattava hoitokalastus? -seminaari 11.6.2015 Rauma Esityksen sisältö Yleistä vesienhoidosta Hoitokalastuksen
LisätiedotEhdotus Tornionjoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaksi vuosille 2016-21
Ehdotus Tornionjoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaksi vuosille 2016-21 Tornionjoen lohi- ja vesiparlamentti 11.-12-11.2014 Pekka Räinä/ Lapin ELY-keskus Kuuleminen meneillään Kuuleminen VHS-
LisätiedotVesienhoito ja maatalous
Vesienhoito ja maatalous Ympäristöosaaminen maatilan toiminnan vahvuutena 9.6.2014, Pori Sanna Kipinä-Salokannel Varsinais-Suomen ELY-keskus, Vesien tilan yksikkö Vesienhoidon suunnittelu Vesistöaluekohtainen
LisätiedotRavinnekuormitus arviointi ja alustavat tulokset
Ravinnekuormitus arviointi ja alustavat tulokset 1 Mihin kuormitusarviot perustuvat SYKEn hydrologinen malli (SYKE_WSFS) & kuormitusmalli (VEMALA) Fosforin ja typen kuormituksen syntyminen maa-alueilta
LisätiedotToiminta ja vesiensuojeluhankkeet Joroisten seudulla
Toiminta ja vesiensuojeluhankkeet Joroisten seudulla Pertti Manninen, Etelä-Savon ELY Vesienhoidon yleisötilaisuus Joroinen 30.10.2014 Joroisselän kunnostustarve ja aikaisemmat selvitykset Joroisselän
LisätiedotMIKKELIN ALAPUOLISEN SAIMAAN KUORMITUSSELVITYS
MIKKELIN ALAPUOLISEN SAIMAAN KUORMITUSSELVITYS Jyväskylän yliopisto Ympäristöntutkimuskeskus Tutkimusraportti 99/213 Arja Palomäki ja Irene Kuhmonen SISÄLLYS 1. HANKKEEN TAUSTA... 1 1.1 SELVITYKSEN TARKOITUS
LisätiedotKarvianjoen pintavesien toimenpideohjelma vuosille 2016-2021 (ehdotus)
Karvianjoen pintavesien toimenpideohjelma vuosille 2016-2021 (ehdotus) Isojärvi Seura ry:n vuosikokous 25.3.2015 Pori Sanna Kipinä-Salokannel, Varsinais-Suomen ELY-keskus Vesienhoidon suunnittelu Vesistöaluekohtainen
LisätiedotVesienhoidon toimenpiteet Kiskonjoen-Uskelanjoen- Halikonjoen osa-alueella
Vesienhoidon toimenpiteet Kiskonjoen-Uskelanjoen- Halikonjoen osa-alueella 27.3.2014 Ravinnekuormitus ja kuormituksen vähennystavoitteet (Kiskonjoki-Uskelanjoki-Halikonjoki) Kokonaisfosfori (126 t/a)
LisätiedotNeuvonta uudistuu: kuormitustarkastelulla laajennetaan perspektiiviä. Henri Virkkunen LUVY ry
Neuvonta uudistuu: kuormitustarkastelulla laajennetaan perspektiiviä Henri Virkkunen LUVY ry Länsi-Uudenmaan hajajätevesihanke Puolueetonta ja laadukasta jätevesineuvontaa Länsi-Uudenmaan haja-asutusalueilla
LisätiedotKuolimon valuma-alueista, kuormituksesta ja vedenlaadusta
Kuolimon valuma-alueista, kuormituksesta ja vedenlaadusta Kuolimon vesienhoidon iltatilaisuus, Savitaipale 27.10.2016 Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Juho Kotanen 1 Pintavesien ekologinen
LisätiedotMikkelin alapuolisen Saimaan sekä valuma-alueen hoidon yleissuunnitelma
Mikkelin alapuolisen Saimaan sekä valuma-alueen hoidon yleissuunnitelma Nab Labs Oy - Ympäristöntutkimuskeskus Ambiotica Tutkimusraportti 83 / 2014 Arja Palomäki, Heikki Alaja, Irene Kuhmonen ja Pekka
LisätiedotVesijärven ulkoinen ravinnekuormitus lasku-uomien vedenlaadun seurannan 2008 2015 perusteella arvioituna
Vesijärven ulkoinen ravinnekuormitus lasku-uomien vedenlaadun seurannan 2008 2015 perusteella arvioituna Juhani Järveläinen Lahden tiedepäivä 10.11.2015 Esityksen sisältö Taustaa Vesijärven lasku-uomien
LisätiedotVesikasvien niitot ja poistokalastus kalavesien hoitotoimenpiteenä Esimerkkinä Etelä- Savon maakunnan pintavesien hoito
Vesikasvien niitot ja poistokalastus kalavesien hoitotoimenpiteenä Esimerkkinä Etelä- Savon maakunnan pintavesien hoito Ympäristösuunnittelija Reijo Lähteenmäki 13.12.2013 Sisältö Vesienhoito Etelä- Savossa
LisätiedotIso Lamujärveen kohdistuva kuormitus
Raportti Etelä-Savo 8.12.2015 Iso Lamujärveen kohdistuva kuormitus Satu Torvinen POHJOIS-POHJANMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS 0295 038 000 www.ely-keskus.fi/pohjois-pohjanmaa Veteraanikatu
LisätiedotPanumajärvi, Pudasjärvi Tanja Honkela 14.12.2011
Panumajärvi, Pudasjärvi Tanja Honkela 14.12.2011 TAUSTATIETOA PANUMAJÄRVESTÄ Panumajärvi on Pudasjärvellä sijaitseva matala, runsashumuksinen järvi. Järven pinta ala on 529 ha ja keskisyvyys 1,8 m. Veden
LisätiedotMaa- ja metsätalouden vesiensuojelun tehokkuus ja kehittämistarpeet
Maa- ja metsätalouden vesiensuojelun tehokkuus ja kehittämistarpeet Samuli Joensuu 1) Kaisa Heikkinen 2) ja Markku Puustinen 2) 1) Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio 2) Suomen ympäristökeskus, SYKE Maatalous
LisätiedotTausta ja tavoitteet
Vesistöjen kunnostus Marjo Tarvainen Asiantuntija, FT 25.1.2011, Vesistöjen tila ja kunnostus 1 Tausta ja tavoitteet Järven kunnostamisella tarkoitetaan suoraan järveen kohdistettavia toimenpiteitä Tavoitteena
LisätiedotTampereen kaupunki Lahdesjärvi Lakalaivan osayleiskaavan hydrologinen selvitys: Lisäselvitys Luonnos 11.4.2007
Lahdesjärvi Lakalaivan osayleiskaavan hydrologinen selvitys: Lisäselvitys Luonnos 11.4.2007 Mikko Kajanus Suunnitteluinsinööri 2 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Maankäyttövaihtoehto 2... 3 2.1 Valuma
LisätiedotJoroisten vesienhoito
Joroisten vesienhoito VESIENHOIDON TOTEUTTAMINEN JOROISTEN ALUEELLA Joroisten toimintaryhmän kokous 4/2013, Joroisten kunnanvirasto 4.12.2013 alkaen klo 9.15 Vesienhoidon suunnittelu Lokakuun alussa julkistettu
LisätiedotVesiensuojelutoimenpiteiden vaikutusten mittaaminen vesistössä. Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry
Vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutusten mittaaminen vesistössä Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Esityksen sisältö Lyhyesti automaattisesta veden laadun seurannasta Kasvipeite/muokkaus/
LisätiedotHintalappu toimenpiteille ja hyödyt virkistyskäytölle
Hintalappu toimenpiteille ja hyödyt virkistyskäytölle Turo Hjerppe Suomen ympäristökeskus Karvianjoki-seminaari: miten vesistö hyvään tilaan? 11.10.2012 KarTuTa Mallit apuna vesien tilan parantamisen kustannusten
LisätiedotEri maankäyttömuotojen aiheuttaman vesistökuormituksen arviointi. Samuli Launiainen ja Leena Finér, Metsäntutkimuslaitos
Eri maankäyttömuotojen aiheuttaman vesistökuormituksen arviointi Samuli Launiainen ja Leena Finér, Metsäntutkimuslaitos Tavoitteena selvittää kuormituslähteet ja kehittää menetelmiä kuormituksen arviointiin
LisätiedotLUMO-suunnittelu ja maatalouden vesiensuojelu Kyyvedellä
LUMO-suunnittelu ja maatalouden vesiensuojelu Kyyvedellä Kalle Hellström 22.2.2012 Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 1 Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue - vesienhoitosuunnitelma
LisätiedotPaimionjoen KUTOVA -analyysin tulokset. Suomen Ympäristökeskus (SYKE) Lauri Ahopelto Päivittänyt Turo Hjerppe
Paimionjoen KUTOVA -analyysin tulokset Suomen Ympäristökeskus (SYKE) Lauri Ahopelto 29.12.2011 Päivittänyt 5.11.2012 Turo Hjerppe Sisältö 1 Tausta... 3 2. Toteutus... 3 2.1 Vaiheet... 3 2.2 Lähtötiedot...
LisätiedotMallien hyödyntäminen vesienhoidossa ja hyötyjen arviointi
Mallien hyödyntäminen vesienhoidossa ja hyötyjen arviointi 20.3.2014 Keski-Suomen ELY-keskuksen vesienhoidon yhteistyöryhmä Turo Hjerppe SYKE Esityksen sisältö A. Mallit vesienhoitotyössä B. Hyötyjen arviointi
LisätiedotLapinlahden Savonjärvi
Lapinlahden Savonjärvi Yleisötilaisuus 2.11.2011 Lapinlahden virastotalo Pohjois-Savon ELY -keskus, Veli-Matti Vallinkoski 3.11.2011 1 Savonjärvi 24.8.2011 Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 3.11.2011
LisätiedotMaatalouden vesiensuojeluhankkeet. Hiidenveden kunnostus hanke. Sanna Helttunen hankekoordinaattori Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry
Maatalouden vesiensuojeluhankkeet Hiidenveden kunnostus 2012-2015 hanke Sanna Helttunen hankekoordinaattori Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry Pitkän tähtäimen tavoitteet Hiidenveden vesistö valuma-alueineen
LisätiedotMiten maatalouden vesiensuojelutoimien tehoa voidaan mitata? Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry
Miten maatalouden vesiensuojelutoimien tehoa voidaan mitata? Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Esityksen sisältö Kuormituksen muodostuminen Automaattinen veden laadun seuranta ja
LisätiedotYleiskatsaus vesistöjen tilaan ja kunnostustarpeisiin Pirkanmaalla Kunnosta lähivetesi koulutus, Tampere
Yleiskatsaus vesistöjen tilaan ja kunnostustarpeisiin Pirkanmaalla Kunnosta lähivetesi koulutus, Tampere14.5.2016 Sami Moilanen/Pirkanmaan ELY-keskus Vesientilan kartoitus, vesienhoito ja kunnostustarpeet
LisätiedotKalaveden osakaskuntien yhdistymismahdollisuuksista
Kalaveden osakaskuntien yhdistymismahdollisuuksista Kiinteistörakenteen eheyttäminenhanke 18.9.2014 Pekka Vilska, TkT Tmi maanmittaustieto Pekka Vilska, Valokuva: Vähäselkä 26.7.2014 /Pekka Vilska Esityksen
LisätiedotVesienhoidon toimenpiteet Vakka- Suomen osa-alueella
Vesienhoidon toimenpiteet Vakka- Suomen osa-alueella 25.4.2014 Ravinnekuormitus ja kuormituksen vähennystavoitteet (Vakka-Suomi) Kokonaisfosfori kg/a Kokonaistyppi kg/a Maatalous Metsätalous Haja-asutus
LisätiedotAutomaattimittarit valuma-alueella tehtävien kunnostustoimien vaikutusten seurannassa
Automaattimittarit valuma-alueella tehtävien kunnostustoimien vaikutusten seurannassa Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry 14.6.2017 Esityksen sisältö Miksi automaattimittauksia kannattaa
LisätiedotKosteikot Tuusulanjärven. esimerkkinä Mäyränoja
Kosteikot Tuusulanjärven alueella; esimerkkinä Mäyränoja Järvenpäätalo 10.10.2016 Mauri Pekkarinen, Keski- Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymä Tuusulanjärvi Pinta-ala 6,0 km 2 Keskisyvyys 3,2
LisätiedotÄhtärinjärven tilasta ja esisuunnittelu kuormituksen vähentämiseksi. Ähtäri Ympäristötekniikan insinööritoimisto Jami Aho Oy
Ähtärinjärven tilasta ja esisuunnittelu kuormituksen vähentämiseksi Ähtäri 15.3.2019 Ympäristötekniikan insinööritoimisto Jami Aho Oy Esisuunnitelman tavoite Suunnittelun ensisijaisena tavoitteena on tunnistaa
LisätiedotSirppujoki-hanke & Suosituksia alueen happamuuden torjuntaan
Sirppujoki-hanke & Suosituksia alueen happamuuden torjuntaan Antti Kaseva & Markus Mononen (Turun AMK) 12 huhtikuuta 2019, Laitila Happamat sulfaattimaat maa- ja metsätaloudessa Aiheet Sirppujoen vedenlaadun
LisätiedotVesienhoito ja vesistöjen tila Lylyjoen valuma-alueella
Vesienhoito ja vesistöjen tila Lylyjoen valuma-alueella Kuormitus kuriin hankkeen infotilaisuus 5.6.2018 Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Juho Kotanen 1 Vesienhoidon tavoitteet Perustuu
LisätiedotIisalmen reitin fosforikuormitusmalli
Iisalmen reitin fosforikuormitusmalli RAE Ravinnehävikit euroiksi hankkeen infotilaisuus 02.12.2011 Jukka Koski-Vähälä Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys ry Iisalmen reitin fosforikuormitusmalli Iisalmen
LisätiedotRavintoketjukunnostuksista purokunnostuksiin. Sitoutunutta tekemisen meininkiä lähivesien tilan parantamiseksi ja yhteiseksi hyväksi
Ravintoketjukunnostuksista purokunnostuksiin Sitoutunutta tekemisen meininkiä lähivesien tilan parantamiseksi ja yhteiseksi hyväksi Esimerkkejä tavoitteista 1.Virkistyskäyttö Haittaava kasvillisuus, liettyminen,
LisätiedotKunnostuksen suunnittelu Alavus Ympäristötekniikan insinööritoimisto Jami Aho DI Jami Aho
Kunnostuksen suunnittelu Alavus 13.10.2016 Aho DI Jami Aho Yrittäjä ja suunnittelija Jami Aho DI ympäristötekniikka, Tampereen TKK 2001 Yritystoimintaa vuodesta 2002 Päätoimiala vesistösuunnittelu Järvien
LisätiedotVesistövaikutusten arviointi
19.3.2012 Vesistövaikutusten arviointi Jukka Koski-Vähälä Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys ry Huomioitavaa RAE-hankkeesta Kehittämis- ja tutkimushanke; YKSI SOVELTAVA PAKETTI Tutkimustieto tiloille
LisätiedotPIEKSÄMÄEN SEUDUN VESIENHOITO
PIEKSÄMÄEN SEUDUN VESIENHOITO KUTSU KOKOUKSEEN Pieksämäen seudun vesienhoidon toimintaryhmän (pintavedet ) kokous pidetään Pieksämäellä 11.12.2014 klo 15.00 16.30 Kokouspaikka Kanttila, osoite: Vilhulantie
LisätiedotYmpäristöosaaminen maatilan toiminnan vahvuutena
Ympäristöosaaminen maatilan toiminnan vahvuutena Vesienhoitosuunnittelu 15.5.2014 Jari Pesonen / Kainuun ELY -keskus Kainuu/Pohjois-Pohjanmaa 8.8.2014 3 Pintavesien ekologinen luokittelu - Kasviplankton
LisätiedotVoiko metsätaloudesta taloudesta tulevaa kuormitusta hallita kosteikoilla, kokemuksia kosteikoista maataloudesta tulevan kuormituksen hallinnassa
Voiko metsätaloudesta taloudesta tulevaa kuormitusta hallita kosteikoilla, kokemuksia kosteikoista maataloudesta tulevan kuormituksen hallinnassa Jari Koskiaho, Suomen ympäristökeskus Taustaa Soita on
LisätiedotTyydyttävässä tilassa olevien järvien ryhmittely TPO:ssa kuormituksen vähentämistarpeiden ja -mahdollisuuksien näkökulmasta
Tyydyttävässä tilassa olevien järvien ryhmittely TPO:ssa kuormituksen vähentämistarpeiden ja -mahdollisuuksien näkökulmasta I Ryhmä: Järvet, joissa on ravinnepitoisuuksien perusteella kuormituksen vähentämistarvetta
LisätiedotUusia välineitä rehevöitymisen arviointiin ja hallintaan GisBloom
Uusia välineitä rehevöitymisen arviointiin ja hallintaan GisBloom Sari Väisänen SYKE Järvikalapäivän vesienhoitoseminaari Hollolan Siikaniemessä 31.5.2012 w w w. e n v i r o n m e n t. f i / s y k e /
LisätiedotMihin pyritään, mitkä ovat tavoitteet maatalouden vesiensuojelussa? Mikko Jaakkola Varsinais-Suomen ELY-keskus
Mihin pyritään, mitkä ovat tavoitteet maatalouden vesiensuojelussa? Mikko Jaakkola Varsinais-Suomen ELY-keskus 1 Tavoitteet ja toimenpiteet on tunnistettu Maatalouden ravinnekuormituksen vähentäminen kolmanneksella
LisätiedotTurun toimenpiteitä. Olli-Pekka Mäki Ympäristö- ja kaavoitusvirasto Ympäristönsuojelutoimisto
Turun toimenpiteitä Olli-Pekka Mäki Ympäristö- ja kaavoitusvirasto Ympäristönsuojelutoimisto Pistekuormituksen vähentäminen Kakolanmäen seudullinen jätevedenpuhdistamo valmistui joulukuussa 2008 ja käsittelee
LisätiedotMaatalouden ympäristövaikutusten muodostuminen, valumaaluekohtaisia
Maatalouden ympäristövaikutusten muodostuminen, valumaaluekohtaisia tarkasteluja Sanna Kipinä-Salokannel Varsinais-Suomen ELY-keskus Vesien tilan yksikkö Maatalouden ympäristöneuvojien koulutuspäivät Tampere
LisätiedotKitka-MuHa-projektin yleiskatsaus
Kitka-MuHa-projektin yleiskatsaus Satu Maaria Karjalainen, SYKE Kitka-MuHa-työryhmän kokous 2 13.1.2014 Oivanki, Kuusamo Maastotyöt Paikkoja valittu asukastilaisuuksissa saatujen tietojen perusteella Vesinäytteitä
LisätiedotPUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA
PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA Clean Watersin tarina alkaa Vapo Oy:n turvetuotannosta, jonka myötä on suunniteltu ja toteutettu suuri määrä vesienkäsittelyratkaisuja: noin 1000 laskeutusallasta
LisätiedotLOHKO-hanke. Viljelijäaineisto
LOHKO-hanke Viljelijäaineisto Nitrogen loading from forested catchments Markus Huttunen ja Inese Huttunen SYKE/Vesikeskus 8/12/2016 Marie Korppoo VEMALA catchment meeting, 25/09/2012 Hankkeen päämäärät
LisätiedotRavinteiden kierrätys poistokalastuksessa
Ravinteiden kierrätys poistokalastuksessa Ravinnekierrätyksen kokeiluohjelman infotilaisuus, 29.9.2016, Mikkeli Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Juho Kotanen 1 Vesienhoidon tavoitteet
LisätiedotVedenlaatu ja ihmistoiminnan paineet Peruveden valuma-alueella
Vedenlaatu ja ihmistoiminnan paineet Peruveden valuma-alueella 8.10.2018 Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Juho Kotanen 1 Vesienhoidon tavoitteet Perustuu EU:n vesipolitiikan puitedirektiiviin
LisätiedotJoroisselän alueen toiminta 12/2011
Joroisselän alueen toiminta 12/2011 - mitä on tehty Joroisselän ja Joroisvirran veden laadun ja ympäristön monimuotoisuuden parantamiseksi? - mitä on tällä hetkellä suunnittellla? Joroisselän ja valuma-alueen
LisätiedotHöytiäisen nykytila ja tulevaisuus
Höytiäisen nykytila ja tulevaisuus 23.11.2018, Polvijärvi Huhmari Paula Mononen Pohjois-Karjalan ELY-keskus Höytiäinen - Suuri vähähumuksinen järvi - Pinta-ala 281 km 2, lisäksi Rauanlahti ja Syvälahti
LisätiedotVesienhoidon toimenpiteet Karvianjoen valuma-alueella
Vesienhoidon toimenpiteet Karvianjoen valuma-alueella 3.4.2014 Ravinnekuormitus ja kuormituksen vähennystavoitteet (Karvianjoki) Kokonaisfosfori 100 t/a) Kokonaistyppi 2200 t/a) Maatalous Metsätalous
LisätiedotVEMALA paineiden arvioinnissa. Markus Huttunen, SYKE
VEMALA paineiden arvioinnissa Markus Huttunen, SYKE 30.1.2019 Kuormitusten VEMALA mallinnus Kuormituslähteet Sijainti valuma-alueella Kuormituksen kulkeutuminen ja pidättyminen Vesimuodostumaan päätyvä
LisätiedotVesiensuojelu hallitusohjelmassa ja Etelä-Savossa. Jouni Backman Kerimäki 6.8.2011
Vesiensuojelu hallitusohjelmassa ja Etelä-Savossa Jouni Backman Kerimäki 6.8.2011 Vesistöjen tila Suomessa Hyvää heikommassa tilassa Kolmannes luokitelluista järvistä Puolet jokivesistä Yli puolet rannikkovesien
LisätiedotMetsätalouden vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet. Renkajärvi 16.5.2015 Lauri Laaksonen MHY Kanta-Häme
Metsätalouden vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet Renkajärvi 16.5.2015 Lauri Laaksonen MHY Kanta-Häme Metsätalouden vesistövaikutukset Luonteeltaan hajakuormitusta (vrt. maatalouden kuormitus)
LisätiedotVesienhoidon, merenhoidon ja tulvasuojelun ajankohtaiset
Vesienhoidon, merenhoidon ja tulvasuojelun ajankohtaiset Satavesi-ohjelman Kokemäenjoki-ryhmän kokous 4.12.2015 Pekka Paavilainen Varsinais-Suomen ELY-keskus Suunnitelmat ja ohjelmat vuosille 2016-2021
LisätiedotVesiensuojelukosteikot
Vesiensuojelukosteikot 10.9. 2008 Helsingin Messukeskus Jari Koskiaho, SYKE Suunnittelu- ja mitoitusopas http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=245183&lan=fi Kosteikoissa tapahtuvat vedenpuhdistusprosessit
LisätiedotVesistöihin päätyvä orgaaninen aines
Vesistöihin päätyvä orgaaninen aines Katri Rankinen José Cano Bernal Pirkko Kortelainen Katri Rankinen: Metsäpuro Ruskettuminen ja sen syyt Happamoituminen Lisäsi orgaanisen aineksen pidättymistä maahan
LisätiedotVarsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät
Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät Veera-hankkeen loppuseminaari 2.11.216 Janne Suomela Varsinais-Suomen ELY-keskus 1 Esityksen sisältö Yleistä alueen joista Jokien
LisätiedotMaamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella. Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke Lieto
Maamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke 28.11.2013 Lieto Aurajoen virtaa seminaari Aurajoen nykyisyydestä ja tulevasta Aurajokisäätiö/Lieto
LisätiedotRavinteiden reitti pellolta vesistöön - tuloksia peltovaltaisten valuma-alueiden automaattimittauksista
Ravinteiden reitti pellolta vesistöön - tuloksia peltovaltaisten valuma-alueiden automaattimittauksista Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Esityksen sisältö Automaattinen veden laadun
LisätiedotVesiensuojelutoimenpiteiden kustannustehokkuuden arvioiminen KUTOVA+ -työkalulla - Karvianjoen tulevaisuustarkastelut -hankkeessa tehdyt tarkastelut
Vesiensuojelutoimenpiteiden kustannustehokkuuden arvioiminen KUTOVA+ -työkalulla - Karvianjoen tulevaisuustarkastelut -hankkeessa tehdyt tarkastelut Turo Hjerppe, Mikko Dufva, Mika Marttunen 21.5.2012
LisätiedotPuulan Kotalahden vedenlaadusta ja kuormituksesta
7.4.216 Juho Kotanen ja Antti Haapala Etelä-Savon ELY-keskus Puulan Kotalahden vedenlaadusta ja kuormituksesta 1. Järven ominaispiirteet Puulan Kotalahti (14.923.1.1_5) sijaitsee Mikkelin Otavan taajaman
LisätiedotVesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu maataloudessa
Vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu maataloudessa 2016-2021 Uudenmaan ELY-keskus / Irmeli Ahtela 27.2.2014 Uusimaa 1,5 miljoonaa asukasta 183 000 hehtaaria peltoa 3 800 maatilaa 2 500 viljanviljelytilaa
LisätiedotVesienhoidon toimenpiteiden edistäminen Vantaanjoen vesistössä
Vesienhoidon toimenpiteiden edistäminen Vantaanjoen vesistössä Kirsti Lahti Vantaanjoen toimenpideohjelma 2017-2027 5.9.2017 1 Vantaanjoen toimenpideohjelma 2017-2027 5.9.2017 2 TAUSTA Vantaanjoen vesiensuojelun
LisätiedotKatsaus vesienhoidon toimenpiteiden seurantaan
Katsaus vesienhoidon toimenpiteiden seurantaan Ähtävänjokirahasto 20v 29.8.2013 Vincent Westberg Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Närings-, trafik- och miljöcentralen i Södra Österbotten
LisätiedotKunnostuksen suunnittelu Alavus Ympäristötekniikan insinööritoimisto Jami Aho DI Jami Aho
Kunnostuksen suunnittelu Alavus 13.10.2016 Aho DI Jami Aho Yrittäjä ja suunnittelija Jami Aho DI ympäristötekniikka, Tampereen TKK 2001 Yritystoimintaa vuodesta 2002 Päätoimiala vesistösuunnittelu Järvien
LisätiedotVesienhoidon 1. kauden toimenpiteiden toteutustilanne Vesienhoidon aluetilaisuudet 2013
Vesienhoidon 1. kauden toimenpiteiden toteutustilanne Vesienhoidon aluetilaisuudet 2013 Uudenmaan ELY-keskus / Antti Mäntykoski Toteutustilanne Valtakunnallinen toteutusohjelma SY 8/2011 (VNpp 17.2.2011)
LisätiedotVantaanjoen veden laatu ja kuormitus toimenpiteet hyvän tilan saavuttamiseksi. Kirsti Lahti toiminnanjohtaja
Vantaanjoen veden laatu ja kuormitus toimenpiteet hyvän tilan saavuttamiseksi Kirsti Lahti toiminnanjohtaja Kirsti Lahti KUVES 40 vuotta Heureka 26.5.2016 1 Vantaanjoen vesistön eri osien soveltuvuus talousveden
LisätiedotMallit ja mittaukset vesienhoidon ohjauskeinona
Mallit ja mittaukset vesienhoidon ohjauskeinona Seppo Hellsten, Suomen ympäristökeskus/oulu Olli Malve, Suomen ympäristökeskus/helsinki VEDESTÄ VIRTAA - SINISESTÄ BIOTALOUDESTA ELINVOIMA KOILLISMAALLE
LisätiedotPellon muokkaus ja kasvipeitteisyys
Pellon muokkaus ja kasvipeitteisyys Markku Puustinen Merikeskus Vellamo 27.3.2013 Maatalous ja vesistökuormitus Yleistä Kuormituksen vuodenaikaisjakauma Hydrologia sadanta, valunta Peltolohkojen tila kasvukauden
LisätiedotHiidenveden kunnostus-hankkeen kuulumiset. Peltomaan rakenne ja ravinnekuormitus
Tilaisuuden avaus Hiidenvesi-ilta 29.1.2013 OHJELMA Jaana Pönni, toiminnanjohtaja, Luvy ry Hiidenveden kunnostus-hankkeen kuulumiset Sanna Helttunen, hankesuunnittelija, Hiidenveden kunnostus, Luvy ry
LisätiedotMetsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset
Metsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset Metsätalouden vesiensuojelukoulutus, 8.6.2012 Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Sisältö Mitä vesistökuormitus on? Mitä vesistökuormitus
LisätiedotKokemuksia hoitokalastuksista eräillä Etelä-Suomen järvillä
Kokemuksia hoitokalastuksista eräillä Etelä-Suomen järvillä Vihdin Enäjärvi Espoon Pitkäjärvi ja Lippajärvi Näillä kolmella järvellä on suunnilleen samankaltainen kuormitushistoria. Alkuun kuitenkin lyhyesti
LisätiedotKosteikot virtaaman ja ravinteiden hallinnassa
Uusia keinoja virtaamien ja talviaikaisen ravinnekuormituksen hallintaan Seminaari 30.3.2010, Kauttuan klubi Kosteikot virtaaman ja ravinteiden hallinnassa Jari Koskiaho, SYKE Kosteikkojen käyttö vesiensuojelussa
LisätiedotKyyveden tila ESAELY:n keräämän tiedon pohjalta
Kyyveden tila ESAELY:n keräämän tiedon pohjalta Vesistöpäivä 15.6 Haukivuori Pekka Sojakka Kyyvesi Pinta-ala 129,9 km 2 Kokonaisrantaviiva 857,261 km Max syvyys 35,25 m Keskisyvyys 4,39 m Tilavuus n. 57
LisätiedotVesistöjen nykytila Iisalmen reitillä Iisalmen reitti -seminaari , Iisalmi
Vesistöjen nykytila Iisalmen reitillä Iisalmen reitti -seminaari 18.3.2019, Iisalmi Antti Kanninen, Pohjois-Savon ELY-keskus Esityksen sisältö Iisalmen reitin vesien erityispiirteistä Vesien tila ja siihen
LisätiedotKokemuksia Tuusulanjärven tehokalastuksesta
Kokemuksia Tuusulanjärven tehokalastuksesta 1997-2014 Jaana Hietala ja Mauri Pekkarinen Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymä www.tuusulanjarvi.org Pinta-ala 6,0 km2 Keskisyvyys 3,2 m Maksimisyvyys
Lisätiedot