Suuren ja Pienen Raudanveden koekalastukset vuonna 2017
|
|
- Anne-Mari Ahonen
- 5 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Suuren ja Pienen Raudanveden koekalastukset vuonna 2017 Katja Kulo Luonnonvarakeskus, huhtikuu 2018 Johdanto Luonnonvarakeskus (LUKE) koekalasti Rantasalmella sijaitsevat Suuren ja Pienen Raudanveden kesällä Verkkokoekalastuksen tarkoituksena oli selvittää järvien kalayhteisön rakenne sekä kalalajien väliset runsaussuhteet. Raudanvedet kalastettiin ELY-keskuksen toiveesta paikallisesti merkittävinä järvinä. Lisäksi uudistetussa vesienhoidossa järvien ekologista tilaa arvioidaan EU:n vesipolitiikan puitedirektiivin (VPD) mukaisesti veden laadun lisäksi myös biologisten tekijöiden (kasviplankton, vesikasvit, pohjaeläimet ja kalat) perusteella. VPD:n tavoitteena on vesien hyvä tai erinomainen tila ja sen säilyttäminen. Suuri Raudanvesi kuuluu pintavesityyppiin Vh (Pienet ja keskikokoiset vähähumuksiset järvet) ja Pieni Raudanvesi pintavesityyppiin Mh (Matalat humusjärvet). Aineisto ja menetelmät Verkkokoekalastukset Riku Helisevä ja Meri Vallin koekalastivat Suuren Raudanveden Esa Hirvonen apulaisineen kalasti Pienen Raudanveden Pyydyksenä käytettiin NORDIC-yleiskatsausverkkoa (korkeus 1,5 m, pituus 30 m), joka koostuu 12 eri solmuvälistä (43, 19.5, 6.25, 10, 55, 8, 12.5, 24, 15.5, 5, 35 ja 29 mm) kunkin hapaan pituuden ollessa 2,5 m (Kuva 1). Koekalastukset perustuivat ositettuun satunnaisotantaan, jossa verkkomäärät ovat suhteessa syvyysvyöhykkeiden pinta-aloihin (Olin ym. 2014). Tätä varten Suuri Raudanvesi jaettiin neljään eri syvyysvyöhykkeeseen (0-3 m, 3-10 m, m ja yli 20 m). Pienellä Raudanvedellä käytettiin vain yhtä syvyysvyöhykettä (0-3 m), koska sen yli 3 metrin syvänne on hyvin pienialainen. 0-3 m syvyysvyöhykkeellä käytettiin ainoastaan pohjaverkkoja m syvyysvyöhykkeellä kalastettiin pohjaverkkojen lisäksi myös pintaverkoilla (1 m tapsit) m syvyysvyöhykkeellä kalastettiin pinta- ja pohjaverkkojen lisäksi 6 m välivesiverkoilla. Yli 20 m vyöhykkeessä kalastettiin pinta- ja pohjaverkkojen lisäksi 6 m ja 15 m välivesiverkoilla. Verkot laskettiin pyyntiin illalla ja nostettiin aamulla, jolloin pyyntiaikaa kertyi noin 13 tuntia. Pyyntikertoja oli Suurella Raudanvedellä neljä ja verkkovuorokausia kertyi yhteensä 64, joten pyynnissä oli keskimäärin 16 verkkoa/yö. Pienellä Raudanvedellä pyyntikertoja oli 3 ja verkkovuorokausia yhteensä 24, joten pyynnissä oli keskimäärin 8 verkkoa/yö. Kuva 1. NORDIC-yleiskatsausverkon rakenne ja solmuvälit.
2 Jokaisen verkon saaliista laskettiin eri kalalajien yksilömäärät ja punnittiin niiden yhteispainot gramman tarkkuudella solmuvälikohtaisesti. Lajikohtaisten kokonaissaaliiden perusteella laskettiin yksikkösaaliit ( ja g/verkko). Myös kalojen pituus mitattiin yhden cm tarkkuudella lajikohtaisten pituusjakaumien laskemista varten. Lisäksi laskettiin erikseen petoahventen ( 15 cm) yksilömäärä ja yhteispaino petokalojen osuuden selvittämiseksi. 2 Ekologisen tilan luokittelu Järvien ekologista tilaa arvioitiin kalayhteisön rakenteen perusteella. Ekologisen tilan arvioinnissa käytetyt kalayhteisömuuttujat ovat biomassayksikkösaalis (g/verkko), lukumääräyksikkösaalis (), rehevöitymisestä hyötyvien särkikalojen biomassaosuus ja indikaattorilajien esiintyminen. Indikaattorilajien osalta tietoja täydennetään tarvittaessa myös muulla kalastosta saatavalla tiedolla. Kullekin kalastomuuttujalle on järvityypeittäin määritellyt vertailuarvot, joihin koekalastuksista saatuja tuloksia verrataan. Ekologisen tilan luokittelu tapahtuu viisiportaisella asteikolla: erinomainen, hyvä, tyydyttävä, välttävä ja huono. (Aroviita ym. 2012). Tulokset Suuri Raudanvesi Suuren Raudanveden kokonaisyksikkösaalis ja kalaston rakenne Suuren Raudanveden kokonaisyksikkösaaliit olivat kesän 2017 koekalastuksissa 660 g/verkko ja 23. Suuren Raudanveden koekalastussaalis koostui 13 eri kalalajista. Lisäksi saaliissa oli yksi särkikalaristeymä. Yksikkösaaliiden mukaan tärkeimmät lajit niin biomassan kuin yksilömäärän osalta olivat ahven ja särki. Yksilömäärissä ahvenen ja särjen lisäksi myös kiiski ja kuore olivat merkittäviä (Taulukko 1). Taulukko 1. Suuren Raudanveden yksikkösaaliit, kokonaissaaliit ja prosenttiosuudet kalalajeittain ja - ryhmittäin vuonna Särkikalat rehev. tarkoittaa rehevöitymisestä hyötyvien särkikalojen määriä. Laji yksikkösaalis g/verkko kokonaissaalis (g) biomassaosuus % yksikkösaalis kokonaissaalis (kpl) yksilömääräosuus % Ahven 292, ,3 7, ,4 Hauki 25, , ,1 Kiiski 12, ,9 3, ,6 Kuha 8, ,3 0,1 7 0,5 Kuore 10, ,6 2, ,5 Lahna 27, ,2 12 Made 9, ,4 0,1 3 Muikku 3, ,5 0,1 3 Pasuri 7, ,1 14 Salakka 3, ,5 0,1 9 Siika 2, , ,1 Sorva 3, , ,1 Särki 254, ,5 8, ,9 Särkikalaristeymä 25 0, ,1 Yhteensä , Ahvenkalat 313, ,5 11, ,4 Särkikalat rehev. 295, ,8 8, ,5 Ahven 15cm 215, ,6 2, ,3 Petokalat yhteensä 258, ,2 2, ,2
3 Painosaaliin osalta ahvenkalat (ahven, kiiski ja kuha) olivat vallitsevia 48 % osuudella saaliista ja rehevöitymisestä hyötyvien särkikalojen (lahna, pasuri, salakka, sorva, särki ja särkikalaristeymä) osuus oli 45 %. Myös lukumääräsaaliin osalta ahvenkalat olivat vallitsevia 51 % osuudella saaliista särkikalojen osuuden jäädessä 39 %. Petokalojen ( 15 cm ahven, hauki, kuha ja made) osuus painosaaliista oli 39 %. (Taulukko 1). 3 Suuren Raudanveden lajikohtaiset saaliit Ahvenen yksikkösaalis kesän 2017 koekalastuksissa oli 293 g/verkko ja 8 (Taulukko 1). Valtaosa Suuren Raudanveden ahvensaaliista koostui 8 cm pituisista kaloista, jotka lienevät valtaosin 1+-ikäluokkaa eli kesän 2016 poikasia (Kuva 2). Kesän 2016 eli 0+-ikäiset poikaset eivät luultavasti olleet saavuttaneet pyyntikokoa koekalastusten aikaan. Kookkaampia ahvenia oli saaliissa tasaisesti 30 cm:iin asti. Suurin ahven oli 32 cm pitkä ja painoi 364 g. Hauen yksikkösaalis oli 25 g ja 3 kpl verkkoa kohti. Saaliiksi saatiin kaksi haukea, jotka olivat 46 ja 56 cm pitkiä. Kiisken yksikkösaalis oli 13 g ja 4 kpl verkkoa kohti. Saaliiksi saadut kiisket pienehköjä, suurin osa oli 4-8 cm:n välillä. Suurimmat kiisket olivat 11 cm mittaisia. Kuhaa saatiin kaikkiaan 7 kappaletta, mikä teki verkkoa kohti 9 g ja 0,1 kappaletta. Harvahkossa kuhasaalissa oli cm mittaisia yksilöitä sekä joitakin suurempia (21-33 cm) yksilöitä. Kuoreen yksikkösaaliit olivat 11 g/verkko ja 2,2. Valtaosa kuoreista oli 9-10 cm pitkiä. Lahnaa saatiin 12 kappaletta, jolloin saalis oli 28 g ja kpl verkkoa kohti. Saatujen lahnojen pituudet olivat cm. Mateita saatiin yhteensä kolme kappaletta ja 595 g, mikä tekee verkkoa kohti 9 g ja 0,1 kpl. Mateet olivat cm pitkiä. Muikkua saatiin 3 g ja 0,1 kpl verkkoa kohti. Muikut olivat melko kookkaita, cm pitkiä. Pasurin yksikkösaalis oli 7 g ja kpl verkkoa kohti. Pasurin kokojakaumassa oli 9-19 cm mittaisia yksilöitä. Salakkasaalis oli verkkoa kohti 3 g ja 0,1 kpl. Saadut salakat olivat cm pitkiä. Siikoja saatiin yksi, joka painoi 200 g ja oli 25 cm pitkä. Verkkoa kohti saalis oli 2 g ja 2 kpl. Sorvia saatiin myös yksi, joka painoi 123 grammaa ja oli 24 cm pitkä. Sorvan yksikkösaalis oli 3 g ja 2 kpl verkkoa kohti. Särjen yksikkösaalis oli 254 g/verkko ja 8. Särjen kohdalla saalis painottui pikkupoikasia selvästi suurempiin yksilöihin, sillä kokojakaumassa oli eniten cm pituisia särkiä. Saaliissa oli myös joitakin pienempiä, todennäköisesti parin edellisen kesän, poikasia. Särkikalaristeymiä saatiin yksi 14 cm pitkä ja 25 g painanut yksilö, mikä tekee verkkoa kohti ja 2 kpl. 2,5 2,0 Ahven 1,5 0, > 20 JATKUU
4 4 1,4 1,2 Kiiski 1,4 1,2 Kuore ,0 Särki 1,5 0, > 20 Kuva 2. Yksilömäärältään runsaimpien kalalajien kokojakaumat Suuren Raudanveden koekalastussaaliissa vuonna Suuren Raudanveden ekologinen tila Vedenlaatutietojen perusteella (kokonaisfosforin keskiarvo noin 17 µg/l) Suuri Raudanvesi on karun ja lievästi rehevän järven rajalla, lievästi rehevän puolella. Suuren Raudanveden kohdalla edellinen ekologisen tilan luokittelupäätös on tehty suppean aineiston (vedenlaatu, pohjaeläimet ja kasviplankton) perusteella. Niiden pohjalta tilaksi on määritetty tyydyttävä. Nyt saatujen koekalastustulosten perusteella Suuren Raudanveden kalaston ekologinen tila on hyvän ja erinomaisen rajalla, mikä puoltaisi jopa tilan nostamista astetta parempaan luokkaan. Suuren Raudanveden kokonaissaaliin biomassa ja yksilömäärä ovat ekologisessa luokittelussa erinomaisen puolella. Rehevöitymisestä hyötyvien särkikalojen biomassaosuus oli 45 %, mikä antaa arvosanaksi hyvän. Indikaattorilajeista kalastuksissa tavattiin madetta ja muikkua, jotka ilmentävät myös järven hyvää tilaa. Siikaa ei huomioida luokittelussa, koska se on ainakin osittain istutusten varassa. Siitä huolimatta Suuren Raudanveden ekologisen tilan arvosana kalaston osalta on erinomainen. Pieni Raudanvesi Pienen Raudanveden kokonaisyksikkösaalis ja kalaston rakenne Pienen Raudanveden kokonaisyksikkösaaliit olivat kesän 2017 koekalastuksissa 2953 g/verkko ja 197. Pienen Raudanveden koekalastussaalis koostui 9 eri kalalajista. Yksikkösaaliiden mukaan tärkeimmät lajit niin biomassan kuin yksilömääränkin osalta olivat särki ja ahven. Muiden lajien osuudet olivat selvästi vähäisempiä. (Taulukko 2).
5 Taulukko 2. Pienen Raudanveden yksikkösaaliit, kokonaissaaliit ja prosenttiosuudet kalalajeittain ja - ryhmittäin vuonna Särkikalat rehev. tarkoittaa rehevöitymisestä hyötyvien särkikalojen määriä. yksikkösaalis kokonaissaalis biomassa- yksikkösaalis kokonais- yksilömäärä- Laji g/verkko (g) osuus % saalis (kpl) osuus % Ahven 994, ,7 64, ,7 Hauki 65, ,2 0,1 3 0,1 Kiiski 16, ,2 77 1,6 Kuha 86, ,9 20 Lahna 145, ,9 4, ,1 Pasuri 225, ,6 7, ,9 Salakka 191, ,5 17, ,7 Sorva ,3 6 0,1 Särki 1197, , ,3 Yhteensä 2953, , Ahvenkalat 1097, ,2 68, ,8 Särkikalat rehev , ,2 Ahven 15 cm 789, ,7 7, ,8 Petokalat 942, ,9 8, ,2 Painosaaliin osalta rehevöitymisestä hyötyvät särkikalat (lahna, pasuri, salakka, sorva ja särki) olivat vallitsevia 61 % osuudella saaliista ja ahvenkalojen osuus oli 37 %. Myös lukumääräsaaliin osalta särkikalat olivat vallitsevia 65 % osuudella saaliista ahvenkalojen osuuden jäädessä 35 %. Petokalojen ( 15 cm ahven, hauki ja kuha) osuus painosaaliista oli 32 %. (Taulukko 2). 5 Pienen Raudanveden lajikohtaiset saaliit Ahvenen yksikkösaalis kesän 2017 koekalastuksissa oli 994 g/verkko ja 64 (Taulukko 2). Valtaosa Pienen Raudanveden ahvensaaliista koostui alle 7 cm pituisista kaloista, jotka todennäköisesti olivat 0+ikäluokkaa eli kesän 2017 poikasia (Kuva 3). Kookkaampia ahvenia oli saaliissa tasaisesti 30 cm:iin asti. Suurin ahven oli 38 cm pitkä ja painoi 638 g. Hauen yksikkösaalis oli 66 g ja 0,1 kpl verkkoa kohti. Saaliiksi saatiin kolme haukea, jotka olivat cm pitkiä. Kiisken yksikkösaalis oli 17 g ja 3 kpl verkkoa kohti. Saaliiksi saaduista kiiskistä suurin osa oli 7-9 cm:n välillä. Suurimmat kiisket olivat 12 cm mittaisia. Kuhaa saatiin verkkoa kohti 87 g ja kappaletta. Suurin osa kuhista oli 7-9 cm mittaisia yksilöitä eli todennäköisesti kesän 2017 poikasia. Lisäksi saaliissa oli harvakseltaan joitakin suurempia (28-43 cm) yksilöitä. Lahnasaalis oli 145 g ja 4,2 kpl verkkoa kohti. Lahnan pituusjakaumassa oli useampia huippuja, jotka koostuivat luultavasti eri ikäluokista. Pienimmät 4-6 cm yksilöt olivat todennäköisesti kesän 2017 poikasia ja siitä seuraavat huiput vuoden kaksi niitä vanhempia. Suurin saatu lahna oli 34 cm pitkä. Pasurin yksikkösaalis oli 226 g ja 7,8 kpl verkkoa kohti. Pasurin kokojakauma painottui pieniin (alle 10 cm) ja keskikokoisiin yksilöihin (alle 20 cm). Salakkasaalis oli verkkoa kohti 191 g ja 17,1 kpl. Salakoiden kokojakauma painottui hieman suurempiin yksilöihin, pituusjakauman huipun ollessa cm mittaisten yksilöiden kohdalla. Sorvia saatiin kaikkiaan kuusi kappaletta. Sorvan yksikkösaalis oli 31 g ja 0,3 kpl verkkoa kohti. Saadut sorvat olivat cm pitkiä. Särjen yksikkösaalis oli 1198 g/verkko ja 99. Särjen kohdalla saalis painottui pikkupoikasia hieman suurempiin yksilöihin, sillä kokojakaumassa oli eniten 8-14 cm pituisia särkiä. Suurempia yksilöitä oli saaliissa muutamia. Saaliissa oli myös joitakin pienempiä, todennäköisesti kesän 2017, poikasia.
6 ,4 1,2 38,63 Ahven >25 Kiiski ,7 Lahna 0,5 0,3 0, >25 JATKUU
7 7 1,2 Pasuri 5 4,5 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0, >25 Salakka Särki Kuva 3. Yksilömäärältään runsaimpien kalalajien kokojakaumat Pienen Raudanveden koekalastussaaliissa vuonna 2017.
8 Pienen Raudanveden ekologinen tila Vedenlaatutietojen perusteella (kokonaisfosforin keskiarvo noin 56 µg/l) Pieni Raudanvesi on rehevä järvi. Pienen Raudanveden kohdalla edellinen ekologisen tilan luokittelupäätös on tehty suppean aineiston (vedenlaatu ja kasviplankton) perusteella. Niiden pohjalta tilaksi on määritetty välttävä. Nyt saatujen koekalastustulosten perusteella Pienen Raudanveden kalaston ekologinen tila on myös välttävä, mikä tukee tehtyä luokittelua. Pienen Raudanveden kokonaissaaliin suuri biomassa on välttävän ja yksilömäärä huonon puolella ekologisessa luokittelussa. Rehevöitymisestä hyötyvien särkikalojen biomassaosuus 61 % ilmentää myös välttävää tilaa. Hyvän tilan indikaattorilajeja kalastuksissa ei tavattu, joten järven kokonaisarvosanaksi tulee välttävä. 8 Tulosten tarkastelu Suuri Raudanvesi Kesän 2017 koekalastuksissa Suuren Raudanveden kokonaisyksikkösaaliit olivat järven ravinnetasoon nähden oletettua hieman alhaisempia. Koekalastusten perusteella ahven ja särki ovat Suuren Raudanveden ylivoimaiset valtalajit. Kaikkiaan ahvenkalat ja särkikalat olivat sekä paino- että lukumääräsaaliin osalta melko tasaväkisiä. Indikaattorilajeista järvessä esiintyy ainakin made, muikku ja siika. Petokalojen osuus koko painosaaliista on 39 %, mitä voidaan pitää melko suurena. Suurin osa niistä on ahventa (yli 15 cm yksilöt). Kuhan, hauen ja mateen osuudet ovat selvästi pienempiä. Haukien ja mateiden osuus voi olla suurempikin, sillä koekalastusmenetelmä usein aliarvioi kummankin osuutta, koska niiden pyydystettävyys kesällä koeverkoilla on yleensä heikko ja satunnainen. Pieni Raudanvesi Kesän 2017 koekalastuksissa Pienen Raudanveden kokonaisyksikkösaaliit olivat melko tyypillisiä järven ravinnetasoon nähden. Koekalastusten perusteella särki ja ahven ovat Pienen Raudanveden ylivoimaiset valtalajit. Kalaryhmittäin tarkasteltuna särkikalojen osuus on selvästi ahvenkalojen osuutta suurempi. Hyvän tilan indikaattorilajeja ei kalastuksissa saatu. Petokalojen osuus koko painosaaliista on 32 %, mitä voidaan pitää melko suurena. Suurin osa petokaloista on ahventa (yli 15 cm yksilöt). Kuhan ja hauen osuudet ovat selvästi pienempiä. Haukien osuus voi olla suurempikin, sillä koekalastusmenetelmä usein aliarvioi niiden osuutta, koska niiden pyydystettävyys kesällä koeverkoilla on yleensä heikko ja satunnainen. Viitteet Aroviita, J., Hellsten, S., Jyväsjärvi, J., Järvenpää, L., Järvinen, M., Karjalainen, S., M., Kauppila, P., Keto, A., Kuoppala, M., Manni, K., Mannio, J., Mitikka, S., Olin, M., Perus, J., Pilke, A., Rask, M., Riihimäki, J., Ruuskanen, A., Siimes, K., Sutela, T., Vehanen, T. ja Vuori, K-M. 2012: Ohje pintavesien ekologisen ja kemiallisen tilan luokitteluun vuosille päivitetyt arviointiperusteet ja niiden soveltaminen. Ympäristöhallinnon ohjeita 7/ Olin, Mikko; Lappalainen, Antti; Sutela, Tapio; Vehanen, Teppo; Ruuhijärvi, Jukka; Saura, Ari; Sairanen, Samuli Ohjeet standardinmukaisiin koekalastuksiin. RKTL:n työraportteja 21/2014:1-22.
Rappusen koekalastukset vuosina 2009 ja 2017 Katja Kulo Luonnonvarakeskus, huhtikuu 2018
Rappusen koekalastukset vuosina 2009 ja 2017 Katja Kulo Luonnonvarakeskus, huhtikuu 2018 Johdanto Luonnonvarakeskus (LUKE) koekalasti Rantasalmella sijaitsevan Rappusen kesällä 2017. Verkkokoekalastusten
LisätiedotLopen Pääjärven koekalastukset vuonna 2012 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2012
Lopen Pääjärven koekalastukset vuonna 212 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 212 Johdanto Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) koekalasti Hämeenlinnassa, Tammelassa
LisätiedotKakskerranjärven koekalastukset vuonna 2013 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2013
Kakskerranjärven koekalastukset vuonna Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu Johdanto Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) koekalasti Turun Kakskerranjärven kesällä.
LisätiedotKarhijärven koekalastukset vuonna 2013 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2013
Karhijärven koekalastukset vuonna Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu Johdanto Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) koekalasti Lavian Karhijärven kesällä. Verkkokoekalastusten
LisätiedotHIIDENVEDEN VERKKOKOEKALASTUKSET VUONNA 2010
HIIDENVEDEN VERKKOKOEKALASTUKSET VUONNA 1 Samuli Sairanen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Evon riistan- ja kalantutkimus Marraskuu 1 1. JOHDANTO Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) koekalasti
LisätiedotKAKSKERRANJÄRVEN KALASTON RAKENNE JA KUHAN KASVU VUONNA 2010
KAKSKERRANJÄRVEN KALASTON RAKENNE JA KUHAN KASVU VUONNA 21 Samuli Sairanen & Jaakko Ahonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Evon riistan- ja kalantutkimus Joulukuu 21 1. JOHDANTO Riista- ja kalatalouden
LisätiedotKarhijärven kalaston nykytila
Karhijärven kalaston nykytila Ravintoketjukunnostus rehevien järvien hoidossa -seminaari 21.11.212 Kankaanpää Samuli Sairanen RK, Evon riistan- ja kalantutkimus Tutkimuksen taustaa Koekalastukset liittyvät
LisätiedotSomeron Painion verkkokoekalastukset vuonna 2017 Samuli Sairanen, Luonnonvarakeskus, Marraskuu 2017
Someron Painion verkkokoekalastukset vuonna 2017 Samuli Sairanen, Luonnonvarakeskus, Marraskuu 2017 Johdanto Vuonna 2005 voimaan tulleen vesienhoitolain mukaan kalataloushallinto ja Luonnonvarakeskus (aikaisemmin
LisätiedotHiidenveden verkkokoekalastukset vuonna 2013 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2013
Hiidenveden verkkokoekalastukset vuonna Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu Johdanto Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) koekalasti Hiidenveden kesällä. Verkkokoekalastusten
LisätiedotKERIMÄEN (SAVONLINNA) RUOKOJÄRVEN KOEVERKKOKALASTUS
SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY B 5284 PRO RUOKOJÄRVI RY KERIMÄEN (SAVONLINNA) RUOKOJÄRVEN KOEVERKKOKALASTUS 29.-31.8.2017 MIIKA SARPAKUNNAS 5.10.2017 1. KERIMÄEN (SAVONLINNA) RUOKO- JÄRVEN KOEVERKKOKALASTUS
LisätiedotTuusulanjärven verkkokoekalastukset vuonna 2008
Tuusulanjärven verkkokoekalastukset vuonna Jukka Ruuhijärvi ja Sami Vesala Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Evon riistan- ja kalantutkimus, 197, Evo 1. Johdanto Verkkokoekalastusten tavoitteena
LisätiedotHiidenveden verkkokoekalastukset vuonna 2007
Hiidenveden verkkokoekalastukset vuonna 7 Sami Vesala, Jukka Ruuhijärvi ja Samuli Sairanen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Evon kalantutkimusasema 97, Evo. Johdanto Hiidenveden verkkokoekalastusten
LisätiedotPohjois-Suomen järvien verkkokoekalastukset vuonna 2011
RKTL:n työraportteja 45/214 Pohjois-Suomen järvien verkkokoekalastukset vuonna 211 Tekijät: Samuli Sairanen ja Jukka Ruuhijärvi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 214 Julkaisija: Riista-
LisätiedotKärkjärven verkkokoekalastus Matti Kotakorpi
Kärkjärven verkkokoekalastus 2017 20.12.2017 Matti Kotakorpi 2 (12) Sisällys Johdanto... 3 Verkkokoekalastukset... 3 Aineisto ja menetelmät... 3 Ekologisen tilan luokittelu... 4 Tulokset... 4 Kärkjärven
LisätiedotSAVONLINNAN HIRVASJÄRVEN KOEVERKKOKALASTUS
SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY B 5278 VESI-EKO OY SAVONLINNAN HIRVASJÄRVEN KOEVERKKOKALASTUS 6.-9.8.2017 MIIKA SARPAKUNNAS 11.9.2017 1. SAVONLINNAN HIRVASJÄRVEN KOE- VERKKOKALASTUS 1.1. Koeverkkokalastuksen
LisätiedotIso Soukkajärven verkkokoekalastus 2012
Iso Soukkajärven verkkokoekalastus 212 Marko Paloniemi 3.8.212 2 1. Johdanto Etelä-Pohjanmaan Kalatalouskeskus suoritti verkkokoekalastuksen Alavuden Iso Soukkajärvessä heinäkuussa 212. Koekalastus tehtiin
LisätiedotNuutajärven koeverkkokalastus vuonna 2014
Nuutajärven koeverkkokalastus vuonna 2014 Petri Mäkinen, Tomi Ranta ja Atte Mutanen 2014 Hämeen kalatalouskeskus Raportti nro 19/2014 Sisällys 1. JOHDANTO... 3 2. Menetelmät... 3 3. Tulokset... 4 4. Tulosten
LisätiedotTuusulanjärven verkkokoekalastukset vuonna 2009
Tuusulanjärven verkkokoekalastukset vuonna 9 Jukka Ruuhijärvi ja Sami Vesala Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Evon riistan- ja kalantutkimus, 197, Evo 1. Johdanto Verkkokoekalastusten tavoitteena
LisätiedotNo 2175/17 YLÄMAAN PUKALUS-JÄRVEN KOEVERKKOKALAS- TUS Lappeenrannassa 10 päivänä elokuuta Matti Vaittinen limnologi
No 2175/17 YLÄMAAN PUKALUS-JÄRVEN KOEVERKKOKALAS- TUS 2016 Lappeenrannassa 10 päivänä elokuuta 2017 Matti Vaittinen limnologi SISÄLTÖ FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio Puhelin
LisätiedotAlasenjärven verkkokoekalastus 2016
Tekninen ja ympäristötoimiala Alasenjärven verkkokoekalastus 2016 Matti Kotakorpi LYP Johdanto Lahden kaupunki on asettanut strategiseksi tavoitteeksi ympäristön tilasta huolehtimisen, ja tavoitteen yhtenä
LisätiedotSylvöjärven verkkokoekalastus Matti Kotakorpi
Sylvöjärven verkkokoekalastus 2017 20.12.2017 Matti Kotakorpi 2 (13) Sisällys Johdanto... 3 Verkkokoekalastukset... 3 Aineisto ja menetelmät... 3 Ekologisen tilan luokittelu... 4 Tulokset... 4 Sylvöjärven
LisätiedotPohjois-Suomen järvien verkkokoekalastukset
RKTL:n työraportteja 47/214 Pohjois-Suomen järvien verkkokoekalastukset vuonna 213 Tekijät: Samuli Sairanen ja Jukka Ruuhijärvi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 214 Julkaisija: Riista-
LisätiedotLÄNTISEN PIEN-SAIMAAN KALASTON SELVITYS VUONNA 2018
LÄNTISEN PIEN-SAIMAAN KALASTON SELVITYS VUONNA 18 Karels Oy Kalatalous ja ympäristö Aarno Karels tutkija / FT Lappeenranta 14.12.18 - - LÄNTISEN PIEN-SAIMAAN KALASTON SELVITYS VUONNA 18 1. JOHDANTO.. 2
LisätiedotPohjois-Suomen järvien verkkokoekalastukset
RKTL:n työraportteja 48/2014 Pohjois-Suomen järvien verkkokoekalastukset vuonna 2014 Tekijät: Samuli Sairanen ja Jukka Ruuhijärvi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2014 Julkaisija: Riista-
LisätiedotSimpelejärven verkkokoekalastukset
Simpelejärven verkkokoekalastukset Jukka Ruuhijärvi, Pasi Ala-Opas ja Katja Kulo Luonnonvarakeskus, sisävesien kalavarat Simpelejärven kuhaseminaari 7.10.2017 Koekalastuksia on tehty kolmella Simpelejärven
LisätiedotVARESJÄRVI KOEKALASTUS
Varsinais-Suomen Kalavesien Hoito Oy Puutarhakatu 19 A 20100 TURKU www.silakka.info VARESJÄRVI KOEKALASTUS 2012 Chris Karppinen Varsinais-suomen kalavesien Hoito Oy 1. Johdanto Maataloustuottajain säätiö
LisätiedotRuuhi- ja Salajärven verkkokoekalastus Matti Kotakorpi
Ruuhi- ja Salajärven verkkokoekalastus 2018 3.1.2019 Matti Kotakorpi 2 (21) Sisällys Johdanto... 3 Verkkokoekalastukset... 3 Aineisto ja menetelmät... 3 Ekologisen tilan luokittelu... 4 Tulokset... 4 Kokonaisyksikkösaalis
LisätiedotIso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011
Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011 Juha Piilola Saarijärven osakaskunta 2011 Sisältö 1. Aineistot ja menetelmät...3 2. Tulokset ja tulosten tarkastelu saaliista ja lajeittain...4 Ahven...5 Särki...6
LisätiedotLOUNAIS-SUOMEN KALASTUSALUE KOEKALASTUSRAPORTTI 1 (8) Terhi Sulonen 6.8.2007
LOUNAIS-SUOMEN KALASTUSALUE KOEKALASTUSRAPORTTI 1 (8) UUDENKAUPUNGIN HAAVAISTEN LAHTIEN KOEKALASTUS 2007 Haavaisten vesialue on n. 10 km 2 suuruinen merenlahti Uudessakaupungissa. Koekelastus on osa Haavaisten
LisätiedotSaarijärven koekalastus 2014
Saarijärven koekalastus 2014 Johdanto Saarijärvi on keskisuuri, pinta-alaltaan 1020 ha järvi Mikkelin ja Juvan rajalla. Järvin on humuspitoisuudeltaan keskihumuksinen ja sen ekologinen tila on vuonna 2013
LisätiedotRaportti Pyhä- ja Kuivajärven Nordickoeverkkokalastuksista
Raportti Pyhä- ja Kuivajärven Nordickoeverkkokalastuksista vuonna 2012 Janne Ruokolainen, Petri Mäkinen, Tomi Ranta ja Jani Hakkola 2012 Hämeen kalatalouskeskus Raportti nro 23/2012 JOHDANTO Koekalastukset
Lisätiedot2(11) TORSAN KOEVERKKOKALASTUS VUONNA 2014. 1. Taustaa
2(11) TORSAN KOEVERKKOKALASTUS VUONNA 2014 1. Taustaa Torsa on toinen keskusjärvi Hiitolanjoen vesistössä Simpelejärven ohella. Torsan pinta-ala on 1375 ha, järven suurin syvyys on 53 m ja keskisyvyys
LisätiedotLiesjärven verkkokoekalastus Marko Puranen, Petri Mäkinen, Tomi Ranta ja Atte Mutanen
Liesjärven verkkokoekalastus 218 Marko Puranen, Petri Mäkinen, Tomi Ranta ja Atte Mutanen Hämeen kalatalouskeskuksen raportti nro 15/218 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Aineisto ja menetelmät... 3 2.1.
LisätiedotLuonnonvarakeskus, kalatutkimuksia Puruvedellä
Freshabit Puruvesi LIFE14/IPE/FI/023 Luonnonvarakeskus, kalatutkimuksia Puruvedellä Irma Kolari, Esa Hirvonen ja Tapio Keskinen Puruvesi-seminaari 29.7.2017, Ruokkeen lomakylä Luken osahankkeet Freshabit
LisätiedotRenkajärven kalasto. Renkajärven suojeluyhdistyksen kokous Jukka Ruuhijärvi, RKTL Evo
Renkajärven kalasto Renkajärven suojeluyhdistyksen kokous 1.2.2014 Jukka Ruuhijärvi, RKTL Evo Käsiteltäviä asioita Renkajärven ominaispiirteet Renkajärvi kalojen elinympäristönä Koekalastus kesällä 2009
LisätiedotKyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella
Ympäristösuunnittelija Reijo Lähteenmäki Etelä-Savon ELY Mikkeli 16.11.2010 Kyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella Yleistä Kyyvesi kuntoon hankkeen tarkoituksena
LisätiedotS A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y
S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Tiia Grönholm (email) Linnunmaa Oy 24.8.2012 Lähetämme ohessa yhteenvedon Endomines Oy:n Karjalan Kultalinjan YVAan liittyvistä vuoden 2012
LisätiedotPasi Ala-Opas, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Evo. Johdanto
30.9.2014 Pasi Ala-Opas, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Evo Johdanto Tammelan järvien ja kalaston tutkimus ja kunnostus -hanke (2012-2014) Tavoitteena selvittää verkkokoekalastuksin kalaston nykytilaa
LisätiedotPudasjärven Panumajärven järven koekalastus vuonna 2012
Pudasjärven Panumajärven järven koekalastus vuonna 2012 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Raportti Eero Hiltunen 2013 1. Johdanto Oulun Kalatalouskeskus suoritti Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen toimeksiannosta
LisätiedotMonninjärven koekalastus 2016
Monninjärven koekalastus 2016 Johdanto Monninjärvi on pieni, vesialaltaan sadan hehtaarin järvi Pieksämäellä entisen Virtasalmen kunnan alueella. Se on tyypiltään Lyhytviipymäinen järvi, mikä tarkoittaa
LisätiedotTuusulanjärven kalakantojen kehitys järven kunnostuksen vuosina 1996-2012
Tuusulanjärven kalakantojen kehitys järven kunnostuksen vuosina 1996-212 Jukka Ruuhijärvi, Sami Vesala ja Martti Rask Riistan- ja kalantutkimus, Evo Tuusulanjärven tila paremmaksi seminaari Gustavelund,
LisätiedotLittoistenjärven kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuonna 2017
Tutkimusraportti 214/217 3.11.217 Littoistenjärven kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuonna 217 Nab Labs Oy Heikki Alaja Sisällys 1 Johdanto... 1 2 Tarkkailuvesistö... 1 3 Aineisto ja menetelmät...
LisätiedotSalmenjärven koekalastus 2016
Salmenjärven koekalastus 2016 Johdanto Salmenjärvi on pieni, vesialaltaan 84 hehtaarin järvi Pieksämäellä entisen Virtasalmen kunnan alueella. Se on tyypiltään Lyhytviipymäinen järvi, mikä tarkoittaa että
LisätiedotEnäjärven kalasto, seurantaa vuosina Sami Vesala Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 2014
Enäjärven kalasto, seurantaa vuosina 1997-214 Sami Vesala Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 214 Taustaa Enäjärvi mukana HOKA-hankkeessa 1998-21 VPD-seurannat 28,211 ja 214 MaaMet-hankkeen seuranta
LisätiedotIso-Syvän koekalastus 2015
Iso-Syvän koekalastus 2015 Johdanto Iso-Syvän järvi on pienehkö, vesialaltaan 120 hehtaarin järvi Pieksämäen Naarajärvellä. Se on tyypiltään matala humusjärvi, mikä tarkoittaa keskisyvyydeltään alle 3
LisätiedotPohjois-Virmasjärven koekalastus vuonna 2015
Pohjois-Virmasjärven koekalastus vuonna 2015 Johdanto Pohjois-Virmas on keskikokoinen, vesialaltaan (ilman Etelä-Virmasta) 767 hehtaarin järvi Pieksämäellä entisen Virtasalmen kunnan alueella. Se on tyypiltään
LisätiedotHarvanjärven kunnostus -hanke. Harvanjärven verkkokoekalastusraportti 2012
Harvanjärven kunnostus -hanke Harvanjärven verkkokoekalastusraportti 2012 Olli Saari 19.10.2012 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Aineisto ja menetelmät... 3 2.1. Harvanjärvi... 3 2.2. Verkkokoekalastuksien
LisätiedotRYSÄ- JA VERKKOKOEKALASTUS PIRKKALAN VÄHÄJÄRVELLÄ KEVÄÄLLÄ Sami Ojala RAPORTTI nro 639/18
RYSÄ- JA VERKKOKOEKALASTUS PIRKKALAN VÄHÄJÄRVELLÄ KEVÄÄLLÄ 2018 Sami Ojala RAPORTTI 2018 nro 639/18 Rysä- ja verkkokoekalastus Pirkkalan Vähäjärvellä keväällä 2018 Tutkimusraportti nro 639/18, 14.6.2018
LisätiedotPudasjärven Panumajärven verkkokoekalastus vuonna 2013 Raportti
Pudasjärven Panumajärven verkkokoekalastus vuonna 213 Raportti Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Eero Hiltunen 1. Johdanto Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus suoritti elokuussa 213 Pudasjärven Panumajärvellä verkkokoekalastuksen.
LisätiedotKylänjärven verkkokoekalastus Marko Puranen, Petri Mäkinen ja Tomi Ranta
Kylänjärven verkkokoekalastus 216 Marko Puranen, Petri Mäkinen ja Tomi Ranta Hämeen kalatalouskeskuksen raportti nro 2/216 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Aineisto ja menetelmät... 3 2.1. Tutkimusjärvi...
LisätiedotJäälinjärven Nordic verkkokoekalastus 2016
Jäälinjärven Nordic verkkokoekalastus 2016 Jomiset Oy Miska Etholén 2016 Sisällysluettelo Jäälinjärven Nordic verkkokoekalastus 2016...1...2 Johdanto...3 Yleistä...3 Koekalastus...3 Saalis...3 Kalojen
LisätiedotKISKON KIRKKOJÄRVEN VERKKOKOEKALASTUS VUONNA 2015
KISKON KIRKKOJÄRVEN VERKKOKOEKALASTUS VUONNA 2015 Olli Ylönen L-S Kalatalouskeskus ry 2015 Puutarhakatu 19 A 20100 Turku 1 1. Johdanto Kirkkojärvi on Kiskonjoen vesistön toiseksi suurin järvi, 717 hehtaaria.
LisätiedotKyyveden Hirviselän koekalastus 2016
Kyyveden Hirviselän koekalastus 2016 Johdanto Hirviselkä on Kyyveden pohjoisosaan salmiyhteydessä oleva, 209 hehtaarin vesialue Haukivuorella. Se on erittäin matala, Kyyveden pääallasta rehevämpi ja tummavetisempi
LisätiedotEnäjärven kalasto - vuoden 2003 koekalastusten tulokset Petri Rannikko
Enäjärven kalasto - vuoden 23 koekalastusten tulokset Petri Rannikko Enäjärven hoitokalastushankkeen tulosten arvioimiseksi järven kalaston nykytila selvitettiin koeverkkokalastuksella elokuun alussa 23.
LisätiedotKyyveden Hirviselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella
Ympäristösuunnittelija Reijo Lähteenmäki Etelä-Savon ELY Mikkeli 19.10.2010, täydennys 16.11.2010 Kyyveden Hirviselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella Yleistä Kyyvesi kuntoon
LisätiedotMitä verkkokoekalastus, kaikuluotaus ja populaatioanalyysi kertovat tehohoitokalastuksen vaikutuksesta Tuusulanjärven kalastoon ?
Mitä verkkokoekalastus, kaikuluotaus ja populaatioanalyysi kertovat tehohoitokalastuksen vaikutuksesta Tuusulanjärven kalastoon 1996-218? Jukka Ruuhijärvi (Luke), Tommi Malinen (HY) ja Martti Rask (HY)
LisätiedotRutajärven verkkokoekalastus Marko Puranen, Petri Mäkinen, Tomi Ranta ja Atte Mutanen
Rutajärven verkkokoekalastus 217 Marko Puranen, Petri Mäkinen, Tomi Ranta ja Atte Mutanen Hämeen kalatalouskeskuksen raportti nro 6/217 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Aineisto ja menetelmät... 3 2.1. Tutkimusjärvi...
LisätiedotTyystiö Nordic verkkokoekalastus 2014
Tyystiö Nordic verkkokoekalastus 2014 Jomiset Oy Miska Etholén Johdanto Tyystiö on noin 14 hehtaaria suuri järvi joka sijaitsee Salon kaupungissa, Lounais Suomessa. Salmijärvi-Tyystiö-Kaituri-seura teetti
LisätiedotPOLVIJÄRVEN KALASTORAKENTEEN TUTKIMUS SYKSYLLÄ 2008
POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Ympäristöteknologian koulutusohjelma AYNS07 POLVIJÄRVEN KALASTORAKENTEEN TUTKIMUS SYKSYLLÄ 2008 Heiskanen Tuulia, Kempas Anita, Räsänen Riika ja Tossavainen Tarmo SISÄLLYSLUETTELO
LisätiedotKoekalastus seitsemällä Tammelan järvellä
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A TAMMELAN KUNTA Koekalastus seitsemällä Tammelan järvellä Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 30309-P19329 Raportti J. Partanen Sisällysluettelo 1 Johdanto...
LisätiedotKyyveden Suovunselän koekalastus 2015
Kyyveden Suovunselän koekalastus 2015 Johdanto Suovunselkä on Kyyveteen salmiyhteydessä oleva, matala 360 hehtaarin vesialue Haukivuorella. Se on huomattavasti Kyyveden pääallasta rehevämpi ja tummavetisempi,
LisätiedotLehijärven verkkokoekalastus Marko Puranen, Petri Mäkinen, Tomi Ranta ja Atte Mutanen
Lehijärven verkkokoekalastus 217 Marko Puranen, Petri Mäkinen, Tomi Ranta ja Atte Mutanen Hämeen kalatalouskeskuksen raportti nro 5/217 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Aineisto ja menetelmät... 3 2.1. Tutkimusjärvi...
LisätiedotEtelä-Virmasjärven koekalastus 2015
Etelä-Virmasjärven koekalastus 2015 Johdanto Etelä-Virmaksen järvi on salmiyhteydellä Pohjois-Virmakseen oleva matala 423 hehtaarin järvi Pieksämäellä, entisen Virtasalmen kunnan alueella. Etelä-Virmas
LisätiedotEsitys Karstulan jätevedenpuhdistamon kalataloudelliseksi tarkkailuohjelmaksi vuosille
Esitys Karstulan jätevedenpuhdistamon kalataloudelliseksi tarkkailuohjelmaksi vuosille 2019-2023 Eurofins Nab Labs Oy Heikki Alaja 6.11.2018 Sisällys 1 Johdanto... 1 2 Tarkkailualue... 1 2.1 Vesistö ja
LisätiedotVesijärven kalataloudellinen tarkkailu - koekalastukset vuodelta 2017
Vesijärven kalataloudellinen tarkkailu - koekalastukset vuodelta 17 Jukka Ruuhijärvi ja Pasi Ala-Opas Vesijärven kalataloudellinen tarkkailu sekä koekalastukset vuodelta 17 Jukka Ruuhijärvi ja Pasi Ala-Opas
LisätiedotRÖYTTÄN MERITUULIVOIMA- PUISTON KALATALOUDELLISTEN VAIKUTUSTEN LISÄSELVITYKSET KALOJEN SYÖNNÖSALUEET
Vastaanottaja Rajakiiri Oy Asiakirjatyyppi Lisäselvitys Päivämäärä Marraskuu 2011 RÖYTTÄN MERITUULIVOIMA- PUISTON KALATALOUDELLISTEN VAIKUTUSTEN LISÄSELVITYKSET KALOJEN SYÖNNÖSALUEET RÖYTTÄN MERITUULIVOIMAPUISTON
LisätiedotLuku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia?
Luku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia? 8. Miten järvessä voi elää monta kalalajia? Sisällysluettelo Eri kalalajit viihtyvät järven erilaisissa ympäristöissä. (54A) Suun muoto ja rakenne paljastavat
LisätiedotMitä me tiedämme tai emme tiedä Hiidenveden kalaston tilasta? Tommi Malinen Helsingin yliopisto
Mitä me tiedämme tai emme tiedä Hiidenveden kalaston tilasta? Tommi Malinen Helsingin yliopisto Hiidenveden kalasto 100 vuotta sitten Hellevaaran ja Jääskeläisen aineistot 1913-1928 Kuhakanta runsas, tehokkaan
LisätiedotSalmijärven ja Kaidan verkkokoekalastukset Marko Puranen, Petri Mäkinen ja Tomi Ranta
Salmijärven ja Kaidan verkkokoekalastukset 216 Marko Puranen, Petri Mäkinen ja Tomi Ranta Hämeen kalatalouskeskuksen raportti nro 4/216 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Aineisto ja menetelmät... 3 2.1. Salmijärvi...
LisätiedotKala- ja vesimonisteita nro 164. Ari Haikonen ja Jouni Kervinen
Kala- ja vesimonisteita nro 164 Ari Haikonen ja Jouni Kervinen Kauniaisten Gallträsk-järven koekalastus vuonna 2014 KUVAILULEHTI Julkaisija: Kala- ja vesitutkimus Oy Julkaisuaika: 28.2.2015 Tekijät: Ari
LisätiedotVesienhoidon kalastoseurannat tietoa vesien tilan arviointiin, vesistökunnostuksiin, kalavesien hoitoon ja tutkimukseen
Vesienhoidon kalastoseurannat tietoa vesien tilan arviointiin, vesistökunnostuksiin, kalavesien hoitoon ja tutkimukseen Martti Rask, Teppo Vehanen, Mikko Olin, Jukka Ruuhijärvi, Tapio Sutela Limnologipäivät
LisätiedotKISKON HIRSIJÄRVEN KOEKALASTUS VUONNA 2004
KISKON HIRSIJÄRVEN KOEKALASTUS VUONNA 24 Pekka Mäkiniemi Janne Tarkiainen Petri Rannikko L-S Kalatalouskeskus r.y Hirsijärven koekalastus 24 2 1. JOHDANTO... 3 2. AINEISTO JA MENETELMÄT... 3 2.1. HIRSIJÄRVI...3
LisätiedotLuonnonvara- ja biotalouden tutkimus 8/2018. Vesijärven kalataloudellinen tarkkailu Jukka Ruuhijärvi, Pasi Ala-Opas ja Katja Kulo
Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 8/218 Vesijärven kalataloudellinen tarkkailu 214 216 Jukka Ruuhijärvi, Pasi Ala-Opas ja Katja Kulo Vesijärven kalataloudellinen tarkkailu 214 216 Jukka Ruuhijärvi,
LisätiedotJoutsijoen sähkökoekalastukset vuonna 2013
Raportti Joutsijoen sähkökoekalastukset vuonna 2013 Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät 2 3 Tulokset 3 3.1 Koskin koulu 3 3.1.1
LisätiedotPuulan Otavanlahden koekalastus 2017
Puulan Otavanlahden koekalastus 2017 Johdanto Puulaan kuuluva, Otavan taajaman vaikutuspiirissä sijaitseva Kotalahti eli Otavanlahti on keskikokoinen, vesialaltaan 205 hehtaarin erillinen vesimuodostuma.
LisätiedotKARHOISMAJAN VESIREITIN JÄRVIEN KOEKALASTUKSET JA RAVUSTUKSET 2004
1 th Kivinen 18.8.24 Kirje nro 544/SK Karhoismajan vesireittien kunnostusyhdistys ry KARHOISMAJAN VESIREITIN JÄRVIEN KOEKALASTUKSET JA RAVUSTUKSET 24 1. JOHDANTO Koekalastukset ja -ravustukset suoritettiin
LisätiedotHAUKIVEDEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2016
SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY B 1240.6 STORA ENSO OYJ, VARKAUDEN TEHTAAT VARKAUDEN KAUPUNKI CARELIAN CAVIAR OY HAUKIVEDEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2016 MIIKA SARPAKUNNAS KUOPIO 30.12.2016
LisätiedotHiidenveden ekologisen tilan kehitys Mitä eri biologiset indikaattorit kertovat Hiidenveden tilan kehityksestä?
Hiidenveden ekologisen tilan kehitys Mitä eri biologiset indikaattorit kertovat Hiidenveden tilan kehityksestä? Tutkimuspäällikkö Anne Liljendahl, LUVY ry Hiidenvedellä tehdyt ekologiset tutkimukset 2016-2017
LisätiedotIso-Perkai -järven koekalastus 2014
Iso-Perkai -järven koekalastus 2014 Johdanto Iso-Perkai on pienehkö 140 hehtaarin järvi Pieksämäen kunnassa. Iso-Perkai sijaitsee Kyyveteen laskevan Nykälänjoen yläosan valuma-alueella laskien vetensä
LisätiedotARTJÄRVEN KUNNAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2006
ARTJÄRVEN KUNNAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2006 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 156/2007 Jussi Mäntynen ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tässä julkaisussa on koottuna
LisätiedotKalakantojen muutokset Saaristomerellä. Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet
Kalakantojen muutokset Saaristomerellä Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet Skärgårdshavets biosfärområdets vinterträff 2010 28. 1. 2010 Ari Leskelä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kalakantojen
LisätiedotVesijärven kalat. Jännittäviä hetkiä kalastajille! Herkkuja kalaruoan ystäville!
Vesijärven kalat Jännittäviä hetkiä kalastajille! Herkkuja kalaruoan ystäville! Kalat ovat myös tärkeä osa Vesijärven elämää. Ne kuuluvat järven ravintoketjuun ja kertovat omalla tavallaan Vesijärvestä
LisätiedotKokemuksia hoitokalastuksista eräillä Etelä-Suomen järvillä
Kokemuksia hoitokalastuksista eräillä Etelä-Suomen järvillä Vihdin Enäjärvi Espoon Pitkäjärvi ja Lippajärvi Näillä kolmella järvellä on suunnilleen samankaltainen kuormitushistoria. Alkuun kuitenkin lyhyesti
LisätiedotKymijärven koekalastus ja hoitokalastus vuonna 2012 Matti Kotakorpi, Teemu Lakka ja Jukka Ruuhijärvi
Kymijärven koekalastus ja hoitokalastus vuonna 2012 Matti Kotakorpi, Teemu Lakka ja Jukka Ruuhijärvi Riista- ka kalatalouden tutkimuslaitos, Evo Johdanto Lahden seudun ympäristöpalvelut (LSYP) tilasi selvityksen
LisätiedotJärven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys
Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys Aarno Karels Etelä-Karjalan kalatalouskeskus ry Valtakunnalliset XXIV Kalastusaluepäivät 16.-18.2.2012 Haapajärven
LisätiedotARTJÄRVEN KUNNAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2008
ARTJÄRVEN KUNNAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 28 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 184/29 Janne Raunio & Jussi Mäntynen ISSN 1458-864 TIIVISTELMÄ Tähän julkaisu käsittelee
LisätiedotTUUSJÄRVEN HOITOKALASTUSSUUNNITELMA
TUUSJÄRVEN HOITOKALASTUSSUUNNITELMA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 275/2014 Markku Kuisma Kymijoen vesi jaympäristö ry SISÄLLYS 1 TAUSTAA 1 1.1 TARPEEN ARVIOINTI 1 1.2 SUUNNITTELUSSA
Lisätiedot1. Johdanto TURUN MAARIAN ALTAAN KOEKALASTUS JA RAVUSTUS VUONNA 2009. Aurajokisäätiö/ Maarian allas -hanke 2009
TURUN MAARIAN ALTAAN KOEKALASTUS JA RAVUSTUS VUONNA 29 Aurajokisäätiö/ Maarian allas -hanke 29 Olli Ylönen, Perttu Louhesto Lounais-Suomen kalastusalue 1. Johdanto Maarian allas sijaitsee Turussa. Se on
LisätiedotTammelan Kaukjärven, Pehkijärven, Oksjärven, Ruostejärven ja Liesjärven koekalastukset v. 2013
Tammelan Kaukjärven, Pehkijärven, Oksjärven, Ruostejärven ja Liesjärven koekalastukset v. 13 Pasi Ala-Opas ja Jukka Ruuhijärvi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Evo 13 Johdanto Koekalastukset kuuluvat
LisätiedotEtelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry LÄNTISEN PIEN-SAIMAAN KOETROOLAUKSET SYKSYLLÄ 2011
ETELÄ - KARJALAN KALATALOUSKESKUS RY RY Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry LÄNTISEN PIEN-SAIMAAN KOETROOLAUKSET SYKSYLLÄ 2011 1. Johdanto Läntisen Pien - Saimaan koetroolausten tarkoitus on selvittää selkä-alueiden
LisätiedotHoitokalastusta Vesijärvellä
Hoitokalastusta Vesijärvellä Taustaa Sinilevien massaesiintymät alkoivat Vesijärvellä 1960-luvulla Ulkoinen kuormitus oli suurimmillaan 1970 luvun alussa 1975 1978 saneerattiin Vesijärveä kuormittaneita
LisätiedotRanuan kunnan järvien tilasta ja niiden kunnostustarpeesta
Ranuan kunnan järvien tilasta ja niiden kunnostustarpeesta Annukka Puro-Tahvanainen annukka.puro-tahvanainen@ ely-keskus.fi Ranua 18.4.2018 28.11.2018 1 Yleiskatsaus Ranuan vesistöjen tilaan Vaikuta vesiin
LisätiedotKala- ja vesimonisteita nro 232. Haikonen, A., Happo, L. ja Kervinen, J.
Kala- ja vesimonisteita nro 232 Haikonen, A., Happo, L. ja Kervinen, J. Kauniaisten Gallträsk-järven koekalastus vuonna 2017 KUVAILULEHTI Julkaisija: Kala- ja vesitutkimus Oy Julkaisuaika: 24.12.2017 Tekijät:
LisätiedotSOIDINSUON (ÄHTÄRI) KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILUOHJELMA
VAPO OY SOIDINSUON (ÄHTÄRI) KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILUOHJELMA AHMA YMPÄRISTÖ OY Projektinro: 20942 i VAPO OY SOIDINSUON (ÄHTÄRI) KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILUOHJELMA 22.9.2016 Perttu Tamminen,
LisätiedotPyhäjärveä edemmäs kalaan? kalan saatavuuden haasteet. Henri Vaarala, asiantuntija Pyhäjärvi-instituutti
Pyhäjärveä edemmäs kalaan? kalan saatavuuden haasteet Henri Vaarala, asiantuntija Pyhäjärvi-instituutti 1 Esityksen sisältö Haastatellut järvet, esittely Järvien kalastusinfra ja menetelmät Nykyiset saaliit
LisätiedotMANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2012
MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2012 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 209/2013 Janne Raunio TIIVISTELMÄ Tämä raportti käsittelee
LisätiedotPielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen
Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen SISÄLLYSLUETTELO: Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Kerätty aineisto... 3 3. Smolttipyynti Lieksanjoella 21.5. 13.6
LisätiedotPINTAVESIMUODOSTUMIEN LUOKITTELUPERUSTEET JA LUOKITTELUTILANNE
PINTAVESIMUODOSTUMIEN LUOKITTELUPERUSTEET JA LUOKITTELUTILANNE Kimmo Olkio Vesienhoidon yhteistyöryhmä 22.3.2013 LUOKITELTELTAVAT PINTAVESIMUODOSTUMAT (Keski-Suomi) Rajatut ja tyypitellyt muodostumat luokitellaan:
LisätiedotSYSMÄJÄRVI-HEPOSELKÄ ALUEEN KALATALOUDELLINEN YHTEISTARKKAILU VUONNA 2018
B 3093.100 Vulcan Hautalampi Oy Mondo Minerals B.V. Branch Finland Outokummun kaupunki Viinijärven kalalaitos SYSMÄJÄRVI-HEPOSELKÄ ALUEEN KALATALOUDELLINEN YHTEISTARKKAILU VUONNA 2018 KUOPIO 21.12.2018
Lisätiedot