PUUMALAN LOHI OY:N KALANKASVATUSLAITOKSEN VESISTÖTARKKAILUN YHTEENVE- TO VUODELTA 2015 SEKÄ PITKÄAIKAISTARKASTELU VUOSILTA

Transkriptio

1

2 2(9) PUUMALAN LOHI OY:N KALANKASVATUSLAITOKSEN VESISTÖTARKKAILUN YHTEENVE- TO VUODELTA 2015 SEKÄ PITKÄAIKAISTARKASTELU VUOSILTA Yleistä Puumalan Lohi Oy:n kalankasvattamo sijaitsee noin kaksi kilometriä Puumalan kirkonkylästä koilliseen Puumalanniemen itärannalla ja Saimaan Osmonaskeleenselän länsirannalla niin, että laitoksen kasvatusaltaiden rakenteet ovat rannan ja Vehkotaipaleensaarten rajaamalla alueella. Vesialue Osmonaskeleenselällä kuuluu Katosselkä-Tolvanselkä Natura 2000-alueeseen. Laitoksen ohi virtaavan Vuoksen vesistön keskivirtaama on Puumalan salmessa 596 m 3 /s. Vesi on suuresta virtauksesta johtuen myös lämpimän veden aikana tasalämpöistä pinnalta pohjaan. Vesi hapettuu siten koko ajan eikä happipitoisuuden alentumista ole päässyt syntymään. Laitos kasvattaa vuosittain noin kg kirjolohta. Ruokintaan on käytetty vuosittain kg kuivarehua. Kalat perataan laitosalueella olevassa perkaamossa, jonka jätevedet käsitellään omassa jätevedenpuhdistamossa, joka käsittelee myös kasvatusaltaiden pohjasta imuroitavan lietteen. Puhdistamo on käytössä touko-lokakuun ajan. Muuna aikana kertyvä jätevesi varastoidaan. Itä-Suomen ympäristölupavirasto on myöntänyt Puumalan Lohi Oy:lle ympäristöluvan ((Dnro ISY-2004-Y-60) Puumalan kirkonkylässä sijaitsevan kalankasvatuslaitoksen toimintaan. Lupapäätöksen mukainen vuotuinen rehun sisältämän fosforin enimmäismäärä (990 kg vuodessa) mahdollistaa noin kalakilon kasvatuksen, kun käytetään 0,9 % fosforia sisältävää rehua ja rehukerroin on 1. Mikäli laitoksen käyttämän rehun fosforipitoisuus on esitettyä alhaisempi ja rehukerroin parempi, se mahdollistaa suuremman lisäkasvun. Vastaavasti pienempi rehukerroin ja rehun suurempi fosforipitoisuus aiheuttavat kasvatusmäärän pienentämisen. Vesistöön joutuva ominaiskuormitus saa olla enintään 6 g fosforia ja 44 g typpeä tuotettua kalakiloa kohti laskettuna vuodesta 2006 alkaen. Puumalan Lohi Oy:n velvoitetarkkailuun kuuluu fysikaalis-kemiallinen tarkkailu kolmelta näytepisteeltä kolme kertaa vuodessa sekä perifytonseuranta joka toinen vuosi. Perifytonseurantaa tehdään kolmena kolmen viikon jaksona viideltä seurantapisteeltä, joista yksi on kalankasvatuslaitoksen yläpuolella ja neljä laitoksen alapuolella. 2 Vuoden 2015 sää- ja hydrologiset olosuhteet Vuoden 2015 tammikuun ja huhtikuun välinen jakso oli vuosien keskiarvoon verrattuna lämpimämpi sekä Anjalan että Lepolan havaintoasemilla (taulukko 1). Touko-heinäkuun keskilämpötilat pysyttelivät kuitenkin keskiarvojen alapuolella. Elo-syyskuu jakso oli jälleen keskiarvoa lämpimämpi, kun lokakuussa jäätiin jälleen keskiarvon alapuolelle. Anjalan havaintoasemalla keskimääräiset sademäärät ylittivät pidemmän aikavälin keskiarvot tammi-heinäkuun aikana poikkeuksetta. Elo-lokakuussa sademäärät jäivät kuitenkin huomattavasti keskiarvon alapuolelle. Lepolan havaintoasemalla helmi-maaliskuun jakso oli normaalia vähäsateisempi. Huhtikuussa satoi kes-

3 3(9) kiarvoa enemmän. Heinä-lokakuun jaksolla pidemmän aikavälin sademäärän keskiarvot alittuivat huomattavasti. Marraskuu oli keskiarvoon nähden lämpimämpi. Taulukko 1. Kouvolan Anjalan havaintoaseman tammi-lokakuun ilmanlämpötilat ja sademäärät vuonna 2015 ja vuosien keskiarvot sekä Lappeenrannan Lepolan havaintoaseman tammi-lokakuun ilmanlämpötilat ja sademäärät vuonna 2015 (lähde: Ilmatieteen laitoksen sääasemien arkisto) Keskilämpötila ( C) Sademäärä (mm) Anjala Lepola Anjala Lepola Tammikuu -3,2-6,3-4, Helmikuu -0,8-7,0-1, Maaliskuu 1,3-2,6 0, Huhtikuu 4,9 3,6 4, Toukokuu 9,6 10,3 9, Kesäkuu 13,5 14,7 13, Heinäkuu 15,7 17,5 15, Elokuu 16,3 15,5 17, Syyskuu 12,2 10,2 12, Lokakuu 4,7 5,1 4, Marraskuu 3,6-0,3 2, Keskiarvo 7,1 5,5 6, Vuoden 2015 tammikuu oli lauha ja vähäluminen. Sadanta oli keskimääräistä runsaampaa ja näin ollen myös vedenpinnannousua ja virtaamien kasvua oli havaittavissa. Jääpeitteet olivat alkuvuodesta huomattavasti tavanomaista ohuempia ja roudan määrä vähäistä. Sadannan määrä oli keskimääräistä runsaampaa tai tavanomaista vuoden alusta aina heinäkuulle asti. Sadanta oli keskimääräistä niukempaa elokuussa ja erittäin vähäistä lokakuun aikana. Lumet sulivat tavallista aikaisemmin. Maaliskuun yöpakkaset hidastivat pitkälle edennyttä lumen sulamista osassa maata. Routamaksimi saavutettiin epätavallisesti jo helmikuussa ja huhtikuussa routaa esiintyikin enää paikoitellen. Jäät sulivat osasta Suomea jo maaliskuussa ja niiden paksuudet olivat huomattavasti keskimääräistä alhaisempia. Suurimmassa osassa suomea Marraskuussa satoi keskimääräistä enemmän. Marras-joulukuun vaihde oli kuitenkin tavallista vähälumisempi. Kevättulvahuippu saavutettiin harvinaisen aikaisin maaliskuussa. Tämä aiheutti vedenpintojen nousun normaalia aiemmin. Virtaamat puolestaan olivat keskimääräistä pienempiä. Huhtikuun vesisateet nostivat hetkellisesti virtaamia. Toukokuussa vedenpinnat ja virtaamat olivat suuressa osassa maata keskimääräisellä tasolla. Vedenpinnankorkeudet kääntyivät kuitenkin laskuun kesäkuun puolella, jolloin myös virtaamat pienenivät. Sama kehitys jatkui myös heinä-elokuussa. Syyskuun sateiden myötä vedenpinnat nousivat, mutta kääntyivät jälleen laskuun lokakuussa. Marraskuussa sateisten säiden seurauksena järvien pinnat olivat yleisesti nousussa. Vuoksen virtaama oli ajankohtaan nähden keskimääräisellä tasolla. Pohjavesien pinnat olivat alkuvuodesta laskussa. Huhtikuussa pohjavesien pinnat olivat kuitenkin korkealla viileän ja kostean kevään vuoksi. Sama kehitys jatkui heinäkuun loppuun asti, jolloin mi-

4 4(9) tattiin jopa ennätyslukemia. Elokuun lämmin jakso käänsi kuitenkin pohjaveden korkeuden laskuun. Marraskuussa pohjavesien pinnankorkeudet lähtivät jälleen nousuun. Pintavesien lämpötilat puolestaan olivat toukokuulle asti tyypillisellä tasolla. Viileän kesän vuoksi lämpötilat jäivät kuitenkin keskiarvojen alapuolelle kesä-heinäkuussa. Elokuun lämmin jakso lämmitti pintavesiä voimakkaasti ja niiden lämpötilat olivat keskimääräistä korkeammalla aina marraskuun alkupuolelle asti. Esitetyt säätiedot perustuvat Ilmatieteen laitoksen Kouvolan Anjalan ja Lappeenrannan Lepolan havaintoasemien tietoihin sekä Suomen ympäristökeskuksen hydrologisiin kuukausitiedotteisiin ja vesitilannekatsauksiin. 3 Vesistötarkkailu vuonna 2015 haki ja analysoi vesistötarkkailunäytteet kolmelta näytepisteeltä kolme kertaa vuonna 2015: kesä-syyskuussa. Näytteet otettiin Saimaan Kukkeistenselältä: kalankasvattamon yläpuolelta (1), heti kalankasvattamon alapuolelta (2) sekä kalankasvattamon alapuolelta (alin piste 3) (taulukko 2 ja kartta liitteenä). Näytteet otettiin kolmesta eri syvyydestä (1, 5 ja 10 m). Kokonaistyppi ja -fosfori analysoitiin vain 1m ja 10 m näytteistä. Lisäksi otettiin pintavedestä kokoomanäyte (0-2 m), josta analysoitiin levämäärää ilmaiseva a-klorofylli. Analyysitulokset ovat liitteenä 1. Taulukko 2. Vesistötarkkailun havaintopaikat ja koordinaatit (KKJ) Tunnus Havaintopaikka Koordinaatit 1 Kalankasvattamon yläpuoli, Kukkeistenselkä Kalankasvattamon alapuoli, Kukkeistenselkä Kalankasvattamon alapuoli, Kukkeistenselkä Vesistötarkkailutulokset vuonna 2015 Puumalan salmessa vesi on virtaavaa ja käytännössä tasalämpöistä pinnalta pohjaan saakka kesähelteelläkin. Tämän vuoksi vesi hapettuu koko ajan, eikä minkäänlaista happivajetta ole päässyt syntymään. Pyörivä vesimassa aiheuttaa lisäksi sen, että eri näytesyvyyksien veden laaduilla ei juuri ole ollut eroja. Vuoden 2015 vesistötarkkailunäytteet otettiin 22.6., ja 8.9. Tarkkailutuloksista laskettujen vesipatsaan vuosikeskiarvojen perusteella kalalaitoksen yläpuolella (1) vedessä oli lievä humusleima (taulukko 3). Vesi oli kokonaisfosforipitoisuuden ja a-klorofyllipitoisuuden perusteella karua. Veden kokonaistyppipitoisuus oli lievästi rehevälle vedelle ominaisella tasolla. Vesi oli tutkituilta osin hygieeniseltä laadultaan lähes moitteetonta. Kalalaitoksen yläpuolisen näytepisteen (1) veden happitilanne oli vuonna 2015 keskimäärin erinomainen. Heti kalankasvattamon alapuolella (2) kokonaistyppi-, ammoniumtyppi- ja kokonaisfosforipitoisuudet olivat hieman korkeampia kuin kasvattamon yläpuolella (1). Kalankasvattamon alapuolisen näytepisteen (2) veden happitilanne oli keskimäärin erinomainen vuonna Alimmalla näytepisteellä (3) veden ammoniumtyppi ja a-

5 5(9) klorofyllipitoisuudet olivat hieman alhaisempia, kuin kalankasvattamon yläpuolella. Kokonaistypen pitoisuus oli kuitenkin hieman suurempi. Alimman näytepisteen (3) veden happitilanne oli vuonna 2015 keskimäärin erinomainen. Vedessä oli lievä humusleima ja vesi oli fosfori- ja a- klorofyllipitoisuuksien perusteella karua. Veden hygieeninen laatu oli tutkituilta osin lähes erinomainen. Taulukko 3. Puumalan Lohi Oy:n kalankasvattamon vesistötarkkailun havaintopaikkojen vedenlaatumuuttujien vuosikeskiarvot vuodelta 2015 havaintopisteittäin Näytekerta kpl/100ml O 2 mg/l 9,8 9,7 9,8 O 2 % % ph 7,1 7,1 7,1 Väri mg/l Pt COD Mn mg /l 8,6 8,5 8,4 Kok.N µg/l Kok-P µg/l 8,0 8,7 8,2 NH 4 -N µg/l ,9 a-chl µg/l 3,5 3,4 2,9 Enter.al kpl/100ml 0,33 0,33 0, Kalankasvatuslaitoksen vaikutus veden laatuun vuosina Puumalan edustan keskimääräinen veden laatu kalanlaitoksen yläpuolella sekä veden laatumuutos välittömästi kalalaitoksen jälkeen ja kauempana laitoksen alapuolella vuosina ilmenee taulukosta 4. Taulukoiden 3 ja 4 tulosten perusteella vuonna 2015 laitoksen yläpuolella veden laatu oli lähes samanlaista, kuin keskimäärin vuosina Vuosina laitoksen alapuolella bakteerien määrä ja kokonaisfosforipitoisuus ovat olleet keskimäärin korkeampia, kuin laitoksen yläpuolella. Myös ammoniumtyppipitoisuus on ollut keskimäärin korkeampi heti laitoksen alapuolella. Taulukko 4. Kalalaitoksen yläpuolisen näytepisteen (1) keskimääräinen veden laatu sekä kalankasvatuksen vaikutus veden laatuun keskimäärin vuosina O 2 mg/l Kok.P µg/l Kok.N µg/l NH 4 -N µg/l COD Mn mg/l a-chl µg/l Enterokokit kpl/100 ml 1 9,6 6, ,6 2, ,1 +0, , ,1-8 -1,0-0,1-0,2 +0,8 Kokonaisuutena tulosten perusteella kalalaitoksen vaikutukset veden fysikaalis-kemialliseen laatuun ovat olleet vähäiset. Puumalan Lohen kalalaitoksen vähäiseen vaikutukseen veden fysikaaliskemialliseen laatuun syynä on ennen kaikkea erittäin hyvät laimenemisolosuhteet.

6 6(9) 4 Veden laadun kehitys Saimaan Kukkeistenselän näytepisteillä vuosina Puumalan Lohi Oy:n Saimaan Kukkeistenselällä sijaitsevien vesistötarkkailupisteiden keskimääräiset kokonaisfosforipitoisuudet (kok.p) ovat olleet vuosina alhaisia, karulle vesialueelle ominaisella tasolla (kuva 2). Keskimäärin korkeimmat kokonaisfosforipitoisuudet ovat olleet vuosina heti kalankasvattamon alapuolella, näytepisteellä 2. Tarkastelujakson korkein fosforipitoisuus oli myös näytepisteellä 2, vuonna Kokonaisfosforipitoisuudet ovat keskimäärin hieman kasvaneet tarkastelujakson aikana kaikilla näytepisteillä. Eniten kasvua on havaittavissa kalankasvattamon yläpuolisella näytepisteellä (1). Kuva 1. Puumalan Lohi Oy:n kalankasvattamon näytepisteiden kokonaisfosforipitoisuus vuosina Tarkkailutulosten perusteella Kukkeistenselän kokonaistyppipitoisuudet (kok.n) eivät ole juurikaan vaihdelleet näytepisteiden välillä vuosina (kuva 3). Typpipitoisuudet ovat lievästi kohonneet tarkastelujakson aikana.

7 7(9) Kuva 2. Puumalan Lohi Oy:n kalankasvattamon näytepisteiden kokonaistyppipitoisuus vuosina Myöskään veden väriluku tai COD Mn -pitoisuudet (humuspitoisuus) eivät ole juuri vaihdelleet näytepisteiden välillä vuosien aikana (kuvat 4 ja 5). Humuspitoisuus on keskimäärin hieman noussut tarkastelujakson aikana ja vesi on ollut lievästi humuspitoista kaikilla näytepisteillä. Myös väriluvut ovat keskimäärin nousseet vuosien välillä. Samanlainen ilmiö on havaittu monissa muissakin vesistöissä ja se lienee ilmaston lämpenemisen aikaansaannosta. Valuma-alueen vaikutus veden laatuun kasvaa routa-ajan lyhennyttyä ja talviaikaisten valumien lisäännyttyä. Tarkastelujakson korkeimmat väriluvut olivat vuonna Kuva 3. Puumalan Lohi Oy:n kalankasvattamon näytepisteiden väriluku vuosina

8 8(9) Kuva 4. Puumalan Lohi Oy:n kalankasvattamon näytepisteiden kemiallisen hapen kulutuksen (COD Mn ) pitoisuus vuosina A-klorofyllipitoisuus mitataan pintaveden kokoomanäytteestä (0-2 m) ja tulos ilmoittaa vedessä olevan levämäärän. Vuosien keskimääräiset a-klorofyllipitoisuudet ovat olleet alhaisia, karulle vesialueelle ominaisia (kuva 6). Näytepisteiden klorofyllipitoisuudet ovat hieman kasvaneet tarkastelujakson aikana. Näytepisteiden välisissä klorofyllipitoisuuksissa ei ole ollut merkittäviä eroja. Tarkastelujakson korkein klorofyllipitoisuus oli heti kalankasvattamon alapuolella (2) vuonna Kuva 5. Puumalan Lohi Oy:n kalankasvattamon näytepisteiden a-klorofyllipitoisuus vuosina

9 9(9) 5 Yhteenveto (ent. Saimaan vesiensuojeluyhdistys ry) on ottanut vuodesta 1999 lähtien Puumalan Lohi Oy:n kalankasvattamon vesistötarkkailunäytteet kolme kertaa vuodessa Saimaan Kukkeistenselältä kolmelta havaintopaikalta niin, että yksi havaintopaikka on kalankasvattamon yläpuolella ja kaksi kasvattamon alapuolella. Vuoden 2015 tarkkailutulosten perusteella heti kalankasvattamon alapuolella kokonaistyppi-, ammoniumtyppi- ja kokonaisfosforipitoisuudet olivat hieman korkeampia kuin kasvattamon yläpuolella. Alimman näytepisteen veden happitilanne oli keskimäärin erinomainen. Vedessä oli lievä humusleima. Vesi oli fosfori- ja a-klorofyllipitoisuuksien perusteella karua. Veden hygieeninen laatu oli tutkituilta osin lähes erinomainen. Vuosina laitoksen alapuolella bakteerien määrä sekä kokonaisfosforipitoisuus ovat olleet keskimäärin korkeampia kuin laitoksen yläpuolella. Myös ammoniumtyppipitoisuus on ollut keskimäärin korkeampi heti laitoksen alapuolella. Kokonaisuutena tulosten perusteella kalalaitoksen vaikutukset veden fysikaalis-kemialliseen laatuun ovat olleet vähäiset. Puumalan Lohen kalalaitoksen vähäiseen vaikutukseen veden fysikaalis-kemialliseen laatuun syynä on ennen kaikkea erittäin hyvät laimenemisolosuhteet. Kukkeistenselällä sijaitsevien vesistötarkkailupisteiden keskimääräiset kokonaisfosfori- ja a- klorofyllipitoisuudet ovat olleet vuosina karulle vesialueelle ominaisella tasolla. Keskimäärin korkeimmat fosforipitoisuudet ovat olleet tarkastelujakson aikana heti kalankasvattamon alapuolella. Näytepisteiden a-klorofyllipitoisuudet sekä typpi- ja fosforipitoisuudet ovat lievästi kasvaneet tarkastelujakson aikana. Myös väriluvut ja humuspitoisuudet (COD Mn ) ovat kohonneet tarkastelujakson aikana. LIITTEET Vedenlaatutulokset vuodelta /2 Havaintopaikkakartta JAKELU Puumalan Lohi Oy TIEDOKSI Puumalan kunta, Tekninen lautakunta Etelä-Savon ELY-keskus

10