UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Henkilöstöraportti 2009 ASUKKAILLE MATKAILIJOILLE PÄÄTÖKSENTEKO Yhteistyötoimikunta 26.2.2010 Kaupunginhallitus 29.3.2010
SISÄLLYSLUETTELO HENKILÖSTÖHALLINNON ORGANISAATIO...1 HENKILÖSTÖRAPORTTI STRATEGIAN TOTEUTUMISEN JA ARVIOINNIN TYÖKALUNA...1 HENKILÖSTÖSTRATEGIAN TOTEUTUMINEN VUONNA 2009...3 Vakinainen henkilöstö 2005-2009...9 Vakinaisen henkilöstön palvelussuhteen pituus omalla työnantajalla...10 Määräaikainen henkilöstö 2008-2009 palvelukeskuksittain (ei työllistettyjä )...11 Keski-ikä 2005-2009 palvelukeskuksittain...12 Vakinaisen henkilöstön keski-ikä 2009 palvelukeskuksittain sukupuolen mukaan...13 Vakinainen henkilöstö 2009 ikä-/sukupuolijakauma...14 Koulutustaso 2007...14 Vakinaisen henkilöstön koulutustaso...15 Koulutuspäivät eriteltyinä...15 Henkilöstön eläköityminen ja eläkejärjestelyt...15 Keskimääräinen eläkeikä...15 Vuoden 2009 aikana toteutuneet eläkeratkaisut palvelukeskuksittain...17 Henkilöstön vähentyminen irtisanoutumisen/eläköitymisen kautta...17 Vanhuuseläkkeelle jäävät henkilöt vuosina 2010-2020...18 Vakinaisen henkilöstön poissaolot kalenteripäivinä (ei sairauspoissaoloja)...20 Vuonna 2009 maksettujen poissaolopäivien kustannukset (kalenteripäivät)...20 Vuosiloma- ja muiden sijaisten palkat 2008-2009 palvelukeskuksittain...22 Sairaus- ja äitiyslomansijaisten palkat 2008-2009 palvelukeskuksittain...23 Työterveyshuolto...24 Henkilöstön käyntimäärä työterveyshuollossa...24 Terveydenhoito...24 Terveydenhoidon tutkimukset...25 Sairaanhoito...26 Sairaanhoidon tutkimukset...27 Vakinaisen henkilöstön sairaus- ja tapaturmapoissaolopäivät työpäivinä palvelukeskuksittain/henkilö 2005-2009...28 Vakinaisen henkilöstön sairaus- ja tapaturmapoissaolopäivät työpäivinä 2009...29 Työllistäminen...30 Tehdyt työsopimukset / työllistetyt palvelukeskuksittain...31 Työmarkkinaharjoittelut (TMT) ja työkokeilut...32 Nuorten kesätyöpaikat...33 Osa-aikalisät ja vuorotteluvapaat...34 1
kehityksestä. Henkilöstöraportti on tarkoitettu tukemaan strategiasta henkilöstöjohtamista. Sillä arvioidaan henkilöstöstrategian toteutumista. Henkilöstöraportin visio on Yhres kaupunkim parhaks. Uudenkaupungin kaupunki on luotettava, arvostava, määrätietoinen, innostava ja kilpailukykyinen työnantaja. Henkilöstö, joka on osaava, motivoitunut ja uudistushaluinen, tuottaa ja järjestää laadukkaita asiakkaan tarvitsemia palveluja tehokkaasti ja taloudellisesti. Henkilöstöpäällikkö Mirva Lambacka HENKILÖSTÖHALLINNON ORGANI- SAATIO Uudenkaupungin henkilöstöstrategiaa tarkastellaan henkilöstöpoliittisen vaikuttavuuden, organisaation suorituskyvyn ja toimivuuden sekä resurssien näkökulmasta. Jokaiselle näkökulmalle on määritelty kriittiset menestystekijät eli ne asiat missä kaupungin on pitkällä aikavälillä onnistuttava vision toteuttamiseksi. Kaupungin keskitetystä henkilöstöhallinnosta ja henkilöstöpoliittisesta linjasta vastaa kaupungin hallinto- ja kehittämiskeskuksen henkilöstöosasto. Osa henkilöstöhallinnon päivittäisistä tehtävistä on hajautettu hallintosäännön mukaisesti palvelukeskuksiin. Yhteisen henkilöstöpoliittisen linjan ja päätettyjen toimintaperiaatteiden noudattaminen on varmistettu palvelukeskusten (sosiaali- ja terveyskeskus, sivistyspalvelukeskus) ja henkilöstöosaston edustajien säännöllisillä henkilöstöasioiden hoitoa käsittelevillä palavereilla. Hallinto- ja kehittämiskeskuksen henkilöstöasiat hoidetaan henkilöstöosastolla. HENKILÖSTÖRAPORTTI STRATEGIAN TOTEUTUMISEN JA ARVIOINNIN TYÖKALUNA Kaupungin strategian 2009-2016 johtamisstrategian mukaan johtamisen avulla edistetään henkilöstön hyvinvointia ja osaamista. Henkilöstöä kannustetaan itsensä kehittämiseen ja toimintatapojen uudistamiseen. Johtamiskulttuuri tukee kaupungin imagoa hyvänä työnantajana. Henkilöstöraportoinnin avulla tuetaan ja kehitetään kunnan strategiasta johtamista ja ohjaamista. Sillä tuetaan työelämän, palkkauksen, työhyvinvoinnin ja osaamisen kehittämistä. Henkilöstöraportoinnin avulla on tarkoitus kerätä tietoa henkilöstöön liittyvien asioiden tilasta ja 1
UUDENKAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA Henkilöstöpoliittinen vaikuttavuus Kriittiset menestystekijät 1. Hyvä työnantaja sekä tavoitteellinen ja suunnitelmallinen johtaminen 2. Osaava, ammattitaitoinen työhönsä motivoitunut, sitoutunut ja uudistushaluinen henkilöstö 3. Aito yhteistoiminta 4. Henkilöstön työhyvinvointi 5. Tulokseen kannustava palkitseminen VISIO YHRES KAUPUNKIM PARHAKS Uudenkaupungin kaupunki on luotettava, arvostava, määrätietoinen, innostava ja kilpailukykyinen työnantaja. Henkilöstö, joka on osaava, motivoitunut ja uudistushaluinen, tuottaa ja järjestää laadukkaita asiakkaan tarvitsemia palveluja tehokkaasti ja taloudellisesti Organisaation suorituskyky ja toimivuus Kriittiset menestystekijät Asiakkaiden tarvitsemia palveluja tuotetaan ja järjestetään kokonaistaloudellisesti edullisesti ja hyvin Tavoitetietoisuus ja uudistuminen Sisäinen ja ulkoinen yhteistyö Oikea organisaatiorakenne joustava organisaatio Perustehtäviin keskittyminen Resurssit Kriittiset menestystekijät Oikea henkilöstömitoitus ja rakenne Osaavan henkilöstön saatavuus Kehittämiseen panostaminen 2
HENKILÖSTÖSTRATEGIAN TOTEU- TUMINEN VUONNA 2009 1. Henkilöstöpoliittinen vaikuttavuus Kaupunginvaltuuston päätöksen mukaisesti kaikkia toimintoja tarkastellaan prosesseina, joiden pohjalta kehitetään uusia ja entistä joustavampia toimintatapoja palvelujen tuottamiseksi. Prosessityö on aloitettu vuoden 2005 alusta. Kaupungin visiossa vuodelle 2012 todetaan seuraavaa Prosessiajattelulle perustuva johtamisemme on tavoitteellista ja suunnitelmallista. Sitä ohjaavat verkostomaisuus, joustavuus, avoimuus ja laaja seudullinen ajattelutapa. Prosessityön aktivoimiseksi Työelämän kehittämiskeskuksesta(tekes) saatiin tukea Voimaa prosessityöhön- projektiin 1.2.2008-31.12.2009. Projektin vetäjänä toimi Eeva Rintama Vakka- Suomen kehityskeskuksesta ja henkilöstöosastolta projektiin oli irrotettu koulutussuunnittelija Pirjo Koskenrouta. Vuoden 2009 aikana esimiehille uusittiin kysely työprosessien analysoinneista ja suhtautumisesta siihen ja esimiestyössä käytetyistä menetelmistä. Prosessitoiminnan jatkumisen varmistamiseksi ohjausryhmän ja operatiivisen toimintaa uudistettiin. Projektin puitteissa järjestettiin koulutusta suoritteista ja mittareista. Ensimmäistä kertaa valittiin Vuoden prosessi ja annettiin kunniamaininta onnistuneesta prosessista. Vuoden prosessiksi valittiin Päivystyspotilas osastolla ja kunniamaininnan sai Puhtaanapidon palvelusopimus -prosessi. Prosessitoiminnan ohjausryhmässä käsiteltiin v. 2009 seuraavat prosessit: - siivoustyön sovittaminen lapsen päiväkotiarkeen/ Merilintu, Kalanti ja Lokki Joonatan - lääkehoito laitoksissa - päivystyspotilas osastolla - kiinteistönmuodostus - puhtaanapidon palvelusopimus - Uudenkaupungin Veden laskutus - työsuojelun työpaikkakäynti - työympäristön riskien arviointi - työsuojelu/epäasiallinen kohtelu työpaikalla - alle 65-vuotiaiden hoidettavien kotihoidontuki - nuorisotoimen infopisteen valmistelu - suun terveydenhuollon välinehuolto 3 Järjestettyä koulutusta Kaupungin henkilöstölle järjestettiin yhteistä koulutusta seuraavasti: Prosessien mittaaminen - tuottavuus ja vaikuttavuus/efeko Oy 4. ja 5.3. ja 26. ja 27.5.2009 Esimiesten strategiapäivät /Humap Oy 23.2. ja 3. ja 4.9.2009 Palvelukeskukset järjestivät lisäksi omaa koulutustaan ja myös kaupungin ulkopuolella järjestettyä koulutusta hyödynnettiin. Henkilöstön koulutukseen käytettiin yhteensä 1.871,5 päivää eli 2,3 pv/henkilö. Koulutus- ja kulttuuripalveluihin käytettiin yhteensä 397.203 euroa. Oppisopimuskoulutus Oppisopimuskoulutuksen aloitti 7 henkilöä. Oppisopimuskoulutuksesta valmistui 4 henkilöä, jotka suorittivat tekniikan erikoisammattitutkinnon, koulunkäyntiavustajan erikoisammattitutkinnon, ja kaksi lähihoitajan tutkintoa. Yhteistoiminta ja tiedottaminen Kaupungin ja henkilöstön välinen yhteistoiminta toteutettiin Uudessakaupungissa paikallisen yhteistoimintasopimuksen mukaisesti. Kaupungin ja henkilöstön välisenä edustuksellisena yhteistoimintaelimenä oli yhteistyötoimikunta, joka toimi samalla myös työsuojelutoimikuntana. Yhteistyötoimikunnassa henkilöstöä edustivat pääluottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut. Työnantajan edustajina toimivat kaksi kaupunginhallituksen jäsentä, kaupunginjohtaja, palvelukeskusten johtajat, työsuojelupäällikkö, talousjohtaja ja henkilöstöpäällikkö. Yhteistyötoimikunnan sihteerinä toimi henkilöstösihteeri. Kokouksiin osallistui myös työterveyshuollon edustaja. Vuonna 2009 yhteistyötoimikunta kokoontui viisi kertaa. Puheenjohtajana toimi Jhl:n pääluottamusmies. Henkilöstön sisäisenä tiedotuskanavana viikkotiedotteen, intrasivuston ja sähköpostin lisäksi on ajankohtaisia asioita käsittelevä henkilöstölehti KaHeLi. Lehti ilmestyi vuonna 2009 kolme kertaa. Kaupungin intranettiin esimiehen käsikirjaan on koottu kaikki henkilöstöhallinnon ohjeet esimiehille. Esimiehet on velvoitettu tiedottamaan asioista eteenpäin omassa yksikössään esim. työyksiköissä pidettävissä työpaikkakokouksissa.
Kaupunginjohtaja on järjestänyt kaksi kertaa vuodessa infotilaisuuden koko henkilöstölle ajankohtaisista asioista. Lisäksi kaupunginjohtajalla, pääluottamusmiehillä ja henkilöstöosastolla on kuukausittain palaveri, jossa käydään läpi henkilöstöä koskevia sekä muita ajankohtaisia asioita. Palvelukeskusten johtoryhmissä on ollut mukana myös henkilöstöjärjestöjen edustaja. Kehityskeskustelut ja työsuoritusten arvioinnit Kehityskeskustelut käydään kerran vuodessa. Keskusteluissa käydään mm. läpi yksikön tavoitteet ja niiden toteutuminen ja selvitetään ja suunnitellaan henkilön tarvitsema koulutus. Osaamista tuetaan henkilöstökoulutuksella ja ammatillisella täydennys-, jatko-, ja uudelleenkoulutuksella. Henkilöstökoulutus perustuu todellisiin tarpeisiin ja se on suunnitelmallista. Kehityskeskusteluissa selvitellään myös ikääntymiseen liittyviä asioita mm. henkilön eläköitymissuunnitelmat. Tuloksiin kannustava palkitseminen Sopimusaloittain henkilöstö jakaantuu seuraavasti: Kvtes 68,8 %, Ovtes 17,4 %, Ts 10,6 % ja Ls 3,2 %. Kaikkien KVTES:in piiriin kuuluvien viranhaltijoiden ja työntekijöiden henkilöiden työtehtävistä on tehty työn vaativuuden arviointi (TVA) v. 2001 tulleen palkkausuudistuksen mukaisesti. Aiemmista sopimuskierroksista poiketen Tehy:llä oli oma sopimuspöytäkirjansa. Ovtes:n piirissä olevien osalta jatkettiin vuonna 2007 alkanutta työn vaativuuden arviointia. Perehdyttäminen Kaupungin johtoryhmä on sopinut 14.12.2004 pitämässään kokouksessa, että jokaisessa yksikössä henkilöstön perehdyttäminen tehdään laaditun perehdyttämisohjelman mukaisesti. Perehdyttäminen on tärkeää, jotta työntekijä omaksuu työtehtävänsä mahdollisimman nopeasti. Perehdyttämisen avulla edistetään uuden työntekijän työn hallintaa sekä sopeutumista työhön ja työyhteisöön. Perehdyttämistä tarvitaan kun - uusi henkilö tulee työhön - työntekijä palaa työhön pitkän poissaolon jälkeen - työtehtävät vaihtuvat - työmenetelmät muuttuvat - hankitaan tai otetaan käyttöön uusia koneita, laitteita tai ohjelmia Uuden työntekijän kohdalla perehdyttämisessä on tärkeää työtehtävien lisäksi perehdyttää myös kaupungin organisaatioon. Siirryttäessä tehtävästä toiseen on perehdytyksessä kysymys lähinnä uusien työtehtävien vaatimasta ohjauksesta. Hyvällä perehdyttämisellä tuetaan uuden henkilön sitoutumista organisaatioon ja työtehtäviinsä. Sisäiset siirrot ja työkierto Ennen viran tai toimen haettavaksi julistamista on aina selvitetty ensin onko mahdollista tehtävien uudelleen järjestely palvelukeskuksen/työyksikön oman henkilöstön kesken. Mikäli tällainen uudelleenjärjestely ei ole mahdollista on selvitetty, onko joku muu kaupungin palveluksessa oleva henkilö siirrettävissä tehtävään. Harkinnanvarainen henkilökohtainen lisä on osa kannustavaa palkkausta. Kannustavalla palkkauksella pyritään parantamaan toiminnan tuloksellisuutta ja tukemaan johtamista. Kannustavuus perustuu siihen, että jokainen voi työsuorituksellaan vaikuttaa palkkaansa. Työsuoritukseen perustuvan henkilökohtaisen lisän maksaminen edellyttää henkilökohtaisen työsuorituksen arviointia. Arvioinnin tarkoituksena ei ole pelkästään henkilökohtaisen lisän määrittely vaan motivoida henkilöstöä parantamaan ja kehittämään ammatinhallintaansa ja pätevyyttään. Harkinnanvaraista henkilökohtaista lisää jaettiin eri sopimusten piirissä oleville yhteensä 153 henkilölle. 4
Työsuojelu ja työhyvinvointi Työsuojelutoimikuntana toimi paikallisen sopimuksen perusteella yhteistyötoimikunta. Yhteistyötoimikunta kokoontui vuonna 2009 viisi kertaa. Työsuojelupäällikön tehtäviä hoiti tarkastusinsinööri oman toimensa ohella. Tehtävät työsuojeluasioissa on jaettu työsuojelupäällikön, henkilöstöpäällikön, henkilöstösihteerin ja työterveyshuollon kesken. Tapaturma- ja sairauspoissaolojen seuranta kuuluu henkilöstöpäällikölle, työsuojelupäällikölle, työterveyshuollolle ja henkilöstösihteerille. Työsuojelupäällikkö hoitaa mm. työpaikoilla tapahtuvat työsuojeluvalvonnasta annetun asetuksen mukaiset tehtävät, kunnallisen alan työsuojelu- ja työympäristösopimuksessa mainitut tehtävät sekä ennakkotarkastukset käyttöön otettavissa tiloissa. Henkilöstöpäällikölle kuuluu henkisen työsuojelun lisäksi päihdeongelmaisten hoitoonohjausjärjestelmän toteutus/koulutus, ohjaus neuvonta ja osallistuminen tilanteiden ratkaisuun työpaikoilla. Työsuojeluvaltuutetut toimikaudella 2007 2009 olivat: Pirjo Oksa (Kunta-alan unioni) Laina Eteläaho (TNJ) Ari Holvitie (KTN ja toimihenkilöt) Tapio Lipsonen (JUKO) Suunnitelluista työpaikkakäynneistä vuodelle 2009 jäi kuusi tekemättä, koska alkuvuonna ei ollut työterveyshoitajan työpanosta käytettävissä ja työterveyshoitaja on keskeisessä asemassa työpaikkakäyntejä tehtäessä. Tehtyihin käynteihin osallistuivat työterveyshoitaja, työsuojelupäällikkö, työsuojeluvaltuutetut ja henkilöstöpäällikkö. Työsuojelun toimintaohjelma ja toimintamallit Vuonna 2008 kaupunginhallitus hyväksyi työsuojelun toimintaohjelman, jossa selvitetään kaupungin turvallisuustavoitteet, toimintaperiaatteet ja toimintatavat. Esimiesten apuna käytössä on häirinnän ja epäasiallisen kohtelun toimintamalli. Se on otettu kaupungin organisaatiossa käyttöön vuonna 2005. Käytössä on myös poissaoloihin liittyvä varhaisen tuen toimintamalli jonka avulla selvitetään toistuvien ja pitkien sairauslomien syitä. Mallin avulla yritetään hakea vaihtoehtoja, joilla työkykyään menettänyt henkilö voi jatkaa kaupungin palveluksessa joko omissa tehtävissään taikka muissa työtehtävissä. Henkilöstöosasto seuraa sairauspoissaolotilastojen avulla toimintamallin käyttöä. Esimiesten tueksi ja avuksi laadittiin päihdeohjelma. Lisäksi päivitettiin päihdeongelmaisten hoitoonohjaussääntö sekä siihen liittyvät huomautus- ja varoituslomakkeet. Työilmapiiri- ja työhyvinvointibarometrissa esille tulleet kehittämistarpeet yksiköissä Marraskuussa 2008 uusittiin vuonna 2005 toteutettu työilmapiiri- ja työhyvinvointikysely. Kyselyn toteutti Työterveyslaitoksen Turun toimipiste. Kyselyyn vastasi 603 henkilöä eli 71 %. Kyselyn avulla selvitettiin työyksiköiden - tiedonkulkua - esimiestyötä - työyhteisön ilmapiiriä ja toimintaa - kehittämistoimintaa - alais- ja työtoveritaitoja - työn sisältöä ja järjestelyjä - tehtäviä ja tavoitteita - hyvinvointia ja terveyttä Työyksiköissä on purettu vuoden 2009 aikana kyselyn tuloksia ja kehittämistarpeita on noussut mm. seuraavissa asioissa: työssä jaksaminen, poissaolot, työtoveruustaidot, työn rasittavuus, stressi, palautteen antaminen, kehityskeskustelut, tiedonkulku, muutoksen hallinta, henkilöstöresurssit, palaverikäytännöt, perehdytys ja kiireen kokeminen. Työyksiköissä työstetään edelleen esille nousseita asioita. Hyvä työilmapiiri ja henkilöstön työhyvinvointi luovat perustan työyhteisön toimivuudelle ja tuottavuudelle. Erityisesti silloin kun organisaatiossa on muutoksia tai henkilöstöltä edellytetään jatkuvaa oppimista ja innovatiivisuutta, korostuu hyvän ja kannustavan työilmapiirin merkitys. Tyhy-toiminta Henkilöstöllä on ollut mahdollisuus käyttää kaupungin liikuntakeskusten eri palveluja niin, että henkilöstöosasto on maksanut puolet käyntikerrasta tai 10-/kuukausikorteista. Henkilöstöllä on ollut myös mahdollisuus käyttää uimahallin allasosastoa ja uimahallin kuntosalia edullisemmin. Uimahallissa on jatkunut vesijumpat ja venyttelytuokio entiseen tapaan. Henkilöstö on voinut käydä myös hiihtoputkessa hiihtämässä edullisemmin.. 5
Vuoden 2009 alusta käynnistettiin pilottihanke 100 kaupungin palveluksessa olevan henkilöstön ja AinoActive Oy:n kanssa. Tarkoituksena oli kaupungin työntekijöiden terveysarvojen parantaminen. Tulokset terveysarvojen muutoksissa olivat positiiviset. Suurin osa projektiin osallistujista paransi terveysarvojaan merkittävästi, millä on selkeä yhteys työkykyisyyteen, työpäivän aikaiseen jaksamiseen sekä työn tuottavuuteen. Tavoitteena oli henkilöstön työkykyisyyden parantaminen ja sitä kautta sairauspoissaolokustannusten alentaminen. Pitemmällä tähtäimellä tavoitteena on saada henkilöstö pysymään työkuntoisena ja pidempään työelämässä ja sen myötä alentaa ennenaikaisesta eläköitymisestä aiheutuvia varhemaksuja. Hankkeeseen osallistuivat johtoryhmä, kirjasto, kotipalvelun henkilöstöä, perhepäivähoitajia, vapaa-ajanpalvelun henkilöstö, työterveyshuolto, hallintopalveluyksikkö sekä kunnossapito/liikuntapaikat/varasto. Kaupungin henkilöstöllä on mahdollisuus hakeutua Aslak- kuntoutukseen ( Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus) tai Tykkuntoutukseen (Työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus). Tyk-kuntoutus on tarkoitettu työssä käyville henkilöille, joiden työkyky on sairauden tai vamman takia olennaisesti heikentynyt, eivätkä työpaikan omat keinot ole riittäviä tilanteen korjaamiseksi. AS- LAK -kuntoutus järjestetään saman työpaikan ja/tai saman ammatin/ammattialan työntekijöille. Kela myöntää ASLAK -kursseja ammattialoille, joissa työstä johtuvat kuormitustekijät aiheuttavat terveysongelmien kasaantumista siinä määrin, että työkyky on uhattuna. Aslak-kuntoutuksessa oli kaupungin henkilöstöstä kolme henkilöä yhdessä Vakka-Suomen Sairaalan henkilöstön kanssa. Tyk- kuntoutuksessa oli kolme henkilöä. Kaupunki on julistautunut 1.1.2007 alkaen savuttomaksi työpaikaksi. Tupakoinnin lopettavia tuetaan edelleen maksamalla osa nikotiinikorvaushoidosta. Työterveyshuolto Kaupunki ostaa kokonaisvaltaisen työterveyshuollon sosiaali- ja terveyskeskuksen työterveyshuollosta. Terveydenhoitokulut olivat 61.070 euroa vuonna 2009 (vuonna 2008 / 49.017 euroa) ja sairaanhoitokulut 259.828 euroa vuonna 2009 (vuonna 2008 / 218.545 euroa). Työterveyshuoltoa on toteutettu yhteistyötoimikunnan hyväksymän työterveyshuollon toimintasuunnitelman mukaisesti. Työterveyshuollon toimintasuunnitelmassa ja sen toteuttamisessa lähtökohtana on ollut työstä ja työolosuhteista johtuvien haittojen poistaminen sekä henkilöstön terveyden edistäminen ja ennaltaehkäisevä toiminta. Työterveyshuolto seuraa tapaturma- ja sairauspoissaoloja yhdessä henkilöstöosaston kanssa. Työnohjaus Työnohjausta on annettu tarvittaessa työyksiköille ja yksittäisille henkilöille. Kaupungin organisaatiossa työnohjausta antoi koulutussuunnittelija Pirjo Koskenrouta. Lisäksi yksiköt ovat hankkineet työnohjausta ostopalveluna. 2. Organisaation suorituskyky ja toimivuus Jotkut työyksiköt ovat pyytäneet asiakaspalautteita. Asiakaskyselyjä ovat tehneet: Vuodeosasto (Matleenan osasto) Sosiaalikeskus Kalannin vanhainkoti Päivähoito Toimintojen kehittäminen prosessitarkastelun toimintojen kautta lisää tavoitetietoisuutta ja halukkuutta uudistumiseen. Vuosittain henkilöstön kanssa käytävissä kehityskeskusteluissa käydään läpi mm. kaupungin visio ja strategiat sekä niiden vaikutus omaan työyksikköön ja oman työn tavoitteisiin ja toimintaan. Kaupungin henkilöstölle vuosittain keväisin ja syksyisin järjestettävissä kaupunginjohtajan infotilaisuuksissa kaupunginjohtaja selvittää koko kaupungin tavoitteita. Palvelukeskukset tekevät yli palvelukeskusrajojen yhteistyötä mm. - yhteispalvelupisteessä - asiakirjahallintajärjestelmän kehittämistyöryhmässä - kiinteistönhoidon mitoituksessa - henkilöstöosaston ja palvelukeskusten henkilöstöasioita hoitavien yhteispalavereilla varmistetaan yhteisen henkilöstöpoliittisen linjan ja päätettyjen toimintaperiaatteiden noudattaminen - koulunkäyntiavustajien ja vammaisavustajien koordinointi hoidetaan keskitetysti sivistyspalvelukeskuksessa. 6
Palvelukeskukset tekivät ulkoista yhteistyötä mm. seuraavasti: - kirjanpitopalveluja myytiin Kustavin, Vehmaan ja Pyhärannan kunnille - rakennuttamis- ja rakennusvalvontapalveluja myytiin Kustavin kunnalle - jätevesiyhteistyö Laitilan kaupungin kanssa (Vakka-Suomen Vesi) - seudullinen Ytyä-hanke pitkäaikaistyöttömyyden torjumiseksi - seudullinen Parempi arki-hanke - perusterveydenhuollon yhteistoimintasopimus Kustavin, Pyhärannan, Taivassalon ja Vehmaan kuntien kanssa - ympäristösihteerin palvelujen myynti Vehmassalon kunnille - Kustavin jätehuollon hoitaminen - johtavan ylilääkärin palveluja myytiin Vehmassalon kuntayhtymälle - Vakka-Suomen terveyskeskusten yhteispäivystys hoidettiin Uudessakaupungissa Vakka-Suomen sairaalassa. - opetusterveyskeskustoiminta yhteistyökumppaneina Turun yliopisto ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri - Sosiaalisen työllistymisen seudullinen kehittäminen hanke 2007-2009 - Varsinais-Suomen lastensuojelun kehittämishanke - opetuspäällikön työpanoksesta myyty 45% Pyhärannan kunnalle 1.1.-31.7.2009 ja osa opetus- ja kulttuuritoimenjohtajan, toimistosihteerin ja kirjanpitäjän työpanoksesta myyty 1.10.-31.12.2009 Pyhärannan kunnalle - erityisopetuspalveluja myyty Pyhärannalle, Laitilalle, Vehmaalle ja Taivassalolle Uudenkaupungin palkkaama koordinaattori vastasi seuraavista kehittämishankkeista kaikkien Vakka-Suomen kuntien osalta: oppilashuollon kehittäminen, elinkeinoelämä yhteistyön kehittäminen sekä tehostetun ja erityisen tuen kehittäminen - kansalaisopiston ja musiikkiopiston palvelut hankittu sopimusperusteisesti Laitilan kaupungilta - osa iltapäivätoiminnasta järjestetty sopimusperusteisesti seurakunnan toimesta - ruotsinkielinen perusopetus hankittu sopimusperusteisesti Turun kaupungilta Kehittämistoiminnassa panostettiin aloitetoiminnan markkinoimiseen tavoitteena lisätä henkilöstön aloitteellisuutta toimintojen kehittämiseksi. Aloitetoimintasäännön mukaan henkilöstöllä on mahdollisuus tehdä aloitteita, jotka mm. - parantavat prosessien sujuvuutta - luovat uusia toiminnan mahdollisuuksia - saavat aikaan säästöjä - lisäävät turvallisuutta - parantavat ympäristön tilaa - luovat viihtyisyyttä ja yhteisöllisyyttä Aloitteita tehtiin 34 kpl vuonna 2009. Aloiteryhmä on palkinnut 12 aloitetta palkkioluokilla: Albatrossi (600 2.000 ) Merikotka (120 520 ) tai Lokki (20 100 ). Vuoden aloitteeksi valittiin Metallialan yrityksiltä jäännösmateriaalia kouluille. Tunnustuspalkinnot annettiin aloitteille Lokalahden terveydenhoitajapalvelut ja Sähköautoja kaupungin käyttöön. Aloiteryhmään kuuluivat v. 2009 palvelukeskusten yhdyshenkilöt : kirjastonjohtaja Ritva Kolho/sivistyspalvelukeskus, päiväkodin johtaja Taija Lammi/sosiaali- ja terveyskeskus, henkilöstöpäällikkö Mirva Lambacka ja koulutussuunnittelija Pirjo Koskenrouta/hallinto- ja kehittämiskeskus sekä yhteistyötoimikunnan keskuudestaan valitsema kaupunginhallituksen edustaja: Antti Haapavuori sekä kaksi työntekijöiden edustajaa: Pirjo Oksa/JHL plm, Tarja Sulo/JUKO plm. Ryhmä on valinnut keskuudestaan puheenjohtajaksi Pirjo Koskenroudan. Sihteerinä on toiminut henkilöstösihteeri Nina Wennerström-Hämäläinen. 3. Resurssit Kaupungin henkilöstöresurssit lisääntyivät. Vakituisen henkilöstön määrä kasvoi 3 henkilöllä ollen vuoden lopussa 817. Lisäresurssit tulivat pääsääntöisesti sosiaali- ja terveyskeskukseen. Kaupunki otti nuoria kesätöihin, koululaisia tutustumaan työelämään, antoi harjoittelupaikkoja opiskelijoille sekä otti ammatillisessa koulutuksessa olevia työhön työssä oppimisjakson ajaksi. Tarkoituksena on mm. tutustuttaa nuoria kuntatöihin ja työelämän pelisääntöihin sekä turvata myös tätä kautta osaavan henkilöstön saatavuutta tulevaisuudessa. Sijaisten saatavuuteen varauduttiin hyväksymällä yhteistyötoimikunnassa vuokratyövoiman käytön periaatteet. Kaupungin internet-sivuilla käytössä olevaan avoimeen työnhakuilmoitukseen jätettiin 110 hakemusta. Pääsääntöisesti kaikki yli 6 kk kestävät palvelussuhteet laitettiin ulkoiseen hakuun. 7
Käyttöön otettiin kokeilumielessä Oikotienettirekrytointi, jotta hakijoita saataisiin entistä laajemmalta alueelta. Palautteen saamiseksi ja toiminnan kehittämiseksi käytössä on lähtöhaastattelu. Henkilöstöosastolle lomakkeita palautettiin 12 kpl. 8
TILASTO-OSA
UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Vakinainen henkilöstö 2005-2009 Palvelukeskukset 2005 2006 2007 2008 2009 %-osuus Hallinto- ja kehittämiskeskus 208 198 194 200 188 23 Sosiaali- ja terveyskeskus 371 366 385 380 390 48 Sivistyspalvelukeskus 198 197 198 214 170 21 Liikelaitokset 19 21 20 20 69 8 Yhteensä 796 782 797 814 817 100 Uudenkaupungin kaupungin palveluksessa olevan vakinaisen henkilöstön määrä oli 817 eli lisäystä 3 vuoteen 2008. Vuonna 2007 uusia virkoja ja toimia tuli sosiaalija terveyskeskukseen 14,5 kpl ja sivistyspalvelukeskukseen 4. Määräaikaisia vakinaistettiin 16. Laitilan kaupungin hallinnoimaan Vakka-opistoon siirtyi 5 henkilöä 1.1.2007 alkaen. Uudenkaupungin hallinnoimaan ympäristöterveydenhuoltoon siirtyi 1.1.2008 alkaen muista kunnista 4 eläinlääkäriä ja 4 terveystarkastajaa. Uusia virkoja ja toimia tuli 12,5, joista sosiaali- ja terveyskeskukseen 8. Määräaikaisia vakinaistettiin 19, joista 18 sivistyspalvelukeskukseen. Vuoden 2009 alusta kaupungin palvelukseen siirtyi Kalannin Palvelutalosta ja Merililjakodista 9 henkilöä. Vakka-Suomen Veteen siirtyi 1 henkilö Laitilan kaupungilta. Keskuskeittiön henkilöstö yhteensä 5 henkilöä siirtyi 1.1.2009 alkaen Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin ravintokeskuksen palvelukseen. Vakinainen henkilöstö palvelukeskuksittain 2005-2009 450 400 371 366 385 380 390 350 300 250 200 208 198 194 200 188 198 197 198 214 170 150 100 69 50 19 21 20 20 0 Hallinto- ja kehittämiskeskus Sosiaali- ja terveyskeskus Sivistyspalvelukeskus Liikelaitokset 2005 2006 2007 2008 2009 9
Vakinaisen henkilöstön palvelussuhteen pituus omalla työnantajalla Palvelukeskukset Alle 2 v 2-4 v 5-9 v 10-14 v 15-19 v 20-24 v 25-29 v Yli 30v Hallinto- ja kehittämiskeskus 22 15 10 12 12 49 33 35 Sosiaali- ja terveyskeskus 35 46 36 17 33 97 72 54 Sivistyspalvelukeskus 12 17 22 10 23 39 24 23 Liikelaitokset 2 6 16 6 5 15 5 14 Yhteensä 71 84 84 45 73 200 134 126 Suurin ryhmä on 20-24 v palveluksessa olleet (24,4 %) ja pienin 10-14 v palveluksessa olleet (5,5 %). Vakinainen henkilöstö, palvelussuhteen pituus vuosina 120 100 80 Hallinto- ja kehittämiskeskus Sosiaali- ja terveyskeskus Sivistyspalvelukeskus Liikelaitokset 97 72 60 40 35 46 36 33 49 39 33 35 54 20 0 22 22 23 24 23 15 17 16 17 15 12 10 12 10 12 14 6 6 5 5 2 Alle 2 v 2-4 v 5-9 v 10-14 v 15-19 v 20-24 v 25-29 v Yli 30v 10
Määräaikainen henkilöstö 2008-2009 palvelukeskuksittain (ei työllistettyjä eikä sijaisia) Palvelukeskukset Tilapäiset Määräaikaiset tuntiopettajat Avoimen viran/ toimen hoitajat Projekteissa työskentelevät Yhteensä 2008 2009 2008 2009 2008 2009 2008 2009 2008 2009 Hallinto- ja kehittämiskeskus 13 4 4 1 4 4 21 9 Sosiaali- ja terveyskeskus 10 12 13 11 1 2 24 25 Sivistyspalvelukeskus 35 22 18 11 18 10 5 1 76 44 Liikelaitokset 3 10 15 0 0 0 4 3 29 Yhteensä 61 48 18 26 35 22 10 11 124 107 Määräaikaisten määrä väheni 17 henkilöllä edelliseen vuoteen verrattuna. Määräaikaisia vakinaistettiin vuonna 6, joista 4 sosiaali- ja terveyskeskuksessa. nystä oli tilapäisen henkilöstön ja avoimen viran/toimen hoitajien määrissä. Sijaisten määrä 31.12.2009 oli 98, kun heitä vastaavana aikana vuonna 2008 oli 100 henkilöä. Edelliseen vuoteen verrattuna kasvoi määräaikaisten tuntiopettajien määrä. Sen sijaan vähennystä oli tilapäisen henkilöstön ja avoimen 90 80 70 60 50 Määräaikainen henkilöstö 2008-2009 76 44 2008 2009 40 30 20 21 24 25 29 10 9 3 0 Hallinto- ja kehittämiskeskus Sosiaali- ja terveyskeskus Sivistyspalvelukeskus Liikelaitokset 11
Keski-ikä 2005-2009 palvelukeskuksittain Palvelukeskukset 2005 2006 2007 2008 2009 Hallinto- ja kehittämiskeskus 49 50 51 50 50 Sosiaali- ja terveyskeskus 49 49 48 48 49 Sivistyspalvelukeskus 49 50 50 49 48 Liikelaitokset 48 49 50 51 51 Koko henkilöstön keski-ikä 49 49 49 49 49 Henkilöstön keski-ikä palvelukeskuksittain 51,5 51 50,5 50 50 51 50 50 50 50 50 51 51 49,5 49 48,5 48 49 49 49 48 48 49 49 49 48 48 49 47,5 47 46,5 Hallinto- ja kehittämiskeskus Sosiaali- ja terveyskeskus Sivistyspalvelukeskus Liikelaitokset 2005 2006 2007 2008 2009 12
Vakinaisen henkilöstön keski-ikä 2009 palvelukeskuksittain sukupuolen mukaan Palvelukeskukset Miehet Naiset Hallinto- ja kehittämiskeskus 50 50 Sosiaali- ja terveyskeskus 51 49 Sivistyspalvelukeskus 51 48 Liikelaitokset 52 50 Vakinaisen henkilöstön keski-ikä 51 49 Vakinaisen henkilöstön keski-ikä Miehet 53 Naiset 52 51 50 50 50 51 51 52 50 49 49 48 48 47 46 Hallinto- ja kehittämiskeskus Sosiaali- ja terveyskeskus Sivistyspalvelukeskus Liikelaitokset 13
Vakinainen henkilöstö 2009 ikä-/sukupuolijakauma Miehet Naiset Yhteensä %-osuus -20 0 0 0 0 % 20-24 0 3 3 0 % 25-29 3 23 26 3 % 30-34 4 31 35 4 % 35-39 9 53 62 8 % 40-44 18 69 87 11 % 45-49 22 139 161 20 % 50-54 28 155 183 22 % 55-59 31 141 172 21 % 60-64 24 64 88 11 % 65-0 0 0 0 % Yhteensä 139 678 817 100 % Vakinaisesta henkilöstöstä oli naisia 678 (83 %) ja miehiä 149 (17 %). Henkilöstöstä naisten määrä on lisääntynyt entisestään. Henkilöstöstä 55-vuotiaita tai sitä vanhempia on 38 % koko henkilöstöstä. Suurin ikäryhmä sekä naisissa että miehissä on 50-54-vuotiaat; naisia 155 kpl ja miehiä 183 kpl. 200 180 160 140 Vakinainen henkilöstö 2009 ikä-/sukupuolijakauma Naiset Miehet 120 100 80 139 155 141 60 40 20 0 Koulutustaso 2007 53 31 3 23 18 22 28 31 24 0 3 4 9 0-20 20-24 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50-54 55-59 60-64 69 64 14
Vakinaisen henkilöstön koulutustaso Alempi korkeakoulututkinto 13 % Uudenkaupungin kaupungin henkilöstön koulutustaso %-osuus Alin korkeaaste 19 % Ylempi korkeakoulututkinto 14 % Perusaste 13 % Keskiaste 41 % Alempi korkeakoulututkinto 13 % Kunta-alan henkilöstön koulutustaso %-osuus Alin korkeaaste 21 % Hallinto- ja kehittämiskeskus Sivistys- Sosiaali- ja Kaupunki+ Uuden- + palvelu- terveys- liikelait. kaupun- liikelait. keskus keskus yhteensä gin Kunta-alan kpl kpl kpl kpl %osuus %osuus Tutkijakoulutus 1 1 2 0,2 1,0 Ylempi korkeakoulututkinto 15 95 27 137 16,8 16,0 Alempi korkeakoulututkinto 12 59 43 114 14,0 13,0 Alin korkea-aste 42 32 80 154 18,9 21,0 Keskiaste 125 22 176 323 39,7 39,0 Perusaste 25 5 54 84 10,3 10,0 Yhteensä 220 214 380 814 100,0 100,0 v.2008 tiedot Keskiaste 39 % Ylempi Perusaste korkeakoulututkinto 10 % 16 % Tutkijakoulutus 1 % Koulutuspäivät eriteltyinä Lain Lain edell. edell. kokopv. osapv. Ulk. kokopv. Ulk. osapv. Sis. kokopv. Sis. osapv Järjestökoulutus Hallinto- ja kehittämiskeskus 0 1 213 150 21 39 7 Sosiaali- ja terveyskeskus 171 47 288 166 99 113 41 Sivistyspalvelukeskus 42 110 190 30 36 92 13 Liikelaitokset 50 7 174 35 97 65 2 YHTEENSÄ 263 165 865 381 253 309 63 Koulutuspäiviä oli yhteensä 2.299 kpl. Suurimmat prosentuaaliset muutokset vuoteen 2008 verrattuna oli ulkoisten kokopäiväkoulutusten vähentyminen 16,2 %:lla ja järjestökoulutuksen lisääntyminen 80 %:lla. 15
Henkilöstön eläköityminen ja eläkejärjestelyt Vuoden 2009 aikana toteutui yhteensä 32 eläkeratkaisua, jotka toteutuivat seuraavasti: Eläkejärjestelyt 2005 2006 2007 2008 Kaikki vuodet 2009 yhteensä Vanhuuseläke 10 10 14 20 15 69 Työkyvyttömyyseläke 8 11 6 9 6 40 Osatyökyvyttömyyseläke 0 1 3 3 4 11 Yksilöllinen varh eläke 3 1 1 0 0 5 Osa-aikaeläke 6 7 13 9 5 40 Varhennettu vanhuuseläke 0 0 0 1 2 3 Yhteensä 27 30 37 42 32 168 Eläkeratkaisujen seurauksena jätettiin täyttämättä yhteensä 12 virkaa tai työsuhdetta. Henkilötyövuosina vähennys oli 4,5 vuotta. Keskimääräinen eläkeikä Eläkejärjestelyt Yhteensä 2008 2009 Vanhuuseläke 62,25 62,13 Työkyvyttömyyseläke 55,00 53,00 Osatyökyvyttömyyseläke 55,33 53,50 Osa-aikaeläke 59,00 58,40 Varhennettu vanhuuseläke 62,00 61,50 Eläkkeelle jäävien keski-ikä on päinvastaisista tavoitteista huolimatta alentunut jonkin verran. Valtakunnallisiin keskimääräisiin eläköitymisiin verrattuna meillä jäädään nuorempina eläkkeelle. Kevan 2009 tilaston mukaan KuEl-eläkkeissä vanhuuseläkkeelle jääneiden keski-ikä oli 63,3 vuotta, työkyvyttömyyseläkkeelle jääneiden 57,6 vuotta ja osatyökyvyttömyyseläkkeelle jääneiden 55,8 vuotta. 15
Vuoden 2009 aikana toteutuneet eläkeratkaisut palvelukeskuksittain Palvelukeskukset Yksilöllinen varhaiseläke Vanhuuseläke Työkyvyttömyyseläke Osatyökyvyttömyyseläke Osaaikaeläke Varhennettu vanhuuseläke Yhteensä Hallinto- ja kehittämiskeskus 6 4 2 0 2 1 15 Sivistyspalvelukeskus 8 0 0 0 1 0 9 Sosiaali- ja terveyskeskus 1 2 2 0 2 1 8 Liikelaitokset 0 0 0 0 0 0 0 YHTEENSÄ 15 6 4 0 5 2 32 Henkilöstön vähentyminen irtisanoutumisen/eläköitymisen kautta 2005 2006 2007 2008 2009 Tuotannollisista ja taloudellisista syistä irtisanotut 0 0 0 0 0 Palvelussuhde purettu 1 0 0 1 0 Irtisanoutuneet 10 8 21 20 10 Eläkkeelle jääneet 27 30 37 42 32 Yhteensä 38 38 58 63 42 Henkilöstömäärä vähentynyt pysyvästi 4 11 9 7 13 17
Vanhuuseläkkeelle jäävät henkilöt vuosina 2010-2020 Vuosi Hallinto- ja kehittämiskeskus Sivistyspalvelukeskus Sosiaali- ja terveyskeskus Liikelaitokset Palvelukeskukset yhteensä Kum. %-osuus 2010 11 5 11 4 31 31 8,66 2011 6 11 11 0 28 59 7,82 2012 4 5 17 2 28 87 7,82 2013 3 7 15 0 25 112 6,98 2014 6 12 12 1 31 143 8,66 2015 9 4 27 0 40 183 11,17 2016 8 5 23 1 37 220 10,34 2017 12 5 16 1 34 254 9,50 2018 4 12 17 3 36 290 10,06 2019 5 9 25 1 40 330 11,17 2020 9 4 15 0 28 358 7,82 Yhteensä 77 79 189 13 358 100,00 Vanhuuseläkkeelle jää vuosina 2010-2020 yhteensä 358 henkilöä eli noin 44 % henkilöstöstä. Eläkkeelle jäävien määrä on suurin vuosina 2015 ja 2019, jolloin eläkkeelle jää 40 henkilöä. Suhteellisesti eniten eläkkeelle jäädään sivistyspalvelukeskuksesta eli 44 %. Yllä olevaan taulukkoon eivät sisälly ne 9 henkilöä, joiden laskennallinen eläkeikä on tullut täyteen, mutta jotka jatkavat edelleen työssä. Taulukkoon eivät vuodesta 2011 alkaen sisälly Uudenkaupungin Ammattiopisto Novida liikelaitoksesta eläköityvät. Vastaavasti Vehmassalon ja Laitila-Pyhärannan kuntayhtymistä siirtyneen henkilöstön eläköityminen on huomioitu taulukossa. Vanhuuseläkkeelle jäävät henkilöt vuosina 2010-2020 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 40 40 37 34 36 31 31 28 28 28 25 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 18
Kaikki kaupungin maksamat palkat ja palkkiot 2008-2009 palvelukeskuksittain 1000 euroa Palvelukeskukset 2009 2008 Muutos Muutos % Hallinto- ja kehittämiskeskus 6 968 7 077-109 -1,5 Sosiaali- ja terveyskeskus 14 368 13 176 1 192 9,0 Sivistyspalvelukeskus 7 726 10 089-2 363-23,4 Liikelaitokset 3629 739 2 890 391,1 Kaikki yhteensä 32 691 31 081 1 610 5,2 Maksettujen palkkojen ja palkkioiden määrä nousi vuoteen 2008 verrattuna 5,2 %. Suurin kasvu oli sosiaali- ja terveyskeskuksessa 9 %. Palvelukeskusten ja liikelaitosten suhteellisten osuuksien muutos johtuu Uudenkaupungin Ammattiopisto Novida muuttumisesta liikelaitokseksi 1.1.2009. Novidan palkkojen osuus v. 2009 oli 2.949.000. Palkat ja palkkiot 2009 Liikelaitokset 11 % Hallinto ja kehittämiskeskus 21 % Sivistyspalvelukeskus 24 % Sosiaali- ja terveyskeskus 44 % 19
Vakinaisen henkilöstön poissaolot kalenteripäivinä (ei sairauspoissaoloja) Kuntoutus Perhevapaat Vuorottelu-Opintovapavapaa Koulutus Oppisop. koulutus Tilapäinen hoitovap. Lomautus Lomarah. vapaa Muu palkaton vapaa Hallinto- ja kehittämiskeskus 4 712 1752 0 431 12 62 0 534 1182 Sosiaali- ja terveyskeskus 146 3708 1436 1247 925 0 206 0 312 2285 Sivistyspalvelukeskus 0 952 236 515 513 0 107 485 190 1274 Liikelaitokset 0 0 306 0 430 0 19 0 19 249 YHTEENSÄ 150 5372 3730 1762 2299 12 394 485 1055 4990 Perhevapaat = äitiysloma, isyysloma, vanhempainloma, hoitovapaa Koulutus = työn edellyttämä koulutus, järjestökoulutus Poissaolot olivat yhteensä 20.249 kalenteripäivää eli n. 25 pv/vakinainen työntekijä. Vuoteen 2008 verrattuna poissaolot vähenivät ainoastaan 11 päivällä. Vähennystä oli perhevapaissa, koulutuksessa, lomautuksessa ja muussa palkattomassa vapaissa. Eniten kasvua oli lomarahavapaissa 343 päivää. Vakinaisen henkilöstön poissaolot 2009 (ei sairauspoissaoloja) Lomarah. vapaa 5 % Muu palkaton vapaa 25 % Kuntoutus 1 % Perhevapaat 27 % Lomautus 2 % Tilapäinen hoitovap. 2 % Oppisop. koulutus 0 % Koulutus 11 % Opintovapaa 9 % Vuorotteluvapaa 18 % 20
Vuonna 2009 maksettujen poissaolopäivien kustannukset (kalenteripäivät) Äitiysvapaa Tilapäinen hoitovapaa Lain edellyttämä koulutus Muu koulutus Vuosiloma Sairaus- ja tapaturmat Hallinto- ja kehittämiskeskus 7 301 4 529 38 26 912 671 885 182 589 Sosiaali- ja terveyskeskus 59 027 20 242 17 534 50 843 1 412 784 498 288 Sivistyspalvelukeskus 28 162 13 644 11 221 27 647 239 803 182 763 Liikelaitokset 0 2 181 6 232 41 813 148 435 66 461 YHTEENSÄ 94 490 40 596 35 025 147 215 2 472 907 930 101 Suurimman osan kustannuksista muodostivat vuosilomat 2.472 907 ja sairaus- ja tapaturmat 930.101. Yhteensä näiden osuus poissaolokustannuksista oli 91,5 %. Maksettujen poissaolopäivien palkkakustannukset (kalenteripäivät) 1 500 000 1 400 000 1 300 000 1 200 000 1 100 000 1 000 000 900 000 800 000 700 000 600 000 500 000 400 000 300 000 200 000 100 000 0 Hallinto- ja kehittämiskeskus Sosiaali- ja terveyskeskus Sivistyspalvelukeskus Liikelaitokset Äitiysvapaa Tilapäinen hoitovapaa Lain edellyttämä koulutus Muu koulutus Vuosiloma Sairaus- ja tapaturmat 20
Vuosiloma- ja muiden sijaisten palkat 2008-2009 palvelukeskuksittain Palvelukeskukset /1000 euroa 2009 2008 Muutos Henkilöstö 2009 euro/henkilö 2009 Hallinto ja kehittämiskeskus 59 91-32 188 311 Sosiaali- ja terveyskeskus 889 944-55 390 2 279 Sivistyspalvelukeskus 135 145-10 170 793 Liikelaitokset 23 4 19 69 336 Yhteensä 1106 1183-78 817 1 353 Vuosiloma- ja muiden sijaisten palkat vähenivät vuoteen 2008 verrattuna 77.000, mistä sosiaali- ja terveyskeskuksen osuus oli 55.000 euroa ja hallinto- ja kehittämiskeskuksen 32.000 euroa. Vuosilomansijaiset ja muut sijaiset 2009-2008, 1000 euroa 2009 1000 900 889 944 2008 800 700 600 500 400 300 200 100 59 91 135 145 23 4 Hallinto ja kehittämiskeskus Sosiaali- ja terveyskeskus Sivistyspalvelukeskus Liikelaitokset 22
Sairaus- ja äitiyslomansijaisten palkat 2008-2009 palvelukeskuksittain Palvelukeskukset / 1000 euroa 2009 2008 Muutos Henkilöstö 2009 euro/henkilö 2009 Hallinto ja kehittämiskeskus 13 70-57 188 70 Sosiaali- ja terveyskeskus 336 296 40 390 861 Sivistyspalvelukeskus 160 165-5 170 943 Liikelaitokset 35 35 69 504 Yhteensä 544 531 12 817 666 Sairaus- ja äitiyslomansijaisten palkkojen määrässä ei tapahtunut muutosta vuoteen 2008 verrattuna. 400 Sairaus- ja äitiyslomansijaiset 2009-2008, 1000 euroa 2009 2008 350 336 300 296 250 200 150 160 165 100 70 50 13 35 Hallinto ja kehittämiskeskus Sosiaali- ja terveyskeskus Sivistyspalvelukeskus Liikelaitokset 23
Työterveyshuolto Henkilöstön käyntimäärä työterveyshuollossa Terveydenhoito Lääkäri Psykologi Terveydenhoitaja Fysioterapeutti Ravitsemusterapeutti Yhteensä 2005 72 312 30 37 451 2006 138 326 47 16 527 2007 120 311 16 16 463 2008 81 345 30 3 459 2009 57 551 56 8 7 679 Terveydenhoitokäynnit työterveyshuollossa olivat pääasiassa terveystarkastuksia esim. työhöntulotarkastuksia, määräaikaistarkastuksia ja ikäkausitarkastuksia sekä rokotuskäyntejä. Terveydenhuollon käynnit lisääntyivät vuoteen 2008 verrattuna 206 käynnillä. Kasvu johtui roko- tuskäyntien lisääntymisestä. Terveydenhoidon käynnit 2005-2009 600 551 500 400 300 345 312 326311 2005 2006 2007 2008 2009 200 100 0 72 138120 81 Lääkäri 57 47 56 30 37 16 30 16 16 3 Psykologi 8 7 Terveydenhoitaja Fysioterapeutti Ravitsemusterapeutti 24
Terveydenhoidon tutkimukset Laboratoriotutkimukset Radiologiatutkimukset Yhteensä 2005 766 10 776 2006 1483 18 1501 2007 1339 8 1347 2008 1538 10 1548 2009 1005 13 1018 Terveydenhoidon laboratoriotutkimukset vähenivät 530 kpl:lla vuoteen 2008 verrattuna. Terveydenhoidon tutkimukset 2000 1800 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 Laboratorio-tutkimukset Radiologia-tutkimukset 1538 1483 1339 1005 766 10 18 8 10 13 2005 2006 2007 2008 2009 25
Sairaanhoito Lääkäri Terveydenhoitaja Fysioterapeutti Yhteensä 2005 2102 1065 17 3184 2006 2076 1133 14 3223 2007 1983 1269 6 3258 2008 2004 1387 1 3392 2009 1925 1062 2987 Vuoden 2009 sairaanhoidon käynnit vähenivät 405 käynnillä. 2500 2000 2102 2076 1983 2004 1925 Sairaanhoidon käynnit 2005-2009 2005 2006 2007 2008 2009 1500 1000 1065 1133 1269 1387 1062 500 0 Lääkäri 17 14 6 1 Terveydenhoitaja Fysioterapeutti 26
Sairaanhoidon tutkimukset Laboratoriotutkimukset Radiologiatukimukset Yhteensä 2005 4816 373 5189 2006 5572 387 5959 2007 5627 385 6012 2008 7366 456 7822 2009 6215 350 6565 Sairaanhoidon tutkimukset vähenivät 1257 kappaleella. 8000 Sairaanhoidon tutkimukset 7366 Laboratorio-tutkimukset Radiologia-tukimukset 7000 6000 5572 5627 6215 5000 4816 4000 3000 2000 1000 0 373 387 385 456 350 2005 2006 2007 2008 2009 27
Vakinaisen henkilöstön sairaus- ja tapaturmapoissaolopäivät työpäivinä palvelukeskuksittain/henkilö 2005-2009 Palvelukeskukset 2005 Sairaus- ja tapaturmapoissaolot Hlöä kohti 2006 Sairaus- ja tapaturmapoissaolot Hlöä kohti 2007 Sairaus- ja tapaturmapoissaolot Hlöä kohti 2008 Sairaus- ja tapaturmapoissaolot Hlöä kohti 2009 Hlöä kohti Hallinto- ja kehittämiskeskus 2812 13,5 2478 12,5 2486 12,8 2259 11,3 2402 12,8 Sosiaali- ja terveyskeskus 5072 13,7 4187 11,4 4506 11,7 4184 11,0 4652 11,9 Sairaus- ja tapaturmapoissaolot Sivistyspalvelukeskus 1384 7,0 1502 7,6 1592 8,0 1240 5,8 1219 7,2 Liikelaitokset 116 6,1 136 6,5 52 2,6 303 15,2 737 10,7 Yhteensä 9384 11,8 8303 10,6 8636 10,8 7986 9,8 9010 11,0 Sairauspoissaolojen määrä vuonna 2009 oli työpäivinä 11 pv/henkilö ja kalenteripäivinä 15 pv/henkilö. Eniten sairauspoissaoloja oli hallintoja kehittämiskeskuksessa 12,8 pv/hlö ja vähiten sivistyspalvelukeskuksessa 5,8 pv/henkilö. Sairauden takia oli poissa työstä yli 60 päivää 38 henkilöä, yli 120 päivää 12 henkilöä. Sairaus- ja tapaturmapoissaolot työpäivinä palvelukeskuksittain/henkilö 20 18 16 14 12 13,5 12,5 12,8 11,3 12,8 13,7 11,4 11,7 11 11,9 15,2 10,7 10 8 6 7 7,6 8 5,8 7,2 6,1 6,5 4 2,6 2 0 Hallinto- ja kehittämiskeskus Sosiaali- ja terveyskeskus Sivistyspalvelukeskus Liikelaitokset 2005 2006 2007 2008 2009 28
Vakinaisen henkilöstön sairaus- ja tapaturmapoissaolopäivät työpäivinä 2009 Osastot 31.12.2009 Henkilöä kohti Henkilömäärä Sairauspäivät työpäivinä Sairauspäivät kalenteripäivinä Henkilöä Hallinto- ja lupaosasto 35 226 6,5 306 8,7 Elinkeino-osasto 5 33 6,6 47 9,4 Henkilöstöosasto 4 12 3,0 15 3,8 Talousosasto 17 324 19,1 457 26,9 Teknisten ja sisäisten palvelujen osasto 112 1 650 14,7 2 282 20,4 Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttöosasto 15 157 10,5 219 14,6 HALLINTO- JA KEHITTÄMISKESKUS YHTEENSÄ 188 2 402 12,8 3 326 17,7 Sosiaali- ja terveyskeskuksen hallinto 4 3 0,8 3 0,8 Lapsiperheiden palvelut 120 1 430 11,9 1 904 15,9 Vanhusten palvelut 105 1 433 13,6 1 896 18,1 Sosiaalityö ja elatusturva 13 102 7,8 135 10,4 Kansanterveystyö 129 1 522 11,8 2 133 16,5 Kuntoutus 19 162 8,5 213 11,2 SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS YHTEENSÄ 390 4 652 11,9 6 284 16,1 Sivistyspalvelukeskuksen hallinto ja perusopetus 123 944 7,7 1 263 10,3 Lukio 16 130 8,1 182 11,4 Kulttuuripalvelut 18 71 3,9 81 4,5 Nuoriso- ja liikuntapalvelut 13 74 5,7 91 7,0 SIVISTYSPALVELUKESKUS YHTEENSÄ 170 1 219 7,2 1 617 9,5 LIIKELAITOKSET YHTEENSÄ 69 737 10,7 1 022 14,8 kohti KAUPUNKI JA LIIKELAITOKSET YHTEENSÄ 817 9 010 11,0 12 249 15,0 Työtapaturmien jakautumat olosuhteen mukaan Olosuhde 2006 2007 2008 2009 Työssä/työpaikalla 32 42 36 58 Työmatkalla 13 11 10 9 Työliikenne/muualla työpaikan ulkopuolella 2 3 2 Ammattitauti 1 1 1 Asetuksen mukaiset työtapaturmat Yhteensä 47 57 49 68 29
Työllistäminen Vuonna 2009 uusia työsopimuksia tehtiin 84 kpl. Näistä naisia oli 58 % ja miehiä 42 %. Työllistetyistä 64 % oli 45-vuotiaita tai vanhempia, 50- vuotta täyttäneiden osuus oli 43 %. Alle 25- vuotiaiden osuus oli 1 %. Ns. velvoitetyöllistettävien osuus oli 8 %. Yhteensä vuodelta 2008 jatkuneiden työsopimusten kanssa vuoden 2009 aikana voimassa olevia eri työsuhteita oli 124 kpl. Tehdyt uudet työsopimukset / työllistetyt 2005-2009 160 152 140 120 100 80 60 40 20 0 102 102 76 84 2005 2006 2007 2008 2009 30
Tehdyt työsopimukset / työllistetyt palvelukeskuksittain 2005 2006 2007 2008 2009 Hallinto- ja kehittämiskeskus 67 47 39 57 44 Sivistyspalvelukeskus 30 23 10 16 10 Sosiaali- ja terveyskeskus 34 28 18 11 18 Muut 21 4 9 18 12 YHTEENSÄ 152 102 76 102 84 80 70 67 Työllistetyt palvelukeskuksittain 2005-2009, tehdyt uudet työsopimukset 2005 2006 2007 2008 2009 60 57 50 40 30 20 10 47 39 44 30 23 10 16 10 34 28 18 11 18 21 4 9 18 12 0 Hallinto- ja kehittämiskeskus Sivistyspalvelukeskus Sosiaali- ja terveyskeskus Muut Työllistetyistä suurin osa 52 % (44 hlöä) sijoittui hallinto- ja kehittämiskeskukseen. Sosiaali- ja terveyskeskukseen sijoittui 21 % (18 hlöä). Sivistyspalvelukeskukseen työllistetyistä sijoittui 12 % (10 hlöä), järjestöihin, lähinnä erilaisiin yleishyödyllisiin yhdistyksiin sijoittui 14 % (12 hlöä) työllistetyistä. 31
Työmarkkinaharjoittelut (TMT) ja työkokeilut 35 30 25 20 15 10 5 0 16 33 14 8 5 Hallinto- ja kehittämiskeskus Työmarkkinatukiharjoittelijat 2005-2009 11 21 15 Sivistyspalvelukeskus 1 6 20 30 13 10 11 2005 2006 2007 2008 2009 Sosiaali- ja terveyskeskus Vuonna 2009 tehtiin työmarkkinatukiharjoittelusopimuksia 22 kpl, joista sosiaali- ja terveyskeskukseen sijoittui 50 %, hallinto- ja kehittämiskeskukseen 23 % ja sivistyspalvelukeskukseen sijoittui 27 %. Työkokeilusopimuksia tehtiin 18 kpl, joista suurin osa sijoittui hallinto- ja kehittämiskeskukseen 23 %, sosiaali- ja terveyskeskukseen kumpaankin sijoittui 28%. 32
Nuorten kesätyöpaikat Kaupungin oman organisaation paikat Kaupungin paikkoihin hakemuksia tuli 173 (v. 2007 160 kappaletta). Vuonna 2009 kesätöitä sai 90 nuorta (v.2008 80 nuorta). Kesätyöpaikkojen saajat arvottiin ja arvonnassa etusijalla olivat nuoret, jotka eivät edellisenä vuonna olleet kaupungin järjestämissä kesätöissä. Iältään kesänuoret olivat 15 17-vuotiaita ja työjaksot olivat pituudeltaan joko neljä viikkoa, työaika 20 h/vko tai kaksi viikkoa, jolloin työaika oli 38 h 15 min/vko. Yritystukipaikat Kaupungin oman organisaation paikkojen lisäksi oli nuorille tarjolla ns. yritystukipaikkoja, joissa nuori itse etsi uusikaupunkilaisesta yrityksestä kesätyöpaikan. Yritystukipaikkoja oli vuonna 2009 117 kpl (vuonna 2008 143 kpl). Tuen määrä oli vuonna 2009 enintään 295 euroa. Tukeen edellytettiin mm. neljän viikon työjaksoa sekä työaikaa joka vähintään oli 80 tuntia ja enintään 120 tuntia. Yritystukipaikat olivat nuorille, jotka olivat iältään 15 20-vuotiaita. Yritystukea ei myönnetty nuoresta, joka vuonna 2009 oli kaupungin palveluksessa tai toisessa kaupungin yritystukipaikassa. Nuorten kesätyöpaikat 2005-2009 180 160 140 120 100 80 60 40 20 0 150 161 Yritystukipaikat 155 143 Kaupungin paikat 135 117 90 80 80 90 2005 2006 2007 2008 2009 33
Osa-aikalisät ja vuorotteluvapaat Kaupunki on työantajana pyrkinyt palvelujen tuottamisen ja toimintojen järjestelyn niin salliessa suosimaan osa-aikalisä- ja vuorotteluvapaajärjestelmien käyttöä. Vuosina 2005 2009 on osa-aikalisälle jäänyt yhteensä 10 henkilöä, joista suurin osa eli 70 % (7hlöä) sosiaali- ja terveyskeskuksesta. Osaaikalisällä oli yksi henkilö vuoden 2009 lopussa Vuosina 2005 2009 vuorotteluvapaalle on jäänyt yhteensä 59 henkilöä, joista suurin osa eli 56 % (33 hlöä) sosiaali- ja terveyskeskuksesta. Sekä osa-aikalisä että vuorotteluvapaajärjestelmä tukevat osaltaan henkilöstön jaksamista tehtävissään. Samalla järjestelmä antaa työttömälle henkilölle mahdollisuuden määräaikaiseen työsuhteeseen ja työkokemuksensa kartuttamiseen. Osa-aikalisät ja vuorotteluvapaat 2005-2009 Osa-aikalisä Vuorotteluvapaa 16 14 12 10 10 10 12 13 14 8 6 4 2 4 1 2 2 1 0 2005 2006 2007 2008 2009 34