Nuorten yhteiskunta- ja koulutustakuu Mitä NYT? Toinen yhteinen seminaari seudun toimijoille. Aika: Torstai 14.3.2013 klo 8.30-12.00 Paikka: Oulun kaupungintalo, valtuustosali, Kirkkokatu 2a Työpaja 1: koonti Työpajan puheenjohtajana toimi: Pekka Fredriksson Sihteerinä toimi: Projektipäällikkö Maria Mannermaa Omapolku-projekti, OAKK maria.mannermaa@oakk.fi www.omapolku.com
Oppisopimuskoulutuksen kehittäminen Tuettu oppisopimus palvelee tukea tarvitsevia nuoria, joita on mm. syrjäytymisuhan alaisissa nuorissa ja maahanmuuttajanuorissa. Oppisopimusta tulisi edeltää työkokeilu tai muu kokeilujakso, jossa tarkastellaan alalle soveltuvuutta ja opiskelumotivaatiota. Tuettu oppisopimus tarvitsee lisäresurssia. Ylipäätään oppisopimuskoulutus kaipaa lisäresurssia opiskelijan ohjaukseen, työpaikalla tapahtuvaan ohjaukseen sekä koulutuksen jälkeiseen työelämään sijoittumisen ohjaukseen. Oppisopimuskoulutuksen byrokratiaa tulisi keventää/helpottaa. Osa työnantajista kokee oppisopimuskoulutuksen byrokratian haastavana ja sitovana. Oppisopimusta voitaisiin kehittää koulutussopimuksen suuntaan, ei työsuhteen suuntaan. Oppisopimuskoulutus on haastava opiskelumenetelmä ja vaatii opiskelijalta kykyä omatoimisuuteen ja itsenäiseen opiskeluun -> se ei siis ole välttämättä paras ratkaisu syrjäytyneiden tmv. nuorten koulutukseksi. Toisaalta oppisopimuskoulutuksen työnteko ja tekemisen meininki motivoivat nuoria, erityisesti niitä, joilla on ongelmia opiskelumotivaation kanssa. Oppisopimuskoulutus tähtää tutkinnon suorittamiseen eli se ei ole vain työnantajan rekrytointiväylä. Työnantajat valitsevat työpaikoilleen parhaat opiskelijat/työntekijät. Millaisia porkkanoita olisi tarjottava/tarjottavissa työnantajatahoille, jotta mielenkiinto oppisopimukseen kasvaisi, erityisesti haastavampienkin nuorten mahdollisuus löytää oppisopimuskoulutuspaikkoja?
ESR-rahoituksen periaatteet ja hankkeiden kokonaiskoordinointi ESR-hankkeissa on paljon byrokratiaa, jolle toivotaan helpotusta. Hankkeiden tavoitteet ja vaikuttavuudet tunnistettava. Hankkeiden hyvien käytänteiden jakamisen rinnalle myös tuotava huonojen käytänteiden karsiminen tietoja vaihtamalla. Olisiko mahdollista kehittää yhteistä strategiaa alueen hankkeille? Hankkeille selkeät tavoitteet ja mittarit tavoitteille. Ei hankkeita hankkeiden vuoksi. Perustoimintaa ja palveluita ei tule perustaa hanketoiminnan varaan. Hanketoiminnalla pyritään kehittämään toimintaa, joka voidaan vakiinnuttaa pysyväksi toiminnaksi hankkeen päättyessä. Hanketoimijoiksi pysyvää henkilöstöä, ei hankkeita erillisten hanketyöntekijöiden varaan. Alueen nuorten yhteiskunta- ja koulutustakuun piiriin kuuluvat hankkeet olisi hyvä koota yhteen. Voisiko Oulun kaupunki ottaa roolia hankkeiden yhteen kokoamisessa? Alueen eri toimijoiden sidoksia ja hankkeiden välistä yhteistyötä pyrittävä lisäämään. Ehdotus: Oulun kaupunki järjestäisi hankkeille portaalin, jonne eri hankkeet koottaisiin. Aluksi lähtökohtana käynnissä olevat hankkeet. Hanketoimintaa muidenkin kuin julkisten toimijoiden piiriin. Voisiko kuntataholta löytyä apua hankebyrokratian hoitamiseen?
Maahanmuuttajanuorten tukeminen nuorisotakuun näkökulmasta Keskeinen asia on löytää koulutus tai työpaikka maahanmuuttajanuorille. Kielitaito on keskeisessä roolissa maahanmuuttajien opiskeluun tai työelämään sijoittumisessa. Maahanmuuttajanuorille tulisi olla tarpeeksi motivointia ja ohjausta mahdollisimman varhaisessa vaiheessa jo ennen kielikoulutusta, jotta he saisivat siitä kaiken mahdollisen hyödyn. Esim. OAKK:n maahanmuuttajien osaamiskartoituksesta on hyviä kokemuksia mm. kieliopintojen motivoinnin näkökulmasta. Maahanmuuttajanuorten tuen tarpeen kartoittamiseen tarvitaan välineitä ja resursseja. Resursseja tarvitaan myös tukityön toteuttamiseen. Työkokeilu ja työssäoppiminen ovat hyviä ja motivoivia keinoja kehittää kielitaitoa. Tästä on hyviä kokemuksia. Voivat olla väylä ammatillisiin opintoihin, oppisopimukseen tai työsopimukseen. Kielikoe on koettu haasteelliseksi ja monen maahanmuuttajanuoren ammatilliseen koulutukseen pääsemisen kynnykseksi. Maahanmuuttajanuorten opintopolkuja tältä osin helpottavia toimenpiteitä tarkastellaan. Keskeinen kysymys: Millaista tukea organisaationne tarvitsee, jotta se voisi ottaa maahanmuuttajan opiskelemaan tai töihin? Verkostoilta kerätään voimia ja resurssia erilaisten tukitoimenpiteiden toteutukseen. Maahanmuuttajanuorilla ja syrjäytymisuhanalaisilla kantasuomalaisilla nuorilla on usein samankaltaisia tukitarpeita. Voitaisiinko kehittää kaikkia palvelevia tukimuotoja? Motivaation löytämisellä ja motivoinnilla on suuri merkitys tukitoimenpiteissä sekä maahanmuuttajanuorten että syrjäytymisvaarassa olevien kantasuomalaisnuorten kohdalla. Harrastustoiminta ja harrastustoiminnan tukeminen ovat avuksi.
Kommentteja työpajassa esittivät: Tuija Pohjola Matti Roivainen Vesa Saarinen Aila Paaso Sirpa Erkkilä-Häkkinen Risto Päkkilä Susanna Maunu Jarmo Paloniemi Marjo Korhonen Pekka Fredriksson Saija Niemelä-Pentti Virpi Pikkuaho Seppo Karjalainen Maria Karppinen Vesa Vierimaa Mika Penttilä Esa Pellikainen Raimo Salo Maria Mannermaa