Eri-ikäisrakenteisten metsien korjuu ja korjuujälki Yrittäjätreffit III -koulutus Koulutusaineisto 23.10.2014 Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Vanhatalo Kalle 1
Koulutuksen aiheet 1. Korjuun laadun osatekijät 2. Korjuujäljen laadun tarkastus tarkastuksen toteutus (SMK:n tarkastusmenetelmä) arviointikriteerit ja arviointisapluuna 3. Korjuu eri-ikäisrakenteisissa metsissä 4. Konekannan vaikutukset korjuukustannuksiin 2
1. Korjuun laadun osatekijät 3
Korjuujälki tarkoittaa metsikön puuston ja maaperän tilaa korjuun jälkeen. Metsään tulee jäädä kasvamaan laadultaan hyvä ja tuottava puusto. 23.10.2014 4 4
Mistä korjuujäljen tavoitteet tulevat? Suomen lainsäädäntö Metsälaki (Kemera) PEFC ja/tai FSC -metsäsertifiointi Tavoiteltava hyvä korjuujälki Metsänhoidon suositukset Metsänomistajan esittämät toiveet 5 5
Hyvän korjuujäljen mittarit Harvennusvoimakkuus ja puuvalinta ovat kohteelle sopivat metsänhoidon suositukset (2014) metsänomistajan tavoitteet Ei puustovaurioita Ei maastovaurioita Suositusten mukainen ajourasto (ajouraleveys, -ajouraväli ja urien sijoittelu) Juurikäävän torjunta riskikohteilla Koskevat sekä tasa- että eri-ikäisrakenteista metsää Ympäristötavoitteiden huomioon ottaminen Luonto-, kulttuuri-, virkistys-ja maisemakohteet Vesiensuojelu Säästö- ja lahopuusto 6
Harvennuksen korjuukelpoisuuteen ja korjuun laatuun vaikuttavia tekijöitä Metsikkökuvion hoitohistoria ja puuston ominaisuudet taimikonhoito ja sen toteutus mahdollinen ennakkoraivaus Hakkuu- ja harvennustapa ensiharvennus, myöhempi harvennus alaharvennus, laatuharvennus, yläharvennus jne. eri-ikäisrakenteisen harvennus poiminta- tai pienaukkohakkuu Korjuukohteen valinta, korjuun ajoitus ja maaston kantavuus korjuukelpoisuus: kesä, kuiva kesä, kelirikko, talvi korjuukalusto Näkyvyys valoisuus, lumisuus, alikasvoksen määrä jne. Puunkorjaajan osaaminen ja asennoituminen metsää käsiteltävä kuin se olisi omaa puunkorjaaja on metsänomistajan omaisuudenhoitaja, metsänomistaja odottaa hyvää ja laadukasta palvelua. 7
Mitä huono korjuujälki merkitsee metsänomistajalle? Väärä harvennustiheys tai väärät valinnat poistettavissa puissa Ylitiheys hidastaa puuston järeytymistä kun taas alitiheys johtaa puuston tuotostappioihin. Vikaisten tai teknisesti huonolaatuisten puiden kasvattaminen ei ole taloudellisesti kannattavaa. Liian leveät tai liian tiheässä olevat ajourat Ajourat vähentävät aina puuston potentiaalista kasvutilaa, mutta ovat välttämättömiä korjuun toteutuksen kannalta. Suositusten mukaisella ajourastolla puuntuotannollinen tappio pysyy kohtuullisena. Puusto- ja maastovauriot Hyvinkin pieni (>12 cm2) vaurio heikentää puutavaran laatua ja altistaa puun lahottajasienille Kuusella vauriolaho (verinahakka, mesisienet ja juurikääpä Männyllä ja koivulla vauriolaho (juurikääpä) ja koroutuminen Sekundäärituhojen riski kasvaa: hyönteis-, lumi- ja myrskytuhot Myös maisemalliset haitat merkittäviä, erityisesti maastovaurioissa. 8
2. Korjuujäljen laadun tarkastus 9
Suomen metsäkeskuksen käyttämä tarkastusmenetelmä Suomen Metsäkeskuksen toteuttamissa hakkuiden tarkastuksessa pääasiallinen tarkoitus on metsänkäyttöilmoitusten ja hakkuiden lainmukaisuuden valvonta. Lisäksi arvioidaan metsänhoidon suositusten tms. ohjeiden toteutumista. Metsäkeskus tekee otannan erikseen harvennushakkuille ja energiapuuharvennuksille (tarkastussuunnitelma pohjana) Erillisotantana eri-ikäisrakenteisen metsän hakkuut Näitä tullut toistaiseksi hyvin vähän! Vuoden 2014 kasvatushakkuiden metsänkäyttöilmoituksista alle 1 % ilmoitettu poimintatai pienaukkohakkuina, yhteensä noin 2700 ha. 23.10.2014 10 10
Menetelmä Korjuujälkitarkastuksen toteutus 23.10.2014 11 11
Tarkastettavalta kohteelta kerättävät tiedot 1. Hakkuun ja otannan yleistiedot: hakkuutapa kone-/metsurihakkuu ennakkoraivaus hakkuun tila kuljetusajankohta juurikäävän torjunta 2. Kuvion yleistiedot: pääryhmä (metsä-, kitu-, joutomaa) kasvupaikka kuivatustilanne (kiv. maat. 1 3; turvemaat 6 9) kehitysluokka pääpuulaji mäntyjen, kuusten, koivujen osuus metsikön laatu (hyvä, tyydyttävä ) 3. Mitattavat korjuujälkitunnukset: runkoluku (r/ha) pohjapinta-ala (m2/ha) poistuma (r/ha) keskiläpimitta (cm) valtapituus (m) runkovauriot (kpl/ha) juurivauriot (kpl/ha) ajouraväli (m) ajouraleveys (m) ajourapainumat (m) Turvemailla: ojalinjaleveys (m) 23.10.2014 12 12
Korjuun laadunseuranta eri-ikäishakkuissa (SMK) Arvioitava ala on käsittelyalue vähintään 1,5 ha, mutta enintään 4,0 ha voi sisältää max20% käsittelemätöntä alaa tai vähäisiä (0,1 ha) pienaukkoja suot ja kangasmaat arvioidaan erikseen Vähintään 4-8 koealaa/alue, tarvittaessa lisää Arviointi pääsääntöisesti samalla tapaa kuin tasaikäisrakenteisen metsän korjuujälkitarkastuksissa mitataan myös kasvatuskelpoisten taimien määrä, joiden lpmenintään 7 cm ja pituus vähintään 50 cm luokitellaan kasvatuskelpoisuuden perusteella kolmeen eri luokkaan 13
Korjuun laadunseuranta eri-ikäishakkuissa (SMK) Taimien mittaaminen 5,64 m ympyräkoealoilta Pituus vähintään 50 cm, lpmenintään 7 cm. Etäisyys vähintään 50 cm Puulajeittain ja pituusluokittain (yli tai alle 2,5m) Taimien luokitus 1. Normaali 2. Runkovaurioitunut 3. Kuollut/kelvoton taimi (jo ennen hakkuuta) 14
Korjuujälkikriteerit Puustovauriot Vauriot jaotellaan runkovaurioihinja juurivaurioihin (rajana juurenniska) Korkeintaan 5,0% vaurioita hyväksytään (PEFC & Metsänhoidon suositukset) Lakiraja 15,0% Hyvinkin pieni (>12 cm 2 ) vaurio heikentää puutavaran laatua ja altistaa puun lahottajasienille Kuusella vauriolaho (verinahakka, mesisienet ja juurikääpä) Männyllä ja koivulla vauriolaho (juurikääpä) ja koroutuminen Kasvatuskelpoinen puu: latvukseltaan elinvoimainen puu, jossa ei ole vaurioita ja jonka d1,3m on vähintään 7 cm 23.10.2014 15 15
Korjuujälkikriteerit Puustovauriot Puu katsotaan korjuun seurauksena vaurioituneeksi, kun 1. puuaines on rikkoontunut tai latva on poikki tai 2. puun kuori on vaurioitunut(koivulla pintatuohi rikkoutunut) nilakerrokseen saakka yhdestä tai useammasta kohdasta rinnankorkeuden alapuolelta yhteensä yli 12 cm 2 laajuudelta tai 3. puun kuori on vaurioitunut koko rungon alueelta yhteensä 30 cm 2 laajuudelta. 4. Puu hakkuun seurauksena kaatunut tai kallistunut yli 45 astetta. Juurissa otetaan huomioon vain vauriot, jotka ovat enintään yhden metrin päässä rungon keskipisteestä. Alle kaksi senttimetriä paksujen juurten vaurioita ei kirjata. Perustana metsälain määrittely 16 16
Puustovaurioiden määrä ja kehitys harvennushakkuissa Aikaisempi tavoiteraja oli 4 %, vuodesta 2015 eteenpäin 5 % (PEFC & Metsänhoidon suositukset) Runkovauriot, % Juurivauriot, % Vauriot yhteensä, % Metsäkeskus tarkasti 2014 poimintahakkuita 35kpl. Puustovaurioita oli keskimäärin 9,0 %, mediaani 5,0 %. 23.10.2014 17 17
Uraleveys-ja urapainumamittaukset ajoura ajoura Koeala Uravälimittaus Koealalinja eli keski-linja Uraleveysmittaus 10 m Urapainumamittaus 30 m 18
Korjuujälkikriteerit Ajouratunnukset ja mittaus Ajouraväli vähintään Ajouraleveys 4,0 4,5 m 20 m Ajouratunnukset mitataan, jos jäävän puuston runkoluku on tai sen olisi tullut olla yli 600 runkoa/ha. Kuva: Metsäteho Turvemailla ajouran suositusleveys on 4,0-5,0 metriä. 23.10.2014 19 19
Korjuujälkikriteerit Ajourapainumat eli maastovauriot Ajourapainumaksi katsotaan yli kivennäismailla yli 10 cm syvyinen urapainuma ja turvemailla 20 cm. Painuman syvyyden määrittämisessä lähtötasona on maalajista riippuen kivennäismaan pinta tai leikkautuneen sammalkerroksen alareuna. Painuman oltava yli metrin mittainen, vaurio toisessa raiteessa riittää Hyväksytään enintään 5,0% ajouraston pituudesta. (PEFC:n raja koskee vain kivennäismaita.) Mäntyvaltaisilla ojitetuilla turvemailla hyväksytään maksimissaan 10 % leikkautuneet ajourapainumat Lakiraja kivennäismailla 20 % ja turvemailla 25 % Urapainumista voi aiheutua - kasvutappioita, kun puiden juuret vaurioituvat - riski sienitautien leviämiselle - maisemallista haittaa - haittaa vesiensuojelulle ja metsien monikäytölle 20 Kuva: Risto Ranta
Korjuujälkikriteerit Maastovauriot 23.10.2014 21
Laadukkaan ajourasta suunnittelu Ajouraväli: vähintään 20 m Ajouraleveys: 4,0 4,5 m (turvemailla 4,0 5,0 m) Tehdään tarvittaessa ennakkoraivaus! Vahvistetaan heikosti kantavat kohdat, esim. varastopaikkojen läheisyydessä Kierrä pehmeät kohdat tarvittaessa tai jätä kokonaan käsittelemättä. Hyvät metsänhoidon suositukset energiapuun korjuuseen 2010 Kuva: Juha Varhi 22
Korjuujälkikriteerit Kokonaisarvostelu Nyrkkisääntönä arvioinnissa on, että arvosana on virheellinen, jos korjuujälki on lainvastaista tai laatupoikkeama on muutoin erityisen vakava arvosana on huomautettava, jos korjuujälkeä koskevat metsänhoidon suositukset eivät toteudu. Huomautus ei automaattisesti tarkoita, että korjuu on tehty huonosti. Tavoite tulee kuitenkin olla, että korjuu on kaikilla laatukriteereillä mitattuna laadukasta. SMK:n arvioinneissa syykoodit ilmaisevat puutteiden syyt 23.10.2014 23 23
Korjuujälkikriteerit Kokonaisarvostelun arvostelusapluuna Tarkennuksia korjuujäljen arvosteluun: - Hyvään kokonaisarvosanaan vaaditaan, että kaikki arvostelusapluunan tunnukset ovat hyviä. -Arvioinnissa voidaan käyttää tapauskohtaista harkintaa. 23.10.2014 24 24
3. Korjuu eri-ikäisrakenteisissa metsissä 25
Johnny Sved Metsänhoidon suositukset 2014 26
Metsänomistajan tavoitteet Lähtökohtana metsän kasvatuksessa on aina metsänomistajan tavoitteet, joiden perusteella päälinjat, kuten kasvatustapa toimenpiteet ja niiden toteutus yksityiskohtaisemmin. Voidaan painottaa taloutta monikäyttöä luonnon monimuotoisuutta maisemaa. Airi Matila Metsänhoidon suositukset 2014 27
Eri-ikäisrakenteisen metsän hakkuutavat Poimintahakkuut poimitaan yksittäisiä puita. ensisijaisesti kuusikoissa Pienaukkohakkuut tehdään 0,3 ha:n aukkoja. ensisijaisesti männiköissä Lisäksi harvennus vaihtelevaan tiheyteen ylispuiden kasvattaminen ja niiden poisto vaiheittain useamman suuren puun poiminta ryhmänä kuitupuumittaisten puiden jättäminen pienaukkoihin. Metsänhoidon suositukset 2014 28
Suunnittelu korostuu poiminta-ja pienaukkohakkuissa Poimintahakkuussa on merkittävä jäävän puuston vaurioitumisriski hyvässäkin toteutuksessa osa pienemmistä puista ja alikasvoksesta vaurioituu, reserviä oltava riittävästi Ajourat sijoitetaan mahdollisuuksien mukaan kohtiin, joissa eniten hakattavaa tukkipuustoa Kasvatuskelpoista alikasvosta tai nuorta puustoa kasvavat kohdat pyritään kiertämään. vältetään kuitenkin turhaa mutkittelua Metsänhoidon suositukset 2014 29
Esimerkit runkolukujakaumista eri-ja tasaikäisrakenteisessa metsässä 30
Hakkuun ajankohta Poimintahakkuussa talvi yleensä sopivin ajankohta. Myös kesän kuivat jaksot voivat olla hyviä Korjuuvaurioita tulee varttuneempaan puustoon helpommin kuin talvella. Alkukesän nila-aikaa on syytä välttää erityisesti kuusikoissa. Sulan maan aikaan muistettava juurikäävän torjunta riskialueilla. Erityshuomio n. 5-metristen ja sitä suurempien puiden säilymiseen vaurioitta, koska niistä kasvavat tulevat arvopuut. Pakkasen noustessa taimien vaurioitumisriski kasvaa erityisesti, jos taimet näkyvissä lumipinnan yläpuolella. Metsänhoidon suositukset 2014 31
Poimintahakkuu, kuusivaltainen metsä Viitteellinen kuusivaltaisen metsän pohjapinta-ala (PPA) ennen poimintahakkuuta ja sen jälkeen käsittelyalueella. Kuusivaltaiset metsät PPA ennen hakkuuta, m²/ha PPA hakkuun jälkeen, eteläinen Suomi, m²/ha PPA hakkuun jälkeen, keskinen Suomi, m²/ha PPA hakkuun jälkeen, pohjoinen Suomi, m²/ha Tuore kangas* Suositus 20 n. 12 n. 11 n. 10 Lehtomainen kangas* Tuoreet tai sitä ravinteikkaammat kankaat, säännösten mukainen vähimmäis-ppa* (ns. lakiraja) Suositus 22 n. 13 n. 12 n. 11 10 9 8 (7**) * ja vastaavat turvemaat, huom ojitetuilla turvemailla lakirajat 20 % alemmat. **suojametsäalue sekä Inari, Kittilä, Muonio, Salla, Savukoski ja Sodankylä Hieman suositeltua alhaisempi PPA voi olla tarkoituksenmukainen taimettumisen ja alikasvoksen kasvun edistämiseksi. Metsänhoidon suositukset 2014 32
Pienaukko-/poimintahakkuu, mäntyvaltainen metsä Viitteellinen mäntyvaltaisen metsän pohjapinta-ala (PPA) ennen pienaukko- tai poimintahakkuuta ja sen jälkeen käsittelyalueella Mäntyvaltainen metsä PPA ennen hakkuuta, m²/ha PPA hakkuun jälkeen, eteläinen Suomi, m²/ha PPA hakkuun jälkeen, keskinen Suomi, m²/ha PPA hakkuun jälkeen, pohjoinen Suomi, m²/ha Kuiva kangas* Suositus 16 n. 11 n. 10 n. 8 Kuivahko kangas* Suositus 19 n. 11 n. 10 n. 8 Kuivahkot ja sitä karummat kankaat, säännösten mukainen vähimmäis-ppa* ns. lakiraja 9 8 6 (5**) * ja vastaavat turvemaat, huom ojitetuilla turvemailla lakirajat 20 % alemmat. **suojametsäalue sekä Inari, Kittilä, Muonio, Salla, Savukoski ja Sodankylä Hieman suositeltua alhaisempi PPA voi olla tarkoituksenmukainen taimettumisen ja alikasvoksen kasvun edistämiseksi. Metsänhoidon suositukset 2014 33
Esimerkki poimintahakkuusta Puiden valinta hakkuussa: Tiheikköjä harvennetaan tarvittaessa Vaurioituneet ja sairaat puut Säästöpuut säilytetään Suurimpia puita Juha Varhi Pienaukko edistää runsaasti valoa vaativien puiden uudistumista Metsänhoidon suositukset 2014 34
Poimintahakkuu Hakkuukertymä on n. 100 m³/ha, josta noin 60 % tukkipuuta. Hakatusta puusta runsas viidennes kertyy ajourilta. Ajourat pyritään sijoittamaan kohtiin, joissa on suurimpia puita. Säästöpuuryhmä Juha Varhi Metsänhoidon suositukset 2014 35
Poimintahakkuu 15 v poimintahakkuun jälkeen aukkokohdat ovat taimettuneet ja uuden poimintahakkuun tekoa voi harkita. Hakkuut toistuvat tyypillisesti 15 20 v välein. Säästöpuuryhmä Juha Varhi Metsänhoidon suositukset 2014 36
Pienaukkohakkuu Pienaukon koko vaikuttaa taimettumiseen: Kivennäismailla alle 20 m läpimitaltaan olevat aukot taimettuvat huonosti. Vähintään 40 m läpimitaltaan olevat aukot mahdollistavat myös männyn ja koivun uudistumisen. Turvemailla aukko voi olla pienempi, korpikuusikoissa jo 10-20 metrinen taimettuu kuuselle, isompi lehtipuille. Pitkänomainen kapea aukko taimettuu heikommin, koska ympäröivän puuston reunavaikutus suuri koko alalla. Siemenvuodet vaikuttavat taimettumiseen: Hyviä vuosia männyllä enemmän kuin kuusella ja pohjoisessa harvemmin kuin etelässä. Myös sääolojen oltava otolliset taimettumiselle. Metsänhoidon suositukset 2014 37
Pienaukkohakkuu Aukon reunat pehmennetään poistamalla erityisesti suurimpia puita. Vähentää juuristokilpailua, jolloin alikasvos menestyy paremmin myös aukon reunassa. Reunapuuston runkojen ja juuriston vahvistuessa tuulituhojen riski vähenee. Huolehdittava, ettei välialue kapene liiaksi, jolloin suuri tuulituhojen riski. Aiemmin tehtyjen pienaukkojen puustoa harvennetaan tarvittaessa seuraavissa pienaukkohakkuissa. Säästöpuuryhmät välialueelle. Metsänhoidon suositukset 2014 38
Pienaukkohakkuu Pienaukkoja tehdään kohtiin, joissa varttunutta puustoa. Reunustavaa puustoa harvennetaan. Kun aukko taimettunut, sitä voidaan laajentaa ja tehdä tarvittaessa uusia pienaukkoja. Juha Varhi Metsänhoidon suositukset 2014 39
Pienaukkohakkuu Ensimmäinen pienaukkohakkuu on valmis. Reunametsää on harvennettu antamaan valoa. Juha Varhi Metsänhoidon suositukset 2014 40
Pienaukkohakkuu, 0,25 ha (halk ~ 55 m) ensimmäinen hakkuu Pienaukkoa 25 % Reunaa 21 % Käsittelemätöntä 54 % 41
Pienaukkohakkuu Toisessa pienaukkohakkuussa laajennettu aiempia, taimettuneita pienaukkoja ja tehty tarvittaessa uusia. Tämä hakkuu on tehty 20 25 vuotta edellisestä. Juha Varhi Metsänhoidon suositukset 2014 42
4. Konekannan vaikutukset korjuukustannuksiin 43
Puunkorjuun tuottavuuden palikat - tuottavuustekijät Hakkuun hakkuutapa: harvennus/uudistushakkuu poistettavien runkojen koko kokonaiskertymä m 3 /ha puulaji: isot lehtipuut hankalia kuljettaja osaaminen ja asennoituminen Metsäkuljetus hakkuutapa puutavaran ajouranvarsitiheys puutavaralajien määrä kuljetusmatka maaperän kantavuus Muita tekijöitä - maaston olosuhteet - näkyvyys (ennakkoraivaus?) 44
Eri-ikäisrakenteisen metsän hakkuiden vaikutus tuottavuuteen Puiden valinta korjuussa Korjuuvaurioiden välttäminen Alikasvoksen säästäminen Hidastavat työskentelyä Toisaalta Eri-ikäiskasvatus voi mahdollistaa aikaisempaa suuremmat käsittelyalat vai mahdollistaako? Tukkipuun saanto on suurempi, mutta pysyvätkö korjuuolosuhteet hyvinä myös jatkossa? Välipuiden ja alikasvoksen kehitys? 45
Korjuutekniikka Voidaan toteuttaa nykyisellä hakkuukalustolla kuljettajan merkitys on usein suurempi kuin käytettävän koneen. Suurempi kone on pientä parempi Tukkipuiden korjuu ja kaatojen suuntaaminen Puomin ulottuvuus ja kouran koko Haasteena olemassa olevan alikasvoksen säästäminen Kommentti poimintahakkuista (Kontas 2013): Siis todella saahan sitä, kun otethaanmoottorisaha ja mies ja kenties hevonen taikka moottorikelkka okei, mutta se maksaa maltaita se touhu! 46
Koneellisen puunkorjuun yksikkökustannukset hakkuutavoittain 2000 2012 hakkuu + lähikuljetus Lähde: Metsätilastollinen vuosikirja 2013 47
Tämä kalvosarjan on koonnut Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio. www.tapio.fi Pohjoinen Rautatiekatu 21 B 00100 Helsinki 48