Lausunto kunnallishallinnon rakenne-työryhmän selvityksestä sekä kuntauudistukseen liittyvistä muista uudistuksista: Taustakysymykset? Kuntanumero ja kunta: Pyhtää? Maakunta: Kymenlaakso? Kuntanne yhteyshenkilön tiedot:? Kyselylomakkeen täyttäjän tiedot: Raul Lehto Perussuomalaiset, valtuustoryhmän pj. Raul.lehto@danisco.com, 0400 479 869 OSA I. KUNNAN LAUSUNTO KUNNALLISHALLINNON RAKENNE - TYÖRYHMÄN RAPORTISTA 1. Osio: Työryhmän analyysi kunta- ja palvelurakenteen kehittämistarpeista ja tavoitteista 1. Miten arvioitte tarvetta uudistaa kunta- ja palvelurakennetta ja mitkä ovat kuntien näkökulmasta tärkeimmät syyt uudistuksen toteuttamiseen? Kuntajako tarvetta selvityksen mukaisessa laajuudessa ei Kymenlaaksossa ole. Maakunnan taloudellinen asema on valtakunnallisesti tarkasteltuna hyvä. Mahdollisuudet itäänpäin antavat erityisen aseman kilpailukyvyn kehittämiseksi. Kouvolan seminaarin esityksen mukainen selvityksen jatkotyöstö siten, että rannikolle muodostuisi 2 kaupungin malli, on Pyhtään osalta tulokseton. Liitos Kotkaan on torjuttu jo aiemmin, koska hyötyjä Pyhtää ei siitä saisi. Kaakonkulman itäisten kuntien asema on heidän pohdittavissaan. Pyhtää torjuu liitoksen Kotkan kanssa. Maakunnan asema Venäjän porttina tukee monimuotoista kuntarakennetta, jossa on kilpailua kuntien välillä. SOTE palvelut pitäisi irrottaa kunnallisesta kontekstistä ja laatia maakunnallinen palvelumalli, jossa palkitaan tuloksien saavuttamisesta. Palvelumallissa voidaan yhdistää yksityistä ja kunnallista sektoria, sekä erikoistua. Valtiotasolla vastaavat ja samoin toimivat maakunnalliset SOTE palvelut olisivat myös keskenään paremmin vertailtavissa. Maakuntatasoinen työnantaja on houkutteleva ja tarjoaa mahdollisuudet erikoistua. 2. Osio: Työryhmän tarkastelunäkökulmat sekä kuntaliitostarpeen
arviointi 1. Miten arvioitte kuntanne osalta työryhmän kuntarakennetarkastelussa käyttämiä tarkastelunäkökulmia ja kriteereitä?? Väestökehityksen ja väestörakenteen osalta? Arviot Pyhtään nuorison ja syntyvyyden määrästä on virheellinen. Kuntaan on muuttanut ja muuttaa edelleen nuoria perheitä. Muutamien vuosien kuluttua syntyvyys nousee jälleen. Vanhusten osalta selvitys on teoreettinen. Vanhusten toimintakykyyn on satsattu ja yleinen kehitys vahvistaa toiminnallisuuden edelleen parantumista. Vanhusväestön lisääntyminen ei automaattisesti tarkoita lisää nykyisen kaltaista hoivasuhdetta.? Taloustarkastelunäkökulmien osalta? Kuntajako alueella ei tasaa taloutta, tulojen määrä ja jakovara ei lisäänny tasaisesti paikkaamaan aukkoja. Raha menee vain keskusalueiden patsaisiin ja muihin hankkeisiin syrjäalueiden kurjistuessa ja maaseudun ajautuessa vaikeuksiin. Pyhtää on velkaantunut maltillisesti, koska on investoitu esim uuteen kouluun, kirjastoon ja hoivapalveluyksikköön. Peruspalvelut ovat kunnossa vuosiksi eteenpäin. Pyhtää vakauttaa ja kehittää itseään. Kotkan sivukylänä osa olisi maksajan rooli. Maaseutua velkainen Kotka pitää vain kaavoitusmonopolin seurauksena rakentamisen (tulojen) varamaana.? Yhdyskuntarakennetarkastelun osalta? Liikenneverkko on itä-länsi suunnassa nauhamainen ja tukee pääpiirteissään nykyisen mukaista kuntaverkkoa rannikolla. Pietari on suuri mahdollisuus ja kuntaverkko tukee kuntien välistä kilpailua. Yksi kunta on vain monopoli. Kilpailu tarkoittaa alueellista ristivetoa, jossa ei voi jäädä tuleen makaamaan, on mahdollista tehdä vertailukelpoista bencmarkingia. Kunnat voivat ja niiden pitääkin erikoistua eri talouden alueisiin ja toimintoihin. Näistä muodostuu yhteisesti hyödyttävä kestävän kehityksen maakunta.? Työssäkäynnin, saavutettavuuden ja asioinnin osalta? Tarkastelussa keskitytään liikaa itä-länsi suunnille, pohjoinen unohtuu. Kunta on paitsi palveluja, niin myös tapa elää. Työssäkäyntialueella on hyvä olla kilpailua ja vaihtoehtoja. Jos moni on äänestänyt jaloillaan ja tullut Pyhtäälle asumaan, kertoo se jostakin.
Pyhtää on ihmisen arjen mittainen ja houkuttelevampi asuinpaikka kuin esim. Kotka. Asiointiperuste ei ole kestävä, Pyhtäältä asioidaan huomattavasti enemmän myös länteen ja pääkaupunkiseudulle, kuin mitä selvityksessä on edes huomioitu. Jos asiointi olisi jakoperuste, olisi Pietarikin jaossa mukana. Perustuslaki takaa liikkumisen vapauden, tätä vapautta ei saa käyttää keppihevosena. Kotkan suuri työpaikkaomavaraisuus perustuu osaltaan lähikuntien tuottamiin hyödykkeisiin ja raaka-aineisiin. Kymenlaakso on valtakunnallisesti erityisessä asemassa kahden suuren talousalueen välissä. Helsinki-Pietari aiheuttaa tarkastelussa erityisiä muita elementtejä, kuin koko maan sapluunalla vedetyssä kuntajako kartassa.? Peruspalvelujen järjestämis- ja tuotantoedellytyksien osalta? Pyhtää tuottaa lähiperuspalvelut kustannustehokkaasti ja pystyy vastaamaan haasteisiin. Palvelut ovat turvatttuja ja kestävät vertailun. Virat on pystytty täyttämään muuhun maahan verrattuna kohtuudella.? Elinkeinotoimen kehittämisen osalta? Pyhtää on ottanut ja ottaa edelleen voimakkaita harppauksia eteenpäin monen pysähtyneisyyden vuoden jälkeen. Pyhtäälle on tulossa maakunnallisesti ja valtiollisestikin merkittäviä hankkeita. Mokran Talvimaa on erityinen kohde, jossa on suomalainen rahoitus ja paikallinen vetäjä, ei ole pelkoja idän ihmeestä. Munapirtin matkailuhankkeet ovat hyvin vireillä ja Sirius Sports Resort on edelleen mukana tuomassa uutta toimintaa. Pyhtään kokoisessa kunnassa tämä tarkoittaa erittäin merkittävää uutta toimintaa ja tulojen lähdettä. Lisäksi alueelle on kaavailtu merkittävää varausta tuulivoimaloille, kiinnostustakin on asiassa toimijoiden taholta ollut. Talouden osalta ollaan terveellä tiellä. On edelleen muistettava että talous on edelleen vertailukelpoisessa tilassa, vaikka kunnassa on tehty suuria peruspalveluita turvaavia investointeja.? Toiminnallisen kokonaisuuden ja kokonaisarvioinnin osalta? Esitys on virkamiesvaltaa kasvattava ja tuhoaa kuntademokratian ja osallistumismahdollisuudet. Alueelliset toimikunnat olisivat vain silmänlumetta. Selvitys on kirjoituspöytätuotos, eikä kaikilta osin vastaa todellisuutta, eikä huomio kansalaisten tahtoa. Pyhtään haasteet ovat mahdollisuuksia, eikä Pyhtäällä ole mitään syytä hätiköidä. Pyhtää kykenee ja muodostaa oman toiminnallisen kokonaisuuden. Sivutoimiset vaaleilla valitut henkilöt eivät voi hallita kokonaisuuksia, jotka ovat normaalin arjen ulkopuolella.
2. Vastaako työryhmän tarkastelunäkökulmien analyysi käsitystänne kuntanne tilanteesta?? Väestökehityksen ja väestörakenteen osalta? EI? Taloustarkastelunäkökulmien osalta? EI? Yhdyskuntarakennetarkastelun osalta? EI? Työssäkäynnin, saavutettavuuden ja asioinnin osalta? EI? Peruspalvelujen järjestämis- ja tuotantoedellytyksien osalta? EI? Elinkeinotoimen kehittämisen osalta? EI? Toiminnallisen kokonaisuuden ja kokonaisarvioinnin osalta? EI 3. Mikäli vastasitte edelliseen kysymyksen vaihtoehtoihin EI, niin mikä on oma analyysinne tilanteesta? Selvityksessä on oikeita nykytilannetta ja historiaa kuvaavia havaintoja, johtopäätökset on tehty kaupunkien näkökulmasta ja huomiotta on jätetty maaseudun omat erityistarpeet. Johtopäätökset ovat turhankin negatiiviset, eivätkä esim. ilmastonmuutoksen torjunnan haasteet ja nimenomaan maaseudun tarjoamat ratkaisut ole ohjanneet jakoa. Tulevaisuus ei ole kaupungeissa vaan hajautetuissa rakenteissa. Kuntajako tullee rannikolla kääntymään malliksi, jossa Pyhtää ja Kotka olisivat ainoa yhteen tulevat Kotkan johtamaan jakoon. Tämä malli on torjuttu jo aiemmin, koska se ei anna ratkaisuja mihinkään. Eikä se Pyhtäälle tuota mitään hyvää. Pyhtää olisi Kotkan nettomaksaja. Pyhtään omaleimaisuus ja kielellinen identiteetti vaarantuisi. Uudessa kunnassa ei ole haluja tätä huomioida, sekin on käynyt selväksi aiemmissa selvityksissä. Kuntien häviäminen nykyisessä laajuudessa tuottaisi monopolin, jonka liikkuminen ja toiminta muodostuisi kankeaksi ja hallintokeskeiseksi. Hallinto itsessään on kallista ja tuottamatonta. Selvityksessä ei myöskään ole huomioitu Pyhtään voimakasta sidosta Itäiseen Uuteenmaahan, vaan sitä on systemaattisesti vähätelty. Paikallistuntemuksen puute heijastuu selvityksessä. Ruotsinkielistä identiteettiä kielilain mukaisesti vahvistaisi Ruotsinpyhtään ja Pyhtään erityisjako. Pendelöinti ei voi olla jakoperuste, koska silloin Helsingin suuntakin tulisi paremmin huomioida. Liikennettä on nykyiselläänkin pääkaupunkisuunnalle voimakkaasti ja liikenne lisääntyy uuden E18 tien saatossa. On myös huomion arvoista, että Pyhtäällä ei ole selvää luontevaa yhteyttä mihinkään suuntaan. Kuntakoko ei ole rangaistavaa, vaan tällöin itsenäistä asemaa koosta huolimatta tulee punnita. Kunhan talous kestää ja halutaa tehdä talousarvioita kestävälle pohjalle. Maan kehitykseen verrattuna Pyhtää on pärjännyt erityisen hyvin.
Kunnat eivät voi ratkoa valtiotason ongelmia rajoja piirtelemällä, valtio ei voi ulkoistaa ongelmia kunnille. 4. Mitä edellä todettuja ja mahdollisia muita tarkastelunäkökulmia ja kriteerejä kuntanne näkemyksen mukaan tulisi soveltaa tarkasteltaessa kuntaliitoksen tarvetta kuntanne ja alueenne osalta? Tarkastelussa on huomioitu vain yksisuuntainen näkökanta, tarkastelun tulee olla laajempi ja tarjota useita vaihtoehtoja. Hiljaisuus, luontoarvot, raakaaineomavaraisuus, ruoka/lähituotannon omavaraisuus ja tuotantokyky sekä bioenergian tajoamat mahdollisuudet on huomioitava. Pieni kunta on vikkelämpi muutostilanteissa ja pystyy erikoistumaan. Suuri monopolikunta tarvitsee kaikkea enemmän, yksikkökulujen kasvaessa. Pyhtään vankka saaristoasutus ja kulttuuri eivät ole yhteen hitsattavissa Kotkan kanssa. Pyhtäällä on edellytykset turvata ja tarjota rauhallinen ja turvallinen kasvuympäristö, virikkeitä, tasapainoa nykyisessä arjessa ja lapsen kasvatusympäristönä. Pieni maa tarvitsee älypotentiaalisia kansalaisia, jotka voivat käytännön elämässä soveltaa heti oppimaansa. Maaseutu tarjoaa siihen avaimet. Älliä ja oppimista ei kehitä pitkä koulubussissa istutut koulumatkat vaan tekeminen ja touhuaminen. Vain tekemällä oppii. Kuntatalous tarvitsee samanlaisia reaalitalouden kasvu-uria kuin valtiokin. Menestys tai kaatuminen kulkee käsikädessä. Kaikki avaimet ovat sisäänrakennettuja kuntiin. Ongelmien ja mahdollisuuksien ratkaisu siten tuottaa paremmat tulokset kuin rajojen siirtely. Koska eurooppa on matkalla kohti hitaantalouden vuosia, on pohdittava mikä on hyvinvointivaltion rooli? Onko nykyinen palvelutarjonta tiensä päässä ja on edessä lopullinen karsinta, kunnes ikäluokkajakauma taas korjautuu. On uskallettava arvioida sitä, onko nykyinen malli kokonaan tiensä päässä palveluiden osalta ja tukeeko jako vain vanhan menon jatkumista? Onko edessä hallittu vai hallitsematon taantuma. Kuntajako selvitys ei huomioi mitenkään työllisyysnäkökohtia. Kuntien ja PK yrittäjien tarpeet ovat keskeiset. Elinvoimaisuuden ydin on nimenomaan PK yritysten toimintamahdollisuudet. Yhdeksän kymmenestä uudesta työpaikasta syntyy PK sektorille. PK sektorin merkitys korostuu entisestään silloin, kun kotimainen kulutus on merkityksellisempää kuin vienti. 3 Osio: Kuntaliitoksen toteuttaminen kuntien oman selvityksen perusteella tai työryhmän esittämän erityisen kuntajakoselvityksen perusteella 1. Olisiko kuntanne valmis selvittämään yhdessä muiden kuntien kanssa kuntaliitoksen toteuttamista työryhmän esittämän erityisen kuntajakoselvityksen sijasta? KYLLÄ
Jos edelliseen kysymykseen vastataan KYLLÄ, aukeaa seuraava kysymys: Mikä olisi se alue, jolla kuntanne näkemyksen mukaan voitaisiin sitä selvittää? Itä-Uusimaa on asiointialueista huolimatta selkeä mahdollisuus; asiaa tulee tarkastella myös itäuudenmaan vahvistamisen kannalta. Tarvitaan useita suuntia ja vaihtoehtoja. Pitää tarkastella muitakin kaupunkimalleja. Onko kuntajako ainoa ja tehokkain uudistamistapa ratkoa ongelmat? Tähänkin tarvitaan vaihtoehtoja. Ratkaisuja voisivat olla talouden perusremontti, palvelujen uudelleen arviointi, yleisten hokemien kriittinen tarkastelu ja valtiotason rajumpi kilpailu ulkomaisista yrittäjistä. Kun kaatuminen ulottuu tavallisiin kotitalouksiin, ei kuntajako ole mielekäs tapa ratkoa ongelmaa.. 2. Olisiko kuntanne valmis osallistumaan työryhmän esittämään ministeriön käynnistämään ja kustantamaan erityiseen kuntajakoselvitykseen? KYLLÄ Jos edelliseen kysymykseen vastataan KYLLÄ, aukeaa seuraava kysymys: Mikä olisi se alue, jolla kuntanne näkemyksen mukaan voitaisiin toteuttaa työryhmän esittämä erityinen kuntajakoselvitys? Itäinen Uusimaa on portti pääkaupunkiseudulle. Uusi E18 muuttaa arviointia. Pyhtää on pendelöinti etäisyydellä Helsinkiin. 3. Katsooko kuntanne, että osaliitokset olisivat alueellanne tarpeellisia? KYLLÄ Jos edelliseen kysymykseen vastataan KYLLÄ, aukeaa seuraava kysymys: Millä alueella ja millä tavoin osaliitokset olisivat alueellanne tarpeellisia? Asiaa on kommentoitu laajasti jo aiemmin. Jakoa voidaan ja pitää tehdä täysin uusinkin ryhmin, ei pelkästään olemassaolevin kuntarajoin. Muutokset tapahtuvat luonnostaan, jos ne ovat perusteltuja ja elinvoimaisia. Pyhtään osalta tilanne voi olla vakiokin.
4. Osio: Kuntarakenneuudistuksen toteuttamiskeinoista ja aikataulusta 1. Työryhmä on esittänyt raporttinsa selvitysosassa (selvityksen osa I) kuntauudistuksen toteuttamistapoja. Mikä on kuntanne näkemys näistä toteuttamistavoista?? Kuntien itse käynnistämä selvitys On kokeiltu, ei ole uutta saatavilla.? Ministeriön käynnistämä kuntajakoselvitys Vastaus. Tuskin antaa uusia eväitä? Kuntaliitosten taloudellinen tukeminen Taloustukea ei tarvita, jos muutos aiheuttaa elinvoimaa, eli on järkevä.? Valtionosuusjärjestelmän muuttaminen uudistuksiin kannustavaksi Sama kuin edellä.? Uudistuksen ohjaaminen muutoin kuntien rahoitusjärjestelmän muutoksilla (esim. veropohja) Veropohjaa tulee kehittää muutenkin.? Uudistuksen toteuttaminen palvelujen järjestämistä koskevien kriteerien perusteella SOTE tehtäviä ja valtion osuutta on syytä tutkia. Laissa ei lue, että nimenomaan kunta olisi ainoa taho, joka voi tarjota palveluja.? Uudistuksen toteuttaminen velvoittavalla lainsäädännöllä Emme hyväksy pakkoja.? Muu, mikä? 2. Mistä ajankohdasta lukien kuntaliitokset voitaisiin toteuttaa alueellanne?? Vuoden 2013 alusta lukien -------------------? Vuoden 2014 alusta lukien -------------------? Vuoden 2015 alusta lukien -------------------? Vuoden 2016 alusta lukien -------------------? Vuoden 2017 alusta lukien ------------------- 3. Perustelunne aikataululle
Ei ole syytä kiirehtiä tällä vaalikaudella, vain luontaiset muutokset heti työn alle. 5. Osio: Muutostuki 1. Millaiset valtion muutostuen keinot voisivat edistää uudistuksen toteuttamista omassa kunnassanne ja alueellanne? Tukia ei tarvita, jos muutos on toimiva ja kantaa itse itsensä 6. Osio: Lisänäkemyksiä 1. Jos haluatte esittää esitettyjen kysymyksien ohella omia vaihtoehtoisia näkemyksiänne työryhmän selvitykseen, lisätkää se alla olevaan tilaan. Eiköhän yllä olevissa vastauksissa ole rönsyilty tämänkin osalta jo tarpeeksi. OSA II. KUNNAN NÄKEMYKSIÄ MUIHIN KUNTAUUDISTUKSEEN LIITTYVIIN HANKKEISIIN 1. Osio: Kuntalain kokonaisuudistus 1. Mitkä ovat kuntanne näkemyksen mukaan kuntalain tärkeimmät uudistustarpeet? Kuntakohtainen mahdollisuus ns vakausrahastoon. Korvamerkittyä rahaa. Kuntalakia velvoittavammaksi, resurssitae Sääntöjä velvoitteiden lisäämiseen. Tietojärjestelmät lakisääteisesti yhteensopiviksi. Tietojärjestelmien avoimuus. 2. Miten kuntanne näkemyksen mukaan lähidemokratiaa voitaisiin vahvistaa uudistamalla kuntalain osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia koskevia säännöksiä? Kuntajako vaarantaa lähidemokratian ja heikentää haluja ottaa osaa yhteisiin asioihin. Aluehallinto on kulissi, koska velvoittavauutta ei voi lisätä. Nykyinen
hallintotapa on kestävä ja koeteltu. Sisäiset muutokset ovat aina tarpeen. 2. Osio: Kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmän uudistaminen 1. Mitkä ovat kuntanne näkemyksen mukaan kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmän tärkeimmät uudistustarpeet? Rahat ja velvoitteet tasapainoon Ei uusia velvoitteita ilman resurssia Korvamerkityt rahat 3. Osio: Kuntien tehtävien arviointi 1. Mitä seikkoja tulisi ottaa huomioon seuraavia asioita arvioitaessa:? Kuntien tehtävien mahdollinen vähentäminen? Valtion ja kuntien tehtävänjako? Määriteltäessä uusien kuntien tehtäviä Kunnat hoitavat perustarpeet, erikoispalvelut maakunta tai valtio. Maakunnallinen tilaaja-tuottaja-malli tutkittava. Kunta ei ole valtio valtiossa, kuntajako ei tuota uusia ratkaisuja vaan yrittää vanhalla mallilla, mutta tuloksena on paljon onnettomuutta. 4. Osio: Lisänäkemyksiä 1. Jos haluatte esittää esitettyjen kysymyksien lisäksi kuntauudistukseen liittyen muuta, lisätkää se alla olevaan tilaan. Jos jako tulee suunnitelussa laajuudessa, voi kuntavaalit ja demokratian kunnissa heitää hautaan. Tuleva valta on vain virkamiesvaltaa. Sivutoiminen valtuutettu on virkakoneiston armoilla. Tämä mahdollistaa kassakaappisopimukset, harvainvallan sekä epädemokratian. Kehitys kääntyy taantumukseksi. Kuntajako kasvattaisi rajusti myös hankintayksiköitä sekä kilpailutuksia. Pienet (työllistävät/paikalliset) yritykset jäävät jalkoihin. Tämä on vakava uhka kaavailuille, jonka mukaan palvelujen tuotanto toisi maahamme työtä ja hyvinvointia. Kyse on kuitenkin kuntien osalta n. 12 mrd euron hankinnoista. Kunnan rooli selvityksessä nähdään vain palvelujen tuottajana. Kuntien rooli on kuitenkin 3 jakoinen. Hallinto/päätäntä, viranomaistehtävät/valvonta sekä palvelujen tuotanto. Pyhtään Perussuomalaiset ry. Sitoutumattomat Pyhtää