Kuusamon Kirkonkylän pohjavesialueen suojelusuunnitelma 18.12.214 1
Alkusanat Kuusamon Kirkonkylän pohjavesialue on pinta-alaltaan laaja ja kaupungin vedenhankinnan kannalta erittäin tärkeä pohjavesialue. Kuusamon Kirkonkylän pohjavesialueen ensimmäinen suojelusuunnitelma valmistui vuonna 23. Suunnitelman päivittäminen tuli ajankohtaiseksi, koska pohjavesialueen rajausta on muutettu tarkentuneen maaperätiedon johdosta. Lisäksi alueella on aloitettu uutta toimintaa ja aiemmassa suunnitelmassa kuvattu toiminta on muuttunut. Tämä suojelusuunnitelman päivitystyön rahoittamiseen ovat osallistuneet Finavia Oyj, Kuusamon energia- ja vesiosuuskunta, Kuusamon Golf Oy, Kuusamon Juusto Oy, Kuusamon kaupunki, Kuusamon KTK Oy, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus sekä Pölkky Oy. Suojelusuunnitelman päivittäminen ei olisi ollut mahdollista ilman näiden tahojen yhteistyötä. Laatimistyötä ohjanneen ryhmän toimintaan ovat osallistuneet Sari Päivärinta, Finavia Oyj, Kimmo Viinikka, Kuusamon energia- ja vesiosuuskunta, Pekka Köntti, Kuusamon energia- ja vesiosuuskunta, Hannu Auvinen, Kuusamon Golf Oy, Seppo Seppänen, Kuusamon Juusto Oy, Matti Seppänen, Kuusamon KTK Oy, Heikki Levòn, Oulu-Koillismaan pelastuslaitos, Marjo Paavola, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, liikenne- ja infrastruktuuri, Maria Ekholm-Peltonen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, ympäristö- ja luonnonvarat, Antti Virranniemi, Pölkky Oy, Teemu Junttila, Kuusamon kaupunki, Hannu Kesti, Kuusamon kaupunki ja Elina Nuortimo, Kuusamon kaupunki. Tässä suunnitelmassa on hyödynnetty sellaisia jo valmiin suojelusuunnitelman tietoja, jotka ovat pysyneet muuttumattomina. Tätä suojelusuunnitelmaa tehtäessä on kartoitettu alueella olevat toiminnot, joilla voi olla vaikutusta pohjavesialueen määrälliseen tai laadulliseen tilaan. Toimintojen nykytilan kuvauksen perusteella on arvioitu toiminnan mahdollisesti aiheuttamia riskejä pohjavedelle ja annettu toimenpidesuosituksia. Toimenpidesuositusten tavoitteena on pienentää toiminnan aiheuttamaa riskiä pohjavedelle tai poistaa riski kokonaan. Pohjaveden laatuun ja määrään liittyvät tarkkailut on suunnitelmassa koottu yhteen. Suojelusuunnitelman liitteenä olevista kartoista käy ilmi alueella olevien toimintojen sijoittuminen sekä alueen hydrogeologiset olosuhteet kuten pohjavedenpinnan korkeudet ja pohjaveden virtaussuunnat. Suojelusuunnitelman päivitystyö alkoi keväällä 214 ja maastotarkastelu sekä käynnit yrityksissä tehtiin alkukesän aikana. Työn viimeistely saatiin valmiiksi vuoden 214 marraskuussa. Suuret kiitokset päivitetyn suojelusuunnitelman laatineelle Elina Nuortimolle, rahoitukseen osallistuneille tahoille sekä ohjausryhmätyöskentelyyn osallistuneille ja kaikille työn valmistumista edesauttaneille henkilöille. Kuusamossa 24.11.214 Teemu Junttila, ympäristötarkastaja 2
Sisältö 1. Suojelusuunnitelman tavoitteet... 5 1.1. Suojelusuunnitelmiin ja pohjavesien suojeluun liittyvä lainsäädäntö... 5 1.2. Pohjavesialueen suojelusuunnitelma 23, sekä alueella tapahtuneet muutokset... 5 2. Luonnonolosuhteet ja maankäyttö... 9 2.1. Geologia ja hydrogeologia... 9 2.2. Maankäyttö ja kaavoitus, luonnonsuojelualueet... 1 2.2.1. Kaavoitustilanne... 1 2.1.2. Vireillä olevat kaavahankkeet... 13 3. Pohjavesivarat ja niiden hyödyntäminen... 15 3.1. Vedenottamot... 15 3.1.1. Vedenottamoiden lähisuojavyöhykkeet... 16 3.2. Pohjavesialueeseen liittyvät hankkeet ja tutkimukset sekä tutkitut vedenottopaikat... 17 3.3. Vedenotto tulevaisuudessa... 18 4. Alueella sijaitsevat riskitekijät ja niiden arviointi sekä toimenpidesuositukset... 2 4.1. Asutus... 2 4.1.1. Viemäriverkosto ja jätevedenpumppaamot... 2 4.1.2. Viemäröimätön asutus... 21 4.1.3. Öljysäiliöt... 21 4.2. Liikenne ja tienpito... 22 4.3. Maa-ainestenotto... 24 4.3.1. Vanhat maa-ainestenottoalueet... 25 4.3.2. Vanhojen maa-ainestenottoalueiden kunnostaminen... 26 4.3.3. Kotitarveotto... 27 4.4. Yritystoiminta... 3 4.4.1. Kuusamon Golf Oy... 3 4.4.2. Finavia Oyj:n lentoasema... 32 4.4.3. Pölkky Oy... 33 4.4.4. Energialaitos... 35 4.4.5. Kuusamon Juusto Oy... 35 4.4.6. Holiday Club Kuusamon Tropiikki... 36 4.4.7. Kuusamon KTK Oy... 38 4.4.8. Leirintäalueet ja muut matkailualan yritykset... 41 4.4.9. Nissinjokimutkan teollisuusalue... 42 3
4.5. Muuntamot... 44 4.6. Maa- ja metsätalous... 46 4.6.1. Metsätalous... 46 4.6.2. Poronhoito... 47 4.7. Muut kohteet... 48 4.8. Pohjaveteen kohdistuvat merkittävät ja kohtalaiset riskit... 5 5. Ennakoiva pohjavesien suojelu... 52 5.1. Toimenpidesuositukset maankäytön suunnitteluun... 52 5.2. Pohjavesialueelle tulevaisuudessa sijoitettavia toimintoja koskevat rajoitukset ja suositukset... 52 5.3. Pohjaveden laadun ja määrän tarkkailu... 55 5.4. Suojelusuunnitelman seuranta... 58 6. Yhteenveto... 59 7. Lähteet... 6 LIITTEET Liite 1: Paikalliset määräykset Liite 2: Pohjavesialueisiin ja pohjavedensuojeluun liittyvä lainsäädäntö Liite 3: Pohjavesialueelle sijoittuvat mahdolliset riskikohteet ja toiminnot sekä toimenpidesuositukset (taulukko) Liite 4: Pohjavesialueelle sijoittuvat riskikohteet (karttaliitteet 1-3) Liite 5: Pohjavesialueen hydrogeologinen kartta (karttaliitteet 5-7) Liite 6: Vesi- ja viemäriverkosto alueella (karttaliite 8) 4
1. Suojelusuunnitelman tavoitteet Pohjavesialueen suojelusuunnitelman tavoitteena on turvata pohjaveden laatu ja määrä myös tulevaisuudessa, kuitenkaan rajoittamatta muuta maankäyttöä tarpeettomasti. Suojelusuunnitelmassa selvitetään pohjaveden laatua tai määrää uhkaavat tekijät ja annetaan suosituksia haittojen vähentämiseksi ja ehkäisemiseksi. Suojelusuunnitelman tarkoitus on olla maankäytön suunnittelussa ja viranomaisvalvonnassa sovellettava ohje. Suojelusuunnitelmassa esitetään alueen hydrogeologiset olosuhteet, pohjavedenotto sekä suojaalueiden määrittely. Tämän suojelusuunnitelman tavoitteena on esittää ajantasaista tietoa pohjavesialueen tilanteesta. Työn pohjana on vuonna 23 valmistunut suojelusuunnitelma ja aluksi käydään läpi suunnitelmassa todettuja suurimpia riskejä, annettuja toimenpidesuosituksia sekä alueella tapahtuneita muutoksia. 1.1. Suojelusuunnitelmiin ja pohjavesien suojeluun liittyvä lainsäädäntö Pohjaveden suojelu perustuu pääasiassa ympäristönsuojelulakiin (527/214) ja vesilakiin (587/211). Muita merkittäviä pohjaveden ja maaperän suojeluun liittyviä lakeja ovat muun muassa maa-aineslaki sekä maankäyttö- ja rakennuslaki. Lainsäädäntöä on tarkasteltu tarkemmin liitteessä 2. 1.2. Pohjavesialueen suojelusuunnitelma 23, sekä alueella tapahtuneet muutokset Kuusamon kirkonkylän pohjavesialueelle on valmistunut suojelusuunnitelma vuonna 23 (PSV- maa ja vesi). Suojelusuunnitelmatyö on saatu valmiiksi vuonna 21 ja suojelusuunnitelma on hyväksytty Kuusamon kaupunginvaltuustossa 9.9.22. Lopullinen julkaisu on valmistunut 23.1.23. Suojelusuunnitelmassa on kartoitettu pohjavesialueella olevat toiminnot ja arvioitu niiden aiheuttamaa riskiä päästöriskin ja sijaintiriskin perusteella. Suurimmiksi riskin aiheuttajiksi päästöriskin perusteella on arvioitu öljysäiliöitä, liikennettä ja tienpitoa, lentoaseman ja Juusto Kaira Oy:n (nyk. Kuusamon Juusto Oy) toimintoja sekä viemäröimättömän asutuksen aiheuttamia jätevesiä. Sijaintiriskin perusteella suurimpia riskejä ovat olleet niin ikään osa öljysäiliöistä, liikenne- ja tienpito sekä maaainestenotto ja viemäröimättömän asutuksen aiheuttamat jätevedet. Lisäksi APP-Elementti Oy:n betonituotetehtaan ja Tielaitoksen varastoalueen toiminnot sekä osa muuntajista on arvioitu kuuluvaksi kaikkein suurimman riskin omaaviin toimintoihin sijaintinsa perusteella. Suojelusuunnitelmassa on annettu toimenpidesuosituksia alueella olevilla toiminnoille sekä alueelle perustettaville uusille toiminnoille. Pohjavesialueen rajausta on suositeltu tarkistettavaksi Tatangin eteläpuolisella alueella. Alla olevasta taulukosta (taulukko 1.) käyvät ilmi suojelusuunnitelmassa annetut suositukset. 5
Taulukko 1. Vuonna 23 valmistuneen suojelusuunnitelman toimenpideohjelma olemassa oleville toiminnoille (PSV- maa- ja vesi, 23) TOIMINTO TARVITTAVAT TOIMENPITEET Öljysäiliöt - maanalaiset öljysäiliöt tulee poistaa käytöstä, kun niiden käyttöikä on tullut loppuun - alueelle ei tule enää sijoittaa uusia maanalaisia öljysäiliöitä - käytöstä poistetut öljysäiliöt tulee poistaa maasta, mikäli se on teknisesti mahdollista (Huom! Rakennusten lähistöllä /osittain alla olevien säiliöiden poisto voi olla hankalaa) - maanpäälliset öljysäiliöt tulee sijoittaa katettuihin suoja-altaisiin ja varustaa ylitäytön estolaittein sekä vuotojen tarkkailu-/hälytysjärjestelmillä Lentoasema - lentoasema-alueen kehittämistoiminnoissa on tarkoin huomioitava pohjaveden suojelunäkökohdat ja pitäytyä sellaisissa toiminnoissa, jotka eivät vaaranna alueen pohjaveden määrää ja laatua - lentoaseman öljy- ja kemikaalisäiliöiden vesiensuojelutoimenpiteiden riittävyys tulee selvittää vettä pilaavien aineiden osalta - lentoasematoimintojen ympäristövaikutusten tarkkailua tulee jatkaa tarkkailuohjelman mukaisesti. Liikenne - pohjavesialueelle rakennettavien uusien sekä perusparannettavien liikenneväylien suunnittelussa ja rakentamisessa on tarkoin huomioitava pohjaveden suojelunäkökohdat (tarvittaessa luiskasuojaukset ym.) Maa-ainesten otto - maa-ainestenotto tulee tehdä suunnitelmallisesti ja viranomaisten laatimien ohjeiden mukaisesti - kaikista uusista lupahakemuksista on pyydettävä ympäristökeskuksen lausunto - vanhojen maa-ainestenottoalueiden kunnostusta jatketaan Jätevedet - jätevesien imeyttäminen maaperään on pääsääntöisesti kielletty Teollisuus ja yritystoiminta - jos yleiseen viemäriin liittyminen ei ole mahdollista (sijainti, haja-asutusalue) jätevedet tulee käsitellä ympäristöviranomaisten hyväksymällä tavalla (maasuodatin ym.), mahdollisuuksien mukaan pohjavesialueen ulkopuolella - pohjavesialueella olevien viemäröimättömien kiinteistöjen sijainti ja jäteveden käsittely tulee selvittää tarkemmin - pohjavesialueella toimivien teollisuuslaitosten ja yritysten tulee huomioida pohjaveden pilaantumisriski toiminnoissaan, erityisesti vettä pilaavia aineita (öljytuotteet, kemikaalit) varastoitaessa ja käsiteltäessä ja toteuttaa tarpeelliset vesiensuojelutoimenpiteet Pesula * - pesulan alueelle tulee tarkistaa, ettei kemiallisessa pesussa käytettävien pesuaineiden (trija tertraklorieeni) käytöstä tai varastoinnista aiheudu vaaraa pohjavedelle. Leirintäalueet - myös rantasaunojen vedet tulee johtaa kunnalliseen viemäriin Ojitukset - pohjavesialueella tulee välttää uudis- ja kunnostusojituksia sekä raskasta maanmuokkausta - pohjavesialueella tapahtuvista ojitushankkeista tulee pyytää ympäristöviranomaisen lausunto Muuntajat - pohjavesialueella olevat muuntajat tulee mahdollisuuksien mukaan saneerata ns. puistomuuntajiksi Ilmansaasteet - ilmasta peräisin olevan laskeuman sitoutumista kasveihin ja pintamaan maannoskerrokseen saadaan parannettua maanottoalueiden asianmukaisilla jälkihoitotoimenpiteillä Muut toimenpiteet - pohjavesialueen rajojen tarkistaminen (supistaminen) erityisesti Tatangin eteläpuolisella alueella (Niskalampi-Petäjälampi-Pieni Petäjälampi alueella) *Pesula ei sijaitse enää pohjavesialueella. 6
Pohjavesialueen rajaukseen liittyvät muutokset Pohjavesialueen luoteisosaan, Vasarakankaan tutkittujen vedenottopaikkojen länsipuolelle on liitetty noin kolmen neliökilometrinen suuruinen alue, joka on aiemmin ollut osa II-luokan pohjavesialuetta (1135137 Löytölamminkangas). Alue on pääosin metsätalouskäytössä eikä siellä sijaitse tutkittuja vedenottopaikkoja eikä riskikohteita. Suojelusuunnitelman valmistumisen jälkeen Tatangin vedenottamon eteläpuolisella alueella, Petäjälammen ympäristössä on suoritettu lisätutkimuksia (Pohjavesialueen rajauksen tarkistus Petäjälammen alueella, PSV- maa- ja vesi Oy, 24). Alue oli suoritettujen kairausten perusteella lähinnä hiekkaa eikä alueelta löytynyt karkeampaa ainesta. Selvityksessä todettiin, etteivät nykyisten vedenottamoiden valuma-alueet ulotu Petäjäkankaan alueella ja alue todettiin hydrogeologisilta olosuhteiltaan sellaiseksi, ettei sillä ole vedenhankinnan kannalta sellaista merkitystä, että sille esimerkiksi voitaisiin perustaa pohjavedenottamo. Pohjavesialueen rajausta on selvitysten perusteella muutettu siten, että 2,3 km 2 :n suuruinen alue Kolvangin ja Helilammen välisestä alueesta on jäänyt kokonaan pois pohjavesialueen rajauksesta. Selkeästi suurin osa maanalaisista öljysäiliöistä sijoittuu alueelle, joka ei enää ole pohjavesialuetta. Muita luokituksesta poistetulle alueelle sijoittuvia kohteita ovat Kuusamon uistin Oy:n tehdasalue, Hiltulan Pesula Ky (nyk. Koillismaan pesula Oy), Kuusamon kaupungin varastoalue, Kuusamon auto- ja caravan Ky (toiminta lopetettu) sekä Ristikankaan hautausmaa. Pohjavesialueen rajauksen muutoksen myötä Kuusamon juusto Oy, Kuusamon tropiikki, Rantatropiikki Oy, Matkajoki Camping ja Kuusamon energia- ja vesiosuuskunnan omistama energialaitos eivät sijaitse enää varsinaisella pohjaveden muodostumisalueella, mutta sijaitsevat edelleen pohjavesialueella. Pohjavesialueelle sijoittuvissa toiminnoissa tapahtuneet muutokset Pohjavesialueen kaakkoisosassa sijainnut APP-elementti Oy:n betonielementtitehdas on tuhoutunut tulipalossa ja alueella on jäljellä jonkin verran betonisia rakenteita. Tielaitoksen varastoalue Nissinjokimutkan alueella on nykyisin Kuusamon energia- ja vesiosuuskunnan omistuksessa. Alueella varastoidaan vain esineitä, joista ei aiheudu pohjaveden pilaantumisvaaraa. Maa-ainestenotto on vähentynyt merkittävästi vuoden 21 tilanteesta, jolloin alueella oli seitsemän voimassa olevaa maa-aineslupaa. Nyt voimassa olevia maa-aineslupia on kaksi. Alueen kaakkoisosassa sijaitsevan louhoksen toiminta on jatkunut ja sille on myönnetty uusi ympäristölupa kallion louhintaanja murskaukseen vuonna 28 ja maa-aineslupa vuonna 29. Oivangin alueelle on avattu uusi hiekan ottamisalue vuonna 27. Uutena toimintana pohjavesialueelle on perustettu Kuusamon Golf Oy:n golfkenttä. Golf-kentän viheriöistä osa sijoittuu pohjaveden varsinaiselle muodostumisalueelle, osa muodostumisalueen ulkopuolella ja osa kokonaan pohjavesialueen ulkopuolelle. Valtatie 5:n varrelle, Nissinjokimutkan alueelle on kaavoitettu pieni teollisuusalue, jossa kolmessa tehtaassa valmistetaan taloelementtejä, ikkunoita ja keittiökalusteita. Vuonna 21 valmistuneessa suojelusuunnitelmassa toimintojen aiheuttamaa riskiä on arvioitu päästöja sijaintiriskin avulla. Merkittävimmiksi riskeiksi on arvioitu mm. maanalaiset öljysäiliöt ja niiden osalta 7
on esitetty, että säiliöiden käyttöiän tullessa loppuun, säiliöt tulisi poistaa maasta, mikäli se on mahdollista eikä uusia öljysäiliöitä tule asentaa maanalaisiksi. Valtatie 5:n osalta on esitetty, että perusparannuksen yhteydessä tulisi toteuttaa luiskasuojaus vedenottamoiden ohjeellisilla lähisuojavyöhykkeillä ja mahdollisuuksien mukaan koko harjun ydinosan alueella kulkevalla osalla. Muutoinkin pohjavesialueelle rakennettavien sekä perusparannettavien liikenneväylien rakentamisessa ja suunnittelussa on otettava huomioon pohjaveden suojelunäkökohdat. Lentoasemaa kehitettäessä on pitäydyttävä sellaisissa toiminnoissa, jotka eivät vaaranna alueen pohjaveden määrää ja laatua. Viemäröimättömien kiinteistöjen osalta on esitetty kiinteistöjen sijainnin ja jätevesien käsittelyjärjestelmien tarkempaa selvittämistä. Yleisen viemärin ulottumattomissa olevien rakennusten määrä on vähentynyt viemäriverkon laajentuessa Oivanginjärven lounais- ja luoteispuolelle. 8
2. Luonnonolosuhteet ja maankäyttö Kuusamon kirkonkylän pohjavesialue on pinta-alaltaan noin 42,6 km 2, josta varsinaista pohjaveden muodostumisaluetta on hieman alle puolet, 2,3 km 2. Pohjavesialue kuuluu luokkaan I eli on vedenhankinnan kannalta tärkeä ja alueella sijaitsee useita vedenottamoita. 2.1. Geologia ja hydrogeologia Tämä kappale on tehty hyödyntäen vuonna 23 valmistunutta Kuusamon kaupungin keskustan pohjavesialueen suojelusuunnitelmaa (PSV Maa- ja vesi 23) Kallioperä Kirkonkylän pohjavesialue sijaitsee prekarjalaisen (arkeeisen) pohjagneissikompleksin ja karjalaisten (varhaisproterotsooisten) liuskealueiden saumakohdassa. Pohjagneissin kivilajeja, granodioriittista ja kvartsidioriittista gneissiä esiintyy Iso-Korppilammen kaakkoispuolella. Muu osa koostuu pääasiassa liuskealueen kivilajeista. Ekstrusiivista vihreäkiveä esiintyy Iso-Korppilammen ja Petäjälammen välisellä alueella. Petäjälammen ja Ala-Oivangin välissä on dolomiittipitoinen arkoosi- ja serisiittikvartsiittivyöhyke. Ala-Oivangin luoteispuolinen alue koostuu pääosin arkoosisista, ortokvartsiittisista ja dolomiittipitoisista liuskeista. Paikoin pohjavesialuetta halkovat maafisten vulkaniittien ja albiittidiabaasien vyöhykkeet. Maafista vulkaniittia on erityisesti Junganjärven ympäristössä (Silvennoinen 1973, 1989). Kallioperän mineraali- ja kivilajikoostumus kuvastuu myös alueen maaperään ja sitä kautta myös pohjaveteen; esimerkiksi ph-arvo on korkeampi kalkkipitoisilla (kalkkikivi, dolomiitti) alueilla. Usein maaperän raekoko ja rakenneominaisuudet vaikuttavat kuitenkin enemmän pohjaveden laatuun kuin alueen kivilaji- ja mineraalikoostumus. Kallionpinta on pääsääntöisesti melko paksujen maakerrosten peittämä, mutta Korppikankaan kohdalla on kalliokynnys, joka rajoittaa pohjaveden virtausta. Hydrogeologiset olosuhteet Kirkonkylän pohjavesialue kuuluu osana luode-kaakko suuntaiseen pitkittäisharjujaksoon, joka alkaa Suomen puolella itärajan tuntumasta ja kulkee likimain jäätikön perääntymissuunnassa Kuusamon kaupungin pohjoispuolitse päättyen lännessä Korouomaan. Harju on syntynyt mannerjäätikön perääntymisvaiheessa (n. 9 vuotta sitten) jäänalaiseen tunneliin tai railoon. Mannerjäätikön sulamisvaiheessa alueella on ollut jääjärvi, jonka pinnantaso on ollut noin 26-27 m nykyisen merenpinnan yläpuolella. Oivanginjärven itäpuolella on laaja jääjärveen syntynyt deltamuodostuma. Jääjärven pinnan laskettua deltamuodostuma on ollut alttiina tuulen kuluttavalle, kuljettavalle ja kerrostavalle toiminnalle. Tuulikerrostumat (dyynit ym.) ovat alueella yleisiä. Harjualueen reunaosat ovat paikoin moreenin peittämät. Myös ohuita turvekerrostumia esiintyy harjun painanteissa ja harjun reunaosalla (Aario ym. 1974, Jaako 1975, Manninen 1984). Harjun karkea ydinosa on soravaltainen sisältäen pääasiassa hiekkaista soraa, karkeaa hiekkaa ja kivistä soraa, jota esiintyy erityisesti väli- ja pohjakerroksina. Harjun hiekkavaltainen lieveosa on monin paikoin 9
varsin laaja, ydinosaan rajoittuvissa osissa aines on yleensä karkeaa, paikoin soraista hiekkaa. Lievealueen uloin osa on pääasiassa hienoa hiekkaa, mutta myös silttejä on paikoin. Harjumuodostuma on pääosin antikliininen eli se on ympäristöönsä vettä purkava, mutta se saa osassa aluetta täydennystä vesivaroihinsa myös ympäröiviltä vaaroilta tulevasta valunnasta. Pohjaveden päävirtaussuunta on pohjavesialueen länsiosassa Tatanginjärveen asti kaakkoon ja itäosassa vastaavasti Tatanginjärveen asti luoteeseen. Virtaussuunnat voivat vaihdella paikallisesti huomattavasti. Harjun ydinosan pituussuuntainen vedenläpäisevyys on arvioitu hyväksi lukuun ottamatta Korppikankaan kohdalla olevaa pohjagneissistä muodostunutta kalliokynnystä. Pohjavesi purkautuu pääsiassa muodostumaa reunustaviin vesistöihin. 2.2. Maankäyttö ja kaavoitus, luonnonsuojelualueet 2.2.1. Kaavoitustilanne Kuusamon yleiskaava on vahvistettu 8.1.29. Kirkonkylän pohjavesialueen länsiosassa on voimassa Oivangin rantaosayleiskaava, joka on vahvistettu 3.6.2. Keskustan ympäristössä on voimassa kirkonkylän osayleiskaava, joka on valtuuston hyväksymä, mutta sitä ei ole vahvistettu. Alueella on useita voimassa olevia ranta-asemakaavoja ja asemakaavoja. Pohjavesialueen keskiosassa, lähimpänä Kuusamon keskustaa ovat voimassa seuraavat asemakaavat: Kirkonseudun asemakaavan muutos ja laajennus tropiikin alueella Kaava on hyväksytty täytäntöönpanokelpoiseksi Kuusamon kaupunginhallituksessa 28.8.26 lukuun ottamatta VL-1-alueita. Kaava-alue sijaitsee pääosin Petäjälammen eteläpuolella, varsinaisen pohjavesialueen muodostumisalueen ulkopuolella. Alueella sijaitsevat muun muassa Kuusamon Juusto Oy:n meijeri (teollisuusalue) sekä kylpylähotelli Kuusamon Tropiikki (matkailua palvelevien yritysten korttelialue). Lisäksi alueelle on kaavoitettu matkailua palvelevien rakennusten korttelialueita, joihin saa rakentaa matkailuun liittyviä majoitus-, näyttely-, kokous- ja myymälätiloja. Petäjälammen pohjoispuolella, pohjaveden varsinaisella muodostumisalueella sijaitsee Petäjälammen lomakylä Ky (Petäjälammen leirintä). Pääosa leirintäalueesta sijoittuu asuntovaunualueelle, jolle saa rakentaa asuntovaunuja ja -autoja palvelevien huolto- ja vastaanottotilojen lisäksi majoitustiloja. Alueelle rakennetut uudet majoitusrakennukset sijoittuvat matkailua palvelevien rakennusten korttelialueelle, joka on varattu lomaosakkeille. Leirintäalueen itäpuolella on neljä loma-asunnoille varattua rakennuspaikkaa, joita ei ole rakennettu. Kaavassa on annettu pohjavesialuetta koskevia suojelumääräyksiä, joiden mukaan kaikkien huolto- ja tuotantohallien jätevedet tulee johtaa öljynerotuskaivojen kautta kunnan jätevesiviemäriin ja toiminnasta riippuen kaivoja on tyhjennettävä 2-6 kertaa vuodessa. Kaikki kemikaali-, öljy- ja ongelmajätteet tulee varastoida allastetuissa, tiivispohjaisissa ja katetuissa tiloissa. Rakennusten sisätiloihin sijoitettavat kemikaalit tulee niin ikään sijoittaa suoja-altaisiin, mikäli tiloissa sijaitsee lattiakaivoja. Uusia öljy- tai kemikaalisäiliöitä ei tule sijoittaa maan alle, vaan vanhatkin säiliöt tulee uusimisen yhteydessä sijoittaa maan päälle. Maanpäällisiin säiliöihin tulee rakentaa niiden tilavuutta vastaava, esimerkiksi teräksinen allas, joka on katettava siten, ettei siihen pääse sadevesiä. 1
Kirkonseudun asemakaavan muutos ja laajennus Petäjäkankaan alueella Kaava on hyväksytty Kuusamon kaupunginvaltuustossa 16.6.28 ja Oulun hallinto-oikeus on antanut siitä päätöksen 28.8.29, jolla se on hylännyt kaupunginvaltuuston päätöstä koskevat valitukset, joissa on vaadittu kaavan kumoamista. Kaava koskee aluetta, jolle on kaavan valmistumisen jälkeen rakennettu golf-kenttä. Alue sijaitsee osin pohjavesialueen ulkopuolella, osittain pohjaveden varsinaisella muodostumisalueella ja osittain muodostumisalueen ulkopuolella. Alueelle on annettu seuraavat asemakaavamääräykset: 1. Pohjavesialueella ei saa tehdä pohjaveden laatua tai määrää vaarantavia toimenpiteitä. Jos alueelle on odotettavissa tällaisia toimenpiteitä, on kaupungin pyydettävä niistä alueellisen ympäristökeskuksen lausunto. 2. Golfkentän rakentamisessa tulee noudattaa hanketta varten laadittua rakentamissuunnitelmaa (Arkkitehdin työselostus 12.9.27, suunnitelmakartat 14.4.28). Suunnitelma tulee olla paikallisen ympäristökeskuksen hyväksymä 3. Pohja- ja pintaveden tarkkailua varten tulee laatia suunnitelma, joka tulee hyväksyttää paikallisessa ympäristökeskuksessa. 4. Alue kuuluu Kuusamon lentokentän lentoliikenteen estevapaaseen vyöhykkeeseen, rakennusten ja rakennelmien suurin sallittu korkeus on 45 m. 5. Alueella kulkevat reitit tulee toteuttaa niin, ettei eroosion riski lisäänny. 6. Alueilla, joissa on vaarana vettä pilaavien aineiden pääsy pohjaveteen, tulee pohjaveden muodostumisalueella tehdä kasvualustan ja perusmaan väliin pidättäviä kasvukerroksia. 7. Golfkentän rakentamisessa ja hoidossa tulee noudattaa vähintään Suomen golfliiton ympäristöohjelmaa elleivät lait tai asetukset muuta määrää. 8. Viheriöt ja lyöntipaikat tulee salaojittaa ja vesi johtaa tarkkailukaivoihin. Pohjaveden muodostumisalueella (pv-m) viheriöiden, lyöntipaikkojen ja salaojien alle tulee rakentaa vettä läpäisemätön suojausrakenne. 9. Golfkentän pelialueiden sade-, sulamis- ja salaojavedet on ohjattava/johdettava erillisiin altaisiin edelleen käytettäväksi kasteluun. Varastoaltaat tulee sijoittaa pohjaveden muodostumisalueen (pv-m) ulkopuolelle. 1. Golfkentän hoidossa käytettävän lannoituksen perusteena tulee olla ravinnetutkimuksin selvitetyt maaperän ja kasvien ravintotase. 11. Golfkentän hoidossa tulee ensisijaisesti käyttää luontaista kasvintorjuntaa. Kemialliseen torjuntaan on erikseen haettava hyväksyntä alueelliselta ympäristökeskukselta. 12. Lannoituksesta, kastelusta yms. kentän toiminnasta tulee pitää kirjaa ja kauden päättyessä laatia yhteenvetoraportti muun muassa käytetyistä ainemääristä. Alueella ovat voimassa seuraavat ranta-asemakaavat: Ukonlammen ranta-asemakaava sekä Ukonlammen ranta-asemakaavan muutos Kaava-alueet sijaitsevat pääosin pohjaveden varsinaisella muodostumisalueella ja osittain pohjaveden varsinaisen muodostumisalueen ulkopuolella. Kaava-alueet rajoittuvat eteläosassa Ukonlampeen ja Petäjäjokeen. Ukonlammen Ranta-asemakaavan muutos kortteleiden 1-9, 14 ja 15 osalta on hyväksytty 22.2.26. Kaava-alueelle rakennettavat rakennukset on liitettävä vesi- ja viemäriverkostoon. Pohjavesialueella pohjaveden laatua vaarantavien aineiden imeyttäminen tai muu päästäminen 11
maaperään on kielletty. Öljy- tai muut pohjaveden laatua vaarantavat säiliöt tulee sijoittaa rakennusten sisätiloihin tai maan päälle katoksellisiin, riittävän tilaviin suoja-altaisiin. Kortteleiden 1-13 osalta on voimassa 17.5.1989 vahvistettu Ukonlammen rantakaavan muutos ja laajennus. Alun perin Ukonlammen rantakaava on hyväksytty 17.12.1977. Uuttuniemen rantakaava Uuttuniemen rantakaava on vahvistettu 31.1.1996. Kaava-alue sijoittuu pohjavesialueen varsinaisen muodostumisalueen ulkopuolelle, Oivankijärven ranta-alueelle, Rantalahden etelä- ja Ruotsanperän pohjoisrannalle. Kaava-alueelle sijoittuvat urheilu- ja virkistyspalvelualue, jolle voidaan sijoittaa tenniskenttä, retkeily- ja ulkoilualue, uimaranta-alue, venevalkama sekä loma-asuntojen korttelialueita. Loma-asuntojen rakennuspaikkoja on yhteensä 14. Kaavamääräysten mukaan rakennukset, joissa on vesijohto, liitetään yleiseen viemäriverkostoon. Ennen 4.4.1991 rakennusluvan saaneiden kiinteistöjen osalta hyväksytään olemassa olevien jätevesijärjestelmien käyttö niin kauan kuin valvontaviranomaiset hyväksyvät järjestelmien käytön. Junganharjun rantakaava sekä Junganharjun ranta-asemakaavan muutos ja laajennus Junganharjun rantakaava on vahvistettu 3.12.1991. Kaava-alue kattaa pääosan Junganharjun kapeasta Kylmäperän ja Ukonlahden väliin jäävästä harjualueesta, joka on kaavassa merkitty lähivirkistysalueeksi, jolla on ympäristöarvoja. Alueella ei sallita maa-ainesten ottamista ja metsänhoitotoimenpiteet on sallittu metsänhoitoyhdistyksen hyväksymän hoitosuunnitelman mukaisesti. Kylmäperän pohjoisrannalle ja sen läheisyyteen on kaavan mukaan mahdollista rakentaa loma-asuntoja yhteensä 18 rakennuspaikalle, mutta alueita ei ole rakennettu. Pohjavesialueen ulkopuolelle jää Autiovaarantien pohjoispuolelle on kaavoitettu matkailua palvelevien rakennusten korttelialue, jota ei niin ikään ole rakennettu. Junganharjun ranta-asemakaavan osittainen muutos ja laajennus on hyväksytty 2.4.25. Osa alueesta sijaitsee pohjaveden varsinaisella muodostumisalueella ja osa muodostumisalueen ulkopuolella. Singerjärven ranta-alueen loma-asuntojen korttelialueen lisäksi alueella on matkailua palvelevien yritysten korttelialueita, joissa sijaitsee Oivangin lomakartano. Suuri osa kaava-alueesta on lähivirkistysaluetta, jonka metsänhoidossa tulee noudattaa erityisiä rantametsiä koskevia suosituksia ja avohakkuut, metsänauraukset ja muut luontoa merkittävästi muuttavat toimenpiteet ovat kiellettyjä. Osa lähivirkistysalueista on merkitty kaavamerkinnällä VL/s, joka tarkoittaa lähivirkistysaluetta, jolla on erityisiä ympäristöarvoja. Metsänhoitoa suoritetaan metsänhoitoyhdistyksen hoitosuunnitelman mukaisesti. Kaavassa annettujen rakentamismääräysten mukaan rakennukset on liitettävä yleiseen vesi- ja viemäriverkostoon ja pohjavesialueella pohjaveden laatua vaarantavien aineiden imeyttäminen tai muu päästäminen maaperään on kielletty. Lisäksi öljy- ja muut pohjaveden laatua vaarantavat säiliöt tulee sijoittaa rakennusten sisälle tai maan päälle katoksellisiin, riittävän tilaviin suoja-altaisiin. Tatankijärvi-Koukkulampi ranta-asemakaava Tatankijärvi-Koukkulampi ranta-asemakaava on vahvistettu pääosin 6.7.1993 ja kortteleiden 32 ja 33 osalta 26.6.1995. Kaava-alue sijoittuu kokonaan pohjaveden varsinaiselle muodostumisalueelle, 5-tien itäpuolelle, Petäjälammen ja Tatankijärven väliselle alueelle. Alueelle on kaavoitettu matkailua palvelevia korttelialueita sekä loma-asuntojen korttelialueita. Rakentamattomia loma-asuntopaikkoja on esimerkiksi Kangaslammen pohjoispuolella sekä Pienen Koukkulammen länsipuolella. 12
Petäjälammentien eteläpuolella, Petäjälammen pohjoisrannalla sijaitsee matkailuyritys Petäjälammen turistimajat. Rakentamispaikkojen ulkopuoliset alueet ovat pääosin lähivirkistysalueita, joilla ei saa suorittaa aukkohakkuita, maa-ainestenottoa, varastointia tai muita luontoa huomattavasti muuttavia toimenpiteitä. Rantasalon tilan (RN: 141:13) rantakaava Rantasalon tilan rantakaava on vahvistettu 1.12.1985. Kaava-alue sijoittuu Oivanginjärven rantaalueelle, pohjavesialueen pohjoisreunalle ja osittain pohjavesialueen ulkopuolelle. Pohjavesialueelle on kaavoitettu yksi rakennuspaikka loma-asunnolle lähelle Oivanginjärven rantaa sekä noin sadan metrin päähän loma-asuntojen korttelialue, johon on mahdollista rakentaa enintään kymmenen mökkiä. Niin sanotun mökkikylän yhteyteen on varattu yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alue, jota voidaan käyttää jätevesien imeytysalueeksi ja jonka rakentaminen on suoritettava vesi- ja terveysviranomaisten ohjeiden mukaisesti. Pohjavesialueelle ei ole rakennettu kaavan mukaisia rakennuksia, vaan alue on maa- ja metsätalouskäytössä. 2.1.2. Vireillä olevat kaavahankkeet Kirkonkylän alueella on voimassa useita asemakaavoja, jotka yhdistyvät ajantasakaavaksi (kaava on ollut nähtävillä 9.1.214-28.2.214). Lisäksi vireillä on asemakaavahanke, joka käsittää Kemijärventien itäpuolisen alueen sisältäen mm. Pölkyn tehdasalueen sekä osan Petäjälammen turistimajojen alueesta. Kuva 1. Junganharjun alue on merkitty Oivangin ranta-osayleiskaavassa merkinnällä MU-1, jonka mukaan alueella on kielletty kaivamis-, louhimis-, tasoittamis- tai täyttämistyöt RakL 235 :n mukaisesti 13
Luonnonsuojelualueet, luonnonsuojeluohjelma-alueet ja valtakunnallisesti arvokkaat geologiset muodostumat Alueen keskiosassa, Porolammen itäpuolella sijaitsee Vierelä-Puolakan luonnonsuojelualue. Suojelualue sijaitsee yksityisen maanomistajan maalla ja on pinta-alaltaan kaksi hehtaaria. Kylmäperän pohjoispuolella on moreenimuodostuma, Autiovaaran drumliini, joka kuuluu arvoluokkaan 2, hyvin arvokas (Valtakunnallisesti arvokkaat moreenimuodostumat, Ympäristöministeriö 27). Alueella on useita valtakunnallisesti arvokkaita tuuli- ja rantakerrostumia, joista arvokkaimmaksi, arvoluokkaan 2 kuuluvaksi on arvioitu Rakinharjun eteläpuolelle sijoittuva tuulikerrostuma (Valtakunnallisesti arvokkaat tuuli- ja rantakerrostumat, Suomen ympäristö 32/211). 14
3. Pohjavesivarat ja niiden hyödyntäminen Pohjavesialueen kokonaispinta-ala on 42,6 km 2, josta varsinaisen muodostumisalueen pinta-ala on 2,3 km 2. Alueen suuntaa-antavaksi kokonaisantoisuudeksi on pohjaveden varsinaisen muodostumisalueen perusteella arvioitu noin 15 m 3 /d (imetymiskerroin,45). Todellista antoisuutta on vaikea määrittää, koska muodostuman reunoilla on paljon vesistöjä, joiden rantaimeytyminen vaikuttaa koepumppausten tuloksiin. Kuusamolaisista 73 % on liittynyt yleiseen vesi- ja viemäriverkkoon. Kuusamon energia- ja vesiosuuskunnalla on Kirkonkylän pohjavesialueella kahdeksan vedenottamoa ja Rukan alueella kuusi vedenottamoa. Kuusamon EVO:n käyttäjämäärä kirkonkylän pohjavesialueella on noin 1 henkilöä. Kirkonkylän pohjavesialueella on lisäksi Kuusamon Juusto Oy:n vedenottamo. 3.1. Vedenottamot Alueella on suoritettu runsaasti pohjavesitutkimuksia 196-luvun alkupuolelta lähtien. Pohjavesialueen kymmenestä vedenottamosta yhdeksän on Kuusamon energia- ja vesiosuuskunnan ja yksi, Tatanginranta/Osuusmeijeri on Kuusamon Juusto Oy:n omistuksessa. Kymmenestä vedenottamosta kuusi oli aktiivisessa käytössä vuonna 213. Tatangin vedenottamo (kuva 4) ei ole ollut käytössä vuoden 1991 jälkeen kohonneiden mangaanipitoisuuksien vuoksi. Nissinjokimutkan ja Koiraharjun vedenottamoilta ei pumpattu vettä verkostoon vuoden 213 aikana. Uusimmat vedenottamot ovat vuonna 21 valmistuneet Nissinlampi ja Nissinjokimutka II sekä vuonna 23 valmistunut Kylmäperän vedenottamo. Nissinjokimutka II:n vedenottamoa ei ole voitu ottaa lainkaan käyttöön veden kohonneiden bakteeripitoisuuksien vuoksi. Kaikki alueella olevat vedenottamot ovat tyypiltään siiviläputkikaivoja. Vuonna 1995 käyttöön otetulla Munakan vedenottamolla (kuva 2) on yhteensä neljä kaivoa, joista pohjavettä pumpattiin vuonna 213 keskimäärin noin 7 m 3 /d, mikä on eniten kirkonkylän pohjavesialueen Kuusamon energia- ja vesiosuuskunnan vedenottamoista. Seuraavaksi eniten vettä pumpattiin Kylmäperän ja Nissinlammen vedenottamoilta. Taulukkoon 1 on koottu tiedot pohjavesialueella olevista vedenottamoista, vesioikeuden mahdollistamat vedenottomäärät sekä vuonna 213 pumpattu keskimääräinen vesimäärä. Kaaviossa (kuva 3 ) on esitetty vedenottamoilta pumpattu vesimäärä vuosina 29-213. Pohjavesialueen kaakkoisosassa sijaitseva Korppivaaran vedenottamo on ollut pois käytöstä vuosina 21-211, mutta vuosina 212-213 sieltä on pumpattu vettä keskimäärin 2 m 3 /d. Kuva 2. Vasemmalla Munakan vedenottamorakennus ja oikealla vedenottamon kaivoja. 15
Keskimääräinen vedenotto m 3 /d 8 7 6 5 4 3 2 1 29 21 211 212 213 Kuva 3. Kirkonkylän pohjavesialueen vedenottamoilta otettu keskimääräinen vesimäärä (m3/d) vuosina 29-213. Taulukko 2. Alueella olevat vedenottamot ja lupien mahdollistamat pumppausmäärät sekä otettu vesimäärä vuonna 213. Vedenottamo Käyttöönotto VO:n lupa, m 3 /d Otettu vesimäärä vuonna 213 m 3 /d Korppikangas 199 6 (31.5.1988, Nro 24/88/I) 22 Munakka II 1995 2 (28.12.1994, Nro 65/94/I) 646 Korppivaara 1995 8 (28.12.1994, Nro 65/94/I) 36 Koiraharju 1995 9 (28.12.1994, Nro 65/94/I) Meijeri 1971 1 (18.1.1973, Nro 5/73/II) 51 Tatanki 1978 15 (15.12.1977, Nro 55/77/II) Nissinjokimutka 1993 6 (18.1.1973, Nro 5/73/II) Nissinjokimutka II 21 6 (6.9.2 Nro 28//1) Nissinlampi 21 4 (6.9.2 Nro 54/21) 331 Kylmäperä 23 1 (8.11.22 Nro 74/2/1) 53 3.1.1. Vedenottamoiden lähisuojavyöhykkeet Kuusamon kirkonkylän pohjavesialueella ei ole varsinaisia, vesioikeuden vahvistamia vedenottamon lähisuojavyöhykkeitä. Edellisen suojelusuunnitelman tekemisen yhteydessä (PSV- Maa- ja Vesi 23) on määritetty ohjeelliset lähisuojavyöhykkeet olemassa oleville vedenottamoille sekä tutkituille vedenottamopaikoille. Ohjeelliset lähisuojavyöhykkeet on määritetty siten, että virtaama vedenottamoille on arviolta 4-6 vrk. Suojavyöhykkeet on määritetty yhtenäisinä siten, että yksi vyöhyke saattaa kattaa useita vedenottamoita ja tutkittuja vedenottopaikkoja. Ohjeelliset lähisuojavyöhykkeet on esitetty liitteenä olevissa hydrogeologisissa kartoissa. 16
Kuva 4. Tatangin vedenottamo Kemijärventien itäpuolella ei ole ollut käytössä noin 3 vuoteen korkeiden mangaanipitoisuuksien vuoksi. 3.2. Pohjavesialueeseen liittyvät hankkeet ja tutkimukset sekä tutkitut vedenottopaikat Olemassa olevien vedenottamoiden lisäksi alueella on useita tutkittuja vedenottopaikkoja, joihin on tulevaisuudessa mahdollisuus perustaa vedenottamo. Tutkitut vedenottopaikat on esitetty alla olevassa taulukossa (taulukko 3) sekä liitteenä olevissa alueen hydrogeologisessa kartassa. Alueella on suoritettu lukuisia pohjavedenottoon liittyviä tutkimuksia jo 196-luvulta lähtien. Tehdyt tutkimukset on koottu taulukkoon neljä. 17
Taulukko 3. Tutkitut vedenottopaikat Tutkitut pohjavedenottopaikat Vedenottamo rakennettu Vedenlaatu Arvioitu vedenottomäärä m3/d Hyypiönkangas 4.1 Hyvä 3 Koiraharju 1.5 x " 1 Korppikangas B1 Käsiteltävä 4 Korppivaara 2.8 x Hyvä 1 Munakka 3.1 Hyvä 2 Nissinjokimutka 1.1 Käsiteltävä 5 Nissinjokimutka 1.3 Hyvä 4 Nissinjokimutka 1.6 x Hyvä 4 Nissinjokimutka 1.1 x Hyvä 6 Nissinjokimutka 2.1 x Hyvä 6 Pitkänlammenkangas 17.6 Välivaara 1.2 Hyvä 3 Junganharju 1.22 Junganharju 2.15 Junganharju 4.2 Junganharju 6.1 Hyvä 7 Junganharju 1.1 Rakinharju Ak 6.1/21 Hyvä 7 Rakinharju Por4 Hyvä 5 Rakinharju Por5 Hyvä 1 Vasarakangas Ak1 Hyvä 1 Vasarakangas Ak37 Hyvä 6 Vasarakangas Ak69 Hyvä 8 Vasaralamminkangas 1.3 Hyvä 45 Tatanginharju 1.7 Hyvä 25 Ukonlampi 1.14 Munakkalampi Kuusamon Osuusmeijeri x Tatanki 5 x 15 Singerharju Oivanki 4 25 Korppikangas 5.1 x Hyvä 8 3.3. Vedenotto tulevaisuudessa Kuusamon energia- ja vesiosuuskunnalla on Oivanginjärven eteläpuolella, Kylmäperän ja Nissinjokimutkan vedenottamoiden välissä kaksi valmista vedenottokaivoa, joihin on tarvittaessa mahdollisuus viedä pumppaamokalusto ja ottaa vedenottamot käyttöön. Mahdollisille uusille vedenottamoille ei ole haettu vesilupaa eikä vedenottamoiden käyttöönotto lähitulevaisuudessa ole ajankohtaista. Kirkonkylän pohjavesialueen tilannetta voidaan pitää hyvänä, koska alueen pohjavesivaroista hyödynnetään tällä hetkellä arviolta noin 17 % ja alueella on useita vedenhankintaan soveltuvia tutkittuja vedenottopaikkoja. Kuvassa viisi (kuva 5) on alueen luoteisosassa sijaitseva Kylmäperän vedenottamo, joka sijaitsee kaukana suurista teistä eikä välittömässä läheisyydessä ole asutusta tai yritystoimintaa. 18
Kuva 5. Kylmäperän vedenottamo sijaitsee pohjavesialueen luoteisosassa, metsäisellä alueella. Taulukko 4. Alueella suoritetut pohjavesitutkimukset Tekijä Työn nimi Työn nro Pvm. Maa ja Vesi Oy Pohjavesitutkimus, Munakkalampi, Kuusamo. 641 22.2.1961 Maa ja Vesi Oy Pohjavesitutkimus, Kuusamon Osuusmeijeri, Kuusamo. B 6656 21.1.1968 Maa ja Vesi Oy Pohjavesitutkimus, Tatanki, Kuusamo. O 614 12.8.1977 Oulun vesipiirin vesitoimisto Kuusamon kylien pohjavesitutkimus, Singerharju, Oivanki. 331OUV4:3 12.5.1981 Oulun vesipiirin vesitoimisto Kuusamon kylien pohjavesitutkimus, Ukonlampi 1.14, Kuusamo. 384OUV4:3 31.5.1984 Oulun vesipiirin vesitoimisto Kuusamon kylien pohjavesitutkimus, Korppikangas (5.1), Kuusamo. 384OUV4:3 5.3.1987 Oulun vesi- ja ympäristöpiiri Kuusamon pohjavesitutkimus, Junganharju piste 6.1, Kuusamo. 331OUVY4:3 8.3.199 Oulun vesi- ja ympäristöpiiri Kuusamon pohjavesitutkimus, Välivaara 1/2, Kuusamo. 331OUVY4:3 28.8.199 Oulun vesi- ja ympäristöpiiri Kuusamon pohjavesitutkimus, Tatanginharju piste 1.7, Kuusamo. 331OUVY4:3 26.11.199 Oulun vesi- ja ympäristöpiiri Kuusamon pohjavesitutkimus, Nissijokimutka piste 1.3, Kirkonkylä, 331OUVY4:3 26.11.199 Kuusamo. Oulun vesi- ja ympäristöpiiri Kuusamon pohjavesitutkimus 1984, Vasaralamminkangas piste 1.3, 331OUVY4:3 11.4.1991 Vasaraperä, Kuusamo. Oulun vesi- ja ympäristöpiiri Kuusamon pohjavesitutkimus, Nissijokimutka piste 1.1, Kirkonkylä, 331OUVY4:3 3.7.1992 Kuusamo. Oulun vesi- ja ympäristöpiiri Kuusamon pohjavesitutkimus, Nissijokimutka piste 1.1, Kirkonkylä, 331OUVY4:3 6.1.1993 Kuusamo. Pohjois-Pohjanmaan Kuusamon pohjavesitutkimus. Nissinjokimutka 2.1, Kuusamo. 29.3.1993 ympäristökeskus Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus Kuusamon pohjavesitutkimus. Nissinjokimutka 1.6 Tn:o 331 Ouvy 4:3 19.7.1995 Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus Kuusamon pohjavesitutkimus. Korppikangas, Betoniasema B1. Tno:o 565 Ouvy 4:3 28.5.1996 Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus Kuusamon pohjavesitutkimus 2. Oivanki. Rakinharju, Por4. 29.12.2 Kuusamon pohjavesitutkimus 2. Oivanki. Rakinharju, Por5. 29.12.2 Kuusamon pohjavesitutkimus 2. Oivanki. Vasarakangas, Ak1. 21.3.21 Kuusamon pohjavesitutkimus 2. Oivanki. Vasarakangas, Ak37. 21.3.21 Kuusamon pohjavesitutkimus 2. Oivanki. Vasarakangas, Ak69. 21.3.21 19
4. Alueella sijaitsevat riskitekijät ja niiden arviointi sekä toimenpidesuositukset Toiminnan tai kohteen pohjaveden laadulle tai määrälle aiheuttamaa riskiä määritettäessä voidaan riskejä arvioida päästöjen ja sijainnin perusteella. Arvioitaessa riskejä päästöjen perusteella kiinnitetään huomiota siihen, kuinka paljon ja miten helposti haitallisia aineita voi päästä maaperään ja edelleen pohjaveteen. Riskin suuruuteen vaikuttavat varastoidun tai käytetyn aineen määrä ja laatu, kohteen suojaus ja valvonta sekä päästön haittaavuus ja todennäköisyys. Sijainnin perusteella riskejä arvioitaessa oleellisia tekijöitä ovat, millaisella paikalla toiminto sijaitsee vedenottamoihin nähden, mikä on pohjaveden virtaussuunta ja virtausnopeus. 4.1. Asutus Pohjaveden laadulle vaaraa aiheuttavia, asutukseen liittyviä tavanomaisimpia riskejä ovat öljy- ja polttoainesäiliöiden vuodot, jätevesien pääsy maahan joko rikkoutuneista tai vuotavista viemäriputkista sekä viemäröimätön asutus. Pohjavesi voi pilaantua huonokuntoisten maanalaisten ja maanpäällisten öljysäiliöiden vuotojen seurauksena tai öljyn valuessa maaperään säiliöiden ylitäytön seurauksena. Maanalaisten öljysäiliöiden vuotoja ei välttämättä heti huomata. Pohjavesialueilla saattaa olla myös säiliöitä, joiden tarkastusaika on umpeutunut. Riskiä voivat aiheuttaa myös maanpäälliset öljysäiliöt, joissa ei ole tehty tarvittavia suojaustoimenpiteitä ja joita tarkastusvelvollisuus ei koske. Roskaaminen ja niin sanottujen laittomien kaatopaikkojen muodostuminen on myös mahdollinen ongelma, erityisesti sellaisissa paikoissa, jotka ovat hyvin saavutettavissa, mutta kuitenkin kohtalaisen syrjässä. Kiinteistöjen jätevesien pääsy pohjaveteen voi aiheuttaa veden nitraatti-, kloridi ja fosfaattipitoisuuksien kohoamista ja pohjaveden hygieenisen laadun heikkenemistä. 4.1.1. Viemäriverkosto ja jätevedenpumppaamot Kuusamon energia- ja vesiosuuskunnan vesi- ja viemäriverkko kattaa valtaosan Kirkonkylän pohjavesialueesta. Pohjavesialueen kaakkoisosa, sekä länsi- ja luoteisosat eivät ole kunnallisen viemäriverkon piirissä. Kuusamon kaupunginvaltuusto on hyväksynyt viemäriverkoston ja vesijohtoverkoston toiminta-alueen vuonna 211 (14.11.211 45). Vesihuoltolain mukaan toimintaalueella sijaitsevalla rakennuksella on oikeus ja velvollisuus liittyä vesihuoltolaitoksen vesijohtoon ja viemäriin. Rakennusta ei tarvitse liittää verkostoon mikäli sillä ei ole vesihuoltopalvelun tarvetta tai kunnan ympäristönsuojeluviranomainen on myöntänyt rakennukselle vapautuksen. Vesi- ja viemäriverkko on laajentunut viime vuosina erityisesti Oivangin alueelle. Kirkonkylän pohjavesialueelle sijoittuva jätevesiverkosto on rakennettu 198-luvulta lähtien suoraan muoviseksi eikä alueelle sijoitu betonisia viemäriputkia. Alueella on 11 jätevedenpumppaamoa sekä lisäksi kiinteistökohtaisia pumppaamoita on 53. Jätevedenpumppaamoista neljässä on käytössä kaukovalvontajärjestelmä. Pumppaamoiden pinnankorkeutta mitataan automaattisesti. Kaikissa pumppaamoissa on kaksi sähköisesti ohjattua pumppua, joiden toiminta vuorottelee. Tarvittaessa pumppaamo pystyy toimimaan yhdellä pumpulla. Häiriötilanteessa pumppuja on mahdollista ohjata myös mekaanisesti. Kaikki pumppaamot tarkastetaan viikoittain ja niiden tilavuudet on mitoitettu siten, että nykyisellä kuormituksella viikon aikana syntyvä jätevesikuorma mahtuu pumppaamon säiliöön. 2
Jätevedenpumppaamoista yhdeksän sijaitsee pohjaveden varsinaisella muodostumisalueella ja kaksi pohjaveden muodostumisalueen ulkopuolella. Lähimpänä vedenottamoita sijaitsevat Kylmäperän pumppaamo, jonka etäisyys vedenottamolle on 17 metriä ja Nissinjokimutkan pumppaamo (kuva 6), joka sijaitsee noin 25 metrin päässä Nissinjokimutkan vedenottamosta ja 28 metrin päässä Nissinlammen vedenottamosta. Nissinjokimutkan pumppaamo sijaitsee pohjaveden virtaussuunnassa Nissinlammen vedenottamon yläpuolella ja Kylmäperän pumppaamo sijaitsee niin ikään virtaussuunnassa Kylmäperän vedenottamon yläpuolella. Kuva 6. Nissinjokimutkan jätevedenpumppaamo. 4.1.2. Viemäröimätön asutus Pohjavesialueella on jonkin verran viemäröimättömiä kiinteistöjä. Vesi- ja viemäriverkoston toimintaalueella on noin kaksikymmentä kiinteistöä, joilla on joko kokonaan tai osittain kiinteistökohtaiset jätevesien käsittelyjärjestelmät, joista lähes kaikilla wc-vedet kerätään umpisäiliöön. Tatankijärven etelärannalla, pohjaveden varsinaisella muodostumisalueella on kahdeksan loma-asuntoa. Välikankaan alueella, Ison korppilammen, Pienen Korppilammen ja Saapunkijärven rannoilla on noin kaksikymmentä loma-asuntoa, jotka eivät ole viemäriverkon piirissä. Lisäksi alueen koillisosassa Pienen ja Ison Akanlammen rannoilla on viisi viemäriverkoston ulkopuolelle sijoittuvaa loma-asuntoa. Viemäriverkostoon kuulumattomia loma-asuntoja on myös Saunajärven, Ukonlammen, Petäjälammen, Oivanginjärven, Junganjärven, Singerjärven ja Pitkälammen ranta-alueilla yhteensä noin 4. Alueilla, joissa ei ole kunnallista vesi- ja viemäriverkkoa sijaitsee noin viisi vakituiseen asumiseen käytettävää rakennusta. 4.1.3. Öljysäiliöt Pohjavesialueelle sijoittuu 1 maanalaista lämmitysöljysäiliötä. Olemassa olevien tietojen mukaan säiliöistä neljä ei ole käytössä. Säiliöt on asennettu pääsääntöisesti 197-luvulla. Osasta säiliöitä on olemassa tiedot säiliöiden tarkastamisesta, mutta kaikista säiliöistä tietoja ei ole saatavilla tai viimeisin tarkastus on tehty yli 15 vuotta sitten. Lämmitysöljysäiliöt sijoittuvat kahta säiliötä lukuun ottamatta pohjaveden varsinaiselle muodostumisalueelle. Yksi maanalaisista öljysäiliöistä sijaitsee Tatangin vedenottamon ohjeellisen lähisuojavyöhykkeen rajalla. Muut säiliöt sijaitsevat kauempana vedenottamoista. Alueella toimivilla yrityksillä ei ole käytössä olevia maanalaisia öljysäiliöitä. Tarkemmat kuvaukset yritysten öljy- ja kemikaalisäiliöistä on esitetty yritystoiminnasta kertovan 21
kappaleen yhteydessä. Asuinkiinteistöjen maan päälle sijoitettuja lämmitysöljysäiliöitä on pohjavesialueella kaksi. Arvio asutuksen aiheuttamista riskeistä Vakituisessa asuinkäytössä olevia kiinteistöjä, jotka eivät ole liittyneet kunnalliseen viemäriverkostoon, on alueella kohtalaisen vähän. Kiinteistökohtaiset jätevesijärjestelmät ja erityisesti jätevesien imeyttäminen maahan, voi kuitenkin vaikuttaa paikallisesti haitallisesti pohjaveteen. Maanalaiset öljysäiliöt aiheuttavat kohtalaisen riskin pohjavedelle, vaikkakaan maanalaisia öljysäiliöitä ei enää ole kuin hyvin vähän verrattuna kymmenen vuoden takaiseen tilanteeseen. Alueella on myös öljysäiliöitä, joita ei ole nostettu maasta eikä kaikkia käytöstä poistettuja säiliöitä ole saatavilla olevien tietojen mukaan tyhjennetty. Toimenpidesuositukset Kaikki öljysäiliöt tulee nostaa pois maasta käytöstä poiston yhteydessä, ellei nostaminen ole mahdotonta säiliön sijaitessa rakennuksen alla. Säiliön poiston yhteydessä on varmistettava, ettei öljyä ole päässyt valumaan ympäröivään maaperään ja sitä kautta pohjaveteen. Käytössä olevat säiliöt tulee tarkastaa säännöllisesti Säiliöt on tarkastettava ensimmäisen kerran 1 vuoden kuluttua käyttöön otosta, tämän jälkeen säiliön luokituksen mukaisesti. Kiinteistöt, jotka sijoittuvat vesi- ja viemäriverkon toiminta-alueelle, tulee liittää viemäriverkostoon. Asianmukainen jätevesien käsittely vähentää jätevesien aiheuttamaa riskiä pohjaveden laadulle. Vesihuoltolain mukainen liittymisvelvollisuus koskee toiminta-alueelle sijoittuvia kiinteistöjä, jotka eivät ole hakeneet vapautusta liittymisvelvollisuudesta. Kiinteistöillä, jotka sijoittuvat alueille, joissa ei ole viemäriverkkoa, jätevedet tulee johtaa käsiteltäväksi pohjavesialueen ulkopuolelle. Wc-vedet on aina johdettava käsiteltäväksi pohjavesialueen ulkopuolelle, tai poikkeustapauksessa kerättävä tiiviiseen umpisäiliöön. Harmaiden vesien käsittelyssä on joissain tapauksissa mahdollista käyttää paikka- ja tapauskohtaista harkintaa. 4.2. Liikenne ja tienpito Valtatie nro 5 eli Kemijärventie kulkee pohjavesialueella noin pohjois-etelä -suunnassa noin 4,2 kilometrin matkan, josta osan vedenottamoiden ohjeellisella lähisuojavyöhykkeellä. Pohjavesialueen rajauksen muutos on lyhentänyt tien pohjavesialueella kulkevaa osuutta noin 1,1 kilometrillä. Nissinlammen vedenottamo sijaitsee noin 1 metrin päässä tiestä. Etäisyys tiestä Tatangin vedenottamolle on noin 14 m ja Nissinjokimutkan vedenottamoon noin 4 m. Kantatie 81 eli Rovaniementie kulkee luoteessa pohjavesialueen pohjoisemman haaran läpi noin 75 metrin matkalla. Tien läheisyydessä ei ole vedenottamoita. Maantie nro 869 (Vuotungintie) kulkee 22
lentoaseman luoteispuolitse koilliseen kohti rajavyöhykettä, tien pituus pohjavesialueella on noin 1,1 km. Lentoasemantie (nro 8695) kulkee pohjavesialueella noin 1,2 kilometrin matkan, etäisyys Koiraharjun vedenottamoon on noin 26 metriä. Muita pohjavesialueelle sijoittuvia teitä ovat Koskenkylään vievä tie nro 18858 (Sossonniementie) sekä Purnunsuolle Munakan vedenottamon ohi noin 11 m etäisyydellä kulkeva tie nro 18867 (Kajavantie). Sossonniementie kulkee pohjavesialueella noin 2,3 kilometrin ja Kajavantie noin 1,1 kilometrin matkan. Pohjavesialueella kulkevista teistä selkeästi vilkkaimmin liikennöity on Kemijärventie. Pohjavesialueella kulkevalla osuudella kulkee keskimäärin noin 46 ajoneuvoa vuorokaudessa. Vuotungintiellä pohjavesialueella kulkevalla osuudella keskimääräinen liikennemäärä on 1 ja Rovaniementiellä on 9 ajoneuvoa vuorokaudessa. (Liikennevirasto, 213) Tienpito ja suolaus Pohjavesialueella kulkevat tiet sijoittuvat talvihoitoluokkiin I ja Ib. Teiden hoitoluokat on määritelty valtakunnallisesti ja määrittelystä vastaa liikennevirasto. Kemijärventie kuuluu talvihoitoluokkaan I, Rovaniementie sekä Vuotungintie kuuluvat talvihoitoluokkaan Ib. Hoitoluokka I Tie on suurimman osan ajasta paljas tai siinä voi esiintyä kapeita, matalia polannekaistoja ajokaistojen ja ajourien välissä. Sään muutostilanteissa ja yöaikaan tiellä voi olla lievää liukkautta. Liukkauden ongelmatilanteet pyritään estämään ennakoivasti liukkauden torjunnalla. Hoitoluokka Ib Tie hoidetaan korkeatasoisesti, mutta pääosin ilman suolaa. Tien pinta on liikennemäärästä ja säästä riippuen osittain paljas, osittain tiellä on polannekaistoja tai tie voi olla kokonaan lumipolanteen peittämä. Tiellä on ongelmallisimpia sääolosuhteita lukuun ottamatta hyvä talvikeli, joka ei ole paljaan asfaltin veroinen, mutta riittävän turvallinen tienkäyttäjien liikkuessa vallitsevien olosuhteiden mukaisesti. Polanneurat ja -pinta tasataan mahdollisimman tasaiseksi. Liukkaus torjutaan suolalla vain syys- ja kevätliukkailla sekä liikenneturvallisuutta erityisesti vaarantavissa ongelmatilanteissa. Suolausta käytetään lähinnä Kemijärventiellä (1 tonni/km/vuosi). Muita suolattavia teitä ovat Vuotungintie ja Rovaniementie. Talvella 212-213 suolaa käytettiin pohjavesialueella yhteensä 4,4 tonnia, josta 5-tiellä 4,2 tn. Tiestöllä ei ole luiskasuojauksia. Vaarallisten aineiden kuljetukset Kuljetuksessa vaarallisella aineella tarkoitetaan ainetta, joka räjähdys-, palo-, tartunta- tai säteilyvaarallisuutensa, myrkyllisyytensä, syövyttävyytensä taikka muun sellaisen ominaisuutensa vuoksi saattaa aiheuttaa vahinkoa ihmisille, ympäristölle tai omaisuudelle. Kaikkein vaarallisimpien aineiden kuljetus on täysin kielletty. (Liikenne- ja ympäristöministeriö 29) Kemijärventiellä kuljetetaan palavia nesteitä enintään 5 tonnia viikossa ja kaasuja enintään 5 tonnia viikossa (Trafi 213) 23