SELVITYS KOTKAN POHJAVESIALUEIDEN RAJAUSTEN JA LUOKITUSTEN TARKISTAMISESTA

Transkriptio

1 Selvitys KASELY/602/2018 Etelä-Savo SELVITYS KOTKAN POHJAVESIALUEIDEN RAJAUSTEN JA LUOKITUSTEN TARKISTAMISESTA Tausta Lakiin vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä (1299/2004) on lisätty uusi 2a luku, jossa säädetään pohjavesialueiden määrittämisestä ja luokituksesta. Lisäys astui voimaan (1263/2014) ja sitä täydentävä asetus (929/2016). Pohjavesialueiden luokitus Lakimuutoksen myötä pohjavesialueluokitus uudistuu. Pohjavesialueet luokitellaan vedenhankintakäyttöön soveltuvuuden ja suojelutarpeen perusteella: 1-: vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue, jonka vettä käytetään tai jota on tarkoitus käyttää yhdyskunnan vedenhankintaan taikka talousvetenä enemmän kuin keskimäärin 10 m 3 /vrk tai yli viidenkymmenen ihmisen tarpeisiin 2-: muu vedenhankintakäyttöön soveltuva pohjavesialue, joka pohjaveden antoisuuden ja muiden ominaisuuksiensa perusteella soveltuu 1-luokan mukaiseen käyttöön. E-: pohjavesialue, jonka pohjavedestä pintavesi- tai maaekosysteemi on suoraan riippuvainen. Aiemmin käytössä olleet pohjavesialueluokat I (vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue) ja II (vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue) korvataan siis uusilla luokilla 1 ja 2. Pohjavesialue III (muu pohjavesialue) poistuu luokituksesta, ja aiemmin III-an kuuluneet alueet luokitellaan uudelleen joko 1-, 2- tai E-an tai poistetaan luokituksesta. Mukaan luokitukseen tulee uusi E-. E-luokan pohjavesialueen luokitus perustuu luonnontilaiseen tai luonnontilaisen kaltaiseen, muun lainsäädännön nojalla suojeltuun, pohjavedestä suoraan riippuvaiseen, merkittävään pintavesi- ja maaekosysteemiin. Jos 1 tai 2 -luokan pohjavesialueet samalla ylläpitävät edellä mainittua pohjavedestä riippuvaista ekosysteemiä, niille lisätään E- merkintä (1E tai 2E). Pohjavesialue voidaan luokitella pelkästään E-an silloin, kun pohjavesialue ei sovellu antoisuutensa tai muiden ominaisuuksiensa perusteella vedenhankintakäyttöön, mutta alue kuitenkin täyttää pohjavesialueen kriteerit ja ylläpitää edellä kuvailtua pohjavedestä riippuvaista ekosysteemiä. Uuden lainsäädännön myötä pohjavesialueet luokitellaan seuraaviin luokkiin: 1, 2, 1E, 2E ja E. KAAKKOIS-SUOMEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Vaihde Salpausselänkatu 22 PL 1041, Kouvola

2 KASELY/602/2018 2/7 Pohjavesialueiden rajaus Pohjavesialueiden rajaus perustuu luonnontieteellisiin tekijöihin niiden tietojen pohjalta, jotka ovat käytössä kartoitushetkellä. Vesienhoidon järjestämisestä annetun valtioneuvoston asetuksen mukaan pohjavesialueen raja määritetään hydrogeologisten olosuhteiden perusteella kohtaan, jossa pohjavettä johtavien maaperäkerrosten päällä on riittävän tiiviit pohjavettä suojaavat maakerrokset tai jossa pohjavettä johtavat maakerrokset päättyvät kallioon tai vettä huonosti johtavaan maaperään. Suomen ympäristökeskuksen laatimassa ohjeluonnoksessa (Pohjavesialueet - määrittäminen, luokitus ja suojelusuunnitelmat) mainitaan, että riittävän tiiviiksi kerroksiksi katsotaan muun muassa yli 3 m paksut savi ja/tai silttikerrostumat (D50 = <0,002 mm). Asetuksen mukaan muodostumisalueen rajalla osoitetaan alue, jolla maakerrokset ovat hyvin vettä johtavia ja alueen maaperä mahdollistaa veden merkittävän imeytymisen pohjavedeksi. Ohjeistuksessa tarkennetaan, että muodostumisalueen maalajin tulee olla vedenjohtavuudeltaan vähintään hienon hiekan tasoa (D50 = <0,06-0,2). Pohjavesialueiden luokista ja rajoista ei tehdä valituskelpoista päätöstä. Pohjavesialueiden rajauksella ja luokituksella ei ole laissa itsenäisiä oikeusvaatimuksia, vaan vaikutukset tulevat aina muun lainsäädännön, kuten ympäristönsuojelulain, kautta. Vaikka pohjavesialueiden rajauksella ei ole välittömiä oikeusvaatimuksia, palvelevat ne välillisesti ympäristöä koskevaa lainsäädäntöä. Kotkan pohjavesialueet ja tehdyt muutokset Taulukko 1. Yhteenveto Kotkan pohjavesialueiden muutoksista. Pohjavesialueen nimi Vanha Uusi Rajausmuutos Muutosten perustelut Laajakoski A I 2 kyllä Laajakoski A ja Laajakoski B pohjavesialueet ovat samaa geologista muodostumaa ja ne yhdistetään yhdeksi pohjavesialueeksi: Laajakoski Pohjavesialueella sijainneet Nikelin sairaalan ja Peippolan vedenottamot eivät ole enää yhdyskuntien vedenhankinta- tai varavedenottokäytössä, minkä vuoksi pohjavesialue muutetaan an 2. Pohjavesialueen muodostumisalueen rajausta on siirretty kulkemaan rantaviivan mukaisesti. Laajakoski B I 2 kyllä Laajakoski A ja Laajakoski B pohjavesialueet ovat samaa geologista muodostumaa ja ne yhdistetään yhdeksi pohjavesialueeksi: Laajakoski Pohjavesialueella sijainneet Nikelin sairaalan ja Peippolan vedenottamot eivät ole enää yhdyskuntien vedenhankinta- tai varavedenottokäytössä, minkä vuoksi pohjavesialue muutetaan an 2. Pohjavesialueen muodostumisalueen rajausta on siirretty kulkemaan rantaviivan mukaisesti.

3 KASELY/602/2018 3/7 Saksala I poistetaan - Alueen geologisten ominaisuuksien perusteella muodostuma ei mahdollista merkittävää pohjaveden virtausta ja/tai varastoitumista. Alueella ei ole merkitystä Kotkan kaupungin vedenhankinnalle, joten se poistetaan luokituksesta. Suulisniemi II 2 kyllä Pohjavesialueen muodostumisalueen rajausta on Huruksela II 2 kyllä Pohjavesialueen muodostumisalueen rajausta on Pernoo I poistetaan - Alueen geologisten ominaisuuksien perusteella muodostuma ei mahdollista merkittävää pohjaveden virtausta ja/tai varastoitumista. Alueella ei ole merkitystä Kotkan kaupungin vedenhankinnalle, joten se poistetaan luokituksesta. Lehmäsaari II 2 kyllä Pohjavesialueen muodostumisalueen rajausta on Kirkonmaa II poistetaan - Alueen geologisten ominaisuuksien perusteella muodostuma ei mahdollista merkittävää pohjaveden virtausta ja/tai varastoitumista. Kirkonmaa on liitetty mantereelta tulevan vesijohtoverkoston piiriin. Pohjavesialueella ei ole merkitystä Kotkan kaupungin vedenhankinnalle, joten se poistetaan luokituksesta. Härmäkangas II Kuutsalo II 2 kyllä Pohjavesialueen muodostumisalueen rajausta on Laajakoski A ja B pohjavesialueiden yhdistäminen Laajakoski , 2- Laajakosken pohjavesialue on osa luode-kaakkosuuntaista pitkittäisharjua. Alueelle on kerrostunut soraa ja hiekkaa epätasaiselle kallioalustalle. Ydinosa on hyvin vettäjohtavaa soraa ja hiekkaa. Reunaosat sisältävät hienorakeisempaa ainesta. Harju rajoittuu savi- ja silttikerroksiin. Harju on katkeileva ja karkeat kerrokset ovat paikoin peittyneet tiiviiden kerrosten alle. Kallioharjanteet katkovat muodostuman yhtenäisyyttä ja pohjaveden pinnantaso alueella vaihtelee. Runsas soranotto on paikoin hävittänyt harjun ja tilalla on nykyisin lammikoita, jotka ovat yhteydessä pohjaveteen. Pohjavedenpinnan yläpuolisten maakerrosten paksuus vaihtelee. Pohjaveden purkautumiskohtaa ei ole havaittavissa. Muodostuma ilmeisesti kerää ympäristöstä kallioilta valuvat pohjavedet. Alueen pohjavedessä on korkea rautapitoisuus. Pohjavesialueella on sijainnut Nikelin sairaalan ja Peippolan vedenottamot, mutta vedenottamot eivät ole enää yhdyskuntien vedenhankinta- tai varavedenottokäytössä.

4 KASELY/602/2018 4/7 Laajakoski A ja Laajakoski B pohjavesialueet ovat samaa geologista muodostumaa ja ne on yhdistetty yhdeksi pohjavesialueeksi: Laajakoski I-luokan pohjavesialue on muutettu an 2 lain 1299/2004 mukaisesti. Pohjavesialueen muodostumisalueen rajausta on Saksala , poistetaan luokituksesta Saksalan pohjavesialue rajautuu itä- ja eteläosiltaan kalliomäkiin. Kallioiden väliin on kerrostunut moreenia sekä ohuelti hiekkaa. Pääasiallinen pohjaveden virtaussuunta on kallioiden ohjaamana pohjoiseen. Pohjavesialueella on sijainnut Saksalan vedenottamo, mutta vedenottamo ei ole enää yhdyskuntien vedenhankinta- tai varavedenottokäytössä. I-luokan pohjavesialue poistetaan luokituksesta lain 1299/2004 mukaisesti. Alueen geologisten ominaisuuksien perusteella muodostuma ei mahdollista merkittävää pohjaveden virtausta ja/tai varastoitumista. Pohjavesialueella ei ole merkitystä Kotkan kaupungin vedenhankinnalle. Suulisniemi , 2- Suulisniemen pohjavesialue on luode-kaakkosuuntainen pitkittäisharjumuodostuma. Muodostuma rajautuu idässä ja etelässä vesistöön ja lännessä osittain kallioon. Alueelle on kerrostunut paikoin paksulti hiekkaa ja soraa. Kallionpinta on pohjavesialueen pohjois- ja keskiosissa noin m syvyydellä maanpinnasta (3-10 m merenpinnantason alapuolella) ja eteläosassa, Äijänniemen länsipuolella noin 20 m syvyydellä maanpinnasta. Pohjaveden pinta on lähellä merenpinnantasoa. Muodostuman pohjois- ja keskiosissa pohjaveden pinta on noin 7-10 m syvyydellä maanpinnasta, tasolla +0,21-0,24 m mpy. Alueella on havaittu paikallisesti myös orsivettä. Rantaviiva on kauttaaltaan vettäläpäisevää ainesta. Alueelta purkautuu pohjavettä vesistöön. II-luokan pohjavesialue on muutettu an 2 lain 1299/2004 mukaisesti. Pohjavesialueen muodostumisalueen rajausta on Huruksela , 2- Hurukselan pohjavesialueelle on kerrostunut hiekkaa ja soraa. Harjuytimessä on todennäköisesti karkea, hyvin vettä johtava osa. Muodostuma rajautuu idässä ja etelässä heikosti vettä johtaviin savikerroksiin ja lännessä vesistöön. Kallion pinta on muodostuman keskiosissa noin 10 m syvyydellä maanpinnasta. Pohjaveden pinta on muodostuman keskiosassa, hautausmaan itäpuolella noin 7 m syvyydellä maanpinnasta. Maa-aineksenotto on paikoin ulottunut pohjaveden pinnan alapuolelle. Alueen pohjavedet purkautuvat ympäröivään vesistöön.

5 KASELY/602/2018 5/7 II-luokan pohjavesialue on muutettu an 2 lain 1299/2004 mukaisesti. Pohjavesialueen muodostumisalueen rajausta on Pernoo , poistetaan luokituksesta Pernoon pohjavesialueelle on kerrostunut hiekkaa ohuina välikerroksina huonosti vettäjohtavan aineksen väliin. Alueelle kerääntyy pohjavettä läheisten kallio- ja moreenialueiden reunoilta. Pääasiallinen pohjaveden virtaussuunta on lounaaseen. Alueelta purkautuu pohjavettä vesistöön. Pohjavesialueella sijaitsee Pernoon vedenottamo, joka on luovutettu yksityiseen käyttöön (alle 50 henkilöä ja alle 10 m 3 /d). I-luokan pohjavesialue poistetaan luokituksesta lain 1299/2004 mukaisesti. Alueen geologisten ominaisuuksien perusteella muodostuma ei mahdollista merkittävää pohjaveden virtausta ja/tai varastoitumista. Pohjavesialueella ei ole merkitystä Kotkan kaupungin vedenhankinnalle. Lehmäsaari , 2- Lehmäsaaren pohjavesialueelle on kerrostunut hiekkaa ja soraa. Rantavoimat ovat tasoittaneet muodostumaa ja levittäneet ainesta ympäristöön. Muodostuma rajautuu pääosin ympäröivään vesistöön, mutta paikoin myös maanpinnalle kohoaviin kallioalueisiin. Rantaviiva on monin paikoin vettäjohtavaa. Alueelta purkautuu pohjavettä ympäröivään vesistöön. II-luokan pohjavesialue on muutettu an 2 lain 1299/2004 mukaisesti. Pohjavesialueen muodostumisalueen rajausta on Kirkonmaa , poistetaan luokituksesta Kirkonmaan pohjavesialue on luode-kaakkosuuntainen moreenimuodostuma (drumliini). Pohjavesialue rajautuu itä- ja eteläosissa kallioalueisiin. Maa-aines muodostumassa on pääosin hiekkamoreenia. Pohjavesialueella sijaitsevat useat, pienet, soistuneet alueet ovat merkki heikosti vettäjohtavasta maa-aineksesta tai kallionpinnan läheisyydestä. Kirkonmaan pohjavesialueella on sijainnut vedenottamo, josta on saatu vettä saaren käyttötarpeisiin. Nykyisin Kirkonmaa on liitetty ympärivuotisella vesijohdolla Kymen Vesi Oy:n vesijohtoverkoston piiriin. II-luokan pohjavesialue poistetaan luokituksesta lain 1299/2004 mukaisesti. Alueen geologisten ominaisuuksien perusteella muodostuma ei mahdollista merkittävää pohjaveden virtausta ja/tai varastoitumista. Kirkonmaa on liitetty mantereelta tulevan vesijohtoverkoston piiriin. Pohjavesialueella ei ole merkitystä Kotkan kaupungin vedenhankinnalle.

6 KASELY/602/2018 6/7 Härmäkangas , 2- Härmäkankaan pohjavesialueelle on kerrostunut vaihtelevan paksuisesti hiekkaa ja soraa. Muodostuma rajautuu idässä suo- ja kallioalueisiin, lännessä heikosti vettäjohtaviin savikoihin. Kallionpinta on pohjavesialueen keskiosassa, Munasuon pohjoispuolella noin 12 m syvyydellä maanpinnasta. Maa-aineksenotto on paikoin ulottunut pohjaveden pinnan alapuolelle muodostaen pohjavesilampia pohjavesialueelle. Pohjaveden pinta on muodostuman keskiosassa Munasuon pohjoispuolella noin 3 m syvyydellä maanpinnasta. Alueen pohjavedet purkautuvat ympäröivien suoalueiden ojiin tihkumalla. II-luokan pohjavesialue on muutettu an 2 lain 1299/2004 mukaisesti. Kuutsalo , 2- Kuutsalon pohjavesialue on rantavoimien tasoittama pitkittäisharjumuodostuma. Pohjavesialue rajautuu lounaassa kallio- ja moreenialueisiin, muutoin muodostumaa ympäröi vesistö. Alueelle on kerrostunut hiekkaa ja soraa. Muodostuman ytimessä on todennäköisesti vettä hyvin johtavaa maa-ainesta. Rantaviiva on vettäläpäisevä. II-luokan pohjavesialue on muutettu an 2 lain 1299/2004 mukaisesti. Pohjavesialueen muodostumisalueen rajausta on Ylikunnalliset pohjavesialueet ja tehdyt muutokset Taulukko 2. Yhteenveto ylikunnallisten, osittain Kotkan alueelle sijoittuvien pohjavesialueiden muutoksista. Pohjavesialueen nimi Kananiemenharju A Kananiemenharju B Kunta Vanha Uusi Rajausmuutos Muutosten perustelut Pyhtää II 2 kyllä Kananiemenharju A ja Kananiemenharju B pohjavesialueet ovat samaa geologista muodostumaa ja ne on yhdistetty yhdeksi pohjavesialueeksi Kananiemenharju Pohjavesialueen pohjoisosan rajaa on tarkistettu kallioalueiden osalta. Pyhtää II 2 kyllä Kananiemenharju A ja Kananiemenharju B pohjavesialueet ovat samaa geologista muodostumaa ja ne on yhdistetty yhdeksi pohjavesialueeksi Kananiemenharju Pohjavesialueen pohjoisosan rajaa on tarkistettu kallioalueiden osalta.

7 KASELY/602/2018 7/7 Kananiemenharju A ja B pohjavesialueiden yhdistäminen Kananiemenharju , 2- Kananiemenharjun pohjavesialue on pohjois-eteläsuuntainen pitkittäisharjumuodostuma. Harjun pohjoisosa rajautuu itä- ja länsireunoiltaan kalliomäkiin sekä luoteisosaltaan suoalueeseen. Harjun keski- ja eteläosat kohoavat ympäröivästä suoalueesta loivana, selännemäisenä harjanteena, jonne on kerrostunut karkeaa hiekkaa ja soraa. Erityisesti muodostuman ydinosassa aines on karkeaa. Rantavoimat ovat tasoittaneet muodostumaa ja levittäneet ainesta ympäristöön. Eteläosassa ainespaksuudet ovat suuret. Pohjoisosassa aines on kerrostunut kallioalueiden keskelle ja kerrospaksuudet ovat ohuemmat. Pohjois- ja eteläosien välillä on todennäköisesti hydraulinen yhteys, sillä harjumuodostumaa leikkaavassa Piifeltinsalmessa ei ole havaittavissa merkittävää pohjaveden purkautumista. Suovesien imeytyminen muodostumaan on mahdollista. Kananiemenharju A ja Kananiemenharju B pohjavesialueet ovat samaa geologista muodostumaa ja ne on yhdistetty yhdeksi pohjavesialueeksi Kananiemenharju IIluokan pohjavesialue on muutettu an 2 lain 1299/2004 mukaisesti. Pohjavesialueen rajaa on tarkistettu muodostuman pohjoisosassa. Lisätietoa pohjavesialueiden rajaamisesta ja luokituksesta > Vesi > Vesiensuojelu > Pohjaveden suojelu > Pohjavesialueet > (valitse) Kaakkois-Suomen ELY-keskus Laki vesien ja merenhoidon järjestämisestä (1299/2004) 2a luku (1263/2014) Valtioneuvoston asetus vesienhoidon järjestämisestä (1040/2006) 2a luku (929/2016) Pohjavesialueet määrittäminen, luokitus ja suojelusuunnitelmat; luonnos Ritva Britschgi ja Jari Rintala, Suomen ympäristökeskus.