Erityispedagogiikan peruskurssi ERIP010 Simo Vehmas simo.vehmas@edu.jyu.fi Syksy 2006
Luentorunko Vammaisuuden ja erityisopetuksen historiaa länsimaissa Erityisopetus koulujärjestelmässä Erityispedagogiikka-tiede ja erityisopetusinstituutio Diagnostinen opetus Sosiaalitieteellisiä näkökulmia vammaisuuteen ja poikkeavuuteen Vammaisuus eettisenä kysymyksenä
Erityispedagogiikan kohderyhmät Puheen ja kielen häiriöt Oppimisvaikeudet (kouluiässä opittavat perustaidot) Käyttäytymishäiriöt (sosiaaliset ja emotionaaliset vaikeudet) Kuulovammaisuus (huonokuuloiset ja kuurot) Näkövammaisuus (heikkonäköiset ja sokeat) Liikuntavammaisuus Kehitysvammaisuus (heikko älyllinen toimintakyky & rajoittuneet adaptiiviset taidot) Autismi (sosiaalisen vuorovaikutuksen ja kommunikaation pulmat; Aspergerin oireyhtymä) Lahjakkuus (?)
Vammaisuus vs. sairaus Vammainen ja terve samanaikaisesti. Vammaisuuden parantaminen? Sairauden vaikutukset laajoja. Vamma liittyy tiettyyn ruumiinosaan ja näkyy sen toiminnassa.
Elimellinen vamma (impairment): joko osittain tai kokonaan puuttuva raaja, elin, ruumiin tai mielen toiminto. Vammaisuus (disability) on sosiaalinen ilmiö, jossa toiminnanrajoitukset selittyvät joko elimellisellä vammalla ja/tai sosiaalisilla järjestelyillä.
Vammaisuus Vanhassa testamentissa Synti-rangaistus syy-seurausketju Sairaus tai vamma seuraus ihmisen tekemästä synnistä tai kansakunnan tai sen hallitsijan tottelemattomuudesta Jumalaa kohtaan.
Vammaisuus Uudessa testamentissa UT:n Jumala armon ja anteeksiantamuksen jumala Jeesuksen parantamisihmeet: Tarkoituksena osoittaa Jeesuksen messiaanisuus. Jotta Jumalan teot tulisivat hänessä julki. (Jh 9:3) Sinä olet nyt terve. Älä tee enää syntiä, ettei sinulle kävisi entistä pahemmin. (Jh 5:14)
UT:n olemussyntikäsitys Hengentunkeutumisselitys: sairaudet jms. demonien aiheuttamia. Jeesus ja sääli.
Antiikin Kreikka ja Rooma Sairaudet ja vammat yleisiä Vastasyntyneiden surmaaminen Abortti Syntipukkirituaali Vammaiset riippuvaisia sukunsa asemasta ja hyväntahtoisuudesta yhteiskunnallisia hylkiöitä Järki ihmisyyden kulmakivenä (Platon, Aristoteles)
Keskiaika Demonologiset uskomukset noitavainot. Vammaiset ja sairaat luonnollinen osa yhteiskuntaa. Poikkeavuus oli normaalia, osa Jumalan luomistyötä ja antoi kristityille mahdollisuuden hyväntekeväisyyteen. Antiikki: synti-rangaistus vammaisten heitteillejättö Keskiaika: Jumalan armon levittäminen (agape)
Uskonpuhdistus ja valistus Yliluonnollisten selitysten korvautuminen naturalistisilla. Luther ja vaihdokkaat Asenteet köyhiä kohtaan muuttuivat kielteisiksi. Valistus: usko tieteeseen, järkeen ja kehitykseen.
J.J. Rousseau (1712-1778): Minä en ottaisi kasvattaakseni kivulloista ja sairauttaan kituvaa lasta, vaikkapa se eläisi kahdeksankymmenen vuotiaaksi. En huoli oppilaasta, joka alati on hyödytön itselleen ja muille, joka yksinomaan ajattelee itsensä suojelemista ja jonka ruumis ehkäisee hengen kehittymistä. Mitä muuta saisinkaan aikaan tuhlailemalla hänelle turhaan huolenpitoani kuin sen että tekisin yhteiskunnan vahingon kaksinkertaiseksi ja riistäisin siltä kaksi ihmistä yhden asemasta? Ottakoon joku toinen minun asemastani hoitaakseen tätä raihnaista raukkaa; minulla ei ole mitään sitä vastaan; päinvastoin annan tunnustukseni hänen rakkaudenteolleen. Mutta minun kykyni ei siihen sovellu; minä en osaa opettaa elämään sellaista ihmistä, joka vaan ajattelee miten estäisi itsensä kuolemasta.
1800-luku: Teollistumisen vaikutus vammaisten ihmisten elämään Maaseutuyhteisöissä työnteko perustui luonnonrytmiin. Vammaiset tekivät usein naisten töitä ja olivat luonnollinen osa yhteisöä. Kapitalistisen talousjärjestelmän vuoksi työstä tuli hyödyke, kontrolloitua ja sosiaalisen aseman kriteeri. Kaupungistuminen kodin ja työpaikan erottaminen.
Työn asettamat vaatimukset Yhdenmukaiset vaatimukset täsmällisyydestä, ahkeruudesta, näppäryydestä ja työajoista. Normaalimiehen ruumis normi. Vammaisista yhteiskunnallisia elättejä ja hyväntekeväisyyden kohteita.
Laitostaminen Vammaisuudesta tuli yhteiskunnallinen ongelma. Taloudellinen ja emotionaalinen taakka perheille laitokseen. Laitostaminen sosiaalisen kontrollin mekanismi: minimoi, eliminoi tai normalisoi poikkeavaa käytöstä. Poikkeavuuden kehittyminen synnistä rikokseksi ja viimein sairaudeksi.
Medikalisaatio Lääketieteestä poikkeavuuden selittäjä: yksilöiden patologisuus. Kontrollin siirtyminen ruumiista persoonallisuuteen. Medikalisaatio: prosessi, jossa ihmisen ja yhteiskunnan toimintaa selitetään yhä enemmän lääketieteellisesti. Tyyppiesimerkkejä alkoholismi, homoseksuaalisuus, rikollisuus ja vammaisuus.
Erityisopetus osana yhteiskuntajärjestystä Parantumattomat vammaisuuden muodot erityisopetuksen huollettaviksi. Erityisopetuksen tehtäviä: Yleisopetuksen varaventtiili Erityisoppilaista yhteiskuntakelpoisia Normaalistaa poikkeavat lapset Normaalius: tosiasioiden ja arvojen yhdistyminen.
Erityisopetuksen alkuvaiheet Suomessa Kuurojen koulu Porvooseen v. 1846 (aluksi yksityinen, myöh. valtion omistukseen) Sokeain koulu Hkiin v. 1865 Raajarikkoisten työkoulu Hkiin 1890 (Ruskeasuon koulu) Tylsämielisten kasvatuslaitos 1890 Hki (Perttulan erityisammattikoulu) Apukoulut (Turku 1901, Hki 1903, Vaasa 1905)
Vammaisuus rotuhygieenisenä ongelmana Rotuhygienia: mahdollisimman elinkelpoisten, lahjakkaiden, onnellisten ja terveiden yksilöiden tuottaminen. Huoli väestön rappeutumisesta (degeneraatiosta) Kaupungistumisen lieveilmiöt. Ihmisen ominaisuudet perinnöllisiä rappeutuneiden (esim. älyllisesti ja moraalisesti tylsien ) lisääntymisen estäminen.
Positiivinen rotuhygienia: kasvatus-, valistusja propagandatyö. Negatiivinen rotuhygienia: avioliittokiellot, eristäminen, steriloinnit, surmaaminen. Positiivinen RH tehotonta.
Negatiivinen rotuhygienia käytännössä Eristäminen laitoksiin. Tehotonta. Avioliitto-oikeuden rajoittaminen. Tehoton moraalisesti heikkokykyisten hillittömän eroottisuuden vuoksi: S.R. vähämielinen 27 vuotias teurastajan tytär; rauhallinen, voitaisiin hoitaa kotonaan vapaana, ellei olisi erittäin taipuisa sukupuoliyhteyden harjoittamiseen; viime aikoina on siitä syystä hoidettu piirimielisairaalassa; synnytti kotonaan aviottoman lapsen. (Komiteanmietintö 1929)
Sterilointi ja kastrointi. Ensimmäinen sterilointilaki USA:ssa 1907. Saksassa natsien hallintokautena steriloitiin lähes 400 000 ihmistä. Suomeen sterilointilaki 1935. 1935-1970 Suomessa 7530 sterilointia rotuhygieenisin syin.
Saksan eutanasiaohjelma Satunnaisotanta epämuodostuneista ja kehitysvammaisista lapsista. 1939-1941 6000 vammaista lasta tapettiin. 1000:10:5:1 65 000-70 000 ihmistä toteutui 1941 lopussa. Yleisestä vastustuksesta huolimatta ohjelma jatkui koko sodan ajan. 200 000-275 000 vammaista ihmistä kuoli eutanasiaohjelman aikana. Suurin osa lääkäreistä vältti tuomioistuimen.
Erityispedagogiikka tieteenä ja erityisopetus instituutiona 1800-l lähtien yhteiskuntajärjestyksen ylläpitäjiä Ammattilaiset perinteisesti vammattomia Painopiste siirtynyt normaaliuden rajamailla oleviin henkilöihin ja ominaisuuksiin Pedagogisesti poikkeavien yksilöiden kasvatus ja koulutus Yksilöt, joilla on erityisiä tarpeita.
Tiede- ja opetusinstituution välinen suhde Erityisopetus perinteisesti antanut tutkimukselle suuntaviivat Lainsäädäntö, kansalaisjärjestöt, vaikutusvaltaiset henkilöt vaikuttaneet er.ped.-tieteen kehitykseen Erityisopettajien koulutuksen vaikutus Emotieteiden vaikutus (kasvatustiede, lääketiede, psykologia) (oppimisen) ongelmat johtuvat yksilöstä
Erityispedagogiikan tehtävänä on JOKO siis kehittää pedagogisesti poikkeavien/erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden osallistumista edistäviä teoreettisia lähestymistapoja ja toimintamalleja = poistaa oppimisen ja osallistumisen esteitä TAI tunnistaa yksityiskohtaisesti yksilön ongelmat ja niiden syyt sekä rakentaa yksilöllisiä interventioita = tehdä poikkeavasta mahdollisimman normaali
Tiede erityisopetuksen oikeuttajana Esim. älykkyystestit: oikeutus tieteellisestä uskottavuudesta vai käytännön hyödyllisyydestä? 1900-l usko tieteen kykyyn antaa päteviä ohjenuoria käytännön kasvatustyöhön Fysikaalinen vs. sosiaalinen maailma Luonnonlain kaltaiset yleistykset vs. todennäköisyyslista
Erityispedagogiikan epistemologiset perinteet Epistemologia l. tietoteoria: mitä voimme tietää ja miten? Sosiaalidarwinismi Psykometriikka Skientismi Tiedon pluralisoituminen ja inklusiivinen epistemologia
Erityispedagogiikan riippuvuus emotieteistä Lääketieteen ja psykologian antama malli: etsi vika oppilaassa ja korjaa se Erityisoppilaan rakentuminen potilaaksi Passiivinen asema Patologinen identiteetti erityisoppilas on passiivinen, ammattilaisten hyväntahtoisen avun vastaanottaja, potilas Erityispedagogiikan akateeminen alemmuuskompleksi Tarvitseeko erityisoppilas erityisen kasvattajan, jolla on erityistä tieteellistä tietoa oppilaan erityisistä piirteistä ja niiden erityisestä hoitamisesta?
Mitä ovat erityiset tarpeet? Erityispedagogiikassa ja erityisopetuksessa kyse erityisten tarpeiden tunnistamisesta ja niiden kohtaamisesta (pedagogisten) toimenpiteiden avulla Käsite vakiintunut ilman tarkkaa sisältöä mikä tekee tarpeista erityisiä?
Tarpeet, halut ja päämäärät A tarvitsee T:n saavuttaakseen P:n. Tarpeita ei ole ilman päämääriä. Päämäärien asettaminen on subjektiivista. Tarpeet voidaan päätellä objektiivisesti. Halut ovat subjektiivisesti määrittyviä. Tarve: asia A asian B välttämätön edellytys.
Välttämättömät vs. satunnaiset tarpeet Välttämättömät tarpeet liittyvät hengissä, terveenä ja toimintakykyisenä pysymiseen. Satunnaiset tarpeet vaihtelevat yksilön elinympäristön ja halujen mukaan. Tarpeiden moraalinen painoarvo.
Milloin tarpeista tulee erityisiä? Erityisen eri merkityksiä: Yksilön poikkeuksellinen lahjakkuus tai lahjakkuuden puute. Yksilön tavanomaisesta poikkeavat ominaisuudet. Kun yksilöllä on erityinen tarve, hänen tarpeensa on epätavallinen ja siihen liittyy jokin erityisen tärkeä päämäärä.
Välttämättömiä tietoja ja taitoja? Käytännölliset syyt. Tavallisten ja erityisten tarpeiden erottelu perustuu normatiivisille arvoarvostelmille. Erityinen tarve kiertoilmaus sanoille vammainen ja poikkeava.
Erityisen tarpeet ja syrjintä Sosiaalinen ja poliittinen epäoikeudenmukaisuus: joidenkin ihmisten tai ihmisryhmien kohtelu moraalisesti alempiarvoisina. Tasapaino kaikkien intressiryhmien välillä Instituutiot ja käytännöt, jotka asettavat vaatimuksia yksilöiden kyvykkyydelle. Yhteiskunnan intressit. Valtion vanhemmuuden tehtävät. Valtion lisääntymistehtävät.
Normalisaatio ja inkluusio Normalisaation tavoitteena oli taata (kehitys)vammaisille ihmisille mahdollisimman tavanomainen eli normaali arkielämä Erityiskoulut jms. loukkaavat vammaisten ihmisoikeuksia Oikeudenmukaisuus ja solidaarisuus vähäosaisia kohtaan Integraatio: fyysinen, toiminnallinen, psykologinen ja sosiaalinen, yhteiskunnallinen Inkluusioideologia: ihmiset ovat tasavertaisia; koulu yhteiskunnallisen elämän uusintaja vain inklusiivinen koulu linjassa oikeudenmukaisuuden kanssa (kaikki käyvät alusta asti tavallista lähikoulua)
Vammaisten poliittinen herääminen USA: The Independent Living Movement 1960-l Laitosasuminen riisti vammaisilta heille kuuluvan itsenäisyyden ja autonomian Vaikutteet tuon ajan kansalaisoikeusliikkeeltä. Vähemmistöryhmäajattelu: vammaisuus on sosiopoliittisista järjestelyistä aiheutuva ilmiö. Americans with Disabilities Act, ADA (1990)
Union of the Physically Impaired Against Segregation (UPIAS) UPIAS (1975): Meidän mielestämme yhteiskunta vammauttaa ihmiset, joilla on elimellisiä vammoja. Vammaisuus on asettettu meille rasitteeksi elimellisten vammojemme lisäksi. Tämä tarkoittaa sitä, että olemme tarpeettomasti eristettyjä sekä suljettu ulos täydeltä osallistumiselta yhteiskunnassa. Elimellinen vamma (impairment): yksilöltä joko osittain tai kokonaan puuttuva raaja, elin, ruumiin- tai mielentoiminto. Vammaisuus: haitta tai toiminnan rajoittuneisuus, jonkka yhteiskunnalliset järjestelyt aiheuttavat fyysisesti vammaisille ihmisille. SORTO
Sosiaalinen vammaistutkimus vs. erityispedagogiikka Y: Voisitko kertoa mikä sinussa on vialla? S: Voisitko kertoa mikä yhteiskunnassa on vialla? Y: Onko sinulla vaikeuksia ymmärtää ihmisiä pääasiassa kuulovamman takia? S: Onko sinulla vaikeuksia ymmärtää ihmisiä johtuen pääasiassa heidän kyvyttömyydestään kommunikoida kanssasi? Y: Vaikuttaako vammasi työhösi millään tavalla? S: Onko sinulla ongelmia työssäsi fyysisen ympäristön tai muiden asenteiden takia?
SV akateemisena oppiaineena Ihmisten fyysisten ja psyykkisten erojen sisältö ja merkitys rakentuu sosiaalisesti. Avoin poliittisuus, sitoutuminen vammaisten etujen ajamiseen. Sosiologinen painotus: Vammaisuus hahmotetaan yksilön ja yhteisön suhteen kautta. Yksilölliset ongelmat ovat yhteiskunnallisia kysymyksiä. Vaammaisuus (tai normaalius) määräytyvät historiallisesti ja kulttuurisesti.
Materialistinen näkökulma vammaisuuteen Eli vammaisuuden sosiaalinen malli. Marxin materialistinen historiankäsitys: yhteiskunnalliset muutokset taloudellisten tekijöiden seurauksia. Rakentunut UPIAS-järjestön periaatteille. Vammaisuus on joko (a) sosiaalisten muurien aiheuttamaa toiminnan rajoittuneisuutta tai (b) yksi yhteiskunnallisen sorron muoto.
Syrjinnän historialliset juuret Teollisen kapitalismin synty Sulki vammaiset taloudellisen toimijuuden ulkopuolelle. Vammaisista tuli sosiaalinen ongelma, jota ruvettiin hoitamaan laitoksissa lääketieteellisiin selitysmalleihin nojautuen. Yhteiskunnan vammauttavat muurit.
Vammaisuus tarkoittaa kaikkia niitä asioita, jotka asettavat rajoituksia vammaisille ihmisille. Nämä rajoitukset voivat vaihdella yksilöllisistä ennakkoluuloista institutionaaliseen syrjintään, rakennuksista, joihin ei pääse sisälle pyörätuolilla käyttökelvottomiin julkisiin kulkuneuvoihin, eristävästä opetuksesta vammaiset ulossulkeviin työpaikkoihin ja niin edelleen. Näiden seuraukset eivät kosketa ihmisiä sattumanvaraisesti, vaan tulevat systemaattisesti vammaisten osaksi ryhmänä, joka kokee institutionalisoidun syrjinnän kaikkialla yhteiskunnassa. (Oliver 1996, 33)
Sosiaaliskonstruktionistinen näkökulma vammaisuuteen Korostaa kieltä, ideoita ja arvoja osaltaan materiaalisten olosuhteiden perusta. Kielenkäyttö ei vain kuvaa vaan myös luo maailmaa. Vammaisuus kulttuurisesti tuotettu ilmiö. Kielen merkitys: rampa, idiootti vs. liikuntavammainen, kehitysvammainen. Negat. ilmaukset perustuvat vammattomien peloille omasta vammautumisestaan? Materiaal. ja sos.konstruktionistiset tekijät yhteen nivoutuneita.
Vammaisuus ja yhteiskunnallinen sorto Yhteiskunnan vammauttavat muurit
Koulu Oletukset ikäkausisidonnaisista normaalin kehityksen asteista. Kouluongelmien syy viallisessa lapsessa ja hänen biologisessa olemuksessaan Erityisluokka ja koulusiirrot Koulutuksellinen ja sosiaalinen eristyneisyys Ristiriidassa demokratian ja tasa-arvon kanssa. Kallis järjestelmä, joka ehdollistaa vammaiset pitkäkestoiseen riippuvuuteen. Erillisen erityisopetuksen purkaminen.
Inklusiivinen koulu Ottaa vastaan ja kohtaa kaikkien oppilaiden tarpeet. Nykyinen koulu organisoitunut normaaliuden varaan. Inkl. koulu erilaisuuden. Koulu keskeinen osa yhteiskunnallista järjestystä, se pitää osaltaan yllä syrjintää. Inkluusion ongelmia.
Rakennettu ympäristö Perinteisesti rakennettu normaaliruumiin vaatimusten mukaisesti. Esim. portaat, raskaat ovet, korkeat myyntipöydät ja huono valaistus. Laitosasuminen monille ainoa vaihtoehto. Julkiset tilat ja liikenne myös esteitä täynnä. Vammaisilta käytännössä evätty mahdollisuus/oikeus elää yhteiskunnassa. Käytännön ongelmia: vanhat talot yms., vammaisten ihmisten heterogeenisuus.
Työ UPIAS: Kaikki muut tilanteet, joista fyysisesti vammaiset ihmiset on suljettu ulos, liittyvät loppujen lopuksi pois sulkemiseen työstä. Työ sosiaalisen aseman ja minäkäsityksen perusta. Sota-aikoina vammaisetkin ovat kelvanneet, muuten työttömyys ollut suuri. Huonosti palkattuja hanttihommia. Suojatyöpaikat vs. tuettu työllistyminen.
Kyvyt ja työkyky Tiettyjen tehtävien tekeminen epätyypillisellä tavalla ei tee ihmisestä epäpätevää esim. sokea ei ole välttämättä lukutaidoton. Hitaat työntekijät eivät ole tuottoisia (esim. kehitysvammaiset) Pehmeiden ja kovien arvojen ristiriita Työn periaate: kansalaisten tulee ansaita paikkansa yhteiskunnassa työn kautta. Tarpeen periaate: ehdoton ihmisarvo kuuluu myös työkyvyttömille yksilöille.
Vammaisuuden kulttuuriset representaatiot Paholaismainen rampa (1) Vammaisuus on rangaistus pahuudesta. (2) Vammaiset ovat katkeroituneita kohtalostaan. (3) Vammaiset inhoavat vammattomia ja haluavat kostaa heille. Hyväntahtoinen ja säälittävä vammainen. Läpeensä nöyrä, kiitollinen muiden avusta. Herättää sääliä ja hyväntahtoisuutta. Sankarillinen, selviytyvä raajarikko. Esim. sotaveteraanikuvaukset Korvaavuuden idea: vammaisilla jokin erityinen lahja
Vammaisuus ja sukupuoli Vammaiset naiset eivät täytä kulttuurisia odotuksia naiseudesta sääli Vammainen mies Esim. Clifford Chatterley: impotentti, katkera, vastenmielinen Normaalius-genre Vammaisuus yksilön sairaalloinen tila, josta tulee pyrkiä eroon. Poikkeavuus = kaaos, vahvistaa lukijan kokemusta omasta normaaliudestaan.
Vammaiset mainoksissa Karkottavat kuluttajat? Hyväntekeväisyysmainonta Vertautuu pornografiaan Huomio passiivisissa ruumiinosissa Herättää katsojassa kiihottumista tai sääliä.
Vammaisuuden tieteellinen tutkimus Tutkijan vammaisen/vammattoman identiteetin painoarvo. Perinteinen tutkimus osaltaan vahvistanut syrjintää. Emansipatorinen tutkimus Vammaisuuden sos. malli tutkimuksen perusta. Päämääränä vammaisten oikeuksien edistäminen. Helposti lähestyttävää ja ymmärrettävää. Tutkijat voivat olla vain joko sortajien tai sorrettavien puolella.
Mitä sorto tarkoittaa vammaisuuden kohdalla? Sorto kohdistuu aina johonkin ihmisryhmään. Sorto estää jotain ryhmää harjoittamasta ja kehittämästä kykyjään sekä estää heitä ilmaisemasta tarpeitaan, ajatuksiaan ja tunteitaan (Young 1990). Ihmisryhmä = jaettu identiteetti
Sorron 5 ulottuvuutta Hyväksikäyttö: kapitalistinen yhteiskunnan epäoikeudenmukaisuus: joidenkin kyvyt joidenkin toisten hallinnassa. Marginalisointi: ihmisryhmien sulkeminen ulos yhteisöstä; eristäminen, laitostaminen. Voimattomuus: alhainen ammattillinen status alhainen sos. status Kulttuurinen imperialismi: hallitsevan luokan kulttuurin rakentuminen ehdottomaksi normiksi. Väkivalta: kohdistuu joihinkin ihmisiin vain siksi, että he kuuluvat tiettyyn ryhmään.
Pelkät fyysiset esteet eivät pidä meitä kotonamme ja estä meitä tapaamasta muita ihmisiä, vaan myös tietoisuus siitä, että joka kerta tullessamme ihmisten ilmoille saamme osaksemme tuijottamista, alentuvaisuutta, sääliä ja vihamielisyyttä. (Morris 1991)
Etiikka Moraali; ihmisten arkiset käsitykset oikeasta ja väärästä Etiikka; filosofian osa-alue, joka tutkii inhimillisen toiminnan moraalisuutta. Normatiivinen etiikka Arvioi arvoja ja normeja sekä soveltaa niitä käytännön kysymyksiin Metaetiikka Mistä moraalissa ja etiikassa on kyse.
Soveltava etiikka ja sen metodi Etiikan teorioiden soveltamista esim. jonkin ammatinharjoittamisen yhteydessä esiin tulleisiin käytännön moraaliongelmiin. (1) Epäselvien käsitteiden ja ilmausten selventäminen sekä arviointi. (2) Virheellisten tosiasiallisten ja empiiristen väitteiden tunnistaminen sekä hylkääminen. (3) Näyttää jonkin eettisen kannan osittainen looginen epäjohdonmukaisuus tai tuoda esille kannan epäjohdonmukaiset seuraukset suhteessa sen lähtökohtiin.
Sikiöiden ja vastasyntyneiden moraalinen asema Michael Tooley (1972, 1983) Vain persoonilla oikeus elämään: Organismilla on vakavasti otettava oikeus elämään vain, jos se kykenee muodostamaan käsityksen itsestä jatkuvana kokemusten sekä muiden mentaalisten tilojen subjektina ja uskoo itse olevansa sellainen jatkuva entiteetti. (Vrt. John Locke) Abortti ja lapsensurma sinänsä moraalisesti ok
Selektiivinen abortti 12 vkoa millä tahansa perusteella 24 vkoa sikiövaurion perusteella Sel. abortti = raskauden keskeytys sikiön jonkin eitoivottavan ominaisuuden perusteella. Vrt. abortti länsimaissa vammaisuuden ja Aasiassa sukupuolen perusteella. Taloudellinen taakka Sosiaalinen häpeä. Ei-toivottava ominaisuus joko yksilön itsensä tai yhteisön kannalta.
Vammaisuus, hyvinvointi ja hyvä elämä Helga Kuhse & Peter Singer (1985), Should the Baby Live Preferenssiutilitarismi: teot moraalisesti hyviä, mikäli ne edistävät yksilön intressien, toiveiden tai preferenssien toteutumista.
Tapaus Brian West Down-lapsi, joka syntyi ilman ruokatorvea. Näistä lääketieteellisistä tekijöistä riippumatta Downin syndrooma on tietenkin olennainen asia leikkauspäätöstä tehtäessä, koska leikkaus merkitsee pienempää mahdollisuutta sellaiseen elämään, joka sisältää erikoispiirteitä, joiden yleisesti ja kohtuudella ajatellaan antavan ihmiselämälle erityisen arvon. Vaikka Down-lasten mahdollisuudet arvioitaisiinkin optimistisemmin, näitä mahdollisuuksia ei voida pitää tasavertaisina muiden lasten mahdollisuuksiin verrattuna. Onnistuneesta leikkauksesta koituvat hyödyt Down-lapsilla ovat siten näiden laajalti hyväksyttyjen arvojen mukaan vähäisemmät kuin vastaavan leikkauksen hyödyt olisivat normaalille lapselle. Voisi olla oikeutettua ottaa jonkinlaisia riskejä Brianin kokeman tuskan vuoksi, jos niiden uskottaisiin vilpittömästi mahdollistavan kohtuullisen normaalin elämän. Sama riski ei välttämättä olisi oikeutettu jos paras vaihtoehto olisi elämä, johon sisältyisivät sen kaltaiset supistetut mahdollisuudet kuin niillä, joilla on Downin syndrooma. (Kuhse & Singer 1985, 143.)
Kuhsen & Singerin premissejä Kehitysvammaisten elämä ei niin tyydyttävää kuin normaaliälyisten. Normaali äly antaa ihmiselämälle sen erityisen arvon. Järkevä ja laajalti hyväksytty käsitys. (1) Vammaisten syntymisen ehkäisy ja heidän elämänsä tekeminen mahd. normaaliksi systemaattista. (2) Vammaiset itse vaativat, että heidän elämänsä olisi mahd. normaalia. (3) Sel. abortti lainmukainen ja laajalti hyväksytty.
Itsenäisyys ja riippumattomuus Tekeekö riippuvuus muiden huolenpidosta ihmisestä marginaalisen tai vähemmän arvokkaan? Riippuvuus kulttuurisidonnainen ja normatiivinen käsite.
Vammaisuus mahdollisuuksien esteenä Velvollisuus välttää lapsen tulevien valinnan mahdollisuuksien rajoittamista (oikeus avoimeen tulevaisuuteen. Tietoinen vammaisen lapsen synnyttäminen väärin koska tämän tulevaisuus monilta osin suljettu.
Jos kuurouden ajatellaan olevan vamma, joka rajoittaa merkittävästi lapsen mahdollisuuksia työuraan, avioliittoon ja kulttuuriin, niin tällöin kuuron lapsen tietoista maailmaan saattamista voidaan pitää moraalisen vahingon aiheuttamisena. Jos kuurouden ajatellaan olevan kulttuuri, kuten kuuroaktivistit haluaisivat meidän ajattelevan, myös tällöin tarkoituksellinen kuuron lapsen synnyttäminen merkitsee moraalisen pahan aiheuttamista hänelle, koska hänellä tulisi olemaan kuurojen kulttuurin ulkopuolella hyvin rajalliset valinnan mahdollisuudet (Davis 1997, 14). Onko kuurojen kulttuuri huonompi kuin muut kulttuurit?
John Harrisin vammaisuuden määrittely Vamma on yksilössä oleva, hänelle itselleen vahingollinen tila, minkä kuka tahansa järkevä ihminen haluaisi välttää. Yksilön rationaaliset preferenssit. Yksilölle avoinna olevat mahdollisuudet. Älyllisesti kehitysvammaiset jäävät vaille tiettyjä kokemuksia, jotka ovat heiltä poissuljettuja samalla tavalla kuin musiikki on suljettu pois kuuroilta. Ja tämä on vamma. (Harris 2001, 384)
Rajoitettujen mahdollisuuksien sisältö ja laatu Kaikkien ihmisten elämä rajoitettua. Mitkä rajoitukset sellaisia, joita olisi rationaalista välttää? Miltäs seuraava kuulostaa? Elämä on tyydyttävää, jos voi tavoitella onnistuneesti mahdollisuuksia, jotka ovat hyviä tai parhaita, joita rajoitettu inhimillinen todellisuus tälle yksilölle tarjoaa. (Vehmas 1999/2005)
Vammaisuus sekä hyvinvoinnin subjektiiviset ja objektiiviset kriteerit Mitkä ominaisuudet tekevät ihmisestä arvokkaan? Älykkyys tms. ei takaa subj. hyvinvointia. Hyinvointi koskettaa väistämättä sitä, mikä yksilön omasta näkökulmasta on hyvää tai pahaa hänelle. Kontekstuaalisten tekijöiden merkitys. Normaaleilla ihmisillä on tasavertainen oikeus elämään, koska he hyötyvät samalla tavoin elämästä. (Rachels 1986, 67)
Inhimillinen kukoistus Onnellisuus ja subj. hyvinvointi, joka syntyy oikeiden objektiivisten arvojen ja ihanteiden mukaisesta elämästä. Hyvä elämä. Subj. hyvinvointi ei ole merkki hyvästä elämästä, kukoistaminen on. Onko esim. kehitysvammaisten elämä hyvää elämää? Voiko hyvyyttä/pahuutta erottaa kokonaan yksilön mieltymyksistä ja intresseistä? Onko obj. kukoistuksen ja subj. hyvinvoinnin toisistaan erottaminen järkevää?
Relativismin mahdottomuus Ehdollistunut syrjintä onnelliset sorronalaiset Kulttuurirelativismi Moraalikäsitykset yhteisö- ja kulttuurikohtaisia (puhdas empiirinen havainto) Normatiivinen eettinen relativismi Kulttuurirelativismi + yhteisön ulkopuolisilla tahoilla ei ole oikeutta puuttua sen arvojärjestelmiin. Kaikki normit yhtä hyviä/huonoja. Rasismi jne. ok Sisäinen ristiriitaisuus: Muiden arvoihin ei saa koskea paitsi jos omat arvot niin sanovat.
Vammainen lapsi perheessä Vanhempien näkökulma käytännössä painavin tekijä sel. abortissa. Vammainen lapsi taakka perheelle Parisuhde kärsii? Muut sisarukset kärsivät? Keskimäärin vammaisten lasten perheiden kokemukset eivät eroa merkittävästi muista. Kaikki lapset ovat taakkoja. Yhteisön osuus taakan muotoutumisessa. Vanhempien uskomusten ja arvojen osuus.
Vanhemmuus ja hyve-etiikka Teko- vs. toimijakeskeinen näkökulma Aristoteles: ihmisen hyve on luonteenpiirre, joka tekee ihmisestä hyvän ihmisen ja hyvän toteuttamaan hänelle ominaisia toimintoja. Hyveet määräytyvät tilanteen ja henkilön aseman perusteella. Onko selektiivinen abortti ristiriidassa hyvän vanhemmuuden kanssa?
Väärä paketti Vanhemmilla vastuu huolehtia lapsensa hyvinvoinnista. Suostumuspositio: vanhemmuus moraalisine velvoitteineen koskee vanhempia silloin kun he päättävät lisääntyä. Tulevilla lapsilla ei tämänhetkisiä oikeuksia vanhemmilla velvollisuus huomioida tekojensa vaikutukset tulevien lasten elämään.
Nälkäiset laumat ja talonmiehet Rosamond Rhodes: Vanhempien velvollisuus sidottu heidän odotuksiinsa sekä lapsen kykyyn kehittyä itsenäiseksi moraalitoimijaksi (vammainen lapsi kohtuuton taakka) vanhemmuus ehdollista. Perhe = kerho? Pitäisikö vanhemmuuden olla ehdotonta? Ystävien vs. lasten valinta. Vammaiset lapset vs. anoreksia- tai narkomaanilapset vanhemmuus elinikäinen taakka.
Vammaiset yhteiskunnallisena taakkana Jotkut vain vievät taloudellisia resursseja. Sikiödiagnostiikan tuottama taloudellinen hyöty? Ovatko vammaiset uhka valtiontaloudelle? Hyvinvointiyhteiskunnan eetos. John Rawls ja vastavuoroisuuden periaate. Me ja he kahtiajako.
Mitä selektiivinen abortti ilmaisee? Sinun syntymäsi oli virhe. Sinun perheesi ja maailma yleensä voisivat paremmin jos sinä et eläisi. Sel. ab:n syyt moninaiset. Yksittäiset lisääntymispäätökset myös poliittisia. Vaikka viestiä ei olisi tietoisesti lähetetty, se voi silti mennä perille (ikään kuin).
Neutraalia neuvontaa? Autonomisen päätöksenteon kunnioittaminen. Sikiöseulonnoista tullut rutiini. Yksipuolinen lääketieteellisen informaation jakaminen ohjaa päätöksentekoa. Lääketiede koetinkivi kaikelle informaatiolle mitä enemmän tietoa, sitä parempi. Sikiödiagnostiikkaan turvautuminen moraalisen vastuun merkki Lääkäreiden jne. auktoriteettiasema Negatiivinen vs. positiivinen informaatio?