VANTAAN AKSELIN ALUEEN LIIKENNE- ENNUSTE JA TOIMIVUUSTARKASTELUT

Ramboll Finland Oy PL 3, Piispanmäentie 5 02241 ESPOO Puh. 020 755 611 Fax 020 755 6202 www.ramboll.fi VANTAAN AKSELIN ALUEEN LIIKENNE- ENNUSTE JA TOIMIVUUSTARKASTELUT Päivämäärä 23.2.2011

SISÄLTÖ 2 1 JOHDANTO... 3 2 LIIKENNE-ENNUSTE... 4 2.1 Aluejako ja verkkovaihtoehdot... 4 2.1.1 Aluejako... 4 2.1.2 Verkkovaihtoehdot... 5 2.2 Keskiarkivuorokausiliikenne... 6 2.2.1 KAVL alueella, kun VT4:llä on 2+2-kaistaa... 7 2.2.2 KAVL alueella, kun VT4:llä on 3+3-kaistaa... 8 3 TOIMIVUUSTARKASTELUJEN TULOKSET... 9 3.1 Tarkasteltavat vaihtoehdot... 9 3.2 Simulointiperiaatteet... 10 3.3 Tulokset... 11 3.3.1 Jokiniementie ja Vanhan Porvoontien ramppiliittymät... 11 3.3.2 Jokiniementien ja Heidehofintien kiertoliittymä... 15 3.3.3 Santaradantien jatke... 17 3.3.4 Valkoisenlähteentien eritasoliittymäalue... 19 3.3.5 Koivukylänväylä... 22 3.3.6 Tikkurilantie... 25 4 YHTEENVETO... 28 4.1.1 Työn sisältö... 28 4.1.2 Keskiarkivuorokausiliikenteet... 28 4.1.3 Toimivuustarkastelut... 29 4.1.4 Johtopäätökset... 30

1 JOHDANTO 3 Tässä muistiossa on kuvattu lyhyesti Vantaan Akselin alueen päivitetty liikenne-ennuste vuodelle 2030 sekä päivitetyn liikenne-ennusteen pohjalta tehtyjen liikenteen toimivuustarkastelujen tulokset. Suunnittelualue ulottui Kehä III:n eteläpuolelta Koivukylänväylän pohjoispuoleisille työpaikkatonteille. Idässä suunnittelualue rajautuu Lahdentiehen ja lännessä Keravanjokilaaksoon. Tarkastelualue on esitetty kuvassa 1. Kuva 1. Tarkastelualue (lähde: Vantaan kaupunki). Liikenne-ennusteen pohjana käytettiin Kehä III:n tiesuunnitelmaa (välille VT4 VT7) varten laadittua liikenne-ennustetta vuodelle 2030. Liikenne-ennusteen aluejakoa tihennettiin tarkastelualueella lähes tonttitasolle. Alueiden liikennetuotokset arvioitiin maankäyttötietojen perusteella. Matkatuotoksien laskennassa käytettiin apuna Ympäristöministeriön matkatuotoskäsikirjaa (YM 27/2008). Matkojen suuntautumisen oletettiin olevan samanlainen kuin taustalla olleiden alueiden matkojen suuntautumisen. Tarkasteltavana liikenneverkkona oli yleiskaavan liikenneverkko, josta tutkittiin kahden uuden liikenneyhteyden toteuttamisen vaikutuksia. Yhteydet olivat Valkoisenlähteentien suuntaisrampit VT4:lle etelään/etelästä sekä yhteys Heidehofintieltä/Jokiniementieltä Santaradantien jatkeena Valkoisenlähteentielle. Yhteensä tarkasteltiin neljää verkkovaihtoehtoa: kaikki yhteydet toteutettu, kumpaakaan yhteyttä ei toteutettu tai jompikumpi yhteyksistä toteutettu. Verkkovaihtoehtojen vertailun lisäksi mallista tuotettiin liikennevirtatiedot toimivuustarkasteluja varten. Toimivuustarkastelut tehtiin liikenteen mikrosimulointiohjelma Paramicsilla aamun ja illan huipputuntien liikennetilanteissa.

2 LIIKENNE-ENNUSTE 4 2.1 Aluejako ja verkkovaihtoehdot 2.1.1 Aluejako Liikenne-ennusteen aluejakoa tihennettiin tarkastelualueella lähes tonttitasolle. Tihennetty aluejako on esitetty kuvassa 2. Porttipuiston alueella aluejako oli jo tihennetty pohjalla olleessa ennusteessa. 1 1 = Nelf/Haxlogja mahdollinen bussivarikko 2 2 = Rusokallio (ja nykyiset toiminnot) 7 8 6 9 5 4 3 3 = Metson kaava 4 = Hakintienvarsi (Kontino yms.) 5 = Ruoka-Kesko 6 = Ramirent, Aberdeen yms. 7 = Toimistorakennuksia 8 = Kesko ja Inex 10 9 = Kesko 10 = Tatti-kaava Kuva 2. Tihennetty aluejako. Alueiden liikennetuotokset korjattiin vastaamaan kaavoitettuja kerrosneliömetrejä. Alueiden liikennetuotoksien arvioinnissa huomioitiin alueen toimintotyyppi (toimisto-, teollisuus-, varasto-, tavaraterminaali-, kauppa- tai asuinalue). Henkilöautojen ja raskaan liikenteen tuotokset arvioitiin erikseen.

2.1.2 Verkkovaihtoehdot 5 Tarkasteltavana liikenneverkkona oli yleiskaavan liikenneverkko. Muuttujina verkkovaihtoehdoissa olivat Valkoisenlähteentien rampit VT4:lle etelään/etelästä sekä yhteys Heidehofintieltä Valkoisenlähteentielle eli ns. Santaradantien jatke. Kummankin yhteyden osalta vertailtiin tilannetta ilman yhteyttä tai yhteyden ollessa rakennettu. Näin saatiin tarkasteltavaksi yhteensä neljä verkkovaihtoehtoa: Verkkovaihtoehto VE1: Kaikki yhteydet on toteutettu Verkkovaihtoehto VE2: Yhteys Heidehofintieltä Valkoisenlähteentielle eli Santaradantien jatke on rakennettu, mutta Valkoisenlähteentien ramppeja ei ole rakennettu Verkkovaihtoehto VE3: Yhteyttä Heidehofintieltä Valkoisenlähteentielle eli Santaradantien jatketta ei ole rakennettu, mutta Valkoisenlähteentien rampit on rakennettu Verkkovaihtoehto VE4: Kumpaakaan uutta yhteyttä ei ole toteutettu Verkkovaihtoehdot VE1 (kaikki yhteydet on toteutettu) ja VE4 (kumpaakaan yhteyttä ei ole toteutettu) on esitetty kuvassa 3. Koivukylänväylä Koivukylänväylä Valkoisenlähteentie Valkoisenlähteentie Santaradantien jatke Tikkurilantie Rampit Tikkurilantie Santaradantie Vanha Porvoontie VT4 Lahdentie Santaradantie Vanha Porvoontie VT4 Jokiniementie Heidehofintie Heidehofintie Jokiniementie Lahdentie Kehä III Kehä III Kuva 3. Verkkovaihtoehdot (vasemmalle vaihtoehto VE1, jossa uudet yhteydet on toteutettu, ja oikealla vaihtoehto VE4, jossa uusia yhteyksiä ei ole toteutettu). Verkkovaihtoehdoille VE1-VE4 sijoitellut aamuhuipputunnin liikenne-ennusteet on esitetty liitteessä 1 ja iltahuipputunnin liikenne-ennusteet liitteessä 2. Liikenteen sijoittelussa havaittiin, että Valkoisenlähteentien ramppien merkitys VT4:llä on vähäinen ruuhkasuuntaan eli aamulla etelään ja illalla pohjoiseen, sillä VT4 on ylikuormittunut. Aamulla uusien ramppien kautta suuntasi etelään vain noin 300 350 ajoneuvoa (liitekuvat 1.1 ja 1.3) ja illalla uudelta rampilta nousi Valkoisenlähteentielle noin 290 370 ajoneuvoa (liitekuvat 2.1 ja 2.3). Liikennemäärä VT4:llä väheni ruuhkasuuntaan Koivukylänväylän ja Valkoisenlähteentien

välisellä osuudella, mutta Valkoisenlähteentien eteläpuolella VT4:n liikennemäärät olivat ruuhkasuuntaan likimain samat kuin tilanteessa ilman ramppeja. 6 VT4:n ylikuormittumisen takia sijoittelut tehtiin myös tilanteessa, jossa VT4:llä on kolmannet kaistat molempiin suuntiin Koivukylänväylästä etelään. Eri verkkovaihtoehdoille sijoitellut aamuhuipputunnin liikenne-ennusteet tilanteessa, jossa VT4:llä on 3+3-kaistaa, on esitetty liitteessä 3 ja iltahuipputunnin liikenne-ennusteet liitteessä 4. Tässä tilanteessa uusien ramppien kautta suuntasi etelään noin 660 ajoneuvoa (liitekuvat 3.1 ja 3.3) ja illalla uudelta rampilta nousi Valkoisenlähteentielle noin 640 660 ajoneuvoa (liitekuvat 4.1 ja 4.3). 2.2 Keskiarkivuorokausiliikenne Keskiarkivuorokausiliikennemäärät (KAVL) on laskettu sillä oletuksella, että aamu- ja iltahuipputunnin liikennemäärän keskiarvo on noin 10 prosenttia vuorokausiliikenteestä. Verkkovaihtoehdon VE1, eli kun kaikki yhteydet on toteutettu, KAVL eri poikkileikkauskohdissa on esitetty kuvassa 4. VT4:llä on nykyiset kaistamäärät. Suluissa on ilmoitettu KAVL tilanteessa, jossa VT4:llä on 3+3-kaistaa Koivukylänväylän eteläpuolella. Kaikkien verkkovaihtoehtojen keskiarkivuorokausiliikennemäärät on esitetty liitteessä 5. 16000 (18000) 22500 (23000) 15000 (16500) 6000 (5000) 6000 (4500) 12000 (12000) 6000 (4000) 12000 13000 (10500) (13000) 5000 (4000) 12000 (13500) 67500 (80000) 14500 (15000) 14000 (11000) 8500 (5000) 14500 (14500) 12500 (11500) 6500 (5500) 19500 (19500) 48000 (49000) 4000 (2500) 18000 (19000) 13500 (11500) 15000 (13000) 24500 (23500) 76000 (92500) 18000 (14500) Kuva 4. Keskiarkivuorokausiliikenne verkkovaihtoehdossa VE1, kun VT4:n kaistat ovat nykytilanteen mukaiset (suluissa tilanne, kun VT4:llä on lisäkaistat Koivukylänväylän eteläpuolella).

2.2.1 KAVL alueella, kun VT4:llä on 2+2-kaistaa 7 VT4:n KAVL vaihtelee ennusteskenaarioittain. VT4:n KAVL on Koivukylänväylän ja Kehä III:n välillä noin 71 000 72 000 ajoneuvoa vuorokaudessa tilanteessa, jossa ei ole Valkoisenlähteentien suuntaisramppeja. Ramppien myötä KAVL nousee Kehä III:n ja Valkoisenlähteentien välillä noin 76 000 77 500 ajoneuvoon vuorokaudessa, ja laskee Valkoisenlähteentien ja Koivukylänväylän välillä 67 500 ajoneuvoon vuorokaudessa. KAVL on alhaisempi vaihtoehdoissa, joissa Santaradantien jatke on rakennettu. Tämä yhteys Heidehofintieltä Valkoisenlähteentielle vähentää VT4:llä liikennettä noin 1000 1500 ajoneuvoa vuorokaudessa. Kehä III:n KAVL on hyvin samaa suuruusluokkaa kaikissa verkkovaihtoehdoissa. KAVL vaihtelee verkkovaihtoehdoissa noin 47 000 48 500 ajoneuvon välillä. Jokiniementien KAVL vaihtelee erittäin paljon poikkileikkauskohdasta riippuen. Santaradantien länsipuolella KAVL on melkein sama kaikissa verkkovaihtoehdoissa, 14 500 16 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Vaihtoehdoissa, joissa Santaradantien jatke on rakennettu, Jokiniementien KAVL on Heidehofintien ja Vanhan Porvoontien välillä noin 18 000 19 500 ajoneuvoa vuorokaudessa. Vaihtoehdoissa, joissa jatketta ei ole rakennettu, KAVL vaihtelee noin 18 500 24 500 ajoneuvon välillä. Santaradantien jatke keventää liikennettä Jokiniementiellä erityisesti Heidehofintien ja Kanervantien välillä. Heidehofintien KAVL Jokiniementien eteläpuolella vaihtelee noin 11 500 14 000 ajoneuvon välillä. Yhteys Heidehofintieltä Valkoisenlähteentielle kasvattaa liikennemääriä Heidehofintiellä. Korkein liikennemäärä Heidehofintiellä on VE2-tilanteessa, eli kun ramppeja ei ole rakennettu, mutta Santaradantien jatke on rakennettu. Alhaisin liikennemäärä on VE3-tilanteessa, kun yhteyttä ei ole ja rampit on rakennettu. Kanervantien KAVL on kohtalaisen alhainen kaikissa ennustevaihtoehtoissa. Alhaisimmillaan Kanervantien liikennemäärä on, kun kaikki yhteydet ovat rakentuneet (4000 ajon/vrk) tai kaikki muut, paitsi Valkoisenlähteentien suuntaisrampit (4500 ajon/vrk). Korkeimmillaan liikennemäärät ovat tilanteessa, jossa uusia yhteyksiä ei ole rakennettu lainkaan (6000 ajon/vrk). Ramppien rakentaminen keventää hieman liikennemäärää (5500 ajon/vrk), vaikka Santaradantien jatketta ei olisikaan rakennettu. Santaradantien KAVL vaihtelee paljon poikkileikkauspisteestä ja jatkeen toteutumisesta riippuen. Santaradantien eteläosassa KAVL on noin 4500 8000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Alhaisimmillaan KAVL on, kun jatketta ei ole toteutettu ja korkeimmillaan, kun jatke on toteutettu, mutta ramppeja ei ole rakennettu. Valkoisenlähteentien KAVL on alimmillaan kun Santaradantien jatketta ei ole rakennettu. Tällöin KAVL on noin 10 000 ajoneuvoa/vrk. Santaradantien jatkeen myötä Valkoisenlähteentien liikennemäärä on Vanhan Porvoontien länsipuolella 12000 14500 ajon/vrk. VT4:n kohdalla liikennemäärä on rampittomissa vaihtoehdoissa noin 11 000 12 000 ajon/vrk ja ramppivaihtoehdoissa 12 000 14 500 ajon/vrk. KAVL on ramppien itäpuolella n. 2000 ajon/vrk korkeampi kuin länsipuolella. Tikkurilantien KAVL on Santaradan ylittävän sillan kohdalla noin 6000 7000 ajoneuvoa vuorokaudessa ja Vanhalle Porvoontielle saavuttaessa noin 13 000 16 000 ajon/vrk. Korkeimmillaan Tikkurilantien liikennemäärä on VE4-tilanteessa, eli kun uusia yhteyksiä ei ole lainkaan rakennettu. Alhaisimmillaan liikennemäärä on VE1- ja VE2-tilanteessa. Vanhan Porvoontien KAVL vaihtelee erittäin paljon poikkileikkauskohdasta riippuen. Jokiniementien eteläpuolella KAVL on likimain sama kaikissa verkkovaihtoehdoissa (24 000 25 500 ajon/vrk). Jokiniementien ja Tikkurilantien välillä KAVL on 14 000 16 000 ajon/vrk ja Valkoisenlähteentien pohjoispuolella 10 500 12 000 ajon/vrk. Vanhaa Porvoontietä on hidastettu liikenneverkossa hautausmaan kohdalla Valkoisenlähteentien ja Tikkurilantien välisellä osuudella. Alhai-

simmallaan KAVL on tällä kohdin noin 5000 8000 ajon/vrk. Alhaisimmillaan KAVL on tällä kohdin, kun kaikki yhteydet on rakennettu ja korkeimmillaan, kun mitään yhteyksiä ei ole toteutettu. 8 Koivukylänväylän KAVL on lähes sama kaikissa vaihtoehdoissa. Koivukylänväylän liikennemäärä on Vanhan Porvoontien länsipuolella noin 16 000 16 500 ajoneuvoa vuorokaudessa, Vanhan Porvoontien ja länsiramppien välillä noin 22 000 22 500 sekä Lahdentien ja itäramppien välillä 14 500 15 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. 2.2.2 KAVL alueella, kun VT4:llä on 3+3-kaistaa VT4:n lisäkaistat keventävät yleisesti ottaen jonkin verran tarkastelualueen katuverkon kuormitusta, mutta joillain osin lisäkaistat myös lisäävät liikennemääriä. VT4:n KAVL on lisäkaistojen myötä Valkoisenlähteentien eteläpuolella vaihtoehdoissa VE2- ja VE4 (ei ramppeja) noin 84 000-85 000 ajon/vrk ja vaihtoehdossa VE1- ja VE3 (rampit) noin 92 500 93 000 ajon/vrk. Kehä III:n KAVL ei juuri muutu verrattuna tilanteeseen, jossa VT4:llä on vain 2+2-kaistaa. Kehä III:n KAVL kasvaa skenaariosta riippuen 200 1300 ajon/vrk. Suurin kasvu on verkkovaihtoehdossa VE1 ja pienin verkkovaihtoehdossa VE4. Jokiniementien KAVL muuttui vain vähän VT4:n lisäkaistojen myötä. Vanhan Porvoontien länsipuolella KAVL kasvoi kaikissa ennusteverkoissa 500 1000 ajon/vrk. Heidehofintien ja Kanervantien välissä KAVL laski niissä verkoissa, joissa Santaradantien jatketta ei ole rakennettu (VE3 ja VE4). Heidehofintien ja Kanervantien liikennemäärät vähenivät kaikissa verkkovaihtoehdoissa. Heidehofintiellä vähenemä oli 200 1200 ajon/vrk ja Kanervantiellä 1000 1500 ajon/vrk. Suurin vähenemä oli verkkovaihtoehdossa VE1 ja pienin verkkovaihtoehdossa VE4. Santaradantien KAVL laski VT4:n lisäkaistojen myötä. VE1 Skenaariossa liikennemäärät laskivat noin 1500 2000 ajon/vrk ja VE2 skenaariossa 1000 ajon/vrk. Vanhan Porvoontien ja Lahdentien eli VT4:n rinnakkaisteiden liikennemäärät pääsääntöisesti vähenevät VT4:n lisäkaistojen myötä. Jokiniementien eteläpuolella Vanhan Porvoontien liikennemäärät kasvoivat hieman (500 1000 ajon/vrk) verkkovaihtoehdoissa, joissa Valkoisenlähteentien ramppeja ei ole rakennettu (VE2 ja VE4). Valkoisenlähteentien liikennemäärät vähenivät verkkovaihtoehdoissa, jossa ei ole ramppeja ja vastaavasti nousivat vaihtoehdossa, jossa rampit on rakennettu. Rampittomissa verkkovaihtoehdoissa vähenemä oli VT4:n kohdalla vain muutama sata ajoneuvoa vuorokaudessa. Ramppivaihtoehdoissa muutokset olivat suuremmat. Valkoisenlähteentien liikennemäärä nousi ramppien itäpuolella 500 700 ajon/vrk ja länsipuolella 1300 1500 ajon/vrk. Vanhan Porvoontien länsipuolella Valkoisenlähteentien liikennemäärät eivät muuttuneet ramppivaihtoehdossa. Tikkurilantien liikennemäärät vähenivät hieman VT4:n lisäkaistojen myötä kaikissa ennusteskenaarioissa. Koivukylänväylän liikennemäärät nousivat VT4:n lisäkaistojen myötä kaikissa ennusteskenaarioissa, sillä ajoneuvot suuntaavat Koivukylänväylän eritasoliittymän kautta VT4:lle.

3 TOIMIVUUSTARKASTELUJEN TULOKSET 9 3.1 Tarkasteltavat vaihtoehdot Liikenne-ennusteiden tarkastelussa havaittiin, että tarkastelualueen katuverkon kuormittuminen riippuu sekä Valkoisenlähteentien suuntaisramppien ja Santaradantien jatkeen toteutuksesta, että myös siitä, onko VT4:lla 3+3- vai 2+2-kaistaa. Toimivuustarkasteluissa tarkastelualue jaettiin pienempiin tarkastelukohteisiin. Kukin kohde tarkasteltiin sen verkkovaihtoehdon liikennemäärillä, joissa kohteen liikennemäärät olivat korkeimmillaan. Yksittäisiä liittymiä tutkittiin myös muiden verkkovaihtoehtojen liikennemäärillä, sillä esimerkiksi kiertoliittymissä mahdolliset lisäkaistatarpeet riippuvat liikenteen suuntautumisesta, joka saattoi olla eri verkkovaihtoehdoissa hyvin erilainen. Kohdealueet on esitetty kuvassa 5. Kuvassa on kerrottu myös, minkä verkkovaihtoehdon liikennemäärillä kukin kohde on tutkittu. Jokainen tarkastelukohde tutkittiin sekä aamun- ja että iltahuipputunnin liikennemäärillä. Kohteet 1, 2 ja 3 tutkittiin samassa simulointimallissa. 5 1 Jokiniementie ja Porttipuiston ympäristö (liikennemäärät VE2, VT4:llä 2+2 kaistaa) 3 4 2 Jokiniementien ja Heidehofintienliittymä sekä Santaradantien liittymä (liikennemäärät VE2, VT4:llä 2+2 kaistaa) 6 3 Santaradantie sekä Valkoisenlähteentien ja Santaradantien liittymä (liikennemäärät VE2, VT4:llä 2+2 kaistaa) 2 4 Valkoisenlähteentien eritasoliittymäalue (liikennemäärät VE1, VT4:llä 3+3 kaistaa) 1 5 Koivukylänväylän eritasoliittymäalue (liikennemäärät VE2, VT4:llä 3+3 kaistaa) 6 Tikkurilantie (liikennemäärät VE4, VT4:llä 2+2 kaistaa) Kuva 5. Simulointikohteet ja -tilanteet.

3.2 Simulointiperiaatteet 10 Liikenne syötettiin verkolle lähtö-määräpaikkamatriisin avulla. Simulointiohjelma syöttää malliin liikennettä tunnin aikana määritellyn kysyntämatriisin mukaisesti, mutta satunnaisesti. Aamu- ja iltahuipputunnin liikennetilanteet simuloitiin useita kertoja eri satunnaisluvuilla. Näin saatiin mukaan satunnaisvaihtelu, jokaisen päivän ainutkertaisuus. Liikenteen toimivuutta tarkasteltiin pääosin maksimijonojen ja viivytysten perusteella. Lisäksi simulointien sujumista seurattiin animaationa verkolla. Liikennevalot on mallinnettu kiinteillä kiertoajoilla. Ajoituksissa on huomioitu myös mahdolliset jalankulkijavaiheet. Liikenteen jonoutumista on havainnollistettu maksimijononpituuskuvien avulla. Yksi maksimijononpituuskuva esittää yhden simulointitunnin aikana toteutuneita maksimijononpituuksia suunnittain ja kaistoittain. Jonoutumiskriteerinä oli, että ajoneuvot ajavat alle 10 metrin päässä toisistaan alle 12 km/h nopeudella. Aamu- ja iltahuipputunnin liikennettä simuloitiin useilla eri satunnaisluvuilla vaihtelevuuden saamiseksi, joten maksimijononpituudet vaihtelivat liittymissä ja tulosuunnissa hieman eri satunnaisluvuilla ajettaessa, liikennetilanteesta riippuen. Muistiossa esitetyiksi maksimijononpituuskuviksi on valittu ne kuvat, jotka edustivat parhaiten kokonaistilannetta tarkasteltavissa liittymissä. Kuvien tarkastelussa on huomioitava, että jonkin suunnan maksimijononpituus on saattanut esiintyä vain hyvin hetkellisesti, ja jonot eivät ole välttämättä olleet samanaikaisesti joka suunnasta maksimissaan. Koska liikennevalot mallinnettiin kiinteillä kiertoajoilla, saattavat maksimijonot olla hieman pitempiä kuin todellisuudessa vastaavilla liikennemäärillä esiintyisi liikennetieto-ohjatuissa valoissa. Tarkastelualueen kiertoliittymien simulointituloksia verrattiin kiertoliittymien kapasiteettikäyriin (kuva 6). Kapasiteettikäyrästä nähdään suuntaa antavasti, kuinka paljon yksittäisen kiertoliittymän tulosuunnan tai kiertävän liikenteen määrä voisi kasvaa, ennen kuin kiertoliittymä ruuhkaantuisi. Yksittäisen kiertoliittymän toimivuuteen vaikuttaa olennaisesti myös liittymän lähellä olevien liittymien toimivuus. Esimerkiksi kiertoliittymää ennen sijaitsevat liikennevalot voivat säädellä ajoneuvojen kulkua niin, että liikenne saapuu kiertoliittymään ajoneuvoryppäissä, jolloin hetkittäiset maksimijonot saattavat olla kiertoliittymässä pitkiä, vaikka tulosuunta kokonaisuudessaan toimisikin hyvin. Vastaavasti kiertoliittymän jälkeen sijaitsevan valo-ohjatun liittymän jonojen ulottuessa kiertoliittymään sen toiminta saattaa heikentyä, vaikka liikennemäärät itse kiertoliittymässä olisivatkin alhaiset. Tämän vuoksi tarkastelukohteita on tarkastelu yksittäisten liittymien lisäksi myös laajempina kokonaisuuksina. Kuva 6. Kiertoliittymien kapasiteetti erilaisilla tulosuunnan/kiertotilan kaistajakaumilla (W. Brilon, ITE Journal Nov 1998).)

3.3 Tulokset 11 3.3.1 Jokiniementie ja Vanhan Porvoontien ramppiliittymät Jokiniementien liikennemäärä on Heidehofintien ja Vanhan Porvoontien välillä poikkileikkauspisteestä ja ennusteskenaariosta riippuen noin 18 000-24 500 ajoneuvoa vuorokaudessa. Jokiniementien liikennemäärät ovat korkeimmillaan, kun uusi yhteyksiä ei ole rakennettu. Vanhan Porvoontien liikennemäärä on Jokiniementien eteläpuolella 23 500 26 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Kuormitus on hieman korkeampi, mikäli Valkoisenlähteentien ramppeja ei ole rakennettu. Vanhan Porvoontien ja Jokiniementien liittymä on erittäin kuormittunut kaikissa ennusteskenaarioissa. Risteävät virrat ovat suurimmat verkkovaihtoehdossa VE2 (VT4:llä on 2+2-kaistaa). Kuvassa 7 on esitetty liittymän kääntyvät virrat tässä skenaariossa. Kuvassa on esitetty myös Vanhan Porvoontien ja Kehä III:n ramppiliittymien suurimmat liikennevirrat. Jokiniementie 740 / 590 60 / 10 160 / 330 Huipputunnin liikennemäärät AHT / IHT Vanha Porvoontie 50 / 70 140 / 680 410 / 440 470 / 480 510 / 570 0 / 300 140 / 370 270 / 410 160 / 430 1300 / 1450 1000 / 1200 100 / 100 550 / 350 950 / 1100 600 / 1300 Kuva 7. Ennustevuoden 2030 aamun- ja iltahuipputunnin liikennemääriä Jokiniementiellä ja Vanhalla Porvoontiellä (verkkovaihtoehto VE2, kun VT4:llä on 2+2-kaistaa). Jokiniementien ja Vanhan Porvoontien liittymä on kuormittuneempi illalla, jolloin liittymässä on paljon vasemmalle kääntyvää liikennettä kaikista muista suunnista, paitsi Jokiniementieltä lännestä pohjoiseen, sekä paljon suoraan menevää liikennettä jokaisesta suunnassa. Liittymä ylikuormittui suunnitelluilla kaistaratkaisuilla sekä aamun että illan ennusteliikennemäärillä. Liikennemäärien vuoksi Jokiniementielle tarvittiin toinen vasemmalle kääntyvien kaista idästä etelään ja vastakkaisesta suunnasta oma oikealle kääntyvien kaista Jokiniementieltä lännestä etelään. Tällöin Jokiniementiellä oli molemmissa tulosuunnissa liittymään saavuttaessa neljä kaistaa. Vanhan Porvoontien ja Kehä III:n ramppiliittymät ovat hyvin kuormittuneet. Kaikkiin ramppiliittymiin tarvitaan liikennevalot. Pohjoisesta ramppiliittymässä (Kehä III:n idästä tuleva ramppi)

kääntyy oikealle sekä aamulla että illalla yli 1 000 ajoneuvoa tunnissa. Rampille tarvitaan kaksi oikealle kääntyvää kaistaa. Eteläisessä ramppiliittymässä on sekä aamulla että illalla todella paljon pohjoisesta tulosuunnasta vasemmalle rampille kääntyvää liikennettä. Liittymään tarvitaan kaksi pohjoisesta vasemmalle, rampille kääntyvää kaistaa. 12 Kuvissa 8-9 on esitetty ennustevuoden 2030 aamu- ja iltahuipputunnin simuloinneissa esiintyneet maksimijonot ja viivytykset Jokiniementien liittymissä Heidehofintien ja Vanhan Porvoontien välillä. Kuvista nähdään, että liittymien jononpituudet ovat olleet kohtalaisen lyhyitä ja viivytykset alhaisia lukuun ottamatta Jokiniementien ja Vanhan Porvoontien liittymää, joka on erittäin kuormittunut. Muissa liittymissä sivusuuntien viivytykset olivat B-C palvelutasoa ja Jokiniementiellä viivytykset olivat 5-15 sekunnin välillä eli palvelutasoa A/B. Maksimijonot Keltaisella maalattuna alue, jolla ajoneuvot ajoivat alle 12 km/h alle 10 m etäisyydellä edellä ajavasta 25-30 20-25 Viivytys () F (80->s) 20-25 20-25 E (55-80s) 35-40 AHT 35-40 Viivytys D (35-55s) (a) C (20-35s) B (10-20s) A (0-10s) 15-20 20-30 25-30 Kuva 8. Ennustevuoden 2030 aamuhuipputunnin simuloinnin aikana esiintyneet maksimijonot ja viivytykset Jokiniementiellä.

13 Maksimijonot Keltaisella maalattuna alue, jolla ajoneuvot ajoivat alle 12 km/h alle 10 m etäisyydellä edellä ajavasta 25-30 20-25 Viivytys () F (80->s) E (55-80s) Viivytys (a) D (35-55s) C (20-35s) B (10-20s) A (0-10s) 20-25 20-25 20-25 45-50 30-35 35-40 20-25 Kuva 9. Ennustevuoden 2030 iltahuipputunnin simuloinnin aikana esiintyneet maksimijonot ja viivytykset Jokiniementiellä. Kuvissa 10 11 on esitetty ennustevuoden 2030 aamu- ja iltahuipputunnin simuloinnissa esiintyneet maksimijonot ja viivytykset Vanhan Porvoontien ja Kehä III:n ramppiliittymissä. Viivytykset olivat vähäliikenteisimmillä suunnilla korkeat, koska kiertoaika on pitkä ja ajoneuvot joutuvat odottamaan sivusuunnilla pitkään. Ajoituksissa on suosittu kuormittuneimpia suuntia kuten Vanhan Porvoontien pohjoisesta tulevaa suuntaa sekä pohjoisen ramppiliittymän rampin tulosuuntaa.

15-20 50-60 15-20 30-40 14 Maksimijonot Keltaisella maalattuna alue, jolla ajoneuvot ajoivat alle 12 km/h alle 10 m etäisyydellä edellä ajavasta 5 35-40 25-30 Viivytys () F (80->s) E (55-80s) Viivytys (a) D (35-55s) C (20-35s) B (10-20s) A (0-10s) Kuva 10. Ennustevuoden 2030 aamuhuipputunnin simuloinnin aikana esiintyneet maksimijonot ja viivytykset Vanhan Porvoontien ja Kehä III:n ramppiliittymissä. 15-20 40-45 25-30 25-30 Viivytys () F (80->s) Maksimijonot Keltaisella maalattuna alue, jolla ajoneuvot ajoivat alle 12 km/h alle 10 m etäisyydellä edellä ajavasta 5 35-45 25-30 E (55-80s) Viivytys (a) D (35-55s) C (20-35s) B (10-20s) A (0-10s) Kuva 11. Ennustevuoden 2030 iltahuipputunnin simuloinnin aikana esiintyneet maksimijonot ja viivytykset Vanhan Porvoontien ja Kehä III:n ramppiliittymissä.

3.3.2 Jokiniementien ja Heidehofintien kiertoliittymä 15 Jokiniementien ja Heidehofintien kiertoliittymä toimii kohtalaisesti ennustetuilla liikennemäärillä. Kiertoliittymä mallinnettiin niin, että kiertoliittymässä on joka tulosuunnasta kaksi kaistaa, ja kahden kaistan läpi voi ajaa seuraavaan poistumishaaraan asti. Jokaisen poistumishaaran kohdalla voi jatkaa vain sisempää kaistaa kiertoliittymässä. Sisempi kaista ohjautuu ulommalle kaistalle. Kiertoliittymässä ei tällöin voi ajaa ympäri, vaan on poistuttava viimeistään toisessa haarassa. Kiertoliittymän vieressä on Santaradantien jatkeen liittymä, johon tarvitaan liikennevalot. Suurin osa Santaradantien liikenteestä kääntyy vasemmalle kaikissa ennusteskenaarioissa. Jotta vihreän tarve Santaradantien suunnalle olisi mahdollisimman alhainen, saivat Santaradantieltä kääntyvät käyttää molempia kaistoja. Simuloinneissa Santaradantien liikennevalojen jonot ulottuivat hetkittäin Heidehofintien kiertoliittymään. Tämä ei kuitenkaan muodostunut merkittäväksi toimivuusongelmaksi, koska jonoutumistilanteet olivat lyhytaikaisia. Jokiniementieltä idästä Heidehofintielle suuntaavat ajavat kiertoliittymän sisempää kaistaa, ja jonot olivat enemmän oikealla eli ulommalla kaistalla. Kaistajärjestelyt ja ennusteliikennemäärät on esitetty kuvassa 12. Kuvassa on esitetty myös tilanne iltahuipputunnin simuloinnissa. Kuvasta nähdään, kuinka Jokiniementiellä kiertoliittymän ja Santaradantien väliin on muodostunut suoraan ajavista (vaaleanpunaiset ajoneuvot) jono liikennevaloihin molemmille kaistoille. Jono on ulottunut kiertoliittymään asti. Valot ovat juuri vaihtuneet Jokiniementien suunnasta vihreäksi ja muutama ajoneuvo on ehtinyt lähteä liikkeelle valoista. Kiertoliittymässä olevat keltaiset ajoneuvot ovat tulossa Heidehofintieltä ja ne ovat hyötyneet Santaradantien valoista: kun valot ovat olleet punaisella, Jokiniementien suunnasta lännestä tuleva virta on hetkellisesti katkennut, Heidehofintieltä tulevat ajoneuvot ovat päässeet liittymään kiertoliittymään. Huipputunnin liikennemäärät AHT / IHT 600 / 790 50 / 40 30 / 50 450 / 330 520 / 350 520 / 780 580 / 760 Santaradantie 270 / 380 Heidehofintie 270 / 400 250 / 430 Jokiniementie 300 / 310 580 / 730 Kuva 12. Kaistajärjestelyt Jokiniementien ja Heidehofintien kiertoliittymässä sekä Santaradantien liittymässä ja ennusteliikennemäärät (verkkovaihtoehto VE2, kun VT4:llä on 2+2-kaistaa).

Kuvissa 13 14 on esitetty aamu- ja iltahuipputunnin aikana esiintyneet maksimijonot ja viivytykset Jokiniementien ja Heidehofintien kiertoliittymässä sekä Santaradantien valo-ohjatussa liittymässä. 16 Maksimijonot Keltaisella maalattuna alue, jolla ajoneuvot ajoivat alle 12 km/h alle 10 m etäisyydellä edellä ajavasta Viivytykset () 5-10 10 25-30 10 5 5 Kuva 13. Ennustevuoden 2030 aamuhuipputunnin simuloinnin aikana esiintyneet maksimijonot ja viivytykset Jokiniementien ja Heidehofintien kiertoliittymässä sekä Santaradantien liittymässä. Maksimijonot Keltaisella maalattuna alue, jolla ajoneuvot ajoivat alle 12 km/h alle 10 m etäisyydellä edellä ajavasta Viivytykset () 5-10 20-25 10-15 10 20-35 5-10 Kuva 14. Ennustevuoden 2030 iltahuipputunnin simuloinnin aikana esiintyneet maksimijonot ja viivytykset Jokiniementien ja Heidehofintien kiertoliittymässä sekä Santaradantien liittymässä. Iltahuipputunnin simuloinnin maksimijononpituuskuvan tarkastelussa on huomioitava, että jonot eivät olleet samanaikaisesti kaikista suunnista maksimissaan, vaan jonoutumistilanteet vaihtelivat ja kestivät yleensä hyvin lyhyen aikaa. Viivytyksistä nähdään, että Jokiniementien suunnasta viivytykset olivat alhaiset. Heidehofintien tulosuunnassa viivytykset olivat hieman korkeammat (20 35 ). Heidehofintien tulosuunnan liikennemäärä on noin 800 ajon/h (kahdella kaistalla) ja kiertävän liikenteen määrä noin 800 ajon/h (yhdellä kaistalla).

3.3.3 Santaradantien jatke 17 Verkkovaihtoehdoissa VE1 ja VE2 on toteutettu yhteys Heidehofintieltä Valkoisenlähteentielle eli Santaradantien jatke. Verkkovaihtoehdoissa VE3 ja VE4 Santaradantien jatketta ei ole toteutettu. Santaradantien jatke kuormittuu eniten verkkovaihtoehdossa VE2, eli kun Valkoisenlähteentien ramppeja ei ole rakennettu. Kuormitus on suurempi, jos VT4:llä ei ole rakennettu lisäkaistoja. Santaradantien toimivuus tarkastettiin kuormittuneimmassa tilanteessa, eli verkkovaihtoehdon VE2 liikennemäärillä kun VT4:llä on 2+2-kaistaa. Tällöin Santaradantien KAVL vaihtelee poikkileikkauspisteestä riippuen 6500 8000 ajoneuvon välillä. Santaradantien jatke päättyy Valkoisenlähteentiehen, jonka KAVL on Santaradantien länsipuolella noin 12 000 ajoneuvoa ja itäpuolella 13 000 14 500 ajoneuvoa. Korkeimmillaan liikennemäärät ovat myös Valkoisenlähteentiellä tilanteessa, jossa Valkoisenlähteen eteläramppeja ei ole rakennettu VT4:lle ja VT4:llä on vain 2+2-kaistaa. Santaradantien liikennemäärät ovat kaikissa skenaarioissa kohtalaisen alhaiset, joten Santaradantien varren liittymiin ei tarvita liikennevaloja. Valkoisenlähteentien liikennemäärä on kuitenkin korkea, ja Valkoisenlähteentien ja Santaradantien välillä on paljon kääntyvää liikennettä, joten Valkoisenlähteentien ja Santaradantien liittymään tarvitaan liikennevalot. Kuvassa 15 on esitetty Valkoisenlähteentien ja Santaradantien liittymän kuvaus Paramicssimulointiohjelmassa sekä simuloinnissa käytetyt aamu- ja iltahuipputunnin liikennemäärät. Bussipysäkit on merkitty vihreällä värillä. Huipputunnin liikennemäärät AHT / IHT 500 / 390 440 /220 Valkoisenlähteentie 280 / 510 230 /110 80 / 250 130 / 380 Hakintie Santaradantien jatke Kuva 15. Valkoisenlähteentien ja Santaradantien jatkeen liittymän kaistajärjestelyt sekä liikennemäärät (verkkovaihtoehto VE2, kun VT4:llä on 2+2-kaistaa). Kuvissa 16 17 on esitetty ennustevuoden 2030 aamu- ja iltahuipputunnin simuloinnissa esiintyneet maksimijonot ja viivytykset Santaradantien jatkeen ja Valkoisenlähteentien liittymässä.

Viivytykset () 10 18 20 15 Maksimijonot Keltaisella maalattuna alue, jolla ajoneuvot ajoivat alle 12 km/h alle 10 m etäisyydellä edellä ajavasta Kuva 16. Ennustevuoden 2030 aamuhuipputunnin simuloinnin aikana esiintyneet maksimijonot ja viivytykset Valkoisenlähteentien ja Santaradantien jatkeen liittymässä. Viivytykset () 15-20 Maksimijonot Keltaisella maalattuna alue, jolla ajoneuvot ajoivat alle 12 km/h alle 10 m etäisyydellä edellä ajavasta 10 15-20 Kuva 17. Ennustevuoden 2030 iltahuipputunnin simuloinnin aikana esiintyneet maksimijonot ja viivytykset Valkoisenlähteentien ja Santaradantien jatkeen liittymässä. Aamuhuipputunnin aikana liikenne suuntautuu liittymässä Valkoisenlähteentietä länteen sekä vasemmalle etelään Santaradantien jatkeelle. Vasemmalle kääntyvien kaista täyttyy välillä. Kaikki jonoissa odottavat ajoneuvot pääsevät kuitenkin aina seuraavan vihreän vaiheen aikana liikkeelle valoista, joten viivytykset eivät nouse korkeaksi. Etelän ja idän tulosuuntien palvelutaso on B ja lännen palvelutaso C. Iltahuipputunnin aikana liikenne suuntautuu Valkoisenlähteentieltä itään sekä myös etelästä vasemmalle Valkoisenlähteentielle itään. Santaradantien jatkeen ja Hakintien liittymä sijaitsee hyvin lähellä Santaradantien jatkeen ja Valkoisenlähteentien liittymää. Välillä sivutien jonot täyttävät koko Hakintien ja Valkoisenlähteentien välisen alueen. Hetkittäin jonot ulottuvat myös Hakintien eteläpuolelle. Valkoisenlähteentiellä esiintyi hetkittäin jonoutumistilanteita, mutta kaikki jonoissa odottavat ajoneuvot pääsevät kuitenkin aina seuraavan vihreän vaiheen aikana liikkeelle valoista, joten viivytykset eivät nouse korkeaksi. Liittymäväli Hakintien liittymään on lyhyt, mutta jonot eivät yleensä ulotu liittymään asti. Iltahuipputunnin aikana jonot kuitenkin ulottuvat satunnaisesti myös liittymäalueelle. Jotta Valkoisenlähteentielle jonottavat ajoneuvot eivät tukkisi liittymää, voidaan liittymäalue merkitä ajoratamaalauksin. Jonoutumistilanteita helpottaa se, että suurin osa ajoneuvoista kääntyy Santaradantien jatkeelta oikealle. Oikealle kääntyminen voidaan sallia samanaikaisesti päätieltä vasemmalle kääntyvien kanssa.

3.3.4 Valkoisenlähteentien eritasoliittymäalue 19 Valkoisenlähteentien eritasoliittymäalueen liikenteen toimivuus tarkistettiin verkkovaihtoehdon VE1 liikennemäärillä skenaariossa, jossa VT4:llä on 3+3 kaistaa. Tarkastelussa olivat mukana myös Valkoisenlähteentien kiertoliittymät Lahdentien ja Vanhan Porvoontien risteämiskohdissa. Kiertoliittymiä tarkasteltiin ensin kaikkien skenaarioiden liikennemäärillä, koska kiertoliittymien kaistamääriin vaikuttaa se, miten liikennevirrat suuntautuvat kiertoliittymässä. Liikennemäärät olivat niin korkeat molemmissa kiertoliittymissä, että kiertoliittymät eivät toimineet yksikaistaisina kiertoliittyminä. 480 / 800 620 / 470 270 / 560 700 / 580 Vanha Porvoontie Valkoisenlänteentie 230 / 530 300 / 350 Huipputunnin liikennemäärät AHT / IHT VT4 (ei mukana tarkastelussa) 250 / 260 450 / 320 360 / 330 330 / 390 560 / 920 Lahdentie 780 / 570 890 / 930 Kuva 18. Ennustevuoden 2030 aamu- ja iltahuipputunnin liikennemäärät sekä kaistajärjestelyt Valkoisenlähteentien eritasoliittymäalueella (verkkovaihtoehto VE1, kun VT4:llä on 3+3-kaistaa). 20 / 210 Valkoisenlähteentien ja Vanhan Porvoontien kiertoliittymä on kiertoliittymistä vähemmän kuormittunut. Se ruuhkautui yksikaistaisena lähes kaikissa skenaarioissa joko aamulla tai illalla. Aamun simuloinneissa kiertoliittymä ruuhkautui pohjoisen tulosuunnasta kaikissa niissä ennusteskenaarioissa, joissa VT4:llä on 2+2-kaistaa. VE1- ja VE2-verkon liikennemäärillä kiertoliittymä ei pystynyt välittämään kaikkea kiertoliittymään pohjoisesta tulevaa liikennettä. VE3-ja VE4- skenaarioiden liikennemäärillä pohjoisen tulosuunta ruuhkautui, mutta kiertoliittymä välitti kuitenkin kaiken siihen kohdistuneen liikenteen. Kun VT4:llä on 3+3-kaistaa, kiertoliittymä toimi kaikilla ennusteliikennemäärillä hyvin. Illan simuloinneissa kiertoliittymä ruuhkautui etelän tulosuunnasta melkein kaikissa ennusteskenaarioissa. Ainoan poikkeuksen muodosti skenaario VE3, kun VT4:llä on 3+3-kaistaa. Skenaarioissa VE3 (2+2) ja VE2 (3+3) kiertoliittymä ruuhkautui etelästä, mutta pystyi välittämään liikenteen. Muissa skenaarioissa kiertoliittymä ruuhkautui niin pahasti, ettei se välittänyt kaikkea etelästä pyrkivää liikennettä. Valkoisenlähteentien ja Vanhan Porvoontien kiertoliittymä parannettiin niin, että etelän ja pohjoisen tulosuunnista on vapaat oikeat. Parannustoimenpiteen mukaan kiertoliittymä toimi vähintäänkin välttävästi kaikissa ennusteskenaarioissa. Joissakin ennusteskenaarioissa kiertoliittymä toimi erittäin hyvin, mutta kuormittuneimmissa ennustetilanteissa kiertoliittymässä esiintyi hetkellistä ruuhkaantumista myös näillä kaistaratkaisuilla. Valkoisenlähteentien ja Lahdentien kiertoliittymässä ennustetut liikennevirrat ovat korkeammat kuin Vanhan Porvoontien ja Valkoisenlähteentien liittymässä. Aamun huipputunnin aikana kiertoliittymä ruuhkautui pahasti pohjoisen tulosuunnasta kaikissa ennusteskenaarioissa. Kiertoliittymä ei pystynyt välittämään kaikkea kiertoliittymään pohjoisesta tulevaa liikennettä. Illalla kuormittuneimmat suunnat vaihtelivat. Skenaarioissa VE2- ja VE3 (3+3), kiertoliittymä olisi vielä

toiminut 1+1-kaistaisena. Skenaariossa VE1 ja VE4 (3+3) ruuhkautui lännestä. Kaikissa skenaarioissa joissa VT4:llä on 2+2-kaistaa, kiertoliittymä ruuhkautui etelästä. 20 Valkoisenlähteentien ja Lahdentien kiertoliittymä parannettiin niin, että kaikissa tulosuunnissa on kaksi kiertoliittymään saapuvaa kaistaa. Pohjois-etelä suunnassa voi ajaa kahta kaistaa läpi kiertoliittymän, samoin länsi-itä ja itä-länsi. Tämä tarkoittaa sitä, että kiertoliittymässä on kolme kaistaa pohjoisen ja lännen sekä lännen ja etelän välillä. Parannustoimenpiteen jälkeen kiertoliittymä toimi hyvin kaikissa ennusteskenaarioissa. Eritasoliittymäsilta on esitetty suunnitelmissa 2+2-kaistaisena. Ennustetuilla liikennemäärillä sillan kaksikaistaistaminen ei ole välttämätöntä. Simuloinneissa määriteltiin sillalle idästä kaksi kaistaa, joista toinen päättyy rampille vasemmalle kääntymiseen. Lännestä tulee vastaavasti kaksi kaistaa, joista oikeanpuoleinen päättyy vastaavasti oikealle rampille. Etelästä tulevalle rampille suositellaan kääntymiskaistoja erikseen oikealle ja vasemmalle. Ramppiliittymiin tarvitaan liikennevalot. Ennustevuoden 2030 aamuhuipputunnin simuloinnin aikana esiintyneet maksimijonot ja viivytykset Valkoisenlähteentien eritasoliittymäalueella on esitetty kuvassa 19. Kiertoliittymissä tulosuuntien viivytykset ovat kaikissa suunnissa alle 10 euvo. Ramppiliittymissä viivytykset vaihtelivat 5-15 euvo. Maksimijonot Keltaisella maalattuna alue, jolla ajoneuvot ajoivat alle 12 km/h alle 10 m etäisyydellä edellä ajavasta Viivytys () 10 5-10 15 Kuva 19. Ennustevuoden 2030 aamuhuipputunnin simuloinnin aikana esiintyneet maksimijonot ja viivytykset Valkoisenlähteentien eritasoliittymäalueella.

Ennustevuoden 2030 iltahuipputunnin simuloinnin aikana esiintyneet maksimijonot ja viivytykset Valkoisenlähteentien eritasoliittymäalueella on esitetty kuvassa 20. Niissä tulosuunnissa, joiden osalta viivytyksiä ei ole erikseen mainittu, viivytykset olivat alle 10 euvo. 21 Maksimijonot Keltaisella maalattuna alue, jolla ajoneuvot ajoivat alle 12 km/h alle 10 m etäisyydellä edellä ajavasta 10-15 10-15 Viivytys () 20-30 5-10 5-10 15-20 15-25 Kuva 20. Ennustevuoden 2030 iltahuipputunnin simuloinnin aikana esiintyneet maksimijonot ja viivytykset Valkoisenlähteentien eritasoliittymäalueella. Lahdentien kiertoliittymässä tulosuuntien viivytykset olivat kaikissa muissa suunnissa alle 10 euvo, paitsi etelän tulosuunnassa, jossa viivytykset olivat 15 25 euvo. Etelästä tulee vain noin 200 ajoneuvoa tunnissa, mutta kiertoliittymässä kiertää tällä kohdin yli 1000 ajoneuvoa. Myös etelään poistuvia on kohtalaisesti, noin 400 ajoneuvoa tunnissa. Vanhan Porvoontien ja Valkoisenlähteentien kiertoliittymä toimi illan simuloinneissa välttävästi. Kiertoliittymä jonoutui hetkittäin erityisesti idän, etelän ja lännen tulosuunnista. Viivytykset olivat idästä ja lännestä tultaessa 10 15 euvo ja etelästä tultaessa 20 30 euvo. Mikäli liikennemäärät nousivat vain vähän ennustetusta, tarvittaisiin kiertoliittymään lisää kaistoja.

3.3.5 Koivukylänväylä 22 Koivukylänväylän eritasoliittymäalueen toimivuutta tarkasteltiin verkkovaihtoehdon VE2 liikennemäärillä tilanteessa, jossa Lahdenväylällä on 3+3-kaistaa Koivukylänväylän eteläpuolella. Tällöin Koivukylänväylän ramppien liikennemäärät ovat erittäin korkeat. Erityisen korkeat ramppien liikennemäärät ovat aamulla etelään suuntaavalla rampilla sekä illalla etelästä Koivukylänväylälle laskevalla rampilla (yksittäisen rampin liikennemäärä 1600 1700 ajon/h). Liikennemäärät on esitetty kuvassa 21. Molempiin ramppiliittymiin tarvitaan liikennevalot. Etelästä tulevalle rampille määriteltiin kaksi vasemmalle kääntyvää kaistaa, sillä liikennemäärä on korkea (740 ajon/h) ja yhdellä kaistalla ramppi jonoutui hetkittäin lähes VT4:lle asti. Laskennallisesti liittymä ei ylikuormitu jos rampilla on vain yksi vasemmalle kääntyvä kaista, mutta jononpituuksien lyhentämisen kannalta on parempi, jos kääntyviä kaistoja on kaksi. Koivukylänväylä 310 / 570 830 / 670 380 / 240 180 /160 650 / 970 830 / 380 Huipputunnin liikennemäärät AHT / IHT 130 / 350 360 / 380 120 / 200 1000 / 600 760/ 320 440/ 160 200 /200 VT4 (ei mukana tarkastelussa) 480 / 740 160 / 900 140 / 810 60 / 70 320 / 400 Lahdentie 170 / 300 70 / 310 Kuva 21. Ennustevuoden 2030 aamu- ja iltahuipputunnin liikennemääriä Koivukylänväylän eritasoliittymäalueella (verkkovaihtoehto VE2, kun VT4:llä on 3+3-kaistaa). Vanhan Porvoontien ja Koivukylänväylän liittymä mallinnettiin kaavarungon suunnitelmien mukaisesti eritasoliittymänä. Eritasoliittymä toimi erittäin hyvin sekä aamun että illan huipputunnin aikana. Koivukylänväylältä Vanhalle Porvoontielle nouseviin ramppiliittymiin muodostui hetkittäin vain muutamien ajoneuvojen jonoja ja viivytykset olivat alle 10 euvo kaikissa suunnissa. Liittymissä ei tarvittu liikennevalo-ohjausta. Lahdentien ja Koivukylänväylän liittymä mallinnettiin sekä liikennevalo-ohjattuna että osittain kaksikaistaisena kiertoliittymänä. Liittymä on kuormittunut sekä aamulla että illalla. Aamulla liikennettä suuntautuu erityisesti Lahdentieltä pohjoisesta Koivukylänväylälle oikealle länteen ja sitä kautta VT4:lle etelään. Illalla liikenne suuntautuu päinvastaiseen suuntaan. Kiertoliittymä toimi valo-ohjausta paremmin, joten tulokset on esitelty kiertoliittymävaihtoehdosta.

Kuvassa 22 on esitetty aamuhuipputunnin aikana esiintyneet maksimijonot ja viivytykset. Ramppiliittymissä esiintyi hetkellisiä jonoutumistilanteita. Suurimpana ongelmana on, että Lahdenväylän suunnasta tuleva ja etelään rampille pyrkivä liikenne (yli 800 ajon/h) joutuu kääntymään läntisemmässä ramppiliittymässä vasemmalle, jolloin pohjoisesta tulevalle rampille ja idän tulosuunnalle suoraan ajaville ajoneuvoille tulee viivytyksiä. Idän tulosuunnasta oikealle rampille mallinnettiin vapaa oikea, mutta ajoneuvot joutuvat sekoittumaan vasemmalta rampille tulevien sekaan, joten rampin päähän tulee hetkellisiä häiriöitä. 23 Maksimijonot Keltaisella maalattuna alue, jolla ajoneuvot ajoivat alle 12 km/h alle 10 m etäisyydellä edellä ajavasta 30-35 Viivytykset (euvo) 30-35 5-10 5-10 20-25 15-20 9-11 8-9 3-5 2-3 Kuva 22. Ennustevuoden 2030 aamuhuipputunnin simuloinnin aikana esiintyneet maksimijonot ja viivytykset Koivukylänväylän eritasoliittymäalueella. Kuvassa 23 on esitetty iltahuipputunnin aikana esiintyneet maksimijonot ja viivytykset. Myös illalla liittymäalueella esiintyi hetkellisesti jonoutumistilanteita. Viivytykset ovat kohtalaisella tasolla kaikissa liittymissä. Lahdentien kiertoliittymässä viivytykset ovat alle 10 euvo otta-

matta idän tulosuuntaa, jossa keskimääräiset ajoneuvoviivytykset vaihtelivat simulointiajoittain 15 35 sekunnin välillä. Tulosuunnan liikennemäärä on alle 200 ajoneuvoa tunnissa, mutta kiertävän liikenteen määrä on noin 1350 ajon/h, joten sivusuunnan ajoneuvot joutuivat välillä odottamaan pitkään sopivia välejä liittymiseen. 24 Maksimijonot Keltaisella maalattuna alue, jolla ajoneuvot ajoivat alle 12 km/h alle 10 m etäisyydellä edellä ajavasta 25-30 Viivytykset (euvo) 15 5 20-25 15-20 20-25 4-5 4-5 15-35 5-7 Kuva 23. Ennustevuoden 2030 iltahuipputunnin simuloinnin aikana esiintyneet maksimijonot ja viivytykset Koivukylänväylän eritasoliittymäalueella.

3.3.6 Tikkurilantie 25 Tikkurilantien liikennemäärät ovat korkeimmillaan ennustetilanteessa, jossa mitään uusia yhteyksiä ei ole toteutettu ja VT4:llä on nykyiset kaistamäärät. Ennustetilanteen aamu- ja iltahuipputunnin liikennemäärät on esitetty kuvassa 24. Huipputunnin liikennemäärät AHT / IHT Tikkurilantie Vanha Porvoontie 680 / 780 340 / 220 380 / 350 260 / 320 Kanervantie 810 / 710 160 / 300 560 / 630 470 / 520 260 / 410 Kuva 24. Ennustevuoden 2030 aamu- ja iltahuipputunnin liikennemäärät Tikkurilantiellä (verkkovaihtoehto VE4, kun VT4:llä on 2+2-kaistaa). Tikkurilantien poikkileikkausliikennemäärä on aamuhuipputunnin aikana noin 1000 ajoneuvo/h välillä Hakintie Kanervantie ja noin 1500 ajon/h välillä Kanervantie Vanha Porvoontien. Suuntautuminen on melko tasaisesti jakautunut molempiin suuntiin. Vanhan Porvoontien liittymässä suurimmat virrat ovat Tikkurilantieltä etelään oikealle sekä etelästä vasemmalle Tikkurilantielle. Myös pohjoisesta tulee kohtalaisen paljon ajoneuvoja sekä suoraan etelään että oikealle Tikkurilantielle. Iltahuipputunnin aikana Tikkurilantien poikkileikkausliikennemäärä on noin 1600 ajoneuvo/h välillä Hakintie Kanervantie ja noin 1600 ajon/h välillä Kanervantie Vanha Porvoontien. Liikennettä suuntautuu hieman enemmän itään. Vanhan Porvoontien liittymässä suurimmat virrat ovat Tikkurilantieltä etelään oikealle sekä etelästä vasemmalle Tikkurilantielle. Kanervantien liikennemäärä on kohtalaisen alhainen, mutta päätien liikennemäärä on niin korkea ja liikenne jakautuu tasaisesti molempiin suuntiin, jolloin erityisesti vasemmalle kääntyminen on Kanervantieltä vaikeaa. Simulointi aloitettiin ilman liikennevaloja, mutta tällöin Kanervantie ruuhkaantui. Liittymään tarvitaan liikennevalot. Liikennevalojen myötä liittyminen Kanervantieltä helpottuu huomattavasti, mutta toisaalta Tikkurilantielle syntyy jonoja ja viivytyksiä. Ruoka-Keskon itäisimmän tonttiliittymän sijainti on ongelmallinen liikennevalojen sijainnin kannalta. Simuloinnissa liittymä suljettiin ja kaikki liikenne ohjattiin läntisemmän liittymän kautta. Aberdeenin tontin osalta oletettiin, että tontilta on ajoyhteys sekä Tikkurilantielle että uudelle kadulle. Aberdeenin tontin liikenteestä ohjattiin kolmasosa Tikkurilantien kautta ja kaksi kolmas-

osaa uuden katuyhteyden kautta. Myös Ramirentin tontin osalta oletettiin, että tontilta on ajoyhteys sekä Tikkurilantielle että uudelle kadulle. Ramirentin liikenteestä Jokiniementielle pyrkivät kulkivat uuden katuyhteyden kautta ja muut Tikkurilantien kautta. 26 Tikkurilantien ja Hakintien liittymä toimii kohtalaisesti valo-ohjaamattomana. Hakintien länsipuolella Tikkurilantien liikennemäärä ei ole kovin korkea, sillä suurin osa Tikkurilantien liikenteestä kääntyy oikealle Hakintielle tai tulee Hakintieltä vasemmalle Tikkurilantielle. Ennustevuoden 2030 aamuhuipputunnin simuloinnin aikana esiintyneet maksimijonot ja viivytykset Tikkurilantiellä on esitetty kuvassa 25. Maksimijonot Keltaisella maalattuna alue, jolla ajoneuvot ajoivat alle 12 km/h alle 10 m etäisyydellä edellä ajavasta Viivytys () 10-15 25-30 10 15-20 10-15 10-15 Kuva 25. Ennustevuoden 2030 aamuhuipputunnin simuloinnin aikana esiintyneet maksimijonot ja viivytykset Tikkurilantiellä. Ennustevuoden 2030 iltahuipputunnin simuloinnin aikana esiintyneet maksimijonot ja viivytykset Tikkurilantiellä on esitetty kuvassa 26.

Maksimijonot Keltaisella maalattuna alue, jolla ajoneuvot ajoivat alle 12 km/h alle 10 10 m etäisyydellä etäisyydellä edellä edellä ajavasta ajavasta 27 Viivytys () 10-15 20-30 15-20 25-30 15-20 10-15 Kuva 26. Ennustevuoden 2030 iltahuipputunnin simuloinnin aikana esiintyneet maksimijonot ja viivytykset Tikkurilantiellä. Vanhan Porvoontien ja Tikkurilantien liittymä kuormittuu erityisesti iltahuipputunnin aikana. Etelästä on paljon vasemmalle kääntyviä, ja vasemmalle kääntyvien kaista täyttyy usein estäen suoraan ajavien kulun. Keskimääräiset viivytykset ovat kuitenkin vain 10 15 euvo. Tikkurilantien tonttiliittymät toimivat valo-ohjaamattomana. Kanervatien valot rytmittävät idästä tulevaa liikennettä, jolloin sopivia aikavälejä löytyi Tikkurilantielle kääntymiseen. Liikennemäärät ovat tonteilla kohtalaisen alhaiset. Aberdeenin tontin liikennemäärät ovat korkeimmat. Mikäli kaikki tontin liikenne kulkisi Tikkurilantien kautta, voisi tulla toimivuusongelmia. Etenkin iltaisin tontin ulosajoon voisi syntyä pitkiä jonoja. Simuloinneissa Aberdeenin tontin viivytykset vaihtelivat suuresti: 10 30 euvo välillä. Viivytyksiin vaikutti se, miten usein Kanervantien liittymässä jonot ulottuivat Aberdeenin tonttiliittymään asti.

4 YHTEENVETO 28 4.1.1 Työn sisältö Työssä laadittiin Vantaan Akselin alueelle liikenne-ennuste vuodelle 2030 sekä tehtiin liikenteen toimivuustarkasteluja. Liikenne-ennusteen pohjana oli Kehä III:n tiesuunnitelmaa (välille VT4 VT7) varten laadittu liikenne-ennuste. Liikenne-ennusteen aluejakoa tihennettiin tarkastelualueella. Alueiden liikennetuotokset arvioitiin maankäyttötietojen perusteella. Tarkasteltavana liikenneverkkona oli yleiskaavan liikenneverkko, josta tutkittiin kahden uuden liikenneyhteyden toteuttamisen vaikutuksia. Yhteydet olivat Valkoisenlähteentien suuntaisrampit VT4:lle etelään/etelästä sekä yhteys Heidehofintieltä/Jokiniementieltä Santaradantien jatkeena Valkoisenlähteentielle. Yhteensä tarkasteltiin neljää verkkovaihtoehtoa: kaikki yhteydet toteutettu, kumpaakaan yhteyttä ei toteutettu tai jompikumpi yhteyksistä toteutettu. Liikenteen sijoittelussa havaittiin, että tarkastelualueen katuverkon kuormittuminen riippuu sekä Valkoisenlähteentien suuntaisramppien että Santaradantien jatkeen toteutuksesta, mutta myös siitä, onko VT4:lla 3+3- vai 2+2-kaistaa. Kun VT4:llä on nykyiset kaistajärjestelyt, Valkoisenlähteentien ramppien merkitys VT:llä on vähäinen ruuhkasuuntaan eli aamulla etelään ja illalla pohjoiseen, sillä VT4 on ylikuormittunut. Tämän vuoksi liikenne sijoiteltiin kaikille neljälle verkkovaihtoehdolle myös tilanteessa, jossa VT4:llä on lisäkaistat Koivukylänväylän eteläpuolella. Toimivuustarkasteluissa tarkastelualue jaettiin pienempiin tarkastelukohteisiin ja jokainen kohde tarkasteltiin sen verkkovaihtoehdon liikennemäärillä, joissa kohteen liikennemäärät olivat korkeimmillaan. 4.1.2 Keskiarkivuorokausiliikenteet VT4:n ollessa 2+2-kaistainen VT4:n keskiarkivuorokausiliikennemäärä (KAVL) on Koivukylänväylän ja Kehä III:n välillä noin 71 000 72 000 ajoneuvoa vuorokaudessa tilanteessa, jossa ei ole Valkoisenlähteentien suuntaisramppeja etelään. Ramppien myötä KAVL nousee Kehä III:n ja Valkoisenlähteentien välillä noin 76 000 77 500 ajoneuvoon vuorokaudessa, ja laskee Valkoisenlähteentien ja Koivukylänväylän välillä 67 500 ajoneuvoon vuorokaudessa. KAVL on hieman alhaisempi vaihtoehdoissa, joissa Santaradantien jatke on rakennettu. Santaradantien yhteys vähensi VT4:llä liikennettä noin 1000 1500 ajoneuvoa vuorokaudessa. VT4:n ollessa 3+3-kaistainen KAVL oli Koivukylänväylän ja Kehä III:n välillä rampittomissa vaihtoehdoissa noin 84 000-85 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Suuntaisramppien myötä KAVL nousi noin 92 500 93 000 ajoneuvoon vuorokaudessa Kehä III:n ja Valkoisenlähteentien välillä. VT4:n lisäkaistat kevensivät yleisesti ottaen jonkin verran tarkastelualueen katuverkon kuormitusta, mutta joillain osin lisäkaistat myös lisäävät liikennemääriä. Jokiniementien KAVL vaihteli paljon sekä ennusteskenaariosta että poikkileikkauspisteestä riippuen. Heidehofintien ja Kanervantien välissä KAVL oli noin 19000 24500 ajon/vrk ja Kanervantien ja Vanhan Porvoontien välillä noin 18000 19500 ajon/vrk. Santaradantien jatke kevensi liikennettä Jokiniementiellä erityisesti Heidehofintien ja Kanervantien välillä. Vaihtoehdoissa, joissa VT4:llä on lisäkaistat, Jokiniementien KAVL oli Vanhan Porvoontien länsipuolella noin 500 1000 ajon/vrk korkeampi. Heidehofintien ja Kanervantien välissä KAVL puolestaan laski niissä verkoissa, joissa Santaradantien jatketta ei ole rakennettu (VE3 ja VE4). Kanervantien KAVL oli kohtalaisen alhainen (2500 6000 ajon/vrk) kaikissa ennustevaihtoehtoissa. Alhaisimmillaan Kanervantien liikennemäärä on, kun kaikki yhteydet ovat rakentuneet ja korkeimmillaan, kun uusia yhteyksiä ei ole rakennettu. VT4:n lisäkaistat keventävät Kanervantiellä kuormitusta noin 1000 ajon/vrk.