Henkilöstöraportti 2015

Henkilöstöraportti 2015 Julkaisija: Karkkilan kaupunki Kuva: Karkkilan kaupungintalo, Valokuvaaja: Henna Mitrunen Ulkoasu ja taitto: Karkkilan kaupunki 1 Henkilöstöraportti 2015

1 JOHDANTO... 3 2 KAUPUNGIN VIRANHALTIJAORGANISAATIO... 4 2.1 Kaupungin organisaation toimialat ja niiden sisältämät palvelut... 4 2.2 Kaupungin viranhaltijaorganisaatio... 5 3 HENKILÖSTÖRAKENNE... 6 3.1 Sukupuoli- ja ikäjakauma... 7 3.2 Henkilöstön vaihtuvuus... 7 3.3 Eläköityminen... 8 4 HENKILÖTYÖVUODET JA TEHTY TYÖAIKA... 9 4.1 Henkilötyövuodet... 9 4.2 Työajan jakautuminen... 9 4.3 Terveysperusteiset poissaolot... 10 5 HENKILÖSTÖKUSTANNUKSET JA -INVESTOINNIT... 11 5.1 Henkilöstökustannukset... 11 5.2 Palkkaus... 11 6 REKRYTOINTI... 14 7 HENKILÖSTÖN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN... 15 8 TYÖHYVINVOINTI JA SUOJELU... 16 8.1 Työsuojelu... 16 8.2 Työhyvinvointitoiminta... 17 8.3 Työterveyshuolto... 18 8.4 Palkitseminen... 18 9 YHTEISTOIMINTA... 19 2

1 JOHDANTO Suomen kuntia sekä kuntayhtymiä edustava KT Kuntatyönantajat ja pääsopijajärjestöt (JUKO ry, Kunta-alan unioni ry, KTN ry, Super ry) ovat tehneet vuonna 2013 suosituksen henkilöstöraportoinnin kehittämisestä. Vuoden 2015 Karkkilan kaupungin henkilöstöraportissa on huomioitu suosituksen vaatimukset ja kehitetty tilikaudelta esitettävää henkilöstöraportointia ja henkilöstötietojen esitystapaa yhdenmukaisemmaksi suosituksen kanssa jatkumona vuoden 2014 henkilöstöraportille. Henkilöstöraportti on tärkeä suunnittelun ja johtamisen väline. Raportin perusteella voidaan arvioida, miten kaupungin henkilöstöstrategia on toteutunut. Henkilöstöraportissa kuvataan henkilöstön määrälliset ja laadulliset tunnusluvut, kehittämistoimenpiteet ja näiden vaikutukset henkilöstön toimintaan ja talouteen. Karkkilan kaupungin henkilöstöpoliittiset linjaukset perustuvat kaupungin voimassa olevaan visioon, arvoihin ja strategiaan sekä kaupunginhallituksen tekemiin linjauksiin. Yksityiskohtaisesta ohjeistuksesta vastaa kaupungin talous- ja henkilöstöjohtaja. Kaupunginvaltuuston 7.10.2013 96 hyväksymässä 2014 2017 strategiassa korostetaan kaupungin menestystekijänä ammattitaitoista ja osaavaa henkilöstöä. Tavoitteeksi vuodelle 2017 on asetettu, että Karkkilan kaupungissa on ammattitaitoinen, hyvinvoiva ja työkykyinen henkilökunta. Karkkilan kaupungin voimassa olevien palvelusuhteiden lukumäärä oli vuoden 2015 viimeisenä päivänä 283 henkilöä, joista 216 oli vakituisia ja 67 määräaikaisia. Tehtyjen henkilötyövuosien määrä kaupungissa oli yhteensä 234,82 kpl. Henkilötyövuosien määrä väheni noin 1,5 prosenttia edellisvuodesta. Kaupungin henkilöstöstä 77 prosenttia työskenteli sivistystoimialalla. Palkkojen ja palkkioiden kokonaissumma vuonna 2015 oli 9 714 720 euroa. Henkilöstökulut kasvoivat edellisvuoteen nähden noin 0,81 prosenttia. Vakituisen ja määräaikaisen henkilöstön sukupuolijakauman mukaan kaupungin palveluksessa olevista työntekijöistä naisia oli 78,7 prosenttia ja miehiä 21,3 prosenttia. Karkkilan kaupungin osalta koko henkilöstön keski-ikä vuonna 2015 oli 46 vuotta, kun vuonna 2014 kunta-alalla työskentelevien keski-ikä oli 45,7 vuotta. Suurin ikäryhmä työntekijöistä kuului ikäryhmään 50-59 vuotta. Suomen talous on ollut viimeiset vuodet merkittävien hankkeiden keskellä ja poliittisina toimina hallitus on tuonut kuntasektorille lukuisia uudistushankkeita. Karkkilassa muutoksia on lisännyt näiden lisäksi johtavien viranhaltijoiden vaihtuminen. Karkkilassa ei ole haasteiden ja muutosten keskellä jääty tuleen makaamaan vaan luotu vahvaa pohjaa tulevaisuudelle. Vuotta 2015 voidaankin kuvata Karkkilassa taloudellisesti eräänlaiseksi käännekohdaksi, kun tilikauden tulos muodostui parhaaksi tulokseksi yli 10 vuoteen ja kaupunki sai katettua kumulatiivisen alijäämän. Vuoden 2015 aikana Karkkilan kaupungissa tehtiin virka- ja työehtosopimusten tehtävien vaativuuden arviointia ja kartoitettiin mahdollisia epäkohtia palkkajärjestelmässä. Lisäksi valmisteltiin esimieskäsikirjaa ja henkilöstön hyvinvointiliikuntahanketta. Vuoden 2015 aikana kehitettiin myös työyhteisöjen hyvinvointia vuonna 2014 tehdyn työhyvinvointikyselyn pohjalta. Suuri kiitos vastuullisesta ja hyvästä työstä vahvemman Karkkilan eteen! Ilman teitä muutos ei olisi ollut mahdollinen. Erkki Eerola talous- ja henkilöstöjohtaja 3 Henkilöstöraportti 2015

2 KAUPUNGIN VIRANHALTIJAORGANISAATIO 2.1 Kaupungin organisaation toimialat ja niiden sisältämät palvelut 4

2.2 Kaupungin viranhaltijaorganisaatio 5 Henkilöstöraportti 2015

3 HENKILÖSTÖRAKENNE Karkkilan kaupungin palveluksessa oli 31.12.2015 yhteensä 283 henkilöä, joista vakituisia henkilöitä 216 (76 %) ja määräaikaisia 67 (24 %) henkilöä. Määräaikaisten henkilöiden lukumäärä sisältää palkkatuella (työllistetyt ja harjoittelijat) ja oppisopimuksella työskentelevät, mutta ei työväenopiston sivutoimisia tuntiopettajia. Viime vuonna henkilöstön kokonaismäärä oli 285 henkilöä. TAULUKKO 1. Henkilöstön jakautuminen toimialoittain Henkilöstömäärä Vakituiset Määräaikaiset Yhteensä 2014 2015 2014 2015 2014 2015 Hallinnon toimiala 34 16 3 5 37 21 Tekninen toimiala 27 41 3 2 30 43 Sivistystoimiala 156 159 62 60 218 219 YHTEENSÄ 217 216 68 67 285 283 Yleisin syy palvelussuhteen määräaikaisuudelle oli epäpätevyys tehtävään. Muita syitä olivat perhe- tai opintovapaan sijaisuus, työskentely palkkatuella tai oppisopimussuhteessa. Työllistettyjä kaupungissa työskenteli vuoden lopussa 10 (3,5 %) henkilöä, joista puolet oli miehiä ja puolet naisia. Työväenopistossa työskenteli 43 tuntiopettajaa. Kunnallisen työmarkkinalaitoksen tilaston mukaan vuonna 2014 kunta-alalla työskentelevistä henkilöistä vakituisessa työsuhteessa oli 78 prosenttia, määräaikaisia 21 prosenttia ja työllistettyjä 1 prosentti. 8 % 15 % Hallinto Tekninen Sivistys 77 % KUVIO 1. Henkilöstön jakautuminen toimialoittain Koko kaupungin henkilöstöstä (vakituiset ja määräaikaiset) eniten työntekijöitä oli sivistystoimialalla (77,39 %). Teknisellä toimialalla henkilöstöä oli 15,19 prosenttia ja hallinnon toimialalla 7,42 prosenttia kokonaismäärään suhteutettuna. Henkilöstön jakautuminen toimialoittain on muuttunut vuodesta 2014 ruokapalveluiden ja kaavoituksen siirryttyä hallinnon toimialalta tekniselle toimialalle. 6

3.1 Sukupuoli- ja ikäjakauma Karkkilan kaupungin henkilöstöstä naisia on 79,86 prosenttia ja miehiä 20,14 prosenttia. Kunnallisen työmarkkinalaitoksen tilaston mukaan kunnan henkilöstöstä keskimäärin 80 prosenttia on naisia. Naisten prosentuaalinen osuus henkilöstöstä on kasvanut vuodesta 2013 lähtien. Vuonna 2013 naisia oli 75,1 prosenttia ja edellisenä vuotena 77,9 prosenttia henkilöstöstä. Muutos selittyy miesten osuudessa määräaikaisten virkojen/työsuhteiden osalta. Viime vuonna niissä työskenteli 10 miestä ja vuonna 2015 vain 6 miestä, kun työllistettyjä ei oteta huomioon. Työllistetyt työskentelevät luonnollisesti kaikki määräaikaisessa työsuhteessa. Sukupuolijakauma palvelussuhteen mukaan on kuvattu alla olevassa taulukossa. TAULUKKO 2. Sukupuolijakauma 31.12.2015 (työväenopiston opettajat eivät ole mukana laskennassa) Palvelussuhteen luonne N M vakinainen, pysyvä, toistaiseksi otettu 170 46 määräaikainen virka tai työsuhde 51 6 työllistetyt 5 5 YHEENSÄ 226 57 Karkkilan kaupungin koko henkilöstön keski-ikä viime vuonna oli 46 vuotta. Vakituisten työntekijöiden keski-ikä oli 47 vuotta ja määräaikaisten 44 vuotta. Vakituisten työntekijöiden keski-ikä on laskenut 0,3 prosenttia viime vuodesta. Kunnallisen työmarkkinalaitoksen tilaston mukaan vuonna 2014 kuntien koko henkilöstön keski-ikä oli 45,7 vuotta ja vakinaisen henkilöstön osalta 47,8 vuotta. Suurin osa (32,6 %) vakinaisista työntekijöistä kuuluu ikäryhmään 50-59 -vuotiaat samoin kuin edellisvuonna. Valtakunnallisesti samaan ikäryhmään kuuluu kunta-alalla yli 30 prosenttia kuntien henkilöstöstä. TAULUKKO 3. Ikäjakauma/vakituiset 2014-2015 Ikähaitari 2014 2015 alle 30 17 16 30-39 35 41 40-49 61 59 50-59 78 70 60-26 25 Toimialoittain vakituisia työ-/virkasuhteita tarkasteltaessa sivistystoimialan keski-ikä oli 47 vuotta, hallinnoin toimialan 52 vuotta ja teknisen toimialan keski-ikä 45 vuotta. Valtakunnallisesti tilastojen mukaan Karkkilan kaupungin henkilöstön keski-ikä toimialoittain tarkasteltuna noudattaa yleistä linjaa, mutta tilastotiedosta poiketen teknisellä toimialalla työskentelevillä ei ole korkein keski-ikä. 3.2 Henkilöstön vaihtuvuus Vuoden 2015 aikana vakinaisessa palvelussuhteessa aloitti 16 uutta henkilöä. Vakinaisia työ- tai virkasuhteita päättyi 25, joista seitsemän eläköitymiseen. Eläkkeelle jääneiden kahden perhepäivähoitajan ja rakennustarkastajan tilalle ei rekrytoitu uusia henkilöitä, vaan toimet/virka jätettiin täyttämättä tai työt järjesteltiin uudelleen. Avoimien tehtävien osalta uusi kaupunginjohtaja valittiin tehtäväänsä vasta vuoden 2016 puolella. Vaihtuvuusprosentti oli 7,8 prosenttia, kun se viime vuonna oli 6,1 prosenttia. Prosentit laskettiin suhteuttamalla lopettaneiden ja aloittaneiden henkilöiden lukumäärät edellisen vuoden lopun vakinaisen henkilöstön kokonaismäärään. 7 Henkilöstöraportti 2015

Karkkilan kaupungin työsuhteet ovat pitkäkestoisia. Henkilöstöstä 46 prosenttia on ollut kaupungin palveluksessa yli 10 vuotta (v. 2014 50,7 %). Yli 25 palvelussuhteiden osuus oli 14,4 prosenttia (v. 2014 17 %). Vuonna 2015 Karkkilan kaupungilla vakituisista työ-/virkasuhteista lopettaneiden keskimääräinen palvelussuhteen pituus oli 3,3 vuotta, kun eläköityneitä ei otettu huomioon. 3.3 Eläköityminen Vuonna 2015 jäi eläkkeelle yhdeksän henkilöä ja mahdollisuus eläkkeelle jäämiseen oli 16 työntekijällä. Osa-aikaeläkeelle jäi kaksi henkilöä. Eläkkeelle jääneiden keski-ikä oli 63,2 vuotta. Vuonna 2016 eläkeiän (63 vuotta) saavuttaa kuusi henkilöä. KuEL-eläkkeelle siirtyneiden keski-ikä oli viime vuonna Kevan mukaan 60,8 vuotta kun kaikki eläkelajit lasketaan mukaan. Vanhuuseläkkeelle siirryttiin keskimäärin 64,1 vuoden iässä. Alla olevassa taulukossa kuvataan henkilöt, jotka ovat eläkeiässä (63-68 vuotta) kyseisenä vuotena. Henkilöiden tarkkaa eläkeikää ei voida arvioida johtuen eläkejärjestelmän joustavuudesta. TAULUKKO 4. Eläkeiän saavuttanut henkilöstö 2015 2019 2015 2016 2017 2018 2019 Hallinnon toimiala 3 3 4 4 4 Tekninen toimiala 5 2 3 4 5 Sivistystoimiala 8 7 8 14 16 16 13 16 23 26 Kevan tekemän kunta-alan eläkepoistumaennusteen mukaan Karkkilan kaupungilta jää vuoteen 2035 mennessä 59,2 prosenttia työntekijöistä eläkkeelle. Seuraavassa taulukossa on kuvattu varhemaksun ja eläkeperusteisen maksun määrät vuodelta 2015. Näihin maksuihin työnantaja voi vaikuttaa omilla työssä jatkamisen tukemistoimenpiteillään. Jokainen uusi työkyvyttömyyseläke tai kuntoutustuki maksaa kuntatyönantajalle kymmeniä tuhansia euroja varhe-maksuna. Vuonna 2014 varhemaksun suuruus oli 70.046 euroa. TAULUKKO 5. Varhe- ja eläkeperusteinen maksu vuonna 2015 Maksut 1000 % -osuus palkkakustannuksista Varhemaksu 60.015,65 0,62 Eläkemenoperusteinen maksu 1.582.745,23 ei lasketa Kuntoutusjaksoja kertyi viime vuonna yhteensä 49 työpäivää seitsemälle eri henkilölle. Työkyvyttömyyseläkkeelle (määräaikainen työkyvyttömyyseläke/työkyvyttömyyseläke/osatyökyvyttömyyseläke) jäi viime vuonna kaksi henkilöä. Kevalta ei saa tietoa kuin henkilöiden määrästä tietosuojasyistä. 8

4 HENKILÖTYÖVUODET JA TEHTY TYÖAIKA Henkilötyövuosi kuvaa kokoaikaiseksi muutettua henkilöstön työpanosta. Kokoaikaisen henkilön, joka on ollut palvelussuhteessa koko kalenterivuoden, henkilöstötyövuosi on yksi. Tehty työaika lasketaan teoreettisesta säännöllisestä vuosityöajasta vähentämällä lomat, terveysperusteiset poissaolot, perhevapaat, koulutuspoissaolot ja muut palkalliset sekä palkattomat poissaolot. 4.1 Henkilötyövuodet Osa-aikaisen henkilön työaika on muutettu henkilötyövuodeksi osa-aikaprosenttiaan vastaavasti. Alla olevassa taulukossa on kuvattu henkilöstötyövuosien jakautuminen toimialoittain vuosina 2014-2015. TAULUKKO 6. Henkilöstötyövuodet toimialoittain 2014-2015 Toimiala 2014 2015 Tekninen 43,61 42,15 Sivistys 179,34 177,58 Hallinto 15,49 15,09 238,44 234,82 4.2 Työajan jakautuminen Tehty työaika on laskettu vähentämällä teoreettisesta työajasta kaikki poissaolot ja lisäämällä tähän lukuun rahana maksetut lisä- ja ylityöt. Palkkakustannuksina on huomioitu pelkät palkat ilman sivukuluja. Vapaana annettujen työaikakorvausten määrää ei ole saatavissa. TAULUKKO 7. Työajan jakautuminen työpäivät % teoreett. euroa % palkkasäänn. kustan- vuosityöajasta nuksista Teoreettinen säännöllinen vuosityöaika (työpäivinä) 71 316 100,0 9 597 622 100,0 - Vuosilomat ja muut lomat 5 984 8,4 692 984 7,2 - Terveysperusteiset poissaolot 2 564 3,6 229 483 2,4 - Perhevapaat 1 626 2,3 51 184 0,5 - Koulutus 207 0,3 24 429 0,3 - Muut palkalliset poissaolot 332 0,5 18 239 0,2 - Muut palkattomat poissaolot 1 059 1,5 - - - Vapaana annetut työaikakorvaukset ei tietoa - - - + Rahana korvatut lisä- ja ylityöt 129 0,2 18 129 0,2 = Tehty vuosityöaika 59 673 83,7 8 599 432 89,6 9 Henkilöstöraportti 2015

Vuonna 2014 täydestä vuosityöajasta tehtyä työaikaa oli 80,8 prosenttia ja vuonna 2015 vastaava luku oli 83,7 prosenttia. Suurin ero muodostui muiden palkattomien poissaolojen määrän vähenemisestä. Poissaolopäivät ovat vähentyneet viime vuodesta kokonaisuudessaan 3,8 prosenttia. 4.3 Terveysperusteiset poissaolot Vuoden 2015 aikana Karkkilan kaupungin työntekijät olivat poissa töistä oman sairauden tai kuntoutuksen vuoksi 2 564 työpäivää. Palkkaa maksettiin 2 543 päivältä ja loput 21 päivää olivat palkattomia. Sairauspäivien lukumäärä väheni edelliseen vuoteen (2 683 työpäivää) verrattuna 119 työpäivää. Laskennassa eivät ole mukana työ- ja työmatkatapaturmat, mutta ne on kuvattu kalenteripäivinä alla olevassa taulukossa. Myöskään työväenopiston sivutoimisten opettajien sairaslomia ei ole huomioitu missään tämän kappaleen osioissa. TAULUKKO 8. Terveysperusteiset poissaolot kalenteripäivittäin vuonna 2015 Terveysperusteiset poissaolot Kalenteripäivät % työajasta Alle 4 pv 805 0,78 4-29 1372 1,33 30-60 392 0,38 61-90 192 0,19 91-180 323 0,31 181-186 0,18 Yhteensä kalenteripäivinä 3270 3,17 Keskimäärin/henkilötyövuosi 11,55 0,01 Työtapaturmat 9 0,01 Työmatkatapaturmat 3 0,00 Ammattitaudit tai -epäilyt 0 0,00 Keskimäärin jokainen kaupungin työntekijä oli viime vuonna 9,06 työpäivää sairauslomalla, kun työväenopiston sivutoimisia tuntiopettajia ei huomioida laskennassa. Terveysperusteisten poissaolojen lukumäärä laski edellisvuoteen verrattuna, jolloin se oli keskimäärin 9,4 työpäivää. Kun terveysperusteiset poissaolot suhteutetaan näitä pitäneiden henkilöiden lukumäärään (207 hlö), saadaan terveysperustaisten poissaolojen määräksi vuoden 2015 aikana 12,39 työpäivää. Vuonna 2014 vastaava luku on ollut 11,8 työpäivää. Kunta10 tutkimuksen mukaan vuonna 2014 sairauslomien määrä oli keskimäärin 16,9 päivää yhtä työntekijää kohti. Terveysperustaiset poissaolot ovat kohdistuneet yhteensä 207 henkilölle vuonna 2015. Kun tätä lukua verrataan vuoden lopun henkilöstömäärään (283 henkilöä), voidaan todeta että noin 27 prosentilla henkilöstöstä ei ollut terveysperusteisia poissaoloja vuonna 2015. Vuonna 2015 vastaava luku oli 20,4 prosenttia. 10

5 HENKILÖSTÖKUSTANNUKSET JA -INVESTOINNIT Työvoimavaltaisella kunta-alalla työvoimakustannukset ja investoinnit henkilöstön työhyvinvointiin ja osaamisen kehittämiseen muodostavat merkittävän osan kunnan taloudesta. Kaupungin henkilöstökulut vähenivät kokonaisuudessaan 0,8 prosenttia vuoteen 2014 verrattuna. 5.1 Henkilöstökustannukset TAULUKKO 9. Henkilöstökustannukset vuonna 2015 TP 2014 MTA 2015 TP 2015 Muutos % TP 2014-2015 Palkat ja palkkiot 9 505 065 9 682 204 9 714 720 2,21 % Henkilösivukulut 3 988 628 3 976 100 3 897 840-2,28 % Eläkekulut 3 483 146 3 494 500 3 416 908-1,90 % Muut henkilösivukulut 478 005 481 600 480 932 0,61 % Henkilöstökorvaukset ja muut korjauserät -106 717 0-117 098 9,73 % Yhteensä 13 386 976 13 658 304 13 495 462 0,81 % Henkilöstökuluja aktivoitu käyttöomaisuuteen 11 051 0 8 263-25,23 % Palkat ja palkkiot 9 074 0 6 762-25,48 % Henkilösivukulut 1 977 0 1 501-24,08 % Eläkekulut 1 529 0 1 163-23,94 % Muut henkilösivukulut 448 0 338-24,56 % HENKILÖSTÖKULUT YHTEENSÄ 13 398 027 13 658 304 13 503 725 0,79 % Alla olevassa taulukossa on kuvattu henkilöstöinvestointeja. Investointeihin on panostettu 25 prosenttia enemmän kuin viime vuonna. TAULUKKO 10. Henkilöstöinvestoinnit vuonna 2015 Henkilöstöinvestoinnit Muutos % ed. vuoteen Työterveyshuolto, netto 105 819 7 Koulutus 45770 67 Muut yhteensä (tyhyraha, Sporttipassi) 29007 56 YHTEENSÄ 180596 25 Tyhyrahan määrä on nostettu viime vuonna 30 eurosta 50 euroon. Kela korvaa työnantajalle 50-60 prosenttia työterveyshuollon kustannuksista. 5.2 Palkkaus Karkkilan kaupungissa työskentelee työntekijöitä ja viranhaltijoita seuraavien sopimusten alaisuudessa: Kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus (KVTES), kunnallinen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimus (OVTES), kunnallinen teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimus (TS) ja tuntipalkkaisten työehto- 11 Henkilöstöraportti 2015

sopimus (TTES). Karkkilan kaupungin kokoaikaisten keskiansio oli viime vuonna 2722 euroa (v. 2014: 3 002 ) Kuntatyönantajien tilaston mukaan se oli vuonna 2014 keskimäärin 3 097 euroa. Vuonna 2015 yleiskorotukset 1.7.2015 korottivat tuntipalkkaisten tuntipalkkoja 4-5 senttiä tunnilta ja opetushenkilöstön tehtäväkohtaista palkkaa tai siihen rinnastettavaa kuukausipalkkaa korotettiin 0,4 prosentin suuruisella yleiskorotuksella. Vastaavasti korotettiin myös hinnoittelutunnuksen mukaisia peruspalkkoja, vähimmäispalkkoja sekä palkka-asteikkojen ala- ja ylärajoja. Myös euromääräisiä tuntiopettajien tuntipalkkioita korotettiin 0,4 prosentilla. Teknisen henkilöstön järjestelyerä vuonna 2015 (153,41 /kk) kohdennettiin henkilökohtaisiin lisiin työnsuorituksen arvioinnin perusteella. Henkilökohtaisten lisien osuus tehtäväkohtaisten palkkojen yhteismäärästä oli 31.12.2015 KVTES:n piirissä olevilla 0,91 prosenttia, teknisen sopimuksen osalta 1,94 prosenttia ja OVTES:n alaisilla 2,16 prosenttia. KVTES 11 6 momentin mukaan työnantajan on käytettävä henkilökohtaisiin lisiin 1.2.2013 mennessä vähintään 1,3 %:a laskettuna kunnan palveluksessa olevan KVTES:n piiriin kuuluvan henkilöstön tehtäväkohtaisten palkkojen yhteismäärästä. KVTES:n piirissä olevien työntekijöiden palkkojen osalta korjaaviin toimenpiteisiin ryhdyttiin paikallisjärjestöjen esittämän neuvottelupyynnön jälkeen. Kertaluontoisena palkkiona vuonna 2015 maksettiin työväenopistolle 1.000 euroa työhyvinvointirahaa palkintona parhaasta työhyvinvointisuunnitelmasta. Tulospalkkiota tai rekrytointilisää ei ole käytössä. Naisten ja miesten palkkaerojen kartoitus tehtiin osana tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaa, jonka laadinta aloitettiin vuoden 2015 lopussa. TAULUKKO 11. Erittely naisten ja miesten välisistä palkoista (keskiarvo kokonaispalkoista sopimusaloittain) KVTES N M 2120,87 2586,97 141 hlö 22 hlö OVTES N M 3295,60 3914,28 68 hlö 19 hlö Erittely on tehty vain, jos sopimusalalla on molempien sukupuolien edustajia vähintään viisi tieto- ja yksityisyydensuojan säilyttämiseksi. Laskennassa ovat mukana 31.12.2015 kirjoilla olleet määräaikaiset ja vakituiset koko- ja osa-aikaiset työntekijät (ei sisällä työväenopiston sivutoimisia tuntiopettajia). Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen osalta kaupungin korkeimman tehtäväkohtaisen palkan omaavat henkilöt (toimialajohtajat ja kaupunginjohtaja) ovat miehiä ja ko. sopimuksen piirissä. Kunnallisen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimuksen osalta opettajille maksettavat ylituntipalkkiot vääristävät kokonaisuutta. TAULUKKO 12. Palkkauksen rakenne vuonna 2015 KVTES OVTES TEKNINEN TTES Teht.koht. Palkka 93,8 74,5 89,8 85 Palvelusaikaan sidotut lisät 4,7 14,1 6,3 10,1 Henkilökohtainen lisä 1 1,7 2,9 4,9 Muut lisät 0,3 1,5 0,2 0 Lisä- ja ylityökorvaukset 0,2 8,2 0,8 4,7 YHTEENSÄ 100 100 100 100 12

Kokonaisansio keskim. euroa/kk 2454 3530,64 3024 14,18 1 Muutos % ed. vuoteen -0,18-7,37-6,66 --- Laskelmassa on huomioitu Kuntatyönantajien ohjeistuksen mukaisesti vain kokoaikaiset työntekijät. Osaaikatyöntekijöiden myötä myöskään työväenopiston sivutoimiset opettajat eivät ole mukana tässä jaottelussa. Opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimuksen piiriin kuuluvien osalta lisä- ja ylityökorvauksina on huomioitu ylituntipalkkiot. Tuntipalkkaisten osalta muutosprosenttia ei ole laskettu, koska ei ole tiedossa, millä perusteella tuntipalkka on muutettu kuukausipalkaksi viime vuoden tilastossa. Lisä- ja ylityökorvausten osalta prosenttiosuus on laskettu vertaamalla koko vuoden aikana maksettuja ylityökorvauksia koko vuoden palkkakustannuksiin. Kuntatyönantajien tilaston mukaan vuonna 2014 keskiansiot sopimusaloittain olivat seuraavat: KVTES/2735, OVTES/3788 ja TEKNISET/3195. Tässä tilastossa opettajien ylituntipalkkiot tilastoituvat säännöllisen työajan ansioon. Teknisten tuntipalkkaisten tietoja ei ollut vastaavalla tavalla tilastoitu, mutta vuoden 2014 lokakuun tilanteen mukaan kokonaiskeskituntiansio oli 17,73 euroa. 1 Huom! Kokonaiskeskituntiansio. Kuukausipalkaksi muutettuna 2354. Laskettu KT:n ohjeen mukaan keskituntiansio x 166 (=ka työtuntia kuukaudessa 38,25 h/viikkotyöaikaa tekevällä). Yksittäisen laskentajakson keskituntiansio vääristää tilannetta, koska keskituntiansio vaihtelee maksettavien työaikakorvausten mukaan. 13 Henkilöstöraportti 2015

6 REKRYTOINTI Karkkilan kaupungissa noudatetaan täyttölupamenettelyä. Vakituisiin työ- ja virkasuhteisiin täyttöluvan myöntää kaupunginhallitus. Hallituksen tai valtuuston ratkaisuvallassa oleviin palvelussuhteisiin ei haeta täyttölupaa eikä alle kolme kuukautta kestäviin työ- ja virkasuhteisiin. Alle kolmen kuukauden kestävään työ-/virkasuhteeseen rekrytoimisesta päättää kyseinen toimielin tai viranhaltija. Yli kolme kuukautta ja alle vuoden kestäviin työ- ja virkasuhteisiin luvan myöntää kaupungin johtoryhmä kaupunginhallitus (yli 12 kk ketjutettuna/yhtäjaksoisesti). Työllisyysperusteisista palvelussuhteista päättää talous- ja henkilöstöjohtaja. Työnhakuilmoituksen täyttää rekrytoiva esimies ja ilmoitus julkaistaan työvoimatoimiston internet-sivuilla ja julkisten kuulutusten ilmoitustaululla sekä tarvittaessa paikallislehdissä ja muissa medioissa. Alla olevassa taulukossa on kuvattu vuonna 2015 myönnetyt täyttöluvat. Uusia tehtäviä ovat olleet henkilöstöasiantuntija (henkilöstösihteerin tilalle), työllisyyskoordinaattori, LVIA -huoltomies ja vesihuoltopäällikkö (ei täytetty vuonna 2015). TAULUKKO 13: Myönnetyt täyttöluvat 2015 Virka/tehtävä Määrä Kaupunginjohtaja 1 Sivistysjohtaja 1 Tekninen johtaja 1 Lastentarhanopettaja 1 Lukion rehtori 1 LVI ja LVIA -huoltomies 2 Henkilöstöasiantuntija 1 Liikunnanohjaaja 1 Kiinteistösihteeri 1 Luokanopettaja 2 Etsivä nuorisotyöntekijä 2 Lehtori 1 Koulukuraattori 1 Nuoriso-ohjaaja 1 Työllisyyskoordinaattori 1 Puhdistamonhoitaja 2 Työkoneen kuljettaja 1 Vesihuoltopäällikkö 1 Projektityöntekijä 1 Tuntityöntekijä/nuorisotila 1 Kiinteistönhoitaja 2 Sosiaaliohjaaja 1 YHTEENSÄ 27 14

7 HENKILÖSTÖN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN Osaaminen vaikuttaa sekä henkilöstön työhyvinvointiin että tulokselliseen toimintaan. Osaamisen suunnitelmallinen kehittäminen on osa osaamisen johtamisen kokonaisuutta, johon kuuluvat myös osaamisen ylläpito, osaamisen siirtäminen ja uuden osaamisen hankkiminen. Vuonna 2016 Karkkilan kaupungissa laaditaan henkilöstö- ja koulutussuunnitelma osaksi henkilöstöstrategiaa. Seuraavassa taulukossa on kuvattu henkilöstön osallistuminen erilaisiin koulutuksiin kustannuksineen vuonna 2015. TAULUKKO 14. Henkilöstön kouluttautuminen vuonna 2015 Osaamisen kehittäminen Osallistujien määrä Koulutuspäiviä Kustannukset euroina/v Ammatillinen henkilöstökoulutus 69 177 39854 Lakisääteinen sos.huollon täydennyskoulutus (varhaiskasvatus) 142 10 5420 Luottamusmieskoulutus 4 20 496 Johtamis-/esimieskoulutus 20 4 0 Muu osaamisen kehittäminen 2 10 0 Opintovapaalla oleva henkilöstö 4 204 0 Yhteensä 99 425 45770 Osaamisen kehittämisen investointeihin lasketaan kaikki koulutukseen käytetyt menot (kurssikustannukset, päivärahat, matkakustannukset), mutta ei käytetyn työajan palkkoja. Muu osaamisen kehittäminen pitää sisällään oppisopimuskoulutuksen koulupäivät ja palkattoman, omaehtoisen kouluttautumisen. Opettajien osalta veso-päivät (kolme koulutus-/kehittämispäivää) toteutuivat vuonna 2015 virkaehtosopimuksen mukaisesti. Koko varhaiskasvatushenkilöstölle suunnattua koulutusta (lakisääteistä täydennyskoulutusta) oli yhteensä kaksi päivää ja tämän lisäksi kahdeksan muuta koulutustilaisuutta. Kuntatyönantajien ja kunnallisten keskusjärjestöjen koulutussuosituksen mukaan henkilöstön kehittämistoimintaan tulisi käyttää 1 prosentti henkilöstön palkkasummasta. Karkkilan kaupungissa vuonna 2015 vastaava prosenttiluku oli 0,47 prosenttia palkkasummasta. 15 Henkilöstöraportti 2015

8 TYÖHYVINVOINTI JA SUOJELU Työhyvinvointia ylläpitävällä toiminnalla tarkoitetaan toimintaa, jolla työnantaja ja työntekijät sekä työpaikan yhteistyöorganisaatiot yhteistyössä pyrkivät edistämään ja tukemaan jokaisen työelämässä mukana olevan työ- ja toimintakykyä hänen työuransa kaikissa vaiheissa. Toiminnan on tarkoitus tukea osaltaan työntekijöiden työssä jaksamista ja työkyvyn säilymistä sekä ehkäistä työkyvyttömyyttä muuttuvien elämäntilanteiden ja työelämän haasteiden mukana. Työsuojelu on osa henkilöstövoimavarojen strategista johtamista. Sen tarkoituksena on kehittää työn ja työympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta, kestävää tuloksellisuutta tuottavaa työelämää ja henkilöstön kokemaa työhyvinvointia suunnitelmallisten henkilöstöstrategisten, terveyspainotteisten johtamis- ja toimintatapojen avulla. Kaupungin työsuojelutoimikunta koostuu työsuojelupäälliköstä, työsuojeluvaltuutetusta, henkilöstöedustajasta ja talous- ja henkilöstöjohtajasta. Myös työterveyshuollolla on oma edustajansa toimikunnassa. 8.1 Työsuojelu Työsuojeluorganisaatio on tehnyt suunnitelmallisia ja pyyntöperusteisia työpaikkakäyntejä työpisteisiin, antanut ohjeita ja neuvoja työolojen parantamiseen sekä työssäjaksamisen tukemiseen. Työpaikkakäynnit on suoritettu suunnitelman mukaan tai pyyntöperusteisina käynteinä. Käynnit on toteutettu yhdessä työterveyshuollon kanssa. Koulujen työpaikkakäynneillä työsuojelun ja työterveyshuollon lisäksi oli edustus oppilashuollosta sekä terveysvalvonnasta. Työpaikkakäynneillä on kiinnitetty huomiota työympäristön turvallisuuteen, haitalliseen fyysiseen ja psyykkiseen kuormittavuuteen, riskienarviointiin ja työssä jaksamiseen. Suunnitelmalliset työpaikkakäynnit toteutettiin Nyhkälän koulussa ja Veturissa 29.1, kaupungintalolla ja Serverissä 5.3, Karkkilan Yhteiskoulussa ja lukiossa 29.10, Tuorilan koululla 24.9, kirjastossa 10.12 ja Rautapadassa 12.11. Suunnitelmallisten työpaikkakäyntien lisäksi suoritettiin pyyntöperusteisia työpaikkakäyntejä (työsuojeluvaltuutettu ja työsuojelupäällikkö). Työpaikkakäynneillä ilmenneitä epäkohtia on korjattu työpaikoilla mahdollisuuksien mukaan. Tätä seurantaa on suorittanut työsuojeluvaltuutettu tuoden tiedon työsuojelupäällikölle ja työsuojelutoimikunnalle sekä sisäilmaryhmälle. Työajan hallintaan ja ylitöiden kertymiseen on kiinnitetty huomiota kaikissa organisaatioissa. Vaarojen kartoitusta ja riskiarviointia tehtiin 15 kohteeseen. Asiakirjat käsiteltiin työpaikkakäyntien yhteydessä. Työturvallisuuslakiin perustuvia läheltä piti -ilmoituksia oli viime vuonna 45 kappaletta. Näitä on ollut mm. uhkatilanteet työpaikoilla, työmatkoilla liukastumiset, kompastuminen työpaikalla ja terävän esineen aiheuttama haitta. Työtapaturmia on sattunut 11, joista 2 oli työmatkatapaturmaa ja 9 työpaikkatapaturmaa. Työsuojelutoimikunta on kokoontunut Karkkilassa viime vuonna 4 kertaa. Työsuojelutoimikuntaan kuuluivat talous- ja henkilöstöjohtaja Erkki Eerola (poissa ollessa Laura Similä), työsuojelupäällikkö Paula Laiho, työterveyshuollon edustajana Riitta Lehtonen (työterveyshoitaja), työsuojeluvaltuutettu Markku Tikkanen ja henkilöstön edustaja (Matti Suomi tai Nina Saikanmäki). Alla työsuojelupäällikön tekemä tilasto vuoden 2015 työsuojelun piiriin kuuluvista tapahtumista. 16

TAULUKKO 15. Työsuojelun ennakoivat mittarit 2013 2014 2015 Läheltä piti -ilmoitusten määrä (kpl ) 16 35 45 Työtapaturmat yhteensä (kpl) 7 3 11 Työpaikkatapaturmat (kpl) 6 2 9 Työmatkatapaturmat (kpl) 1 1 2 Ammattitaudit (kpl) 0 0 0 Työtapaturmista aiheutuneet sairauspoissaolopäivät ei tietoa 86 12 Työpaikkakäynnit / -selvitys/kpl ei tietoa 8 6 Vaarojen arviointien määrä/kpl 8 9 15 Työsuojelun viranomaistarkastus AVI 4 1 0 Toimikunnan kokousten määrä/kpl 4 4 4 Sisäilmaryhmä 6 4 4 Tyhy-ryhmä 2 3 2 Ensiapukoulutuksien määrä kpl 2 1 1 osallistuja määrä 32 14 9 8.2 Työhyvinvointitoiminta Karkkilan kaupungin työhyvinvointitoiminnan tavoitteena on työyhteisön kehittäminen, virkistäytyminen ja yhteisöllisyyden vahvistaminen. Kaupungin talousarviossa on varattu määräraha työyhteisöjen itse suunnittelemaan ja toteuttamaan työhyvinvointia ylläpitävää toimintaan. Toiminnan suunnittelu ja toteutus on yksiköitten itse päätettävissä, mutta tavoitteena on rahojen käyttäminen toimintaan tai virkistykseen, mikä palvelee työyksikön yhteistoimintaa ja työntekijöitten kehittymistä ja työssä jaksamista. Tavoitteiden mukaista toimintaa (tyhypäiviä) suunnitellaan työyhteisöissä ja kaupunki osallistuu kustannuksiin kohdentamalla tyhy-rahaa 50 jokaista osallistujaa kohden. Toimintaan voi käyttää neljä tuntia työaikaa. Vuonna 2015 tyhypäivää vietti 20 työyhteisöä ja osallistujia oli yhteensä 255 henkeä eli n. 90 prosenttia koko henkilöstöstä. Kaupungin tyhy -ryhmän tavoitteena on parantaa työhyvinvointia ja ohjata omaehtoiseen kunnon ylläpitämiseen mm. liikunnan lisäämiseen sekä virkistäytymiseen. Ryhmä kokoontuu työsuojelutoimikunnan yhteydessä ja sen kokoonpano on sama kuin kyseisessä toimikunnassa. Tyhy -ryhmä kokoontui vuonna 2015 kaksi kertaa. Työyksiköt laativat vuonna 2015 yksikkökohtaiset työhyvinvointisuunnitelmat, joista tyhyryhmä palkitsi työväenopiston suunnitelman 1.000 euron tyhyrahalla. Liikunnan edistämiseen ja virkistäytymiseen kulttuurin parissa henkilöstöllä on käytössä SporttiPassi, jota käytti 156 eri työntekijää. Käyttökertoja oli 331 kappaletta (kustannus 12 836,34 euroa). Liikuntapalvelujen kautta hankerahoituksen turvin aloitettiin liikuntaryhmä vähän liikkuville (10 henkeä), perustettiin liikuntaryhmiä ja järjestettiin taukojumppaa kaupungintalolle sekä Palvelukeskuksen keittiön henkilöstölle. Työfysioterapeutti antoi kuntosaliohjausta helmikuussa, huhtikuussa, syyskuussa ja marraskuussa. Palvelukeskuksen kuntosali on ollut henkilöstön käytettävissä ohjauksen jälkeen. 17 Henkilöstöraportti 2015

8.3 Työterveyshuolto Karkkilan kaupungin henkilöstön työterveyshuoltopalveluihin kuuluu lakisääteisen työterveyshuollon lisäksi yleislääkäritasoinen sairaanhoito laboratorio- ja röntgentutkimuksineen sekä kolme erikoislääkärin konsultaatiota. Lisäksi henkilökunta saa työterveyshuollon kautta psykologin palvelut. Vuoden 2015 kustannukset olivat 105 819 euroa. Viime vuonna yksilön neuvonta- ja ohjauskäyntejä toteutettiin 56 kappaletta. Sairaanhoitokäyntejä kertyi yhteensä 484 kertaa (ml. lääkäri ja terveydenhoitaja). Karkkilan kaupungilla on käytössä työkyvyn tuen malli, jossa on kuvattuna työkyky- ja sairauspoissaoloseuranta sekä varhaisen tuen toimintatavat. Työterveyshuollolla on edustus työsuojelutoimikunnassa ja tyhysekä sisäilmaryhmissä. Työterveyshuollon toimintasuunnitelma on voimassa vuoden 2016 loppuun. 8.4 Palkitseminen Henkilöstöetujen (Sporttipassi ja tyhyraha) käyttöä kuvattiin edellisissä luvuissa. Karkkilan kaupungissa 20 vuoden palvelussuhteesta palkitaan lahjakortilla. Kolmenkymmenen vuoden palvelussuhdevuosista palkitaan lahjakortilla ja kahdella palkallisella vapaapäivällä sekä kultaisella ansiomerkillä. Neljänkymmenen palvelussuhdevuoden jälkeen palkitaan lahjakortilla ja kahdella palkallisella vapaapäivällä. Eläkkeelle siirtyviä muistetaan myös lahjakortilla ja kahvitarjoilulla. 18

9 YHTEISTOIMINTA Karkkilan kaupungin Yhteistyötoimikunta kokoontui vuonna 2015 seitsemän kertaa. Kokouksissa käsiteltiin mm. seuraavia asioita: Tilinpäätösennuste, tilinpäätös ja käyttösuunnitelmat Organisaatiouudistusprosessi Työn vaativuuden arviointi (tva) prosessi Henkilöstöraportti 2014 Talousarvio 2016 Työhyvinvointisuunnitelma Strategiatutkimus Esimieskäsikirjan uudistaminen Työkyvyn tuen malli Henkilöstöstrategiaprosessi Luottamusmiesorganisaatio ja luottamusmiesten ajankäyttö Vuoden viimeisessä kokouksessa käytiin arviointi- ja palautekeskustelu sekä laadittiin vuosikello seuraavalle vuodelle aikatauluineen. Yhteistyötoimikuntaan kuuluivat vuonna 2015: Majalahti Juha, kaupunginjohtaja, puheenjohtaja 01-06/2015 Eerola Erkki, talous- ja henkilöstöjohtaja, vt. kaupunginjohtaja, puheenjohtaja 08-12/2015 Silvennoinen Silja, sivistysjohtaja, 01-06/2015, Jormalainen Arto 10/2015 alkaen Jokela Tapio, vs. tekninen johtaja 01-03/2015, Huhtaniska Ahti, tekninen johtaja, 04/2015 alkaen Johansson Jaana, henkilöstösihteeri, sihteeri, 01-02/2015 Laine Seija, tietopalvelusihteeri, sihteeri, 03-06/2015 Similä Laura, henkilöstöasiantuntija, sihteeri, 09/2015 alkaen Laiho Paula, työsuojelupäällikkö (Karviainen) Pitkä Mervi, Super, paikallisosaston puheenjohtaja, 01-11/2015, Luoto Kari 12/2015 alkaen Länsimäki Marja-Liisa, Jyty, pääluottamusmies Suomi Matti, JHL, pääluottamusmies Napari Matti, JUKO/KTN, pääluottamusmies 01-06/2015, Vuolukka Esko 09/2015 alkaen Tikkanen Markku, JUKO, pääluottamusmies, työsuojeluvaltuutettu 19 Henkilöstöraportti 2015

20