Mikrobilääkkeiden käyttö avohoidossa



Samankaltaiset tiedostot
Terveyskeskuslääkäri ja tarttuvat taudit

Infektioiden hoito terveyskeskuksessa - mitä voisimme tehdä vielä paremmin? Tartuntatautipäivät Ulla-Maija Rautakorpi LT

HOITOON LIITTYVÄT INFEKTIOT AKUUTTISAIRAANHOIDON ULKOPUOLELLA. Emmi Sarvikivi. THL Infektiotautien torjunta ja rokotukset

Suomessa käytetään Pohjoismaista eniten mikrobilääkkeitä avohoidossa

Heini Savolainen LT, erikoistuva lääkäri KYS

Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus

PREVALENSSITUTKIMUS HOITOON LIITTYVISTÄ INFEKTIOISTA JA MIKROBILÄÄKKEIDEN KÄYTÖSTÄ EUROOPPALAISISSA AKUUTTISAIRAALOISSA: tausta, tavoitteet,

Liekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset

Hoitoon liittyvien infektioiden

Infektioista keskosilla. Dos. Outi Tammela TAYS

Anna-Maija Koivusalo Kivuton sairaala projekti vuonna 2013

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN

Kokemuksia ECDC:n prevalenssitutkispilotista syyskuussa Mari Kanerva Infektiosairauksien klinikka Meilahti/Aurora HUS

COPD MITEN VALITSEN POTILAALLENI OIKEAN LÄÄKKEEN? PÄIVI OKSMAN, TYKS Keuhkosairauksien klinikka

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot

Euroopan prevalenssitutkimus 2011/2012

PEP: post-exposure profylaksis PREP: pre-exposure profylaksis

Antibioottikulutus Suomen akuuttisairaaloissa. Mari Kanerva Dos, infektiolääkäri

Influenssaepidemia laitoksessa, miten tunnistan, miten hoidan

Geriatripäivät 2013 Turku

KIRKKOKADUN KOULU Sisäilmastokyselyt Rakennusterveysasiantuntija Minna Laurinen

Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskus

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/ TERVEYSLAUTAKUNTA

Tekonivelinfektion antibioottihoito. Teija Puhto LT, sis. ja inf. el vs.oyl, Infektioiden torjuntayksikkö OYS

Mikrobilääkeprofylaksin ajoitus ja kirjaaminen VILLE LEHTINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI PHSOTEY, LAHTI

Koulutussairaalat ja kouluttajat:

Psykiatrian erikoisalan laitoshoito 2006

HIV-POSITIIVISTEN POTILAIDEN KUOLINSYYT 2000-LUVUN HELSINGISSÄ XVI valtakunnallinen HIV-koulutus Jussi Sutinen Dos, Joona Lassila LL

Anna-Maija Koivusalo

B-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa

NORTHERN OSTROBOTHNIA HOSPITAL DISTRICT. Keskenmenon hoito. GKS Maarit Niinimäki LT, erikoislääkäri, OYS

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö

Miksi meidän kannattaa ottaa kausi-influenssarokotus?

Virtsatieinfektiot. ivä Infektioyhdyshenkilöiden iden koulutuspäiv. Teija Puhto Infektiolää

1.Kirurginen antimikrobiprofylaksi Lapin keskussairaalassa

sinullako Keuhkoahtaumatauti ja pahenemis vaiheita?

Virtsan kemiallisen seulonnan kliininen käyttö. Dosentti Martti L.T. Lalla Osastonylilääkäri HUSLAB Kirurginen sairaala

Clostridium difficile diagnostiikan nykyvaihe ja pulmat. Janne Aittoniemi, LT, dos, oyl Fimlab Laboratoriot Oy

HIV/HCV -koinfektio Matti Ristola

Tupakoinnin vieroituksen vaikutus leikkaustuloksiin Henry Blomster LL, KNK-erikoislääkäri Korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikka Kuopion

Kuntakohtaista tietoa laitoshoidosta. Lähde: Stakes, SOTKAnet Tallavaara 2006

CRP-vieritesti kotisyntyisen keuhkokuumeen diagnostiikassa perusterveydenhuollossa

Hengitystieinfektiot urheilijoilla. Matti Karppelin

Kausi-influenssa lähestyy, miten suojaat potilaasi ja itsesi? Hannu Syrjälä

Terveyskeskusten hoitoon liittyvien infektioiden prevalenssitutkimus keväällä 2017

Infektiosairauksien painopistealueita nyt ja lähitulevaisuudessa

PEP ja PrEP tilanne Suomessa

Kaaoksen hallinta (perus)terveydenhuollossa Klas Winell

Tekonivelinfektion riskitekijät. Teija Puhto Sis. ja inf. el Infektioiden torjuntayksikkö Operatiivinen tulosalue, OYS

HYKS alueen saattohoitotyöryhmän

Prevalenssitutkimukset keskussairaalassa ja seututerveyskeskuksessa

Alaikäisten psykiatrinen sairaalahoito Lapin sairaanhoitopiirissä. Lähde: Stakes, SOTKAnet Tallavaara 2007

Avohoitotoiminnan kehittäminen PSHP:ssä

INTO2018 Infektioiden torjuntapaïvaẗ

Immunosupressiopotilaiden TB-riskin arviointi. Ville Valtonen professori, ylilääkäri HYKS, sisätaudit, infektiosairauksien klinikka, HUS

Mitä uutta eturauhassyövän sädehoidosta? Mauri Kouri HUS Syöpätautien klinikka Onkologiapäivät Turku

Seurantatyökalut ja valtakunnalliset infektioiden ehkäisyohjeet

Viiveet keuhkosyövän diagnostiikassa ja

Infektioiden torjunta potilasturvallisuussuunnitelmassa

Miten tunnistan vakavan infektion päivystyksessä? Johanna Kaartinen HYKS Päivystys ja valvonta

Yersinia-serologia. Markus Penttinen Lääketieteellinen mikrobiologia Turun yliopisto

GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJAJOHTAJA

Influenssa on jokavuotinen vitsaus, joka testaa terveydenhuollon. Henkilökunnan influenssarokotus POTILAAN SUOJAAMINEN ON VELVOITE.

Hysteroskopian komplikaatiot - ja niiden välttäminen. Riikka Aaltonen TYKS naistenklinikka GKS 2011

Anna-Maija Koivusalo

BAKTEERIKERATIITTI. ILPO S. TUISKU, LT, FEBO Helsinki University Eye Hospital SSLY Levi

Clostridium difficile ja antibioottipolitiikka

Käsihygienia. Levitänkö mikrobeja, tartutanko tauteja? Katariina Kainulainen. Dos, sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri

ESBL kantajuus Suomessa kliinisen tutkimuksen satoa

Hoitoon liittyvien infektioiden seuranta ja torjunta tk-sairaaloissa

Infektioiden torjuntatyön vastuualueet Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä

Elinkeinoelämän keskusliitto ja Palvelualat Ry, kutsuvierastilaisuus Finlandia talo,

Mikrobilääkekäytön ohjauskulttuurit

Kohdunpoiston komplikaatiot ja niiden riskitekijät. Tea Brummer ol Porvoon sairaala GKS

HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 9/ (10) SAIRAANHOITOPIIRI. Palvelukeskus, Stenbäckinkatu 9, kokoushuone Arvo

VANHUSTEN ÄKILLINEN SEKAVUUS

PrEP: pre-exposure profylaksis. Jussi Sutinen

Anna-Maija Koivusalo Kivuton sairaala projekti vuonna 2012

Prevalenssitutkimukset keskussairaalassa ja terveyskeskusten vuodeosastoilla

ESBL-E.coli, linjaus OYS ERVA:lla. Niina Kerttula infektiolääkäri OYS

Kumppanuus laboratoriopalveluiden tuottamisessa. Paras palvelu 2008

HUS:N TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTA. Tammi- maaliskuu 2015 Valtuuston kokous , toimitusjohtaja Aki Lindén

Hyvät kokemukset pankkiluun käytöstä posteriorisessa spondylodeesissa: 206 peräkkäisen deformiteettileikkauksen retrospektiivinen analyysi

Mikrobilääkekulutus Suomessa

PAKKO VÄHENEE KATSAUS TILASTOIHIN. Yhteisvoimin pakkoa vähentämään

Mikrobilääkkeiden käytön ohjaus infektiokonsultin näkökulmasta mahdollisuudet ja vaikeudet

Kohdunkaulan syövän esiastehoitojen pitkäaikaisvaikutukset. Ilkka Kalliala, LT HYKS, Kätilöopiston sairaala Suomen Syöpärekisteri

H E L S I N G I N J A U U D E N M A A N S A I R AA N H O I T O P I I R I

TAMPEREEN YLIOPISTO LÄÄKETIETEEN YKSIKKÖ LASTENTAUTIEN LISÄKOULUTUSOHJELMA LASTEN INFEKTIOSAIRAUDET

MITEN KIRURGIAN TYÖNJAKO TULISI TOTEUTTAA?

Lääkeresistentti tuberkuloosi. Asko Järvinen HUS/HYKS Infektiosairauksien klinikka

Väestön mielipiteet hoitoon pääsystä ja potilaan valinnanvapaudesta

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/ (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

gramnegatiiviset sauvat

Suomen Reumatologisen Yhdistyksen (SRY) kannanotto biosimilaarilääkkeisiin (biologisiin kopiolääkkeisiin)

Korva-, nenä- ja kurkkutautien osaamistavoitteet lääketieteen perusopetuksessa:

Nielun bakteeriviljely, näytteenotto ja virhelähteet. Hannu Sarkkinen, dos ylilääkäri, lääketieteellinen johtaja PhSotey/laboratorioliikelaitos

Moniresistenttien mikrobien kantajien/altistuneiden hoito ja viljelynäytteet akuuttisairaanhoidon osastoilla ja poliklinikoilla

Milloin antibioottihoito ei ole tarpeen?

Transkriptio:

Mikrobilääkkeiden käyttö avohoidossa Asko Järvinen HYKS infektiosairauksien klinikka Mikrobilääkkeiden sairaalakäytön osuus (%) 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Bakteerilääkkeet % DDD Bakteerilääkkeet % Sienilääkkeet % DDD Sienilääkkeet % sieni % bakteeri sieni bakteeri % DDD 1

Prevalence of antimicrobial use in European hospitals, by country, ECDC PPS 2011 2012 Yli 1000 sairaalaa 18 maasta 32.7% (keskiarvo) potilaista sai jotakin mikrobilääkettä 71% sai yhtä, 23% kahta, 6% kolmea mikrobilääkettä 70% iv-muodossa Käytön syy dokumentoitu 80%:ssa mikrobilääkkeistä 68% infektion hoitoon 16% kirurgiseen profylaksiin Prevalenssitutkimus toukokuussa 2014 HUSissa: 1955 potilasta Mikrobilääkehoito (ei J05) 40%:lla Mikrobilääkehoito iv-muodossa 62%, po-muodossa 38% Mikrobilääkkeen indikaatio kirjattu teksteihin 78%:lla Mikrobilääkkeen indikaationa infektion hoito 71%, muu profylaksi 13%, kirurginen profylaksi 9% epäselvä 6% 2

HUS-alueen terveyskeskussairaaloiden HLIprevalenssitutkimus syyskuussa 2015 mikrobilääkkeiden* käyttö 22/25 sairaalaa osallistui, yhteensä 2218 potilasta Vähintään yhtä mikrobilääkettä saavien potilaiden prevalenssi 29% (vaihteluväli sairaaloittain 6,1% - 54,9%) Mikrobilääkeprevalenssi hoidon tason mukaan Akuuttipotilaat 40% Kuntoutuspotilaat 24% Pitkäaikaispotilaat 11% Terminaalipotilaat 22% *ei viruslääkkeitä Missä mikrobilääkkeet käytetään? Valtaosa käytöstä avohoidossa käyttöpäivinä (DDD) laskettuna 87 % (2014) rahassa laskettuna 55 % 1,7 miljoonaa suomalaista sai mikrobilääkekuurin 2014 sairaalassa käytettävien mikrobilääkkeiden hinta myös laskenut 2010-> Sairaalassa käytettyjen mikrobilääkkeiden käyttöpäivien osuus laskenut 2000-luvulla hienoisesti (% DDD 18 % -> 13 %) Systeemisestä sienilääkkeiden käytöstä avohoidon osuus kasvanut 2010 -> käytännössä flukonatsolia hiivainfektion paikallishoidon korvautuminen systeemisellä lääkityksellä 3

Maunuksela, Huovinen, Vuopio, Suomen Lääkärilehti 2015;70(36):2259 Mikrobilääkkeiden käytössä voi olla isoja alueellisia eroja Hicks LA ym, CID 2015 epub, DOI:10.1093/cid/civ076 Vuosittaiset antibioottireseptit USA:n eri osavaltiossa / 1 000 asukasta Vaihtelu osavaltioittain reseptit / asukkaat 0,3 1,0 Suurempi mikrobilääkkeiden käyttö etelässä ja keskisissä osasvaltioissa 4

Mihin mikrobilääkkeitä avohoidossa käytetään? Infektiot terveyskeskuksessa Mikstra-aineistossa 5

Mikrobilääkettä vuonna 2002 saaneet yli 60 % 1-3 vuotiaista kolmannes väestöstä vuosittain Kaikissa ikäryhmissä noin 50 % infektiopotilaista sai mikrobilääkettä Eroja lääkärien välillä 35 % - 77 % Mitä mikrobilääkkeitä meillä ja muualla Euroopassa käytetään? 6

Avohoidon mikrobilääkkeiden käyttö Euroopassa 2009 Adriaenssens N ym., JAC 2011;66 Suppl 6:vi3-vi12 DID / 1000 asukasta Euroopan mediaani 19 Avohoidon mikrobilääkekäytön vuodenaikavaihtelu Euroopassa 2009 Adriaenssens N ym.jac 2011;66 Suppl 6:vi3-vi12 7

Maunuksela, Huovinen, Vuopio, Suomen Lääkärilehti 2015;70(36):2259 Avohoidon käytön vähentämisen tärkein kohde ylähengitystietulehdukset ja keuhkoputkitulehdus 8

Infektiot, joihin mikrobilääke määrättiin (Alimman ja ylimmän kolmanneksen lääkärien ero Mikstra aineistossa) Vähän määränneet paljon määränneet Flunssa 5 % - 21 % potilaista Välikorvan tulehdus 79 % - 95 % Sivuontelotulehdus 68 % - 95 % Nielutulehdus 27 % - 72 % Keuhkoputkitulehdus 44 % - 85 % Keuhkokuume 62 % - 63 % Turha antibiootti hengitystietulehdukseen yleistä Donnelly JP, Baddley JW, Wang HE, AAC 2014;58:1451 126 miljoonaa päivystyskäyntiä hengitystieinfektion vuoksi USA:ssa 2001-2010 61 % kotiutetuista potilaista sai antibioottia Alle 5 vuotiailla antibioottien käyttö laski 11 %, muilla ei muutosta Fluorokinolonien käyttö lisääntyi 20 % 9

Sairaala ja avohoidon lääkärien antibioottimääräyksissä keuhkoputkitulehdukseen ei eroa Barnett & Linder JAMA 2014;311;2020 Epäspesifin ylähengitystietulehduksen antibioottihoidosta ei hyötyä Meropol SB, Localio AR, Metlay JP, Ann Fam Med 2013;11:165-172 1 531 019 lääkärikäyntiä hengitystietulehduksen vuoksi Iso- Britanniassa 1986-2006 65 % potilaista sai antibioottia Antibioottihoidetuilla ei vähempää sairaalahoitoja 1.07 vähemmän sairaalahoitoja / 100 000 käyntiä antibioottia saaneilla (95 % CI -4.28-2.38) 8.16 keuhkokuumejaksoa vähemmän / 100 000 käyntiä (95 % CI -13.24 - -3.08, p=0.02) yhden sairaalahoitoisen keuhkokuumeen ehkäisyyn hoidettava antibiootilla 12 255 potilasta 10

Komplikaatioiden ehkäisemiseksi hoidettava suuri joukko hengitystieinfektiopotilaita Petersen ym, BMJ 2007:335:982 UK: perusterveydenhuollon hengitystieinfektiopotilaat, antibiootti vs ei-antibioottia komplikaatioiden ilmaantuminen Infektio Komplikaatio Potilasmäärä OR (95 % CI) NNT p Ylähengitystietulehdus Keuhkokuume 1 081 000 0.68 (0.58-0.79) 4407 <0.001 Välikorvantulehdus Mastoidiitti 459 876 0.56 (0.37-0.86) 4064 0.008 Nielutulehdus Nielupaise 1 065 088 0.84 (0.73-0.97) 4300 0.021 Chest infection keuhkoputkitulehdus Keuhkokuume 749 389 0-4 v 0.22 (0.17-0.27) 101 <0.001 5-15 v 0.18 (0.13-0.24) 96 <0.001 16-64 v 0.27 (0.23-0.32) 119 <0.001 > 65 v 0.35 (0.33-038) 39 <0.001 Yskä hoituu yskimällä Keuhkoputkitulehduksessa yskä voi kestää 3 viikkoa Mikrobilääkehoito ei lyhennä keuhkoputkitulehduksesta toipumista (C) Amoksisilliini vs plasebo keuhkoputkitulehduksessa Ei eroa voimakkaiden oireiden kestossa oireiden voimakkuudessa pahenemisessa sairaalahoitoon joutumisessa amoksisilliinilla enemmän haittavaikutuksia Little P ym, Lancet Inf Dis 2013;13:123 11