SYDÄNPOTILAAN sekundaaripreventio ja kuntoutus HOITOPOLKU TAMPEREEN TERVEYSKESKUKSESSA / 2009 Sari Torkkeli



Samankaltaiset tiedostot
Keuhkoahtaumatautipotilaan seurannasta

Suuntima - oman hoidon suunnittelua yhdessä ammattilaisen kanssa. Ulla Harala

Mika Vuori. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat

TERVEYSKESKUKSEN TOTEUTUNUT MONIAMMATILLINEN (lääkärit ja muu henkilöstö) AJALTA

Sydänkuntoutuksen alueellisia ja paikallisia käytäntöjä. Leena Meinilä

Kaatumisvaaran arviointiprosessit

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D043528/02 Liite.

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

KELAN TULES-AVOKURSSIT

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi kehittämishankkeen prosessikuvaus

Toimintakyvyn tukeminen ja kuntoutus

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö

SYDÄNLIITON KUULUMISET Annukka Alapappila

Diabetesseulontaa ja varhaista hoitoa outokumpulaisittain

Työkyvynarviointi terveyskeskuslääkärin vastaanotolla. Haasteellinen arvio kokonaisuudesta. Terveyskeskuslääkäri Taru Paananen Keuruun terveyskeskus

Terveys- ja hoitosuunnitelma avuksi iäkkäiden lääkehoitoon. Satu Brinkmann, lääkäri Lahti

TASAPAINO- POLIKLINIKKA

Olkapääoireisen potilaan hoito perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa

NÄYTTÖÖN PERUSTUVA POTILASOHJAUS HANKE TEKONIVELPOTILAAN OHJAUS

ASTMAPOTILAAN HOITOPOLKU: HENGITYSHOITAJA/ASTMALÄÄKÄRI

Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja

Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen

Kaatumisvaaran arviointiprosessit - JIK ky:n mallit

Päihde ja mielenterveystyö Kaarinan peruspalveluissa ja miksi sitä kannattaa tehdä

Saattohoitostrategia Pirkanmaalla

Ylöjärven kaupunki. Ylöjärven kaupunki. Ylöjärven kaupunki

Kohti liikunnan saumatonta palveluketjua

TEKONIVELLEIKKAUS COXASSA. Marita Mikkola Minna Nyrhi

Poliklinikat kuntoutus- ja aivovammapoliklinikka neurokirurgian poliklinikka neurologian poliklinikat (Turku, Salo, Loimaa, Uusikaupunki)

LiPaKe liikuntaneuvonta osana liikunnan palveluketjua Lounais-Suomessa

Kaikki alkaa oikeastaan ovesta

Tules-kurssit ja Tules-avokurssit

Akuutti TULES-potilaan hoitopolku sairaala Lapponiassa. Raportti PaKasteen työskentelyjaksosta

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.

Miten tähän on tultu?

TEKONIVELPOTILAAN OHJAUS ENNEN LEIKKAUSTA

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti)

LIIKUNNAN PALVELUKETJU OULUSSA

Kainuun omahoitolomake

Sydämen vajaatoiminta. TPA Tampere: sydämen vajaatoiminta

OMAHOITOLOMAKE Liite 3

Pienienergiaisen murtuman saaneiden potilaiden hoito Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueelle

Kotkan malli. Tavoitteena toimintakyvyn ylläpitäminen ja kaatumisten ehkäisy. Alhainen kaatumisvaara. KaatumisSeula klinikka

Tules potilaan painonhallintapolku (BMI >30) ja aikuisten lihavuuden hoitoketju

ASIAKASLÄHTÖINEN HOITOYHTEISTYÖ LUO PERUSTAN TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOON. Diabeteksen hoidon kehittämisen tarpeista ja keinoista

Kotikuntoutustyöryhmä

Sairaanhoito ja siihen liittyvä kuntoutus

Mitä hankkeella tavoitellaan?

MIELENTERVEYS JA PÄIHDEPALVELUT

Toimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen

Lääkäri löytää kuntoutusta helpoimmin tules-potilaille

Sh, Endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS, Kirurginen sairaala

Tyypin 1 diabeetikoiden hoitomalli Tampereella

Moniammatillinen kipuselvitys

Lääkäri fysioterapeutin työparina

Ravitsemusterapeutin palveluiden tarve Pohjois- ja Tunturi- Lappi

Kohti liikunnan saumatonta palveluketjua Eriku Sari Kivimäki Kenttäpäällikkö Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelma

Arviointi- ja kuntoutusosasto

Astmaa sairastava lapsi ja nuori kontrollit ja ohjattu omahoito

Sepelvaltimotautipotilaan ohjaus oikea-aikaisesti pilotin esittely

P O T I L A S ALASELKÄPOTILAAN HOITOKETJU PKSSK / PERUSTERVEYDENHUOLTO. konsultaatiot. * avaa linkin. lähete. päivystyslähete

Lääkäripulassa palvelujen hallintaan. Sakari Ritala ja Anu Mutka

Atooppinen ihottuma - kuinka ohjaan ja motivoin?

LIIKU OMIN VOIMIN - TERVEYSLIIKUNTAHANKE

Tasapaino-kuntoutusketju Turun malli Aoh Tiina Pitkänen Lääkinnällinen kuntoutus, Turun Sote

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen yhteistyöllä. Liikunnan palveluketju. Järvenpään kaupunki

Uni- ja vireystilapotilaan hoitopolku

Potilasvirtatutkimus. Pohjois-Kymenlaakso

IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ. Enonekiö

Kuntoutus ja ennaltaehkäisy. TYÖPAJAPÄIVÄ 1: Kuntouttava arviointijakso

Liikuntaneuvonnan onnistumisen edellytykset

MUUTTUVAT HOITOPROSESSIT YKSITYISSEKTORIN NÄKÖKULMASTA

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä)

Toimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen

Fyysinen kuntoutuminen

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu

ALS-sopeutumisvalmennuskurssit,

AVH-POTILAAN JATKOHOIDON SUUNNITTELU JA TOTEUTUS

HYKS alueen saattohoitotyöryhmän

KIIMINGIN TERVEYSKESKUS TUPAKASTA VIEROITUKSEN HOITOPOLKU

Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa

Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin perusterveydenhuollon tarjonta ketjulähettijaksoille JAKSOLISTA

eterveyskeskus ja eklinikka Esko Kumpusalo, emeritusprofessori, Itä-Suomen yliopisto toimitusjohtaja, Vivia Oy

Polven ja lonkan tekonivelleikkaukseen tulevan info

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Kaaoksen hallinta (perus)terveydenhuollossa Klas Winell

Miten mielenterveyskuntoutujien asumista tulisi kehittää? Päivi Rissanen Hankekoordinaattori Helsinki 22.5.

Kelan TYP-toiminta KELA

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA

Elintapaohjaus paljon palveluja käyttävillä asiakkailla. Kristiina Kariniemi-Örmälä Terveyden edistämisen johtaja VESOTE-kick off 31.5.

TerveysInfo. Efter en hjärtoperation Tietoa ja käytännön neuvoja ohitus ja läppäleikkauksesta kuntoutuvalle ja hänen läheisilleen.

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 %

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) % (317 hlöä)

Kuntoutus. Veli-Pekka Hakanen Tulosyksikköpäällikkö Avokuntoutus PÄIJÄT-HÄMEEN HYVINVOINTIYHTYMÄ

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,1 % (544 hlöä)

Teknologian käyttö kotona kuntoutumisen kehittämisprojektissa. Heli Vesaranta Mia Vaelma

Aikuisten reuman kuntouttava hoito Kruunupuistossa, esitys Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus yhteistyökokouksissa johtava ylilääkäri Matti

Transkriptio:

LIITE 5 SYDÄNPOTILAAN sekundaaripreventio ja kuntoutus HOITOPOLKU TAMPEREEN TERVEYSKESKUKSESSA / 2009 Sari Torkkeli TAYS Sydänkeskus TULPPA/Fysioterapia Epikriisi potilaalle, HASA, tk, tth, sydänyhdyshenkilölle (TULPPA) suunnitelma jatkohoitopaikasta Haasteita: epikriisin jakelu/tuleeko tarpeellisille? llääkityksen ristiriidat kuntoutuksen jatkuminen, ohjautuuko TULPPAan? Hatanpään sairaala/sisätaudit osastohoitoon sydänleikatut potilaat koronaariangion jälkeen pkl kontrolliin akuutti koronaarisyndroomapotilaat 1-1,5kk Sydänkeskuksen hoidosta (pallolaajennetut ja konservatiivisesti hoidetut) sydänleikattujen kontrolli 1kk ja 3-4kk leikkauksesta vajaatoimintapotilaiden kontrollit osastojakson jälkeen sydänhoitaja Ryhmään ohjautumisen haasteita TULPPAanohjautumisohjeet hukassa sydänpotilas ei osaa varata aikaa omalääkäriltä eikä kuntoutus etene. HAASTEITA: Epikriisiviive, Tiedonkulun esteet Hoidon tavoitteet epäselvät Aikuisneuvolaa ei osata käyttää Työnjako epäselvä Terveyskeskus Terveyskeskusavustajat Ajanvaraus omahoitopisteiden opastus (ITE) Sairaanhoitaja elämäntapaohjeiden kertaus, ohjanta aikuisneuvolan kontrolleihin akuuttien tilanteiden arvio Omalääkäri sekundaaripreventio lääkitys kuntoutusarvio työkykyarvio kontrollikäynnit ja niiden ohjelmointi Pyritään vähentämään vaaratekijöitä elintapaohjauksella Kuntoutujat totutetaan säännölliseen liikkumiseen ja pyritään lievittämään sairauden mukanaan tuomaa pelkoa ja ahdistusta sekä puuttumaan ajoissa masennukseen. Sairaalalähete fysiatrian poliklinikalle. (FPKL) TULPPA-kuntoutusryhmien liikuntapainotteisuuden takia niihin ei ohjata liikuntarajoitteisia vaan heidät ohjataan yksilökuntoutukseen. Sydänkeskukse n kontrolli diagnostiset ongelmat/arvio invasiivisista toimenpiteistä TAYS sisätautien poliklinikan kontrolli useita vaaratekijöitä tai muita erityisongelmia PIRKANMAAN SYDÄNPIIRI Ohjaus TULPPAan Potilasohjeet kuntoutus

TAMPEREEN TULPPA -kuntoutusryhmät / Tampereen DEHKO-hoitajat ja sydänfysioterapeutti Miia Braks, Hatanpään sairaala TULPPA-kuntoutusohjelmassa pyritään vähentämään vaaratekijöitä elintapaohjauksella. Jokainen kuntoutuja valitsee itselleen vaaratekijöistään ns. avaintekijän, jonka tavoittelemiseen hän sitoutuu. Kuntoutujat totutetaan säännölliseen liikkumiseen. Lisäksi pyritään lievittämään sairauden mukanaan tuomaa pelkoa ja ahdistusta sekä puuttumaan ajoissa masennukseen Aiheet ryhmään ohjaamiselle Vastikään diagnosoitu vakaa sepelvaltimotauti epävakaa sepelvaltimotauti, sydäninfarktin ja ohitusleikkauksen jälkitila Lievä sepelvaltimotaudista johtuva sydämen vajaatoiminta Lievän aivoverenkiertohäiriön jälkitila Huonossa hoitotasapainossa oleva tyypin 2 diabetes Runsaasti valtimokovettuman vaaratekijöitä, joita on vaikea saada hallintaan tavanomaisilla vastaanottokäynneillä Vasta-aiheet ryhmään osallistumiselle Epävakaa sepelvaltimotauti Vaikea-asteinen (NYHA IV) sydämen vajatoiminta Kontrolloimaton nopea tai hidas rytmihäiriö Vaikea ja oireileva aortta- tai mitraaliläpän ahtauma Sydänlihasrappeuma Vaikea keuhkoverenpainetauti Muut tilat, jotka saattavat pahentua rasituksessa, kuten hallitsematon kohonnut verenpaine (yli 200/110 mmhg) Todettu tai epäilty sydänlihastulehdus Tuore syvä laskimotukos tai keuhkoveritulppa TULPPA-kuntoutusryhmien liikuntapainotteisuuden takia niihin ei kannata ohjata sellaisia, joilla on huomattava liikuntarajoitteisuus vaan heidät tulee ohjata yksilökuntoutukseen. TULPPA-ryhmäkuntoutukseen tulee harkiten lähettää sellaisia, joilla on jokin muu vaatimattoman kuntoutumisennusteen aiheuttava tila, kuten huonon ennusteen perussairaus, hallitsematon päihdeongelma, tai muu syy, joka estää osallistumisen ryhmätoimintaan. Muista, että sinällään huono motivaatio voi olla merkki todellisesta kuntoutuksen tarpeesta ja sellaisen henkilön motivoitumiseen kannattaa panostaa ajan kanssa ja seurantakäynneillä! Lähete: Ryhmään ohjautuminen Sairaalalähete toimitetaan osoitteella fysiatrian poliklinikka (FPKL). Lähetteeseen tarvitaan potilaan nimi, henkilötunnus, osoite, lähiomainen, perustelu kuntoutuskurssille sekä arvio motivaatiosta ryhmäkuntoutukseen Ryhmätoiminta ja palaute Dehkohoitajat kirjaavat yleislääketieteen lehdelle ryhmään osallistumisen, oman avaintekijätavoitteen, tavoitteessa etenemisen ja onnistumisen, tarv. muuta tietoa Suunnitellaan turvallinen fyysinen harjoitusohjelma. Fysioterapeutti kirjaa Fysiatrian lehdelle liikunnallisen kuntoutumisen etenemisen sekä 6 minuutin kävelytestin tulokset. LISÄTIETOJA: TAMPEREEN DEHKO-HOITAJAT SEKÄ FYSIOTERAPEUTTI MIIA BRAKS

SYDÄNPOTILAAN sekundaaripreventio ja kuntoutus HOITOPOLKU ORIVEDEN TERVEYSKESKUKSESSA / 2009 Jussi Saarnisto TAYS Sydänkeskus - (akuutti hoito) Epikriisi lähetetään: potilas, jatkohoitopaikka, TK:n omalääkäri, sydänyhdyshenkilö eli TULPPA-vastaava, työssäkäyville myös työterveyslääkäri Jatkohoitopäätös: hoitava lääkäri potilaan sairaalajakson aikana. Haasteet: Tiedonkulku ESH:n seurankäyntien ja PHT:n välillä. Kuinka varmistamme, että kaikki tulevat seurantaan? Taysista: sähköinen epikriisi Mäntästä: paperilla Potilas varaa itse kontrolli- ja soittoajan oman väestövastuualueen avustajalta. Kutsujärjestelmää vuosikontrolliin ei ole; Potilas huolehtii itse. TULPPA kuntoutus Orivedellä on vuodesta 2008 lähtien toiminut TULPPA-ryhmä. Ryhmään valikoidutaan omalääkärin, FT, TH tai potilaan omasta aloitteesta. TULPPA-ryhmä on vakiinnuttanut paikkansa ja palaute on ollut positiivista. TULPPA-ryhmässä myös lääkärinluento (2h) lääkityksestä ja kuntoutuksesta SYDÄNPIIRI KONTROLLIT: 1: SYDÄNKESKUS 2: TAYS:n sisätautien poliklinikka 3: MÄNTÄN ALUESAIRAALA 4: TERVEYSKESKUS Hoitaja Omalääkäri 5: TYÖTERVEYSHUOLTO

SYDÄNPOTILAAN sekundaaripreventio ja kuntoutus HOITOPOLKU KANGASALAN SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / 2009 Pertti Tuominen, Tiina Santala ja Anna-Liisa Tuominen TAYS Sydänkeskus VALS epikriisi sydänyhdyshenkilölle / sydänhoitajalle Tulppa- ryhmä - 10 käyntikertaa, 3 tuntia kerrallaan - elämäntapamuutosohjausta - liikuntaa joka kerta - ohjaajina terveydenhoitaja ja fysioterapeutti - vertaistuki Kotihoito Liikuntaneuvonta, - fysioterapeutin vastaanotto Aikuisneuvonta terveydenhoitajan vastaanotto - ravitsemus - liikunta - paino, turvotukset - verenpaine - toimintakyky - lääkehoito omalääkäri - sekundääripreventio - lääkitys - kuntoutus/ työkykyarvio - kontrollikäynnit Liikuntaryhmät Kangasalan seudun sydänyhdistys - vertaistuki - vesivoimistelu

Epikriisit sydänpotilaista tulevat TAYS:n sydänkeskuksesta ja Valkeakosken aluesairaalasta Kangasalan alueen sydänyhdyshenkilöille ja sydänhoitajalle. Sydänyhdyshenkilöt ohjaavat epikriisejä eteenpäin seuraavanlaisesti. Kotihoitoon ohjautuvat jo valmiiksi kotihoidon piirissä olevat potilaat tai huonokuntoiset potilaat, joille tärkeää on hyvä perushoito. Aikuisneuvontaan oman alueen terveydenhoitajille ohjautuvat omatoimiset ja virkeät potilaat jotka eivät halua osallistua ryhmäkuntoutukseen, ovat iäkkäitä tai liikuntarajoitteisia, tai ei ole paikkaa alkavaan ryhmäkuntoutukseen. Potilaan lääkityksestä, kontrollikäynneistä ja kuntoutus- ja työkykyarvioista vastaa omalääkäri. Liikuntaneuvontaan fysioterapeutin vastaanotolle ohjautuvat liikunnallisen tuen tarpeessa olevat potilaat. Yksilöohjauksen lisäksi fysioterapeutti voi ohjata potilaan terveyskeskuksen liikuntaryhmiin. Omalääkäri tai terveydenhoitaja voi tehdä lähetteen fysioterapiaan tai potilas voi itse varata ajan ilman lähetettä. TULPPA ryhmään ohjautuvat alle 70-vuotiaat potilaat, joilla ei ole liikuntarajoitetta, ja jotka tarvitsevat tukea ja ohjausta elämäntapamuutokseen. TULPPA ryhmä toteutetaan Sydänliiton ohjeiden mukaisesti kaksi kertaa vuodessa. TULPPA ryhmään voi ohjautua myös terveydenhoitajan, omalääkärin tai fysioterapeutin vastaanotoilta. TULPPA-ryhmän jälkeen potilaat saavat tarpeen mukaan ohjausta fysioterapeutilta ja terveydenhoitajalta yksilöllisesti. TULPPA ryhmässä käy esittäytymässä Kangasalan seudun sydänyhdistyksen edustaja, jolloin potilailla on mahdollisuus liittyä jäseneksi ja osallistua sydänyhdistyksen toimintaan.