Etelä-Suomi Päätös Nro 211/2015/2 Dnro ESAVI/9061/2014 Annettu julkipanon jälkeen 19.10.2015 ASIA Summansuon turvetuotannon ympäristölupa, Hamina HAKIJA PJ-Turve Oy Palosentie 382 46710 SIPPOLA HAKEMUS PJ-Turve Oy on 10.10.2014 Etelä-Suomen aluehallintovirastoon saapuneella ja sittemmin täydentämällään hakemuksella pyytänyt ympäristölupaa Summansuon noin 14 ha:n suuruisen uuden alueen turvetuotantoon Haminan kaupungissa. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Ympäristönsuojelulain liitteen 1 taulukon 2 kohdan 7 d) mukaan luvanvaraista toimintaa on turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus. Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 2 momentin 7 c) kohdan nojalla aluehallintovirasto on toimivaltainen viranomainen turvetuotantoa koskevassa asiassa. Toimintaa koskevat sopimukset, alueen kaavoitustilanne Hakija omistaa turvetuotantoa varten tarvittavan alueen kiinteistöllä Summansuo 75-413-5-177 ja on vuokrannut pintavalutuskenttää varten tarvittavan alueen kiinteistöstä Keisarikoski 75-413-5-172 25 vuodeksi 20.2.2015 päivätyllä vuokrasopimuksella. Suunnitellun alueen läheisyydessä ei ole asema- eikä rantakaavaa. Ympäristöministeriön 14.12.2010 vahvistamassa Kymenlaakson maakuntakaavassa ei ole erikoismerkintöjä. ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE ymparistoluvat.etela@avi.fi puh. 0295 016000 fax 03 570 8002 kirjaamo.etela@avi.fi www.avi.fi/etela Hämeenlinnan päätoimipaikka Birger Jaarlin katu 15 PL 150, 13101 Hämeenlinna Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9 PL 110, 00521 Helsinki
2 (27) Toiminta Yleiskuvaus toiminnasta Ensin tehdään vesiensuojelurakenteet, eristysojat lietesyvennyksineen, laskeutusallas ja pintavalutuskenttä. Eristysojina käytetään pääosin nykyisiä metsäojia. Kunnostuksen arvioidaan kestävän noin kaksi kuukautta, mutta kuormituslaskelmassa kunnostusajan kestona on yksi vuosi. Tuotantoalueen pinta-ala on 14 ha, auma-alueen 0,3 ha, varikon 0,06 ha ja pintavalutuskentän pinta-ala 0,7 ha. Pintavalutuskentän koko on 5,0 % sen valuma-alueesta. Jyrsinturvemenetelmällä tuotetaan poltto-, kuivike- ja ympäristöturvetta mekaanisella- tai imuvaunulla. Tuotantopäivien lukumäärä vaihtelee säiden mukaan ollen keskimäärin noin 16 päivää. Tuotantomäärän arvioidaan olevan imuvaunulla noin 14 000 m 3 ja mekaanisella kokoojavaunulla noin 7 000 m 3 vuodessa. Suunnitellun tuotantoalueen turvemäärä on noin 0,5 milj. m 3, josta noin 0,4 milj.m 3 on kuivikkeeksi ja ympäristöturpeeksi sopivaa vaaleata S-turvetta (H 1 3). Tuotettava kuivike- ja ympäristöturve käytetään Etelä- Suomen eläintiloilla ja viherrakennuksessa. Polttoturve kuljetetaan Etelä- Suomen voimalaitoksille. Kokonaiskuljetusmäärä on enintään 100 kuormaa vuodessa. Tuotannon arvioidaan kestävän 35 vuotta. Alueen kuormitustarkkailua ja vesiensuojelurakenteiden hoitoa jatketaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen edellyttämän ajan. Hakijan omistaman alueen jälkikäyttönä on metsitys. Vuokranantaja päättää oman alueensa käytöstä. Vesien käsittely ja päästöt vesistöön Sarkaojien päissä on lieteallas, päiste- ja sihtiputket ja ennen laskeutusallasta on virtaamansäätöpato. Laskeutusaltaasta vesi johdetaan jako-ojan kautta 0,7 ha:n suuruiselle pintavalutuskentälle, jonka paksuus on yli 1,0 m. Kuntoonpano tehdään kesäaikana. Kunnostuksenaikainen bruttokuormitus vuodessa on seuraava: Kiintoaine Kok. P Kok. N 420 kg 4,8 kg 170 kg Tuotantovaiheen turvetuotantoalueiden ojitettujen pintavalutuskenttien ominaiskuormitukset Itä-Suomessa (brutto- ja nettokuormitus) tuotantovai-
3 (27) heen turvesoiden vuosien 2008 2012 vedenlaatu- ja kuormitustarkastelun perusteella ovat seuraavat: Vuodenaika Kiintoaine g/ha d Kok. P g/ha d Kok. N g/ha d CODMn g/ha d Brutto Netto Brutto Netto Brutto Netto Brutto Netto Talvi 65 56 0,50 0,35 16 11 390 0,0 Kevät 200 160 2,6 0,80 55 32 1 000 0,0 Kesä 73 62 0,75 0,52 19 0,52 620 33 Syksy 130 110 1,4 0,78 41 0,78 840 0,0 Summansuon turvetuotannon arvioitu vuosittainen brutto- ja nettokuormitus Summanjokeen on seuraava: Pöly, melu ja liikenne Vuodenaika Kiintoaine kg Kok. P kg Kok. N kg CODMn kg Brutto Netto Brutto Netto Brutto Netto Brutto Netto Talvi 145 d 140 120 1,2 0,76 35 24 850 0,0 Kevät 30 d 91 71 1,2 0,36 25 14 460 0,0 Kesä 150 d 160 140 17 1,2 43 29 1 400 74 Syksy 40 d 78 65 0,9 0,47 25 18 500 0,0 Yhteensä kg/a 470 400 5,0 2,8 130 86 3 200 74 Summansuon tuotantoalueen arvioitu vuosittainen osuus Summanjoen yläosan bruttokuormituksesta on seuraava: Kiintoaine 0,1 % Kok.P 0,13 % Kok.N 0,23 % Lähin asuttu kiinteistö sijaitsee Summansuon turvetuotantoalueesta noin 900 m:n etäisyydellä eikä sille arvioida aiheutuvan pölyhaittoja. Turvetuotannon pöly ei erotu ympäristöstä yhden kilometrin etäisyydellä tuotantoalueesta. Myöskään viljelyksille ei käytännössä ole aiheutunut haittaa. Kuljetuksessa käytetään suojattua kalustoa ja lastauksessa kuljetusvälineen päälle pudonnut turve kari Tutkimusten mukaan alueella käytettävistä tuotantokoneista äänekkäin on mekaaninen kokoojavaunu, jonka äänenvoimakkuus avoimessa maastossa ja olosuhteissa, jotka ovat melun leviämisen kannalta otolliset, voi nousta yli 55 db(a) noin 160 m:n etäisyydelle. Melun ei lähimmällä kiinteistöllä arvioida nousevan päivällä yli (LAeq) 55 db eikä yöllä yli 45 db. Alueen läheisyyteen tulee ympärivuotisen liikenteen kestävä metsäautotie. Alueelta tuotettavan vuotuisen turpeen kuljetus edellyttää 100 rekkaautokuljetusta vuodessa. Tuotanto- ja kunnostuskoneet viedään alueelle keväällä ja syksyllä. Lisäksi alueella on työntekijöiden henkilöliikennettä.
4 (27) Varastointi ja jätteet Vuotuisen 14 000 m 3 :n turvemäärän tuottamiseen imuvaunulla tarvitaan noin 14 000 l polttoainetta. Polttoaine varastoidaan varikkoalueelle asianmukaiseen säiliöön. Voiteluöljyä käytetään noin 60 l ja muita voiteluaineita 10 kg vuodessa. Käytetyt voiteluöljyt varastoidaan alueella olevaan varastokoppiin 200 l:n tynnyreihin ja toimitetaan ongelmajätelaitokselle. Aumojen peitteenä käytetään noin 300 kg muovia, joka mahdollisuuksien mukaan käytetään uudelleen. Rikkoutunut muovi viedään kaatopaikalle. Kehitteillä on nestettä käyttävä auman peittotapa, joka onnistuessaan saattaa poistaa muovista aiheutuvat ongelmat. Kierrätyskelpoiset jätteet, kuten metalliromu, kierrätetään ja muut jätteet käsitellään kunnallisessa jätehuollossa. Kannot ja muu puuaines jyrsitään kunnostuksen yhteydessä turpeen sekaan ja käytetään polttoaineena. Hakemuksen liitteenä on kaivannaisjätedirektiivin mukainen jätehuoltosuunnitelma. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP) Summansuon turvetuotannossa käytetään parasta käyttökelpoista tekniikkaa (BAT). Allas ja pintavalutuskenttä ovat ohjeen mukaiset. Tuotantopinta-ala on pieni verrattuna yläpuoliseen valuma-alueeseen, joten turvetuotannon arvioitu osuus kuormituksesta on olematon. Tuotantoalue, sen ympäristö ja toiminnan vaikutukset ympäristöön Tuotantoalueen nykytila Asutus ja maankäyttö Suon reunaosat on kauttaaltaan ojitettu metsänkasvatusta varten ja niiden suotyypit ovat muuttuma- ja turvekangasasteella. Tuotantoalue sijaitsee Haminan kaupungin Kannusjärven kylässä noin 21 km Haminan keskustasta pohjoiseen Turpaalle johtavan tien länsipuolella. Lähimmät asuinkiinteistöt ovat noin 900 m:n etäisyydellä suon luoteispuolella oleva Kangaslampi ja itäpuolella noin 1,1 km:n etäisyydellä oleva Metsäluoma. Asutuksen ja tuotantoalueiden väliin jää aines- ja /tai tukkipuuvaltainen metsävyöhyke. Lähimmät viljelysalueet ovat noin 110 m:n etäisyydellä suon pohjoispuolelle rakennettavan pintavalutuskentän takana noin 220 m:n etäisyydellä tuotantoalueesta. Summanjokea kuormittavien muiden turvetuotantoalueiden pinta-ala on yhteensä 1 070 ha.
5 (27) Luonto ja suojeluarvot Pohjavesialueet Vesistö Vesistö ja sen tila Summansuon luontoarvot arvioitiin 15.8.2011. Suolta on nostettu turvetta ilmeisesti 1940- ja 1950-luvuilla. Suon reunaosat on kauttaaltaan ojitettu metsänkasvatusta varten ja niiden suotyypit ovat muuttuma- ja turvekangasasteella. Suurin osa ojitetusta alueesta on rahkarämemuuttumaa, johon ojituksen myötä on tullut varpuisuutta. Vanhoilla kuiviketurpeen nostoalueilla rahkasammalet ovat vallitsevia. Suon puusto on harvaa ja arviointialueella kasvoi vajaatuottoista mäntyä. Suon reunaosissa puuston kasvu on selvästi elpynyt ojituksen ansiosta. Suolla tavattiin pajulintua, töyhtötiainen, talitiainen, harmaasieppo, kirjosieppo, metsäkirvinen ja niittykirvinen sekä teeren ja närhen jäännökset. Suon keskiosassa on pieni luonnontilainen keidasrämealue kermeineen ja kuljuineen. Sen vesitalous on kärsinyt vain jonkin verran turvepehkun nostosta. Märimmissä kuljuissa kasvaa suoleväkköä ja Cuspidata-ryhmän sammalia. Suolla ei tavattu erityisiä luontoarvoja. Soiden ja turvemaiden käytön uudessa kansallisessa strategiaehdotuksessa esitetyn soiden luonnontilaisuusluokituksen mukaan koko suon luonnontilaisuusaste on heikko 2, joten kuiviketurpeen tuottamiseen suolta ei arvioinnin mukaan ole estettä. Tuotantoalueen läheisyydessä ei ole luonnonsuojelullisesti arvokkaita kohteita. Lähin Natura-alue on noin 3,7 km tuotantoalueesta etelään sijaitseva Korkiavuori (FI0425009, SCI). Summansuon tuotantoalueesta noin 50 m itään on vedenhankintaan soveltuva luokkaan II kuuluva Palannekankaan pohjavesialue. Lähistöllä ei ole kaivoja, joiden vedensaantiin Summansuon turvetuotanto voisi vaikuttaa. Summansuo sijaitsee Summanjoen vesistöalueella (13) ja siinä edelleen Summanjoen keskiosan valuma-alueella (13.002). Valuma-alueen pintaala on noin 156 km 2 ja järvisyys 3,05 %. Purkukohta on Summanjoessa noin 2,0 km Keisarinkosken alapuolella. Summanjoen virtaamat Summansuon purkupaikalla ovat Virojoen Salmen sillalta tehtyjen virtaamamittausten (F = 328 km 2, MQ = 4,1 m 3 /s) perusteella arvioituna seuraavat: Keskiylivirtaama (MHQ) 12,4 m 3 /s Keskivirtaama (MQ) 1,8 m 3 /s Keskialivirtaama (MNQ) 0,06 m 3 /s
6 (27) Kalasto ja kalastus Vesistön käyttö Summanjoen veden laatuun vaikuttavat ratkaisevasti alueen metsien ja soiden perusojitus ja sääolosuhteet. Summanjoen kalastus on virkistyskalastusta. Lähin kesämökki on vesien laskukohdasta alajuoksulla noin 0,5 km:n etäisyydellä. Summanjoen vettä voidaan käyttää talousvetenä. Vaikutukset vesistöön ja sen käyttöön Alueen vedet laskevat nykyään Summanjokeen ja lisääntyneen ojituksen aiheuttama virtaaman kasvu kompensoidaan virtaamansäätöpadolla. Lisäojituksella ei ole vaikutusta Summanjoen virtaamaan. Alue on osittain ojitettu ja sen vapaa vesivarasto vastaavasti tyhjentynyt eikä alueen pohjamaalaji ole sulfaattipitoista. Turvetuotannon ojitus ei juuri lisää alapuolisen vesistön happamuutta. Vesienkäsittelyjärjestelmän läpi pääsevä kiintoaine on niin hienojakoista, ettei se laskeudu alapuoliseen virtaavaan vesistöön eikä haittaa kalojen kutua soraikoilla. Myöskään elohopeapitoisuudessa ei ole odotettavissa nousua turvetuotannon vuoksi. Hakija on viitannut metsä- ja turvetalouden vesiensuojelutoimikunnan mietintöön nro 1987:62, jossa on todettu, ettei metsä- tai turvetalouden ole näytetty aiheuttavan kohonneita elohopeapitoisuuksia vesieliöstössä. Elohopean pitoisuudet ovat suuria happamissa, ruskeavetisissä, karuissa vesissä kasvavissa kaloissa riippumatta metsä- tai turvetalousaktiviteetista valuma-alueella. Alueelta tulevan veden laatu ei huononna alapuolisen vesistön tilaa. Esimerkiksi kiintoainekuormitus jää huomattavasti EU:n kalavesidirektiivin hyvän kalaveden enimmäispitoisuuden raja-arvon 25 mg/l alle. Summanjoen nykyiset pitoisuudet ovat seuraavat: Kiintoaine 5,2 mg/l Kok.P 38 μg/l Kok.N 940 μg/l Summansuon turvetuotannon aiheuttamat vuosittaiset pitoisuuslisät ovat seuraavat: Kiintoaine 0,005 mg/l Kok.P 0,06 μg/l Kok.N 2,2 μg/l
Vesienhoitosuunnitelma 7 (27) Summansuon kuormituksilla ei ole merkittävää vaikutusta Summanjoen vedenlaatuun. Summanjoen keski- ja alaosa sisältyvät Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaan liitettyyn Kaakkois-Suomen vesienhoidon toimenpideohjelmaan Kymijoen- Suomenlahden vesienhoitoalueelle vuosille 2010 2015. Summanjoen keskiosa, joka alkaa Enäjärven luusuasta, on määritelty vesienhoidon toimenpideohjelmassa vedenlaatuluokaltaan tyydyttäväksi. Summanjoen keskiosan ekologinen tila on arvioitu vedenlaatuluokituksen ja asiantuntija-arvion perusteella tyydyttäväksi. Summanjokea ei ole nimetty voimakkaasti muutetuksi joeksi. Toimenpideohjelmassa on todettu, että turvetuotannon vesistövaikutusten vähentämiseksi tarvitaan kaikkia käytössä olevia toimenpiteitä. Uusille turvetuotantoalueille vesienkäsittelymenetelmää valittaessa otetaan huomioon paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP). Herkimpien vesistöjen osalta BAT-tason puhdistusmenetelmät eivät kuitenkaan välttämättä ole riittäviä. Vesienkäsittelymenetelmä valitaan tapauskohtaisesti kunkin tuotantoalueen olosuhteisiin sopivaksi. Käytännössä valinta tehdään pintavalutuskentän, kasvillisuuskentän tai kemiallisen käsittelyn välillä. Uutta turvetuotantoa ei tule käynnistää, ellei joku edellä mainituista vesienkäsittelymenetelmistä ole käytettävissä. Tuotantoa ei myöskään tulisi laajentaa, mikäli paikalla käytössä oleva vesiensuojelumenetelmä ei toimi. Tavoitteena vuoteen 2015 mennessä on, että myös vanhoilla tuotantoalueilla, joiden toiminta ei ole loppumassa, on käytössä laskeutusaltaiden ja virtaamansäädön lisäksi kyseisiin olosuhteisiin soveltuva tehokkaampi vesienkäsittelymenetelmä kuten kasvillisuuskenttä, maaperäimeytys tai kemikalointi. Menetelmän valinta määräytyy paikallisten olosuhteiden ja jäljellä olevan tuotantoajan mukaan. Turvetuotannon vesiensuojelussa tärkeää on sijainninohjaus. Turvetuotannon kannalta kriittisiä vesistöjä ovat varsinkin pitkäviipymäiset eli hitaan veden vaihtuvuuden omaavat vesistöt ja karut latvavesistöt, joita on erityisesti Salpausselkien pohjoispuolisilla alueilla. Myös vedenhankintavesistöt ovat herkkiä kuormituksen vaikutuksille. Turvetuotannon kannalta kriittiset vesistöt ovat ekologiselta tilaltaan useimmiten erinomaisessa tai hyvässä tilassa. Tavoitteena on, että uutta turvetuotantoa ei pidä sijoittaa ensisijaisesti herkimpien vesistöjen valuma-alueille ja että lupakäsittelyssä tulee ottaa huomioon vesistön herkkyys ravinne-, kiintoaine- ja humuskuormalle. Tuotantoalueilla on otettu käyttöön tehokkaampia vesiensuojelumenetelmiä, mutta toisaalta sääolosuhteet ovat olleet vaikeampia kuormituksen hallinnan kannalta. Kaakkois-Suomessa ei ole otettu merkittävää määrää uusia soita tuotantoon. Kokonaisuudessa turvetuotannon vesistövaikutuksissa ei arvioida tapahtuneen suurta muutosta suunnittelukaudella.
8 (27) Ympäristöriskit Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu Tuotantoalueella on sisäasiainministeriön ohjeistuksen mukainen määrä tilavuudeltaan yli 50 m 3 paloaltaita alkusammutusta varten ja alkusammutuskalusto. Ennen tuotannon alkua käydään keväällä Kymenlaakson pelastuslaitoksen turvetuotannosta vastaavan kanssa läpi alueen paloturvallisuusvalmius ja tarkistetaan työmaa. Työkoneiden kuljettajat opastetaan käyttämään alkusammutuskalustoa ja sammuttamaan turvepaloa. Kaikissa vetotraktoreissa on jauhesammutin, joka tarkastetaan vuosittain. Alue ei ole tulvaherkkää. Alueella on turvetta mahdollisten öljyvuotojen imemiseen. Mahdolliset häiriöt kirjataan turvetuotantoalueen päiväkirjaan. Käyttötarkkailun apuna pidetään käyttöpäiväkirjaa. Päiväkirja säilytetään tuotantoaikana työmaalla tai vastuullisen henkilön hallinnassa. Vastuuhenkilö ilmoitetaan ELY-keskukselle. Päiväkirjat säilytetään niin kauan, kun toimintaa harjoitetaan. Niistä laaditaan vuosittain yhteenveto, joka esitetään vaadittaessa viranomaiselle ja liitetään lupamääräysten tarkistushakemuksen asiakirjoihin. Kuntoonpanovaiheen tarkkailussa virtaama mitataan kuntoonpanotöiden aikana päivittäin. Vesinäytteet otetaan laskuojasta pintavalutuskentän yläja alapuolelta seuraavasti: - Kuntoonpanotöiden aikana ja kesä-lokakuussa 1 kerta /2 vk - Kevättulvan aikana (yleensä 15.4.15.5.) 1 kerta/vk - Marras-huhtikuussa (kun töitä ei tehdä) 1 kerta/kk Näytteistä määritetään: kiintoaine, kokonaisfosfori, kokonais- ja ammoniumtyppi, kemiallinen hapenkulutus ja ph. Tuotantovaiheessa vesinäytteet otetaan laskuojaan johdettavista vesistä. Vesienkäsittelymenetelmän tehoa tarkkaillaan ottamalla näytteet ennen pintavalutuskenttää ja sen jälkeen. Vesinäytteet otetaan neljä kertaa vuodessa (maalis-toukokuu, kesä-heinäkuu, syys-lokakuu ja joulu-helmikuu) kahden vuoden ajan tuotannon aloittamisen jälkeen ja kahden vuoden ajan ennen tarkistushakemuksen jättämistä sekä jälkihoidon aikana. Näytteenoton yhteydessä mitataan virtaama. Näytteistä analysoidaan kiintoaine, COD Mn, kokonaisfosfori, kokonaistyppi ja ph. Päästöt lasketaan käyttäen tuotantoalueen omia mittaustuloksia ja lähellä sijaitsevan, jatkuvassa tarkkailussa ja mahdollisimman samassa tuotantovaiheessa olevan tuotantoalueen virtaamatietoja. Pitoisuuksina käytetään tuotantoalueen omia mittaustietoja.
9 (27) Niinä vuosina, kun pitoisuusmittauksia ei tehdä, päästöjen laskennassa käytetään tukena lähialueen jatkuvassa tarkkailussa olevien tuotantoalueiden pitoisuuksia ennen tehostettua vesienkäsittelyä. Vesienkäsittelymenetelmän tehona käytetään tuotantoalueelta aiemmin mitattua tehoa. Päästöt lasketaan sekä brutto, että nettoarvoina. Nettopäästöt lasketaan käyttäen taustapitoisuuksina luonnontilaisen suon pitoisuuksia: kokonaisfosfori 20 µg/l, kokonaistyppi 500 µg/l ja kiintoaine 1 mg/l. Päästötarkkailun mittausten tulokset toimitetaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Käyttöja päästötarkkailun yhteenvetoraportti toimitetaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja kunnan ympäristön- suojeluviranomaiselle tarkkailuvuotta seuraavan helmikuun loppuun mennessä. Tarkkailussa käytetään vahvistettuja standardeja. Tarkkailuraporteissa esitetään myös tarkkailua koskevat epävarmuustekijät sekä käytetyt laskentamenetelmät. Raporteissa esitetään tarpeelliset tarkentamis- ja muutossuositukset. Kalatalousmaksu Korvaukset Tuotantoalueen vähäisen koon vuoksi tulevan veden laatu on hyvä ja kiintoaine alittaa EU:n kalavesidirektiivin hyvän kalaveden pitoisuuden 25 mg/l eikä kalastolle aiheudu kalatalousmaksulla korvattavaa haittaa. Summansuon turvetuotannosta ei arvioida aiheutuvan vesistön pilaantumisesta johtuvaa haittaa. HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydennykset Hakemuksesta tiedottaminen Hakija on täydentänyt hakemustaan 3.3.2015 muun muassa uudella kuormitusarviolla, asianosaistiedoilla, karttapiirroksella kuivausvesien johtamisesta, selvityksellä muista turvetuotantoalueista samalla vesistöalueella kuin Summansuon turvetuotantoalue sekä pintavalutuskenttää koskevan sopimuksen jäljennöksellä. Tiedot on kuvattu tarkemmin Hakemuksen sisältö -osassa. Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla Haminan kaupungissa 20.3. 20.4.2015 sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Kuulutus ja hakemuksen tiivistelmä on julkaistu internetissä aluehallintoviraston Lupa- Tietopalvelussa ja kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu 26.3.2015 Keskilaakso -nimisessä sanomalehdessä. Aluehallintovirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Kaakkois- Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelta, Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristö-
10 (27) keskuksen kalatalousviranomaiselta, Haminan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta ja Haminan kaupungilta. Aluehallintovirasto on erikseen varannut AA:lle ja BB:lle tilaisuuden muistutuksen esittämiseen 14.8.2015 mennessä. Lausunnot 1) Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on todennut lausunnossaan seuraavaa: Vesienkäsittelyrakenteet Mikäli turvetuotantoon myönnetään ympäristölupa, tulee lupapäätöksessä edellyttää, että laskeutusallas mitoitetaan riittävän suureksi. Laskeutusaltaan pinta-alan on oltava vähintään 18 m 2 valuma-aluehehtaaria kohden. Pintavalutuskentän koko 0,7 ha on riittävä. Pintavalutuskenttä tulee rakentaa ja huoltaa niin, että kuivatusvedet leviävät tasaisesti kentälle ja mahdolliset oikovirtausuomat tukitaan. Pintavalutuskentän jako-ojien kaivamista turpeen alapuoliseen mineraalimaahan tulee välttää. Pintavalutuskentän tulee olla käytössä ympärivuotisesti. Melu- ja pölyhaitat Toiminnasta ei saa aiheutua melu- eikä pölyhaittaa Iähimmille asuinkiinteistöille. Polttoaineiden varastointi Turvetuotantoalueella olevien polttoainesäiliöiden on oltava kaksivaippaisia tai valuma-altaalla varustettuja. Kunnostusvaiheen ja tuotannon aikainen kuormitus Hakemuksessa on käytetty Itä-Suomen pintavalutuskentällisten turvetuotantoalueiden keskimääräisiä ominaiskuormituksia. Kokemusten perusteella laskennallisten kuormituslukujen käyttö tuotantoalueiden kuormituksen arvioinnissa ja pintavalutuskentän toimivuudesta turvetuotantoalueen vesiensuojeluratkaisuna ovat vaihdelleet hyvin paljon. Verrattaessa hakemuksissa esitettyjä arvioita viime vuosien aikana Summanjoen alueella aloittaneiden pintavalutuskentällisten turvetuotantoalueiden kuormitustarkkailussa saatuihin tuloksiin (muun muassa Saaransuo, 52 ha, kuntoonpano 2011; Sikasalonsuo, 90,5 ha, kuntoonpano 2011 ja Laihalamminsuo, 37 ha, kuntoonpano 2012), niin mittausten perusteella lasketut ominaiskuormitukset (ja pinta-alakohtainen brutto- ja nettokuormitus) ovat kuntoonpanovaiheessa olleet kiintoaineen ja fosforin osalta noin 2 10 -kertaisia ja ensimmäisten tuotantovuosien (2012 2014) aikana noin 1,5 4 -kertaisia verrattuna Summansuon hakemuksessa esitettyihin arvioihin. Summanjoen alueen uusilla kohteilla myös ojitetuille soille perustettujen pintavalutuskenttien puhdistusteho ensimmäisten käyttövuosien aikana on
11 (27) ollut heikkoa. Pintavalutuskentät ovat lisänneet turvetuotantoalueelta purkautuvien vesien ainepitoisuuksia ja kuormitusta - humuskuorman ohella varsinkin ravinnepitoisuuksia. Kiintoaineen pidättyminen pintavalutuskentällä näyttää tarkkailutulosten perusteella parantuvan ravinteita nopeammin. Kaakkois-Suomen alueella on myös turvetuotantoalueita, joissa pintavalutuskenttä on saatu toimimaan vesiensuojelurakenteena. Summanjoen vedenlaatu ja tila-arvio Vesienhoidon suunnittelun mukaisessa tarkastelussa Summanjoki on jaettu useaan osaan: Summanjoen yläosaan, Summanjoen keskiosaan, Sippolanjokeen ja Summanjoen alaosaan. Summanjoen eri osat eroavat hieman toisistaan joen Iuontaisten ominaisuuksien perusteella. Summanjoen yläosa ja keskiosa on tyypitelty keskisuureksi turvemaiden joeksi (Kt) ja Sippolanjoki ja Summanjoen alaosa keskisuureksi savimaiden joeksi (Ksa). Summansuon turvetuotantoalue sijoittuu Summanjoen keskiosan valumaalueelle. Summanjoen keskiosan jokiosuudelta on käytettävissä vedenlaatutuloksia viimeisen kymmenen vuoden ajalta varsin rajallisesti: Enäjärven alueen järvialtaiden alapuolelta, Turpaan havaintopaikalta (Summanjoki Turpaa 004) ja Sippolanjoen liittymäkohdan tuntumasta (Summanjoki 003) Summanjoen keskiosan vesi on laadultaan humuspitoista (COD Mn noin 20 mg/i) ja ravinteikasta (kokonaisfosfori noin 25 40 µg/l ja kokonaistyppi noin 1000 µg/l), mutta ei erityisen kiintoainepitoista (kiintoainepitoisuuden keskiarvo 6,6 mg/i ja mediaani 3,5 mg/i). Veden sameus, kiintoainepitoisuus ja ravinnepitoisuudet kasvavat Summanjoen alaosalla. Summanjoen vesistön kaikki jokimuodostumat luokiteltiin vuosien 2006 2013 tulosten perusteella ekologiselta tilaltaan tyydyttäviksi, kun tilaarvioissa painottuivat kalastoindeksit ja vedenlaatutulokset. Lähimpänä hyvää tilaa oli käytettävissä olevien aineistojen perusteella Summanjoen keskiosa, jossa erityisesti kalaston kannalta haitalliset nousuesteet ja jokiuoman rakenteelliset muutokset heikentävät tila-arviota. Vesistöjen kemialliseen tilan arvioon liittyvän kalojen elohopeakertymien takia Summanjoen yläosan ja keskiosan jokialueita voidaan pitää riskialueina. Summanjoen Sanijärvellä vuoden 2014 aineistossa elohopean keskipitoisuus ahvenessa (0,45 mg/kg, N=10) ylitti Iaatunormin (0,22 mg/kg). Suomessa Iaatunormin ylittävät elohopeapitoisuudet kalassa johtuvat pääsääntöisesti kaukokulkeumasta ja luonnonolosuhteista, mutta myös turvemaiden maanmuokkauksella lienee vaikuttanut kohonneisiin pitoisuuksiin. Vesienhoitosuunnitelma Summanjoen keskiosan vedenlaatua ja tilaa heikentävät nykyisin maa- ja metsätalouden hajakuormitus sekä osaltaan ilmeisesti myös haja-asutus. Summajoen Iatvaosilla ja Sippolanjoella on Kaakkois-Suomen mittakaavassa varsin merkittävä turvetuotantokeskittymä, jonka yhteenlaskettu pinta-ala on 1 360 ha ja siitä 932 ha on sijoittunut Sippolanjoen valumaalueelle. Enäjärven alueen järvialtaiden alapuolisella Summanjoen keskiosalla ei nykyisin ole turvetuotantoalueita.
12 (27) Laskennallisten arvioiden perusteella Summansuon 14 ha:n turvetuotantoalueen kuivatusvesistä johtuva vesistökuormitus ei aiheuttaisi merkittävää vesistön veden laadun pilaantumista. Kuivatusvedet vastaanottavan vesistön, Summanjoen keskiosan, ekologinen tila on kuitenkin luokiteltu tyydyttäväksi. Vesienhoitolain edellyttämän hyvän tilan saavuttamiseksi alueelle on suunniteltu kalaston kannalta parantavia toimenpiteitä, kuten Summanjoen Sahakosken nousuesteen poistaminen ja elinympäristökunnostuksia, joiden on arvioitu merkittävästi parantavan Summanjoen ekologista tilaa. Lisäksi vesistössä tarvitaan selkeitä toimenpiteitä kuormituksen vähentämiseksi. Arvokalaston luontaisen lisääntymisen elvyttämiseksi Summanjoen keskiosalle kohdistuvaa kiintoaine- ja ravinnekuormitusta ei ole suotavaa lisätä. Ensimmäisellä vesienhoitokaudella (2010 2015) tavoitteeksi oli asetettu, että Summanjoen keskiosalla hyvä tila saavutetaan vuoteen 2015 mennessä. Summanjoki ei kuulu niiden metsätalouden ja turvetuotannon kuormitukselle herkiksi tunnistettujen vesistöjen joukkoon, jotka on esitetty Kaakkois- Suomen vesienhoidon toimenpideohjelmassa Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueelle vuosille 2010 2015 tai ehdotuksessa Kaakkois- Suomen toimenpideohjelmaksi Vuoksen ja Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueille vuosiksi 2016 2021. Summansuo ei myöskään kuulu Kymenlaakson maakuntakaavassa eriteltyihin, luonnoltaan pitkälle muuttuneisiin ja turvetuotantoalueeksi soveltuviin turvealueisiin, joiden ottotoiminnan edellytykset olisi selvitetty. Mikäli turvetuotantoalueen vesienkäsittely ja pintavalutuskenttä saadaan toimimaan sille asetettujen puhdistustavoitteiden mukaisesti, toiminta ei välttämättä ole ristiriidassa vesienhoitolain edellyttämän hyvän tilan saavuttamisvelvoitteen suhteen. Tarkkailu Esitetyn kuntoonpanovaiheen käyttötarkkailu on riittävä. Hakemuksessa esitetty tuotantovaiheen tarkkailu on varsin suppea eikä sen perusteella saada välttämättä riittävää tietoa pintavalutuskentän toimivuudesta ja tuotantoalueen kuormitusvaikutuksista ensimmäisten toimintavuosien ajalta. Periaatteena tulee myös olla, että tarkkailua tulee jatkaa, kunnes vesiensuojelurakenteet toimivat niiltä edellytetyllä tavalla. Summansuon mahdollisen turvetuotannon vesistövaikutukset eivät todennäköisesti erotu kohonneiden taustapitoisuuksien takia Summanjoen vedenlaadussa, mikäli vesiensuojelurakenteet toimivat niiltä edellytetyllä tavalla. Tuotantoalueelta tulevien vesien vaikutus voi kuitenkin ajoittain näkyä humuspitoisuutta kuvaavan kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn) ja raudan pitoisuuden nousuna purkualueen alapuolella ja poikkeustilanteissa mahdollisesti myös kiintoainehuuhtoumana. Hankkeen vaikutustarkkailuun tulisi lisäksi sisältyä taustatiedon saaminen toiminnan mahdollisista vaikutuksista purkuvesistössä. Hakemuksessa ei sellaista ole esitetty. Alueelta tulee saada vähintäänkin kertaluonteiset
13 (27) tarkkailutulokset sekä kuntoonpanovaiheen ajalta, tuotantovaiheen ensimmäisiltä vuosilta että luvan tarkistamisen yhteydessä. Mikäli Summanjoen alueella katsotaan vaikutusten seurauksena tarpeelliseksi käynnistää useita toiminnanharjoittajia koskeva vesistötarkkailu, myös Summansuon turvetuotannon osalta tulee osallistua mahdolliseen yhteistarkkailuun. 2) Haminan kaupungin ympäristölautakunta on todennut, että turvetuotantoalue on melko pieni ja sen toiminta on sijoitettu pohjavesialueiden ulkopuolelle. Luontoselvityksen mukaan alueelta ei ole tavattu erityisiä luontoarvoja ja suon luonnontilaisuusaste on todettu heikoksi. Tuotantoalueen 900 m:n etäisyys lähimpiin asuinkiinteistöihin on melko suuri. Hakemuksen mukaan Summansuon kuormituksen lisäys on pieni kiintoaineen, kokonaisfosforin ja kokonaistypen osalta verrattuna Summanjoen nykyiseen pitoisuuteen. Summanjokea kuormittavat jo ennestään useat turvetuotantoalueet Kouvolan puolella. Summanjokea on kunnostettu monien koskien osalta ja kunnostuksia on edelleen suunnitteilla vaelluskalan nousua silmälläpitäen esimerkiksi Metsäkylän Sahakoskeen. Kaikki ylimääräinen lisäkuormitus ei sen vuoksi ole jokialueelle toivottavaa. Pintavalutuskentän mitoitus on tuotantoalaan verrattuna riittävä. Kuntoonpanovaiheen kuormitusarvio on kovin pieni. Se on vain noin kaksinkertainen tuotantovaiheen ominaiskuormitukseen verrattuna. Kuntoonpanovaiheen ominaisravinnekuormitus vaihtelee suuresti tuotantoalueittain tuotantovaiheeseen verrattuna, mutta on yleensä selvästi suurempi. Turvetuotantoon otettavat suoalat ovat Suomessa yleensä noin 100 200 ha ja sijaitsevat Summanjokea suurempien vesistöjen valumaalueella. Vaikka Summansuon kokonaiskuormitus jäisi suhteellisen pieneksi, on lupaviranomaisen syytä harkita lisäkuormituksen suhdetta saatavaan hyötyyn, kun tuotantoala on vain 14 ha. Mikäli ympäristölupa myönnetään, tulee päätöksessä huomioida seuraavat seikat: - Lupapäätöksessä on otettava huomioon ehdotus Kymijoen- Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaksi 2016 2021 ja siinä ehdotetut toimenpiteet ja ohjauskeinot. Niiden mukaan uusien turvetuotantoalueiden sijoittumisen edellytykset tulisi tarkastella maakuntakaavoissa. - Toiminta tulee järjestää ympäristöhallinnon ohjeita 2/2013, turvetuotannon ympäristönsuojeluohjeen mukaisesti. - Laskeutusaltaan mitoitus on varmistettava riittäväksi, jotta pintavalutuskenttä toimisi tukkeutumatta pitkään. Sääolosuhteet ovat olleet vaikeampia kuormituksen hallinnan kannalta, sateisuus ja lumen sulaminen on lisääntynyt myös talvella lisäten huuhtoumia ja siksi vesiensuojelurakenteet tulee mitoittaa sadanta- ja valuntatilanteita vastaavaksi.
Muistutukset ja mielipiteet 14 (27) - Mikäli suunnitellut vesiensuojelurakenteet eivät toimi tarkkailutulosten perusteella luvassa esitetyn mukaisesti, tulee toiminnanharjoittajan tehostaa vesiensuojelua. - Vesiensuojelurakenteiden jälkeen lähtevälle vedelle tai käsittelyteholle on asetettava päästörajat muun muassa kiintoaineelle, kokonaisfosforille ja -typelle sekä kemiallisen hapenkulutukselle. - Tuotantoalueelta huuhtoutuva elohopean kuormitus Summanjokeen tulee selvittää ja tarvittaessa asettaa rajoituksia ja tarkkailuvelvoite. - Vesistötarkkailu ja rakenteiden kunnossapito on erittäin tärkeää. Rakenteissa havaitut vauriot ja puutteet on korjattava viipymättä ja laskeutusallas ja muut lietetilat tulee tyhjentää aina tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran vuodessa tuotantokauden jälkeen ennen syyssateita. Puhdistus on tehtävä siten, ettei siitä aiheudu lisäpäästöjä vesistöön. Vesinäytteitä tulee ottaa tuotantovaiheessa vuosittain. - Toiminnassa tulee huomioida luokitellun pohjavesialueen (Palannekangas) läheisyys. - Toiminnasta ei saa aiheutua melu- tai pölyhaittaa lähimmille asuinkiinteistöille. Pölyhaittaa ei saa myöskään aiheutua viljelylle. - Alueen polttoainesäiliöiden on oltava kaksivaippaisia tai valumaaltaalla varustettuja säiliöitä. 3) Kymenlaakson luonnonsuojelupiiri ry on vastustanut ympäristöluvan myöntämistä hankkeelle. Summansuo on pääosin luonnontilainen. Hakemus on varsin ylimalkainen, paikoin epälooginen ja siinä sivuutetaan monta keskeistä seikkaa toiminnan luonto-, vesistö-, pöly- ja meluvaikutuksista. Perusteluissa tukeudutaan yleistäviin kirjallisuusviitteisiin, vaikka uuden turvetuotannon ympäristöluvan myöntämisen lähtökohta on sijaintipaikan olojen ja toiminnan vaikutusten tunteminen. Hakemuksesta puuttuu sijainninohjauksen kannalta välttämättömät selvitykset. Summanjoki on luokiteltu vedenlaadultaan tyydyttäväksi. Jokeen kohdistuvaa kuormitusta tulee vähentää vesienhoitolain ja vesipuitedirektiivin tavoitteiden lähestymiseksi. Summansuo sijoittuu pohjavesialueelle. Sijainninohjausperiaatteen kannalta turvetuotantoa ei tule sijoittaa pohjavesialueelle. Hakemuksesta ei käy ilmi, miten hankkeen suunnittelussa ja toteutuksessa huomioidaan toimiminen pohjavesialueella. Hakemuksen liitteitä ei ole toimitettu lupaviranomaiselle sähköisessä muodossa, vaikka nykyisen ympäristönsuojelulain mukaan niin tulisi tehdä.
15 (27) Tämän vuoksi muistuttajalla ei muistutusta laatiessaan ole ollut käytettävissään hakemuksen liitteitä. Kuulutuksen liitekartta on aivan liian epätarkka kertomaan vesienpurkusuunnista ja ojista luotettavasti. Summansuon sijoittuminen luonnontilaisuusasteikolla tulee arvioida. Suon luonnontilaisuus tulee selvittää ja arvioida Summansuolla tavattavat suotyypit ja lajisto. Maakuntakaavassa Summansuon aluetta ei ole osoitettu turvetuotantoon. Ehdotuksessa Kaakkois-Suomen vesienhoidon toimenpideohjelmaksi 2016 2021 todetaan, että Summanjoen alaosan ja siihen laskevan Sippolanjoen hajakuormituksen ja turvetuotannosta aiheutuvan kuormituksen suuruus estävät jokiosuuksien hyvän tilan saavuttamisen. Summanjoen keski- ja yläosa on luokiteltu vedenlaatuluokaltaan tyydyttäväksi. Vesienhoitolain ja vesipuitedirektiivin perusteella alapuolisen vesistön kuormitusta ei voi lisätä. Turvetuotantoalueen perustaminen Summansuolle lisää Summanjoen kuormitusta. Alapuolisen vesistön ekologista tilaa määrittävät laatutekijät tulee arvioida riittävästi. Alapuolisessa vesistössä tulee tehdä selvitys luonnonsuojelulailla rauhoitetun sekä EU:n Luontodirektiivi IV(a) -liitteen tiukasti suojellun kirjojokikorennon esiintymisestä. Kirjojokikorennon lisääntymis- ja levähdyspaikkoja ei saa hävittää eikä heikentää. Summanjokea on kunnostettu huomattavilla summilla vaelluskaloja varten ja kunnostamistyö jatkuu edelleen. Uuden turvetuotannon osoittaminen Summanjoen valuma-alueelle on kestämätön ratkaisu. On todennäköistä, että Summansuon turvetuotannon kiintoainepäästöt eivät tule pysymään kalavesidirektiivin suosituksen mukaisella alle 25 mg/l. Hakijan tulee osoittaa, mihin se perustaa oletuksensa. Pintavalutuskentän koko 5 % tuotantoalueesta on liian pieni tuotantoalueeseen nähden. Hakemuksesta ei käy ilmi, millä perusteella pintavalutusmenetelmä on kohteelle sopivin, millaiselle alueelle kenttä sijoittuu ja onko alue ennestään ojittamaton, millainen se on toiminnaltaan (kuten, pumppaus/ gravitaatio, oikovirtausten ehkäisy jne.) ja mikä on sen toiminta-aika vuositasolla. Myöskään kentän arvioitua reduktiota ei ole esitetty hakemuksessa. Pintavalutuskentän valmistelu aiheuttaa kuormitusta, mikä tulee huomioida toiminnan kokonaispäästölaskelmissa. Tuotantoalueen kuntoonpanovaiheen vedet tulee käsitellä myös pintavalutuskentällä. Hakemuksessa esitetty kuntoonpanovaiheen tarkkailun näytteidenottoväli ei tarjoa edellytyksiä muodostaa kokonaiskuvaa toteutuneista päästöistä, eikä tarkkailuohjelmassa huomioida poikkeuksellisia sääolosuhteita lainkaan. Hakemuksessa ei esitetä suunnitelmaa ja toteutustapaa poikkeuksellisten sääilmiöiden ja vuodenaikatulvien hallintaan eikä vesienkäsittelyn toimimi-
16 (27) sesta. Hakemuksessa ei esitetä suunnitelmaa alueelle tulevan veden varastoinnista ja käsittelytavasta vesienkäsittelyjärjestelmän kautta kaikissa oloissa kuten esimerkiksi talvitulvien hallinnasta. Ei ole tiedossa, onko vesienkäsittelyrakenteisiin tarkoitus tehdä niin sanottuja sulakepatoja tai muita reittejä ohijuoksutukseen, vaikka on yleisesti tiedossa, että poikkeukselliset sääilmiöt lisäävät merkittävästi turvetuotannon kuormitusta. Sulakepatojen yms. rakentamista ei tule sallia. Sellaisten patojen esiintyminen osoittaa, että vesivarastotilaa ei ole suunniteltu riittävästi ja että hankkeen sijainninohjaus on epäonnistunut. Hakemuksessa esitetyt ominaiskuormitusluvut eivät kuvaa Summansuon aiheuttamaa kuormitusta luotettavasti. Myös valuntahuiput ja kuntoonpanovaiheen kuormituspiikit on jätetty huomiotta. Ominaiskuormitusluvut perustuvat tarkkailumenetelmiin, joissa ei ole huomioitu valuntahuippuja eikä kuntoonpanovaihetta. Hakijan esittämät arviot Summansuon turvetuotannon aiheuttamista päästöistä ovat epätarkkoja ja yleistäviä. Kiintoaineen hienojakoisuus ei vähennä sen aiheuttamaa haittaa, vaan merkityksellistä on kiintoaineen määrä. Arvion elohopeapäästöistä tulee perustua referenssimittauksiin valuma-alueen muussa maankäytöstä. Elohopean ohella raudan (Fe) päästöt tulee selvittää. Arvion päästöistä tulee perustua selvityksiin ja ymmärrykseen poikkeamaoloista. Kuormitusarvioinnin tulee perustua sijaintipaikkaan ja Summansuon turvevaratietoihin ja alueen säätilastoon. Ominaiskuormitusluvut eivät kuvaa Summansuon aiheuttamaa kuormitusta. Kuormitus on vähintään 10-kertainen, jopa suurempi, kun huomioidaan ilman kautta vesistöön siirtyvä turvekuorma. Tuotantopinta-alan koko verrattuna valuma-alueen pinta-alaan ei kuvaa Summansuon päästöjä. Päästöjä tulee arvioida suhteessa Summanjoen nykyiseen vedentilaan, virtamaan sekä valuma-alueen muuhun kuormitukseen, josta turvetuotannolla on merkittävä osuus. Hakija ei ole tuonut esille Summanjoen valumaalueelle sijoittuvien toiminnassa olevien turvetuotantoalueiden yhteispintaalaa, joka on vajaa 1 100 ha. Turvetuotannon yhteisvaikutus Summanjoessa on siten jo nyt huomattava. Toiminnan pölyvaikutus tulee selvittää luotettavasti. Hakemuksessa ei ole esitetty, miten pölyvaikutusta ehkäistään tuotanto-alueen sijoittelun ja tuotantopinta-alan rajaamisen kautta. Tuotannon päästöiksi tulee lukea myös ilman kautta leviävä turvepöly, joka laskeutuu sekä eritysojiin. Turvepöly kulkeutuu tuulen mukana huomattavasti kauemmas kuin vain kilometrin päähän. Tuotannon aiheuttamasta melusta tulee tehdä selvitys. Hakijan esittämä lukema ja vaikutusetäisyys on yleistys. Traktorien ja kokoojavaunujen ohella melua aiheuttaa kuorma-autoliikenne, joka ulottuu huomattavasti tuotantoaluetta etäämmälle.
17 (27) Suunnitelma tuotannon päästöjen tarkkailemiseksi on kelvoton. Esitetty tarkkailuväli on liian harva. Lisäksi tarkkailu perustuu toisen tuotantoalueen lukuihin. Näytteenotossa ei huomioida elohopeaa (Hg) eikä rautaa (Fe). Mikäli lupa hankkeelle myönnetään, Summansuolla tulee olla käytössä jatkuvatoiminen virtaaman mittaus. Ylivirtaamaoloissa (> 38 l/s km²) näytteet tulee ottaa päivittäin. 4) 4.1 (Vanhaluoma 75-413-15-64) on vastustanut ympäristöluvan myöntämistä hankkeelle. Summansuon pohjoispuolella olevalla muistuttajan pellolla on harrastettu pitkäjänteistä riistanhoitoa ja alueelle on saatu hyvä eläinkanta. Suolla pesii muun muassa taivaanvuohi, joka on rauhoitettu lintulaji. Turvetuotanto tuhoaisi vuosien työn. Turvetuotanto pilaa alueen vesistön ja vaarantaa pohjaveden. Muistuttajan pellolla on lukuisia luonnontilassa olevia lähteitä. Alueelta suunniteltu vesien johtaminen tapahtuu pohjoispuolella olevan pellon reunassa kulkevan ojan kautta. Ojassa on hyvin pieni kaato/virtaama, ja pellon pinta on suon pintaa alempana, jolloin tulvatapauksissa vesi nousee pellolle. Se estäisi mahdolliset pellolla tapahtuvat viljely-/hoitotyöt. Turvetuotanto tuhoaisi myös tuotantoalueen ulkopuolelle jäävät suoalueet kuivattamalla ne. 5) Kaakkois-Kymen Luonto ry on antanut samansisältöisen muistutuksen kuin Kymenlaakson luonnonsuojelupiiri ry kohdassa 3). 6) 6.1 on vastustanut ympäristöluvan myöntämistä hankkeelle. Summansuo on pääosin luonnontilainen. Summansuon sijoittuminen luonnontilaisuusasteikolla tulee arvioida. Tämän taustaksi suon luonnontilaisuus tulee selvittää ja arvioida Summansuolla tavattavat suotyypit sekä lajisto. Hakemuksessa on sivuutettu monta keskeistä seikkaa toiminnan luonto-, vesistö-, pöly- ja meluvaikutuksista eikä siinä ole paneuduttu ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttaviin seikkoihin. Hakemuksesta ei käy ilmi, että paikallisiin olosuhteisiin olisi tutustuttu. Hakemus perustuu täysin yleisiin kirjaviitteisiin eikä siinä ole välttämättömiä selvityksiä. Hakemuksen liitteitä ei ole toimitettu lupaviranomaiselle sähköisessä muodossa, vaikka nykyisen ympäristönsuojelulain mukaan niin tulisi tehdä. Tämä vaikeuttaa liitteisiin tutustumista ja on yleisen hallintotavan vastaista. Alapuolisen vesistön Summanjoen, kuormitusta tulee vähentää. Summansuon turvetuotanto vaarantaisi sen tilan ja kuormittaisi sitä entisestään. Vesienhoitolain ja vesipuitedirektiivin tavoitteet eivät toteudu, jos turpeennosto aloitetaan. Liitekartta ei ole kelvollinen kertomaan vesien purkusuunnista tai ojista luotettavasti. Alue on myös maakuntakaavan kartan perusteella pohjavesialuetta. Hakemuksessa ei käy myöskään ilmi, miten
18 (27) hankkeen suunnittelussa ja toteutuksessa huomioidaan toimiminen pohjavesialueella. Maakuntakaavassa Summansuon aluetta ei ole osoitettu turvetuotantoon. Summanjokea on kunnostettu huomattavilla summilla vaelluskaloja varten ja kunnostamistyö jatkuu edelleen. Summansuon turvetuotannon kiintoainepäästöt eivät pysyne niin sanotun kalavesidirektiivin suosituksen mukaisella tasolla. 7) 7.1 (Tahvananmäki 75-413-6-59) on todennut, että kun muistuttajan metsäpalstan läpi on suunniteltu johdettavan kuivatusvesiä, olisi huomioitava, että metsäpalstalle kulkemista varten ojaan pitää rakentaa silta/rumpu, ellei ojaa tai osaa siitä putkiteta. Ojan varrella on myös lähteitä, joita pitää asianmukaisesti suojella kaivamiselta. Muistuttajan palstan takana toisen henkilön omistuksessa oleva metsäpalsta, jossa on voimassaoleva hakkuusuunnitelma ja puukauppa, jossa puut on tarkoitus ajaa muistuttajan palstan läpi Saunaniitty-nimiselle pellolle Keisarinkosken yksityistien varteen. Mikäli muistuttajan palstalle tulee isohko avo-oja, se hankaloittaa merkittävästi metsätalouden harjoittamista kyseisellä alueella. Mikäli sopivia kaivumaita voidaan hyödyntää, voisi tiepohjaa sillan jatkoksi pohjustaa. Hakijan vastine Hakijalla ei ole ollut huomautettavaa Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen 1) eikä Haminan kaupungin ympäristölautakunnan 2) lausunnoista. Hakija on todennut Kymenlaakson luonnonsuojelupiiri ry:n 3) ja Kaakkois-Kymen Luonto ry:n 5) muistutuksista sekä 6.1:n mielipiteestä 6), että hakemus on tehty Turvetuotannon ympäristönsuojeluohjeen 2013 mukaan. Uusille haettaville turvetuotantoalueille on ainoa mahdollisuus tehdä kuormitusarvio ominaiskuormituslaskelmien mukaan. Summansuon turvetuotannon aiheuttama kuormitus Summanjokeen on vähäinen ja mahtuu luontaiseen vuosivaihteluun. Väitteeseen siitä, että tulva-aikojen ja rankkasateiden näytteenottojen tulokset puuttuvat ominaiskuormituksista hakija on todennut, että poikkeusaikoina näytteenottoja tihennetään ja rankkasateiden aikana otetaan lisänäytteet. Turvetuotantoalueen ojiin mahtuu jopa 50 mm:n sade. Kenttä on tuotannon vuoksi ympäristöä alempana, joten vesien karkaaminen alueelta on käytännössä mahdotonta. Alueen luonnontilaisuuden on arvioinut henkilöä, joka on ollut asiantuntijana ympäristöministeriön luonnontilaisuusluokitusohjetta tehneessä ryhmässä. Summansuon luonnontilaisuusluokka on 2. Summansuon kiintoainepitoisuus on hakemuksen mukaan 5,21 mg/l, joten Summansuon turvetuotanto lisää kiintoainekuormitusta 0,005 mg/l. Kala-
ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU 19 (27) vesidirektiivin mukaan hyvän kalaveden raja on alle 25 mg/l, joten Summansuon aiheuttama lisäkuormitus ei heikennä ratkaisevasti veden laatua. Summansuo ei sijaitse pohjavesialueella. Hakija on todennut 4.1:n 4) muistutuksesta, että Summansuon turvetuotannolla ei ole vaikutusta alapuolisten ojien virtaamiin, koska virtaamansäätöpato ja padottavat päisteputket tasaavat virtausta. Tuotantokoneet eivät ole luonnontilaisille eläimille uhka. Hakija on todennut 7.1:n 7) muistutuksesta, että Summansuon vedet johdetaan nykyisiä ojia pitkin Summanjokeen eikä uusi ojia tarvita eikä nykyisiä ojia ole tarpeen syventää. Ympäristöluparatkaisu Aluehallintovirasto myöntää PJ-Turve Oy:lle ympäristöluvan Summansuon turvetuotantoon Haminan kaupungissa Summanjoen vesistöalueella hakemukseen liitetyn suunnitelman ja sen täydennysten mukaisesti siten muutettuna kuin lupamääräyksistä ilmenee. Tuotantoalueen pinta-ala auma-alueineen on noin 14 ha. Lupamääräykset Päästöt vesiin 1. Turvetuotantoalueen vedet on johdettava aluehallintovirastoon 3.3.2015 toimitetun täydennyksen liitteenä olevan kartan Vesien johto mukaisesti vesienkäsittelyrakenteiden jälkeen laskuojan kautta Summanjokeen. 2. Tuotantoalueen vedet on johdettava hakemuksen liitteenä olevan piirustuksen Kuntoonpanosuunnitelma, mittakaava 1:5 000, mukaisesti sarkaojarakenteiden, virtausta säätävän padon ja laskeutusaltaan kautta sekä käsiteltävä ympärivuotisesti pintavalutuskentällä. Pintavalutuskentällä olevat ojat on tukittava vähintään kolmen metrin pituisilla ojatukoksilla riittävän lyhyin välein kentän kaltevuuden perusteella. Sarkaojien päissä on oltava lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputket. Kokoojaojiin on rakennettava virtausta säätelevät padot. Laskeutusaltaassa on oltava pintapuomit ja purkupään virtaamaa padottava rakenne. Laskeutusaltaan ja pintavalutuskentän on oltava mitoitusohjeiden mukaisia. Auma-alueiden ja ojien välissä on oltava suojakaista, joka estää turpeen joutumisen ojiin. Tuotantoalueen ulkopuoliset valumavedet on johdettava tuotantoalueen ja vesienkäsittelyrakenteiden ohitse eristysojissa, joissa on oltava lietesyvennykset. Eristysojia kaivettaessa on käytettävä kaivukatkoja ja vedet on johdettava pintavaluntana vesistöön, jos se on mahdollista.
20 (27) 3. Jos pintavalutuskentällä ei tarkkailun perusteella saavuteta kiintoaineen osalta vähintään 35 %:n puhdistustehoa havaintopäivien vuosikeskiarvona laskettuna, luvan saajan on välittömästi ryhdyttävä toimenpiteisiin vesienkäsittelyn parantamiseksi ja ilmoitettava tehtävistä toimenpiteistä kirjallisesti elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 4. Laskeutusaltaan ja sen jälkeisten vesienkäsittelyrakenteiden on oltava käytössä ennen sarkaojitusta ja suon pintakerroksen poistamista. Ne on esitettävä ennen käyttöönottoa Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen hyväksyttäväksi ja saatettava tiedoksi Haminan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Vesienkäsittelyrakenteisiin saa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tehdä sellaisia muutoksia, jotka eivät vähennä niiden tehoa. 5. Luvan saajan on pidettävä vesienkäsittelyrakenteet ja ojastot jatkuvasti toimintakunnossa ja tarkastettava niiden toimivuus säännöllisesti. Laskeutusallas, sarkaojat ja lietesyvennykset sekä reuna- ja kokoojaojat on puhdistettava ainakin kerran vuodessa tuotantokauden päätyttyä ja aina muulloinkin tarpeen vaatiessa. Kivennäismaahan kaivetut ojat on tarkastettava ainakin kerran vuodessa ja puhdistettava tarvittaessa. Laskeutusaltaasta, lietesyvennyksistä ja ojista poistettava liete on sijoitettava siten, ettei se pääse vesistöön. Pohjavesi 6. Tuotantoalueen kuivatus ja vesienkäsittelyrakenteet on tehtävä siten, ettei suovesiä suotaudu tai purkaannu pohjaveteen. Päästöt ilmaan ja melu Varastointi ja jätteet 7. Toiminta on järjestettävä siten, ettei siitä aiheudu tarpeetonta pölyämistä ja melua. Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava siten, ettei kuorma pölyä häiritsevästi. 8. Tuotantoa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän ja ettei jätteestä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Luvan saajan on järjestettävä jätehuolto ja jätteen kuljetus asianmukaisesti. Luvan saajan on noudatettava hakemukseen sisältyvää kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa.
21 (27) 9. Voiteluaineet ja jäteöljy on säilytettävä katetussa tilassa, jossa on tiivisalustainen reunallinen suojarakenne. Polttoainesäiliöiden on oltava tiiviillä alustalla siten, ettei polttoainetta säilytyksen tai tankkauksen aikana pääse maaperään tai ojiin. Paikallaan pysyvien polttoainesäiliöiden on oltava kaksivaippaisia tai valuma-altaalla varustettuja. Polttoainesäiliöissä on oltava ylitäytönestin ja laponestin. Häiriö- ja poikkeustilanteet Tarkkailut Kunnossapitovelvoite 10. Luvan saajalla tulee olla valmiudet tuotantoalueella tapahtuvien konevaurioiden tai onnettomuuksien aiheuttamien ympäristövahinkojen torjuntaan. 11. Toiminnan häiriötilanteista ja niiden aikaisista poikkeuksellisista vesien johtamisjärjestelyistä on viipymättä ilmoitettava Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä järjestettävä niiden edellyttämä tarkkailu. Häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä. Havaitut viat on korjattava ja häiriötekijät poistettava viipymättä. 12. Käyttö- ja päästötarkkailu on toteutettava tämän päätöksen liitteenä 3 olevan suunnitelman mukaisesti. Tarkkailusuunnitelmaa voidaan muuttaa Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta, tarkkailun kattavuutta tai aiheuta kohtuuttomia lisäkustannuksia. 13. Luvan saajan on otettava purkuvesistöstä vesinäytteet Kaakkois- Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen kanssa sovittavista paikoista ja sovittavina aikoina ennen toiminnan aloittamista, kuntoonpanovaiheen aikana ja tuotantovaiheen ensimmäisinä vuosina. Mikäli Summanjoella kuitenkin toteutetaan vesistön yhteistarkkailu, luvan saajan on osallistuttava siihen. Edellä mainitut veden laatutiedot on toimitettava Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle, Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaiselle sekä Haminan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja vaadittaessa annettava niiden nähtäväksi, joiden oikeuteen tai etuun tiedot saattavat vaikuttaa. 14. Luvan saajan on osallistuttava laskuojan kunnossapitoon siltä osin kuin kunnossapitotarve on aiheutunut turvetuotannon päästöistä.